Ekosysteemit. Policy Brief: Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat. Tapaustutkimusten opit. No. 9/2015
|
|
- Yrjö Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Policy Brief: No. 9/2015 Ekosysteemit Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat Tapaustutkimusten opit Mitä oppeja liiketoimintaekosysteemeihin ja innovaatioalustoihin keskittyvillä tapaustutkimuksilla on tarjota suomalaiselle innovaatiopolitiikalle? Hankkeen nimi: Business Ecosystems and Platforms for Innovations (BECSI) Tekijät: Aki Aapaoja Vesa Harmaakorpi Raine Hautala Pekka Kess Tuomo Kinnunen Pekka Leviäkangas Jukka Majava Satu Rinkinen Ville Valovirta BECSI hanke (Business Ecosystems and Platforms for Innovations) on Oulun yliopiston koordinoima ja yhteistyössä VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteuttama tutkimushanke, jossa on tarkasteltu tapaustutkimusten avulla erilaisia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioalustoja sekä Suomessa että Eindhovenissa Hollannissa, San Diegossa Yhdysvalloissa ja Taichungissa Taiwanissa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liiketoimintaekosysteemien ja innovaatioalustojen synnystä ja kehittymisestä sekä tapaustutkimusten tulosten perusteella esittää Suomen kontekstiin räätälöityjä toimenpide ehdotuksia ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi innovaatiopolitiikassa. Tapaustutkimukset tuovat esiin ekosysteemin toimijoiden erilaiset roolit ja niiden omaksumisen merkityksen. Julkinen sektori on usein mukana myös ekosysteemien toiminnassa esimerkiksi public private yhteistyön ja julkisten hankintojen kautta. Julkisen puolen tulisi kuitenkin pysytellä erossa varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Julkisen sektorin tehtävä on toimia ekosysteemeissä mahdollistajana ja fasilitoijana esimerkiksi tarjoamalla testaus ja pilotointialustoja, edistämällä innovatiivisuutta mm. hankintojen kautta, raivaamalla esteitä (mm. lainsäädännön ja verotuksen kautta) ja tarjoamalla hyvän perustan yritysten toiminnalle (mm. infrastruktuuri ja julkiset palvelut). BECSI hankkeen tulokset korostavat myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten merkitystä analyyttiseen tietoon perustuvien (kuten terveys ja biotieteiden) ekosysteemien kehittymiselle. Vahvan tietoekosysteemin rakentaminen ja sen onnistunut kytkeminen olemassa oleviin ja kehittyviin liiketoimintaekosysteemeihin on San Diegon ja Eindhovenin tapaustutkimuksissa yksi alueellisten innovaatioekosysteemien menestyksen perustekijöistä. Hankkeen seuraavassa vaiheessa keskitytään näiden tapaustutkimusten tarjoamien oppien analysointiin erityisesti innovaatiopolitiikan näkökulmasta ja esitetään näiden oppien perusteella politiikkasuositukset Suomen kontekstissa. Liiketoimintaekosysteemi voidaan määritellä arvoverkostoksi, jonka yritykset tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät toisiaan täydentäviä kyvykkyyksiä ja voimavaroja tuotteen tai palvelun asiakasarvon kasvattamiseksi ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi (Moore, 1993). Tietoekosysteemi on toimijoiden osalta maantieteellisesti klusteroitunut uuden tiedon tuottajien ja sitä hyödyntävien yritysten ja muiden toimijoiden keskittymä, jonka avaintoimijoita ovat yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot (Clarysse ym. 2014). Alueellinen innovaatioekosysteemi on edellisiä käsitteitä hieman laajempi ja pitää sisällään sekä alueella toimivat liiketoimintaekosysteemit että tietoekosysteemit, mutta myös lii i l d lli j k l i äi ö j i i (Ad 2006)
2 Johdanto Uusien startup yritysten on tärkeää kyetä kytkemään toimintansa osaksi laajempaa liiketoimintaekosysteemiä. Yritysten kansainvälisen kilpailun luonteen muuttuminen yksittäisten yritysten välisestä kilpailusta laajimmillaan globaalien liiketoimintaekosysteemien väliseksi kilpailuksi on synnyttänyt tarpeen tarkastella näiden ekosysteemien toimintaa ja niihin vaikuttavia politiikkatoimia. Suomen heikentynyt kilpailukyky sekä taloustilanne on kääntänyt katseet entistä tiukemmin mahdollisiin tulevaisuuden kasvualoihin ja yritysten ja yrittäjyyden vahvistamiseen, mikä näkyy selvästi myös tuoreessa hallitusohjelmassa. Suomen kontekstissa ekosysteemien kehittymisen kannalta haasteena on muun muassa päästä kiinni niihin suuriin kansainvälisiin avainyrityksiin, jotka toimivat ekosysteemin solmukohtina ja kasvun generoijina. Uusien startup yritysten menestymisen ja kansainvälisenkin kasvun kannalta on entistä tärkeämpää kyetä kytkemään oma toimintansa osaksi laajempaa liiketoimintaekosysteemiä (Zahra & Nambisan, 2012). Tällöin myös skaalautumisen problematiikka muodostuu oleelliseksi kysymykseksi: mitä kanavia ja polkuja hyödyntäen pk yritysten hyvistä tuotteista saadaan aikaan myös vientiä ja sitä kautta ylijäämäistä vaihtotasetta? BECSI hankkeen tarkoituksena on ollut tutkia olemassa olevia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioalustoja tapaustutkimusten avulla ja lisätä ymmärrystä näistä kompleksisista järjestelmistä. Hankkeessa on tarkasteltu tapaustutkimusten avulla sekä liiketoimintaekosysteemejä että alueellisia tietoekosysteemejä. Nämä kaksi ekosysteemityyppiä eroavat fokukseltaan. Liiketoimintaekosysteemien ydin on yritystoiminnassa ja keskeisin toimija on jokin suurempi yritys. Tietoekosysteemien ydin on uuden tiedon tuottamisessa, tiedon siirtymisessä toimijoiden välillä sekä uuden tiedon hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Tietoekosysteemien keskeisiä toimijoita ovat yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot. Menestyvien alueellisten innovaatioekosysteemien synnyttämiseksi tarvitaan alueen liiketoimintaekosysteemien ja tietoekosysteemin onnistunut linkittäminen. Menestyvien alueellisten innovaatioekosysteemien, kuten esimerkiksi BECSI hankkeen tapaustutkimuksista Eindhovenin ja San Diegon, synnyttämiseksi tarvitaan alueen liiketoimintaekosysteemien ja tietoekosysteemin onnistunut linkittäminen. Politiikan avulla pyritään usein toisaalta tieteellisen tiedon kaupallistamiseen ja toisaalta taas pk yritysten synnyn ja kehityksen tukemiseen, mutta innovaatioekosysteemien kannalta olisi olennaista kyetä linkittämään olemassa ja kehittymässä olevat liiketoimintaekosysteemit korkean tason tietoekosysteemeihin, jotta päästään hyödyntämään uudet ideat ja teknologiat liiketoiminnassa ja synnyttämään myös uutta yritystoimintaa (Clarysse ym. 2014). Näitä liiketoiminta ja tietoekosysteemien linkittämisen elementtejä on tutkittu myös BECSIhankkeen tapaustutkimuksissa. Tutkimushankkeen ensimmäinen Policy Brief käsitteli liiketoimintaekosysteemejä uudenlaisena ja perinteisestä klusterimallista poikkeavana ilmiönä ja tapana tehdä yhteistyötä ja toimia arvoverkostossa, sekä tämän uudenlaisen liiketoiminnan muodon innovaatiopolitiikalle asettamia haasteita. Tapaustutkimuksia on toteutettu vuoden 2014 alusta lähtien ja niistä on kerätty innovaatiopolitiikan kannalta olennaisimpia oppeja, joita on esitetty tässä käsillä olevassa briefissä. Tutkimustulosten perusteella muodostetaan myös suosituksia politiikkatason toimiksi, joiden avulla voitaisiin edistää liiketoimintaekoysteemien kehittymistä Suomessa.
3 Aineisto Hankkeen tapaustutkimukset keskittyivät kansalliseen kehittymässä olevaan liiketoimintaekosysteemiin, kansainvälisiin terveys ja biotieteiden ekosysteemeihin sekä alueellisiin innovaatioalustoihin. Hankkeen tapaustutkimukset ovat keskittyneet kolmeen eri teemaan: kansalliseen kehittymässä olevaan teiden talvikunnossapidon liiketoimintaekosysteemiin, kansainvälisiin terveys ja biotieteiden liiketoimintaekosysteemeihin sekä alueellisiin innovaatioalustoihin. Teiden talvikunnossapidon liiketoimintaekosysteemi sijoittuu Suomeen. Se toimii esimerkkinä kansallisesta tietyn sektorin kehittymässä olevasta liiketoimintaekosysteemistä, jonka tavoitteena on kehittyä myös suomalaisen osaamisen viejäksi. Tutkitut terveys ja biotieteiden ekosysteemit sijaitsevat San Diegossa Yhdysvalloissa sekä Eindhovenissa Hollannissa. Näitä ekosysteemejä tarkasteltiin spatiaalisina liiketoimintaekosysteemeinä keskittyen niiden paikalliseen/alueelliseen evoluutioon. Alueellisiin innovaatioalustoihin keskittyvät tapaustutkimukset koskevat Eindhovenia, Taichungia (Taiwan) ja Oulua. Alueellisia innovaatioalustoja tarkasteltiin paikallisina toiminnan kehyksinä, joiden avulla pyritään mahdollistamaan ja edistämään uusien liiketoimintaekosysteemien syntyä ja kehitystä. Tapaustutkimusten aikana on kerätty runsaasti aineistoa, joka koostuu mm. haastatteluista, paikanpäällä kerätyistä havainnoista, aiemmasta kirjallisuudesta ja muusta tekstimateriaalista (raportit, esitteet, internetsivustot). Tapaustutkimuksista on myös julkaistu artikkeleita, joiden avulla voi tutustua tarkemmin yksittäisiin tapaustutkimuksiin ja niiden tuloksiin (ks. julkaisulista briefin lopussa). Tapaustutkimusten tarjoamat opit Liiketoimintaekosysteemin toiminnan kannalta tärkeää on koko ekosysteemin yhteinen visio ja tavoitetila, jossa on määritelty yhteiskehittämisen avulla saatavat synergiaedut. Tarvitaan myös systemaattinen tapa ekosysteemin johtamiseen. Johtamisen tärkeys tulee esiin myös uusien teknologia alustojen kehittämisessä, sillä kun kehittämisessä on mukana useita eri tahoja joiden itsenäiset päätökset vaikuttavat koko verkostoon, tarvitaan aitoa sitoutumista yhteiskehittämiseen. Myös omistajuuden merkitys korostuu alustojen kehittämisessä. Yritykset, jotka hyötyvät uusista kehitetyistä tuotteista, palveluista ja prosesseista, omistavat prosessit. Kehittymässä olevan liiketoimintaekosysteemin nähtäisiin myös hyötyvän järjestelmäintegraattorista, joka integroisi ekosysteemin sisällä kehitetyt tuotteet ja palvelut osaksi suurempaa kokonaisuutta, tuotetta tai palvelua. Liiketoimintaekosysteemejä koskeva kirjallisuus korostaa johtavan yrityksen ( lead firm, keystone organisation ) merkitystä (esim. Iansiti & Levien, 2004; Moore, 1993), mutta kuten tutkitut terveys ja biotieteiden tapaustutkimukset osoittavat, ekosysteemi ei välttämättä tarvitse yhtä suurta johtavaa yritystä menestyksensä ylläpitäjäksi ja johtajaksi, vaan spatiaaliset ekosysteemit voivat rakentua myös pienempien keskittymien ympärille ja kehittyä hajautetummin johdettuina. Alueella toimivien ja/tai toimineiden koko ekosysteemin kehitykseen vaikuttaneiden pioneeriyritysten merkitystä ei voi silti lainkaan vähätellä. Eindhovenissa erityisesti Philipsin ja San Diegossa mm. Hybritechin ja ISSCOn vaikutus ekosysteemien syntyyn ja alkuvaiheen kehitykseen on ollut ratkaiseva. Tällaiset suuret johtavat yritykset katalysoivat kasvua ja edistävät uuden liiketoiminnan ja uusien liiketoimintaekosysteemien syntyä.
4 Erilaiset yrityshautomoja ja kiihdyttämöitä ylläpitävät organisaatiot ja ohjelmat ovat tärkeässä roolissa tapaustutkimusten terveys ja biotieteiden ekosysteemeissä. Ne toimivat ekosysteemin toiminnan solmukohtina tuoden yhteen tutkijoita, yrittäjiä ja rahoittajaosapuolia, ja toimivat ekosysteemin lobbaajina ja promoottoreina. Innovaationäkökulman kytkeminen hankintamalleihin, innovatiivisuuden edistämisestä palkitseminen ja riskinoton mahdollistaminen edistäisi uusien ekosysteemien syntyä ja kehittymistä myös julkisten hankintojen kautta. Julkisen sektorin rooli ekosysteemeissä on toimia mahdollistajana ja fasilitaattorina, sääntöjen asettajana ja rahoittajana, mutta tulisi pysytellä erossa ekosysteemin varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Terveys ja biotieteiden ekosysteemien kannalta yliopistot ja muut tutkimusorganisaatiot ovat yksi tärkeimmistä kasvun edistäjistä. Uusien startup yritysten pohja on usein perustutkimuksessa, joka tuottaa uuden teknologiapohjaisen idean, joka voidaan kaupallistaa. Yliopistot ja tutkimuslaitokset toimivat uusien löydösten alustana, uuden tiedon ja teknologioiden kehittäjänä sekä osaavan työvoiman kouluttajana. Tästä syystä myös perustutkimuksen rahoittaminen on ekosysteemien kehittymisen kannalta olennaista. Teiden talvikunnossapidon kehittymässä olevan liiketoimintaekosysteemin tutkimus toi esiin julkisten hankintojen merkityksen ja roolin ekosysteemien mahdollisina synnyttäjinä. Julkinen sektori voi hankintojen kautta toimia portinvartijana joka asettaa säännöt ja reunaehdot hankintaprosesseille. Tapaustutkimus osoitti tarpeen hankintamallien uudistamiselle, sillä nykyiset mallit eivät rohkaise yhteistyöhön, yhteiskehittämiseen ja informaation jakamiseen. Innovaationäkökulma tulisi kytkeä paremmin hankintamalleihin ja prosesseihin, ja innovatiivisia hankintamalleja tulisi tukea rahallisesti ja mahdollistaa myös tietynlainen riskinotto prosessin sisällä. Julkisella puolella johtaminen vaikuttaa suuresti siihen, miten toimitaan, mitä tavoitellaan ja miten henkilöitynyttä toiminta on. Esimerkiksi siirtyminen vahvemmin tulosohjaukseen voisi antaa virkamiehille selkänojaa toimia innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja edistää innovatiivisuutta myös hankintojen kautta. Ratkaisujen kehittämisessä tulisi myös kiinnittää huomiota niiden skaalautuvuuteen, jotta julkisin varoin ei kehitettäisi ratkaisuja vain tiettyyn yksittäistapaukseen, vaan laajemmin käyttöön otettavia ja erilaisia sovelluskohteita avaavia ratkaisuja, mikä esim. edistää uuden teknologian laajempaa leviämistä ja kaupallisen ekosysteemin kehittymistä. Tästä syystä reunaehtojen ja vaatimusmäärittelyjen asettaminen hankintaprosessin alussa on olennaista. Myös julkisten toimintojen ja palveluiden hyötyjen ja vaikutusten arviointia tulee kehittää, sillä ilman hyödyn mittausta on vaatimusmäärittelyjenkin laatiminen haasteellista. Yksi tärkeimmistä innovaatiopolitiikkaan olennaisesti kytköksissä olevista tapaustutkimusten opeista liittyy eri toimijoiden rooleihin ekosysteemin toiminnassa. Jokaisen toimijan tulisi ymmärtää ja sisäistää oma roolinsa osana ekosysteemikokonaisuutta ja toimia sen mukaisesti. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana ja fasilitaattorina, sääntöjen asettajana ja rahoittajana, mutta sen ei tulisi sekaantua liikaa varsinaiseen liiketoimintapuoleen. Hankintojen tekijänä julkinen sektori toimii tavoitteiden ja reunaehtojen asettajana, mutta antaa yrityksille vapauden tuottaa ratkaisuja haluamallaan tavalla. Julkisen puolen tulisi pysyä tässä roolissaan ja päästää irti ekosysteemin ohjauspyörästä kun liiketoiminta alkaa kehittyä ja kasvaa. Julkinen puoli ei voi toimia liiketoimintaa ohjaavana tahona. Myös public private yhteistyössä bisnespuoli tulisi jättää yksityisen sektorin toimijoiden vastuulle. Eindhovenin ja San Diegon tapaustutkimuksissa tuli vahvasti esiin myös luottamuksen ja yhteistyö ja yrittäjäkulttuurin merkitys ekosysteemien elinvoimaisuudelle. Uusien ideoiden jakaminen, yhdessä tekeminen ja myös epäonnistumiset hyväksyvä ja sietävä yrittäjyyskulttuuri ruokkii uusia alkuja ja pitää alueellisen innovaatioalustan aktiivisena. Suomeen kohdistuvassa tapaustutkimuksessa yhteistyö oli edelleen enemmän kahdenvälistä kuin laajempaa yhteiskehittämistä, ja ekosysteemin eri toimijoiden välinen keskinäinen luottamus ei ollut vielä parhaalla mahdollisella tasolla.
5 Johtopäätökset Tapaustutkimukset ovat tuottaneet runsaasti tietoa erilaisten ekosysteemien toiminnasta, niiden syntyyn ja kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä, sekä julkisen sektorin roolista ekosysteemien eri kehitysvaiheissa. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että julkisen sektorin toimilla ja politiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ekosysteemien kehitykseen. Tietoekosysteemin rakentaminen ja rahoittaminen, sääntelyn vähentäminen, innovaatioaspektin liittäminen vahvemmin hankintoihin ja hankintamallien uudistaminen, tietoinen variaation ruokkiminen ja uusien yhdistelmien etsiminen ovat esimerkkejä joiden avulla julkinen sektori voi innovaatiopolitiikan avulla vaikuttaa ekosysteemien syntyyn ja kehitykseen. Tämän tyyppisen strategian etuna on se, että kilpailu voidaan edelleen pitää avoimena ja tasapuolisena. Yksityisten toimijoiden tehtävänä on luoda ekosysteemikumppanuudet, jota julkinen taho voi taitavalla hankinnallaan tukea. Liiketoimintaekosysteemien kehitysten edistämiseksi on keskityttävä variaation ja kokeilukulttuurin ruokkimiseen sekä kykyyn tunnistaa uudet potentiaaliset alut ja viedä onnistuneita kokeiluja vauhdilla eteenpäin. Tapaustutkimukset tuovat esiin ekosysteemin eri toimijoiden välisen roolituksen huomioimisen tärkeyden. Julkinen sektori on usein mukana myös ekosysteemien toiminnassa esimerkiksi public private yhteistyön ja julkisten hankintojen kautta. Julkisen puolen tulisi kuitenkin pysytellä erossa varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Julkisen sektorin tehtävä on toimia ekosysteemeissä mahdollistajana ja fasilitoijana esimerkiksi tarjoamalla testaus ja pilotointialustoja, edistämällä innovatiivisuutta mm. hankintojen kautta, raivaamalla esteitä (mm. lainsäädännön ja verotuksen kautta) ja tarjoamalla hyvän perustan yritysten toiminnalle (mm. infrastruktuuri ja julkiset palvelut) sekä kehittämällä vaatimusmäärittelyjä yhä enemmän loppuasiakaslähtöisiksi. Kilpailun luonteen muutos on aiheuttanut muutostarvetta myös innovaatiopolitiikalle. Millaisella innovaatiopolitiikalla voidaan mahdollistaa uusien ekosysteemien synty, tukea jo kehittymässä olevien ekosysteemien kasvua ja varmistaa menestyvien ekosysteemien uudistumiskyky? BECSI hankkeen aikana on jo käynyt ilmi, että mikäli halutaan toteuttaa liiketoimintaekosysteemien kehitystä edistävää innovaatiopolitiikkaa, on keskityttävä variaation ja kokeilukulttuurin ruokkimiseen, kykyyn tunnistaa uudet potentiaaliset alut ja toisaalta hylätä epäonnistuneet kokeilut ja viedä onnistuneita kokeiluja vauhdilla eteenpäin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että julkisten TKI panostusten merkitys ei tule ainakaan vähentymään tulevaisuudessa, mutta niiden käyttöä ja kohdistamista tulisi miettiä uudelleen ekosysteemejä tukevan politiikan valossa. Tapaustutkimusten oppien ja tulosten analysoinnin pohjalta tuotetaan projektin seuraavassa vaiheessa erityisesti Suomen kontekstiin tarkoitettuja politiikkasuosituksia, jotka kohdistuvat ekosysteemien synnyn ja kehityksen tukemiseen ja luovat pohjaa ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi suomalaisessa innovaatiopolitiikassa.
6 Hankkeen julkaisuja Kinnunen, T. et al. (2015) Drive for Intelligence: Transformative Factors in Smart City Development. The First IEEE International Smart Cities Conference, Guadalajara, Mexico Leviäkangas et al. (2014) The Finnish Road Weather Business Ecosystem Turning Societal Benefits into Business and the Other Way Round. Engineering Management Research; Vol. 3, No. 1 Leviäkangas, P. et al. (2015) Finnish winter road management the evolving business ecosystem. BECSI WP2 project report. VTT Technology: 208, VTT, Espoo, 2015, 37 p. + app. 4 p. ISBN Majava et al. (2014) Evolution and change dynamics in business ecosystems: research frame for spatial context. Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM) Conference, May in Soul, South Korea. Majava, J. et al. (2015) CONNECT organisation and trust in San Diego s health and life sciences business ecosystem. TIIM Conference, Bari, Italy, Pekkarinen, S. et al. (2015) Socio technological transitions and new business logics From cluster policies towards ecosystem policies. EU SPRI 2015 Conference, June in Helsinki, Finland. Pilli Sihvola et al. (2015) Evolving winter road maintenance ecosystems in Finland and Hokkaido, Japan. IET Intelligent Transport Systems Lähteet Adner, R. (2006) Match your innovation strategy to your innovation ecosystem. Harvard Business Review, Vol. 84, No. 4, pp Clarysse, B., Wright, M., Bruneel, J. and Mahajan, A. (2014) Creating value in ecosystems: Crossing the chasm between knowledge and business ecosystems. Research Policy, Vol. 43, No.7, pp Iansiti, M. and Levien, R. (2004). Strategy as ecology. Harvard Business Review, Vol. 82, No. 3, pp Moore, J. F. (1993) Predators and prey: A new ecology of competition. Harvard Business Review, Vol. 71, No. 1, pp Zahra, S.A. and Nambisan, S. (2012) Entrepreneurship and strategic thinking in business ecosystems. Business Horizons, Vol. 55, pp
Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan
Policy Brief: No. 8/2014 Ekosysteemit Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan Mitä uutta ekosysteemin käsitteellä ja liiketoimintaekosysteemeihin perustuvalla tarkastelutavalla on tarjota suomalaiselle
LisätiedotCURRICULUM VITAE
CURRICULUM VITAE 16.2.2017 Full name: Satu Marita Rinkinen Date of birth: 25.01.1985 Place of birth: Lahti, Finland Phone +358 50562 3752 E-mail: satu.rinkinen@lut.fi EDUCATION 12/2016 Doctor of Science
LisätiedotKohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa
Policy Brief: No. 10/2015 Ekosysteemit Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa Mitä ekosysteemiperustaisen politiikan harjoittaminen merkitsee käytännössä suomalaisen innovaatiopolitiikan kannalta?
LisätiedotEkosysteemit. Policy Brief: Ekosysteemiperustainen innovaatiopolitiikka yhteiskunnallisen transition mahdollistajana. No. 5 /2016
Policy Brief: No. 5 /2016 Ekosysteemit Miten ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisissa transitioissa? Hankkeen nimi: Business Ecosystems and Platforms for Innovations
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotKoulut ja Yritykset luovat maailman parhaan Innovaatioalustan - yhdessä. Niko Lindholm,
Koulut ja Yritykset luovat maailman parhaan Innovaatioalustan - yhdessä. Niko Lindholm, Projektipäällikkö. @nikolindholm Mitä tänään? 1. Intro 2. Miten Koulu Innovaatioalustana toimii? 3. Koulut Innovaatioalustana:
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotJULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.
JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.2019 1 Mikä KEINO-osaamiskeskus? o Kestävien ja innovatiivisten julkisten
LisätiedotAlueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto
Alueidenkäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteistyö Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori 30.8.2017 2 ( Vantaan kaupungin mittausosasto 2013, julkaistu tekijänoikeuksien haltijan luvalla). Kunnissa
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotJatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista
Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
Lisätiedot- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi
- ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotWORLD IDEAS. Otsikko. ALUSTAT JA APIT & HANKINTOJEN
WORLD IDEAS Otsikko ALUSTAT JA APIT & HANKINTOJEN UUDELLEENAJATTELU @MoilanenPiia Innovatiiviset julkiset hankinnat miksi nyt? Hallitusohjelma: innovatiiviset julkiset hankinnat käyttöön (tavoite 5%) On
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 19.10.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Kasvumoottori on markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotKaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012
Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut
LisätiedotPalvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi
Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.
LisätiedotMiten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat
Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotOHITUSKAISTA MAAILMALLE Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA
OHJELMA 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 11.12. Juha Pulkkinen Senior Director, Business Finland 9.20-9.40 Keynote
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 18.6.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä kokonaisuus. Houkuttelee
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS
ACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS Mitä Helsingin seudun Public-Private innovaatiokentän toimijat tarjoavat? 4P Partcipa tion Network facilitation Piloting projects/ programs Market creation Start-up programs
LisätiedotYritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto
Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat Mika Aalto 31.8.2017 Kasvun agenda kasvupolitiikan tukena Kasvupolitiikan tavoitteena on elinkeinoelämän uudistuminen ja kannattava, korkean jalostusarvon
LisätiedotInnovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla
Innovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla 2016-2017 pilotoidaan konkreettisesti innovaatioseteliä pkyritysten kanssa yhteistyössä rakennetaan digitaalinen palvelualusta seteleiden hakemiseksi, myöntämiseksi
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1
Kommenttipuheenvuoro Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy 10.12.2018 Finlandia-talo 1 Kysymys #1: Kolme tietä talouskasvuun: Halpa työvoima Valtavat luonnonresurssit Innovaatiot ja osaaminen Mikä näistä
LisätiedotAvoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet
Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotKohti Open Data kehittäjäyheisöä
Esittelyaineisto Data Business kiertue 14.06.2017 / 6Aika Kohti Open Data kehittäjäyheisöä TAVOITE Tavoitteena saada kartoituksen perusteella Oulun seudulle aktiivisesti toimiva kehittäjäyhteisö, joka
LisätiedotWORLD IDEAS. Otsikko. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT, MASSADATA ja AI HANKINNOISSA
WORLD IDEAS Otsikko SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT, MASSADATA ja AI HANKINNOISSA 22.5.2018 AGENDA 8:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:00 Tervetuloa ja esittelykierros Piia Moilanen, Business Finland & Antti
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotAvoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella
LisätiedotVTT kohti 2020-lukua. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy
VTT kohti 2020-lukua Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy 31.1.2019 Kolme tietä talouskasvuun Halpa työvoima? Valtavat luonnonresurssit? Innovaatiot ja osaaminen? 2 Näkökulma #1 Huippuosaaminen taataan
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotSmart Tampere
Smart Tampere 06.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden ja toimintojen
LisätiedotCreaEco -hanke Suomen luovan talouden ekosysteemien tila ja kehittämistarpeet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD CreaEco -hanke Suomen luovan talouden ekosysteemien tila ja kehittämistarpeet Juha Oksanen 28.5.2018 Hankkeen tausta ja tavoitteet Taustaa Kuuluu valtionneuvoston
LisätiedotW E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä
INTERNATIONAL BUSINESS POWERED BY TALENTS I N N O V A A T I O A L U S T A Y R I T Y S P A L V E L U I D E N K E H I T T Ä M I S T Y Ö P A J A T W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE
BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE MIKÄ ON KASVUMOOTTORI? Markkinaehtoinen, avoin, globaali liiketoimintaekosysteemi Tavoittelee yli miljardin euron uutta liiketoimintaa ja/tai vientiliiketoiminta
LisätiedotInnovaatiotoimintaa edistävät julkiset hankinnat. Helsingin seudun ilmastoseminaari 9.2.2012, Paasitorni Ville Valovirta
Innovaatiotoimintaa edistävät julkiset hankinnat Helsingin seudun ilmastoseminaari 9.2.2012, Paasitorni Ville Valovirta 2 Source - The Purchasing State as a Driver of Innovation. 2009. 3 Julkiset hankinnat
LisätiedotJukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1
Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry Jukka Mönkkönen 1 TIIVISTELMÄ + Suomen tieteen taso on top 10-indeksillä tarkasteltuna noussut (2012-2015) + Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotPPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotBusiness Finlandin rahoituspalvelut Aki Parviainen
Business Finlandin rahoituspalvelut 2018 Aki Parviainen Uusi Business Finland mitä tavoitellaan ja miksi? Hyödynnetään vahvemmin asiantuntijaverkostoja Innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotAvoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa 22.9.2016 Esityksen sisältö Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Alustamainen toiminta ja toimijoiden
LisätiedotKäyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT
Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»
LisätiedotRound table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg
Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden
LisätiedotLUT Saimia Innovation Scout. BRIDGE to the MARKETPLACE B2M
LUT Saimia Innovation Scout BRIDGE to the MARKETPLACE B2M Miksi Tutkimus tuottaa paljon innovaatioaihioita, mutta: Tiimien liiketoimintaosaaminen välttävää tasoa Yrittäjä saattaa puuttua Liikeidean kannalta
LisätiedotOHITUSKAISTA. Rovaniemeltä MAAILMALLE Suvi Sundquist Senior Director, Business Finland OHJELMA
OHJELMA 13.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Suvi Sundquist, Senior Director Keynote Business Finlandin ulkomaanverkostosta; Norjan mahdollisuudet ja Business Finlandin palvelut, Jukka Suokas,
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotA GRID. Aalto Innovation Scout projekti. TEKES Innovation scout -jamboree, Finding Paths -tilaisuus, Turku
A GRID Aalto Innovation Scout projekti TEKES Innovation scout -jamboree, Finding Paths -tilaisuus, 18.01.2017 Turku Marika Paakkala Aalto Start-Up Center Aalto yliopisto Uudenlaisen Aalto Start Up Center
LisätiedotKorjausrakentaminen teeman tulosseminaari
Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö
LisätiedotJulkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta
Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?
LisätiedotKorkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa - Politiikkasuositus
Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa - Politiikkasuositus 7.5.2019 Alueelliset työpajat Tyo pajoissa tarkasteltiin kiertotalouden arvonluonnin mahdollisuuksia Suomelle, ja sen
LisätiedotInnovaatiopankki. Tässä dokumentissa kuvataan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet palvelun kokonaistarpeen arvioimiseksi.
Innovaatiopankki Hallituksen kevään 2016 yrittäjyyspakettiin sisältyy tavoite perustaa Suomeen innovaatiopankki tehostamaan tutkimustulosten, hyödyntämättömien tai hyödynnettäväksi tarjottavien teknologioiden,
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Projektiesittely Hyöty irti digitalisaatiosta alakko nää digiä? Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Timo Koivumäki 1.11.2018
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotTAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director
OHJELMA TAMPEREELTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 13.11.2018 Juha Suuronen Yksikönjohtaja, Business Finland 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director 9.20-9.40 Miten
LisätiedotBig datan hyödyntäminen
Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin
LisätiedotMeWeT Multifuctional Environment for
MeWeT Multifuctional Environment for Well-being enhancing Technology 15.3.2017 TKI-foorumi, Satakuntaliitto Sari Merilampi /Samk, Krista Toivonen / Sataedu MeWeT (Multifunctional environment for Well-being
Lisätiedot6Aika-strategian johtoryhmä
6Aika-strategian johtoryhmä Pöytäkirja Johtoryhmän kokous 7/2017 Sähköpostikokous 8.-14.8.2017 Osallistujat: Kari Kankaala, Tampereen kaupunki (pj) Jose Valanta, Vantaan kaupunki Pekka Sundman, Turun kaupunki
LisätiedotTESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille
TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Lisätiedot- miten vaikutuksia tuotetaan ja todennetaan?
Vaikuttavuus näkyväksi - miten vaikutuksia tuotetaan ja todennetaan? Sykettä-loppuseminaari 21.8.2018 Vaikuttava Yritys Kuka? Asiantuntija ja omistaja Vaikuttava Yritys Oy Oppaita, työkaluja ja verkkokursseja
LisätiedotJULKISET TILAT KÄYTTÖÖN 24/7
JULKISET TILAT KÄYTTÖÖN 24/7 Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINO Työpaja 14.11.2018 VTT, Espoo 1 Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINO Osaamiskeskus aloitti
LisätiedotJyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA
OHJELMA 13.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Risto Huhta-Koivisto, Senior Director Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE 12.6.2019 Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland Global
LisätiedotKUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA
OHJELMA 9.00 9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Janne Peräjoki, Senior Director KUOPIOSTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 29.1.2019 Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland 9.20 9.40 Saksan
LisätiedotKiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
LisätiedotRekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
LisätiedotUusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj
Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj Europe needs forerunner cities and city driven regions. Espoo committed to be one of those. SDG 3 Health SDG
LisätiedotKohti ekosysteemimäistä toimintaa? Päijät-Hämeen hyvinvointialan yhteistyöverkoston nykytila ja tulevaisuudennäkymiä
Kohti ekosysteemimäistä toimintaa? Päijät-Hämeen hyvinvointialan yhteistyöverkoston nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Hyvinvointialan ekosysteemi -hankkeen nykytila-analyysi Satu Rinkinen, LUT 1 TAUSTA
LisätiedotJulkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet
Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma
LisätiedotOHITUSKAISTA VAASASTA MAAILMALLE. Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland OHJELMA Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä
OHJELMA 13.00 Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä VAASASTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland 13.10-13.30 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Jaana Auramo,
LisätiedotFuture Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018
Future Smart City Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä Juha Ruokari Huhtikuu 2018 Tulevaisuuden älykäs kunta ja sen mahdollistajat UUDET PALVELUT Hyvinvointi, elinvoima, kilpailukyky
LisätiedotEeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle
Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi
LisätiedotÄlykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen
Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs
LisätiedotKuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään
Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com
LisätiedotBiotalouden yrittäjyys Uusia mahdollisuuksia ja toimintamalleja
Biotalouden yrittäjyys Uusia mahdollisuuksia ja toimintamalleja Heidi Forsström-Tuominen Tutkimuspäällikkö (liiketalous), KTT Pellervon taloustutkimus PTT Biotalouden yrittäjyys Heidi Forsström-Tuominen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
Lisätiedot