MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2014

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) MARKKINATOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2014 Aika Keskiviikko klo 9:00-12:10 Paikka Helsinki, Oyj, Läkkisepäntie 21 Paikalla Jouko Isoviita Oulun Energia Mika Laakkonen Kymppivoima Hankinta Janne Laine Energiakolmio Mikko Lepistö Rautaruukki Sami Oksanen Nord Pool Finland Raimo Peltola Fortum Power and Heat Ari Sormunen Kuopion Energia Anne Särkilahti UPM Jouni Väisänen RAO Nordic Juha Kekkonen, pj Katja Lipponen, siht. Pasi Aho Juha Hiekkala Ritva Hirvonen Jyrki Uusitalo 1 Kokouksen avaus Juha Kekkonen avasi kokouksen ja totesi paikallaolijat. Hän myös toivotti tervetulleeksi toimikunnan uuden jäsenen Jouko Isoviidan Oulun Energiasta. 2 Markkinakehityksen ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen totesi ajankohtaiskatsauksessa aiempaa vaikeamman pullonkaulatilanteen Suomen rajoilla. Alalla on käyty viime aikoina keskustelua siitä, mihin pullonkaulatulot käyttää ja pitäisikö siihen tehdä muutoksia. Taustana on kuitenkin EU-säädäntö ja kansallinen sääntelymalli, joiden mukaan toimii. Pullonkaulatulot käytetään pääsääntöisesti siirtokapasiteettia lisääviin investointeihin ja vastakauppaan. Vastakauppaa käydään kansantaloudellisen kannattavuuden rajoissa. Pullonkaulatulot lasketaan normaalina tulona yhtiön tulokseen ja sallittuun tuottoon, eikä pullonkaulatulojen rahastointi ole kirjanpidollisesti mahdollista. Hintaerot huolestuttivat toimijoita, ja kaivataan nykyistä parempia ratkaisuja aluehintaeroilta suojautumiseen. Siirtotilanteen helpottamiseksi suunnitteilla on uusi vaihtosähköyhteys Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille. Tämä ei kuitenkaan ole saanut täyttä tukea Ruotsista, sillä heillä on useita sisäistä siirtokapasiteettia kasvattavia hankkeita meneillään. Tästä johtuen yhteyden saamiseen menee oletettavasti noin 10 vuotta. Alkuperätakuurekisterin ylläpito on siirtynyt ille ja tällä hetkellä meneillään on ylimenokausi, jonka aikana rakennetaan nykyisen, Grexelin ylläpitämän, rekisterin

2 Muistio 2 (5) korvaava sähköinen rekisteri. Asiakkaan näkökulmasta ei juuri mikään muutu, vain hallinnointi siirtyy toiselle osapuolelle. Tärkeää on huomioida, että ei ylläpidä markkinoita, vaan ainoastaan rekisteriä. Pohjoismainen taseselvityshanke etenee suunnitellusti ja arvioitu käyttöönotto Suomessa on marraskuussa Syksyn aikana on järjestetty aiheeseen liittyviä koulutuksia eri puolilla Suomea. Ahvenanmaan ja Naantalin välille on rakenteilla 100 MW:n tasasähköyhteys, jota yhteyden omistava Kraftnät Åland tulee operoimaan varayhteytenä. Nykyisin Ahvenanmaa on yhteydessä vain Ruotsiin alueverkon kautta ja yhteyskaapelin vikaantuessa uusi yhteys Manner-Suomeen korvaa sitä. 3 Kapasiteetin jakamisen ja siirtojen hallinnan suuntaviivat -tilannekatsaus Ritva Hirvonen esitteli kapasiteetin jakamiseen ja siirtojen hallintaan liittyvät suuntaviivat. Säännöksen muodollinen status on muutettu verkkosäännöstä suuntaviivoiksi, millä ei ole käytännön vaikutusta. Tällä hetkellä viimeisin versio on jäsenmaiden hyväksyttävänä (komitologia). Aikaisintaan suuntaviivat astuvat voimaan siirtymäajasta johtuen ensi syksynä. Käytännössä implementointi kestää pidempään, sillä muun muassa pitäisi ottaa käyttöön flow-based -laskenta, joka ei ole vielä toiminnassa missään. Flow-based -mallin osalta pohjoismaiset selvitykset ovat meneillään. Komitologiassa aiheuttaa vääntöä etenkin kaksi kysymystä: alueellisen päätöksenteon säännöt ja pörssien kilpailuvaatimus. Suuntaviivoissa esitetään määräenemmistösääntöä alueellisiin päätöksiin. On kuitenkin vaikea tehdä sääntöjä, jotka toimivat erilaisissa aluejaoissa tasapuolisesti. Pörssien on haettava oikeutta toimia nimettyinä markkinaoperaattoreina, NEMOina. Lupa antaa haltijalleen mahdollisuuden laajentaa toimintaa myös muille alueille, millä pyritään pörssien väliseen kilpailuun. Komiteassa on vaadittu monopolityyppisten tehtävien erottelemista kilpailullisista osa-alueista. Toimikunnassa kyseenalaistettiin pörssien kilpailun tarve, sillä sen nähtiin mutkistavan asioita toimijoiden kannalta. 4 Tasehallinnan verkkosääntö Jyrki Uusitalo esitteli tasehallinnan verkkosääntöä. ENTSO-E laati ensimmäisen luonnoksensa aiheesta viime vuoden lopulla, ja luonnos tuli maaliskuussa ACERin lausunnoilta muutospyyntöjen kera. Verkkosääntö määrittelee muun muassa sen, miten kantaverkkoyhtiöt hankkivat resurssit tunninsisäiseen säätöön. Säännön tavoitteena on myös lisätä rajat ylittävää kaupankäyntiä erilaisten säätävien tuotteiden osalta. Regulaattorit peräänkuuluttivat määräaikaa yhteisille eurooppalaisille säätösähkömarkkinoille ja toivoivat mahdollisimman lyhyitä sopimuksia reservien osalta. Nykyään Suomessa tehdään sopimuksia vuodeksi, mutta regulaattoreiden toiveina olisivat maksimissaan kuukauden mittaiset sopimukset.

3 Muistio 3 (5) Sääntöön ei ole tullut suomalaisen toimijan kannalta merkittäviä muutoksia sitten viime helmikuun, jolloin verkkosääntöä edellisen kerran esiteltiin toimikunnassa. Toimijoita kiinnostaa kovasti taseselvitysjakson pituus tulevaisuudessa. Yhteisten säätösähkömarkkinoiden pohjaksi kehitellään yhteistä standardituotetta. ENTSO-E valmistelee tällaista tuotetta ja loppuvuonna päätetään, millaisen tuotteen pohjalta käynnistetään keskustelut sidosryhmien kanssa. Saattaa olla, että standardituote tuo säätösähkömarkkinoille lisää joustavuutta, mikäli tarjouksen kohteena olevan säädön ei ole oltava voimassa koko tuntia. 5 Pohjoismaiset kehityshankkeet Juha Kekkonen kertoi meneillään olevista pohjoismaisista hankkeista. Koska eurooppalainen kehitys etenee hitaasti ja pitää sisällään paljon haasteita, on syytä huolehtia siitä, että lähimarkkinat toimivat ja kehittyvät suotuisasti. Säätösähkömarkkinoilla pyritään kehittämään nykyistä mallia: muun muassa säätötarjousten koon pienentäminen ja automaattinen aktivointi sekä ns. lepoajan määrittely. Lisäksi säätösähkökauppaa pyritään laajentamaan naapurimaiden, mm Baltian suuntaan. Reservimarkkinoiden osalta ollaan kehittämässä markkinapaikkaa automaattiselle taajuudenhallintareserville (FRR-A). Tavoitteena minimoida alueellisen hankinnan kustannukset ja sopia miten ne jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken. Flow based -malli on on edelleen selvityskohteena kapasiteettilaskentaan vaihtoehtona mykyiselle ATC-mallille. Sitä käsiteltiin laajemmin viimekertaisessa kokouksessa. Tärkeää selvittää menetelmän hyödyt ja kustannukset ottaen huomioon pohjoismaisen järjestelmän erityispiirteet mannereurooppalaiseen nähden. Koska verkkomme ei ole yhtä silmukoitu, flow based -mallilla ei välttämättä saavuteta yhtä suuria hyötyjä. Malli on yllättävän monimutkainen ja ollut Keski-Euroopassakin jo vuosien ajan työn alla. Taseselvitystä kehitetään niin yhteispohjoismaiseen suuntaan (NBS) kuin siitä eteenpäinkin. Tasehallinnassa on ollut tarkastelun alla myös taseajanjakson lyhentäminen (esim. 15 min), mutta se on vielä hyvin alustavaa. Vuoden 2009 alussa toteutettiin laajempi pohjoismainen tasepalvelun harmonisointi. Samalla sovittiin tilanteen tarkastelemisesta viiden vuoden jälkeen. Analyysityö on käynnissä. Samalla arvioidaan, onko tarvetta kannustaa tasevastaavia entistä enemmän pysymään taseessaan. Kapasiteettimekanismit ja markkinamalli ovat ajankohtaisia keskustelun aiheita koko alalla. TSOiden työryhmä arvio pohjoismaista tilannetta ja mahdollisia koordinointitarpeita siltä varalta että mekanismeja kaavaillaan jossain vaiheessa Pohjoismaissakin..

4 Muistio 4 (5) 6 Säätösähkön hinnan aiempaa nopeampi julkaisu Raimo Peltola esitteli muutostarpeita tasehallinnan menettelyihin. Nykyisin eri Pohjoismaissa on osin erilaisia sääntöjä tasevastaaville ja ne tulisi harmonisoida. Samoin tuotannon ja kulutuksen tasepoikkeamien hinnoittelun erilaisuudet tulisi poistaa. Lisäksi säätösähkön hintojen julkaisua ei pitäisi viivästää vaan antaa ne ulos reaaliaikaisesti. Sama aihe on ollut esillä Ruotsin kantaverkkoyhtiön vastaavassa toimikunnassa. Nykyään säätösähkön hinta- ja volyymitiedot julkaistaan vähintään tunnin viiveellä. Vuoden 2015 alkupuolelta lähtien ENTSO-E tulee julkaisemaan omilla sivuillaan volyymitiedon puolen tunnin viiveellä kun taas hinnat tullaan siellä julkaisemaan tunnin viiveellä. on aiemmin julkaissut säätösähkön hintoja reaaliaikaisesti, mutta silloin tapahtui järjestelmää vastaan säätämistä. Tästä johtuen reaaliaikaisesta julkaisusta luovuttiin. Reaaliaikaisuuden puolesta kuitenkin puhuisi se, että kaikilla markkinatoimijoilla olisi sama tieto käytettävissä kun nykyisin isoilla toimijoilla se on. Reaaliaikainen julkaisu toisi haasteita niille kantaverkkoyhtiöille, joiden verkko on verrattain heikko, erityisesti Norjalle. Koska Suomi hyötyy monessa kohdin pohjoismaisesta järjestelmästä, meidän tulee myös ottaa huomioon naapuriemme haasteet ja tukea heitä tarvittaessa. Asia on vahvasti pohjoismainen, joten päätökset on tehtävä yhteisesti. 7 Tiedonvaihto ja datahub 8 Muut asiat Pasi Aho kertoi tiedonvaihtoasioista yleisemmin ja datahub-selvityksestä erityisesti. Tiedonvaihdon osalta on nyt ottanut hoitaakseen lainmuutoksella tulleen kehittämistehtävän. Datahub-selvityksestä on julkaistu väliraportti ja järjestetty kaksi keskustelutilaisuutta. Selvityksen perusteella työryhmä esittää datahubia tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuksi Suomessa. Vuoden loppuun mennessä selvitys valmistuu ja työ- ja elinkeinoministeriö laittanee selvityksen alkuvuodesta julkiseen kuulemiseen. Selvityksessä on katsottu vahvasti tulevaisuuteen ja vastaantuleviin tarpeisiin. Ratkaisuna näihin tarpeisiin on tarkasteltu nykyisen hajautetun mallin kehitettyä versiota ja keskitettyä datahubia. Lopputuloksessa päädyttiin siihen, että nykymalli tulee jossain kohdin tiensä päähän, joten datahub näyttää siltä osin paremmalta vaihtoehdolta. Vaikka datahub ei ole täydellinen ratkaisu kaikkeen, sen avulla voidaan saavuttaa vision tavoitteita huomattavasti paremmin kuin nykymallia kehittämällä. Datahub-selvitys ei ota kantaa kysymykseen yhden/kahden laskun mallista vaan datahub toimii kummassakin ympäristössä. Sihteeri, Katja Lipponen, jää vuoden vaihteen jälkeen opintovapaalle, joten toimikunnan sihteeri vaihtuu.

5 Muistio 5 (5) 9 Seuraava kokous Seuraava kokous järjestetään klo 9.00.