TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN"

Transkriptio

1 TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN Projektinumero: CC320570, hankepäätöksen saaja Tammelan kunta Loppuraportti Eeva Huitu

2 Loppuraportin sisällysluettelo: 1. Johdanto Henkilöstö Projektikoordinaattori Muut Kokoukset Ohjausryhmä Muut Tiedotus Yleisötilaisuudet Loppuseminaari JärviSanomat Tiedotteet Nettisivut Muut Tarjouskilpailut Toteutuneet toimenpiteet Rakennus- ym. urakat Hankinnat Selvitykset Talkootoiminta hankkeessa Julkaisut Hankesuunnitelman toteutuminen Hankkeen talous Yleistavoitteet Osatavoitteet Ohjausryhmän näkemyksiä hankkeesta Jatkohankkeet...18 Liite 1: Tiedotus Liite 2: Loppuseminaarin ohjelma Liite 3: Selvityksistä tehtyjen raporttien yhteenvedot/tiivistelmät Kannen kuva: Pyhäjärven rannan siistimistä kesällä 2006, kuvaaja Tiina Tulonen 2

3 1. Johdanto Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus- ja virkistyskäytön lisääminen -hanke on Hämeen ympäristökeskuksen valvoma, EAKR-rahoitteinen projekti. Hankkeen on toteuttanut Tammelan kunta välisenä aikana yhteistyössä Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman, Hämeen ammatti-instituutin (Mustiala) ja Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman kanssa. Hankkeen toimenpiteet ovat tähdänneet Tammelan järvien veden laadun parantamiseen ja järvien virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseen. Hankkeen avulla on haluttu myös lisätä asukkaiden ja seutukunnan tietoisuutta järvien toiminnasta ja järviin tulevan ravinnekuormituksen vähentämiskeinoista. Tavoite on ollut saada paikalliset asukkaat, osakaskunnat ja suojelu- ja kyläyhdistykset toimimaan ja tekemään yhteistyötä järvien kunnostuksen ja suojelun parissa. Yhdistysten jäsenet, opiskelijat ja monet muut vapaaehtoiset ovatkin olleet aktiivisesti talkootoiminnassa mukana mm. auttamassa niitoissa, avustamassa koekalastuksissa ja jokivesien näytteenotossa, siistimässä rantoja ja tiedottamassa monissa tapahtumissa. 2. Henkilöstö 2.1. Projektikoordinaattori Hankkeen projektikoordinaattori on vastannut hankkeen hallinnoinnista, kunnostushankkeiden organisoinnista, tiedotuksesta ja yhteydenpidosta yhteistyötahojen kanssa. Projektikoordinaattori on työskennellyt 60 % työajalla. Projektikoordinaattorina toimi FT Tiina Tulonen. Hänen jäädessään virkavapaalle sijaiseksi valittiin FM Suvi Mäkelä, joka hoiti tehtävää virkavapauden ajan vs. projektikoordinaattorina. Tiina Tulonen irtisanoutui tehtävästä Toimeen haettiin avoimella haulla alkaen uutta projektikoordinaattoria. Tehtävään valittiin Suvi Mäkelä. Mäkelä irtisanoutui tultuaan valituksi Hämeen ympäristökeskukseen vesienhoidon suunnittelutyöhön, jolloin projektikoordinaattoriksi nimitettiin FM Eeva Huitu. Huitu on toiminut projektikoordinaattorina Muut Opiskelija Henrik Saarinen työskenteli hankkeessa (55 %) välisen ajan ympäristöteknologian harjoittelijana (HAMK). Hänen työtehtävänsä liittyivät kuormitusselvitykseen ja kesän aikana kootusta aineistosta valmistui AMKopinnäytetyö keväällä

4 Opiskelija Jaakko Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta avusti hankkeen koekalastuksissa. Ahonen oli palkattuna osa-aikaisena ,76 % (30 h/vko) työajalla. Ahonen teki hankkeelle myös Pyhäjärven kuhan kasvua koskevan selvityksen ja AMK-opinnäytetyön. 3. Kokoukset 3.1. Ohjausryhmä Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Päivi Jaara, hankkeen valvoja, Hämeen ympäristökeskus Matti Setälä, ohjausryhmän pj, kunnanjohtaja, kunnanhallitus Ismo Ojansuu, kunnanhallitus Erja Klemelä, ympäristösihteeri, ympäristölautakunta Harri Kaunisto, kunnanhallitus Esa Ryhtä, ympäristölautakunta Hannu Jalava, tekninen johtaja Jukka Simelius, kunnanhallitus Leena Eerola, Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys (4/2007 kokoukseen asti) Jouko Lindroos, Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys (5/2007 kokouksesta lähtien) Hankkeen aikana pidettiin 14 ohjausryhmän kokousta. Kokousten lukumäärä oli vuonna 2006 viisi, vuonna 2007 kuusi ja vuonna 2008 neljä Muut Hankkeen alkuvaiheessa pidettiin Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven osakaskuntien ja kalastuskuntien kanssa kokoukset, joissa esiteltiin hankesuunnitelmaa ja keskusteltiin toimenpiteiden toteuttamisesta kyseisillä järvillä. Lisäksi osallistuttiin Riihivalkaman osakaskunnan ja kyläyhdistyksen kokouksiin ja Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen kokouksiin. Lisäksi on neuvoteltu mm. Pyhäjärven Patasaaren kunnostustoimenpiteistä yhdessä osakaskunnan ja kylätoimikunnan kanssa. Pyhäjärven säännöstelyä koskeva neuvottelu käytiin yhdessä Forssan kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen edustajien kanssa Yhteistyötahojen, MTT:n ja HAMK:in edustajien kanssa on pidetty palavereja hankkeen eri vaiheissa. Projektikoordinaattori osallistui yhdessä Tammelan kunnan ympäristösihteerin kanssa pidettyyn Pyhäjärvi Symposiumiin Pyhäjärvi-Instituutissa Eurassa, missä hanketta ja Pyhäjärven tilaa esiteltiin kokoukseen osallistuneille. Kokouksen aiheena oli Suomen Pyhäjärvet kohtaavat; teemana vesienhoito. Projektikoordinaattori oli mukana Loimijoen alueen vesienhoidon suunnittelun toimenpideohjelman laadintaan liittyvässä ensimmäisessä aluekokouksessa

5 Projektikoordinaattori osallistui alueen järviensuojeluyhdistysten JärviSunnuntai / JärviSanomat- palavereihin, jossa suunniteltiin JärviSanomat-lehden sisältöä ja jokakesäisiä JärviSunnuntai-tapahtumia. 4. Tiedotus Kokooma hankkeen aikana tehdystä tiedottamistyöstä on esitetty taulukkona liitteessä 1. Yleisötilaisuus Kuva: Henrik Saarinen 4.1. Yleisötilaisuudet Hankkeen aikana järjestettiin kahdeksan yleisötilaisuutta kunnantalon valtuustosalissa: Aaro Närvänen: Kalliojärven valuma-alueselvitykset Elina Vaskelainen: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta. Yleisöä 31 henkeä Aaro Närvänen: Laskeutusaltaita vai fosforin saostusta Pyhäjärven valuma-alueella? Rauno Yrjölä: Kuivajärven Natura-alueen kasvillisuus ja linnustoselvitykset hoito- ja käyttösuunnitelman pohjana. Tiina Tulonen: Kaukjärven tilan parantaminen - kipsaus, kalkkisuodinojitus vai ravintoverkkokunnostus? Yleisöä 55 henkeä Rauno Yrjölä: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Yleisöä 31 henkeä. 5

6 Aaro Närvänen: Kuhasuonlahden ja Similänlahden ravinnekuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelmat Tiina Tulonen: Pyhäjärven sinileväselvitys Suvi Mäkelä: Hankkeen kuulumisia ja kesän 2007 suunnitelmia. Yleisöä 23 henkeä Hannu Majuri: Tammelan Pyhä- ja Kuivajärven vedenpinnan korkeudet ja Kuhalankosken juoksutukset. Yleisöä 39 henkeä Suvi Mäkelä: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys. Yleisöä 32 henkeä Tommi Malinen: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna Jaakko Ahonen: Pyhäjärven kuhan ikä ja kasvu. Pasi Ala-Opas: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna Yleisöä 56 henkeä Erja Klemelä ja Eeva Huitu: Pyhäjärven vedenpinnan nostohanke. Yleisöä 36 henkeä. Yleisötilaisuuksista oli ilmoitus Forssan Lehdessä noin viikkoa ennen jokaista tilaisuutta Loppuseminaari Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Tammelan kunnantalon valtuustosalissa perjantaina klo Kiinnostunutta yleisöä oli paikalla kuutisenkymmentä. Loppuseminaariesitelmiä oli tervetuliaispuheenvuoro ja päätössanat mukaan luettuna yhteensä 16. Loppuseminaarin ohjelma on liitteenä (Liite 2) JärviSanomat Kevään 2006 JärviSanomat-lehdessä (painos 18000) oli hanketta koskeva artikkeli: Tiina Tulonen: Järvien hoito- ja kunnostuhanke alkamassa toimenpiteitä vuodelle 2006 Kevään 2007 JärviSanomat-lehdessä (painos kpl) oli seuraavat artikkelit hankkeen tiimoilta: Suvi Mäkelä: Sulkasääski, pienen toukan suuri rooli Suvi Mäkelä: Pyhäjärven vedenkorkeus Aaro Närvänen ja Håkan Jansson: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitus sekä kunnostustoimenpiteitä Henrik Saarinen: Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen mittaaminen Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen hankkeessa Tiina Tulonen: Sinilevät haittaavat Pyhäjärven virkistyskäyttöä 6

7 Maaliskuussa 2008 hankkeen tuloksia ja toimintaa esiteltiin JärviSanomat lehdessä (painos kpl) seuraavissa artikkeleissa: Aaro Närvänen & Håkan Jansson: Laskeutusaltaiden suunnittelua Riihivalkaman suunnalla Pasi Ala-Opas: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v Tommi Malinen & Mika Vinni: Kaukjärvessä on runsaasti sulkasääsken toukkia Jaakko Ahonen: Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä Suvi Mäkelä: Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvityksen tuloksia Eeva Huitu: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostaminen ja virkistyskäytön lisääminen hanke Eeva Huitu: Lyhennelmä Hannu Majurin ilmestyneestä Pyhäjärven ja Kuivajärven juoksutusmuutosta koskevasta esisuunnitelmasta Eeva Huitu &Pasi Kråknäs: Laserkeilaus Lisäksi samassa JärviSanomat-lehdessä julkaistiin seuraavien loppuseminaarin esitysten tiivistelmät: Heli Jutila: kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaperiaatteet ja toimivuus Erkki Saarijärvi: Hapettaminen vesienhoitokeinona Harri Dahlström: Ruokapöytään vai poistoon suhtautumisemme lähivesien kaloihin 4.4. Tiedotteet Hankkeen aikana julkaistiin kahdeksan lehdistötiedotetta. Tiedotteet tehtiin mm. JärviSunnuntai-tapahtumiin, Tammelan Makkaramarkkinoille ja Forssan kalamarkkinoille. Myös hankkeen loppuseminaarikutsun yhteyteen laadittiin lehdistötiedote Nettisivut Hankkeen nettisivut toimivat kunnan sivuilla osoitteessa Nettisivuja päivitettiin aina kun hankkeella oli tiedotettavaa. Suurin osa hankkeessa tuotetuista raporteista siirrettiin nettisivulle, josta kuka tahansa saa lukea, ladata ja printata ne Muut Hanke oli esillä JärviSunnuntai-tilaisuudessa ja Tammelan Makkaramarkkinoilla kesällä 2006 ja Kesän 2007 JärviSunnuntai-tilaisuudessa Tiina Tulonen esitteli Pyhäjärven sinilevätutkimuksen tuloksia. Hanketta esiteltiin Tammelassa Tapahtuu -julkaisuissa vuosina 2006, 2007 ja Forssan lehdessä julkaistiin ilmoitukset yleisötilaisuuksista ja lehteä ja Yle Radio Hämettä informoitiin hankkeen tapahtumista. Ennen kalasto- ja Kaukjärven sulkasääskiselvityksiä käsittelevää yleisötilaisuutta alueen osakaskuntien esimiehille soitettiin ja em. selvitysten paperiversiot lähetettiin kaikille alueen 14 osakaskunnalle ja Tammelan kalastusalueelle. 7

8 5. Tarjouskilpailut Hankkeen aikana järjestettiin 16 tarjouskilpailua. Suurimman osahankkeen, maastomallin muodostamiseen laserkeilauksella, toteuttajaksi valittiin Destia Oy. Kahden laskeutusaltaan rakentamisen ja kosteikon kunnostamisen urakoi R. Rautava Oy. Pyhäjärven Lamalan rannan ja Kaukjärven Tarrin rannan venepaikkojen kunnostuksen toteutti Maansiirtoliike Matti Knaapi Oy. Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma tilattiin Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:ltä. Manttaalin laiturin toimitti Lip Lap Laituri. Suurimman vesikasvien niittourakan teki Keijo Liski ja Pyhäjärven Pappilanrannan ja Kuivajärven Kankaisten venerannan ruoppauksen suorittajaksi valittiin Pentti Niittylä. Pyhäjärven Patasaaren rannan ruoppauksen teki Maansiirtoliike Matti Knaapi Oy. Kankaisten venevalkaman tien rakensi Lunkaan Monipalvelu Oy Pyhäjärven säännöstelyselvityksen teki Vesistö- ja ympäristösuunnittelu H. Majuri. Patasaaren ja Vohlassaaren laavut ja niiden pystytys tilattiin Piispanristin Saha Oy:ltä. Patasaaren uimalaiturin toimitti Pinta Laiturit. JärviSanomien painotyön teki Forssan Kirjapaino Oy, ja jakelun Jakelukulma Oy. Rantojen ilmakuvauksen toteutti Vallas Oy. 6. Toteutuneet toimenpiteet 6.1. Rakennus- ym. urakat Pyhäjärven Lamalan venevalkamaan tehtiin uusi veneiden laskupaikka, jossa on veneille tolppapaikkoja yhteensä 30 kpl. Kaukjärven Tarrin uima- ja venerantaan tehtiin uusia veneensäilytyspaikkoja 26 kpl ja alueella jo olevia rakenteita (laituri, puucee, pukukoppi) kohennettiin ja uimarannan parkkialuetta laajennettiin. Lamalan rantaa kesällä Kuva: Suvi Mäkelä Vesikasvien niittoa tehtiin kuudessa yhteisrannassa Pyhäjärvellä ja kahdessa rannassa Kuivajärvellä. Pyhäjärven Pappilanrannan veneranta ja Kuivajärven Kankaisten veneväylä ruopattiin. Kankaisten venevalkamaan tehtiin tie kääntöalueineen. Pyhäjärven Patasaaren penger ja ranta ruopattiin. Pyhäjärven valuma-alueelle rakennettiin kaksi laskeutusallasta ja yksi kosteikkoalue kunnostettiin. 8

9 Nikulanojan laskeutusaltaan paikka ja allas valmiina Kuvat: Eeva Huitu Similän altaan paikka ja Kuvat: Eeva Huitu Vanha-Similän kosteikkoalue syksyllä 2006 (kuva: Aaro Närvänen) ja (kuva: Eeva Huitu). 9

10 6.2. Hankinnat Pyhäjärven Manttaalin rantaan hankittiin vierasvenelaituri ja Patasaareen pieni uimalaituri. Patasaareen ja Vohlassaareen pystytettiin laavut. 7. Selvitykset Kuivajärvelle tehtiin hoito-ja käyttösuunnitelma, joka sisältää mm. ehdotuksia alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä ohjeistuksen Venesillanlahden-Joensuunlahden Natura-alueen hoitoon. Pyhäjärveen, Kuivajärveen ja Kaukjärveen laskevien jokien ravinnepitoisuuksia seurattiin. Pyhäjärvellä selvitettiin sinilevien esiintymistä. Kaukjärven syvänteen vuodenaikaisia ravinnepitoisuuksia ja happitilannetta seurattiin. Kaukjärvellä tutkittiin sulkasääskien toukkien esiintymistä ja koekalastus tehtiin kaikuluotaamalla ja koetroolilla sekä yleiskatsausverkoin. Pyhäjärven kuhapopulaation yksilöiden ikää ja kasvua selvitettiin. Kaikilla järvillä suoritettiin koekalastus yleiskatsausverkoilla. Kaikkien järvien rannat ilmakuvattiin ja Pyhäjärven, Kuivajärven ja Loimijoen yläosan rannoille tehtiin laserkeilauksen avulla tarkka maaston korkeusmalli. Yhteenvedot tehdyistä raporteista ovat tämän loppuraportin liitteenä Talkootoiminta hankkeessa Rantoja kunnostettiin raivaus- ja siistimistalkoilla Pyhäjärvellä kuudessa kohteessa. Kuormitusseurannan vesinäytteenotto puroista ja ojista suoritettiin talkootyönä, samoin Pyhäjärven sinileväseuranta kesällä Risutalkooporukkaa Pyhäjärven mattojenpesupaikalla Kuva: Suvi Mäkelä 10

11 Kaukjärven pohjoisrannalle Palokujan päähän yhteisrantaan rakennettiin talkoilla uusi laituri ja Forssan kaupungin puolella olevan Kuuston rantaa siistittiin. Patasaari penkereineen Kuva: Tiina Tulonen Patasaaren penkereen tilalle suunniteltiin ja tehtiin talkoilla silta - rakenne, joka ei estä veden virtausta saaren ja rannan välissä. Patasaaren penkereen ruoppausta maaliskuussa Kuva: Suvi Mäkelä 11

12 Patasaaren siltaa ja laavu talvella Kuva: Eeva Huitu Hankesuunnitelmassa talkootyön arvoksi oli asetettu euroa. Talkootyön arvo laskettiin siten, että perushinta työlle oli 10 /h, vaativamman työn arvoksi hyväksyttiin 15 /h ja konetyön hinnaksi oli määritetty 25 /h. Talkootunteja kertyi hankkeen aikana 1396, ja laskennallinen talkootyön arvo koko hankkeessa oli 17687,50. Tästä hankekuluina voitiin käyttää suunnitelmassa esitetty Julkaisut Useimmat hankkeessa tehdyt selvitykset löytyvät hankkeen nettisivuilta: Hankkeen aikana tuotettiin 11 julkaisua: o Ahonen, J. 2008: Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä. Opinnäytetyö 52 s., Turun ammattikorkeakoulu. o Ala-Opas, P. 2008: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna Moniste 17 s., Helsingin yliopisto. o Majuri, H. 2007: Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma. Moniste 29 s. + liitteet. o Malinen, T., Vinni, M., Antti-Poika, P. 2008: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna Moniste 17 s., Helsingin yliopisto. o Mäkelä, S. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys. Raportti 51 s., Helsingin yliopisto. o Mäkelä, S. & Ala-Opas P. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven seurantaohjelma. Raportti 28 s., Helsingin yliopisto. 12

13 o Närvänen, A. & Jansson, H. 2007: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä. Raportti 12 s., MTT Jokioinen. o Närvänen, A & Jansson, H. 2008: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden ravinnekuormitus - Yhteenveto vuosien 2006 ja 2007 selvityksistä ja toteutuneista kunnostustoimenpiteistä. Moniste, 26 s., MTT Jokioinen. o Saarinen H. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus. Opinnäytetyö 87 s., Hämeen ammattikorkeakoulu/ympäristöteknologia. o Tulonen, T. 2007: Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä. Raportti 31 s., Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. o Yrjölä, R., Vaskelainen, E. & Uppstu, P. 2007: Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 5/ s. +liitteet. 13

14 10. Hankesuunnitelman toteutuminen Hankkeen talous Hankkeen talous toteutui kokonaisuudessaan pitkälti suunnitelmien mukaan. Alakohtien välillä oli hieman vaihtelua, esimerkiksi ostopalveluihin (menokohta 5) kului varoja vähemmän kuin oli budjetoitu, kun taas menokohdassa 1 (aineet, tarvikkeet ja toimistokulut) hankkeen kulut olivat arvioitua suuremmat. Jälkimmäinen johtui lähinnä siitä, että tähän menokohtaan sijoitettiin Manttaalin laituri ja saariin hankitut kaksi laavua. Hankkeen taloustilanne käsiteltiin jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa ja ohjausryhmä hyväksyi poikkeamat kustannusarviosta. Kustannus- Toteuma Erotus MENOT (luvut arvonlisäverottomina) arvio (tot - tavoite) 1. Aineet, tarvikkeet, toimistokulut , ,29 2. Palkka- ja henkilöstökulut , ,25 3. Matkakulut ,63-347,37 4. Vuokrat , ,05 5. Ostopalvelut , ,6 6. Poistot 0 7. Luontoissuoritukset Muut menot ,8-3173,2 BRUTTOMENOT YHTEENSÄ ,32 993,32 TULOT 0 NETTOMENOT YHTEENSÄ ,32 993,32 Rahoitussuunnitelma 1. Haettava rahoitus Kuntarahoitus ,32 993,32 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Laskennallinen rahoitus Lainarahoitus 0 KOKONAISRAHOITUS NETTO ,32 993,32 7. Tulorahoitus 0 KOKONAISRAHOITUS BRUTTO ,32 993, Yleistavoitteet Hankesuunnitelmassa asetettiin neljä yleistavoitetta, joiden toteutumista arvioidaan seuraavassa: 1) Laatia Tammelan Kuivajärvelle hoito- ja käyttösuunnitelma vuorovaikutteisessa yhteistyössä kunnan, paikallisten asukkaiden ja luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelma tilattiin tarjouskilpailun perusteella ympäristösuunnittelu Yrjölä Oy:ltä. Suunnitelmaan liittyen hankkeessa järjestettiin kolme yleisötilaisuutta, 14

15 joissa yleisön oli mahdollista ottaa kantaa hoito-ja käyttösuunnitelman laatimisen kulloiseenkin vaiheeseen. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui huhtikuussa ) Suorittaa erilaisia kunnostustoimenpiteitä ja seurata niiden vaikutuksia asutuksen ja virkistyskäytön kannalta tärkeillä suurilla järvillä Kunnostustoimenpiteiden määrä kohdejärvillä oli melko huomattava, esimerkiksi vesikasvien niittoa tehtiin kahdeksassa yhteisrannassa Pyhäjärvellä ja Kuivajärvellä ja ruoppauksia tehtiin kolmessa kohteessa. Pyhäjärven valumaalueelle rakennettiin kaksi laskeutusallasta ja yksi kosteikkoalue kunnostettiin. Järvien tilaa tullaan seuraamaan vuoden 2007 lopulla valmistuneen seurantaohjelman ohjeiden mukaan. 3) Kohottaa paikallisten ja seutukunnan asukkaiden tietoisuutta vesistöjen ravintoketjuista ja vesiekosysteemeistä, ulkoisen kuormituksen vähentämisen keinoista ja merkityksestä järvien tilaan. Tärkeimpiä tiedotus- ja keskustelutapahtumia olivat hankkeen kahdeksan yleisötilaisuutta sekä loppuseminaari, sekä hankkeen esittely JärviSunnuntaitapahtumissa. 4) Edistää eri toimijatahojen, kuten viranomaisten, suojeluyhdistysten, osakaskuntien ja paikallisten asukkaiden yhteistyötä kunnostustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa järjestettiin yleisötilaisuuksia, joissa vesienhoitotoimia suunniteltiin yhteistyössä, punniten eri vaihtoehtoja Osatavoitteet Seuraavassa on esitetty kohta kohdalta, kuinka suunnitelmassa asetetut osatavoitteet ovat hankkeessa toteutuneet: 1) Tietopohjan täydentäminen ravinteiden käyttäytymisestä vesistöissä ja vesiekosysteemien toiminnasta Projektin puitteissa tehdyistä kymmenestä selvityksestä erityisesti seuraavien seitsemän voidaan katsoa huomattavasti lisäävän em. tietopohjaa: 1. Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä (Närvänen, A. & Jansson, H. 2007). 2. Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä (Tulonen, T. 2007). 3. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus (Saarinen, H. 2007). 4. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys (Mäkelä, S. 2007). 5. Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 2007 (Malinen, T., Vinni,M., Antti-Poika, P. 2008). 6. Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna 2007 (Ala-Opas, P. 2008). 7. Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä (Ahonen, J. 2008). 2) Järvien kunnostamisella tavoitellaan järvien pysymistä puhtaina, avoimina vesistöinä, joiden virkistyskäyttö on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Projektin aikana on suoritettu ruoppauksia kolmessa kohteessa: Pyhäjärvellä Pappilan venerannassa ja Patasaaressa ja Kuivajärvellä Kankaisten venevalkamassa. 15

16 Vesikasvien niittoa tehtiin Pyhäjärvellä kuudessa kunnan tai kylien yhteisrannassa: Pappilanrannan venevalkamassa, Heikkilänrannassa, Kuhasuonlahdella, Patasaaressa, Kaukolassa ja Hannulanlahdella. Kuivajärvellä vesikasveja niitettiin kahdessa kohteessa: Lunkaan uimarannalla ja Kankaisten venevalkamassa. Tammelan kunta on sitoutunut jatkamaan niittoja kohteilla myös kesällä ) Voimakkaimmat ulkoisen kuormituksen aiheuttajat pyritään selvittämään ja paikallistamaan valuma-alueen maankäyttöselvityksen avulla. MTT:n yhteistyöosuus projektissa keskittyi Pyhäjärven valuma-alueelta tapahtuvan kuormituksen selvittämiseen. Osuudesta julkaistiin raportti Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä (Närvänen, A. & Jansson, H. 2007). AMK-opiskelija Henrik Saarinen selvitti opinnäytetyössään hankkeen kohdejärvien kuormitusta vesinäytteiden ja laskennallisten menetelmien avulla ( Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus, Saarinen, H. 2007). FM Suvi Mäkelä Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta viimeisteli järvien kuormitusselvityksen käsittelemällä aineistoa edelleen ja sisällyttämällä raporttiin mm. kohdejärville lasketut kriittisen kuormituksen rajat ( Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys, Mäkelä, S. 2007). 4) Kaukjärven syvänteiden kipsauskäsittelyn toteuttaminen ja sisäisen kuormituksen väheneminen, leväesiintymien vähentäminen ja pohjaveden laadun turvaaminen. Kaukjärven kipsauskäsittelyyn varauduttiin hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Kipsauksen toteuttamismahdollisuuksista neuvoteltiin mm yhdessä Kaukjärven osakas- ja kalastuskuntien kanssa, jolloin todettiin, että suunnitelman osakseen saaman vastustuksen takia toimenpide jouduttiin perumaan. Kipsauksen peruunnuttua vapautuneita varoja käytettiin mm. Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen tutkija Tommi Malisen ryhmineen tekemään Kaukjärven sulkasääskikartoitukseen, koetroolauksiin kalaston selvittämiseksi sekä pohjaeläintutkimukseen. 5) Pyhäjärven maalaiturin korvaaminen silloilla ja virtauksen huomattava paraneminen. Pyhäjärven Patasaaren maakannas poistettiin ja alue ruopattiin talvella Patasaaren talkooporukka suunnitteli ja toteutti saareen johtavan sillan talvella ) Pyhäjärven kesävedenkorkeuden nostaminen nykyisen juoksutussäännön puitteissa tai hakemuksen tekeminen juoksutussäännön muuttamiseksi. Pyhäjärven vedenkorkeusasian eteenpäin viemiseksi tehtiin esiselvitys Pyhäjärven juoksutusmuutoksesta ( Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma, Majuri, H. 2007). Esisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot 7) Järvien veden laadun parantamisella pyritään rantaimeytymisen vuoksi parantamaan myös pohjavesien laatua. Pyhäjärven valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta pyritään vähentämään kahdella hankkeessa rakennetulla laskeutusaltaalla ja yhdellä kunnostetulla kosteikolla. 16

17 8) Kalliojärven kuivatusojan kuormituksen vähentäminen. Tutkitaan useiden menetelmien yhteensovittamista. Ravinteiden kemikaalikäsittelyä tutkitaan yhdessä MTT Jokioinen kanssa. Menetelmän suunnittelu ja toteuttaminen ovat tavoitteena. Em. kokonaisuus kuului hankkeen MTT:n yhteistyöosuuteen. MTT:n tutkijat selvittivät Kalliojärven kuivatusojan kuormitusta ja analyysituloksista havaittiin ravinnepitoisuudet melko alhaisiksi verrattuna muihin tutkittuihin kohteisiin. Vaikka kuivatusojan Pyhäjärveä kuormittava vaikutus voi ojan kuljettaman suuren vesimäärän vuoksi olla suuri, tutkijat totesivat, että kuormituksen alentaminen on hyvin vaikeaa hankkeen puitteissa em. alhaisten ravinnepitoisuuksien takia. Rautakemikaalikäsittelypisteitä perustettiin neljään kohteeseen. 9) Kuivajärven kasviston ja linnuston inventointien ja hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy teki Joensuunlahden-Venesillanlahden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman. 10) Hankkeen aikana seurataan toimenpiteiden vaikutuksia tutkimalla vesinäytteitä, seuraamalla kasvistoa, kalastoa ja tutkimalla vesien ph:ta, näkösyvyyttä, lämpötilaa ja happipitoisuuksia. Tutkimukset ja näytteiden analysoinnit tehdään yhteistyössä HAMK:n ympäristöteknologian koulutusohjelman ja HAMI:n Mustialan yksikön kanssa. Näin toimittiin, ja lisäksi näytteitä analysoitiin myös Lammin biologisen aseman laboratoriossa. 11) Hankkeessa laaditaan kaikille kolmelle kohdejärvelle seurantaohjelmat. Seurantaohjelmien laadinta tehdään yhteistyössä Lammin biologisen aseman kanssa. Lammin biologisen aseman tutkijoiden Suvi Mäkelän ja Pasi Ala-Oppaan laatima seurantaohjelma valmistui vuoden 2007 lopussa. 12) Talkootöillä lisätään asukkaiden, suojeluyhdistysten, osakaskuntien ja opiskelijoiden yhteistoimintaa ja tiedotetaan toimien vaikutuksesta. Hankkeessa tehtyjen talkootuntien määrä oli odotettua suurempi. 13) Pyhäjärven pohjoisrannalla on kymmeniä metrejä pitkä maalaituri, jonka katkaiseminen ja korvaaminen silloilla parantaisi huomattavasti virtausta ja vähentäisi nähtävissä olevaa laajaa umpeenkasvua. Tästä toimenpiteestä jouduttiin luopumaan maanomistajan vastustuksen takia. 14) Pyhäjärven sinileväongelman syyn selvittämiseksi täydennetään ja ajantasaistetaan kalastoselvitys. Lammin biologinen asema toimii tässä työssä yhteistyökumppanina. Sinilevien esiintymistä Pyhäjärvessä tutkittiin kesällä Lisäksi kaikki kolme järveä koekalastettiin Ohjausryhmän näkemyksiä hankkeesta Ohjausryhmä seurasi ja oli tiiviisti mukana hankkeen toteuttamisessa koko hankeajan, heti alusta lähtien. Hankkeen päättyessä ohjausryhmältä pyydettiin näkemyksiä hankkeesta ja vastaukset olivat seuraavanlaisia. Mikä hankkeessa positiivista/sujui hyvin: - Asioiden esittely kokouksissa oli selkeää - Hankkeessa tehtiin oikeita asioita 17

18 - Hanke sai myönteistä julkisuutta (naapurikunnissa ollaan kateellisia) - Aktiiviset, tarmokkaat ja osaavat hanketyöntekijät - Hankkeen toimintaa tukeva ohjausryhmä ja ohjausryhmän puheenjohtajan hankkeen päämäärää tukeva toiminta. - Talkoolaisten aktiivinen osallistuminen ja erityisesti talkooryhmien vetäjien aktiivisuus. - Hankkeen konkreettiset ja realistiset tavoitteet. - Hankkeen kustannukset toteutuivat melko hyvin suunnitelman mukaisesti. Huonommin onnistuttiin: - Joidenkin suunnitelmien laadinnassa, tarjouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa olisi pitänyt toimia täsmällisemmin. - Kilpailuttamisen ja tarjousten vertailun arviointikriteerien perusteella ja päätöksestä tiedottamisen aiheuttaman valitusmenettely aiheutti melkoista stressiä hankkeen työntekijöille. - Sääolosuhteet haittasivat ratkaisevasti hankkeen toimia, esim niitot ja ruoppaukset. - Destian malleja joudutaan vielä odottamaan (tässä ja kattojupakassa kuitenkin sopivan jämäkkä ote, etteivät puutteelliset toimitukset jää ilman seurauksia). 11. Jatkohankkeet Hankkeen päättyessä tärkeimpiä lähitulevaisuuden jatkohankkeita ovat Pyhäjärven juoksutussäännön muuttaminen ja Venesillan vesiyhteyden palauttaminen. Näistä Pyhäjärven juoksutussäännön muuttamista palvelevat hankkeen aikana valmistunut esisuunnitelma ja hankkeen järjestämät vedenkorkeutta käsitelleet yleisötilaisuudet. Tammelan kunnanhallitus on jo tehnyt myönteisen päätöksen juoksutussäännön muutokseen tähtäävän hankkeen aloittamisesta. Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa todetaan, että vesiyhteyden avaus Venesillan kohdalta lisäisi veden virtausta ja hidastaisi Joensuunlahden umpeenkasvua ja vaikuttasi siten myönteisesti koko Kuivajärven Natura-alueeseen. Vesiyhteyden palauttaminen palvelisi Pyhäjärven ja Kuivajärven jatkuvasti kasvavaa virkistyskäyttöä. Veden virtauksella olisi positiivinen vaikutus myös kalastukselle ja linnustolle. Suunnitelmassa ehdotetaan leveän tierummun asentamista mahdollistamaan veden virtaus Kuivajärvestä Pyhäjärveen. 18

19 Liite 1: Tiedotus pvm Otsikko Kirjoittaja/vetäjä/osallistuja Järvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella TIEDOTE 1/2006 Erja Klemelä Järviverkko-foorumi: Hankkeen esittelyä Erja Klemelä/Tiina Tulonen FL:Tummien vesien tulkki - vesistötutkija Tiina Tulonen saapui.. Noora Rauhala (toim.) FL:Tammela pitää hyvää huolta järvistään Noora Rauhala (toim.) JärviSanomat: Järvien hoito- ja kunnostushanke alkamassa - toimenpiteitä vuodelle 2006 Tiina Tulonen Kalamarkkinat, tiedotejärvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella Tiina Tulonen/Leena Eerola Pyhjärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä Kuivajärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä Riihivalkaman osakaskunnan kokous Erja Klemelä Kaukjärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä JärviSunnuntai: Hankkeen esittelyä Erja Klemelä/Tiina Tulonen Viikko Uutiset:Tammelan järvet niitetään kesällä Birgit Halkio (toim.) Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry kokous Tiina T FL:Linnuston kartoitus käynnissä Kuivajärvellä Aki Vaani (toim.) FL:Linturikas Kuivajärvi kiehtoo kartoittajaa Aki Vaani (toim.) Riihivalkaman kyläyhdistyksen kokous Erja Klemelä FL:Kaukjärven kipsauksen kannattavuus tutkitaan Satu Jalo Radio Häme:Haastatelu Tammelan järvien kunnostushankkeesta Tiina Tulonen Yleisötilaisuus: Kuivajärvi HKS, Laskeutusaltaat (osallistujia 31) Tiina T/E. Klemelä E. Vaskelainen/A. Närvänen FL:Järvien kunnostukseen kaivataan lisää käyttäjien mielipiteitä Aki Vaani (toim.) Tiedote:Järvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella Erja Klemelä FL: Tammelan rantoja siistittiin talkoovoimin Satu Salo (toim.) FL: Lintuharrastajat vaativat linnuille pesimärauhaa Satu Salo (toim.) Tammelan kunnan kesäasukaspäivä Erja Klemelä FL:Erilaiset vaihtoehdot kiinnostavat Tammelassa Elina Kemppainen (toim.) FL:Kaukjärven kunnostamista pohditaan lisää syksyllä Elina Kemppainen (toim.) Radio Häme, Haastattelu:Sinilevää kartoitetaan veneellä Tammelassa Tiina T., Eeva Hannula (toim.) Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry kokous, Hankkeen kuulumisia Tiina T Viikko Uutiset: Niitot alkoivat vihdoin Pyhäjärven Pappilanlahdella Anne Ylitalo (toim.) Tammelan järviä kunnostetaan monin eri tavoin TIEDOTE 2/2006 Tiina T Toimittaja Eeva Hannula: Tiinan haastattelu Pyhäjärven rannassa Tiina T Tiedote rantojen siistimistalkoista Tiina T./ jakaja E. Klemelä Pyhäjärvi-symposium:Hankkeen ja Pyhäjärven esittelyä Tiina T FL:Ilmoitus talkoopäivästä Tiina T Yhteisalueiden hallituksen kokous E. Klemelä Kokous:Patasaaren kunnostus, osakaskunta, yhteisalueet, kylätoimikunta Tiina T/E. Klemelä Viikko Uutiset:Tammelan järvistä yleisötilaisuus tiistaina FL:Kipsaus auttaisi ainoastaan hetkellisesti Katja Anttila (toim) FL:Maatalous ja asutus rasittavat Tammelan järviä Katja Anttila (toim) yleisötilaisuus: Kuivajärven HKS, Pyhäjärven lask.altaat (osallistujia 55 ) Tiina T., Erja K., Aaro Närvänen Rauno Yrjölä Päivitetty TIEDOTE, Tammelan järviä kunnostetaan monin eri tavoin Tiina T FL:Kuivajärven Natura-alueelle ehdotetaan rakennettavaksi keinotekoisia saarekkeita Katja Anttila (toim) FL: Järviä kunnostetaan urakalla, Tammelassa tulossa niittoja, uimarantojen perusparannusta ja laskeutusaltaita Katja Anttila (toim) Yleisötilaisuus: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelman esittelytilaisuus Rauno Yrjölä/Tiina T Hankkeen verkkosivujen päivitys Tiina T FL:Ilmoitus yleisötilaisuudesta Suvi M Hankkeen yleisötilaisuus (osallistujia 23) Tiina T, Aari Närvänen, Suvi M FL: Tammelan järvien kalat syyniin Noora Rauhala (toim.) Viikkouutiset, pääkirjoitus: Tammelan upeat järvet vaarassa hukkua jätteisiin Birgit Halkio (toim.) Viikkouutiset: Viime kesänä vai kolme viikkoa puhdas Rauno Lehtonen Forssan Kalamarkkinat, TIEDOTE 19

20 pvm Otsikko Kirjoittaja/vetäjä/osallistuja Järvisanomat: artikkeli Sulkasääski artikkeli Pyhäjärven vedenkorkeus artikkeli Sinilevät haittaavat Pyhäjärven virkistyskäyttöä artikkeli Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitus sekä kunnostustoimenpiteitä Aaro Närvänen ja Håkan Jansson artikkeli Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen mittaaminen Tammelan Pyhäjärven, KuivajärvHenrik Saarinen Hankkeen nettisivujen päivitys JärviSunnuntai -tapahtuma, TIEDOTE+ edustus Suvi M, Erja K Järvi Sunnuntai: tietoisku Pyhäjärven sinileväselvityksestä Tiina T FL: Isoin järvi kaipaa huolenpitoa Katja Anttila (toim.) FL: Kesäasukaspäivä veti tuvan täyteen Mikko Järvinen (toim.) FL: Kaukjärvestä vähäinen saalis Mikko Järvinen (toim.) FL, pääkirjoitus. Rehevöitymisen syyt selvitettävä Hankkeen nettisivujen päivitys FL: Nostaako vai ei? Esisuunnitelma hakee muutosta Loimijoen yläjuoksun säännöstelyyn Erkki Kuronen (toim.) FL: Forssa vastustaa Kuhalankosken padon korotusta Mikko Järvinen (toim.) Ilmoitus yleisötilaisuudesta Suvi M Yleisötilaisuus; Pyhä- ja Kuivajärven vedenpinnan korkeudet ja Kuhalankosken juoksutukset Suvi M, Hannu Majuri osallistujia Hankkeen nettisivujen päivitys Suvi M. & Eeva H FL: Ilmoitus yleisötilaisuudesta Eeva H FL: Kuivajärven kuormitus ylittää kriittisen tason Jaakko Kyrö (toim.) FL: Eeva Huitu koordinoimaan Jaakko Kyrö (toim.) Radio Häme: Kuormitusselvityksestä Eeva Hannula (toim) Yleisötilaisuus; Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys, osallistujia 32 Suvi M, Eeva H, Erja K Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H IS:artikkeli jossa pohjana osin kuormitustutkimuksen tuloksia Lauri Puintila (toim), Suvi M antoi poh FL: Kopteri tutkii laserilla Tammelan rannat Aki Vaani (toim.) FL: Tarkkaa tietoa maastosta - netin käyttäjä voi pian aiheuttaa tulvan Aki Vaani (toim.) Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H FL: Ilmoitus yleisötilaisuudesta Eeva H Järvihankkeen teksti (aukeama) Tammelassa Tapahtuu 2008-julkaisuun Eeva H Tiedotuskirje hankkeen tulevista tapahtumista ja talkoosaunakutsu 31 hlölle Eeva H Soittokierros osakaskunnille yleisötilaisuudesta Eeva H Yleisötilaisuus Kaukjärven sulkasääski-, kalasto- ja pohjaeläintutkimuksesta,pyhäjärven T. Malinen, J. Ahonen, P. Ala-Opas, kuhatutkimuksesta ja Pyhä-, Kuiva- ja Kaukjärven koekalastuksista, osallistujia 56 Eeva H Radio Häme kärkiuutinen: Kaukjärven tutkimuksista yllätystulos Eeva Hannula (toim) T. Malinen Radio Häme: Kalastokartoituksen tuloksista Eeva Hannula (toim) P. Ala-Opas FL: Kuha pysyy vallassa Tammelan järvissä Petri Ojanen (toim) Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H Sulkasääski- ja kalastoraportin ja loppuseminaarikutsun lähettäminen osakaskunnille ja k-alueelle Eeva H Loppuseminaarin ohjelma kunnan nettisivuille Erja K FL: Ilmoitus loppuseminaarista Eeva H Lehdistötiedote: Tammelan järvihankkeen loppuseminaari Eeva H Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H ViikkoUutiset: Ilmoitus loppuseminaarista Eeva H Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H Hankkeen loppuseminaari klo 12-19, yleisöä n. 60 Eeva H., Erja K., M. Setälä, J. Lindro Radio Häme: Tammelan järvien kunnostaminen jatkuu Eeva Hannula (toim) FL: Pyhäjärven korkeus seuraavana listalla-järvihankkeen loppuseminaarissa summattiin tuloksia Katriina Liusjärvi (toim.) FL: Laitureita, laavuja, venepaikkoja ja vesikasvien niittoa - Järvihanke sai paljon konkreettisia korjaukatriina Liusjärvi (toim.) Viikkouutiset: Asenteet liikahtivat Tammelan järvien hyväksi Olavi Mäki (toim.) FL: Pyhäjärven pinnan nostopäätös siirtyi Jaakko Leinonen (toim.) FL:Ilmoitusyleisötilaisuudesta Eeva H FL: Pyhäjärven Patasaaren silta viimeinen työ -Tammelan järvien kunnostushanke päättymässä Jaakko Leinonen (toim.) FL: Penkereen poisto lisää veden virtausta - Patasaareen siltaa pitkin ensi kesänä Jaakko Leinonen (toim.) Yleisötilaisuus Pyhäjärven vedenpinnan nostohankkeesta, yleisöä JärviSanomat: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisäämeeva H JärviSanomat: Laserkeilaus Eeva H. & Pasi Kråknäs JärviSanomat: Pyhäjärven ja Kuivajärven juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma Eeva H. Hannu Majurin raportin pohja JärviSanomat: Hannkkeessa toteutettavat allaskohteet ja fosforin kemiallinen saostus Aaro Närvänen Järvisanomat: Pyhäjärven, Kuivajärven jja Kaukjärven kuormitusselvityksen tuloksia Suvi M JärviSanomat: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v.2007 Pasi A-O JärviSanomat: Kaukjärvessä on runsaasti sulkasääsken toukkia Tommi Malinen & Mika Vinni FL: Vedenpinta ylemmäksi - Tammelan Pyhäjärven hyvinvointi edellyttää muutoksia juoksutusohjesäjaakko Kyrö (toim.) FL: Keskiarvot valehtelevat - Kesäajan alhainen vedenkorkeus uhka Pyhäjärven hyvinvoinnille Jaakko Kyrö (toim.) Suvi M Suvi M Tiina T 20

21 Liite 2: Hankkeen loppuseminaarin ohjelma TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI perjantai Paikka: Tammelan kunnantalo, valtuustosali Tervetuloa seminaariin Kunnanjohtaja Matti Setälä, Tammela Katsaus hankkeen tuloksiin Suunnittelija Suvi Mäkelä, Hämeen Ympäristökeskus (toiminut hankkeen koordinaattorina vuonna 2007) Hankkeen ajankohtaisia asioita ja iltapäivän ohjelman lyhyt läpikäynti projektikoordinaattori Eeva Huitu, Tammela Vesistökunnostushanke Vanhempi insinööri Päivi Jaara, Hämeen Ympäristökeskus kahvi Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaperiaatteet ja toimivuus Ympäristötarkastaja Heli Jutila, Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Hankkeessa toteutettavat allaskohteet ja fosforin kemiallinen saostus Tutkimusmestari Aaro Närvänen, MTT Monivaikutteinen kosteikko: maatalouden erityisympäristötukisopimus Ylitarkastaja Juha Poutiainen, Hämeen TE-keskus Kevyt buffet-pöytä Levähaitat Tammelan Pyhäjärvellä ja Kaukjärvellä Amanuenssi Tiina Tulonen, HY/Lammin biologinen asema Hapettaminen vesienhoitokeinona Toimitusjohtaja Erkki Saarijärvi, Vesi-Eko Oy Kalasto- ja sulkasääskitulokset tutkija Pasi Ala-Opas, Helsingin yliopisto Ruokapöytään vai poistoon - suhtautumisemme lähivesien kaloihin Harri Dahlström Kahvi, kalapiirakka Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistyksen puheenvuoro Esa Teperi Tammelan Kalastusalueen puheenvuoro Hannu Numminen Riihivalkaman osakaskunnan puheenvuoro Heikki Sillanpää Tulevaisuudesta: maastomallin nettiversion käyttö / vedenpinnan nosto Päätössanat kunnanvalt. pj. Harri Kaunisto 21

22 Liite 3 hankkeen aikana tehtyjen selvitysten yhteenvedot/tiivistelmät 1. Kuivajärven hoito-ja käyttösuunnitelma Kuivajärvelle tehtiin hoito-ja käyttösuunnitelma, joka sisältää mm. seuraavat toimenpide-ehdotukset (Yrjölä, R., Vaskelainen, E. & Uppstu, P. 2007): Venesillanlahti Tupanokan länsipuolella on alavaa umpeen kasvavaa rantaa. josta osa on laidunnettu. Alueella pesii ruskosuohaukka, ja alueen edusta on levähtävien joutsenten tärkeä levähdysalue. Alueella voidaan laiduntaa karjaa rannan avoimena pitämiseksi laajemmallakin alueella. Laidunnus lisää sorsille ja kahlaajille sopivaa ruokailualuetta. Venesillanlahden etelärannalla, lähellä pohjukkaa, ranta-alue voisi säilyä entisellään, sillä se on mm. joutsenen pesimäpaikka. Rannan edusta on lokkilinnuille ja sorsille tärkeä pesimä- ja ruokailualue, joka tulee turvata. Venesillanlahdelta on aiemmin ollut vesiyhteys Pyhäjärvelle. Tuo yhteys voidaan uudelleen avata, sillä se lisäisi veden virtausta ja hidastaisi Joensuunlahden umpeenkasvua. Uomaa ei kuitenkaan saa tehdä veneilykelpoiseksi, sillä silloin todennäköisesti Joensuunlahden linnusto häiriintyisi. Luhdan poikki kulkeva sähkölinja voitaisiin myös siirtää kulkemaan metsän reunaan tai tien varteen. Venesillanlehden pohjoisreunassa on kosteaa luhtaa ja rantametsikköä. Luhdan ja metsän vesitalous on syytä säilyttää ennallaan ja tarvittaessa luhdalta voidaan poistaa pensaat. Naturaalueen rajan ulkopuolella ei tulisi tehdä sellaisia hakkuita tai muita toimia, jotka vaikuttaisivat haitallisesti kosteaan rantametsään. Joensuunlahden pohjoisosassa on Lamalan osayleiskaavassa esitetty venevalkama-alue. Venevalkama tulee toteuttaa ja sen käyttöä ohjata niin, että veneliikenteestä ei ole häiriötä Venesillanlahden pohjukan lokki- ja vesilinnuille. Joensuunlahti Joensuunlahdella on kaksi rauhallisempaa vesi- ja lokkilinnuille soveltuvaa aluetta. Näille alueille voidaan rakentaa esimerkiksi veneväylien ruoppausmassoista muutamia keinosaaria lokki- ja vesilintujen pesimäpaikoiksi. Saarekkeilla linnut kokisivat paremmin olevansa turvassa maapedoilta. Saarien rakentamisessa on huomioitava aallokon ja tuulen mahdollinen vaikutus ja varmistettava ruopatun aineksen pysyminen paikoillaan. Lahden pohjoisosan luhta-alue tulisi pitää avoimena ja tarvittaessa luhdalta poistetaan pajukkoa repimällä pajut juurineen irti. Samalla syntyy kosteampia painanteita, jotka monipuolistavat luhdan biotooppia. Joensuunlahden länsireunan rantaniittyjä voidaan hoitaa laiduntamalla. Avoimet rantaniityt parantavat kahlaajien ja sorsalintujen pesintä- ja ruokailumahdollisuuksia. Pohjoisosan virkistyskäyttöä voidaan parantaa ruoppaamalla vesiväyliä syvemmäksi ja merkitsemällä väylät. Joensuunlahden itäosassa väylien ruoppaus ehdotetaan toteutettavaksi niin, että veneliikenne keskitettäisiin vain muutamaan hoidettavaan väylään ja mökkirantojen väylät yhdistetään rannansuuntaisesti yhteen. Myllyjoen suu merkitään hyvin ja suulle asetetaan selkeästi näkyvä nopeusrajoitustaulu. Veneilyn keskittäminen hyödyttäisi väylien kunnossapidossa. Myös pesimälinnuston kannalta on hyödyllistä,että veneet kulkevat tiettyjä reittejä ja linnut tottuvat siihen. 22

23 Toimenpiteet muualla Kuivajärvellä Kuivajärveen tulee valumavesiä etelästä Turpoonjokea pitkin, sekä pohjoisesta Myllyjoesta. Pienempiä määriä vettä ja ravinteita tulee myös itärannan peltoalueilta sekä ojia pitkin. Näillä kaikilla alueilla tulee tehdä toimia Kuivajärveen kulkeutuvien ravinteiden ja humuksen määrän vähentämiseksi. Myös syvännealueen happitilannetta on seurattava. Kuivajärven eteläosassa on myös rakentamattomia rantoja, erityisesti länsirannalla Saaren ja Saaren kansanpuiston alueilla. Myös itäreunalla ja eteläpäässä on rakentamattomia rantoja. Näillä alueilla rannan maisema ja kasvillisuus tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan luonnontilaisena. Uudet venepaikat olisi syytä keskittää yhteen tai vanhoihin valkamiin. Tämä säilyttäisi maiseman ja kasvillisuuden ja vähentäisi kunnostettavien vesiväylien tarvetta. Kuivajärvi on yhteydessä Pyhäjärveen Saaren salmen kautta. Vedenpinnan kesäaikainen nosto ja virtauksen lisääntyminen salmessa todennäköisesti parantaisivat Kuivajärven veden laatua. Toisaalta tällä hetkellä Kuivajärvi toimii tavallaan laskeutusaltaana ennen Pyhäjärveä, joten Pyhäjärvellä humus- ja ravinnepitoisuudet saattaisivat ainakin itäosassa kohota. Tärkeintä olisi estää Kuivajärven pinnan lasku kesäaikana niin alas, kuin vuonna 2006 kävi. Saaren salmen kautta Kuivajärvelle tulee veneitä Pyhäjärveltä. Veneily on lisääntynyt ja se on koettu häiritseväksi. Veneillä jatketaan Turpoonjoelle tai Myllyjoelle, joissa molemmissa on nopeusrajoitukset. Niitä ei kuitenkaan ilmeisesti noudateta. Myllyjoen ja Turpoonjoen suulle tulee laittaa selkeät taulut, joista ilmenee nopeusrajoitus. Veneilyä voisi myös opastaa Saaren salmen kohdalla tauluilla. Jos koko Kuivajärvelle halutaan tulevaisuudessa veneilyn rajoituksia, niin silloin luonnollinen raja olisi Saaren salmi. 2. Pyhäjärven sinileväselvitys Yhteenveto sinileväselvityksestä (Tulonen T. 2007): Pyhäjärven korkeiden kesäaikaisten ravinnepitoisuuksien perusteella järvi luokitellaan reheväksi. Erittäin rehevän järven tunnusmerkkeinä voidaan pitää Aphanizomenenon flos-aquae sinilevän yleisyyttä ja sinilevähaittojen jatkuvaa esiintymistä rantavyöhykkeillä. Myös järven matalat lahdet ovat monin paikoin kasvamassa umpeen, mikä vaikeuttaa rantojen virkistyskäyttöä. Pyhäjärvessä vallitsevat monessa suhteessa hyvät edellytykset sinilevien esiintymiselle. Järven mataluudesta johtuva veden nopea lämpeneminen ja sameus edesauttavat sinilevien kasvua. Pyhäjärven pitkät selkäalueet mahdollistavat aallokon sekoittavan vaikutuksen, jolloin pohjasedimentin fosforia kulkeutuu säännöllisesti yläpuoliseen veteen levien käytettäväksi. Toisaalta kevättulvien tuoma ulkoinen kuormitus pitää yllä korkeaa levätuotantoa samalla kuluttaen vedestä liukoisia typpiyhdisteitä. Loppukesällä veden nitraattitypen ollessa pienimmillään, typpikaasua hyödyntävät sinilevät pystyvät runsastumaan muiden levien kustannuksella. Sinileväkasvustot kehittyvät koko järven alueella ja loppukesän aikana sinileviä esiintyy avovedessä melko tasaisesti koko järven alueella ja kaikissa syvyyksissä. Riippuen tuulen suunnasta ja voimakkuudesta sinileväkasvustot ajautuvat tietyille ranta-alueille. Vähätuulisina ajanjaksoina sinilevät nousevat vedenpintaan ns. 23

24 leväkukinnaksi. Äkillinen voimakas tuuli saattaa sekoittaa sinilevät kuitenkin nopeasti koko vesimassaan. Rantojen levähaitta-alueet voivat täten vaihdella viikoittain, jopa päivittäin. Kesällä 2006 sinilevähaittoja esiintyi rannoilla kesäkuusta aina lokakuulle asti. Pyhäjärvestä käytettävissä olevien valitettavan hajanaisten sinilevähavaintojen perusteella ei ole mahdollista arvioida, ovatko sinilevät runsastuneet järvessä viimeisten vuosien tai vuosikymmenien aikana. Seuraavat toimenpiteet voivat ehkäistä sinilevien runsastumista Pyhäjärvessä: 1. Ulkoisen typpi- ja fosforikuormituksen voimakas vähentäminen. Tällä hetkellä kuormitus on tasolla, joka selvästi rehevöittää järveä. 2. Ravintoverkkokunnostuksen toteuttaminen sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Ravintoverkkokunnostuksella voidaan nopeuttaa ja voimistaa muiden toimenpiteiden vedenlaatua parantavaa vaikutusta. 3. Vedenpinnan korkeuden nostaminen kesällä noin cm viime vuosina vallinneesta tasosta parantaa vedenlaatua, vähentää sisäistä kuormitusta ja hidastaa veden lämpenemistä. 4. Umpeenkasvavien ranta-alueiden rakenteen monipuolistaminen parantaa kalojen ja monien muiden ranta-alueilla elävien eliöiden elinolosuhteita. Sinilevien esiintymistä Pyhäjärvessä voidaan seurata vuosittain uimarannoilla tehtävien levähavaintojen avulla. Havaintopisteet tulisi ulottaa useammalle rannalle ympäri järveä ja havainnointiaika tulisi kattaa ajanjakson kesäkuusta lokakuuhun. Levähavaintojen perusteella rantojen turvallista käyttöä uimiseen ja muuhun virkistyskäyttöön voidaan valvoa aikaisempaa luotettavammin. Pitkällä aikavälillä havaintojen perusteella voidaan arvioida järven kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia sinilevien esiintymiseen ja järven tilan kehitykseen. 3. Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma Yhteenveto H. Majurin tekemästä esisuunnitelmasta: Juoksutusmuutosta koskevan suunnitelman lähtökohtana oli löytää vastaukset seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1) Voidaanko Pyhäjärven säännöstelykäytäntöä muuttaa virkistyskäytön ja ekologisen tilan kannalta paremmaksi, 2) Voidaanko säännöstelykäytäntöä muuttaa muuttamatta lupaehtoja ja 3) Miten Tammelan kunta tai muut taho voi vaikuttaa siihen, etteivät rehevöityneen Pyhäjärven tilanne ja järven virkistyskäyttöedellytykset huononisi entisestään? Esiselvityksen antamat vastaukset em. kysymyksiin ovat seuraavat: 1) Pyhäjärven säännöstelykäytäntöä voidaan muuttaa virkistyskäytön ja ekologisen tilan kannalta paremmaksi, 2) Säännöstelykäytäntöä ei voida muuttaa hyödyllisellä tavalla muuttamatta lupaehtoja. Padon luukkujen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi auttaisi ja tarkentaisi säännöstelyn hoitoa, 3) Säännöstelyn muuttamisella (kesäaikaisten vedenkorkeuksien nostolla) on oikean suuntainen vaikutus. Lisäksi tarvitaan tehokkaita toimia, joilla hajakuormitusta voidaan vähentää. 24

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari Tammelan kunnantalo Valtuustosali 30.9.2014 Jenni Kemppi, Erja Klemelä Päivän ohjelma 8:30 Kahvi ja pulla 8:45-9:15 Hanke-esittelyt (Jenni Kemppi ja Erja Klemelä,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Aika ja paikka: 25.9.2012, klo 13.00 14.30 Tapani Mähösen huone, Kanttila, Pieksämäki Läsnäolijat: Tapani Mähö, Hanna Kakriai, Timo Kauppi,

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

LOPPUMAKSATUSHAKEMUS JA LOPPURAPORTTI

LOPPUMAKSATUSHAKEMUS JA LOPPURAPORTTI LOPPUMAKSATUSHAKEMUS JA LOPPURAPORTTI 1. Hanketta ja hakijaa koskevat tiedot: Hankkeen nimi: Kiikoisjärven kunnostushanke Rahoituspäätös, pvm: 14.03.2001 Dnro: 0201J0008-52 Projektinro: BE3330448 Hyväksyttävät

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

ç PERUS KÄSITYKSET MUUTOSAJURIT (driving forces) RAVINNE KUORMITUS JÄRVIEN TILA JA KÄYTTÖ JÄRVIEN HOITO JA KUNNOSTUS KUNNOSTUS MENETELMÄT TEEMAT 1. TULEVAISUUSTILA 2. TULEVAISUUSTILA 3. TULEVAISUUSTILA

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä. Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä. Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pyhäjärven erityispiirteitä Iso järvi 126 km 2 vähäjärvisellä alueella Maakuntajärvi, asutuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE Kitkajärvien riskikartta Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta Kitka-MuHa ohjausryhmä 8.9.2014 Teemu Ulvi, SYKE Mikä on riskikartta? Riskikartan tavoitteena on antaa yleiskuva, missä vastaanottava vesistö

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Keskustelutilaisuus Kitkajärven tilasta ja tarpeista Hotelli Kirikeskus, Posio 27.11.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma

Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma Jari Venetvaara 2010 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Tapiolankatu 47 45200 Kouvola puh 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Tuorla Matti Eskonen

Tuorla Matti Eskonen * Valkjärvi on pieni 33 ha järvi Salossa entisten Kiskon ja Perttelin kuntien rajalla. Järvi on erittäin rehevä ja maataloudesta tulee suurimmat ravinnekuormitukset nykyisin Vehasen sahan lopetettua puun

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Porin Ahlaisten vedet hanke Tilanne ja jatkosuunnitelmat Kaisa Savolainen

Porin Ahlaisten vedet hanke Tilanne ja jatkosuunnitelmat Kaisa Savolainen Porin Ahlaisten vedet hanke Tilanne ja jatkosuunnitelmat 17.10.2011 Kaisa Savolainen Yleistä hankkeesta Hanke on Porin Ahlaisten vesien ja elinkeinoelämän kehittämiseen tähtäävän prosessin vaihe I Esiselvitys-

Lisätiedot

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Kaveri III projekti 2008-2011 http://www.karhoismajanvesireitit.com Karhoismajan vesireittien toiminta-alue Kunnostushankkeiden aloitus Karhoismajan vesireittien

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot