TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN"

Transkriptio

1 TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN Projektinumero: CC320570, hankepäätöksen saaja Tammelan kunta Loppuraportti Eeva Huitu

2 Loppuraportin sisällysluettelo: 1. Johdanto Henkilöstö Projektikoordinaattori Muut Kokoukset Ohjausryhmä Muut Tiedotus Yleisötilaisuudet Loppuseminaari JärviSanomat Tiedotteet Nettisivut Muut Tarjouskilpailut Toteutuneet toimenpiteet Rakennus- ym. urakat Hankinnat Selvitykset Talkootoiminta hankkeessa Julkaisut Hankesuunnitelman toteutuminen Hankkeen talous Yleistavoitteet Osatavoitteet Ohjausryhmän näkemyksiä hankkeesta Jatkohankkeet...18 Liite 1: Tiedotus Liite 2: Loppuseminaarin ohjelma Liite 3: Selvityksistä tehtyjen raporttien yhteenvedot/tiivistelmät Kannen kuva: Pyhäjärven rannan siistimistä kesällä 2006, kuvaaja Tiina Tulonen 2

3 1. Johdanto Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus- ja virkistyskäytön lisääminen -hanke on Hämeen ympäristökeskuksen valvoma, EAKR-rahoitteinen projekti. Hankkeen on toteuttanut Tammelan kunta välisenä aikana yhteistyössä Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman, Hämeen ammatti-instituutin (Mustiala) ja Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman kanssa. Hankkeen toimenpiteet ovat tähdänneet Tammelan järvien veden laadun parantamiseen ja järvien virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseen. Hankkeen avulla on haluttu myös lisätä asukkaiden ja seutukunnan tietoisuutta järvien toiminnasta ja järviin tulevan ravinnekuormituksen vähentämiskeinoista. Tavoite on ollut saada paikalliset asukkaat, osakaskunnat ja suojelu- ja kyläyhdistykset toimimaan ja tekemään yhteistyötä järvien kunnostuksen ja suojelun parissa. Yhdistysten jäsenet, opiskelijat ja monet muut vapaaehtoiset ovatkin olleet aktiivisesti talkootoiminnassa mukana mm. auttamassa niitoissa, avustamassa koekalastuksissa ja jokivesien näytteenotossa, siistimässä rantoja ja tiedottamassa monissa tapahtumissa. 2. Henkilöstö 2.1. Projektikoordinaattori Hankkeen projektikoordinaattori on vastannut hankkeen hallinnoinnista, kunnostushankkeiden organisoinnista, tiedotuksesta ja yhteydenpidosta yhteistyötahojen kanssa. Projektikoordinaattori on työskennellyt 60 % työajalla. Projektikoordinaattorina toimi FT Tiina Tulonen. Hänen jäädessään virkavapaalle sijaiseksi valittiin FM Suvi Mäkelä, joka hoiti tehtävää virkavapauden ajan vs. projektikoordinaattorina. Tiina Tulonen irtisanoutui tehtävästä Toimeen haettiin avoimella haulla alkaen uutta projektikoordinaattoria. Tehtävään valittiin Suvi Mäkelä. Mäkelä irtisanoutui tultuaan valituksi Hämeen ympäristökeskukseen vesienhoidon suunnittelutyöhön, jolloin projektikoordinaattoriksi nimitettiin FM Eeva Huitu. Huitu on toiminut projektikoordinaattorina Muut Opiskelija Henrik Saarinen työskenteli hankkeessa (55 %) välisen ajan ympäristöteknologian harjoittelijana (HAMK). Hänen työtehtävänsä liittyivät kuormitusselvitykseen ja kesän aikana kootusta aineistosta valmistui AMKopinnäytetyö keväällä

4 Opiskelija Jaakko Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta avusti hankkeen koekalastuksissa. Ahonen oli palkattuna osa-aikaisena ,76 % (30 h/vko) työajalla. Ahonen teki hankkeelle myös Pyhäjärven kuhan kasvua koskevan selvityksen ja AMK-opinnäytetyön. 3. Kokoukset 3.1. Ohjausryhmä Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Päivi Jaara, hankkeen valvoja, Hämeen ympäristökeskus Matti Setälä, ohjausryhmän pj, kunnanjohtaja, kunnanhallitus Ismo Ojansuu, kunnanhallitus Erja Klemelä, ympäristösihteeri, ympäristölautakunta Harri Kaunisto, kunnanhallitus Esa Ryhtä, ympäristölautakunta Hannu Jalava, tekninen johtaja Jukka Simelius, kunnanhallitus Leena Eerola, Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys (4/2007 kokoukseen asti) Jouko Lindroos, Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys (5/2007 kokouksesta lähtien) Hankkeen aikana pidettiin 14 ohjausryhmän kokousta. Kokousten lukumäärä oli vuonna 2006 viisi, vuonna 2007 kuusi ja vuonna 2008 neljä Muut Hankkeen alkuvaiheessa pidettiin Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven osakaskuntien ja kalastuskuntien kanssa kokoukset, joissa esiteltiin hankesuunnitelmaa ja keskusteltiin toimenpiteiden toteuttamisesta kyseisillä järvillä. Lisäksi osallistuttiin Riihivalkaman osakaskunnan ja kyläyhdistyksen kokouksiin ja Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen kokouksiin. Lisäksi on neuvoteltu mm. Pyhäjärven Patasaaren kunnostustoimenpiteistä yhdessä osakaskunnan ja kylätoimikunnan kanssa. Pyhäjärven säännöstelyä koskeva neuvottelu käytiin yhdessä Forssan kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen edustajien kanssa Yhteistyötahojen, MTT:n ja HAMK:in edustajien kanssa on pidetty palavereja hankkeen eri vaiheissa. Projektikoordinaattori osallistui yhdessä Tammelan kunnan ympäristösihteerin kanssa pidettyyn Pyhäjärvi Symposiumiin Pyhäjärvi-Instituutissa Eurassa, missä hanketta ja Pyhäjärven tilaa esiteltiin kokoukseen osallistuneille. Kokouksen aiheena oli Suomen Pyhäjärvet kohtaavat; teemana vesienhoito. Projektikoordinaattori oli mukana Loimijoen alueen vesienhoidon suunnittelun toimenpideohjelman laadintaan liittyvässä ensimmäisessä aluekokouksessa

5 Projektikoordinaattori osallistui alueen järviensuojeluyhdistysten JärviSunnuntai / JärviSanomat- palavereihin, jossa suunniteltiin JärviSanomat-lehden sisältöä ja jokakesäisiä JärviSunnuntai-tapahtumia. 4. Tiedotus Kokooma hankkeen aikana tehdystä tiedottamistyöstä on esitetty taulukkona liitteessä 1. Yleisötilaisuus Kuva: Henrik Saarinen 4.1. Yleisötilaisuudet Hankkeen aikana järjestettiin kahdeksan yleisötilaisuutta kunnantalon valtuustosalissa: Aaro Närvänen: Kalliojärven valuma-alueselvitykset Elina Vaskelainen: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta. Yleisöä 31 henkeä Aaro Närvänen: Laskeutusaltaita vai fosforin saostusta Pyhäjärven valuma-alueella? Rauno Yrjölä: Kuivajärven Natura-alueen kasvillisuus ja linnustoselvitykset hoito- ja käyttösuunnitelman pohjana. Tiina Tulonen: Kaukjärven tilan parantaminen - kipsaus, kalkkisuodinojitus vai ravintoverkkokunnostus? Yleisöä 55 henkeä Rauno Yrjölä: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Yleisöä 31 henkeä. 5

6 Aaro Närvänen: Kuhasuonlahden ja Similänlahden ravinnekuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelmat Tiina Tulonen: Pyhäjärven sinileväselvitys Suvi Mäkelä: Hankkeen kuulumisia ja kesän 2007 suunnitelmia. Yleisöä 23 henkeä Hannu Majuri: Tammelan Pyhä- ja Kuivajärven vedenpinnan korkeudet ja Kuhalankosken juoksutukset. Yleisöä 39 henkeä Suvi Mäkelä: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys. Yleisöä 32 henkeä Tommi Malinen: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna Jaakko Ahonen: Pyhäjärven kuhan ikä ja kasvu. Pasi Ala-Opas: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna Yleisöä 56 henkeä Erja Klemelä ja Eeva Huitu: Pyhäjärven vedenpinnan nostohanke. Yleisöä 36 henkeä. Yleisötilaisuuksista oli ilmoitus Forssan Lehdessä noin viikkoa ennen jokaista tilaisuutta Loppuseminaari Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Tammelan kunnantalon valtuustosalissa perjantaina klo Kiinnostunutta yleisöä oli paikalla kuutisenkymmentä. Loppuseminaariesitelmiä oli tervetuliaispuheenvuoro ja päätössanat mukaan luettuna yhteensä 16. Loppuseminaarin ohjelma on liitteenä (Liite 2) JärviSanomat Kevään 2006 JärviSanomat-lehdessä (painos 18000) oli hanketta koskeva artikkeli: Tiina Tulonen: Järvien hoito- ja kunnostuhanke alkamassa toimenpiteitä vuodelle 2006 Kevään 2007 JärviSanomat-lehdessä (painos kpl) oli seuraavat artikkelit hankkeen tiimoilta: Suvi Mäkelä: Sulkasääski, pienen toukan suuri rooli Suvi Mäkelä: Pyhäjärven vedenkorkeus Aaro Närvänen ja Håkan Jansson: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitus sekä kunnostustoimenpiteitä Henrik Saarinen: Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen mittaaminen Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen hankkeessa Tiina Tulonen: Sinilevät haittaavat Pyhäjärven virkistyskäyttöä 6

7 Maaliskuussa 2008 hankkeen tuloksia ja toimintaa esiteltiin JärviSanomat lehdessä (painos kpl) seuraavissa artikkeleissa: Aaro Närvänen & Håkan Jansson: Laskeutusaltaiden suunnittelua Riihivalkaman suunnalla Pasi Ala-Opas: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v Tommi Malinen & Mika Vinni: Kaukjärvessä on runsaasti sulkasääsken toukkia Jaakko Ahonen: Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä Suvi Mäkelä: Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvityksen tuloksia Eeva Huitu: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostaminen ja virkistyskäytön lisääminen hanke Eeva Huitu: Lyhennelmä Hannu Majurin ilmestyneestä Pyhäjärven ja Kuivajärven juoksutusmuutosta koskevasta esisuunnitelmasta Eeva Huitu &Pasi Kråknäs: Laserkeilaus Lisäksi samassa JärviSanomat-lehdessä julkaistiin seuraavien loppuseminaarin esitysten tiivistelmät: Heli Jutila: kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaperiaatteet ja toimivuus Erkki Saarijärvi: Hapettaminen vesienhoitokeinona Harri Dahlström: Ruokapöytään vai poistoon suhtautumisemme lähivesien kaloihin 4.4. Tiedotteet Hankkeen aikana julkaistiin kahdeksan lehdistötiedotetta. Tiedotteet tehtiin mm. JärviSunnuntai-tapahtumiin, Tammelan Makkaramarkkinoille ja Forssan kalamarkkinoille. Myös hankkeen loppuseminaarikutsun yhteyteen laadittiin lehdistötiedote Nettisivut Hankkeen nettisivut toimivat kunnan sivuilla osoitteessa Nettisivuja päivitettiin aina kun hankkeella oli tiedotettavaa. Suurin osa hankkeessa tuotetuista raporteista siirrettiin nettisivulle, josta kuka tahansa saa lukea, ladata ja printata ne Muut Hanke oli esillä JärviSunnuntai-tilaisuudessa ja Tammelan Makkaramarkkinoilla kesällä 2006 ja Kesän 2007 JärviSunnuntai-tilaisuudessa Tiina Tulonen esitteli Pyhäjärven sinilevätutkimuksen tuloksia. Hanketta esiteltiin Tammelassa Tapahtuu -julkaisuissa vuosina 2006, 2007 ja Forssan lehdessä julkaistiin ilmoitukset yleisötilaisuuksista ja lehteä ja Yle Radio Hämettä informoitiin hankkeen tapahtumista. Ennen kalasto- ja Kaukjärven sulkasääskiselvityksiä käsittelevää yleisötilaisuutta alueen osakaskuntien esimiehille soitettiin ja em. selvitysten paperiversiot lähetettiin kaikille alueen 14 osakaskunnalle ja Tammelan kalastusalueelle. 7

8 5. Tarjouskilpailut Hankkeen aikana järjestettiin 16 tarjouskilpailua. Suurimman osahankkeen, maastomallin muodostamiseen laserkeilauksella, toteuttajaksi valittiin Destia Oy. Kahden laskeutusaltaan rakentamisen ja kosteikon kunnostamisen urakoi R. Rautava Oy. Pyhäjärven Lamalan rannan ja Kaukjärven Tarrin rannan venepaikkojen kunnostuksen toteutti Maansiirtoliike Matti Knaapi Oy. Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma tilattiin Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:ltä. Manttaalin laiturin toimitti Lip Lap Laituri. Suurimman vesikasvien niittourakan teki Keijo Liski ja Pyhäjärven Pappilanrannan ja Kuivajärven Kankaisten venerannan ruoppauksen suorittajaksi valittiin Pentti Niittylä. Pyhäjärven Patasaaren rannan ruoppauksen teki Maansiirtoliike Matti Knaapi Oy. Kankaisten venevalkaman tien rakensi Lunkaan Monipalvelu Oy Pyhäjärven säännöstelyselvityksen teki Vesistö- ja ympäristösuunnittelu H. Majuri. Patasaaren ja Vohlassaaren laavut ja niiden pystytys tilattiin Piispanristin Saha Oy:ltä. Patasaaren uimalaiturin toimitti Pinta Laiturit. JärviSanomien painotyön teki Forssan Kirjapaino Oy, ja jakelun Jakelukulma Oy. Rantojen ilmakuvauksen toteutti Vallas Oy. 6. Toteutuneet toimenpiteet 6.1. Rakennus- ym. urakat Pyhäjärven Lamalan venevalkamaan tehtiin uusi veneiden laskupaikka, jossa on veneille tolppapaikkoja yhteensä 30 kpl. Kaukjärven Tarrin uima- ja venerantaan tehtiin uusia veneensäilytyspaikkoja 26 kpl ja alueella jo olevia rakenteita (laituri, puucee, pukukoppi) kohennettiin ja uimarannan parkkialuetta laajennettiin. Lamalan rantaa kesällä Kuva: Suvi Mäkelä Vesikasvien niittoa tehtiin kuudessa yhteisrannassa Pyhäjärvellä ja kahdessa rannassa Kuivajärvellä. Pyhäjärven Pappilanrannan veneranta ja Kuivajärven Kankaisten veneväylä ruopattiin. Kankaisten venevalkamaan tehtiin tie kääntöalueineen. Pyhäjärven Patasaaren penger ja ranta ruopattiin. Pyhäjärven valuma-alueelle rakennettiin kaksi laskeutusallasta ja yksi kosteikkoalue kunnostettiin. 8

9 Nikulanojan laskeutusaltaan paikka ja allas valmiina Kuvat: Eeva Huitu Similän altaan paikka ja Kuvat: Eeva Huitu Vanha-Similän kosteikkoalue syksyllä 2006 (kuva: Aaro Närvänen) ja (kuva: Eeva Huitu). 9

10 6.2. Hankinnat Pyhäjärven Manttaalin rantaan hankittiin vierasvenelaituri ja Patasaareen pieni uimalaituri. Patasaareen ja Vohlassaareen pystytettiin laavut. 7. Selvitykset Kuivajärvelle tehtiin hoito-ja käyttösuunnitelma, joka sisältää mm. ehdotuksia alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä ohjeistuksen Venesillanlahden-Joensuunlahden Natura-alueen hoitoon. Pyhäjärveen, Kuivajärveen ja Kaukjärveen laskevien jokien ravinnepitoisuuksia seurattiin. Pyhäjärvellä selvitettiin sinilevien esiintymistä. Kaukjärven syvänteen vuodenaikaisia ravinnepitoisuuksia ja happitilannetta seurattiin. Kaukjärvellä tutkittiin sulkasääskien toukkien esiintymistä ja koekalastus tehtiin kaikuluotaamalla ja koetroolilla sekä yleiskatsausverkoin. Pyhäjärven kuhapopulaation yksilöiden ikää ja kasvua selvitettiin. Kaikilla järvillä suoritettiin koekalastus yleiskatsausverkoilla. Kaikkien järvien rannat ilmakuvattiin ja Pyhäjärven, Kuivajärven ja Loimijoen yläosan rannoille tehtiin laserkeilauksen avulla tarkka maaston korkeusmalli. Yhteenvedot tehdyistä raporteista ovat tämän loppuraportin liitteenä Talkootoiminta hankkeessa Rantoja kunnostettiin raivaus- ja siistimistalkoilla Pyhäjärvellä kuudessa kohteessa. Kuormitusseurannan vesinäytteenotto puroista ja ojista suoritettiin talkootyönä, samoin Pyhäjärven sinileväseuranta kesällä Risutalkooporukkaa Pyhäjärven mattojenpesupaikalla Kuva: Suvi Mäkelä 10

11 Kaukjärven pohjoisrannalle Palokujan päähän yhteisrantaan rakennettiin talkoilla uusi laituri ja Forssan kaupungin puolella olevan Kuuston rantaa siistittiin. Patasaari penkereineen Kuva: Tiina Tulonen Patasaaren penkereen tilalle suunniteltiin ja tehtiin talkoilla silta - rakenne, joka ei estä veden virtausta saaren ja rannan välissä. Patasaaren penkereen ruoppausta maaliskuussa Kuva: Suvi Mäkelä 11

12 Patasaaren siltaa ja laavu talvella Kuva: Eeva Huitu Hankesuunnitelmassa talkootyön arvoksi oli asetettu euroa. Talkootyön arvo laskettiin siten, että perushinta työlle oli 10 /h, vaativamman työn arvoksi hyväksyttiin 15 /h ja konetyön hinnaksi oli määritetty 25 /h. Talkootunteja kertyi hankkeen aikana 1396, ja laskennallinen talkootyön arvo koko hankkeessa oli 17687,50. Tästä hankekuluina voitiin käyttää suunnitelmassa esitetty Julkaisut Useimmat hankkeessa tehdyt selvitykset löytyvät hankkeen nettisivuilta: Hankkeen aikana tuotettiin 11 julkaisua: o Ahonen, J. 2008: Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä. Opinnäytetyö 52 s., Turun ammattikorkeakoulu. o Ala-Opas, P. 2008: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna Moniste 17 s., Helsingin yliopisto. o Majuri, H. 2007: Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma. Moniste 29 s. + liitteet. o Malinen, T., Vinni, M., Antti-Poika, P. 2008: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna Moniste 17 s., Helsingin yliopisto. o Mäkelä, S. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys. Raportti 51 s., Helsingin yliopisto. o Mäkelä, S. & Ala-Opas P. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven seurantaohjelma. Raportti 28 s., Helsingin yliopisto. 12

13 o Närvänen, A. & Jansson, H. 2007: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä. Raportti 12 s., MTT Jokioinen. o Närvänen, A & Jansson, H. 2008: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden ravinnekuormitus - Yhteenveto vuosien 2006 ja 2007 selvityksistä ja toteutuneista kunnostustoimenpiteistä. Moniste, 26 s., MTT Jokioinen. o Saarinen H. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus. Opinnäytetyö 87 s., Hämeen ammattikorkeakoulu/ympäristöteknologia. o Tulonen, T. 2007: Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä. Raportti 31 s., Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. o Yrjölä, R., Vaskelainen, E. & Uppstu, P. 2007: Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 5/ s. +liitteet. 13

14 10. Hankesuunnitelman toteutuminen Hankkeen talous Hankkeen talous toteutui kokonaisuudessaan pitkälti suunnitelmien mukaan. Alakohtien välillä oli hieman vaihtelua, esimerkiksi ostopalveluihin (menokohta 5) kului varoja vähemmän kuin oli budjetoitu, kun taas menokohdassa 1 (aineet, tarvikkeet ja toimistokulut) hankkeen kulut olivat arvioitua suuremmat. Jälkimmäinen johtui lähinnä siitä, että tähän menokohtaan sijoitettiin Manttaalin laituri ja saariin hankitut kaksi laavua. Hankkeen taloustilanne käsiteltiin jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa ja ohjausryhmä hyväksyi poikkeamat kustannusarviosta. Kustannus- Toteuma Erotus MENOT (luvut arvonlisäverottomina) arvio (tot - tavoite) 1. Aineet, tarvikkeet, toimistokulut , ,29 2. Palkka- ja henkilöstökulut , ,25 3. Matkakulut ,63-347,37 4. Vuokrat , ,05 5. Ostopalvelut , ,6 6. Poistot 0 7. Luontoissuoritukset Muut menot ,8-3173,2 BRUTTOMENOT YHTEENSÄ ,32 993,32 TULOT 0 NETTOMENOT YHTEENSÄ ,32 993,32 Rahoitussuunnitelma 1. Haettava rahoitus Kuntarahoitus ,32 993,32 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Laskennallinen rahoitus Lainarahoitus 0 KOKONAISRAHOITUS NETTO ,32 993,32 7. Tulorahoitus 0 KOKONAISRAHOITUS BRUTTO ,32 993, Yleistavoitteet Hankesuunnitelmassa asetettiin neljä yleistavoitetta, joiden toteutumista arvioidaan seuraavassa: 1) Laatia Tammelan Kuivajärvelle hoito- ja käyttösuunnitelma vuorovaikutteisessa yhteistyössä kunnan, paikallisten asukkaiden ja luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelma tilattiin tarjouskilpailun perusteella ympäristösuunnittelu Yrjölä Oy:ltä. Suunnitelmaan liittyen hankkeessa järjestettiin kolme yleisötilaisuutta, 14

15 joissa yleisön oli mahdollista ottaa kantaa hoito-ja käyttösuunnitelman laatimisen kulloiseenkin vaiheeseen. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui huhtikuussa ) Suorittaa erilaisia kunnostustoimenpiteitä ja seurata niiden vaikutuksia asutuksen ja virkistyskäytön kannalta tärkeillä suurilla järvillä Kunnostustoimenpiteiden määrä kohdejärvillä oli melko huomattava, esimerkiksi vesikasvien niittoa tehtiin kahdeksassa yhteisrannassa Pyhäjärvellä ja Kuivajärvellä ja ruoppauksia tehtiin kolmessa kohteessa. Pyhäjärven valumaalueelle rakennettiin kaksi laskeutusallasta ja yksi kosteikkoalue kunnostettiin. Järvien tilaa tullaan seuraamaan vuoden 2007 lopulla valmistuneen seurantaohjelman ohjeiden mukaan. 3) Kohottaa paikallisten ja seutukunnan asukkaiden tietoisuutta vesistöjen ravintoketjuista ja vesiekosysteemeistä, ulkoisen kuormituksen vähentämisen keinoista ja merkityksestä järvien tilaan. Tärkeimpiä tiedotus- ja keskustelutapahtumia olivat hankkeen kahdeksan yleisötilaisuutta sekä loppuseminaari, sekä hankkeen esittely JärviSunnuntaitapahtumissa. 4) Edistää eri toimijatahojen, kuten viranomaisten, suojeluyhdistysten, osakaskuntien ja paikallisten asukkaiden yhteistyötä kunnostustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa järjestettiin yleisötilaisuuksia, joissa vesienhoitotoimia suunniteltiin yhteistyössä, punniten eri vaihtoehtoja Osatavoitteet Seuraavassa on esitetty kohta kohdalta, kuinka suunnitelmassa asetetut osatavoitteet ovat hankkeessa toteutuneet: 1) Tietopohjan täydentäminen ravinteiden käyttäytymisestä vesistöissä ja vesiekosysteemien toiminnasta Projektin puitteissa tehdyistä kymmenestä selvityksestä erityisesti seuraavien seitsemän voidaan katsoa huomattavasti lisäävän em. tietopohjaa: 1. Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä (Närvänen, A. & Jansson, H. 2007). 2. Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä (Tulonen, T. 2007). 3. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus (Saarinen, H. 2007). 4. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys (Mäkelä, S. 2007). 5. Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 2007 (Malinen, T., Vinni,M., Antti-Poika, P. 2008). 6. Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna 2007 (Ala-Opas, P. 2008). 7. Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä (Ahonen, J. 2008). 2) Järvien kunnostamisella tavoitellaan järvien pysymistä puhtaina, avoimina vesistöinä, joiden virkistyskäyttö on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Projektin aikana on suoritettu ruoppauksia kolmessa kohteessa: Pyhäjärvellä Pappilan venerannassa ja Patasaaressa ja Kuivajärvellä Kankaisten venevalkamassa. 15

16 Vesikasvien niittoa tehtiin Pyhäjärvellä kuudessa kunnan tai kylien yhteisrannassa: Pappilanrannan venevalkamassa, Heikkilänrannassa, Kuhasuonlahdella, Patasaaressa, Kaukolassa ja Hannulanlahdella. Kuivajärvellä vesikasveja niitettiin kahdessa kohteessa: Lunkaan uimarannalla ja Kankaisten venevalkamassa. Tammelan kunta on sitoutunut jatkamaan niittoja kohteilla myös kesällä ) Voimakkaimmat ulkoisen kuormituksen aiheuttajat pyritään selvittämään ja paikallistamaan valuma-alueen maankäyttöselvityksen avulla. MTT:n yhteistyöosuus projektissa keskittyi Pyhäjärven valuma-alueelta tapahtuvan kuormituksen selvittämiseen. Osuudesta julkaistiin raportti Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä (Närvänen, A. & Jansson, H. 2007). AMK-opiskelija Henrik Saarinen selvitti opinnäytetyössään hankkeen kohdejärvien kuormitusta vesinäytteiden ja laskennallisten menetelmien avulla ( Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus, Saarinen, H. 2007). FM Suvi Mäkelä Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta viimeisteli järvien kuormitusselvityksen käsittelemällä aineistoa edelleen ja sisällyttämällä raporttiin mm. kohdejärville lasketut kriittisen kuormituksen rajat ( Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys, Mäkelä, S. 2007). 4) Kaukjärven syvänteiden kipsauskäsittelyn toteuttaminen ja sisäisen kuormituksen väheneminen, leväesiintymien vähentäminen ja pohjaveden laadun turvaaminen. Kaukjärven kipsauskäsittelyyn varauduttiin hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Kipsauksen toteuttamismahdollisuuksista neuvoteltiin mm yhdessä Kaukjärven osakas- ja kalastuskuntien kanssa, jolloin todettiin, että suunnitelman osakseen saaman vastustuksen takia toimenpide jouduttiin perumaan. Kipsauksen peruunnuttua vapautuneita varoja käytettiin mm. Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen tutkija Tommi Malisen ryhmineen tekemään Kaukjärven sulkasääskikartoitukseen, koetroolauksiin kalaston selvittämiseksi sekä pohjaeläintutkimukseen. 5) Pyhäjärven maalaiturin korvaaminen silloilla ja virtauksen huomattava paraneminen. Pyhäjärven Patasaaren maakannas poistettiin ja alue ruopattiin talvella Patasaaren talkooporukka suunnitteli ja toteutti saareen johtavan sillan talvella ) Pyhäjärven kesävedenkorkeuden nostaminen nykyisen juoksutussäännön puitteissa tai hakemuksen tekeminen juoksutussäännön muuttamiseksi. Pyhäjärven vedenkorkeusasian eteenpäin viemiseksi tehtiin esiselvitys Pyhäjärven juoksutusmuutoksesta ( Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma, Majuri, H. 2007). Esisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot 7) Järvien veden laadun parantamisella pyritään rantaimeytymisen vuoksi parantamaan myös pohjavesien laatua. Pyhäjärven valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta pyritään vähentämään kahdella hankkeessa rakennetulla laskeutusaltaalla ja yhdellä kunnostetulla kosteikolla. 16

17 8) Kalliojärven kuivatusojan kuormituksen vähentäminen. Tutkitaan useiden menetelmien yhteensovittamista. Ravinteiden kemikaalikäsittelyä tutkitaan yhdessä MTT Jokioinen kanssa. Menetelmän suunnittelu ja toteuttaminen ovat tavoitteena. Em. kokonaisuus kuului hankkeen MTT:n yhteistyöosuuteen. MTT:n tutkijat selvittivät Kalliojärven kuivatusojan kuormitusta ja analyysituloksista havaittiin ravinnepitoisuudet melko alhaisiksi verrattuna muihin tutkittuihin kohteisiin. Vaikka kuivatusojan Pyhäjärveä kuormittava vaikutus voi ojan kuljettaman suuren vesimäärän vuoksi olla suuri, tutkijat totesivat, että kuormituksen alentaminen on hyvin vaikeaa hankkeen puitteissa em. alhaisten ravinnepitoisuuksien takia. Rautakemikaalikäsittelypisteitä perustettiin neljään kohteeseen. 9) Kuivajärven kasviston ja linnuston inventointien ja hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy teki Joensuunlahden-Venesillanlahden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman. 10) Hankkeen aikana seurataan toimenpiteiden vaikutuksia tutkimalla vesinäytteitä, seuraamalla kasvistoa, kalastoa ja tutkimalla vesien ph:ta, näkösyvyyttä, lämpötilaa ja happipitoisuuksia. Tutkimukset ja näytteiden analysoinnit tehdään yhteistyössä HAMK:n ympäristöteknologian koulutusohjelman ja HAMI:n Mustialan yksikön kanssa. Näin toimittiin, ja lisäksi näytteitä analysoitiin myös Lammin biologisen aseman laboratoriossa. 11) Hankkeessa laaditaan kaikille kolmelle kohdejärvelle seurantaohjelmat. Seurantaohjelmien laadinta tehdään yhteistyössä Lammin biologisen aseman kanssa. Lammin biologisen aseman tutkijoiden Suvi Mäkelän ja Pasi Ala-Oppaan laatima seurantaohjelma valmistui vuoden 2007 lopussa. 12) Talkootöillä lisätään asukkaiden, suojeluyhdistysten, osakaskuntien ja opiskelijoiden yhteistoimintaa ja tiedotetaan toimien vaikutuksesta. Hankkeessa tehtyjen talkootuntien määrä oli odotettua suurempi. 13) Pyhäjärven pohjoisrannalla on kymmeniä metrejä pitkä maalaituri, jonka katkaiseminen ja korvaaminen silloilla parantaisi huomattavasti virtausta ja vähentäisi nähtävissä olevaa laajaa umpeenkasvua. Tästä toimenpiteestä jouduttiin luopumaan maanomistajan vastustuksen takia. 14) Pyhäjärven sinileväongelman syyn selvittämiseksi täydennetään ja ajantasaistetaan kalastoselvitys. Lammin biologinen asema toimii tässä työssä yhteistyökumppanina. Sinilevien esiintymistä Pyhäjärvessä tutkittiin kesällä Lisäksi kaikki kolme järveä koekalastettiin Ohjausryhmän näkemyksiä hankkeesta Ohjausryhmä seurasi ja oli tiiviisti mukana hankkeen toteuttamisessa koko hankeajan, heti alusta lähtien. Hankkeen päättyessä ohjausryhmältä pyydettiin näkemyksiä hankkeesta ja vastaukset olivat seuraavanlaisia. Mikä hankkeessa positiivista/sujui hyvin: - Asioiden esittely kokouksissa oli selkeää - Hankkeessa tehtiin oikeita asioita 17

18 - Hanke sai myönteistä julkisuutta (naapurikunnissa ollaan kateellisia) - Aktiiviset, tarmokkaat ja osaavat hanketyöntekijät - Hankkeen toimintaa tukeva ohjausryhmä ja ohjausryhmän puheenjohtajan hankkeen päämäärää tukeva toiminta. - Talkoolaisten aktiivinen osallistuminen ja erityisesti talkooryhmien vetäjien aktiivisuus. - Hankkeen konkreettiset ja realistiset tavoitteet. - Hankkeen kustannukset toteutuivat melko hyvin suunnitelman mukaisesti. Huonommin onnistuttiin: - Joidenkin suunnitelmien laadinnassa, tarjouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa olisi pitänyt toimia täsmällisemmin. - Kilpailuttamisen ja tarjousten vertailun arviointikriteerien perusteella ja päätöksestä tiedottamisen aiheuttaman valitusmenettely aiheutti melkoista stressiä hankkeen työntekijöille. - Sääolosuhteet haittasivat ratkaisevasti hankkeen toimia, esim niitot ja ruoppaukset. - Destian malleja joudutaan vielä odottamaan (tässä ja kattojupakassa kuitenkin sopivan jämäkkä ote, etteivät puutteelliset toimitukset jää ilman seurauksia). 11. Jatkohankkeet Hankkeen päättyessä tärkeimpiä lähitulevaisuuden jatkohankkeita ovat Pyhäjärven juoksutussäännön muuttaminen ja Venesillan vesiyhteyden palauttaminen. Näistä Pyhäjärven juoksutussäännön muuttamista palvelevat hankkeen aikana valmistunut esisuunnitelma ja hankkeen järjestämät vedenkorkeutta käsitelleet yleisötilaisuudet. Tammelan kunnanhallitus on jo tehnyt myönteisen päätöksen juoksutussäännön muutokseen tähtäävän hankkeen aloittamisesta. Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa todetaan, että vesiyhteyden avaus Venesillan kohdalta lisäisi veden virtausta ja hidastaisi Joensuunlahden umpeenkasvua ja vaikuttasi siten myönteisesti koko Kuivajärven Natura-alueeseen. Vesiyhteyden palauttaminen palvelisi Pyhäjärven ja Kuivajärven jatkuvasti kasvavaa virkistyskäyttöä. Veden virtauksella olisi positiivinen vaikutus myös kalastukselle ja linnustolle. Suunnitelmassa ehdotetaan leveän tierummun asentamista mahdollistamaan veden virtaus Kuivajärvestä Pyhäjärveen. 18

19 Liite 1: Tiedotus pvm Otsikko Kirjoittaja/vetäjä/osallistuja Järvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella TIEDOTE 1/2006 Erja Klemelä Järviverkko-foorumi: Hankkeen esittelyä Erja Klemelä/Tiina Tulonen FL:Tummien vesien tulkki - vesistötutkija Tiina Tulonen saapui.. Noora Rauhala (toim.) FL:Tammela pitää hyvää huolta järvistään Noora Rauhala (toim.) JärviSanomat: Järvien hoito- ja kunnostushanke alkamassa - toimenpiteitä vuodelle 2006 Tiina Tulonen Kalamarkkinat, tiedotejärvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella Tiina Tulonen/Leena Eerola Pyhjärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä Kuivajärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä Riihivalkaman osakaskunnan kokous Erja Klemelä Kaukjärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä JärviSunnuntai: Hankkeen esittelyä Erja Klemelä/Tiina Tulonen Viikko Uutiset:Tammelan järvet niitetään kesällä Birgit Halkio (toim.) Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry kokous Tiina T FL:Linnuston kartoitus käynnissä Kuivajärvellä Aki Vaani (toim.) FL:Linturikas Kuivajärvi kiehtoo kartoittajaa Aki Vaani (toim.) Riihivalkaman kyläyhdistyksen kokous Erja Klemelä FL:Kaukjärven kipsauksen kannattavuus tutkitaan Satu Jalo Radio Häme:Haastatelu Tammelan järvien kunnostushankkeesta Tiina Tulonen Yleisötilaisuus: Kuivajärvi HKS, Laskeutusaltaat (osallistujia 31) Tiina T/E. Klemelä E. Vaskelainen/A. Närvänen FL:Järvien kunnostukseen kaivataan lisää käyttäjien mielipiteitä Aki Vaani (toim.) Tiedote:Järvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella Erja Klemelä FL: Tammelan rantoja siistittiin talkoovoimin Satu Salo (toim.) FL: Lintuharrastajat vaativat linnuille pesimärauhaa Satu Salo (toim.) Tammelan kunnan kesäasukaspäivä Erja Klemelä FL:Erilaiset vaihtoehdot kiinnostavat Tammelassa Elina Kemppainen (toim.) FL:Kaukjärven kunnostamista pohditaan lisää syksyllä Elina Kemppainen (toim.) Radio Häme, Haastattelu:Sinilevää kartoitetaan veneellä Tammelassa Tiina T., Eeva Hannula (toim.) Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry kokous, Hankkeen kuulumisia Tiina T Viikko Uutiset: Niitot alkoivat vihdoin Pyhäjärven Pappilanlahdella Anne Ylitalo (toim.) Tammelan järviä kunnostetaan monin eri tavoin TIEDOTE 2/2006 Tiina T Toimittaja Eeva Hannula: Tiinan haastattelu Pyhäjärven rannassa Tiina T Tiedote rantojen siistimistalkoista Tiina T./ jakaja E. Klemelä Pyhäjärvi-symposium:Hankkeen ja Pyhäjärven esittelyä Tiina T FL:Ilmoitus talkoopäivästä Tiina T Yhteisalueiden hallituksen kokous E. Klemelä Kokous:Patasaaren kunnostus, osakaskunta, yhteisalueet, kylätoimikunta Tiina T/E. Klemelä Viikko Uutiset:Tammelan järvistä yleisötilaisuus tiistaina FL:Kipsaus auttaisi ainoastaan hetkellisesti Katja Anttila (toim) FL:Maatalous ja asutus rasittavat Tammelan järviä Katja Anttila (toim) yleisötilaisuus: Kuivajärven HKS, Pyhäjärven lask.altaat (osallistujia 55 ) Tiina T., Erja K., Aaro Närvänen Rauno Yrjölä Päivitetty TIEDOTE, Tammelan järviä kunnostetaan monin eri tavoin Tiina T FL:Kuivajärven Natura-alueelle ehdotetaan rakennettavaksi keinotekoisia saarekkeita Katja Anttila (toim) FL: Järviä kunnostetaan urakalla, Tammelassa tulossa niittoja, uimarantojen perusparannusta ja laskeutusaltaita Katja Anttila (toim) Yleisötilaisuus: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelman esittelytilaisuus Rauno Yrjölä/Tiina T Hankkeen verkkosivujen päivitys Tiina T FL:Ilmoitus yleisötilaisuudesta Suvi M Hankkeen yleisötilaisuus (osallistujia 23) Tiina T, Aari Närvänen, Suvi M FL: Tammelan järvien kalat syyniin Noora Rauhala (toim.) Viikkouutiset, pääkirjoitus: Tammelan upeat järvet vaarassa hukkua jätteisiin Birgit Halkio (toim.) Viikkouutiset: Viime kesänä vai kolme viikkoa puhdas Rauno Lehtonen Forssan Kalamarkkinat, TIEDOTE 19

20 pvm Otsikko Kirjoittaja/vetäjä/osallistuja Järvisanomat: artikkeli Sulkasääski artikkeli Pyhäjärven vedenkorkeus artikkeli Sinilevät haittaavat Pyhäjärven virkistyskäyttöä artikkeli Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitus sekä kunnostustoimenpiteitä Aaro Närvänen ja Håkan Jansson artikkeli Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen mittaaminen Tammelan Pyhäjärven, KuivajärvHenrik Saarinen Hankkeen nettisivujen päivitys JärviSunnuntai -tapahtuma, TIEDOTE+ edustus Suvi M, Erja K Järvi Sunnuntai: tietoisku Pyhäjärven sinileväselvityksestä Tiina T FL: Isoin järvi kaipaa huolenpitoa Katja Anttila (toim.) FL: Kesäasukaspäivä veti tuvan täyteen Mikko Järvinen (toim.) FL: Kaukjärvestä vähäinen saalis Mikko Järvinen (toim.) FL, pääkirjoitus. Rehevöitymisen syyt selvitettävä Hankkeen nettisivujen päivitys FL: Nostaako vai ei? Esisuunnitelma hakee muutosta Loimijoen yläjuoksun säännöstelyyn Erkki Kuronen (toim.) FL: Forssa vastustaa Kuhalankosken padon korotusta Mikko Järvinen (toim.) Ilmoitus yleisötilaisuudesta Suvi M Yleisötilaisuus; Pyhä- ja Kuivajärven vedenpinnan korkeudet ja Kuhalankosken juoksutukset Suvi M, Hannu Majuri osallistujia Hankkeen nettisivujen päivitys Suvi M. & Eeva H FL: Ilmoitus yleisötilaisuudesta Eeva H FL: Kuivajärven kuormitus ylittää kriittisen tason Jaakko Kyrö (toim.) FL: Eeva Huitu koordinoimaan Jaakko Kyrö (toim.) Radio Häme: Kuormitusselvityksestä Eeva Hannula (toim) Yleisötilaisuus; Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys, osallistujia 32 Suvi M, Eeva H, Erja K Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H IS:artikkeli jossa pohjana osin kuormitustutkimuksen tuloksia Lauri Puintila (toim), Suvi M antoi poh FL: Kopteri tutkii laserilla Tammelan rannat Aki Vaani (toim.) FL: Tarkkaa tietoa maastosta - netin käyttäjä voi pian aiheuttaa tulvan Aki Vaani (toim.) Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H FL: Ilmoitus yleisötilaisuudesta Eeva H Järvihankkeen teksti (aukeama) Tammelassa Tapahtuu 2008-julkaisuun Eeva H Tiedotuskirje hankkeen tulevista tapahtumista ja talkoosaunakutsu 31 hlölle Eeva H Soittokierros osakaskunnille yleisötilaisuudesta Eeva H Yleisötilaisuus Kaukjärven sulkasääski-, kalasto- ja pohjaeläintutkimuksesta,pyhäjärven T. Malinen, J. Ahonen, P. Ala-Opas, kuhatutkimuksesta ja Pyhä-, Kuiva- ja Kaukjärven koekalastuksista, osallistujia 56 Eeva H Radio Häme kärkiuutinen: Kaukjärven tutkimuksista yllätystulos Eeva Hannula (toim) T. Malinen Radio Häme: Kalastokartoituksen tuloksista Eeva Hannula (toim) P. Ala-Opas FL: Kuha pysyy vallassa Tammelan järvissä Petri Ojanen (toim) Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H Sulkasääski- ja kalastoraportin ja loppuseminaarikutsun lähettäminen osakaskunnille ja k-alueelle Eeva H Loppuseminaarin ohjelma kunnan nettisivuille Erja K FL: Ilmoitus loppuseminaarista Eeva H Lehdistötiedote: Tammelan järvihankkeen loppuseminaari Eeva H Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H ViikkoUutiset: Ilmoitus loppuseminaarista Eeva H Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H Hankkeen loppuseminaari klo 12-19, yleisöä n. 60 Eeva H., Erja K., M. Setälä, J. Lindro Radio Häme: Tammelan järvien kunnostaminen jatkuu Eeva Hannula (toim) FL: Pyhäjärven korkeus seuraavana listalla-järvihankkeen loppuseminaarissa summattiin tuloksia Katriina Liusjärvi (toim.) FL: Laitureita, laavuja, venepaikkoja ja vesikasvien niittoa - Järvihanke sai paljon konkreettisia korjaukatriina Liusjärvi (toim.) Viikkouutiset: Asenteet liikahtivat Tammelan järvien hyväksi Olavi Mäki (toim.) FL: Pyhäjärven pinnan nostopäätös siirtyi Jaakko Leinonen (toim.) FL:Ilmoitusyleisötilaisuudesta Eeva H FL: Pyhäjärven Patasaaren silta viimeinen työ -Tammelan järvien kunnostushanke päättymässä Jaakko Leinonen (toim.) FL: Penkereen poisto lisää veden virtausta - Patasaareen siltaa pitkin ensi kesänä Jaakko Leinonen (toim.) Yleisötilaisuus Pyhäjärven vedenpinnan nostohankkeesta, yleisöä JärviSanomat: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisäämeeva H JärviSanomat: Laserkeilaus Eeva H. & Pasi Kråknäs JärviSanomat: Pyhäjärven ja Kuivajärven juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma Eeva H. Hannu Majurin raportin pohja JärviSanomat: Hannkkeessa toteutettavat allaskohteet ja fosforin kemiallinen saostus Aaro Närvänen Järvisanomat: Pyhäjärven, Kuivajärven jja Kaukjärven kuormitusselvityksen tuloksia Suvi M JärviSanomat: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v.2007 Pasi A-O JärviSanomat: Kaukjärvessä on runsaasti sulkasääsken toukkia Tommi Malinen & Mika Vinni FL: Vedenpinta ylemmäksi - Tammelan Pyhäjärven hyvinvointi edellyttää muutoksia juoksutusohjesäjaakko Kyrö (toim.) FL: Keskiarvot valehtelevat - Kesäajan alhainen vedenkorkeus uhka Pyhäjärven hyvinvoinnille Jaakko Kyrö (toim.) Suvi M Suvi M Tiina T 20

21 Liite 2: Hankkeen loppuseminaarin ohjelma TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI perjantai Paikka: Tammelan kunnantalo, valtuustosali Tervetuloa seminaariin Kunnanjohtaja Matti Setälä, Tammela Katsaus hankkeen tuloksiin Suunnittelija Suvi Mäkelä, Hämeen Ympäristökeskus (toiminut hankkeen koordinaattorina vuonna 2007) Hankkeen ajankohtaisia asioita ja iltapäivän ohjelman lyhyt läpikäynti projektikoordinaattori Eeva Huitu, Tammela Vesistökunnostushanke Vanhempi insinööri Päivi Jaara, Hämeen Ympäristökeskus kahvi Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaperiaatteet ja toimivuus Ympäristötarkastaja Heli Jutila, Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Hankkeessa toteutettavat allaskohteet ja fosforin kemiallinen saostus Tutkimusmestari Aaro Närvänen, MTT Monivaikutteinen kosteikko: maatalouden erityisympäristötukisopimus Ylitarkastaja Juha Poutiainen, Hämeen TE-keskus Kevyt buffet-pöytä Levähaitat Tammelan Pyhäjärvellä ja Kaukjärvellä Amanuenssi Tiina Tulonen, HY/Lammin biologinen asema Hapettaminen vesienhoitokeinona Toimitusjohtaja Erkki Saarijärvi, Vesi-Eko Oy Kalasto- ja sulkasääskitulokset tutkija Pasi Ala-Opas, Helsingin yliopisto Ruokapöytään vai poistoon - suhtautumisemme lähivesien kaloihin Harri Dahlström Kahvi, kalapiirakka Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistyksen puheenvuoro Esa Teperi Tammelan Kalastusalueen puheenvuoro Hannu Numminen Riihivalkaman osakaskunnan puheenvuoro Heikki Sillanpää Tulevaisuudesta: maastomallin nettiversion käyttö / vedenpinnan nosto Päätössanat kunnanvalt. pj. Harri Kaunisto 21

22 Liite 3 hankkeen aikana tehtyjen selvitysten yhteenvedot/tiivistelmät 1. Kuivajärven hoito-ja käyttösuunnitelma Kuivajärvelle tehtiin hoito-ja käyttösuunnitelma, joka sisältää mm. seuraavat toimenpide-ehdotukset (Yrjölä, R., Vaskelainen, E. & Uppstu, P. 2007): Venesillanlahti Tupanokan länsipuolella on alavaa umpeen kasvavaa rantaa. josta osa on laidunnettu. Alueella pesii ruskosuohaukka, ja alueen edusta on levähtävien joutsenten tärkeä levähdysalue. Alueella voidaan laiduntaa karjaa rannan avoimena pitämiseksi laajemmallakin alueella. Laidunnus lisää sorsille ja kahlaajille sopivaa ruokailualuetta. Venesillanlahden etelärannalla, lähellä pohjukkaa, ranta-alue voisi säilyä entisellään, sillä se on mm. joutsenen pesimäpaikka. Rannan edusta on lokkilinnuille ja sorsille tärkeä pesimä- ja ruokailualue, joka tulee turvata. Venesillanlahdelta on aiemmin ollut vesiyhteys Pyhäjärvelle. Tuo yhteys voidaan uudelleen avata, sillä se lisäisi veden virtausta ja hidastaisi Joensuunlahden umpeenkasvua. Uomaa ei kuitenkaan saa tehdä veneilykelpoiseksi, sillä silloin todennäköisesti Joensuunlahden linnusto häiriintyisi. Luhdan poikki kulkeva sähkölinja voitaisiin myös siirtää kulkemaan metsän reunaan tai tien varteen. Venesillanlehden pohjoisreunassa on kosteaa luhtaa ja rantametsikköä. Luhdan ja metsän vesitalous on syytä säilyttää ennallaan ja tarvittaessa luhdalta voidaan poistaa pensaat. Naturaalueen rajan ulkopuolella ei tulisi tehdä sellaisia hakkuita tai muita toimia, jotka vaikuttaisivat haitallisesti kosteaan rantametsään. Joensuunlahden pohjoisosassa on Lamalan osayleiskaavassa esitetty venevalkama-alue. Venevalkama tulee toteuttaa ja sen käyttöä ohjata niin, että veneliikenteestä ei ole häiriötä Venesillanlahden pohjukan lokki- ja vesilinnuille. Joensuunlahti Joensuunlahdella on kaksi rauhallisempaa vesi- ja lokkilinnuille soveltuvaa aluetta. Näille alueille voidaan rakentaa esimerkiksi veneväylien ruoppausmassoista muutamia keinosaaria lokki- ja vesilintujen pesimäpaikoiksi. Saarekkeilla linnut kokisivat paremmin olevansa turvassa maapedoilta. Saarien rakentamisessa on huomioitava aallokon ja tuulen mahdollinen vaikutus ja varmistettava ruopatun aineksen pysyminen paikoillaan. Lahden pohjoisosan luhta-alue tulisi pitää avoimena ja tarvittaessa luhdalta poistetaan pajukkoa repimällä pajut juurineen irti. Samalla syntyy kosteampia painanteita, jotka monipuolistavat luhdan biotooppia. Joensuunlahden länsireunan rantaniittyjä voidaan hoitaa laiduntamalla. Avoimet rantaniityt parantavat kahlaajien ja sorsalintujen pesintä- ja ruokailumahdollisuuksia. Pohjoisosan virkistyskäyttöä voidaan parantaa ruoppaamalla vesiväyliä syvemmäksi ja merkitsemällä väylät. Joensuunlahden itäosassa väylien ruoppaus ehdotetaan toteutettavaksi niin, että veneliikenne keskitettäisiin vain muutamaan hoidettavaan väylään ja mökkirantojen väylät yhdistetään rannansuuntaisesti yhteen. Myllyjoen suu merkitään hyvin ja suulle asetetaan selkeästi näkyvä nopeusrajoitustaulu. Veneilyn keskittäminen hyödyttäisi väylien kunnossapidossa. Myös pesimälinnuston kannalta on hyödyllistä,että veneet kulkevat tiettyjä reittejä ja linnut tottuvat siihen. 22

23 Toimenpiteet muualla Kuivajärvellä Kuivajärveen tulee valumavesiä etelästä Turpoonjokea pitkin, sekä pohjoisesta Myllyjoesta. Pienempiä määriä vettä ja ravinteita tulee myös itärannan peltoalueilta sekä ojia pitkin. Näillä kaikilla alueilla tulee tehdä toimia Kuivajärveen kulkeutuvien ravinteiden ja humuksen määrän vähentämiseksi. Myös syvännealueen happitilannetta on seurattava. Kuivajärven eteläosassa on myös rakentamattomia rantoja, erityisesti länsirannalla Saaren ja Saaren kansanpuiston alueilla. Myös itäreunalla ja eteläpäässä on rakentamattomia rantoja. Näillä alueilla rannan maisema ja kasvillisuus tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan luonnontilaisena. Uudet venepaikat olisi syytä keskittää yhteen tai vanhoihin valkamiin. Tämä säilyttäisi maiseman ja kasvillisuuden ja vähentäisi kunnostettavien vesiväylien tarvetta. Kuivajärvi on yhteydessä Pyhäjärveen Saaren salmen kautta. Vedenpinnan kesäaikainen nosto ja virtauksen lisääntyminen salmessa todennäköisesti parantaisivat Kuivajärven veden laatua. Toisaalta tällä hetkellä Kuivajärvi toimii tavallaan laskeutusaltaana ennen Pyhäjärveä, joten Pyhäjärvellä humus- ja ravinnepitoisuudet saattaisivat ainakin itäosassa kohota. Tärkeintä olisi estää Kuivajärven pinnan lasku kesäaikana niin alas, kuin vuonna 2006 kävi. Saaren salmen kautta Kuivajärvelle tulee veneitä Pyhäjärveltä. Veneily on lisääntynyt ja se on koettu häiritseväksi. Veneillä jatketaan Turpoonjoelle tai Myllyjoelle, joissa molemmissa on nopeusrajoitukset. Niitä ei kuitenkaan ilmeisesti noudateta. Myllyjoen ja Turpoonjoen suulle tulee laittaa selkeät taulut, joista ilmenee nopeusrajoitus. Veneilyä voisi myös opastaa Saaren salmen kohdalla tauluilla. Jos koko Kuivajärvelle halutaan tulevaisuudessa veneilyn rajoituksia, niin silloin luonnollinen raja olisi Saaren salmi. 2. Pyhäjärven sinileväselvitys Yhteenveto sinileväselvityksestä (Tulonen T. 2007): Pyhäjärven korkeiden kesäaikaisten ravinnepitoisuuksien perusteella järvi luokitellaan reheväksi. Erittäin rehevän järven tunnusmerkkeinä voidaan pitää Aphanizomenenon flos-aquae sinilevän yleisyyttä ja sinilevähaittojen jatkuvaa esiintymistä rantavyöhykkeillä. Myös järven matalat lahdet ovat monin paikoin kasvamassa umpeen, mikä vaikeuttaa rantojen virkistyskäyttöä. Pyhäjärvessä vallitsevat monessa suhteessa hyvät edellytykset sinilevien esiintymiselle. Järven mataluudesta johtuva veden nopea lämpeneminen ja sameus edesauttavat sinilevien kasvua. Pyhäjärven pitkät selkäalueet mahdollistavat aallokon sekoittavan vaikutuksen, jolloin pohjasedimentin fosforia kulkeutuu säännöllisesti yläpuoliseen veteen levien käytettäväksi. Toisaalta kevättulvien tuoma ulkoinen kuormitus pitää yllä korkeaa levätuotantoa samalla kuluttaen vedestä liukoisia typpiyhdisteitä. Loppukesällä veden nitraattitypen ollessa pienimmillään, typpikaasua hyödyntävät sinilevät pystyvät runsastumaan muiden levien kustannuksella. Sinileväkasvustot kehittyvät koko järven alueella ja loppukesän aikana sinileviä esiintyy avovedessä melko tasaisesti koko järven alueella ja kaikissa syvyyksissä. Riippuen tuulen suunnasta ja voimakkuudesta sinileväkasvustot ajautuvat tietyille ranta-alueille. Vähätuulisina ajanjaksoina sinilevät nousevat vedenpintaan ns. 23

24 leväkukinnaksi. Äkillinen voimakas tuuli saattaa sekoittaa sinilevät kuitenkin nopeasti koko vesimassaan. Rantojen levähaitta-alueet voivat täten vaihdella viikoittain, jopa päivittäin. Kesällä 2006 sinilevähaittoja esiintyi rannoilla kesäkuusta aina lokakuulle asti. Pyhäjärvestä käytettävissä olevien valitettavan hajanaisten sinilevähavaintojen perusteella ei ole mahdollista arvioida, ovatko sinilevät runsastuneet järvessä viimeisten vuosien tai vuosikymmenien aikana. Seuraavat toimenpiteet voivat ehkäistä sinilevien runsastumista Pyhäjärvessä: 1. Ulkoisen typpi- ja fosforikuormituksen voimakas vähentäminen. Tällä hetkellä kuormitus on tasolla, joka selvästi rehevöittää järveä. 2. Ravintoverkkokunnostuksen toteuttaminen sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Ravintoverkkokunnostuksella voidaan nopeuttaa ja voimistaa muiden toimenpiteiden vedenlaatua parantavaa vaikutusta. 3. Vedenpinnan korkeuden nostaminen kesällä noin cm viime vuosina vallinneesta tasosta parantaa vedenlaatua, vähentää sisäistä kuormitusta ja hidastaa veden lämpenemistä. 4. Umpeenkasvavien ranta-alueiden rakenteen monipuolistaminen parantaa kalojen ja monien muiden ranta-alueilla elävien eliöiden elinolosuhteita. Sinilevien esiintymistä Pyhäjärvessä voidaan seurata vuosittain uimarannoilla tehtävien levähavaintojen avulla. Havaintopisteet tulisi ulottaa useammalle rannalle ympäri järveä ja havainnointiaika tulisi kattaa ajanjakson kesäkuusta lokakuuhun. Levähavaintojen perusteella rantojen turvallista käyttöä uimiseen ja muuhun virkistyskäyttöön voidaan valvoa aikaisempaa luotettavammin. Pitkällä aikavälillä havaintojen perusteella voidaan arvioida järven kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia sinilevien esiintymiseen ja järven tilan kehitykseen. 3. Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma Yhteenveto H. Majurin tekemästä esisuunnitelmasta: Juoksutusmuutosta koskevan suunnitelman lähtökohtana oli löytää vastaukset seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1) Voidaanko Pyhäjärven säännöstelykäytäntöä muuttaa virkistyskäytön ja ekologisen tilan kannalta paremmaksi, 2) Voidaanko säännöstelykäytäntöä muuttaa muuttamatta lupaehtoja ja 3) Miten Tammelan kunta tai muut taho voi vaikuttaa siihen, etteivät rehevöityneen Pyhäjärven tilanne ja järven virkistyskäyttöedellytykset huononisi entisestään? Esiselvityksen antamat vastaukset em. kysymyksiin ovat seuraavat: 1) Pyhäjärven säännöstelykäytäntöä voidaan muuttaa virkistyskäytön ja ekologisen tilan kannalta paremmaksi, 2) Säännöstelykäytäntöä ei voida muuttaa hyödyllisellä tavalla muuttamatta lupaehtoja. Padon luukkujen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi auttaisi ja tarkentaisi säännöstelyn hoitoa, 3) Säännöstelyn muuttamisella (kesäaikaisten vedenkorkeuksien nostolla) on oikean suuntainen vaikutus. Lisäksi tarvitaan tehokkaita toimia, joilla hajakuormitusta voidaan vähentää. 24

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007. JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry

Lisätiedot

Ruostejärven Suojeluyhdistys ry

Ruostejärven Suojeluyhdistys ry TIEDOTE 2/2007 JA KOKOUSKUTSU R Ruostejärven Suojeluyhdistys ry Yhdistyksen vuosikokous 20.7.2007, klo 18.00 Eerikkilässä Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kts. Liite 1. Niiden lisäksi

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesien kunnostus ja käyttö Vesien kunnostus ja käyttö Vesien- ja merenhoidon palauteseminaari Eeva-Kaarina Aaltonen, toiminnanjohtaja 29.1.2015, Härmän Kylpylä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien

Lisätiedot

Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto

Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 1058/3510-2002 Munakan metsäpolku-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 2002 2003 Hankkeen toteuttaja: Kuusamon

Lisätiedot

Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä

Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen -hanke Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä Kuva:Suvi Mäkelä Tiina Tulonen Helsingin yliopisto Lammin

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

POHJOISEN PUULAN KUNNOSTUSHANKE 2007-2012

POHJOISEN PUULAN KUNNOSTUSHANKE 2007-2012 POHJOISEN PUULAN KUNNOSTUSHANKE 2007-2012 Hankkeen tavoitteet: * Puhtaudestaan tunnetun Puulan veden laadun säilyttäminen hyvänä * Rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen * Puulan keskisille osille kulkeutuvan

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö- 2013 2013 01-06 summa %

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö- 2013 2013 01-06 summa % Tammelan kunta Sivu 1 009103 Maa-alueet MUUT 9031 Inv/Käyttöomaisuuden osto -100.000-43.000,00-57.000,00 43,0 9049 Inv/Muut menot -2.757,81 2.757,81-100,0 MUUT -100.000-45.757,81-54.242,19 45,8-100.000-45.757,81-54.242,19

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KOKOUS KUTSU Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet + pohjavedet) kokous pidetään Pieksämäellä 12.12.2013 klo 09.00 11.30 Kokouspaikka Kanttila, kokoustila

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä.

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä. LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA MARKKINOINTISUUNNITTELU - TYÖRYHMÄ Aika: Tiistai 25.8.2015 klo 16.00 17.00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä: Jarmo Rasi pj Sanna Vuolle jäsen Olavi Suominen jäsen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008) HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven

Lisätiedot

Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry

Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry Viime talven lumia Tiedote talvella 2014 Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry Tule mukaan Suojeluyhdistyksen toimintaan! Suojeluyhdistyksen ajatuksena on, että yhdistyksen jäsenet ja järven asukkaat ovat

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

Ohjausryhmän kokous nr. 2/10 Maakuntaliitto/ Mikkeli 5.5.2011 klo 13-15. Pöytäkirja. 1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän kokous nr. 2/10 Maakuntaliitto/ Mikkeli 5.5.2011 klo 13-15. Pöytäkirja. 1. Kokouksen avaus Ohjausryhmän kokous nr. 2/10 Maakuntaliitto/ Mikkeli 5.5.2011 klo 13-15 Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus 1.1 Kokouksen puheenjohtajana toimi Markku Kankkunen 1.2 Läsnäolijat: Markku Kankkunen, Eveliina Pekkanen,

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeren ympäristön tila Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeri Saaristomeri Saaristomerelle ovat ominaisia sokkeloisuus ja matalat vedet, ja merenlahdet työntyvät monin paikoin syvälle

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 2.2.2012 klo 8.30-11.20 Paikka: Osallistujat: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot