TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN

Transkriptio

1 TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN Projektinumero: CC320570, hankepäätöksen saaja Tammelan kunta Loppuraportti Eeva Huitu

2 Loppuraportin sisällysluettelo: 1. Johdanto Henkilöstö Projektikoordinaattori Muut Kokoukset Ohjausryhmä Muut Tiedotus Yleisötilaisuudet Loppuseminaari JärviSanomat Tiedotteet Nettisivut Muut Tarjouskilpailut Toteutuneet toimenpiteet Rakennus- ym. urakat Hankinnat Selvitykset Talkootoiminta hankkeessa Julkaisut Hankesuunnitelman toteutuminen Hankkeen talous Yleistavoitteet Osatavoitteet Ohjausryhmän näkemyksiä hankkeesta Jatkohankkeet...18 Liite 1: Tiedotus Liite 2: Loppuseminaarin ohjelma Liite 3: Selvityksistä tehtyjen raporttien yhteenvedot/tiivistelmät Kannen kuva: Pyhäjärven rannan siistimistä kesällä 2006, kuvaaja Tiina Tulonen 2

3 1. Johdanto Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus- ja virkistyskäytön lisääminen -hanke on Hämeen ympäristökeskuksen valvoma, EAKR-rahoitteinen projekti. Hankkeen on toteuttanut Tammelan kunta välisenä aikana yhteistyössä Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman, Hämeen ammatti-instituutin (Mustiala) ja Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman kanssa. Hankkeen toimenpiteet ovat tähdänneet Tammelan järvien veden laadun parantamiseen ja järvien virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseen. Hankkeen avulla on haluttu myös lisätä asukkaiden ja seutukunnan tietoisuutta järvien toiminnasta ja järviin tulevan ravinnekuormituksen vähentämiskeinoista. Tavoite on ollut saada paikalliset asukkaat, osakaskunnat ja suojelu- ja kyläyhdistykset toimimaan ja tekemään yhteistyötä järvien kunnostuksen ja suojelun parissa. Yhdistysten jäsenet, opiskelijat ja monet muut vapaaehtoiset ovatkin olleet aktiivisesti talkootoiminnassa mukana mm. auttamassa niitoissa, avustamassa koekalastuksissa ja jokivesien näytteenotossa, siistimässä rantoja ja tiedottamassa monissa tapahtumissa. 2. Henkilöstö 2.1. Projektikoordinaattori Hankkeen projektikoordinaattori on vastannut hankkeen hallinnoinnista, kunnostushankkeiden organisoinnista, tiedotuksesta ja yhteydenpidosta yhteistyötahojen kanssa. Projektikoordinaattori on työskennellyt 60 % työajalla. Projektikoordinaattorina toimi FT Tiina Tulonen. Hänen jäädessään virkavapaalle sijaiseksi valittiin FM Suvi Mäkelä, joka hoiti tehtävää virkavapauden ajan vs. projektikoordinaattorina. Tiina Tulonen irtisanoutui tehtävästä Toimeen haettiin avoimella haulla alkaen uutta projektikoordinaattoria. Tehtävään valittiin Suvi Mäkelä. Mäkelä irtisanoutui tultuaan valituksi Hämeen ympäristökeskukseen vesienhoidon suunnittelutyöhön, jolloin projektikoordinaattoriksi nimitettiin FM Eeva Huitu. Huitu on toiminut projektikoordinaattorina Muut Opiskelija Henrik Saarinen työskenteli hankkeessa (55 %) välisen ajan ympäristöteknologian harjoittelijana (HAMK). Hänen työtehtävänsä liittyivät kuormitusselvitykseen ja kesän aikana kootusta aineistosta valmistui AMKopinnäytetyö keväällä

4 Opiskelija Jaakko Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta avusti hankkeen koekalastuksissa. Ahonen oli palkattuna osa-aikaisena ,76 % (30 h/vko) työajalla. Ahonen teki hankkeelle myös Pyhäjärven kuhan kasvua koskevan selvityksen ja AMK-opinnäytetyön. 3. Kokoukset 3.1. Ohjausryhmä Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Päivi Jaara, hankkeen valvoja, Hämeen ympäristökeskus Matti Setälä, ohjausryhmän pj, kunnanjohtaja, kunnanhallitus Ismo Ojansuu, kunnanhallitus Erja Klemelä, ympäristösihteeri, ympäristölautakunta Harri Kaunisto, kunnanhallitus Esa Ryhtä, ympäristölautakunta Hannu Jalava, tekninen johtaja Jukka Simelius, kunnanhallitus Leena Eerola, Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys (4/2007 kokoukseen asti) Jouko Lindroos, Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys (5/2007 kokouksesta lähtien) Hankkeen aikana pidettiin 14 ohjausryhmän kokousta. Kokousten lukumäärä oli vuonna 2006 viisi, vuonna 2007 kuusi ja vuonna 2008 neljä Muut Hankkeen alkuvaiheessa pidettiin Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven osakaskuntien ja kalastuskuntien kanssa kokoukset, joissa esiteltiin hankesuunnitelmaa ja keskusteltiin toimenpiteiden toteuttamisesta kyseisillä järvillä. Lisäksi osallistuttiin Riihivalkaman osakaskunnan ja kyläyhdistyksen kokouksiin ja Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen kokouksiin. Lisäksi on neuvoteltu mm. Pyhäjärven Patasaaren kunnostustoimenpiteistä yhdessä osakaskunnan ja kylätoimikunnan kanssa. Pyhäjärven säännöstelyä koskeva neuvottelu käytiin yhdessä Forssan kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen edustajien kanssa Yhteistyötahojen, MTT:n ja HAMK:in edustajien kanssa on pidetty palavereja hankkeen eri vaiheissa. Projektikoordinaattori osallistui yhdessä Tammelan kunnan ympäristösihteerin kanssa pidettyyn Pyhäjärvi Symposiumiin Pyhäjärvi-Instituutissa Eurassa, missä hanketta ja Pyhäjärven tilaa esiteltiin kokoukseen osallistuneille. Kokouksen aiheena oli Suomen Pyhäjärvet kohtaavat; teemana vesienhoito. Projektikoordinaattori oli mukana Loimijoen alueen vesienhoidon suunnittelun toimenpideohjelman laadintaan liittyvässä ensimmäisessä aluekokouksessa

5 Projektikoordinaattori osallistui alueen järviensuojeluyhdistysten JärviSunnuntai / JärviSanomat- palavereihin, jossa suunniteltiin JärviSanomat-lehden sisältöä ja jokakesäisiä JärviSunnuntai-tapahtumia. 4. Tiedotus Kokooma hankkeen aikana tehdystä tiedottamistyöstä on esitetty taulukkona liitteessä 1. Yleisötilaisuus Kuva: Henrik Saarinen 4.1. Yleisötilaisuudet Hankkeen aikana järjestettiin kahdeksan yleisötilaisuutta kunnantalon valtuustosalissa: Aaro Närvänen: Kalliojärven valuma-alueselvitykset Elina Vaskelainen: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta. Yleisöä 31 henkeä Aaro Närvänen: Laskeutusaltaita vai fosforin saostusta Pyhäjärven valuma-alueella? Rauno Yrjölä: Kuivajärven Natura-alueen kasvillisuus ja linnustoselvitykset hoito- ja käyttösuunnitelman pohjana. Tiina Tulonen: Kaukjärven tilan parantaminen - kipsaus, kalkkisuodinojitus vai ravintoverkkokunnostus? Yleisöä 55 henkeä Rauno Yrjölä: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Yleisöä 31 henkeä. 5

6 Aaro Närvänen: Kuhasuonlahden ja Similänlahden ravinnekuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelmat Tiina Tulonen: Pyhäjärven sinileväselvitys Suvi Mäkelä: Hankkeen kuulumisia ja kesän 2007 suunnitelmia. Yleisöä 23 henkeä Hannu Majuri: Tammelan Pyhä- ja Kuivajärven vedenpinnan korkeudet ja Kuhalankosken juoksutukset. Yleisöä 39 henkeä Suvi Mäkelä: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys. Yleisöä 32 henkeä Tommi Malinen: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna Jaakko Ahonen: Pyhäjärven kuhan ikä ja kasvu. Pasi Ala-Opas: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna Yleisöä 56 henkeä Erja Klemelä ja Eeva Huitu: Pyhäjärven vedenpinnan nostohanke. Yleisöä 36 henkeä. Yleisötilaisuuksista oli ilmoitus Forssan Lehdessä noin viikkoa ennen jokaista tilaisuutta Loppuseminaari Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Tammelan kunnantalon valtuustosalissa perjantaina klo Kiinnostunutta yleisöä oli paikalla kuutisenkymmentä. Loppuseminaariesitelmiä oli tervetuliaispuheenvuoro ja päätössanat mukaan luettuna yhteensä 16. Loppuseminaarin ohjelma on liitteenä (Liite 2) JärviSanomat Kevään 2006 JärviSanomat-lehdessä (painos 18000) oli hanketta koskeva artikkeli: Tiina Tulonen: Järvien hoito- ja kunnostuhanke alkamassa toimenpiteitä vuodelle 2006 Kevään 2007 JärviSanomat-lehdessä (painos kpl) oli seuraavat artikkelit hankkeen tiimoilta: Suvi Mäkelä: Sulkasääski, pienen toukan suuri rooli Suvi Mäkelä: Pyhäjärven vedenkorkeus Aaro Närvänen ja Håkan Jansson: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitus sekä kunnostustoimenpiteitä Henrik Saarinen: Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen mittaaminen Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen hankkeessa Tiina Tulonen: Sinilevät haittaavat Pyhäjärven virkistyskäyttöä 6

7 Maaliskuussa 2008 hankkeen tuloksia ja toimintaa esiteltiin JärviSanomat lehdessä (painos kpl) seuraavissa artikkeleissa: Aaro Närvänen & Håkan Jansson: Laskeutusaltaiden suunnittelua Riihivalkaman suunnalla Pasi Ala-Opas: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v Tommi Malinen & Mika Vinni: Kaukjärvessä on runsaasti sulkasääsken toukkia Jaakko Ahonen: Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä Suvi Mäkelä: Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvityksen tuloksia Eeva Huitu: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostaminen ja virkistyskäytön lisääminen hanke Eeva Huitu: Lyhennelmä Hannu Majurin ilmestyneestä Pyhäjärven ja Kuivajärven juoksutusmuutosta koskevasta esisuunnitelmasta Eeva Huitu &Pasi Kråknäs: Laserkeilaus Lisäksi samassa JärviSanomat-lehdessä julkaistiin seuraavien loppuseminaarin esitysten tiivistelmät: Heli Jutila: kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaperiaatteet ja toimivuus Erkki Saarijärvi: Hapettaminen vesienhoitokeinona Harri Dahlström: Ruokapöytään vai poistoon suhtautumisemme lähivesien kaloihin 4.4. Tiedotteet Hankkeen aikana julkaistiin kahdeksan lehdistötiedotetta. Tiedotteet tehtiin mm. JärviSunnuntai-tapahtumiin, Tammelan Makkaramarkkinoille ja Forssan kalamarkkinoille. Myös hankkeen loppuseminaarikutsun yhteyteen laadittiin lehdistötiedote Nettisivut Hankkeen nettisivut toimivat kunnan sivuilla osoitteessa Nettisivuja päivitettiin aina kun hankkeella oli tiedotettavaa. Suurin osa hankkeessa tuotetuista raporteista siirrettiin nettisivulle, josta kuka tahansa saa lukea, ladata ja printata ne Muut Hanke oli esillä JärviSunnuntai-tilaisuudessa ja Tammelan Makkaramarkkinoilla kesällä 2006 ja Kesän 2007 JärviSunnuntai-tilaisuudessa Tiina Tulonen esitteli Pyhäjärven sinilevätutkimuksen tuloksia. Hanketta esiteltiin Tammelassa Tapahtuu -julkaisuissa vuosina 2006, 2007 ja Forssan lehdessä julkaistiin ilmoitukset yleisötilaisuuksista ja lehteä ja Yle Radio Hämettä informoitiin hankkeen tapahtumista. Ennen kalasto- ja Kaukjärven sulkasääskiselvityksiä käsittelevää yleisötilaisuutta alueen osakaskuntien esimiehille soitettiin ja em. selvitysten paperiversiot lähetettiin kaikille alueen 14 osakaskunnalle ja Tammelan kalastusalueelle. 7

8 5. Tarjouskilpailut Hankkeen aikana järjestettiin 16 tarjouskilpailua. Suurimman osahankkeen, maastomallin muodostamiseen laserkeilauksella, toteuttajaksi valittiin Destia Oy. Kahden laskeutusaltaan rakentamisen ja kosteikon kunnostamisen urakoi R. Rautava Oy. Pyhäjärven Lamalan rannan ja Kaukjärven Tarrin rannan venepaikkojen kunnostuksen toteutti Maansiirtoliike Matti Knaapi Oy. Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma tilattiin Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:ltä. Manttaalin laiturin toimitti Lip Lap Laituri. Suurimman vesikasvien niittourakan teki Keijo Liski ja Pyhäjärven Pappilanrannan ja Kuivajärven Kankaisten venerannan ruoppauksen suorittajaksi valittiin Pentti Niittylä. Pyhäjärven Patasaaren rannan ruoppauksen teki Maansiirtoliike Matti Knaapi Oy. Kankaisten venevalkaman tien rakensi Lunkaan Monipalvelu Oy Pyhäjärven säännöstelyselvityksen teki Vesistö- ja ympäristösuunnittelu H. Majuri. Patasaaren ja Vohlassaaren laavut ja niiden pystytys tilattiin Piispanristin Saha Oy:ltä. Patasaaren uimalaiturin toimitti Pinta Laiturit. JärviSanomien painotyön teki Forssan Kirjapaino Oy, ja jakelun Jakelukulma Oy. Rantojen ilmakuvauksen toteutti Vallas Oy. 6. Toteutuneet toimenpiteet 6.1. Rakennus- ym. urakat Pyhäjärven Lamalan venevalkamaan tehtiin uusi veneiden laskupaikka, jossa on veneille tolppapaikkoja yhteensä 30 kpl. Kaukjärven Tarrin uima- ja venerantaan tehtiin uusia veneensäilytyspaikkoja 26 kpl ja alueella jo olevia rakenteita (laituri, puucee, pukukoppi) kohennettiin ja uimarannan parkkialuetta laajennettiin. Lamalan rantaa kesällä Kuva: Suvi Mäkelä Vesikasvien niittoa tehtiin kuudessa yhteisrannassa Pyhäjärvellä ja kahdessa rannassa Kuivajärvellä. Pyhäjärven Pappilanrannan veneranta ja Kuivajärven Kankaisten veneväylä ruopattiin. Kankaisten venevalkamaan tehtiin tie kääntöalueineen. Pyhäjärven Patasaaren penger ja ranta ruopattiin. Pyhäjärven valuma-alueelle rakennettiin kaksi laskeutusallasta ja yksi kosteikkoalue kunnostettiin. 8

9 Nikulanojan laskeutusaltaan paikka ja allas valmiina Kuvat: Eeva Huitu Similän altaan paikka ja Kuvat: Eeva Huitu Vanha-Similän kosteikkoalue syksyllä 2006 (kuva: Aaro Närvänen) ja (kuva: Eeva Huitu). 9

10 6.2. Hankinnat Pyhäjärven Manttaalin rantaan hankittiin vierasvenelaituri ja Patasaareen pieni uimalaituri. Patasaareen ja Vohlassaareen pystytettiin laavut. 7. Selvitykset Kuivajärvelle tehtiin hoito-ja käyttösuunnitelma, joka sisältää mm. ehdotuksia alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä ohjeistuksen Venesillanlahden-Joensuunlahden Natura-alueen hoitoon. Pyhäjärveen, Kuivajärveen ja Kaukjärveen laskevien jokien ravinnepitoisuuksia seurattiin. Pyhäjärvellä selvitettiin sinilevien esiintymistä. Kaukjärven syvänteen vuodenaikaisia ravinnepitoisuuksia ja happitilannetta seurattiin. Kaukjärvellä tutkittiin sulkasääskien toukkien esiintymistä ja koekalastus tehtiin kaikuluotaamalla ja koetroolilla sekä yleiskatsausverkoin. Pyhäjärven kuhapopulaation yksilöiden ikää ja kasvua selvitettiin. Kaikilla järvillä suoritettiin koekalastus yleiskatsausverkoilla. Kaikkien järvien rannat ilmakuvattiin ja Pyhäjärven, Kuivajärven ja Loimijoen yläosan rannoille tehtiin laserkeilauksen avulla tarkka maaston korkeusmalli. Yhteenvedot tehdyistä raporteista ovat tämän loppuraportin liitteenä Talkootoiminta hankkeessa Rantoja kunnostettiin raivaus- ja siistimistalkoilla Pyhäjärvellä kuudessa kohteessa. Kuormitusseurannan vesinäytteenotto puroista ja ojista suoritettiin talkootyönä, samoin Pyhäjärven sinileväseuranta kesällä Risutalkooporukkaa Pyhäjärven mattojenpesupaikalla Kuva: Suvi Mäkelä 10

11 Kaukjärven pohjoisrannalle Palokujan päähän yhteisrantaan rakennettiin talkoilla uusi laituri ja Forssan kaupungin puolella olevan Kuuston rantaa siistittiin. Patasaari penkereineen Kuva: Tiina Tulonen Patasaaren penkereen tilalle suunniteltiin ja tehtiin talkoilla silta - rakenne, joka ei estä veden virtausta saaren ja rannan välissä. Patasaaren penkereen ruoppausta maaliskuussa Kuva: Suvi Mäkelä 11

12 Patasaaren siltaa ja laavu talvella Kuva: Eeva Huitu Hankesuunnitelmassa talkootyön arvoksi oli asetettu euroa. Talkootyön arvo laskettiin siten, että perushinta työlle oli 10 /h, vaativamman työn arvoksi hyväksyttiin 15 /h ja konetyön hinnaksi oli määritetty 25 /h. Talkootunteja kertyi hankkeen aikana 1396, ja laskennallinen talkootyön arvo koko hankkeessa oli 17687,50. Tästä hankekuluina voitiin käyttää suunnitelmassa esitetty Julkaisut Useimmat hankkeessa tehdyt selvitykset löytyvät hankkeen nettisivuilta: Hankkeen aikana tuotettiin 11 julkaisua: o Ahonen, J. 2008: Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä. Opinnäytetyö 52 s., Turun ammattikorkeakoulu. o Ala-Opas, P. 2008: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna Moniste 17 s., Helsingin yliopisto. o Majuri, H. 2007: Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma. Moniste 29 s. + liitteet. o Malinen, T., Vinni, M., Antti-Poika, P. 2008: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna Moniste 17 s., Helsingin yliopisto. o Mäkelä, S. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys. Raportti 51 s., Helsingin yliopisto. o Mäkelä, S. & Ala-Opas P. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven seurantaohjelma. Raportti 28 s., Helsingin yliopisto. 12

13 o Närvänen, A. & Jansson, H. 2007: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä. Raportti 12 s., MTT Jokioinen. o Närvänen, A & Jansson, H. 2008: Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden ravinnekuormitus - Yhteenveto vuosien 2006 ja 2007 selvityksistä ja toteutuneista kunnostustoimenpiteistä. Moniste, 26 s., MTT Jokioinen. o Saarinen H. 2007: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus. Opinnäytetyö 87 s., Hämeen ammattikorkeakoulu/ympäristöteknologia. o Tulonen, T. 2007: Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä. Raportti 31 s., Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. o Yrjölä, R., Vaskelainen, E. & Uppstu, P. 2007: Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 5/ s. +liitteet. 13

14 10. Hankesuunnitelman toteutuminen Hankkeen talous Hankkeen talous toteutui kokonaisuudessaan pitkälti suunnitelmien mukaan. Alakohtien välillä oli hieman vaihtelua, esimerkiksi ostopalveluihin (menokohta 5) kului varoja vähemmän kuin oli budjetoitu, kun taas menokohdassa 1 (aineet, tarvikkeet ja toimistokulut) hankkeen kulut olivat arvioitua suuremmat. Jälkimmäinen johtui lähinnä siitä, että tähän menokohtaan sijoitettiin Manttaalin laituri ja saariin hankitut kaksi laavua. Hankkeen taloustilanne käsiteltiin jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa ja ohjausryhmä hyväksyi poikkeamat kustannusarviosta. Kustannus- Toteuma Erotus MENOT (luvut arvonlisäverottomina) arvio (tot - tavoite) 1. Aineet, tarvikkeet, toimistokulut , ,29 2. Palkka- ja henkilöstökulut , ,25 3. Matkakulut ,63-347,37 4. Vuokrat , ,05 5. Ostopalvelut , ,6 6. Poistot 0 7. Luontoissuoritukset Muut menot ,8-3173,2 BRUTTOMENOT YHTEENSÄ ,32 993,32 TULOT 0 NETTOMENOT YHTEENSÄ ,32 993,32 Rahoitussuunnitelma 1. Haettava rahoitus Kuntarahoitus ,32 993,32 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Laskennallinen rahoitus Lainarahoitus 0 KOKONAISRAHOITUS NETTO ,32 993,32 7. Tulorahoitus 0 KOKONAISRAHOITUS BRUTTO ,32 993, Yleistavoitteet Hankesuunnitelmassa asetettiin neljä yleistavoitetta, joiden toteutumista arvioidaan seuraavassa: 1) Laatia Tammelan Kuivajärvelle hoito- ja käyttösuunnitelma vuorovaikutteisessa yhteistyössä kunnan, paikallisten asukkaiden ja luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelma tilattiin tarjouskilpailun perusteella ympäristösuunnittelu Yrjölä Oy:ltä. Suunnitelmaan liittyen hankkeessa järjestettiin kolme yleisötilaisuutta, 14

15 joissa yleisön oli mahdollista ottaa kantaa hoito-ja käyttösuunnitelman laatimisen kulloiseenkin vaiheeseen. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui huhtikuussa ) Suorittaa erilaisia kunnostustoimenpiteitä ja seurata niiden vaikutuksia asutuksen ja virkistyskäytön kannalta tärkeillä suurilla järvillä Kunnostustoimenpiteiden määrä kohdejärvillä oli melko huomattava, esimerkiksi vesikasvien niittoa tehtiin kahdeksassa yhteisrannassa Pyhäjärvellä ja Kuivajärvellä ja ruoppauksia tehtiin kolmessa kohteessa. Pyhäjärven valumaalueelle rakennettiin kaksi laskeutusallasta ja yksi kosteikkoalue kunnostettiin. Järvien tilaa tullaan seuraamaan vuoden 2007 lopulla valmistuneen seurantaohjelman ohjeiden mukaan. 3) Kohottaa paikallisten ja seutukunnan asukkaiden tietoisuutta vesistöjen ravintoketjuista ja vesiekosysteemeistä, ulkoisen kuormituksen vähentämisen keinoista ja merkityksestä järvien tilaan. Tärkeimpiä tiedotus- ja keskustelutapahtumia olivat hankkeen kahdeksan yleisötilaisuutta sekä loppuseminaari, sekä hankkeen esittely JärviSunnuntaitapahtumissa. 4) Edistää eri toimijatahojen, kuten viranomaisten, suojeluyhdistysten, osakaskuntien ja paikallisten asukkaiden yhteistyötä kunnostustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa järjestettiin yleisötilaisuuksia, joissa vesienhoitotoimia suunniteltiin yhteistyössä, punniten eri vaihtoehtoja Osatavoitteet Seuraavassa on esitetty kohta kohdalta, kuinka suunnitelmassa asetetut osatavoitteet ovat hankkeessa toteutuneet: 1) Tietopohjan täydentäminen ravinteiden käyttäytymisestä vesistöissä ja vesiekosysteemien toiminnasta Projektin puitteissa tehdyistä kymmenestä selvityksestä erityisesti seuraavien seitsemän voidaan katsoa huomattavasti lisäävän em. tietopohjaa: 1. Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä (Närvänen, A. & Jansson, H. 2007). 2. Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä (Tulonen, T. 2007). 3. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus (Saarinen, H. 2007). 4. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys (Mäkelä, S. 2007). 5. Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 2007 (Malinen, T., Vinni,M., Antti-Poika, P. 2008). 6. Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset vuonna 2007 (Ala-Opas, P. 2008). 7. Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä (Ahonen, J. 2008). 2) Järvien kunnostamisella tavoitellaan järvien pysymistä puhtaina, avoimina vesistöinä, joiden virkistyskäyttö on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Projektin aikana on suoritettu ruoppauksia kolmessa kohteessa: Pyhäjärvellä Pappilan venerannassa ja Patasaaressa ja Kuivajärvellä Kankaisten venevalkamassa. 15

16 Vesikasvien niittoa tehtiin Pyhäjärvellä kuudessa kunnan tai kylien yhteisrannassa: Pappilanrannan venevalkamassa, Heikkilänrannassa, Kuhasuonlahdella, Patasaaressa, Kaukolassa ja Hannulanlahdella. Kuivajärvellä vesikasveja niitettiin kahdessa kohteessa: Lunkaan uimarannalla ja Kankaisten venevalkamassa. Tammelan kunta on sitoutunut jatkamaan niittoja kohteilla myös kesällä ) Voimakkaimmat ulkoisen kuormituksen aiheuttajat pyritään selvittämään ja paikallistamaan valuma-alueen maankäyttöselvityksen avulla. MTT:n yhteistyöosuus projektissa keskittyi Pyhäjärven valuma-alueelta tapahtuvan kuormituksen selvittämiseen. Osuudesta julkaistiin raportti Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitusselvitys sekä suositeltavia kunnostustoimenpiteitä (Närvänen, A. & Jansson, H. 2007). AMK-opiskelija Henrik Saarinen selvitti opinnäytetyössään hankkeen kohdejärvien kuormitusta vesinäytteiden ja laskennallisten menetelmien avulla ( Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus, Saarinen, H. 2007). FM Suvi Mäkelä Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta viimeisteli järvien kuormitusselvityksen käsittelemällä aineistoa edelleen ja sisällyttämällä raporttiin mm. kohdejärville lasketut kriittisen kuormituksen rajat ( Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys, Mäkelä, S. 2007). 4) Kaukjärven syvänteiden kipsauskäsittelyn toteuttaminen ja sisäisen kuormituksen väheneminen, leväesiintymien vähentäminen ja pohjaveden laadun turvaaminen. Kaukjärven kipsauskäsittelyyn varauduttiin hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Kipsauksen toteuttamismahdollisuuksista neuvoteltiin mm yhdessä Kaukjärven osakas- ja kalastuskuntien kanssa, jolloin todettiin, että suunnitelman osakseen saaman vastustuksen takia toimenpide jouduttiin perumaan. Kipsauksen peruunnuttua vapautuneita varoja käytettiin mm. Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen tutkija Tommi Malisen ryhmineen tekemään Kaukjärven sulkasääskikartoitukseen, koetroolauksiin kalaston selvittämiseksi sekä pohjaeläintutkimukseen. 5) Pyhäjärven maalaiturin korvaaminen silloilla ja virtauksen huomattava paraneminen. Pyhäjärven Patasaaren maakannas poistettiin ja alue ruopattiin talvella Patasaaren talkooporukka suunnitteli ja toteutti saareen johtavan sillan talvella ) Pyhäjärven kesävedenkorkeuden nostaminen nykyisen juoksutussäännön puitteissa tai hakemuksen tekeminen juoksutussäännön muuttamiseksi. Pyhäjärven vedenkorkeusasian eteenpäin viemiseksi tehtiin esiselvitys Pyhäjärven juoksutusmuutoksesta ( Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma, Majuri, H. 2007). Esisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot 7) Järvien veden laadun parantamisella pyritään rantaimeytymisen vuoksi parantamaan myös pohjavesien laatua. Pyhäjärven valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta pyritään vähentämään kahdella hankkeessa rakennetulla laskeutusaltaalla ja yhdellä kunnostetulla kosteikolla. 16

17 8) Kalliojärven kuivatusojan kuormituksen vähentäminen. Tutkitaan useiden menetelmien yhteensovittamista. Ravinteiden kemikaalikäsittelyä tutkitaan yhdessä MTT Jokioinen kanssa. Menetelmän suunnittelu ja toteuttaminen ovat tavoitteena. Em. kokonaisuus kuului hankkeen MTT:n yhteistyöosuuteen. MTT:n tutkijat selvittivät Kalliojärven kuivatusojan kuormitusta ja analyysituloksista havaittiin ravinnepitoisuudet melko alhaisiksi verrattuna muihin tutkittuihin kohteisiin. Vaikka kuivatusojan Pyhäjärveä kuormittava vaikutus voi ojan kuljettaman suuren vesimäärän vuoksi olla suuri, tutkijat totesivat, että kuormituksen alentaminen on hyvin vaikeaa hankkeen puitteissa em. alhaisten ravinnepitoisuuksien takia. Rautakemikaalikäsittelypisteitä perustettiin neljään kohteeseen. 9) Kuivajärven kasviston ja linnuston inventointien ja hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy teki Joensuunlahden-Venesillanlahden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman. 10) Hankkeen aikana seurataan toimenpiteiden vaikutuksia tutkimalla vesinäytteitä, seuraamalla kasvistoa, kalastoa ja tutkimalla vesien ph:ta, näkösyvyyttä, lämpötilaa ja happipitoisuuksia. Tutkimukset ja näytteiden analysoinnit tehdään yhteistyössä HAMK:n ympäristöteknologian koulutusohjelman ja HAMI:n Mustialan yksikön kanssa. Näin toimittiin, ja lisäksi näytteitä analysoitiin myös Lammin biologisen aseman laboratoriossa. 11) Hankkeessa laaditaan kaikille kolmelle kohdejärvelle seurantaohjelmat. Seurantaohjelmien laadinta tehdään yhteistyössä Lammin biologisen aseman kanssa. Lammin biologisen aseman tutkijoiden Suvi Mäkelän ja Pasi Ala-Oppaan laatima seurantaohjelma valmistui vuoden 2007 lopussa. 12) Talkootöillä lisätään asukkaiden, suojeluyhdistysten, osakaskuntien ja opiskelijoiden yhteistoimintaa ja tiedotetaan toimien vaikutuksesta. Hankkeessa tehtyjen talkootuntien määrä oli odotettua suurempi. 13) Pyhäjärven pohjoisrannalla on kymmeniä metrejä pitkä maalaituri, jonka katkaiseminen ja korvaaminen silloilla parantaisi huomattavasti virtausta ja vähentäisi nähtävissä olevaa laajaa umpeenkasvua. Tästä toimenpiteestä jouduttiin luopumaan maanomistajan vastustuksen takia. 14) Pyhäjärven sinileväongelman syyn selvittämiseksi täydennetään ja ajantasaistetaan kalastoselvitys. Lammin biologinen asema toimii tässä työssä yhteistyökumppanina. Sinilevien esiintymistä Pyhäjärvessä tutkittiin kesällä Lisäksi kaikki kolme järveä koekalastettiin Ohjausryhmän näkemyksiä hankkeesta Ohjausryhmä seurasi ja oli tiiviisti mukana hankkeen toteuttamisessa koko hankeajan, heti alusta lähtien. Hankkeen päättyessä ohjausryhmältä pyydettiin näkemyksiä hankkeesta ja vastaukset olivat seuraavanlaisia. Mikä hankkeessa positiivista/sujui hyvin: - Asioiden esittely kokouksissa oli selkeää - Hankkeessa tehtiin oikeita asioita 17

18 - Hanke sai myönteistä julkisuutta (naapurikunnissa ollaan kateellisia) - Aktiiviset, tarmokkaat ja osaavat hanketyöntekijät - Hankkeen toimintaa tukeva ohjausryhmä ja ohjausryhmän puheenjohtajan hankkeen päämäärää tukeva toiminta. - Talkoolaisten aktiivinen osallistuminen ja erityisesti talkooryhmien vetäjien aktiivisuus. - Hankkeen konkreettiset ja realistiset tavoitteet. - Hankkeen kustannukset toteutuivat melko hyvin suunnitelman mukaisesti. Huonommin onnistuttiin: - Joidenkin suunnitelmien laadinnassa, tarjouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa olisi pitänyt toimia täsmällisemmin. - Kilpailuttamisen ja tarjousten vertailun arviointikriteerien perusteella ja päätöksestä tiedottamisen aiheuttaman valitusmenettely aiheutti melkoista stressiä hankkeen työntekijöille. - Sääolosuhteet haittasivat ratkaisevasti hankkeen toimia, esim niitot ja ruoppaukset. - Destian malleja joudutaan vielä odottamaan (tässä ja kattojupakassa kuitenkin sopivan jämäkkä ote, etteivät puutteelliset toimitukset jää ilman seurauksia). 11. Jatkohankkeet Hankkeen päättyessä tärkeimpiä lähitulevaisuuden jatkohankkeita ovat Pyhäjärven juoksutussäännön muuttaminen ja Venesillan vesiyhteyden palauttaminen. Näistä Pyhäjärven juoksutussäännön muuttamista palvelevat hankkeen aikana valmistunut esisuunnitelma ja hankkeen järjestämät vedenkorkeutta käsitelleet yleisötilaisuudet. Tammelan kunnanhallitus on jo tehnyt myönteisen päätöksen juoksutussäännön muutokseen tähtäävän hankkeen aloittamisesta. Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa todetaan, että vesiyhteyden avaus Venesillan kohdalta lisäisi veden virtausta ja hidastaisi Joensuunlahden umpeenkasvua ja vaikuttasi siten myönteisesti koko Kuivajärven Natura-alueeseen. Vesiyhteyden palauttaminen palvelisi Pyhäjärven ja Kuivajärven jatkuvasti kasvavaa virkistyskäyttöä. Veden virtauksella olisi positiivinen vaikutus myös kalastukselle ja linnustolle. Suunnitelmassa ehdotetaan leveän tierummun asentamista mahdollistamaan veden virtaus Kuivajärvestä Pyhäjärveen. 18

19 Liite 1: Tiedotus pvm Otsikko Kirjoittaja/vetäjä/osallistuja Järvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella TIEDOTE 1/2006 Erja Klemelä Järviverkko-foorumi: Hankkeen esittelyä Erja Klemelä/Tiina Tulonen FL:Tummien vesien tulkki - vesistötutkija Tiina Tulonen saapui.. Noora Rauhala (toim.) FL:Tammela pitää hyvää huolta järvistään Noora Rauhala (toim.) JärviSanomat: Järvien hoito- ja kunnostushanke alkamassa - toimenpiteitä vuodelle 2006 Tiina Tulonen Kalamarkkinat, tiedotejärvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella Tiina Tulonen/Leena Eerola Pyhjärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä Kuivajärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä Riihivalkaman osakaskunnan kokous Erja Klemelä Kaukjärven osakaskunnat ja kalastuskunnat neuvottelussa Tiina T./Erja Klemelä JärviSunnuntai: Hankkeen esittelyä Erja Klemelä/Tiina Tulonen Viikko Uutiset:Tammelan järvet niitetään kesällä Birgit Halkio (toim.) Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry kokous Tiina T FL:Linnuston kartoitus käynnissä Kuivajärvellä Aki Vaani (toim.) FL:Linturikas Kuivajärvi kiehtoo kartoittajaa Aki Vaani (toim.) Riihivalkaman kyläyhdistyksen kokous Erja Klemelä FL:Kaukjärven kipsauksen kannattavuus tutkitaan Satu Jalo Radio Häme:Haastatelu Tammelan järvien kunnostushankkeesta Tiina Tulonen Yleisötilaisuus: Kuivajärvi HKS, Laskeutusaltaat (osallistujia 31) Tiina T/E. Klemelä E. Vaskelainen/A. Närvänen FL:Järvien kunnostukseen kaivataan lisää käyttäjien mielipiteitä Aki Vaani (toim.) Tiedote:Järvien kunnostus jatkuu Tammelassa uudella hankkeella Erja Klemelä FL: Tammelan rantoja siistittiin talkoovoimin Satu Salo (toim.) FL: Lintuharrastajat vaativat linnuille pesimärauhaa Satu Salo (toim.) Tammelan kunnan kesäasukaspäivä Erja Klemelä FL:Erilaiset vaihtoehdot kiinnostavat Tammelassa Elina Kemppainen (toim.) FL:Kaukjärven kunnostamista pohditaan lisää syksyllä Elina Kemppainen (toim.) Radio Häme, Haastattelu:Sinilevää kartoitetaan veneellä Tammelassa Tiina T., Eeva Hannula (toim.) Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry kokous, Hankkeen kuulumisia Tiina T Viikko Uutiset: Niitot alkoivat vihdoin Pyhäjärven Pappilanlahdella Anne Ylitalo (toim.) Tammelan järviä kunnostetaan monin eri tavoin TIEDOTE 2/2006 Tiina T Toimittaja Eeva Hannula: Tiinan haastattelu Pyhäjärven rannassa Tiina T Tiedote rantojen siistimistalkoista Tiina T./ jakaja E. Klemelä Pyhäjärvi-symposium:Hankkeen ja Pyhäjärven esittelyä Tiina T FL:Ilmoitus talkoopäivästä Tiina T Yhteisalueiden hallituksen kokous E. Klemelä Kokous:Patasaaren kunnostus, osakaskunta, yhteisalueet, kylätoimikunta Tiina T/E. Klemelä Viikko Uutiset:Tammelan järvistä yleisötilaisuus tiistaina FL:Kipsaus auttaisi ainoastaan hetkellisesti Katja Anttila (toim) FL:Maatalous ja asutus rasittavat Tammelan järviä Katja Anttila (toim) yleisötilaisuus: Kuivajärven HKS, Pyhäjärven lask.altaat (osallistujia 55 ) Tiina T., Erja K., Aaro Närvänen Rauno Yrjölä Päivitetty TIEDOTE, Tammelan järviä kunnostetaan monin eri tavoin Tiina T FL:Kuivajärven Natura-alueelle ehdotetaan rakennettavaksi keinotekoisia saarekkeita Katja Anttila (toim) FL: Järviä kunnostetaan urakalla, Tammelassa tulossa niittoja, uimarantojen perusparannusta ja laskeutusaltaita Katja Anttila (toim) Yleisötilaisuus: Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelman esittelytilaisuus Rauno Yrjölä/Tiina T Hankkeen verkkosivujen päivitys Tiina T FL:Ilmoitus yleisötilaisuudesta Suvi M Hankkeen yleisötilaisuus (osallistujia 23) Tiina T, Aari Närvänen, Suvi M FL: Tammelan järvien kalat syyniin Noora Rauhala (toim.) Viikkouutiset, pääkirjoitus: Tammelan upeat järvet vaarassa hukkua jätteisiin Birgit Halkio (toim.) Viikkouutiset: Viime kesänä vai kolme viikkoa puhdas Rauno Lehtonen Forssan Kalamarkkinat, TIEDOTE 19

20 pvm Otsikko Kirjoittaja/vetäjä/osallistuja Järvisanomat: artikkeli Sulkasääski artikkeli Pyhäjärven vedenkorkeus artikkeli Sinilevät haittaavat Pyhäjärven virkistyskäyttöä artikkeli Pyhäjärven Kuhasuonlahden ja Similänlahden kuormitus sekä kunnostustoimenpiteitä Aaro Närvänen ja Håkan Jansson artikkeli Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen mittaaminen Tammelan Pyhäjärven, KuivajärvHenrik Saarinen Hankkeen nettisivujen päivitys JärviSunnuntai -tapahtuma, TIEDOTE+ edustus Suvi M, Erja K Järvi Sunnuntai: tietoisku Pyhäjärven sinileväselvityksestä Tiina T FL: Isoin järvi kaipaa huolenpitoa Katja Anttila (toim.) FL: Kesäasukaspäivä veti tuvan täyteen Mikko Järvinen (toim.) FL: Kaukjärvestä vähäinen saalis Mikko Järvinen (toim.) FL, pääkirjoitus. Rehevöitymisen syyt selvitettävä Hankkeen nettisivujen päivitys FL: Nostaako vai ei? Esisuunnitelma hakee muutosta Loimijoen yläjuoksun säännöstelyyn Erkki Kuronen (toim.) FL: Forssa vastustaa Kuhalankosken padon korotusta Mikko Järvinen (toim.) Ilmoitus yleisötilaisuudesta Suvi M Yleisötilaisuus; Pyhä- ja Kuivajärven vedenpinnan korkeudet ja Kuhalankosken juoksutukset Suvi M, Hannu Majuri osallistujia Hankkeen nettisivujen päivitys Suvi M. & Eeva H FL: Ilmoitus yleisötilaisuudesta Eeva H FL: Kuivajärven kuormitus ylittää kriittisen tason Jaakko Kyrö (toim.) FL: Eeva Huitu koordinoimaan Jaakko Kyrö (toim.) Radio Häme: Kuormitusselvityksestä Eeva Hannula (toim) Yleisötilaisuus; Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys, osallistujia 32 Suvi M, Eeva H, Erja K Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H IS:artikkeli jossa pohjana osin kuormitustutkimuksen tuloksia Lauri Puintila (toim), Suvi M antoi poh FL: Kopteri tutkii laserilla Tammelan rannat Aki Vaani (toim.) FL: Tarkkaa tietoa maastosta - netin käyttäjä voi pian aiheuttaa tulvan Aki Vaani (toim.) Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H FL: Ilmoitus yleisötilaisuudesta Eeva H Järvihankkeen teksti (aukeama) Tammelassa Tapahtuu 2008-julkaisuun Eeva H Tiedotuskirje hankkeen tulevista tapahtumista ja talkoosaunakutsu 31 hlölle Eeva H Soittokierros osakaskunnille yleisötilaisuudesta Eeva H Yleisötilaisuus Kaukjärven sulkasääski-, kalasto- ja pohjaeläintutkimuksesta,pyhäjärven T. Malinen, J. Ahonen, P. Ala-Opas, kuhatutkimuksesta ja Pyhä-, Kuiva- ja Kaukjärven koekalastuksista, osallistujia 56 Eeva H Radio Häme kärkiuutinen: Kaukjärven tutkimuksista yllätystulos Eeva Hannula (toim) T. Malinen Radio Häme: Kalastokartoituksen tuloksista Eeva Hannula (toim) P. Ala-Opas FL: Kuha pysyy vallassa Tammelan järvissä Petri Ojanen (toim) Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H Sulkasääski- ja kalastoraportin ja loppuseminaarikutsun lähettäminen osakaskunnille ja k-alueelle Eeva H Loppuseminaarin ohjelma kunnan nettisivuille Erja K FL: Ilmoitus loppuseminaarista Eeva H Lehdistötiedote: Tammelan järvihankkeen loppuseminaari Eeva H Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H ViikkoUutiset: Ilmoitus loppuseminaarista Eeva H Hankkeen nettisivujen päivitys Eeva H Hankkeen loppuseminaari klo 12-19, yleisöä n. 60 Eeva H., Erja K., M. Setälä, J. Lindro Radio Häme: Tammelan järvien kunnostaminen jatkuu Eeva Hannula (toim) FL: Pyhäjärven korkeus seuraavana listalla-järvihankkeen loppuseminaarissa summattiin tuloksia Katriina Liusjärvi (toim.) FL: Laitureita, laavuja, venepaikkoja ja vesikasvien niittoa - Järvihanke sai paljon konkreettisia korjaukatriina Liusjärvi (toim.) Viikkouutiset: Asenteet liikahtivat Tammelan järvien hyväksi Olavi Mäki (toim.) FL: Pyhäjärven pinnan nostopäätös siirtyi Jaakko Leinonen (toim.) FL:Ilmoitusyleisötilaisuudesta Eeva H FL: Pyhäjärven Patasaaren silta viimeinen työ -Tammelan järvien kunnostushanke päättymässä Jaakko Leinonen (toim.) FL: Penkereen poisto lisää veden virtausta - Patasaareen siltaa pitkin ensi kesänä Jaakko Leinonen (toim.) Yleisötilaisuus Pyhäjärven vedenpinnan nostohankkeesta, yleisöä JärviSanomat: Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisäämeeva H JärviSanomat: Laserkeilaus Eeva H. & Pasi Kråknäs JärviSanomat: Pyhäjärven ja Kuivajärven juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma Eeva H. Hannu Majurin raportin pohja JärviSanomat: Hannkkeessa toteutettavat allaskohteet ja fosforin kemiallinen saostus Aaro Närvänen Järvisanomat: Pyhäjärven, Kuivajärven jja Kaukjärven kuormitusselvityksen tuloksia Suvi M JärviSanomat: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v.2007 Pasi A-O JärviSanomat: Kaukjärvessä on runsaasti sulkasääsken toukkia Tommi Malinen & Mika Vinni FL: Vedenpinta ylemmäksi - Tammelan Pyhäjärven hyvinvointi edellyttää muutoksia juoksutusohjesäjaakko Kyrö (toim.) FL: Keskiarvot valehtelevat - Kesäajan alhainen vedenkorkeus uhka Pyhäjärven hyvinvoinnille Jaakko Kyrö (toim.) Suvi M Suvi M Tiina T 20

21 Liite 2: Hankkeen loppuseminaarin ohjelma TAMMELAN PYHÄJÄRVEN, KUIVAJÄRVEN JA KAUKJÄRVEN KUNNOSTUS JA VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI perjantai Paikka: Tammelan kunnantalo, valtuustosali Tervetuloa seminaariin Kunnanjohtaja Matti Setälä, Tammela Katsaus hankkeen tuloksiin Suunnittelija Suvi Mäkelä, Hämeen Ympäristökeskus (toiminut hankkeen koordinaattorina vuonna 2007) Hankkeen ajankohtaisia asioita ja iltapäivän ohjelman lyhyt läpikäynti projektikoordinaattori Eeva Huitu, Tammela Vesistökunnostushanke Vanhempi insinööri Päivi Jaara, Hämeen Ympäristökeskus kahvi Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaperiaatteet ja toimivuus Ympäristötarkastaja Heli Jutila, Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Hankkeessa toteutettavat allaskohteet ja fosforin kemiallinen saostus Tutkimusmestari Aaro Närvänen, MTT Monivaikutteinen kosteikko: maatalouden erityisympäristötukisopimus Ylitarkastaja Juha Poutiainen, Hämeen TE-keskus Kevyt buffet-pöytä Levähaitat Tammelan Pyhäjärvellä ja Kaukjärvellä Amanuenssi Tiina Tulonen, HY/Lammin biologinen asema Hapettaminen vesienhoitokeinona Toimitusjohtaja Erkki Saarijärvi, Vesi-Eko Oy Kalasto- ja sulkasääskitulokset tutkija Pasi Ala-Opas, Helsingin yliopisto Ruokapöytään vai poistoon - suhtautumisemme lähivesien kaloihin Harri Dahlström Kahvi, kalapiirakka Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistyksen puheenvuoro Esa Teperi Tammelan Kalastusalueen puheenvuoro Hannu Numminen Riihivalkaman osakaskunnan puheenvuoro Heikki Sillanpää Tulevaisuudesta: maastomallin nettiversion käyttö / vedenpinnan nosto Päätössanat kunnanvalt. pj. Harri Kaunisto 21

22 Liite 3 hankkeen aikana tehtyjen selvitysten yhteenvedot/tiivistelmät 1. Kuivajärven hoito-ja käyttösuunnitelma Kuivajärvelle tehtiin hoito-ja käyttösuunnitelma, joka sisältää mm. seuraavat toimenpide-ehdotukset (Yrjölä, R., Vaskelainen, E. & Uppstu, P. 2007): Venesillanlahti Tupanokan länsipuolella on alavaa umpeen kasvavaa rantaa. josta osa on laidunnettu. Alueella pesii ruskosuohaukka, ja alueen edusta on levähtävien joutsenten tärkeä levähdysalue. Alueella voidaan laiduntaa karjaa rannan avoimena pitämiseksi laajemmallakin alueella. Laidunnus lisää sorsille ja kahlaajille sopivaa ruokailualuetta. Venesillanlahden etelärannalla, lähellä pohjukkaa, ranta-alue voisi säilyä entisellään, sillä se on mm. joutsenen pesimäpaikka. Rannan edusta on lokkilinnuille ja sorsille tärkeä pesimä- ja ruokailualue, joka tulee turvata. Venesillanlahdelta on aiemmin ollut vesiyhteys Pyhäjärvelle. Tuo yhteys voidaan uudelleen avata, sillä se lisäisi veden virtausta ja hidastaisi Joensuunlahden umpeenkasvua. Uomaa ei kuitenkaan saa tehdä veneilykelpoiseksi, sillä silloin todennäköisesti Joensuunlahden linnusto häiriintyisi. Luhdan poikki kulkeva sähkölinja voitaisiin myös siirtää kulkemaan metsän reunaan tai tien varteen. Venesillanlehden pohjoisreunassa on kosteaa luhtaa ja rantametsikköä. Luhdan ja metsän vesitalous on syytä säilyttää ennallaan ja tarvittaessa luhdalta voidaan poistaa pensaat. Naturaalueen rajan ulkopuolella ei tulisi tehdä sellaisia hakkuita tai muita toimia, jotka vaikuttaisivat haitallisesti kosteaan rantametsään. Joensuunlahden pohjoisosassa on Lamalan osayleiskaavassa esitetty venevalkama-alue. Venevalkama tulee toteuttaa ja sen käyttöä ohjata niin, että veneliikenteestä ei ole häiriötä Venesillanlahden pohjukan lokki- ja vesilinnuille. Joensuunlahti Joensuunlahdella on kaksi rauhallisempaa vesi- ja lokkilinnuille soveltuvaa aluetta. Näille alueille voidaan rakentaa esimerkiksi veneväylien ruoppausmassoista muutamia keinosaaria lokki- ja vesilintujen pesimäpaikoiksi. Saarekkeilla linnut kokisivat paremmin olevansa turvassa maapedoilta. Saarien rakentamisessa on huomioitava aallokon ja tuulen mahdollinen vaikutus ja varmistettava ruopatun aineksen pysyminen paikoillaan. Lahden pohjoisosan luhta-alue tulisi pitää avoimena ja tarvittaessa luhdalta poistetaan pajukkoa repimällä pajut juurineen irti. Samalla syntyy kosteampia painanteita, jotka monipuolistavat luhdan biotooppia. Joensuunlahden länsireunan rantaniittyjä voidaan hoitaa laiduntamalla. Avoimet rantaniityt parantavat kahlaajien ja sorsalintujen pesintä- ja ruokailumahdollisuuksia. Pohjoisosan virkistyskäyttöä voidaan parantaa ruoppaamalla vesiväyliä syvemmäksi ja merkitsemällä väylät. Joensuunlahden itäosassa väylien ruoppaus ehdotetaan toteutettavaksi niin, että veneliikenne keskitettäisiin vain muutamaan hoidettavaan väylään ja mökkirantojen väylät yhdistetään rannansuuntaisesti yhteen. Myllyjoen suu merkitään hyvin ja suulle asetetaan selkeästi näkyvä nopeusrajoitustaulu. Veneilyn keskittäminen hyödyttäisi väylien kunnossapidossa. Myös pesimälinnuston kannalta on hyödyllistä,että veneet kulkevat tiettyjä reittejä ja linnut tottuvat siihen. 22

23 Toimenpiteet muualla Kuivajärvellä Kuivajärveen tulee valumavesiä etelästä Turpoonjokea pitkin, sekä pohjoisesta Myllyjoesta. Pienempiä määriä vettä ja ravinteita tulee myös itärannan peltoalueilta sekä ojia pitkin. Näillä kaikilla alueilla tulee tehdä toimia Kuivajärveen kulkeutuvien ravinteiden ja humuksen määrän vähentämiseksi. Myös syvännealueen happitilannetta on seurattava. Kuivajärven eteläosassa on myös rakentamattomia rantoja, erityisesti länsirannalla Saaren ja Saaren kansanpuiston alueilla. Myös itäreunalla ja eteläpäässä on rakentamattomia rantoja. Näillä alueilla rannan maisema ja kasvillisuus tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan luonnontilaisena. Uudet venepaikat olisi syytä keskittää yhteen tai vanhoihin valkamiin. Tämä säilyttäisi maiseman ja kasvillisuuden ja vähentäisi kunnostettavien vesiväylien tarvetta. Kuivajärvi on yhteydessä Pyhäjärveen Saaren salmen kautta. Vedenpinnan kesäaikainen nosto ja virtauksen lisääntyminen salmessa todennäköisesti parantaisivat Kuivajärven veden laatua. Toisaalta tällä hetkellä Kuivajärvi toimii tavallaan laskeutusaltaana ennen Pyhäjärveä, joten Pyhäjärvellä humus- ja ravinnepitoisuudet saattaisivat ainakin itäosassa kohota. Tärkeintä olisi estää Kuivajärven pinnan lasku kesäaikana niin alas, kuin vuonna 2006 kävi. Saaren salmen kautta Kuivajärvelle tulee veneitä Pyhäjärveltä. Veneily on lisääntynyt ja se on koettu häiritseväksi. Veneillä jatketaan Turpoonjoelle tai Myllyjoelle, joissa molemmissa on nopeusrajoitukset. Niitä ei kuitenkaan ilmeisesti noudateta. Myllyjoen ja Turpoonjoen suulle tulee laittaa selkeät taulut, joista ilmenee nopeusrajoitus. Veneilyä voisi myös opastaa Saaren salmen kohdalla tauluilla. Jos koko Kuivajärvelle halutaan tulevaisuudessa veneilyn rajoituksia, niin silloin luonnollinen raja olisi Saaren salmi. 2. Pyhäjärven sinileväselvitys Yhteenveto sinileväselvityksestä (Tulonen T. 2007): Pyhäjärven korkeiden kesäaikaisten ravinnepitoisuuksien perusteella järvi luokitellaan reheväksi. Erittäin rehevän järven tunnusmerkkeinä voidaan pitää Aphanizomenenon flos-aquae sinilevän yleisyyttä ja sinilevähaittojen jatkuvaa esiintymistä rantavyöhykkeillä. Myös järven matalat lahdet ovat monin paikoin kasvamassa umpeen, mikä vaikeuttaa rantojen virkistyskäyttöä. Pyhäjärvessä vallitsevat monessa suhteessa hyvät edellytykset sinilevien esiintymiselle. Järven mataluudesta johtuva veden nopea lämpeneminen ja sameus edesauttavat sinilevien kasvua. Pyhäjärven pitkät selkäalueet mahdollistavat aallokon sekoittavan vaikutuksen, jolloin pohjasedimentin fosforia kulkeutuu säännöllisesti yläpuoliseen veteen levien käytettäväksi. Toisaalta kevättulvien tuoma ulkoinen kuormitus pitää yllä korkeaa levätuotantoa samalla kuluttaen vedestä liukoisia typpiyhdisteitä. Loppukesällä veden nitraattitypen ollessa pienimmillään, typpikaasua hyödyntävät sinilevät pystyvät runsastumaan muiden levien kustannuksella. Sinileväkasvustot kehittyvät koko järven alueella ja loppukesän aikana sinileviä esiintyy avovedessä melko tasaisesti koko järven alueella ja kaikissa syvyyksissä. Riippuen tuulen suunnasta ja voimakkuudesta sinileväkasvustot ajautuvat tietyille ranta-alueille. Vähätuulisina ajanjaksoina sinilevät nousevat vedenpintaan ns. 23

24 leväkukinnaksi. Äkillinen voimakas tuuli saattaa sekoittaa sinilevät kuitenkin nopeasti koko vesimassaan. Rantojen levähaitta-alueet voivat täten vaihdella viikoittain, jopa päivittäin. Kesällä 2006 sinilevähaittoja esiintyi rannoilla kesäkuusta aina lokakuulle asti. Pyhäjärvestä käytettävissä olevien valitettavan hajanaisten sinilevähavaintojen perusteella ei ole mahdollista arvioida, ovatko sinilevät runsastuneet järvessä viimeisten vuosien tai vuosikymmenien aikana. Seuraavat toimenpiteet voivat ehkäistä sinilevien runsastumista Pyhäjärvessä: 1. Ulkoisen typpi- ja fosforikuormituksen voimakas vähentäminen. Tällä hetkellä kuormitus on tasolla, joka selvästi rehevöittää järveä. 2. Ravintoverkkokunnostuksen toteuttaminen sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Ravintoverkkokunnostuksella voidaan nopeuttaa ja voimistaa muiden toimenpiteiden vedenlaatua parantavaa vaikutusta. 3. Vedenpinnan korkeuden nostaminen kesällä noin cm viime vuosina vallinneesta tasosta parantaa vedenlaatua, vähentää sisäistä kuormitusta ja hidastaa veden lämpenemistä. 4. Umpeenkasvavien ranta-alueiden rakenteen monipuolistaminen parantaa kalojen ja monien muiden ranta-alueilla elävien eliöiden elinolosuhteita. Sinilevien esiintymistä Pyhäjärvessä voidaan seurata vuosittain uimarannoilla tehtävien levähavaintojen avulla. Havaintopisteet tulisi ulottaa useammalle rannalle ympäri järveä ja havainnointiaika tulisi kattaa ajanjakson kesäkuusta lokakuuhun. Levähavaintojen perusteella rantojen turvallista käyttöä uimiseen ja muuhun virkistyskäyttöön voidaan valvoa aikaisempaa luotettavammin. Pitkällä aikavälillä havaintojen perusteella voidaan arvioida järven kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia sinilevien esiintymiseen ja järven tilan kehitykseen. 3. Tammelan Pyhä- ja Kuivajärvet, juoksutusmuutosta koskeva esisuunnitelma Yhteenveto H. Majurin tekemästä esisuunnitelmasta: Juoksutusmuutosta koskevan suunnitelman lähtökohtana oli löytää vastaukset seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1) Voidaanko Pyhäjärven säännöstelykäytäntöä muuttaa virkistyskäytön ja ekologisen tilan kannalta paremmaksi, 2) Voidaanko säännöstelykäytäntöä muuttaa muuttamatta lupaehtoja ja 3) Miten Tammelan kunta tai muut taho voi vaikuttaa siihen, etteivät rehevöityneen Pyhäjärven tilanne ja järven virkistyskäyttöedellytykset huononisi entisestään? Esiselvityksen antamat vastaukset em. kysymyksiin ovat seuraavat: 1) Pyhäjärven säännöstelykäytäntöä voidaan muuttaa virkistyskäytön ja ekologisen tilan kannalta paremmaksi, 2) Säännöstelykäytäntöä ei voida muuttaa hyödyllisellä tavalla muuttamatta lupaehtoja. Padon luukkujen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi auttaisi ja tarkentaisi säännöstelyn hoitoa, 3) Säännöstelyn muuttamisella (kesäaikaisten vedenkorkeuksien nostolla) on oikean suuntainen vaikutus. Lisäksi tarvitaan tehokkaita toimia, joilla hajakuormitusta voidaan vähentää. 24