Liikenne kohti tulevaa (PITO) missä mennään? Hankesuunnittelupäivä Mervi Karhula

Transkriptio

1 Liikenne kohti tulevaa (PITO) missä mennään? Hankesuunnittelupäivä Mervi Karhula

2 Näistä asioista tarvitaan vuoropuhelua ja vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia seuraavalle hallituskaudelle: Liikenneverkko ja palvelutaso Perusväylänpidon rahoitustaso ja painotukset Työnjako ja yhteistyö liikenneolosuhteiden ja palvelujen tuottamisessa ja rahoittamisessa Hyötyjä osallistuu! (MAL -tyyppisten sopimusten kehittäminen ) Pohja, jolle vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia voidaan rakentaa: Selonteko 2012 Linjaukset Maakunnalliset ja kaupunkiseutujen LJS:t kertovat liikenneolosuhteiden kehittämistarpeista alueittain priorisoidusti. Liikennejärjestelmän tila Sisältää analyysin eri tekijöiden kehityssuunnista LVM:n tulevaisuuskatsaus 2014 ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2040 Meriliikennestrategia Liikenteen ympäristöstrategia Valtioneuvoston päätös liikenneturvallisuudesta Lentoliikennestrategia Hallituksen kehysriihen päätökset 2014 Parlamentaarinen liikennetyöryhmä 2

3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd. ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna 2025 rahoitustaso olisi 1,1 mrd. Parantaminen Parannetaan liikenneverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla. Ylläpito Korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle. 75M 176M 347M 379M 450M Kehittäminen Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteen ohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä jäänmurto- ja maantielauttapalveluja Päivittäinen kunnossapito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys, joka toteutetaan pitkillä hankintasopimuksilla.

4 Solmupisteiden ja liikenneverkkojen rooli ja luokitus olisiko syytä jo päivittää? Keskeinen verkko yhdistää maakuntakeskukset ja tärkeät aluekeskukset ja sillä on merkittävä rooli elinkeinoelämän kuljetuksissa. Valtaväyläverkko on keskeisen verkon osa, joka yhdistää valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset, palvelee suurimpia vienti- ja tuontikuljetuksia sekä kansallisesti elintärkeitä toimintoja. Seutuväyläverkko on pääosin seudullista liikennettä palveleva verkko. Se yhdistää seutukeskukset sekä seutu- ja alakeskukset maakuntakeskuksiin ja toisiinsa. Paikallisverkko on pääosin paikallista liikennettä palveleva verkko. Se yhdistää pienet alakeskukset ja kylät isompiin keskuksiin sekä toimii haja- ja vapaa-ajan asutuksen sekä maaseutuelinkeinojen verkkona.

5 Tieverkko Keskeinen tieverkko km 23% henkilöautoliikenteestä 47% raskaasta liikenteestä Keskeisestä verkosta km olisi valtaväyläverkkoa. 15% henkilöautoliikenteestä 30% raskaasta liikenteestä Seudullinen ja paikallinen verkko noin km

6 Rataverkko, asemat ja ratapihat luokiteltuna Keskeinen rataverkko km 71% pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä 88% tavaraliikenteestä Keskeisestä verkosta 1300 km olisi valtaväyläverkkoa. 58% pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä 40% tavaraliikenteestä Seudullinen ja paikallinen verkko noin km. 6

7 Liikenne kohti tulevaa keskeisiä viestejä ja keskustelun avauksia

8 Liikenne kohti tulevaa keskeisiä viestejä Lisää rahoitusta ja priorisointeja - on väsyneiden väylien peruskuntokauden aika Päivittäisen kunnossapidon ohella pitää väylien rakenteita voida peruskorjata, jotta ne palvelevat liikennettä ja luovat edellytykset liikennepalveluille myös pitkälle tulevaisuudessa Uudistetaan toimintarakenteita ja palveluja asiakaslähtöisesti, jotta tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat Pitkäjänteinen liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpito edellyttävät, että otetaan huomioon kaupungistumisen ja elinkeinorakenteen muutosten vaatimukset. On tärkeää pitää huolta keskeisestä verkosta ja ottaa myös huomioon seudullisen ja paikallisen liikkumisen ja kuljettamisen erilaistuminen. Liikenneolosuhteita on tarpeen räätälöidä muutoksia vastaavaksi. Pienillä parannuksilla enemmän hyötyä moneen kohteeseen yhteistyöllä ja monimuotoisilla rahoitusmalleilla Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta voidaan usein parantaa merkittävästi suuntaamalla varoja heikoimpiin lenkkeihin. Julkisen ja yksityisen tahon ideat, tieto ja rahoitus yhdistämällä syntyy ratkaisuja liikkumisen ja kuljetusten ongelmiin. Hyötyjien osallistuminen kustannuksiin on jatkossa isossa roolissa pientenkin parannusten aikaansaamisessa. 8

9 Kunnossapidon rahoitusvaihtoehtoja Perusvaihtoehto niukkuus jatkuu Perusväylänpidon rahoitus säilyy nimellisesti vuoden 2015 tasolla seuraavat 10 vuotta Korjausvelkatyöryhmän esityksen mukainen vaihtoehto Lisärahoitus 150 miljoonaa korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen vähentämiseen keskeiseltä ja seutuverkolta Ostovoiman varmistamiseksi perusväylänpidon rahoitustaso tarkistetaan joka hallituskauden alussa (~ 50 M) 9

10 Perusvaihtoehdon seurauksia Päivittäinen kunnossapito Perusvaihtoehto johtaa kunnossapidon tason laskuun osalla väyläverkkoa Keskeisellä verkolla ja valtaväyläverkolla nykyinen kunnossapidon taso säilytetään. (24/7 tasalaatua) Seutu- ja paikallisväyläverkoilla kunnossapidon perustaso on alempi kuin nyt. (mm. yöt ja viikonloput alemmalla tasolla) Asiakasryhmien yhteisten tarpeiden perusteella voidaan räätälöidä parempaa tasoa kohdennetusti. ylläpito Liikenneturvallisuutta ylläpidetään lähinnä nopeustasoja alentamalla siellä, missä palvelutasoa lasketaan muuttuneiden tarpeiden perusteella. Rajoitukset kompensoivat kunnossapidon tason laskua Keskeisellä verkolla ja valtaväyläverkolla hillitään korjausvelan kasvua, jottei nopeus- tai painorajoituksia tarvitsisi asettaa. Seutu- ja paikallisväyläverkoille laaditaan yhteiset periaatteet kunnossapidon tason alentamisen seurauksena asetettaville nopeus- ja painorajoituksille. 10

11 Korjausvelkatyöryhmän vaihtoehto Kunnossapidon perustaso voidaan säilyttää lähes koko väyläverkolla Vähäliikenteisellä paikallisväyläverkolla kunnossapidon perustaso on alempi kuin nyt (mm. yöt ja viikonloput alemmalla tasolla) Asiakasryhmien yhteisten tarpeiden perusteella voidaan räätälöidä parempaa tasoa kohdennetusti. Liikenneturvallisuutta ylläpidetään lähinnä nopeustasoja alentamalla siellä, missä palvelutasoa lasketaan muuttuneiden tarpeiden perusteella. Nopeus- ja painorajoituksilla kompensoidaan kunnossapidon tason laskua Korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja osittainen vähentäminen parantavat liikenneolosuhteita Nopeus- ja painorajoituksia nykyistä vähemmän Päivittäinen kunnossapito ylläpito 11

12 Uudistetaan toimintarakenteita ja palveluja asiakaslähtöisesti, jotta tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat Pitkäjänteinen liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpito edellyttävät, että otetaan huomioon kaupungistumisen ja elinkeinorakenteen muutosten vaatimukset. Liikenneolosuhteita on tarpeen räätälöidä muutoksia vastaavaksi. Digitalisaatio ja avoin tieto luovat uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Liikennejärjestelmäsuunnittelu pitkäjänteiseksi: Ensin Eduskunta asettaa tavoitteet, linjaukset ja rahoitusperiaatteet. Niiden perusteella määritellään toimenpiteet ja hankkeet. Uudistetaan väyläverkon ja solmupisteiden luokittelu vastaamaan elinkeinorakenteen muutoksia ja kaupungistumiskehitystä. Liikenneviraston roolia täsmennetään; joukkoliikennetehtävät, monopoliympäristössä pelisäännöt ja rakenteet täsmennettävä rautateillä ja jäänmurrossa Suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimuskäytäntöä kehitetään ja laajennetaan kaupunkiseuduille, joilla on varteenotettava joukkoliikennejärjestelmä. Uudistetaan budjettirakenteita - kolmeen osaan kunnossapito, investoinnit ja liikenteen palvelut 12

13 Digitalisaatio ja avoin tieto luovat uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa Tietoa ja teknologiaa hyödynnetään täysimääräisesti liikennejärjestelmän, uusien palvelujen ja toimintamallien kehittämisessä. Digitalisaatio ei ole vain sähköistänyt prosesseja ja palveluita vaan muuttanut toimintamallit ja luonut uutta liiketoimintaa. Koko yhteiskunnan käyttöön avattu laadukas tieto luo uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukas tieto väylästöstä ja ajantasaisesta liikennetilanteesta ja olosuhteista. Liikkujat, kuljetusvälineet ja älykäs infra tuottavat liikenne- ja olosuhdetietoa kaikkien käyttöön. Uudet PPPP = Public, Privat, People, Partnership toimintamallit ja kokeilut mahdollistavat uusia palveluita asiakkaille nopeasti ja tehokkaasti. Julkishallinnon roolina on toimia mahdollistajana. Systemaattinen varautuminen ja ennakointi varmistavat liikennejärjestelmän toimintavarmuuden, sujuvuuden ja turvallisuuden. Varautuminen yhä kasvaviin tietoturvauhkiin on korkealla tasolla

14 Parannetaan matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta Mahdollistetaan toimintavarma, sujuva ja turvallinen liikennöinti vesiväylillä sekä rata- ja tieverkolla Liikenteen palvelut Meriliikenteessä huolehditaan talvimerenkulun palveluista ja turvallisuudesta. Talvimerenkulkuun kuuluvat jäänmurron lisäksi kauppa-aluksien reittiohjeet, avustaminen ja ohjeistaminen sekä liikenteen koordinointi. Turvallinen liikkuminen varmistetaan Suomen meri- ja järvialueilla huolehtimalla merikartoituspalveluista sekä tarjoamalla elektroniset ja painetut merikarttatiedot. Rautatieliikenteessä tarjotaan rataverkolla liikennöintiin liittyvät palvelut. Palveluihin kuuluvat pidemmän ajan kuvaus rataverkosta ja sen käytettävyydestä (verkkoselostus), käyttösopimukset, kapasiteetin hallinta eri tilanteissa ja ratapihojen palvelut. Tieliikenteessä panostetaan tieverkon turvalliseen käytettävyyteen. Maantietä hoitaville urakoitsijoille ja tarvittaessa myös muille viranomaisille tuotetaan ammattilaispalveluja, kuten tiesääpalvelu sekä välitetään tietoa käytettävyyspuutteista ja häiriöistä. Saaristoliikennettä hoidetaan kokonaisuutena tavoitteena parempi kustannustehokkuus, tarkoituksenmukainen palvelutaso ja alueellinen tasapuolisuus. Saaristoliikennettä tullaan jatkossa hoitamaan määriteltyihin palvelutasoihin ja kriteereihin sekä yhä enemmän aikatauluihin perustuen. Saaristoliikenteeseen kuuluvat maantielauttaliikenne, yhteysalusliikenne, yksityisteillä olevien lossien avustukset ja saaristoliikennettä palvelevan infrastruktuurin ylläpito.

15 200 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa vuoteen 2022 mennessä Viranomaisten välistä työnjakoa on uudistettava Joukkoliikenn e Eri hallinnonalojen kuljetusten suunnittelu, järjestäminen ja rahoitus pitää yhdistää suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi, joissa joukkoliikenne on olennainen osa palvelua. Tavoitteena on tarjota liikennepalveluja yhä useammalle asukkaalle sekä kaupungeissa että maaseudulla. Joukkoliikenteen kehittäminen ja avustus kytketään suurilla kaupunkiseuduilla MALaiesopimuksissa sovittuihin kehittämistoimiin ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla valtion ja kuntien aiesopimukseen joukkoliikenteen kehittämisestä. Muulla turvataan jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo junien kaukoliikenteen ostoilla ja peruspalvelutasoisen liikenteen hankinnoilla.

16 Uudistuva liikennepolitiikka suunnittelun näkökulmasta olisiko se tätä? Mitä tavoitellaan? Vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta palvelutasolähtöisesti hyvällä tietopohjalla Miten suunnitellaan? Mikä on keskeistä? 1) Hyödynnetään kaikkia liikennemuotoja (6+tietoliikenne) 2) Käyttäjälähtöisyys ja vuorovaikutus eri tahojen kanssa 3) Monipuolisten keinojen hyödyntäminen (omat ja naapureiden), vaihtoehdot 4) Vaikutusten laadukas ja monipuolinen arviointi 5) Hyötyjä osallistuu periaate, uudistuvia rahoitusratkaisuja

17 Palvelutasoajattelu on uusi palikka uutena keinona/ mahdollistajana MAAS 2015-? MAAS mahdollistajana

18 Suunnittelun ja vaikuttavuuden arvioinnin tärkeät 5 asiaa! Kustannuksiltaan järkevä ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma (Fore, Maku) Inframalli Hankearvioinnit Hyödyt kuljetuksille Hyödyt työmatkaliikenteelle Hyödyt maankäytölle Suunnitteluperusteet Hyödyt alueiden kehittymiselle Hankekortit Liikenneturvallisuus Erika Karjalainen 18

19 Palvelutasoajattelun punainen rautalanka Tarkasteltavat jaksot Mikä on yhteysvälin rooli? Mihin sitä käytetään? Minkälaista palvelutasoa tavoitellaan? Merkittävät tarpeet Kuinka hyvin yhteysväli palvelee siihen kohdistuvia priorisoituja tarpeita? Missä järjestyksessä minne, mitäkin vaikuttavuutta? 19 Alueelliset ja yht.kunnall. tavoitteet Palvelutasotavoitteet (+ muut tavoiteltavat vaikutukset) Palvelutasoanalyysi tavoitteittain puutteet Puutteiden priorisointi Millä keinoin puutteisiin vastataan? Liikkuminen/kuljetukset tarpeet Yhteiskunnalliset tavoitteet Ve-toimenpiteet, etenemispolku, vaikutukset, suunnitteluperusteet Puutteet Ratkaisut ja niiden vaikutukset

20 Mitä uudelleenarvioinneilta/esisuunnittelulta/liikennejärjestelmätyöltä odotetaan? Missä mennään? Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun Palvelutasoajatteluun panostaminen Laajan toimenpidevalikon hyödyntämistä Tarkasteluaikajänteen lyhentäminen Resurssien riittävyys useampaan kohteeseen Lopputulokselta haetaan Erilaisia väylien parantamisen toimenpidekokonaisuuksia, Uusien keinojen ja niiden vaikutusten selvittämistä Joukkoliikenteen ja raideliikenteen hyödyntämistä Liikenteen hallinnan ja kunnossapidon hyödyntämistä Perustelua ja viestintää tarve- ja palvelutasoperusteisesti Pienempiä kehittämisvaihtoehtoja ja kehittämispolkuja paremmat lähtökohdat, tavoitteet ja suunnitteluperusteet jatkotyölle Valmistunut/valmistumassa esim.: Liikennekäytävä Vaasa-Oulu, vt8 Liikennekäytävä Turku-Tampere, vt 9 Lahden eteläinen kehätie, vt 12 Oulu- Kajaani-Vartius, vt 22 Lusi-Jyväskylä-Oulu-Haaparanta, vt 4 Lusi-Mikkeli-Kuopio-Iisalmi, vt5 Raideliikenne hankkeet Turun kehätie Jyväskylän keskustan pääväylät Liikennekäytävä Tampere-Vaasa, vt 3 Liikennejärjestelmätyö valmis/valmistumassa esim. Päijät-Häme, Länsi-Uusimaa, Varsinais- Suomi, yhteinen Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Turun seutu, Oulun seutu, HLJ

21 Pienillä parannuksilla enemmän hyötyä moneen kohteeseen yhteistyöllä ja monimuotoisilla rahoitusmalleilla Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta voidaan usein parantaa merkittävästi täsmätoimin. Julkisen ja yksityisen tahon ideat, tieto ja rahoitus on otettava käyttöön. Uusimuotoisilla liikennepalveluilla tehostetaan liikenneverkkojen käyttöä matkojen ja kuljetusten toimivuus, täsmällisyys ja turvallisuus keskeistä Eduskunta hyväksyy isojen hankkeiden rinnalla parantamisen toimenpidekorit. Näille koreille annetaan tavoitteet ja rahoitus toimenpiteistä ei päätetä Hyötyjien osallistuminen kustannuksiin on jatkossa isossa roolissa Kokeillaan rohkeasti erilaisia rahoitusmuotoja Pieni paranta minen Kehittäminen 21

22 Yhteysväliselvitykset: Erilaisten ratkaisukeinojen pohdintaa asiakaslähtöisesti Vt 3 Tampere Vaasa Vt 4 Heinola-Haaparanta Vt 12 Lahti-Kouvola Vt 4 Keminmaa-Rovaniemi Sodankylä Vt 19/Kt 67 Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä E18 Turun kehätie Vt9 ja Vt4 Jyväskylän kohta Kehityskäytävä Lusi-Iisalmi, vt 5 ja rata Kehityskäytävä Vaasa-Oulu, vt 8, rata ja satamat Kehityskäytävä Tampere-Turku, vt 9 ja rata Vt 8 Turku- Pori - suunnittelukilpailu Ratapihojen parantaminen Rataverkon jatkosähköistys Rataverkon välityskyvyn parantaminen Rautateiden henkilöliikenne paikkojen kehittäminen Meriväylähankkeiden kannattavuuslaskelmat

23 Suunnitteluohjelma 2015: Esiselvitykset Erilaisten ratkaisukeinojen pohdintaa asiakaslähtöisesti Tiekohteet 1. EPO Vt 8 Kokkolan kiertoliittymä Haavistonkangas, ES 2. KAS Kt 62 Imatra-Venäjän raja, toimenpidesuunnitelma 3. KAS Vt 15 Kotka-Kouvola yhteysvälikäytävän uudelleenarviointi, ES, UUSI 4. PIR Vt 3 Tampere-Vaasa yhteysvälin uudelleen arviointi 5. PIR Vt 9 Tampere - Orivesi yhteysvälin uudelleen arviointi 6. PIR Vt 12/kt 65 Lielahden kohdalla: Vaitinaron etl, katujärjestelyt, AVS, ES, UUSI 7. POP Vt 4 Lusi-Haaparanta yhteysvälin uudelleenarviointi 8. UUD Uudenmaan maankäytön varauksia vaativat kohteet 9. VAR Vt 8 Turku-Pori suunnittelukilpailu, ES, UUSI 10. LAP Vt 21 Tornio-Norjan raja toimenpideselvitys 11. LAP Soklin kaivoksen tieyhteydet (käynnistymässä) Liikennejärjestelmäkohteet 12. HLJ Suurten kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelu Vesiväyläkohteet 14. Kalajoen 10 m väylä, esisuunnittelu 15. Merenkurkun syventäminen, tutkimukset Ratakohteet (ei kartalla) 16. Liikenneverkkojen palvelutason suunnittelu 17. Maankäyttöä palvelevat selvitykset 18. Ratapihaselvitykset

24 Suunnitteluohjelma 2015: Yleissuunnitelmat Tiekohteet 1. EPO Vaasan satamayhteys, YS 2. KAS Vt 6 Kouvolan kohta YS ja 15 Tanttari - Valkeala (ml. Mt 370) aluevaraussuunnitelma 3. KAS Vt 13 Lappeenranta - Nuijamaa, YS + YVA 4. KAS St 355 Merituulentie, YS 5. KES Vt 4 Äänekosken kohdalla, YS 6. KES Vt 4 Vehniä-Äänekoski, YVA + YS 7. PIR Vt 12 Tampere-Kangasala, YVA ja YS 8. POP Hailuodon yhteysväliselvitys, YS 9. UUD Vt 12 Lahti-Kouvola yleissuunnitelman tarkistaminen 10. UUD Kehä III Kt 51 - Muurala, AVS päivitys, UUSI 11. UUD Pääkaupunkiseudun pääväylien kehittämistoimenpiteiden priorisointi 12. VAR E18 Turun kehätie, Naantali-Raisio, YS, UUSI 13. VAR Mt 180 Kirjalansalmen silta YS, UUSI Ratakohteet 14. Pasila-Riihimäki 2. vaihe, YS 15. Tampereen asemakeskuksen, YS, UUSI 16. Imatra-valtakunnan raja YS Vesiväyläkohteet 17. Oulun meriväylän yleissuunnittelu 18. Tornion meriväylä, yleissuunnittelu 19. Vuosaaren väylän syventäminen 20. Hangon ulkosataman väylä 21. Kalajoki-Raahe rannikkoväylä, yleissuunnittelu, UUSI

25 Suunnitteluohjelma 2015: Kehittämismomentin hankesuunnittelu (Rata-, tie- ja vesilupasuunnittelu) Tiekohteet 1. KAS Vt 12 Lahti-Kouvola yhteysvälihanke, vaihe Tillola-Keltti, TS tarkistus 2. KES Vt 4 Äänekosken kohdan tiesuunnitelma, UUSI 3. PIR Vt 9 Tampere - Orivesi, 1. vaiheen toimenpiteet välillä Suinula- Orivesi, Suinulan ja Yliskylän ohituskaistat, TS + RS 4. PIR Vt 3 Tampere-Vaasa yhteysvälihankkeen TS 5. POP Vt 22 Oulu-Kajaani, yhteysvälin TS+RS 6. POP Vt 8 Fennovoiman edellyttämät linjaosuuden toimenpiteet, TS + RS 7. UUD Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, TS 8. UUD Vt 4 välillä Kehä I - vt 7, TS + RS, UUSI 9. UUD Klaukkalan ohikulkutie, tiesuunnitelma, UUSI 10. UUD Kehä I pullonkaulat, Maarinsolmu, TS, UUSI Ratakohteet: 11. Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen (HELRA) 12. Luumäki Imatra rataosan parantaminen, UUSI 13. Pasilan läntinen lisäraide, RaS 14. Pasila Riihimäki 2. vaihe RaS, UUSI 15. Ylivieska Iisalmi Kontiomäki ratasuunnitelma, RaS 16. Espoon kaupunkirata Leppävaara - Kauklahti, RaS 17. Tampereen tuloratapihan raiteiden jatkaminen ja ohitusraiteen rakentaminen, UUSI 18. Vainikkala, ratapiha RaS, UUSI 19. Oulu, ratapiha RaS, UUSI 20. Kuopion ratapiha Vesiväyläkohteet: 21. Kemin Ajoksen väylä, VLS/YVA 22. Kokkolan meriväylä, VLS/RS 23. Vuosaaren väylän syventäminen, VLS, UUSI 24. Savonlinnan syväväylän siirto, Laitaatsalmi, TS täydennys, RS

26 Liikenne kohti tulevaa -linjaukset parantamisellle/ kehittämiselle Liikenneolosuhteita on tarpeen parantaa, koska Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta Parantamista/kehittämistä suunnataan seuraavin painotuksin Valtakunnallisesti merkittävät ja erikseen sovittavat elinkeinopoliittiset kohteet Sijoittuvat TEN - ydinverkolle tai perustellusta syystä valtaväyläverkolle. Kerralla riittävään kuntoon. Toimivat kuljetusketjut ja yhteydet ulkomaille ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle Toimivat työ- ja työasiamatkat ovat keskeisiä työvoiman liikkuvuuden ja saatavuuden kannalta Toimiva arki on kasvukeskusten elinvoimaisuuden perusta Elinkeinoelämälle ennakoitavuutta Turvalliset arjen matkat verkottuvassa Suomessa Kasvukeskusten kestävät valinnat Pieniä ja keskisuuria (< 15 M ) vaikuttavia toimenpiteitä pääosin keskeiselle verkolle tai perustelluista syistä seutuväyläverkolle tai kaupunkiseuduille. MAL-aiesopimukset ja pienet kustannustehokkaat toimenpiteet Toimenpiteiden suunnittelu lähtee olemassa olevista ongelmista, mutta luo myös edellytyksiä kehittämiselle. Alueen liikennejärjestelmätyössä toimenpiteet priorisoitu korkealle

27 Toimenpidekorien toimien valmistelu käynnissä kaikki liikennemuodot (tieto, raide,vesi ja tie) lähtökohtana noin 200 milj. euroa hallituskaudella Toimenpidekorit 1. Elinkeinoelämälle ennakoitavuutta/kuljetusten toimivuus ja täsmällisyys 2. Turvalliset arjen matkat verkottuvassa Suomessa/Matkojen turvallisuus, toimivuus ja helppous 3. Kasvavien kaupunkiseutujen toimivuus Pieniä ja keskisuuria (< 15 M ) vaikuttavia toimenpiteitä pääosin keskeiselle verkolle tai perustelluista syistä seutuväyläverkolle tai kaupunkiseuduille. Elyistä saatu ehdotukset Työ käynnissä Livissä (vesi,raide,tieto) Tarvitaan yhteistä pohdintaa ja kriteereitä millä perusteella toimenpiteitä valitaan MAL- aiesopimukset ja pienet kustannustehokkaat toimenpiteet, toimenpiteet valitaan syksyn 2015 aikana 27

28 Lisää tietoa Liikenneviraston sivuilla Liikenne kohti tulevaa - 28