Eila Kihlman. Matka. Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eila Kihlman. Matka. Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla"

Transkriptio

1 Eila Kihlman Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

2

3 Eila Kihlman Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

4 TEKIJÄ Eila Kihlman ULKOASU Jyri Heimo, Arktios Oy ISBN Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto Savion kirjapaino Oy Kerava 2004 TILAUKSET Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Puh: (09) Julkaisunro: Lastensuojelun Keskusliitto Puh: (09)

5 Lukijalle Tämä julkaisu on osa Haravaprojektin ( ) tuottamaa Toimivat käytännöt julkaisusarjaa. Käyttäjäopas on tarkoitettu julkishallinnon, järjestöjen ja yritysten ammattilaisille ja kehittäjille. Sosiaali ja terveydenhuollon perinteenä pitkään kulkeneen yksintyöskentelyn mallin rinnalle on aikojen myötä tullut työpari ja tiimityöskentelyä ja aivan viime vuosina moniammatillinen verkostoitunut työ. Muutos ei ole ollut kovinkaan helppo, sillä toimijoiden määrän kasvu on lisännyt kylläkin asiantuntemusta, mutta muuttanut samalla asiakastyön prosessit entistäkin monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Epätietoisuus ja erilaiset näkemykset ilmoitusvelvollisuudesta, tietojen luovuttamisesta, salassapidosta sekä eri toimijoiden rooleista ja vastuista vaikeuttavat prosessien hallintaa. Käytettävissä ei ole ollut sellaista toimintamallia, joka ratkaisisi nämä kysymykset ja tarjoaisi oikotien hyvin toimivaan moniammatilliseen työskentelyyn. Sektoroituneessa ja hierarkkisessa palvelujärjestelmässä työskentelevillä saattaa olla myös asennevaikeuksia, sillä moniammatillinen työ edellyttää mukana olevilta tasaarvoisuutta, keskinäistä luottamusta, toisen työn arvostusta ja erilaisten näkökulmien hyväksymistä ja hyödyntämistä. Haravaprojektin yhtenä osahankkeena toteutettiin monmiammatillisen asiakastyön kehittämisen osahanke ja sen tuotoksena syntyi Matka eli moniammatillisen työn kehittämis ja arviointimenetelmä asiakastyön prosessien avaamisen avulla. Syvemmältä merkitykseltään Matka kertoo myös mielenkiintoisesta matkasta oman työn todellisuuteen ja ammatilliseen kasvuun, samoin kuin matkasta uusia, vieraita polkuja pitkin moniammatillisen työskentelyn mielenkiintoiseen maailmaan. Mallia on kehitetty KeskiSuomessa kahden maakunnallisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän toimesta ja lisäksi mallia on käytetty Jämsässä, Jämsänkoskella, Kuhmoisissa ja Muuramessa. Kehittämis ja kokeilutyössä on ollut mukana noin 100 ammattilaista, joiden työpanos on ollut merkittävä mallin luomiselle samoin kuin kunkin osallistujan oman ja moniammatillisen työn kehittämiselle. Lämpimät kiitokset kaikille kehittämistyössä mukana olleille! Eila Kihlman

6 Prosessien kuvaaminen ja analysointi vaiheistettuna Asiakastyön prosessilla tarkoitetaan saman asiakkaanasiakasperheen palvelukokonaisuutta, jossa on toimijoina monen organisaationsektorin työntekijöitä ja joskus myös vapaaehtoisia. Arkityössä eri toimijoiden työ ei yleensä näyttäydy prosessinomaisena kokonaisuutena eikä se tietoisesti sitä olekaan. Prosessien avaamisen tarkoituksena on saada näkyville kokonaisuus, jota analysoimalla selkiytetään moniammatillisen työn lähtökohtia ja edellytyksiä. Menetelmää voidaan käyttää myös oman työn tai työyhteisön työn kehittämisvälineenä. Menetelmästä saatua hyötyä on vaikea siirtää toisille, vaan tarvitaan omaa osallistumista ja sitä kautta tapahtuvaa kokemuksellista oppimista. Prosessien avaaminen ja analysointi Matkamenetelmän avulla on oppimisprosessi, joka saadun kokemuksen mukaan tehokkaalla tavalla lisää osallistujien valmiuksia moniammatilliseen työhön. Menetelmä selkiyttää omaa ammatillista roolia, lisää luottamusta muita ammattilaisia kohtaan, uudistaa tehokkaasti yhteistyökäytäntöjä, jämäköittää asiakastyön prosesseja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Matkamenetelmän vaiheet: 1. Ryhmän kokoaminen 2. Ryhmätoiminnan käynnistäminen 3. Prosessien kuvaaminen 4. Prosessien analysointi analysointi prosessissa mukana olleiden jatai työparin tai tiimin kanssa asiakashaastattelu analysointi ryhmässä 5. Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen oppimisprosessin palautteen kokoaminen ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot poikkihallinnollinen kehittämisohjelma 6. Menetelmän soveltaminen

7 VAIHE I RYHMÄ KOOLLE moniammatillisuus noin henkilöä valmius kokemukselliseen oppimiseen MENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN VAIHE II RYHMÄN KÄYNNISTYS VAIHE III PROSESSIN KUVAAMINEN VAIHE IV PROSESSIEN ANALYSOINTI VAIHE V KERTYNEEN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN VAIHE VI MENETELMÄN SOVELTAMINEN tutustuminen yhteystiedot menetelmän vaiheiden läpikäyminen pelisäännöt: aikataulu, vetäjä, kirjaaminen, ilmapiiri asiakkaanperheen lupa tietojen keruu papereista ja mukana olleilta aikajanalle piirtäminen (päähuomio palvelujen toimintaan) esittely ryhmälle analysointi prosessissa mukana olleiden jatai työparin tai tiimin kanssa asiakashaastattelu analysoinnin tuotokset ryhmälle ryhmän tuoma täydennys palautteet, kehittämistarpeet ja ehdotukset oman työn kehittäminen ammattikuntakohtainen kehittämistyö hallintokuntakohtainen kehittäminen poikkihallinnollinenmoniammatillinen kehittäminen työnohjaus ja konsultaatio selkiyttämisväline itselle ja asiakkaalle huoltosuunnitelman tarkistuksessa tai huostaanoton valmistelussa eri sektoreiden moniammatillisen työn kehittämiseksi M A T K A 5

8 I Ryhmän kokoaminen Aloite moniammatillisen asiakastyön kehittämiseen prosessien avaamisen avulla voi tulla keneltä tahansa työntekijältä ja kuka tahansa voi olla ryhmän koollekutsujana. Tärkeää on, että ensivaiheessa saadaan koolle moniammatillinen ryhmä, jossa on hyvin kattava edustus lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen asiakastyöstä esimerkiksi (erityis)lastentarhanopettaja, (erityis)opettaja, neuvolankoulun terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, perheneuvolan psykologisosiaalityöntekijä, lastenpsykiatrian edustaja, palveluja tuottavan järjestön esim. ensi ja turvakodin tai Pelastakaa Lapset ry:n edustaja jne. Menetelmää voidaan opetella käyttämään myös jo olemassa olevissa ryhmissä esimerkiksi oppilashuoltoryhmissä. Yhteisen oppimiskokemuksen jälkeen ryhmäläiset voivat soveltaa menetelmää esimerkiksi kokoamalla moniammatillisen ryhmän jonkin asiakastapauksen ympärille, käyttämällä menetelmää oman tai työyhteisönsä työn kehittämiseen tai asiakkaan kanssa käytävään keskusteluun ja arviointiin. 6 M A T K A

9 II Ryhmätoiminnan käynnistäminen Ensimmäinen tapaaminen on tutustumista, orientoitumista ja käytännön asioista sekä pelisäännöistä sopimista varten. Tutustumiskierroksella kukin kertoo haluamassaan määrin itsestään ja omasta työstään sekä ajankohtaisista arkityön haasteista. Usein tämän kierroksen aikana nousee esille yhteisiä huolen aiheita ja kehittämistarpeita, jotka on syytä kirjata ylös myöhempää käyttöä varten. Tutustumiskierroksen aikana kootaan nimi ja yhteystietolista. Seuraavaksi on hyvä käydä läpi prosessien avaamismenetelmä vaiheittain, jolloin ryhmäläiset kykenevät arvioimaan oman osallistumismahdollisuutensa ja halukkuutensa sekä rakentamaan työskentelylle sopivan aikataulun. Kokoontumisajat on syytä sopia esim. keväänsyksyn osalta. Kokoontumiskertojen määrä riippuu ryhmän koosta sekä siitä, tuovatko kaikki ryhmäläiset casensa käsittelyyn. Prosessikuvauksia voi olla samassa istunnossa useitakin, ei kuitenkaan kolmea enempää. Analysointi on kuvausta raskaampi työvaihe ja kaksi analyysiakerta on ehdoton maksimi. Analyysien ohella voidaan ottaa lisäksi yksi kuvaus, jos aikataulu on tiukka ja ryhmäläiset jaksavat. Työskentelyprosessista ei pidä tehdä liian raskasta, ja alkuperäistä suunnitelmaa hitaammalle etenemiselle on annettava mahdollisuus. Sovituista kokousajoista on kuitenkin hyvä pitää kiinni, koska aikoja muutettaessa osa ryhmästä voi pudota kokonaan pois. Koollekutsujanyhdyshenkilön nimeäminen on tärkeää, vaikka kokousajat ja paikat sovitaan etukäteen. Vaikka sähköpostin avulla on helppo tavoittaa koko ryhmä, saattaa tulla tilanteita, joissa tarvitaan henkilöä hoitamaan viestintä keskitetysti. Työskentelyn vetovastuu on kertyneen kokemuksen mukaan hyvä keskittää jollekin ryhmäläiselle, mutta kirjaamistehtävät voidaan jakaa. Jos joku ryhmäläisistä on aiemmin ollut mukana avaamassa prosesseja, vetovastuu olisi luontevaa antaa hänelle. Vetäjän tehtävänä on prosessin kokonaisuudesta ja sen etenemisestä huolehtiminen. Ryhmän ilmapiirin kannalta hän on avainhenkilö. Hän huolehtii, että kaikki saavat äänensä kuuluville ja kaikki mielipiteet ovat arvokkaita. Analysointivaiheessa hän pyrkii käynnistämään avoimen, monipuolisen ja syvälle luo M A T K A 7

10 taavan keskustelun, jonka punaisena lankana on yhdessä oppiminen sekä oman ja moniammatillisen työn kehittäminen. Kokoontuminen voi tapahtua ryhmäläisten omissa työpaikoissa kiertäen, mutta saatu kokemus on osoittanut, että työskentely työpaikkojen ulkopuolella jossain rauhallisessa, miellyttävässä ympäristössä on paras ratkaisu. Ajankohtaisiin työasioihin tulee riittävä etäisyys eikä reviiriajattelu myöskään tule häiritsemään työskentelyä. Yhteisistä kustannuksista esim. kahvi ja tilavuokramenoista on hyvä sopia jo alkuvaiheessa, esimerkiksi vuorotellen kustantamisesta, sillä moniammatillisella työryhmällä ei yleensä ole kehittämisrahaa käytettävänään. Ryhmän ilmapiirillä on tärkeä merkitys työskentelylle ja tuloksille. Kaikkien osallistujien tulisi ryhmänä ja yksilöinä toimia niin, että ryhmässä vallitsisi luottamuksellinen, avoin, turvallinen, tasaarvoinen, osallistava ja kullekin tilaa ja arvostusta antava ilmapiiri. Menetelmän avulla ei missään tapauksessa pidä hakea virheitä tai syyllisiä, vaan tarkoituksena tulee olla oman ja muiden työn ulkokohtainen tarkastelu ja kehittäminen omaa ja toisten työtä kunnioittaen. Ensimmäisen tapaamisen aikana voidaan virittäytyä tulevaan työprosessiin siten, että ryhmäläiset kirjaavat paperille yksilötyönä omat näkemyksensä asiakastyön prosessien sujuvuudesta ja pulmakohdista. Tuotokset kootaan ja hyödynnetään siinä vaiheessa, kun kootaan prosesseista esille tulleita hyviä käytäntöjä ja pulmia ja etsitään niihin ratkaisuja. Ryhmä sopii tapaamisen lopussa, ketkä (2 3) tuovat seuraavaan tapaamiseen prosessikuvauksensa. III Prosessien kuvaaminen Koska kysymyksessä on oppimistapahtuma, käsiteltäväksi kannattaa valita prosesseja, jotka ovat jo päättyneet tai päättymässäselkiytyneessä vaiheessa. Keskeneräisiä, mahdollisesti kriisiytyneitä prosesseja varten tarvitaan konsultaatio jatai työnohjausapua. Tällaisissa tapauksissa Matkamenetelmää voi soveltaen käyttää, mutta vasta sen jälkeen, kun menetelmä on opeteltu tässä oppaassa kerrotulla tavalla. Avattavissa prosesseissa tulisi olla useita eri toimijoita ja prosessit saisivat olla tavanomaista mutkikkaampia ja vaikeampia. Valinnassa kannattaa myös 8 M A T K A

11 miettiä, minkä prosessin avaamisesta olisi itselle eniten hyötyä. Mielessä saisi olla useitakin vaihtoehtoja, sillä asiakkaaltaperheeltä on pyydettävä lupa prosessin esittämiseen (ilman nimiä, ilman perheen intiimien asioiden esittelyä, pienen ryhmän koulutustilaisuuteen), ja jos ensimmäiseen lupapyyntöön tulee kielteinen vastaus, käytettävissä on muita vaihtoehtoja. Kokemuksen mukaan luvat on pääsääntöisesti saatu. Prosessin kuvaus tehdään vaakatasossa fläpeille tai rullapaperille aikajanaa käyttäen. Jälkikäteisessä tarkastelussa huomataan, että monet prosessit tosiasiassa alkavat jo ennen lapsen syntymää eli äitiysneuvola on perheen ensimmäinen palvelupaikka. Alkuun kirjataan perustiedot perheestä (muunnetut nimet, iät, mahdollinen lähiverkosto) ja sen jälkeen aikajanalle vuosien varrella toteutuneet kontaktit, palvelut, hoidot, verkostotapaamiset yms. Tärkeää on saada näkyviksi nimenomaan tärkeät tapahtumat, yhteydenotot, neuvottelut, pulmalliset kohdat ja kaikki toimijat. Kuvaajan omista asiapapereista ja muistista ei löydy kaikkia tietoja, vaan prosessin täydentämiseksi tarvitaan yhteydenottoja esimerkiksi neuvolaan, päiväkotiin, kouluun tms. Tavoitteena on mahdollisimman kattavan kuvauksen saaminen perheen ja toimijoiden välisistä kontakteista. Sovitussa tapaamisessa prosessin kuvaaja esittelee prosessin muulle ryhmälle. Esittelyssä on tärkeintä viranomaisten toiminta, ja perheen sisäisistä asioista tuodaan esille vain prosessikuvauksen kannalta välttämättömät asiat muutokset. Perheen yksityisyyden kunnioittaminen ja tirkistelyn välttäminen on tärkeä muistaa tässä vaiheessa. Prosessin suullinen esittely tapahtuu kronologisena kuvauksena ilman selittelyjä tai arviointeja. Ryhmän jäsenet voivat tässä vaiheessa esittää täydentäviä kysymyksiä (mitä, kuka, missä, milloin), mutta eivät vielä miksikysymyksiä eivätkä arvioivia kommentteja. Kysymykset ja palaute on syytä kirjata ylös analyysivaihetta varten. Kun kokoontumisessa käsiteltävät 2 3 kuvausta on käyty läpi, voidaan tehdä pieni miltä tuntuu keskustelukierros. Sen jälkeen sovitaan seuraavan kerran kuvauksien ja mahdollisen analyysin esittämisestä. Analyysivaiheen taustatyö vaatii aikaa, joten se on otettava huomioon kokoontumisten sisällöistä sovittaessa. Mikäli kaikki kuvaukset sovitaan esitettäväksi ennen analysointivaihetta, kannattaa kuvausvaiheen päättyessä koota ryhmäläisten palaute siihenastisesta työskentelystä esimerkiksi kysymyksin, mitä työskentely on itselleomalle työyhteisölletiimille antanut, miten voisi menetelmää kehittää, mikä on edistänyt ja mikä vaikeuttanut työskentelyä ja millainen on ollut työskentelyilmapiiri. M A T K A 9

12 ASIAKASTYÖN PROSESSIN KUVAUS 1. Muistele sellaisia jo päättyneitä, päättymässä olevia tai selkiytyneessä vaiheessa olevia asiakastapauksia, joissa sinun lisäksesi on ollut muita eri toimijoita samanaikaisesti, ennen sinun mukaan tuloasi ja mahdollisesti sinun mukanaolosi jälkeen. 2. Valitse yksi tapaus. Sen ei tarvitse olla malliesimerkki prosessin sujuvuudesta. Valintakriteerinä voisi olla tyypillisyys: näin tässä aina käy, miksi ne eivät koskaan.., olisihan se pitänyt arvata, X:n kanssa homma sujuu aina hienosti kommentit ovat tuttuja näissä tapauksissa. Mieti myös, minkä prosessin avaamisesta saattaisi olla sinulle itsellesi eniten hyötyä. 3. Kysy asiakkaaltaperheeltä lupa käyttää asiakastapausta ja kertynyttä materiaalia moniammatillisen ryhmän koulutusaineistona. Kerro, ettei nimiä mainita ja että päähuomio kiinnitetään työntekijöiden toimintaan ja palvelujen toimivuuteen eikä perheen sisäisiin asioihin. Jos et saa lupaa, valitse toinen asiakas ja käänny hänen puoleensa. Saadun kokemuksen mukaan asiakkaat antavat pääsääntöisesti luvan pyydettäessä. 4. Piirrä aikajanaa hyväksi käyttäen kaavio siitä, miten prosessi on oikeasti edennyt. Koska prosessit ovat usein pitkiä ja monipolvisia, kannattaa käyttää fläppejä vaakatasossa tai riittävän leveää rullapaperia. Kaavioiden piirtämiseen on erilaisia malleja, joita ehkä tunnetkin. Tällaisen toimijarajat ylittävän prosessin kuvaaminen ei välttämättä suju valmiiden mallien mukaan, joten kannattaa tehdä ihan ikioma malli. Kirjaa prosessin alkuun perustiedot asiakkaasta perheestä ja sen jälkeen aikajanalle kaikki vuosien varrella kertyneet tärkeät tapahtumat: yhteydenotot, neuvottelut, verkostotapaamiset, palvelut, hoidot, pulmatilanteet jne. Kirjaa kaikki toimijat ajallisesti oikeisiin kohtiin ja osoita myös ajanjaksot, jolloin ei asiapapereiden ja oman muiden muistin mukaan ole näennäisesti tapahtunut mitään. Sinun asiapapereistasi ei saa irti koko prosessia, mutta toivottavasti voit irrottaa sen verran aikaa, että voit kysyä esim. rinnakkain työskennelleiltä, ennen sinua mukana olleilta tai jälkeesi tulleilta prosessin etenemisestä. Kokemus on osoittanut että piirtäminen ja aikajana ovat menetelmän käytön keskeiset elementit. Esimerkiksi kalvolle peräjälkeen kirjoitetut aikamäärät ja tapahtumat tai erilaiset sosiaalisia suhteita kuvaavat kartat eivät Matkamenetelmässä ole oikeita tapoja kuvaamaan asiakastyön prosessia. Esittele prosessi ryhmälle sovittuna aikana aikajanan mukaisesti. Ryhmäläiset voivat esittää tässä vaiheessa tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja (mitä, kuka, missä, milloin), mutta eivät vielä analysoiden eikä miksi kysymyksiä käyttäen. Kullekin kokoontumiskerralle sovittu kirjaaja sihteeri kirjaa tässä vaiheessa esille tulleet kysymykset, kommentit ja huomiot muistioon (ei itse asiakastapauksen sisältöjä), ja lisäksi kunkin ryhmäläisen on hyvä laittaa omia huomioitaan ja ajatuksiaan paperille myöhempää koontia varten. 10 M A T K A

13 M A T K A 11 Asiakasprosessin visualisointi. v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti

14 IV Prosessien analysointi Prosessien analysointi toteutetaan kolmivaiheisena seuraavasti: 1. vaiheessa analysointi prosessissa mukana olleiden työntekijöiden jatai oman työyhteisöntiimin kanssa 2. vaiheessa asiakashaastattelu (haastattelurunko apuna) 3. vaiheessa analysointi ryhmässä. Analysoinnissa (vaiheet 1 ja 3) pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mitä hyvää ja toimivaa prosessissa oli miten lapsinäkökulma lapsen etu toteutui; mitä hyvää ja mitä puutteita palvelujen toiminnassa oli miten moniammatillinen yhteistyö toteutui toimivatko ryhmäläiset tasaarvoisesti, omaa ja toistensa työtä arvostaen ja toisiinsa luottaen vai hierarkkisesti, salaillen, selän takana toimien tms. oliko asiakastyön prosessiin nimetty päävastuullinen ja vastuut jaettu oliko prosessissa riittävästi suunnitelmallisuutta arvioitiinko asetettujen tavoitteiden toteutumista ja prosessissa mukana olleiden ja taustalla vaikuttaneiden toimintaa kulkiko tarvittava tieto riittävän hyvin verkoston toimijoiden välillä mitä tästä prosessista voi oppia, mitä pitäisi tehdä samoin, mitä pitäisi käytännöissä muuttaa 1. vaiheessa prosessin esittäjä pyrkii vielä tarvittaessa täydentämään prosessikuvausta keskustelemalla muiden prosessissa mukana olleiden kanssa. Heidän jatai työparin tai tiimin kanssa tapahtuu myös prosessin analysointi edellä olevia ja muita esille nousevia kysymyksiä käyttäen. 12 M A T K A

15 2. vaiheessa eli asiakashaastattelussa (vanhemmat koko perhe lapsi tai nuori erikseen) käydään prosessi läpi mieluiten myös aikajärjestyksessä liitteenä olevaa asiakashaastattelurunkoa soveltuvin osin hyödyntäen. Asiakas arvioi omaa toimintaansa ja antaa palautetta palvelujen ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tällä tavoin saadaan arvokasta tietoa palvelujen kehittämistä varten, mutta erityisen tärkeänä ovat niin asiakkaat kuin työntekijätkin pitäneet prosessin läpikäyntiä jälkipuintitarkoituksessa. Keskustelut ovat lisänneet tapahtuneen ymmärtämistä, oikaisseet väärinymmärryksiä ja vapauttaneet syyllisyyksistä puolin ja toisin. Monien työntekijöiden mielestä tällainen jälkikäteen tapahtuva haastattelukäytäntö tulisi saada yleiseen käyttöön, koska siitä on koettu olevan paljon hyötyä asiakkaille, työntekijöille sekä palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämiselle 3. vaiheessa prosessin esittäjä levittää prosessikuvauksen seinälle ja esittelee analysointituotokset samoin kuin asiakashaastattelun tulokset ryhmälle, joka vielä täydentää analyysia omilla kommenteillaan, kysymyksillään ja johtopäätöksillään. Tämä vaihe vaatii aikaa noin kaksi tuntia prosessi ja samassa kokoontumisessa riittävän tauon avulla voidaan käydä läpi korkeintaan kaksi analyysiä. Kokoontumiskerralle sovittu kirjaaja sihteeri kirjaa palautteet, kommentit ja huomiot myöhempää käyttöä varten. Lisäksi kukin tekee edelleen omia muistiinpanoja. Kaikissa vaiheissa palautteen, huomioiden ja johtopäätösten kirjaaminen (muistiot ja ryhmän jäsenten muistiinpanot) on tärkeää, sillä sen avulla päästään varsinaiseen kehittämis ja muutostyöhön. M A T K A 13

16 Asiakashaastattelurunko, jota käytetään tapauskohtaisesti soveltaen Haastateltava: lapsi äiti isä muu, kuka: Prosessi (esim. sijoitus, erityisopetus, seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen ja hoito tms.): 1. Tunnistusvaihe kuka havaitsi avun tuen hoidon tarpeen ensimmäisenä (perheenjäsen, sukulainen, opettaja, päivähoidon työntekijä vai kuka) kuka otti kehen yhteyttä tapahtuiko tunnistaminen riittävän ajoissa vai lähdettiinkö liikkeelle liiankin varhaisessa vaiheessa keskusteliko joku työntekijä lapsen kanssa erikseen mitä tunnistaminen vaikutti perheen lapsen elämään yms. 2. Palveluun hoitoon tulovaihe kenen aloitteesta tapahtui kenen toimesta (esim. kuka hoiti ajanvarauksen) oliko perheellä tietoa palvelu hoitopaikasta riittävästi ( jos ei, mikä olisi ollut tärkeää tietoa) olisiko ollut vaihtoehtoisia palvelu hoitopaikkoja saiko perhe valita paikan, ajankohdan tms kävivätkö perheenjäsenet eri paikoissa ja oliko näiden paikkojen välillä keskinäistä yhteyttä kysyikö työntekijä lupaa saada keskustella asiasta jonkun muun työntekijän kanssa (kenen?) antoiko perhe luvan miten tunnistamisen tehnyt työntekijä oli mukana tässä vaiheessa saiko perhe oman työntekijän tekikö joku työntekijä kotikäynnin tässä vaiheessa keskusteltiinko riittävästi perheenjäsenten kanssa erikseen lapsen kanssa ennen hoito palvelupaikkaan menoa millaista kaiken kaikkiaan oli mennä palvelu hoitopaikkaan 3. Kartoitus ja arviointivaihe keitä oli mukana 14 M A T K A

17 kuultiinko perheenjäseniä ja lasta erikseen riittävästi millaisen merkityksen sai perheenjäsenten omat näkemykset arviot oliko tämä vaihe riittävän liian perusteellinen esittikö työntekijä (kuka) perheelle muuttumisvaatimuksia, millaisia tehtiinkö arvio diagnoosi sopivassa ajassa hätiköiden vitkutellen olivatko perheenjäsenet samaa mieltä arvioinnin lopputuloksesta 4. Hoito ja kuntoutusvaihe tehtiinkö hoito tai huoltosuunnitelma yhdessä perheen kanssa miten vanhemmat olivat mukana hoito kuntoutusprosessissa saiko lapsi riittävästi tietoa palautetta; entä muu perhe oliko lapsella perheellä oma työntekijä oliko hoidon kuntoutuksen menetelmät sopivat oliko hoidon kuntoutuksen kesto sopiva kokonaisarvio hoidosta kuntoutuksesta mikä oli hyvää ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin 5. Jälkihuolto jälkihoitovaihe tehtiinkö jälkihoito jälkihuoltosuunnitelma lapsen ja muun perheen vaikuttamismahdollisuudet suunnitelman sisältöön oliko jälkihoidollinen huollollinen tuki sisällöllisesti la määrällisesti riittävä oliko lapsella perheellä oma työntekijä mikä oli hyvää ja toimivaa ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin 6. Koko prosessi sujuiko ilman katkoksia toimiko tiedonkulku oliko riittävästi asiantuntemusta (moniammatillisuus) vältettiinkö päällekkäisyydet ( asiakas ei joutunut kertomaan usealle työntekijälle moneen kertaan samoja asioita) oliko prosessin ajallinen kesto sopiva saiko lapsi nuori perhe tarvitsemansa avun 7. Muuta palautetta palvelujen järjestäjille, toteuttajille ja päättäjille M A T K A 15

18 V Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen Tämän kokemuksellisen oppimisprosessin palaute kootaan ja hyödynnetään menetelmän jatkokäyttöä varten. Palaute saa olla perusteellisempi kuin kuvausvaiheen jälkeen esim. kysymyksin: oliko aikataulu sopiva, mikä analysointia auttoi, mikä vaikeutti, tekisitkö nyt analysointivaiheessa jotain toisin, mitä olet oppinut muiden analyyseistä, asiakashaastattelurungon käyttökelpoisuus, kokemukset asiakashaastattelusta, asiakaspalautteen käyttökelpoisuus ja hyöty asiakastyössä, ryhmän ilmapiiri, ryhmän työskentelyn vaikutus omaan ja oman työyhteisön työhön sekä miten aiot hyödyntää oppimaasi omassa työssäsi. Mikäli koottu palaute kannustaa jatkamaan menetelmän käyttöä uusien moniammatillisten ryhmien kanssa, kootaan ryhmästä jäsenet, jotka ovat valmiita vetämään uusia ryhmiä, ja sovitaan ainakin alustava aikataulu. Seuraavaksi kootaan kaikki ensimmäisestä kokoontumiskerrasta lähtien kertynyt materiaali, mikä sisältää olemassa olevia hyviä käytäntöjä, muutostarpeita ja muutosehdotuksia. Itsestä on paras lähteä liikkeelle siten, että yksilötyönä kukin kirjaa omaan työhön kohdistuneet palautteet toimivista käytännöistä samoin kuin muutostarpeista sekä omia näkemyksiä, miten muutokset voisi toteuttaa. Yksilötyön tuotokset käydään yhdessä läpi ja ryhmä voi antaa jäsenilleen lisäevästyksiä varsinkin muutosten toteuttamisen osalta. Näin saadaan kokoon ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot. Samalla tavalla kootaan moniammatilliseen työhön ja prosessien saumakohtiin (yhteistyöhön) kohdistuva palaute (hyvät käytännöt, muutostarpeet ja keinot). Kertyneestä materiaalista on syytä tehdä alustava poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, joka esitellään omille työyhteisöille ja esimiehille. Ohjelmassa kehittämistoimet voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: kehittämistarpeet asiakastyöntoimijatasolla, palvelujärjestelmätasolla ja päätöksentekotasolla. Paikallisen toimintakulttuurin mukaisella tavalla kehittämisohjelma käytännön toimenpidelistoineen ja aikatauluineen siirtyy tarvittavien päätösten jälkeen toteuttamisvaiheeseen. 16 M A T K A

19 Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen 1. Oppimisprosessin palautteen kokoaminen Prosessien avaaminen on osallistujilleen kokemuksellinen oppimisprosessi, jonka jälkeen koottava palaute palvelee niin osallistujia kuin menetelmän jatkokäyttöä ja kehittämistäkin. Palautekysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavia: oliko aikataulu sopiva mikä oppimisprosessia helpotti ja mikä vaikeutti (erityisesti prosessien kuvaamista ja analysointia) tekisitkö nyt kuvaus tai analysointivaiheessa jotain toisin, mitä mitä olet oppinut muiden kuvauksista ja analysoinneista asiakashaastattelurungon toimivuus kokemukset asiakashaastattelusta asiakaspalautteen käyttökelpoisuus ja hyöty asiakastyössä ryhmän ilmapiiri oppimiskokemuksen vaikutus omaan ja oman työyhteisön työhön miten aiot hyödyntää oppimaasi Ryhmässä sovitaan, kuka kokoaa annetut palautteet esimerkiksi ranskalaisin viivoin. Mikäli koottu palaute kannustaa käyttämään menetelmää uusien ryhmien kanssa, kootaan ryhmästä jäsenet, jotka ovat valmiita vetämään uusia ryhmiä, ja sovitaan käytännön toimista (ryhmien kokoonpano, summittainen aikataulu, tuki vetäjille yms.). 2. Ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot Prosessin aikana kertyneestä palautteesta (myös muistioista) kukin kirjaa yksilötyönä omaan ja oman ammattikunnan työhön liittyvät palautteet hyvistä käytännöistä ja muutostarpeista. Samanaikaisesti kukin voi jo miettiä muutoskeinoja. Yksilötyön tuotokset käydään läpi ryhmässä, joka antaa jäsenilleen lisäevästyksiä varsinkin muutosten toteuttamisen osalta. Samassa kokoontumisessa on myös sovittava, miten ammattikuntakohtaisista muutostarpeista ja keinoista tehty koonti viedään jatkokäsittelyyn ja sitä kautta käytäntöön. 3. Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma Kohdassa 2 kuvatulla tavalla kootaan myös moniammatilliseen työhön ja prosessien saumakohtiin kohdistuva palaute (toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot). Ennakkotyön eli palautteen kokoamisen voi tehdä myös joku ryhmäläisistä yksin tai yhdessä toisen kanssa. Kertyneestä materiaalista kootaan ryhmäkäsittelyn jälkeen poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, joka esitetään omille työyhteisöille ja esimiehille jatai käyttäen jotain yhteistä foorumia, jossa on mukana ao. hallintokuntien esimiehiä Ohjelmassa kehittämistoimet voidaan ryhmitellä esim. kehittämistoimet asiakastyön toimijatasolla kehittämistoimet palvelujärjestelmätasolla kehittämistoimet päätöksentekotasolla Paikallisen toimintakulttuurin mukaisella tavalla kehittämisohjelma siirtyy päätöksentekoon ja toteuttamisvaiheeseen erillisenä tai muuhun suunnittelu ja toteutuskokonaisuuteen liitettynä. M A T K A 17

20 VI Menetelmän soveltamismahdollisuudet Edellä esitetty malli soveltuu käytettäväksi menetelmän kokeilu ja käyttöönottovaiheessa. Tämän harjoittelu ja oppimisprosessin jälkeen kannattaa keskustella, miten menetelmää käytetään jatkossa. Menetelmän leviämisen kannalta olisi suotavaa, että mahdollisimman monet ryhmäläiset kokoaisivat uudet ryhmät asiakastyön prosesseja avaamaan. Haravaprojektin aikana malli on kehitetty lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa työskentelevien kanssa. Jotta menetelmä leviäisi myös muille sektoreille, ryhmiin olisi hyvä pyytää mukaan esimerkiksi vammaispalvelujen, vanhustenhuollon jatai työvoimahallinnon edustajia. Vaikka menetelmä on kehitetty erityisesti moniammatillisen työn kehittämisvälineeksi, muitakin käyttömahdollisuuksia on niille, jotka ovat perehtyneet menetelmän käyttöön. Prosessin piirtämisellä ja analysoinnilla voi selkiyttää omaa päätään keskeneräisissä vaikeissa paikoillaan polkevissa kauan jatkuneissa asiakastyön prosesseissa. Tätä selkiyttämistä voidaan toteuttaa myös työparintiimintyöyhteisöntyöryhmän (esim. oppilashuoltoryhmä) kanssa. Pitkissä prosesseissa ajankulun ja kokonaisuuden hämärtyminen on tuttua työntekijöille, mutta asiakas ei hahmota kokonaisuutta sen paremmin. Monista sosiaalisista, terveydellisistä ja taloudellisista vaikeuksista johtuen hänellä saattaa olla hyvinkin kaoottinen käsitys omasta elämästään ja saamistaan palveluista. Prosessin piirtäminen ja läpikäyminen yhdessä asiakkaan kanssa selkiyttää ja yhdenmukaistaa kummankin näkemyksiä menneestä ja avaa uudenlaisen mahdollisuuden suunnata kohti tulevaa 18 M A T K A

21 Ja lopuksi Kehittämistyön aikana menetelmää kohtaan ei ole esitetty juurikaan kritiikkiä, vaan se on koettu kaikin puolin hyväksi ja käyttökelpoiseksi työn kehittämisvälineeksi. Ainoana ongelmana on ollut riittävän ajan varaaminen prosessien avaamiselle ja analysoinnille. Ilman aikaresurssia menetelmän opettelu ei onnistukaan. Kun kuitenkin tiedetään, miten vaikeita ja tuloksiltaan epävarmoja ovat perinteiset moniammatillisen työn kehittämiskeinot, menetelmän käyttöönottoon kannattaa järjestää tarvittava aika ja ottaa sen avulla monia harppauksia kohti aitoa moniammatillista ja moniasiantuntijaista työtä. Matkamenetelmän nimi on lyhenne moniammatillisen työn kehittämisestä ja arvioinnista. Syvemmältä merkitykseltään Matka kertoo myös mielenkiintoisesta matkasta oman työn todellisuuteen ja ammatilliseen kasvuun, samoin kuin matkasta uusia, vieraita polkuja pitkin moniammatillisen työskentelyn mielenkiintoiseen maailmaan. M A T K A 19

22 20 M A T K A

23

24 Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla Matkamenetelmän avulla voidaan visualisoida aitoja asiakastyön prosesseja, jotka moniammatillisessa työssä ovat yleensä hyvin pitkiä, sirpaleista koostuvia ja monimutkaisia. Prosessikuvausten ja analysointien avulla on helppo havaita palvelujen sauma ja solmukohdat sekä kehittämistarpeet ammattikuntakohtaisen työn, moniammatillisen työn ja palvelujärjestelmän tasolla. Menetelmän kehittämisen yhteydessä syntynyt Villen tarina video osoittaa ensisijaisen asiakkaan eli lapsen äänen kuulumattomuuden ja moniammatillisen työskentelyn välttämättömyyden. Video ja Matkamenetelmä muodostavat kokonaisuuden, jota suositellaan hyödynnettäväksi lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen koulutus ja kehittämistyössä. Menetelmä on kehitetty lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten toimesta, mutta se soveltuu käytettäväksi myös vanhustenhuollossa, päihdepalveluissa ja kaikissa muissakin palveluissa, joissa toimitaan moniammatillisesti verkostoituen tai ketjuuntuen.

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN 13.10.2009 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN TOIMINNAN

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan

1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Keski-Suomessa 2014 Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan "Kunnan tai useamman

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä SUB Qöttlngen 204 533 376 ESA E R I K S S O N T O M ERIK A R N K I L ( T O I M. ) AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä STAKES SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS-

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

TUKEVA1 Kainuun osahanke

TUKEVA1 Kainuun osahanke TUKEVA1 Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina Knuutinen Tiina Koskinen Jaana Pääkkönen Peruspalvelut Peruspalvelujen ensijaisuus Perhekeskus mmonitoimijaisena osaajana Erityispalvelut

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Leena Serpola-Kaivo-oja Toiminnanjohtaja Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin Rikoksentorjunta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot