Eila Kihlman. Matka. Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eila Kihlman. Matka. Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla"

Transkriptio

1 Eila Kihlman Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

2

3 Eila Kihlman Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

4 TEKIJÄ Eila Kihlman ULKOASU Jyri Heimo, Arktios Oy ISBN Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto Savion kirjapaino Oy Kerava 2004 TILAUKSET Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Puh: (09) Julkaisunro: Lastensuojelun Keskusliitto Puh: (09)

5 Lukijalle Tämä julkaisu on osa Haravaprojektin ( ) tuottamaa Toimivat käytännöt julkaisusarjaa. Käyttäjäopas on tarkoitettu julkishallinnon, järjestöjen ja yritysten ammattilaisille ja kehittäjille. Sosiaali ja terveydenhuollon perinteenä pitkään kulkeneen yksintyöskentelyn mallin rinnalle on aikojen myötä tullut työpari ja tiimityöskentelyä ja aivan viime vuosina moniammatillinen verkostoitunut työ. Muutos ei ole ollut kovinkaan helppo, sillä toimijoiden määrän kasvu on lisännyt kylläkin asiantuntemusta, mutta muuttanut samalla asiakastyön prosessit entistäkin monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Epätietoisuus ja erilaiset näkemykset ilmoitusvelvollisuudesta, tietojen luovuttamisesta, salassapidosta sekä eri toimijoiden rooleista ja vastuista vaikeuttavat prosessien hallintaa. Käytettävissä ei ole ollut sellaista toimintamallia, joka ratkaisisi nämä kysymykset ja tarjoaisi oikotien hyvin toimivaan moniammatilliseen työskentelyyn. Sektoroituneessa ja hierarkkisessa palvelujärjestelmässä työskentelevillä saattaa olla myös asennevaikeuksia, sillä moniammatillinen työ edellyttää mukana olevilta tasaarvoisuutta, keskinäistä luottamusta, toisen työn arvostusta ja erilaisten näkökulmien hyväksymistä ja hyödyntämistä. Haravaprojektin yhtenä osahankkeena toteutettiin monmiammatillisen asiakastyön kehittämisen osahanke ja sen tuotoksena syntyi Matka eli moniammatillisen työn kehittämis ja arviointimenetelmä asiakastyön prosessien avaamisen avulla. Syvemmältä merkitykseltään Matka kertoo myös mielenkiintoisesta matkasta oman työn todellisuuteen ja ammatilliseen kasvuun, samoin kuin matkasta uusia, vieraita polkuja pitkin moniammatillisen työskentelyn mielenkiintoiseen maailmaan. Mallia on kehitetty KeskiSuomessa kahden maakunnallisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän toimesta ja lisäksi mallia on käytetty Jämsässä, Jämsänkoskella, Kuhmoisissa ja Muuramessa. Kehittämis ja kokeilutyössä on ollut mukana noin 100 ammattilaista, joiden työpanos on ollut merkittävä mallin luomiselle samoin kuin kunkin osallistujan oman ja moniammatillisen työn kehittämiselle. Lämpimät kiitokset kaikille kehittämistyössä mukana olleille! Eila Kihlman

6 Prosessien kuvaaminen ja analysointi vaiheistettuna Asiakastyön prosessilla tarkoitetaan saman asiakkaanasiakasperheen palvelukokonaisuutta, jossa on toimijoina monen organisaationsektorin työntekijöitä ja joskus myös vapaaehtoisia. Arkityössä eri toimijoiden työ ei yleensä näyttäydy prosessinomaisena kokonaisuutena eikä se tietoisesti sitä olekaan. Prosessien avaamisen tarkoituksena on saada näkyville kokonaisuus, jota analysoimalla selkiytetään moniammatillisen työn lähtökohtia ja edellytyksiä. Menetelmää voidaan käyttää myös oman työn tai työyhteisön työn kehittämisvälineenä. Menetelmästä saatua hyötyä on vaikea siirtää toisille, vaan tarvitaan omaa osallistumista ja sitä kautta tapahtuvaa kokemuksellista oppimista. Prosessien avaaminen ja analysointi Matkamenetelmän avulla on oppimisprosessi, joka saadun kokemuksen mukaan tehokkaalla tavalla lisää osallistujien valmiuksia moniammatilliseen työhön. Menetelmä selkiyttää omaa ammatillista roolia, lisää luottamusta muita ammattilaisia kohtaan, uudistaa tehokkaasti yhteistyökäytäntöjä, jämäköittää asiakastyön prosesseja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Matkamenetelmän vaiheet: 1. Ryhmän kokoaminen 2. Ryhmätoiminnan käynnistäminen 3. Prosessien kuvaaminen 4. Prosessien analysointi analysointi prosessissa mukana olleiden jatai työparin tai tiimin kanssa asiakashaastattelu analysointi ryhmässä 5. Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen oppimisprosessin palautteen kokoaminen ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot poikkihallinnollinen kehittämisohjelma 6. Menetelmän soveltaminen

7 VAIHE I RYHMÄ KOOLLE moniammatillisuus noin henkilöä valmius kokemukselliseen oppimiseen MENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN VAIHE II RYHMÄN KÄYNNISTYS VAIHE III PROSESSIN KUVAAMINEN VAIHE IV PROSESSIEN ANALYSOINTI VAIHE V KERTYNEEN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN VAIHE VI MENETELMÄN SOVELTAMINEN tutustuminen yhteystiedot menetelmän vaiheiden läpikäyminen pelisäännöt: aikataulu, vetäjä, kirjaaminen, ilmapiiri asiakkaanperheen lupa tietojen keruu papereista ja mukana olleilta aikajanalle piirtäminen (päähuomio palvelujen toimintaan) esittely ryhmälle analysointi prosessissa mukana olleiden jatai työparin tai tiimin kanssa asiakashaastattelu analysoinnin tuotokset ryhmälle ryhmän tuoma täydennys palautteet, kehittämistarpeet ja ehdotukset oman työn kehittäminen ammattikuntakohtainen kehittämistyö hallintokuntakohtainen kehittäminen poikkihallinnollinenmoniammatillinen kehittäminen työnohjaus ja konsultaatio selkiyttämisväline itselle ja asiakkaalle huoltosuunnitelman tarkistuksessa tai huostaanoton valmistelussa eri sektoreiden moniammatillisen työn kehittämiseksi M A T K A 5

8 I Ryhmän kokoaminen Aloite moniammatillisen asiakastyön kehittämiseen prosessien avaamisen avulla voi tulla keneltä tahansa työntekijältä ja kuka tahansa voi olla ryhmän koollekutsujana. Tärkeää on, että ensivaiheessa saadaan koolle moniammatillinen ryhmä, jossa on hyvin kattava edustus lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen asiakastyöstä esimerkiksi (erityis)lastentarhanopettaja, (erityis)opettaja, neuvolankoulun terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, perheneuvolan psykologisosiaalityöntekijä, lastenpsykiatrian edustaja, palveluja tuottavan järjestön esim. ensi ja turvakodin tai Pelastakaa Lapset ry:n edustaja jne. Menetelmää voidaan opetella käyttämään myös jo olemassa olevissa ryhmissä esimerkiksi oppilashuoltoryhmissä. Yhteisen oppimiskokemuksen jälkeen ryhmäläiset voivat soveltaa menetelmää esimerkiksi kokoamalla moniammatillisen ryhmän jonkin asiakastapauksen ympärille, käyttämällä menetelmää oman tai työyhteisönsä työn kehittämiseen tai asiakkaan kanssa käytävään keskusteluun ja arviointiin. 6 M A T K A

9 II Ryhmätoiminnan käynnistäminen Ensimmäinen tapaaminen on tutustumista, orientoitumista ja käytännön asioista sekä pelisäännöistä sopimista varten. Tutustumiskierroksella kukin kertoo haluamassaan määrin itsestään ja omasta työstään sekä ajankohtaisista arkityön haasteista. Usein tämän kierroksen aikana nousee esille yhteisiä huolen aiheita ja kehittämistarpeita, jotka on syytä kirjata ylös myöhempää käyttöä varten. Tutustumiskierroksen aikana kootaan nimi ja yhteystietolista. Seuraavaksi on hyvä käydä läpi prosessien avaamismenetelmä vaiheittain, jolloin ryhmäläiset kykenevät arvioimaan oman osallistumismahdollisuutensa ja halukkuutensa sekä rakentamaan työskentelylle sopivan aikataulun. Kokoontumisajat on syytä sopia esim. keväänsyksyn osalta. Kokoontumiskertojen määrä riippuu ryhmän koosta sekä siitä, tuovatko kaikki ryhmäläiset casensa käsittelyyn. Prosessikuvauksia voi olla samassa istunnossa useitakin, ei kuitenkaan kolmea enempää. Analysointi on kuvausta raskaampi työvaihe ja kaksi analyysiakerta on ehdoton maksimi. Analyysien ohella voidaan ottaa lisäksi yksi kuvaus, jos aikataulu on tiukka ja ryhmäläiset jaksavat. Työskentelyprosessista ei pidä tehdä liian raskasta, ja alkuperäistä suunnitelmaa hitaammalle etenemiselle on annettava mahdollisuus. Sovituista kokousajoista on kuitenkin hyvä pitää kiinni, koska aikoja muutettaessa osa ryhmästä voi pudota kokonaan pois. Koollekutsujanyhdyshenkilön nimeäminen on tärkeää, vaikka kokousajat ja paikat sovitaan etukäteen. Vaikka sähköpostin avulla on helppo tavoittaa koko ryhmä, saattaa tulla tilanteita, joissa tarvitaan henkilöä hoitamaan viestintä keskitetysti. Työskentelyn vetovastuu on kertyneen kokemuksen mukaan hyvä keskittää jollekin ryhmäläiselle, mutta kirjaamistehtävät voidaan jakaa. Jos joku ryhmäläisistä on aiemmin ollut mukana avaamassa prosesseja, vetovastuu olisi luontevaa antaa hänelle. Vetäjän tehtävänä on prosessin kokonaisuudesta ja sen etenemisestä huolehtiminen. Ryhmän ilmapiirin kannalta hän on avainhenkilö. Hän huolehtii, että kaikki saavat äänensä kuuluville ja kaikki mielipiteet ovat arvokkaita. Analysointivaiheessa hän pyrkii käynnistämään avoimen, monipuolisen ja syvälle luo M A T K A 7

10 taavan keskustelun, jonka punaisena lankana on yhdessä oppiminen sekä oman ja moniammatillisen työn kehittäminen. Kokoontuminen voi tapahtua ryhmäläisten omissa työpaikoissa kiertäen, mutta saatu kokemus on osoittanut, että työskentely työpaikkojen ulkopuolella jossain rauhallisessa, miellyttävässä ympäristössä on paras ratkaisu. Ajankohtaisiin työasioihin tulee riittävä etäisyys eikä reviiriajattelu myöskään tule häiritsemään työskentelyä. Yhteisistä kustannuksista esim. kahvi ja tilavuokramenoista on hyvä sopia jo alkuvaiheessa, esimerkiksi vuorotellen kustantamisesta, sillä moniammatillisella työryhmällä ei yleensä ole kehittämisrahaa käytettävänään. Ryhmän ilmapiirillä on tärkeä merkitys työskentelylle ja tuloksille. Kaikkien osallistujien tulisi ryhmänä ja yksilöinä toimia niin, että ryhmässä vallitsisi luottamuksellinen, avoin, turvallinen, tasaarvoinen, osallistava ja kullekin tilaa ja arvostusta antava ilmapiiri. Menetelmän avulla ei missään tapauksessa pidä hakea virheitä tai syyllisiä, vaan tarkoituksena tulee olla oman ja muiden työn ulkokohtainen tarkastelu ja kehittäminen omaa ja toisten työtä kunnioittaen. Ensimmäisen tapaamisen aikana voidaan virittäytyä tulevaan työprosessiin siten, että ryhmäläiset kirjaavat paperille yksilötyönä omat näkemyksensä asiakastyön prosessien sujuvuudesta ja pulmakohdista. Tuotokset kootaan ja hyödynnetään siinä vaiheessa, kun kootaan prosesseista esille tulleita hyviä käytäntöjä ja pulmia ja etsitään niihin ratkaisuja. Ryhmä sopii tapaamisen lopussa, ketkä (2 3) tuovat seuraavaan tapaamiseen prosessikuvauksensa. III Prosessien kuvaaminen Koska kysymyksessä on oppimistapahtuma, käsiteltäväksi kannattaa valita prosesseja, jotka ovat jo päättyneet tai päättymässäselkiytyneessä vaiheessa. Keskeneräisiä, mahdollisesti kriisiytyneitä prosesseja varten tarvitaan konsultaatio jatai työnohjausapua. Tällaisissa tapauksissa Matkamenetelmää voi soveltaen käyttää, mutta vasta sen jälkeen, kun menetelmä on opeteltu tässä oppaassa kerrotulla tavalla. Avattavissa prosesseissa tulisi olla useita eri toimijoita ja prosessit saisivat olla tavanomaista mutkikkaampia ja vaikeampia. Valinnassa kannattaa myös 8 M A T K A

11 miettiä, minkä prosessin avaamisesta olisi itselle eniten hyötyä. Mielessä saisi olla useitakin vaihtoehtoja, sillä asiakkaaltaperheeltä on pyydettävä lupa prosessin esittämiseen (ilman nimiä, ilman perheen intiimien asioiden esittelyä, pienen ryhmän koulutustilaisuuteen), ja jos ensimmäiseen lupapyyntöön tulee kielteinen vastaus, käytettävissä on muita vaihtoehtoja. Kokemuksen mukaan luvat on pääsääntöisesti saatu. Prosessin kuvaus tehdään vaakatasossa fläpeille tai rullapaperille aikajanaa käyttäen. Jälkikäteisessä tarkastelussa huomataan, että monet prosessit tosiasiassa alkavat jo ennen lapsen syntymää eli äitiysneuvola on perheen ensimmäinen palvelupaikka. Alkuun kirjataan perustiedot perheestä (muunnetut nimet, iät, mahdollinen lähiverkosto) ja sen jälkeen aikajanalle vuosien varrella toteutuneet kontaktit, palvelut, hoidot, verkostotapaamiset yms. Tärkeää on saada näkyviksi nimenomaan tärkeät tapahtumat, yhteydenotot, neuvottelut, pulmalliset kohdat ja kaikki toimijat. Kuvaajan omista asiapapereista ja muistista ei löydy kaikkia tietoja, vaan prosessin täydentämiseksi tarvitaan yhteydenottoja esimerkiksi neuvolaan, päiväkotiin, kouluun tms. Tavoitteena on mahdollisimman kattavan kuvauksen saaminen perheen ja toimijoiden välisistä kontakteista. Sovitussa tapaamisessa prosessin kuvaaja esittelee prosessin muulle ryhmälle. Esittelyssä on tärkeintä viranomaisten toiminta, ja perheen sisäisistä asioista tuodaan esille vain prosessikuvauksen kannalta välttämättömät asiat muutokset. Perheen yksityisyyden kunnioittaminen ja tirkistelyn välttäminen on tärkeä muistaa tässä vaiheessa. Prosessin suullinen esittely tapahtuu kronologisena kuvauksena ilman selittelyjä tai arviointeja. Ryhmän jäsenet voivat tässä vaiheessa esittää täydentäviä kysymyksiä (mitä, kuka, missä, milloin), mutta eivät vielä miksikysymyksiä eivätkä arvioivia kommentteja. Kysymykset ja palaute on syytä kirjata ylös analyysivaihetta varten. Kun kokoontumisessa käsiteltävät 2 3 kuvausta on käyty läpi, voidaan tehdä pieni miltä tuntuu keskustelukierros. Sen jälkeen sovitaan seuraavan kerran kuvauksien ja mahdollisen analyysin esittämisestä. Analyysivaiheen taustatyö vaatii aikaa, joten se on otettava huomioon kokoontumisten sisällöistä sovittaessa. Mikäli kaikki kuvaukset sovitaan esitettäväksi ennen analysointivaihetta, kannattaa kuvausvaiheen päättyessä koota ryhmäläisten palaute siihenastisesta työskentelystä esimerkiksi kysymyksin, mitä työskentely on itselleomalle työyhteisölletiimille antanut, miten voisi menetelmää kehittää, mikä on edistänyt ja mikä vaikeuttanut työskentelyä ja millainen on ollut työskentelyilmapiiri. M A T K A 9

12 ASIAKASTYÖN PROSESSIN KUVAUS 1. Muistele sellaisia jo päättyneitä, päättymässä olevia tai selkiytyneessä vaiheessa olevia asiakastapauksia, joissa sinun lisäksesi on ollut muita eri toimijoita samanaikaisesti, ennen sinun mukaan tuloasi ja mahdollisesti sinun mukanaolosi jälkeen. 2. Valitse yksi tapaus. Sen ei tarvitse olla malliesimerkki prosessin sujuvuudesta. Valintakriteerinä voisi olla tyypillisyys: näin tässä aina käy, miksi ne eivät koskaan.., olisihan se pitänyt arvata, X:n kanssa homma sujuu aina hienosti kommentit ovat tuttuja näissä tapauksissa. Mieti myös, minkä prosessin avaamisesta saattaisi olla sinulle itsellesi eniten hyötyä. 3. Kysy asiakkaaltaperheeltä lupa käyttää asiakastapausta ja kertynyttä materiaalia moniammatillisen ryhmän koulutusaineistona. Kerro, ettei nimiä mainita ja että päähuomio kiinnitetään työntekijöiden toimintaan ja palvelujen toimivuuteen eikä perheen sisäisiin asioihin. Jos et saa lupaa, valitse toinen asiakas ja käänny hänen puoleensa. Saadun kokemuksen mukaan asiakkaat antavat pääsääntöisesti luvan pyydettäessä. 4. Piirrä aikajanaa hyväksi käyttäen kaavio siitä, miten prosessi on oikeasti edennyt. Koska prosessit ovat usein pitkiä ja monipolvisia, kannattaa käyttää fläppejä vaakatasossa tai riittävän leveää rullapaperia. Kaavioiden piirtämiseen on erilaisia malleja, joita ehkä tunnetkin. Tällaisen toimijarajat ylittävän prosessin kuvaaminen ei välttämättä suju valmiiden mallien mukaan, joten kannattaa tehdä ihan ikioma malli. Kirjaa prosessin alkuun perustiedot asiakkaasta perheestä ja sen jälkeen aikajanalle kaikki vuosien varrella kertyneet tärkeät tapahtumat: yhteydenotot, neuvottelut, verkostotapaamiset, palvelut, hoidot, pulmatilanteet jne. Kirjaa kaikki toimijat ajallisesti oikeisiin kohtiin ja osoita myös ajanjaksot, jolloin ei asiapapereiden ja oman muiden muistin mukaan ole näennäisesti tapahtunut mitään. Sinun asiapapereistasi ei saa irti koko prosessia, mutta toivottavasti voit irrottaa sen verran aikaa, että voit kysyä esim. rinnakkain työskennelleiltä, ennen sinua mukana olleilta tai jälkeesi tulleilta prosessin etenemisestä. Kokemus on osoittanut että piirtäminen ja aikajana ovat menetelmän käytön keskeiset elementit. Esimerkiksi kalvolle peräjälkeen kirjoitetut aikamäärät ja tapahtumat tai erilaiset sosiaalisia suhteita kuvaavat kartat eivät Matkamenetelmässä ole oikeita tapoja kuvaamaan asiakastyön prosessia. Esittele prosessi ryhmälle sovittuna aikana aikajanan mukaisesti. Ryhmäläiset voivat esittää tässä vaiheessa tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja (mitä, kuka, missä, milloin), mutta eivät vielä analysoiden eikä miksi kysymyksiä käyttäen. Kullekin kokoontumiskerralle sovittu kirjaaja sihteeri kirjaa tässä vaiheessa esille tulleet kysymykset, kommentit ja huomiot muistioon (ei itse asiakastapauksen sisältöjä), ja lisäksi kunkin ryhmäläisen on hyvä laittaa omia huomioitaan ja ajatuksiaan paperille myöhempää koontia varten. 10 M A T K A

13 M A T K A 11 Asiakasprosessin visualisointi. v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti

14 IV Prosessien analysointi Prosessien analysointi toteutetaan kolmivaiheisena seuraavasti: 1. vaiheessa analysointi prosessissa mukana olleiden työntekijöiden jatai oman työyhteisöntiimin kanssa 2. vaiheessa asiakashaastattelu (haastattelurunko apuna) 3. vaiheessa analysointi ryhmässä. Analysoinnissa (vaiheet 1 ja 3) pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mitä hyvää ja toimivaa prosessissa oli miten lapsinäkökulma lapsen etu toteutui; mitä hyvää ja mitä puutteita palvelujen toiminnassa oli miten moniammatillinen yhteistyö toteutui toimivatko ryhmäläiset tasaarvoisesti, omaa ja toistensa työtä arvostaen ja toisiinsa luottaen vai hierarkkisesti, salaillen, selän takana toimien tms. oliko asiakastyön prosessiin nimetty päävastuullinen ja vastuut jaettu oliko prosessissa riittävästi suunnitelmallisuutta arvioitiinko asetettujen tavoitteiden toteutumista ja prosessissa mukana olleiden ja taustalla vaikuttaneiden toimintaa kulkiko tarvittava tieto riittävän hyvin verkoston toimijoiden välillä mitä tästä prosessista voi oppia, mitä pitäisi tehdä samoin, mitä pitäisi käytännöissä muuttaa 1. vaiheessa prosessin esittäjä pyrkii vielä tarvittaessa täydentämään prosessikuvausta keskustelemalla muiden prosessissa mukana olleiden kanssa. Heidän jatai työparin tai tiimin kanssa tapahtuu myös prosessin analysointi edellä olevia ja muita esille nousevia kysymyksiä käyttäen. 12 M A T K A

15 2. vaiheessa eli asiakashaastattelussa (vanhemmat koko perhe lapsi tai nuori erikseen) käydään prosessi läpi mieluiten myös aikajärjestyksessä liitteenä olevaa asiakashaastattelurunkoa soveltuvin osin hyödyntäen. Asiakas arvioi omaa toimintaansa ja antaa palautetta palvelujen ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tällä tavoin saadaan arvokasta tietoa palvelujen kehittämistä varten, mutta erityisen tärkeänä ovat niin asiakkaat kuin työntekijätkin pitäneet prosessin läpikäyntiä jälkipuintitarkoituksessa. Keskustelut ovat lisänneet tapahtuneen ymmärtämistä, oikaisseet väärinymmärryksiä ja vapauttaneet syyllisyyksistä puolin ja toisin. Monien työntekijöiden mielestä tällainen jälkikäteen tapahtuva haastattelukäytäntö tulisi saada yleiseen käyttöön, koska siitä on koettu olevan paljon hyötyä asiakkaille, työntekijöille sekä palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämiselle 3. vaiheessa prosessin esittäjä levittää prosessikuvauksen seinälle ja esittelee analysointituotokset samoin kuin asiakashaastattelun tulokset ryhmälle, joka vielä täydentää analyysia omilla kommenteillaan, kysymyksillään ja johtopäätöksillään. Tämä vaihe vaatii aikaa noin kaksi tuntia prosessi ja samassa kokoontumisessa riittävän tauon avulla voidaan käydä läpi korkeintaan kaksi analyysiä. Kokoontumiskerralle sovittu kirjaaja sihteeri kirjaa palautteet, kommentit ja huomiot myöhempää käyttöä varten. Lisäksi kukin tekee edelleen omia muistiinpanoja. Kaikissa vaiheissa palautteen, huomioiden ja johtopäätösten kirjaaminen (muistiot ja ryhmän jäsenten muistiinpanot) on tärkeää, sillä sen avulla päästään varsinaiseen kehittämis ja muutostyöhön. M A T K A 13

16 Asiakashaastattelurunko, jota käytetään tapauskohtaisesti soveltaen Haastateltava: lapsi äiti isä muu, kuka: Prosessi (esim. sijoitus, erityisopetus, seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen ja hoito tms.): 1. Tunnistusvaihe kuka havaitsi avun tuen hoidon tarpeen ensimmäisenä (perheenjäsen, sukulainen, opettaja, päivähoidon työntekijä vai kuka) kuka otti kehen yhteyttä tapahtuiko tunnistaminen riittävän ajoissa vai lähdettiinkö liikkeelle liiankin varhaisessa vaiheessa keskusteliko joku työntekijä lapsen kanssa erikseen mitä tunnistaminen vaikutti perheen lapsen elämään yms. 2. Palveluun hoitoon tulovaihe kenen aloitteesta tapahtui kenen toimesta (esim. kuka hoiti ajanvarauksen) oliko perheellä tietoa palvelu hoitopaikasta riittävästi ( jos ei, mikä olisi ollut tärkeää tietoa) olisiko ollut vaihtoehtoisia palvelu hoitopaikkoja saiko perhe valita paikan, ajankohdan tms kävivätkö perheenjäsenet eri paikoissa ja oliko näiden paikkojen välillä keskinäistä yhteyttä kysyikö työntekijä lupaa saada keskustella asiasta jonkun muun työntekijän kanssa (kenen?) antoiko perhe luvan miten tunnistamisen tehnyt työntekijä oli mukana tässä vaiheessa saiko perhe oman työntekijän tekikö joku työntekijä kotikäynnin tässä vaiheessa keskusteltiinko riittävästi perheenjäsenten kanssa erikseen lapsen kanssa ennen hoito palvelupaikkaan menoa millaista kaiken kaikkiaan oli mennä palvelu hoitopaikkaan 3. Kartoitus ja arviointivaihe keitä oli mukana 14 M A T K A

17 kuultiinko perheenjäseniä ja lasta erikseen riittävästi millaisen merkityksen sai perheenjäsenten omat näkemykset arviot oliko tämä vaihe riittävän liian perusteellinen esittikö työntekijä (kuka) perheelle muuttumisvaatimuksia, millaisia tehtiinkö arvio diagnoosi sopivassa ajassa hätiköiden vitkutellen olivatko perheenjäsenet samaa mieltä arvioinnin lopputuloksesta 4. Hoito ja kuntoutusvaihe tehtiinkö hoito tai huoltosuunnitelma yhdessä perheen kanssa miten vanhemmat olivat mukana hoito kuntoutusprosessissa saiko lapsi riittävästi tietoa palautetta; entä muu perhe oliko lapsella perheellä oma työntekijä oliko hoidon kuntoutuksen menetelmät sopivat oliko hoidon kuntoutuksen kesto sopiva kokonaisarvio hoidosta kuntoutuksesta mikä oli hyvää ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin 5. Jälkihuolto jälkihoitovaihe tehtiinkö jälkihoito jälkihuoltosuunnitelma lapsen ja muun perheen vaikuttamismahdollisuudet suunnitelman sisältöön oliko jälkihoidollinen huollollinen tuki sisällöllisesti la määrällisesti riittävä oliko lapsella perheellä oma työntekijä mikä oli hyvää ja toimivaa ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin 6. Koko prosessi sujuiko ilman katkoksia toimiko tiedonkulku oliko riittävästi asiantuntemusta (moniammatillisuus) vältettiinkö päällekkäisyydet ( asiakas ei joutunut kertomaan usealle työntekijälle moneen kertaan samoja asioita) oliko prosessin ajallinen kesto sopiva saiko lapsi nuori perhe tarvitsemansa avun 7. Muuta palautetta palvelujen järjestäjille, toteuttajille ja päättäjille M A T K A 15

18 V Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen Tämän kokemuksellisen oppimisprosessin palaute kootaan ja hyödynnetään menetelmän jatkokäyttöä varten. Palaute saa olla perusteellisempi kuin kuvausvaiheen jälkeen esim. kysymyksin: oliko aikataulu sopiva, mikä analysointia auttoi, mikä vaikeutti, tekisitkö nyt analysointivaiheessa jotain toisin, mitä olet oppinut muiden analyyseistä, asiakashaastattelurungon käyttökelpoisuus, kokemukset asiakashaastattelusta, asiakaspalautteen käyttökelpoisuus ja hyöty asiakastyössä, ryhmän ilmapiiri, ryhmän työskentelyn vaikutus omaan ja oman työyhteisön työhön sekä miten aiot hyödyntää oppimaasi omassa työssäsi. Mikäli koottu palaute kannustaa jatkamaan menetelmän käyttöä uusien moniammatillisten ryhmien kanssa, kootaan ryhmästä jäsenet, jotka ovat valmiita vetämään uusia ryhmiä, ja sovitaan ainakin alustava aikataulu. Seuraavaksi kootaan kaikki ensimmäisestä kokoontumiskerrasta lähtien kertynyt materiaali, mikä sisältää olemassa olevia hyviä käytäntöjä, muutostarpeita ja muutosehdotuksia. Itsestä on paras lähteä liikkeelle siten, että yksilötyönä kukin kirjaa omaan työhön kohdistuneet palautteet toimivista käytännöistä samoin kuin muutostarpeista sekä omia näkemyksiä, miten muutokset voisi toteuttaa. Yksilötyön tuotokset käydään yhdessä läpi ja ryhmä voi antaa jäsenilleen lisäevästyksiä varsinkin muutosten toteuttamisen osalta. Näin saadaan kokoon ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot. Samalla tavalla kootaan moniammatilliseen työhön ja prosessien saumakohtiin (yhteistyöhön) kohdistuva palaute (hyvät käytännöt, muutostarpeet ja keinot). Kertyneestä materiaalista on syytä tehdä alustava poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, joka esitellään omille työyhteisöille ja esimiehille. Ohjelmassa kehittämistoimet voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: kehittämistarpeet asiakastyöntoimijatasolla, palvelujärjestelmätasolla ja päätöksentekotasolla. Paikallisen toimintakulttuurin mukaisella tavalla kehittämisohjelma käytännön toimenpidelistoineen ja aikatauluineen siirtyy tarvittavien päätösten jälkeen toteuttamisvaiheeseen. 16 M A T K A

19 Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen 1. Oppimisprosessin palautteen kokoaminen Prosessien avaaminen on osallistujilleen kokemuksellinen oppimisprosessi, jonka jälkeen koottava palaute palvelee niin osallistujia kuin menetelmän jatkokäyttöä ja kehittämistäkin. Palautekysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavia: oliko aikataulu sopiva mikä oppimisprosessia helpotti ja mikä vaikeutti (erityisesti prosessien kuvaamista ja analysointia) tekisitkö nyt kuvaus tai analysointivaiheessa jotain toisin, mitä mitä olet oppinut muiden kuvauksista ja analysoinneista asiakashaastattelurungon toimivuus kokemukset asiakashaastattelusta asiakaspalautteen käyttökelpoisuus ja hyöty asiakastyössä ryhmän ilmapiiri oppimiskokemuksen vaikutus omaan ja oman työyhteisön työhön miten aiot hyödyntää oppimaasi Ryhmässä sovitaan, kuka kokoaa annetut palautteet esimerkiksi ranskalaisin viivoin. Mikäli koottu palaute kannustaa käyttämään menetelmää uusien ryhmien kanssa, kootaan ryhmästä jäsenet, jotka ovat valmiita vetämään uusia ryhmiä, ja sovitaan käytännön toimista (ryhmien kokoonpano, summittainen aikataulu, tuki vetäjille yms.). 2. Ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot Prosessin aikana kertyneestä palautteesta (myös muistioista) kukin kirjaa yksilötyönä omaan ja oman ammattikunnan työhön liittyvät palautteet hyvistä käytännöistä ja muutostarpeista. Samanaikaisesti kukin voi jo miettiä muutoskeinoja. Yksilötyön tuotokset käydään läpi ryhmässä, joka antaa jäsenilleen lisäevästyksiä varsinkin muutosten toteuttamisen osalta. Samassa kokoontumisessa on myös sovittava, miten ammattikuntakohtaisista muutostarpeista ja keinoista tehty koonti viedään jatkokäsittelyyn ja sitä kautta käytäntöön. 3. Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma Kohdassa 2 kuvatulla tavalla kootaan myös moniammatilliseen työhön ja prosessien saumakohtiin kohdistuva palaute (toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot). Ennakkotyön eli palautteen kokoamisen voi tehdä myös joku ryhmäläisistä yksin tai yhdessä toisen kanssa. Kertyneestä materiaalista kootaan ryhmäkäsittelyn jälkeen poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, joka esitetään omille työyhteisöille ja esimiehille jatai käyttäen jotain yhteistä foorumia, jossa on mukana ao. hallintokuntien esimiehiä Ohjelmassa kehittämistoimet voidaan ryhmitellä esim. kehittämistoimet asiakastyön toimijatasolla kehittämistoimet palvelujärjestelmätasolla kehittämistoimet päätöksentekotasolla Paikallisen toimintakulttuurin mukaisella tavalla kehittämisohjelma siirtyy päätöksentekoon ja toteuttamisvaiheeseen erillisenä tai muuhun suunnittelu ja toteutuskokonaisuuteen liitettynä. M A T K A 17

20 VI Menetelmän soveltamismahdollisuudet Edellä esitetty malli soveltuu käytettäväksi menetelmän kokeilu ja käyttöönottovaiheessa. Tämän harjoittelu ja oppimisprosessin jälkeen kannattaa keskustella, miten menetelmää käytetään jatkossa. Menetelmän leviämisen kannalta olisi suotavaa, että mahdollisimman monet ryhmäläiset kokoaisivat uudet ryhmät asiakastyön prosesseja avaamaan. Haravaprojektin aikana malli on kehitetty lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa työskentelevien kanssa. Jotta menetelmä leviäisi myös muille sektoreille, ryhmiin olisi hyvä pyytää mukaan esimerkiksi vammaispalvelujen, vanhustenhuollon jatai työvoimahallinnon edustajia. Vaikka menetelmä on kehitetty erityisesti moniammatillisen työn kehittämisvälineeksi, muitakin käyttömahdollisuuksia on niille, jotka ovat perehtyneet menetelmän käyttöön. Prosessin piirtämisellä ja analysoinnilla voi selkiyttää omaa päätään keskeneräisissä vaikeissa paikoillaan polkevissa kauan jatkuneissa asiakastyön prosesseissa. Tätä selkiyttämistä voidaan toteuttaa myös työparintiimintyöyhteisöntyöryhmän (esim. oppilashuoltoryhmä) kanssa. Pitkissä prosesseissa ajankulun ja kokonaisuuden hämärtyminen on tuttua työntekijöille, mutta asiakas ei hahmota kokonaisuutta sen paremmin. Monista sosiaalisista, terveydellisistä ja taloudellisista vaikeuksista johtuen hänellä saattaa olla hyvinkin kaoottinen käsitys omasta elämästään ja saamistaan palveluista. Prosessin piirtäminen ja läpikäyminen yhdessä asiakkaan kanssa selkiyttää ja yhdenmukaistaa kummankin näkemyksiä menneestä ja avaa uudenlaisen mahdollisuuden suunnata kohti tulevaa 18 M A T K A

21 Ja lopuksi Kehittämistyön aikana menetelmää kohtaan ei ole esitetty juurikaan kritiikkiä, vaan se on koettu kaikin puolin hyväksi ja käyttökelpoiseksi työn kehittämisvälineeksi. Ainoana ongelmana on ollut riittävän ajan varaaminen prosessien avaamiselle ja analysoinnille. Ilman aikaresurssia menetelmän opettelu ei onnistukaan. Kun kuitenkin tiedetään, miten vaikeita ja tuloksiltaan epävarmoja ovat perinteiset moniammatillisen työn kehittämiskeinot, menetelmän käyttöönottoon kannattaa järjestää tarvittava aika ja ottaa sen avulla monia harppauksia kohti aitoa moniammatillista ja moniasiantuntijaista työtä. Matkamenetelmän nimi on lyhenne moniammatillisen työn kehittämisestä ja arvioinnista. Syvemmältä merkitykseltään Matka kertoo myös mielenkiintoisesta matkasta oman työn todellisuuteen ja ammatilliseen kasvuun, samoin kuin matkasta uusia, vieraita polkuja pitkin moniammatillisen työskentelyn mielenkiintoiseen maailmaan. M A T K A 19

22 20 M A T K A

23

24 Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla Matkamenetelmän avulla voidaan visualisoida aitoja asiakastyön prosesseja, jotka moniammatillisessa työssä ovat yleensä hyvin pitkiä, sirpaleista koostuvia ja monimutkaisia. Prosessikuvausten ja analysointien avulla on helppo havaita palvelujen sauma ja solmukohdat sekä kehittämistarpeet ammattikuntakohtaisen työn, moniammatillisen työn ja palvelujärjestelmän tasolla. Menetelmän kehittämisen yhteydessä syntynyt Villen tarina video osoittaa ensisijaisen asiakkaan eli lapsen äänen kuulumattomuuden ja moniammatillisen työskentelyn välttämättömyyden. Video ja Matkamenetelmä muodostavat kokonaisuuden, jota suositellaan hyödynnettäväksi lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen koulutus ja kehittämistyössä. Menetelmä on kehitetty lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten toimesta, mutta se soveltuu käytettäväksi myös vanhustenhuollossa, päihdepalveluissa ja kaikissa muissakin palveluissa, joissa toimitaan moniammatillisesti verkostoituen tai ketjuuntuen.

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Innokylä-työpaja Hanne Savolainen 9.6.2017 1 Työpajan ohjelma PAJAN ALOITUS Pajan tavoitteet ja esittäytyminen INNOKYLÄ TUTUKSI Innokylän ja sen työkalujen esittely Mikä on Innokylä?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020

Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen SOTE 2020 KOULUTUS, TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN workshop 6.10. klo 13-14.30 Raili Haaki, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vesa Kataja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Miten koulutus, tutkimus

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Innokylä tutuksi ja käyttöön

Innokylä tutuksi ja käyttöön Innokylä tutuksi ja käyttöön 1 Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö, joka kokoaa hyvinvointi- ja terveysalan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa kanavan toimintamallien levittämiseen.

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen 2.10.2017 Pirkanmaan LAPE Pippuri 1 4.10.2017 Päivi Viitanen-Marchegiano Päivän ohjelma 2.10.2017 Kuulumiskierros Terveiset THL:n Valtakunnallisilta LAPE-päiviltä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Työryhmäkysymykset THL

Työryhmäkysymykset THL Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Profiam Sosiaalipalvelut Oy Profiam Sosiaalipalvelut - Lastensuojelun erikoisosaamisen keskus MONIAMMATILLISUUS LASTENSUOJELUN AVOPALVELUISSA Systeeminen lastensuojelu yhteiskehittämispäivä 1.9.2017, Lupa auttaa -hanke 31.8.2017

Lisätiedot

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Työryhmäkysymykset THL

Työryhmäkysymykset THL Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 2. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Klubin kehittämistyöpaja Marja Sundström-Pullinen GMT 107-E

Klubin kehittämistyöpaja Marja Sundström-Pullinen GMT 107-E Klubin kehittämistyöpaja 2013 Työpajan tavoitteet Klubin toiminnan laadun parantaminen Jäsentyytyväisyyden nostaminen Jäsenten sitouttaminen Mitä klubi tekee ja miten tekee? LAADUKKAASTI TOIMIVASSA KLUBISSA

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä * Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä *Kuntoutus on jatkumoa sairauden hoidolle, toimintakyvyn merkityksen korostuminen (KELA, ICF) *Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU 2022) projektissa

Lisätiedot

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.

Lisätiedot

klo 13-16: työskentely Muistio

klo 13-16: työskentely Muistio 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 14.9.2015 klo 13-16: työskentely Muistio 1. Elinan avaus: johtamismallin muutostarpeen tausta, johtamismallin tavoitteet ja reunaehdot sekä aikataulu

Lisätiedot