Eila Kihlman. Matka. Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eila Kihlman. Matka. Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla"

Transkriptio

1 Eila Kihlman Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

2

3 Eila Kihlman Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla

4 TEKIJÄ Eila Kihlman ULKOASU Jyri Heimo, Arktios Oy ISBN Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto Savion kirjapaino Oy Kerava 2004 TILAUKSET Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Puh: (09) Julkaisunro: Lastensuojelun Keskusliitto Puh: (09)

5 Lukijalle Tämä julkaisu on osa Haravaprojektin ( ) tuottamaa Toimivat käytännöt julkaisusarjaa. Käyttäjäopas on tarkoitettu julkishallinnon, järjestöjen ja yritysten ammattilaisille ja kehittäjille. Sosiaali ja terveydenhuollon perinteenä pitkään kulkeneen yksintyöskentelyn mallin rinnalle on aikojen myötä tullut työpari ja tiimityöskentelyä ja aivan viime vuosina moniammatillinen verkostoitunut työ. Muutos ei ole ollut kovinkaan helppo, sillä toimijoiden määrän kasvu on lisännyt kylläkin asiantuntemusta, mutta muuttanut samalla asiakastyön prosessit entistäkin monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Epätietoisuus ja erilaiset näkemykset ilmoitusvelvollisuudesta, tietojen luovuttamisesta, salassapidosta sekä eri toimijoiden rooleista ja vastuista vaikeuttavat prosessien hallintaa. Käytettävissä ei ole ollut sellaista toimintamallia, joka ratkaisisi nämä kysymykset ja tarjoaisi oikotien hyvin toimivaan moniammatilliseen työskentelyyn. Sektoroituneessa ja hierarkkisessa palvelujärjestelmässä työskentelevillä saattaa olla myös asennevaikeuksia, sillä moniammatillinen työ edellyttää mukana olevilta tasaarvoisuutta, keskinäistä luottamusta, toisen työn arvostusta ja erilaisten näkökulmien hyväksymistä ja hyödyntämistä. Haravaprojektin yhtenä osahankkeena toteutettiin monmiammatillisen asiakastyön kehittämisen osahanke ja sen tuotoksena syntyi Matka eli moniammatillisen työn kehittämis ja arviointimenetelmä asiakastyön prosessien avaamisen avulla. Syvemmältä merkitykseltään Matka kertoo myös mielenkiintoisesta matkasta oman työn todellisuuteen ja ammatilliseen kasvuun, samoin kuin matkasta uusia, vieraita polkuja pitkin moniammatillisen työskentelyn mielenkiintoiseen maailmaan. Mallia on kehitetty KeskiSuomessa kahden maakunnallisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän toimesta ja lisäksi mallia on käytetty Jämsässä, Jämsänkoskella, Kuhmoisissa ja Muuramessa. Kehittämis ja kokeilutyössä on ollut mukana noin 100 ammattilaista, joiden työpanos on ollut merkittävä mallin luomiselle samoin kuin kunkin osallistujan oman ja moniammatillisen työn kehittämiselle. Lämpimät kiitokset kaikille kehittämistyössä mukana olleille! Eila Kihlman

6 Prosessien kuvaaminen ja analysointi vaiheistettuna Asiakastyön prosessilla tarkoitetaan saman asiakkaanasiakasperheen palvelukokonaisuutta, jossa on toimijoina monen organisaationsektorin työntekijöitä ja joskus myös vapaaehtoisia. Arkityössä eri toimijoiden työ ei yleensä näyttäydy prosessinomaisena kokonaisuutena eikä se tietoisesti sitä olekaan. Prosessien avaamisen tarkoituksena on saada näkyville kokonaisuus, jota analysoimalla selkiytetään moniammatillisen työn lähtökohtia ja edellytyksiä. Menetelmää voidaan käyttää myös oman työn tai työyhteisön työn kehittämisvälineenä. Menetelmästä saatua hyötyä on vaikea siirtää toisille, vaan tarvitaan omaa osallistumista ja sitä kautta tapahtuvaa kokemuksellista oppimista. Prosessien avaaminen ja analysointi Matkamenetelmän avulla on oppimisprosessi, joka saadun kokemuksen mukaan tehokkaalla tavalla lisää osallistujien valmiuksia moniammatilliseen työhön. Menetelmä selkiyttää omaa ammatillista roolia, lisää luottamusta muita ammattilaisia kohtaan, uudistaa tehokkaasti yhteistyökäytäntöjä, jämäköittää asiakastyön prosesseja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Matkamenetelmän vaiheet: 1. Ryhmän kokoaminen 2. Ryhmätoiminnan käynnistäminen 3. Prosessien kuvaaminen 4. Prosessien analysointi analysointi prosessissa mukana olleiden jatai työparin tai tiimin kanssa asiakashaastattelu analysointi ryhmässä 5. Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen oppimisprosessin palautteen kokoaminen ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot poikkihallinnollinen kehittämisohjelma 6. Menetelmän soveltaminen

7 VAIHE I RYHMÄ KOOLLE moniammatillisuus noin henkilöä valmius kokemukselliseen oppimiseen MENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN VAIHE II RYHMÄN KÄYNNISTYS VAIHE III PROSESSIN KUVAAMINEN VAIHE IV PROSESSIEN ANALYSOINTI VAIHE V KERTYNEEN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN VAIHE VI MENETELMÄN SOVELTAMINEN tutustuminen yhteystiedot menetelmän vaiheiden läpikäyminen pelisäännöt: aikataulu, vetäjä, kirjaaminen, ilmapiiri asiakkaanperheen lupa tietojen keruu papereista ja mukana olleilta aikajanalle piirtäminen (päähuomio palvelujen toimintaan) esittely ryhmälle analysointi prosessissa mukana olleiden jatai työparin tai tiimin kanssa asiakashaastattelu analysoinnin tuotokset ryhmälle ryhmän tuoma täydennys palautteet, kehittämistarpeet ja ehdotukset oman työn kehittäminen ammattikuntakohtainen kehittämistyö hallintokuntakohtainen kehittäminen poikkihallinnollinenmoniammatillinen kehittäminen työnohjaus ja konsultaatio selkiyttämisväline itselle ja asiakkaalle huoltosuunnitelman tarkistuksessa tai huostaanoton valmistelussa eri sektoreiden moniammatillisen työn kehittämiseksi M A T K A 5

8 I Ryhmän kokoaminen Aloite moniammatillisen asiakastyön kehittämiseen prosessien avaamisen avulla voi tulla keneltä tahansa työntekijältä ja kuka tahansa voi olla ryhmän koollekutsujana. Tärkeää on, että ensivaiheessa saadaan koolle moniammatillinen ryhmä, jossa on hyvin kattava edustus lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen asiakastyöstä esimerkiksi (erityis)lastentarhanopettaja, (erityis)opettaja, neuvolankoulun terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, perheneuvolan psykologisosiaalityöntekijä, lastenpsykiatrian edustaja, palveluja tuottavan järjestön esim. ensi ja turvakodin tai Pelastakaa Lapset ry:n edustaja jne. Menetelmää voidaan opetella käyttämään myös jo olemassa olevissa ryhmissä esimerkiksi oppilashuoltoryhmissä. Yhteisen oppimiskokemuksen jälkeen ryhmäläiset voivat soveltaa menetelmää esimerkiksi kokoamalla moniammatillisen ryhmän jonkin asiakastapauksen ympärille, käyttämällä menetelmää oman tai työyhteisönsä työn kehittämiseen tai asiakkaan kanssa käytävään keskusteluun ja arviointiin. 6 M A T K A

9 II Ryhmätoiminnan käynnistäminen Ensimmäinen tapaaminen on tutustumista, orientoitumista ja käytännön asioista sekä pelisäännöistä sopimista varten. Tutustumiskierroksella kukin kertoo haluamassaan määrin itsestään ja omasta työstään sekä ajankohtaisista arkityön haasteista. Usein tämän kierroksen aikana nousee esille yhteisiä huolen aiheita ja kehittämistarpeita, jotka on syytä kirjata ylös myöhempää käyttöä varten. Tutustumiskierroksen aikana kootaan nimi ja yhteystietolista. Seuraavaksi on hyvä käydä läpi prosessien avaamismenetelmä vaiheittain, jolloin ryhmäläiset kykenevät arvioimaan oman osallistumismahdollisuutensa ja halukkuutensa sekä rakentamaan työskentelylle sopivan aikataulun. Kokoontumisajat on syytä sopia esim. keväänsyksyn osalta. Kokoontumiskertojen määrä riippuu ryhmän koosta sekä siitä, tuovatko kaikki ryhmäläiset casensa käsittelyyn. Prosessikuvauksia voi olla samassa istunnossa useitakin, ei kuitenkaan kolmea enempää. Analysointi on kuvausta raskaampi työvaihe ja kaksi analyysiakerta on ehdoton maksimi. Analyysien ohella voidaan ottaa lisäksi yksi kuvaus, jos aikataulu on tiukka ja ryhmäläiset jaksavat. Työskentelyprosessista ei pidä tehdä liian raskasta, ja alkuperäistä suunnitelmaa hitaammalle etenemiselle on annettava mahdollisuus. Sovituista kokousajoista on kuitenkin hyvä pitää kiinni, koska aikoja muutettaessa osa ryhmästä voi pudota kokonaan pois. Koollekutsujanyhdyshenkilön nimeäminen on tärkeää, vaikka kokousajat ja paikat sovitaan etukäteen. Vaikka sähköpostin avulla on helppo tavoittaa koko ryhmä, saattaa tulla tilanteita, joissa tarvitaan henkilöä hoitamaan viestintä keskitetysti. Työskentelyn vetovastuu on kertyneen kokemuksen mukaan hyvä keskittää jollekin ryhmäläiselle, mutta kirjaamistehtävät voidaan jakaa. Jos joku ryhmäläisistä on aiemmin ollut mukana avaamassa prosesseja, vetovastuu olisi luontevaa antaa hänelle. Vetäjän tehtävänä on prosessin kokonaisuudesta ja sen etenemisestä huolehtiminen. Ryhmän ilmapiirin kannalta hän on avainhenkilö. Hän huolehtii, että kaikki saavat äänensä kuuluville ja kaikki mielipiteet ovat arvokkaita. Analysointivaiheessa hän pyrkii käynnistämään avoimen, monipuolisen ja syvälle luo M A T K A 7

10 taavan keskustelun, jonka punaisena lankana on yhdessä oppiminen sekä oman ja moniammatillisen työn kehittäminen. Kokoontuminen voi tapahtua ryhmäläisten omissa työpaikoissa kiertäen, mutta saatu kokemus on osoittanut, että työskentely työpaikkojen ulkopuolella jossain rauhallisessa, miellyttävässä ympäristössä on paras ratkaisu. Ajankohtaisiin työasioihin tulee riittävä etäisyys eikä reviiriajattelu myöskään tule häiritsemään työskentelyä. Yhteisistä kustannuksista esim. kahvi ja tilavuokramenoista on hyvä sopia jo alkuvaiheessa, esimerkiksi vuorotellen kustantamisesta, sillä moniammatillisella työryhmällä ei yleensä ole kehittämisrahaa käytettävänään. Ryhmän ilmapiirillä on tärkeä merkitys työskentelylle ja tuloksille. Kaikkien osallistujien tulisi ryhmänä ja yksilöinä toimia niin, että ryhmässä vallitsisi luottamuksellinen, avoin, turvallinen, tasaarvoinen, osallistava ja kullekin tilaa ja arvostusta antava ilmapiiri. Menetelmän avulla ei missään tapauksessa pidä hakea virheitä tai syyllisiä, vaan tarkoituksena tulee olla oman ja muiden työn ulkokohtainen tarkastelu ja kehittäminen omaa ja toisten työtä kunnioittaen. Ensimmäisen tapaamisen aikana voidaan virittäytyä tulevaan työprosessiin siten, että ryhmäläiset kirjaavat paperille yksilötyönä omat näkemyksensä asiakastyön prosessien sujuvuudesta ja pulmakohdista. Tuotokset kootaan ja hyödynnetään siinä vaiheessa, kun kootaan prosesseista esille tulleita hyviä käytäntöjä ja pulmia ja etsitään niihin ratkaisuja. Ryhmä sopii tapaamisen lopussa, ketkä (2 3) tuovat seuraavaan tapaamiseen prosessikuvauksensa. III Prosessien kuvaaminen Koska kysymyksessä on oppimistapahtuma, käsiteltäväksi kannattaa valita prosesseja, jotka ovat jo päättyneet tai päättymässäselkiytyneessä vaiheessa. Keskeneräisiä, mahdollisesti kriisiytyneitä prosesseja varten tarvitaan konsultaatio jatai työnohjausapua. Tällaisissa tapauksissa Matkamenetelmää voi soveltaen käyttää, mutta vasta sen jälkeen, kun menetelmä on opeteltu tässä oppaassa kerrotulla tavalla. Avattavissa prosesseissa tulisi olla useita eri toimijoita ja prosessit saisivat olla tavanomaista mutkikkaampia ja vaikeampia. Valinnassa kannattaa myös 8 M A T K A

11 miettiä, minkä prosessin avaamisesta olisi itselle eniten hyötyä. Mielessä saisi olla useitakin vaihtoehtoja, sillä asiakkaaltaperheeltä on pyydettävä lupa prosessin esittämiseen (ilman nimiä, ilman perheen intiimien asioiden esittelyä, pienen ryhmän koulutustilaisuuteen), ja jos ensimmäiseen lupapyyntöön tulee kielteinen vastaus, käytettävissä on muita vaihtoehtoja. Kokemuksen mukaan luvat on pääsääntöisesti saatu. Prosessin kuvaus tehdään vaakatasossa fläpeille tai rullapaperille aikajanaa käyttäen. Jälkikäteisessä tarkastelussa huomataan, että monet prosessit tosiasiassa alkavat jo ennen lapsen syntymää eli äitiysneuvola on perheen ensimmäinen palvelupaikka. Alkuun kirjataan perustiedot perheestä (muunnetut nimet, iät, mahdollinen lähiverkosto) ja sen jälkeen aikajanalle vuosien varrella toteutuneet kontaktit, palvelut, hoidot, verkostotapaamiset yms. Tärkeää on saada näkyviksi nimenomaan tärkeät tapahtumat, yhteydenotot, neuvottelut, pulmalliset kohdat ja kaikki toimijat. Kuvaajan omista asiapapereista ja muistista ei löydy kaikkia tietoja, vaan prosessin täydentämiseksi tarvitaan yhteydenottoja esimerkiksi neuvolaan, päiväkotiin, kouluun tms. Tavoitteena on mahdollisimman kattavan kuvauksen saaminen perheen ja toimijoiden välisistä kontakteista. Sovitussa tapaamisessa prosessin kuvaaja esittelee prosessin muulle ryhmälle. Esittelyssä on tärkeintä viranomaisten toiminta, ja perheen sisäisistä asioista tuodaan esille vain prosessikuvauksen kannalta välttämättömät asiat muutokset. Perheen yksityisyyden kunnioittaminen ja tirkistelyn välttäminen on tärkeä muistaa tässä vaiheessa. Prosessin suullinen esittely tapahtuu kronologisena kuvauksena ilman selittelyjä tai arviointeja. Ryhmän jäsenet voivat tässä vaiheessa esittää täydentäviä kysymyksiä (mitä, kuka, missä, milloin), mutta eivät vielä miksikysymyksiä eivätkä arvioivia kommentteja. Kysymykset ja palaute on syytä kirjata ylös analyysivaihetta varten. Kun kokoontumisessa käsiteltävät 2 3 kuvausta on käyty läpi, voidaan tehdä pieni miltä tuntuu keskustelukierros. Sen jälkeen sovitaan seuraavan kerran kuvauksien ja mahdollisen analyysin esittämisestä. Analyysivaiheen taustatyö vaatii aikaa, joten se on otettava huomioon kokoontumisten sisällöistä sovittaessa. Mikäli kaikki kuvaukset sovitaan esitettäväksi ennen analysointivaihetta, kannattaa kuvausvaiheen päättyessä koota ryhmäläisten palaute siihenastisesta työskentelystä esimerkiksi kysymyksin, mitä työskentely on itselleomalle työyhteisölletiimille antanut, miten voisi menetelmää kehittää, mikä on edistänyt ja mikä vaikeuttanut työskentelyä ja millainen on ollut työskentelyilmapiiri. M A T K A 9

12 ASIAKASTYÖN PROSESSIN KUVAUS 1. Muistele sellaisia jo päättyneitä, päättymässä olevia tai selkiytyneessä vaiheessa olevia asiakastapauksia, joissa sinun lisäksesi on ollut muita eri toimijoita samanaikaisesti, ennen sinun mukaan tuloasi ja mahdollisesti sinun mukanaolosi jälkeen. 2. Valitse yksi tapaus. Sen ei tarvitse olla malliesimerkki prosessin sujuvuudesta. Valintakriteerinä voisi olla tyypillisyys: näin tässä aina käy, miksi ne eivät koskaan.., olisihan se pitänyt arvata, X:n kanssa homma sujuu aina hienosti kommentit ovat tuttuja näissä tapauksissa. Mieti myös, minkä prosessin avaamisesta saattaisi olla sinulle itsellesi eniten hyötyä. 3. Kysy asiakkaaltaperheeltä lupa käyttää asiakastapausta ja kertynyttä materiaalia moniammatillisen ryhmän koulutusaineistona. Kerro, ettei nimiä mainita ja että päähuomio kiinnitetään työntekijöiden toimintaan ja palvelujen toimivuuteen eikä perheen sisäisiin asioihin. Jos et saa lupaa, valitse toinen asiakas ja käänny hänen puoleensa. Saadun kokemuksen mukaan asiakkaat antavat pääsääntöisesti luvan pyydettäessä. 4. Piirrä aikajanaa hyväksi käyttäen kaavio siitä, miten prosessi on oikeasti edennyt. Koska prosessit ovat usein pitkiä ja monipolvisia, kannattaa käyttää fläppejä vaakatasossa tai riittävän leveää rullapaperia. Kaavioiden piirtämiseen on erilaisia malleja, joita ehkä tunnetkin. Tällaisen toimijarajat ylittävän prosessin kuvaaminen ei välttämättä suju valmiiden mallien mukaan, joten kannattaa tehdä ihan ikioma malli. Kirjaa prosessin alkuun perustiedot asiakkaasta perheestä ja sen jälkeen aikajanalle kaikki vuosien varrella kertyneet tärkeät tapahtumat: yhteydenotot, neuvottelut, verkostotapaamiset, palvelut, hoidot, pulmatilanteet jne. Kirjaa kaikki toimijat ajallisesti oikeisiin kohtiin ja osoita myös ajanjaksot, jolloin ei asiapapereiden ja oman muiden muistin mukaan ole näennäisesti tapahtunut mitään. Sinun asiapapereistasi ei saa irti koko prosessia, mutta toivottavasti voit irrottaa sen verran aikaa, että voit kysyä esim. rinnakkain työskennelleiltä, ennen sinua mukana olleilta tai jälkeesi tulleilta prosessin etenemisestä. Kokemus on osoittanut että piirtäminen ja aikajana ovat menetelmän käytön keskeiset elementit. Esimerkiksi kalvolle peräjälkeen kirjoitetut aikamäärät ja tapahtumat tai erilaiset sosiaalisia suhteita kuvaavat kartat eivät Matkamenetelmässä ole oikeita tapoja kuvaamaan asiakastyön prosessia. Esittele prosessi ryhmälle sovittuna aikana aikajanan mukaisesti. Ryhmäläiset voivat esittää tässä vaiheessa tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja (mitä, kuka, missä, milloin), mutta eivät vielä analysoiden eikä miksi kysymyksiä käyttäen. Kullekin kokoontumiskerralle sovittu kirjaaja sihteeri kirjaa tässä vaiheessa esille tulleet kysymykset, kommentit ja huomiot muistioon (ei itse asiakastapauksen sisältöjä), ja lisäksi kunkin ryhmäläisen on hyvä laittaa omia huomioitaan ja ajatuksiaan paperille myöhempää koontia varten. 10 M A T K A

13 M A T K A 11 Asiakasprosessin visualisointi. v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti v. 24 Äiti Laura v. 23 Isä Tuomas Äitiysneuvola huoli Jenna oliisi P n Sairaala sos.työ 998 ja Ensiturvakoti Huoli neuvola Poliisi Kriisikeskuktjä sen astenkoti L Ls sos.työ Perhetyö huoli Mielentertsto veys Aklinikka Lsilmoitus maksusitoumus? VERKOSTOPALVERI perhetyö sosiaalityö mielenter.tsto Aklinikka! Äiti Isä Neuvola 1vuotistarkastus huoli tapaa Sos.tjä äidin perheneuvola ilmoitus muutosta isovanhemmat Päiväkoti huoli isäpuoli Uusi Joni Lssos.työ? Huostaanotto Aklinikka Lasten plk psykiatrian VERKOSTOPALVERI sosiaalityö psykiatria lasten mielenter.tsto perhetyö Aklinikka neuvola päiväkoti äiti

14 IV Prosessien analysointi Prosessien analysointi toteutetaan kolmivaiheisena seuraavasti: 1. vaiheessa analysointi prosessissa mukana olleiden työntekijöiden jatai oman työyhteisöntiimin kanssa 2. vaiheessa asiakashaastattelu (haastattelurunko apuna) 3. vaiheessa analysointi ryhmässä. Analysoinnissa (vaiheet 1 ja 3) pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mitä hyvää ja toimivaa prosessissa oli miten lapsinäkökulma lapsen etu toteutui; mitä hyvää ja mitä puutteita palvelujen toiminnassa oli miten moniammatillinen yhteistyö toteutui toimivatko ryhmäläiset tasaarvoisesti, omaa ja toistensa työtä arvostaen ja toisiinsa luottaen vai hierarkkisesti, salaillen, selän takana toimien tms. oliko asiakastyön prosessiin nimetty päävastuullinen ja vastuut jaettu oliko prosessissa riittävästi suunnitelmallisuutta arvioitiinko asetettujen tavoitteiden toteutumista ja prosessissa mukana olleiden ja taustalla vaikuttaneiden toimintaa kulkiko tarvittava tieto riittävän hyvin verkoston toimijoiden välillä mitä tästä prosessista voi oppia, mitä pitäisi tehdä samoin, mitä pitäisi käytännöissä muuttaa 1. vaiheessa prosessin esittäjä pyrkii vielä tarvittaessa täydentämään prosessikuvausta keskustelemalla muiden prosessissa mukana olleiden kanssa. Heidän jatai työparin tai tiimin kanssa tapahtuu myös prosessin analysointi edellä olevia ja muita esille nousevia kysymyksiä käyttäen. 12 M A T K A

15 2. vaiheessa eli asiakashaastattelussa (vanhemmat koko perhe lapsi tai nuori erikseen) käydään prosessi läpi mieluiten myös aikajärjestyksessä liitteenä olevaa asiakashaastattelurunkoa soveltuvin osin hyödyntäen. Asiakas arvioi omaa toimintaansa ja antaa palautetta palvelujen ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tällä tavoin saadaan arvokasta tietoa palvelujen kehittämistä varten, mutta erityisen tärkeänä ovat niin asiakkaat kuin työntekijätkin pitäneet prosessin läpikäyntiä jälkipuintitarkoituksessa. Keskustelut ovat lisänneet tapahtuneen ymmärtämistä, oikaisseet väärinymmärryksiä ja vapauttaneet syyllisyyksistä puolin ja toisin. Monien työntekijöiden mielestä tällainen jälkikäteen tapahtuva haastattelukäytäntö tulisi saada yleiseen käyttöön, koska siitä on koettu olevan paljon hyötyä asiakkaille, työntekijöille sekä palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämiselle 3. vaiheessa prosessin esittäjä levittää prosessikuvauksen seinälle ja esittelee analysointituotokset samoin kuin asiakashaastattelun tulokset ryhmälle, joka vielä täydentää analyysia omilla kommenteillaan, kysymyksillään ja johtopäätöksillään. Tämä vaihe vaatii aikaa noin kaksi tuntia prosessi ja samassa kokoontumisessa riittävän tauon avulla voidaan käydä läpi korkeintaan kaksi analyysiä. Kokoontumiskerralle sovittu kirjaaja sihteeri kirjaa palautteet, kommentit ja huomiot myöhempää käyttöä varten. Lisäksi kukin tekee edelleen omia muistiinpanoja. Kaikissa vaiheissa palautteen, huomioiden ja johtopäätösten kirjaaminen (muistiot ja ryhmän jäsenten muistiinpanot) on tärkeää, sillä sen avulla päästään varsinaiseen kehittämis ja muutostyöhön. M A T K A 13

16 Asiakashaastattelurunko, jota käytetään tapauskohtaisesti soveltaen Haastateltava: lapsi äiti isä muu, kuka: Prosessi (esim. sijoitus, erityisopetus, seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen ja hoito tms.): 1. Tunnistusvaihe kuka havaitsi avun tuen hoidon tarpeen ensimmäisenä (perheenjäsen, sukulainen, opettaja, päivähoidon työntekijä vai kuka) kuka otti kehen yhteyttä tapahtuiko tunnistaminen riittävän ajoissa vai lähdettiinkö liikkeelle liiankin varhaisessa vaiheessa keskusteliko joku työntekijä lapsen kanssa erikseen mitä tunnistaminen vaikutti perheen lapsen elämään yms. 2. Palveluun hoitoon tulovaihe kenen aloitteesta tapahtui kenen toimesta (esim. kuka hoiti ajanvarauksen) oliko perheellä tietoa palvelu hoitopaikasta riittävästi ( jos ei, mikä olisi ollut tärkeää tietoa) olisiko ollut vaihtoehtoisia palvelu hoitopaikkoja saiko perhe valita paikan, ajankohdan tms kävivätkö perheenjäsenet eri paikoissa ja oliko näiden paikkojen välillä keskinäistä yhteyttä kysyikö työntekijä lupaa saada keskustella asiasta jonkun muun työntekijän kanssa (kenen?) antoiko perhe luvan miten tunnistamisen tehnyt työntekijä oli mukana tässä vaiheessa saiko perhe oman työntekijän tekikö joku työntekijä kotikäynnin tässä vaiheessa keskusteltiinko riittävästi perheenjäsenten kanssa erikseen lapsen kanssa ennen hoito palvelupaikkaan menoa millaista kaiken kaikkiaan oli mennä palvelu hoitopaikkaan 3. Kartoitus ja arviointivaihe keitä oli mukana 14 M A T K A

17 kuultiinko perheenjäseniä ja lasta erikseen riittävästi millaisen merkityksen sai perheenjäsenten omat näkemykset arviot oliko tämä vaihe riittävän liian perusteellinen esittikö työntekijä (kuka) perheelle muuttumisvaatimuksia, millaisia tehtiinkö arvio diagnoosi sopivassa ajassa hätiköiden vitkutellen olivatko perheenjäsenet samaa mieltä arvioinnin lopputuloksesta 4. Hoito ja kuntoutusvaihe tehtiinkö hoito tai huoltosuunnitelma yhdessä perheen kanssa miten vanhemmat olivat mukana hoito kuntoutusprosessissa saiko lapsi riittävästi tietoa palautetta; entä muu perhe oliko lapsella perheellä oma työntekijä oliko hoidon kuntoutuksen menetelmät sopivat oliko hoidon kuntoutuksen kesto sopiva kokonaisarvio hoidosta kuntoutuksesta mikä oli hyvää ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin 5. Jälkihuolto jälkihoitovaihe tehtiinkö jälkihoito jälkihuoltosuunnitelma lapsen ja muun perheen vaikuttamismahdollisuudet suunnitelman sisältöön oliko jälkihoidollinen huollollinen tuki sisällöllisesti la määrällisesti riittävä oliko lapsella perheellä oma työntekijä mikä oli hyvää ja toimivaa ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin 6. Koko prosessi sujuiko ilman katkoksia toimiko tiedonkulku oliko riittävästi asiantuntemusta (moniammatillisuus) vältettiinkö päällekkäisyydet ( asiakas ei joutunut kertomaan usealle työntekijälle moneen kertaan samoja asioita) oliko prosessin ajallinen kesto sopiva saiko lapsi nuori perhe tarvitsemansa avun 7. Muuta palautetta palvelujen järjestäjille, toteuttajille ja päättäjille M A T K A 15

18 V Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen Tämän kokemuksellisen oppimisprosessin palaute kootaan ja hyödynnetään menetelmän jatkokäyttöä varten. Palaute saa olla perusteellisempi kuin kuvausvaiheen jälkeen esim. kysymyksin: oliko aikataulu sopiva, mikä analysointia auttoi, mikä vaikeutti, tekisitkö nyt analysointivaiheessa jotain toisin, mitä olet oppinut muiden analyyseistä, asiakashaastattelurungon käyttökelpoisuus, kokemukset asiakashaastattelusta, asiakaspalautteen käyttökelpoisuus ja hyöty asiakastyössä, ryhmän ilmapiiri, ryhmän työskentelyn vaikutus omaan ja oman työyhteisön työhön sekä miten aiot hyödyntää oppimaasi omassa työssäsi. Mikäli koottu palaute kannustaa jatkamaan menetelmän käyttöä uusien moniammatillisten ryhmien kanssa, kootaan ryhmästä jäsenet, jotka ovat valmiita vetämään uusia ryhmiä, ja sovitaan ainakin alustava aikataulu. Seuraavaksi kootaan kaikki ensimmäisestä kokoontumiskerrasta lähtien kertynyt materiaali, mikä sisältää olemassa olevia hyviä käytäntöjä, muutostarpeita ja muutosehdotuksia. Itsestä on paras lähteä liikkeelle siten, että yksilötyönä kukin kirjaa omaan työhön kohdistuneet palautteet toimivista käytännöistä samoin kuin muutostarpeista sekä omia näkemyksiä, miten muutokset voisi toteuttaa. Yksilötyön tuotokset käydään yhdessä läpi ja ryhmä voi antaa jäsenilleen lisäevästyksiä varsinkin muutosten toteuttamisen osalta. Näin saadaan kokoon ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot. Samalla tavalla kootaan moniammatilliseen työhön ja prosessien saumakohtiin (yhteistyöhön) kohdistuva palaute (hyvät käytännöt, muutostarpeet ja keinot). Kertyneestä materiaalista on syytä tehdä alustava poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, joka esitellään omille työyhteisöille ja esimiehille. Ohjelmassa kehittämistoimet voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: kehittämistarpeet asiakastyöntoimijatasolla, palvelujärjestelmätasolla ja päätöksentekotasolla. Paikallisen toimintakulttuurin mukaisella tavalla kehittämisohjelma käytännön toimenpidelistoineen ja aikatauluineen siirtyy tarvittavien päätösten jälkeen toteuttamisvaiheeseen. 16 M A T K A

19 Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen 1. Oppimisprosessin palautteen kokoaminen Prosessien avaaminen on osallistujilleen kokemuksellinen oppimisprosessi, jonka jälkeen koottava palaute palvelee niin osallistujia kuin menetelmän jatkokäyttöä ja kehittämistäkin. Palautekysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavia: oliko aikataulu sopiva mikä oppimisprosessia helpotti ja mikä vaikeutti (erityisesti prosessien kuvaamista ja analysointia) tekisitkö nyt kuvaus tai analysointivaiheessa jotain toisin, mitä mitä olet oppinut muiden kuvauksista ja analysoinneista asiakashaastattelurungon toimivuus kokemukset asiakashaastattelusta asiakaspalautteen käyttökelpoisuus ja hyöty asiakastyössä ryhmän ilmapiiri oppimiskokemuksen vaikutus omaan ja oman työyhteisön työhön miten aiot hyödyntää oppimaasi Ryhmässä sovitaan, kuka kokoaa annetut palautteet esimerkiksi ranskalaisin viivoin. Mikäli koottu palaute kannustaa käyttämään menetelmää uusien ryhmien kanssa, kootaan ryhmästä jäsenet, jotka ovat valmiita vetämään uusia ryhmiä, ja sovitaan käytännön toimista (ryhmien kokoonpano, summittainen aikataulu, tuki vetäjille yms.). 2. Ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot Prosessin aikana kertyneestä palautteesta (myös muistioista) kukin kirjaa yksilötyönä omaan ja oman ammattikunnan työhön liittyvät palautteet hyvistä käytännöistä ja muutostarpeista. Samanaikaisesti kukin voi jo miettiä muutoskeinoja. Yksilötyön tuotokset käydään läpi ryhmässä, joka antaa jäsenilleen lisäevästyksiä varsinkin muutosten toteuttamisen osalta. Samassa kokoontumisessa on myös sovittava, miten ammattikuntakohtaisista muutostarpeista ja keinoista tehty koonti viedään jatkokäsittelyyn ja sitä kautta käytäntöön. 3. Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma Kohdassa 2 kuvatulla tavalla kootaan myös moniammatilliseen työhön ja prosessien saumakohtiin kohdistuva palaute (toimivat käytännöt, muutostarpeet ja keinot). Ennakkotyön eli palautteen kokoamisen voi tehdä myös joku ryhmäläisistä yksin tai yhdessä toisen kanssa. Kertyneestä materiaalista kootaan ryhmäkäsittelyn jälkeen poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, joka esitetään omille työyhteisöille ja esimiehille jatai käyttäen jotain yhteistä foorumia, jossa on mukana ao. hallintokuntien esimiehiä Ohjelmassa kehittämistoimet voidaan ryhmitellä esim. kehittämistoimet asiakastyön toimijatasolla kehittämistoimet palvelujärjestelmätasolla kehittämistoimet päätöksentekotasolla Paikallisen toimintakulttuurin mukaisella tavalla kehittämisohjelma siirtyy päätöksentekoon ja toteuttamisvaiheeseen erillisenä tai muuhun suunnittelu ja toteutuskokonaisuuteen liitettynä. M A T K A 17

20 VI Menetelmän soveltamismahdollisuudet Edellä esitetty malli soveltuu käytettäväksi menetelmän kokeilu ja käyttöönottovaiheessa. Tämän harjoittelu ja oppimisprosessin jälkeen kannattaa keskustella, miten menetelmää käytetään jatkossa. Menetelmän leviämisen kannalta olisi suotavaa, että mahdollisimman monet ryhmäläiset kokoaisivat uudet ryhmät asiakastyön prosesseja avaamaan. Haravaprojektin aikana malli on kehitetty lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa työskentelevien kanssa. Jotta menetelmä leviäisi myös muille sektoreille, ryhmiin olisi hyvä pyytää mukaan esimerkiksi vammaispalvelujen, vanhustenhuollon jatai työvoimahallinnon edustajia. Vaikka menetelmä on kehitetty erityisesti moniammatillisen työn kehittämisvälineeksi, muitakin käyttömahdollisuuksia on niille, jotka ovat perehtyneet menetelmän käyttöön. Prosessin piirtämisellä ja analysoinnilla voi selkiyttää omaa päätään keskeneräisissä vaikeissa paikoillaan polkevissa kauan jatkuneissa asiakastyön prosesseissa. Tätä selkiyttämistä voidaan toteuttaa myös työparintiimintyöyhteisöntyöryhmän (esim. oppilashuoltoryhmä) kanssa. Pitkissä prosesseissa ajankulun ja kokonaisuuden hämärtyminen on tuttua työntekijöille, mutta asiakas ei hahmota kokonaisuutta sen paremmin. Monista sosiaalisista, terveydellisistä ja taloudellisista vaikeuksista johtuen hänellä saattaa olla hyvinkin kaoottinen käsitys omasta elämästään ja saamistaan palveluista. Prosessin piirtäminen ja läpikäyminen yhdessä asiakkaan kanssa selkiyttää ja yhdenmukaistaa kummankin näkemyksiä menneestä ja avaa uudenlaisen mahdollisuuden suunnata kohti tulevaa 18 M A T K A

21 Ja lopuksi Kehittämistyön aikana menetelmää kohtaan ei ole esitetty juurikaan kritiikkiä, vaan se on koettu kaikin puolin hyväksi ja käyttökelpoiseksi työn kehittämisvälineeksi. Ainoana ongelmana on ollut riittävän ajan varaaminen prosessien avaamiselle ja analysoinnille. Ilman aikaresurssia menetelmän opettelu ei onnistukaan. Kun kuitenkin tiedetään, miten vaikeita ja tuloksiltaan epävarmoja ovat perinteiset moniammatillisen työn kehittämiskeinot, menetelmän käyttöönottoon kannattaa järjestää tarvittava aika ja ottaa sen avulla monia harppauksia kohti aitoa moniammatillista ja moniasiantuntijaista työtä. Matkamenetelmän nimi on lyhenne moniammatillisen työn kehittämisestä ja arvioinnista. Syvemmältä merkitykseltään Matka kertoo myös mielenkiintoisesta matkasta oman työn todellisuuteen ja ammatilliseen kasvuun, samoin kuin matkasta uusia, vieraita polkuja pitkin moniammatillisen työskentelyn mielenkiintoiseen maailmaan. M A T K A 19

22 20 M A T K A

23

24 Matka Moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla Matkamenetelmän avulla voidaan visualisoida aitoja asiakastyön prosesseja, jotka moniammatillisessa työssä ovat yleensä hyvin pitkiä, sirpaleista koostuvia ja monimutkaisia. Prosessikuvausten ja analysointien avulla on helppo havaita palvelujen sauma ja solmukohdat sekä kehittämistarpeet ammattikuntakohtaisen työn, moniammatillisen työn ja palvelujärjestelmän tasolla. Menetelmän kehittämisen yhteydessä syntynyt Villen tarina video osoittaa ensisijaisen asiakkaan eli lapsen äänen kuulumattomuuden ja moniammatillisen työskentelyn välttämättömyyden. Video ja Matkamenetelmä muodostavat kokonaisuuden, jota suositellaan hyödynnettäväksi lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen koulutus ja kehittämistyössä. Menetelmä on kehitetty lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten toimesta, mutta se soveltuu käytettäväksi myös vanhustenhuollossa, päihdepalveluissa ja kaikissa muissakin palveluissa, joissa toimitaan moniammatillisesti verkostoituen tai ketjuuntuen.

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Pilkahdus-toimintamalli 2015

Pilkahdus-toimintamalli 2015 Pilkahdus-toimintamalli 2015 Pirkanmaalaisen tulevaisuustyön (tai ennakoinnin) yhteistoiminnan periaatteet I. Toimintamallilla palvellaan ensisijaisesti pirkanmaalaisia toimijoita näiden tulevaisuustiedon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Opetuskokonaisuudet, 3 kertaa Teema 1: Omat ja lasten parissa työskennellessä tarvittavat

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 1 11.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Ajoissa tuleva apu lisää hyvinvointia ja säästää rahaa! 22.8.2016 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut, MR-Y/JA 2 22.8.2016 Mitä hyvää meillä on

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia

Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI NEUVOLAN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖSOPIMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012 Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Neuvolan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Laura Tiitinen Yliopisto-opettaja Sociopolis, Lapin yliopisto

Laura Tiitinen Yliopisto-opettaja Sociopolis, Lapin yliopisto Laura Tiitinen 8.2.2016 Yliopisto-opettaja Sociopolis, Lapin yliopisto Asiakkailta saadun palautteen avulla voidaan havainnoida sosiaalityön tuloksia. Sosiaalityön tuloksellisuutta ja työn laatua on vaikea

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Keski-Suomen SOTE 2020 Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop 6.10.2014 Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Aikataulu Klo 13.00-13.10 alustusta aiheeseen Klo 13.10-13.40 työskentelyä

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015 Sisällys Ryhmän asettaminen ja sen toimintatavat... 3 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset

Lisätiedot