Helsingin yliopiston vastaus
|
|
- Teija Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin yliopiston vastaus TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI - KORKEAKOULUKOHTAINEN KARTOITUS Vastausohjeet Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa tutkinnonuudistuksen arvioinnin vuonna Arvioinnin päätavoitteena on selvittää Bolognan prosessin alkuperäisten tavoitteiden ja tutkinnonuudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteutumista. Käytännössä nämä tavoitteet tiivistyivät yhteen päämäärään: tutkintorakenteen muuttamiseen kaksiportaiseksi sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla. Tämän kartoituksen avulla on tarkoitus selvittää korkeakoulunne yhteistä näkemystä näiden tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä. Korkeakoulu päättää, miten vastausten keruu ja koonti korkeakoulun yhdeksi yhteiseksi vastaukseksi organisoidaan. Suositeltavaa on, että korkeakoulu laatii vastauksensa yhteisöllisenä prosessina siten, että vastaus edustaa laajemman joukon kuin vain yhden henkilön näkemystä. Korkeakoulut voivat käyttää vastausten laadinnassa hyväkseen korkeakoulussa olemassa olevia työryhmiä. Vastausprosessi pyydetään kuvaamaan osana vastausta. Arvioinnin tulosten kannalta on tärkeää, että korkeakoulut tuovat vastauksissaan esiin tutkinnonuudistusprosessin ja tutkintorakenteen vahvuuksia, hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Vastausten toivotaan olevan tiiviitä ja sisältävän avointen kysymysten kohdalla sekä kuvailevaa että arvioivaa tekstiä. Kuvauksella tarkoitetaan tutkinnonuudistuksen toimijoiden, toimintatapojen, toteutuksen sekä todennetun tai arvioidun vaikutuksen yleistä ja faktapohjaista kuvausta. Arvioinnilla tarkoitetaan sen arvioimista, missä asioissa on onnistuttu, mitä pitäisi vielä kehittää ja mitkä ovat kehittämisen esteet ja mahdollisuudet. Korkeakoulun tulee palauttaa webropol-vastaus mennessä. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Korkeakoulunne on a) yliopisto b) ammattikorkeakoulu Korkeakoulunne nimi on Helsingin yliopisto YLIOPISTOT Aalto-yliopisto (AYO) Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto (ISYO) Jyväskylän yliopisto (JY) Kuvataideakatemia (KuvA) Lapin yliopisto (LY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Sibelius-Akatemia (SibA) Svenska handelshögskolan (SHH) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen yliopisto (TaY) Teatterikorkeakoulu (TeaK) Turun yliopisto (TY) Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA) Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK)
2 Tutkinnonuudistuksen tavoitteet 2 Tutkinnonuudistuksen kansalliset tavoitteet Arvioikaa asteikolla 1-5: 1 = täysin samaa mieltä... 5 = täysin eri mieltä Tutkinnonuudistukselle asetetut kansalliset tavoitteet tunnettiin korkeakoulussanne uudistuksen alkaessa hyvin Tutkinnonuudistukselle asetettiin Suomessa kansallisia tavoitteita, jotka liittyvät seuraaviin teemoihin: opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen, kansainvälisen ja kotimaisen liikkuvuuden lisääminen opintojen mitoituksen kehittäminen, sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Mitkä olivat korkeakoulunne kannalta kolme tärkeintä tutkinnonuudistuksen kansallista tavoitetta? Merkitkää kolme tärkeintä tärkeysjärjestyksessä 1-3: 1= tärkein... 3= vähiten tärkeä Tavoite opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen kotimaisen liikkuvuuden lisääminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen opintojen mitoituksen kehittäminen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Arvioikaa kunkin tavoitteen toteutumista korkeakoulussanne asteikolla =tavoite toteutui täysin... 5=tavoite ei toteutunut lainkaan. Tavoite opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen kotimaisen liikkuvuuden lisääminen opintojen mitoituksen kehittäminen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita
3 3 Tutkinnonuudistuksen korkeakoulukohtaiset tavoitteet Liittikö korkeakoulunne tutkinnonuudistusprosessiin omia tavoitteitaan? a) Kyllä b) ei Jos liitti, listatkaa lyhyesti nämä tavoitteet ja arvioikaa kunkin tavoitteen toteutumista asteikolla =tavoite toteutui täysin, 5=tavoite ei toteutunut lainkaan". Tavoite Arvosteluasteikkojen yhtenäistäminen yliopistossa (aiemmin yliopistossa oli käytössä lähes 20 erilaista arvosteluasteikkoa) Opetuksen periodisointi yliopistossa Maisteriohjelmien ja yhteistutkintojen periaatteet yliopistossa Tutkintotodistusten yhtenäistäminen yliopistossa Opintojen etenemisen seurannan systematisointi (Etappi-järjestelmä) Tutkinnonuudistuksen organisointi ja toimeenpano Tutkinnonuudistuksen kansallinen toimeenpano Arvioikaa uudistuksessa tarjotun tuen riittävyyttä ja hyödyllisyyttä oman korkeakoulunne näkökulmasta asteikolla täysin 1-5: 1=täysin samaa mieltä...5= täysin eri mieltä: Tavoite Tutkinnonuudistukselle saatu kansallinen tuki oli riittävää Ministeriön ohjaus prosessissa oli toimivaa Kansalliset Bologna-seminaarit auttoivat tutkinnonuudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Kansalliset alakohtaiset verkostot tukivat riittävästi tutkinnonuudistustyötä Millaista tukea tai ohjeistusta korkeakoulunne olisi tarvinnut tutkinnonuudistuksen toteuttamiseen? Opetusministeriön valmistelema tutkintoasetus oli ratkaisevien tutkinnonuudistukseen liittyvien valmistelujen aikana ( ) yliopistossa käytettävissä vain luonnoksena, mikä hankaloitti yliopiston päätösten ja linjausten valmistelua. Tutkinnonuudistuksen arvioinnin toteutusajankohta (2010) on liian varhainen, jotta voitaisiin kattavasti arvioida toteutuneiden uudistusten toimivuutta. Toistaiseksi seurantatietoa on saatavissa useista uuden tutkintojärjestelmän ilmiöistä suhteellisen vähän.
4 Tutkinnonuudistuksen organisointi omassa korkeakoulussanne 4 Kuvailkaa, miten tutkinnonuudistus organisoitiin ja miten sitä johdettiin korkeakoulussanne? Rehtori perusti tutkinnonuudistuksen tukiryhmän ( ). Ryhmän puheenjohtajana toimi opintoasioista vastaava vararehtori. Ryhmän tehtäviä olivat mm. tutkinnonuudistuksen koordinaatio, tiedekuntien välinen yhteistyö, tutkinnonuudistukseen liittyvien strategioiden toteutuksen seuranta ja edistäminen, yliopistotason periaatepäätösten valmistelu, ohjeet, suositukset ja aikataulut sekä tiedotus ja tilaisuudet. Tiedekuntien opintoasiainpäälliköt vastasivat tutkinnonuudistustyön etenemisestä tiedekunnissa. Lisäksi tiedekunnissa ja kampuksilla toimi asiantuntijoita (noin 40), jotka muodostivat yliopiston sisäisen verkoston, joka kokoontui säännöllisesti v ja tarvittaessa vuosina Verkostoa koordinoi tukiryhmän sihteeri. Tutkinnonuudistukseen liittyviä keskusteluja käytiin laajasti yliopiston, tiedekuntien ja laitosten virallisissa ja epävirallisissa foorumeissa; verkostoissa, päätöksentekoelimissä ja tilaisuuksissa. Lisätietoa: Arvioikaa tutkinnonuudistuksen organisointia korkeakoulussanne asteikolla 1-5: 1=täysin samaa mieltä...5= täysin eri mieltä Tutkinnonuudistuksen organisointi onnistui korkeakoulussamme hyvin Tutkinnonuudistus eteni koordinoidusti korkeakoulumme kaikilla koulutusaloilla/tieteenaloilla Tutkinnonuudistukseen suhtauduttiin korkeakoulussamme myönteisesti Arvioikaa eri toimijoiden osallistumista tutkinnonuudistukseen asteikolla 1-5: 1=aktiivista... 5=ei ollenkaan Opetus- ja tutkimushenkilöstö Opiskelijat Hallinto- ja tukipalvelu Työelämäedustajat
5 Teittekö uudistuksessa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa? a) Kyllä b) Ei 5 Jos teitte, niin millaista yhteistyötä Helsingin yliopisto oli mukana valtakunnallisessa alakohtaisessa tutkinnonuudistuksen valmistelutyössä. Yliopistolla oli valtakunnallinen koordinaatiovastuu seuraavilla aloilla: eläinlääketieteellinen, farmasia, kasvatustieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja oikeustieteellinen ala. Helsingin yliopisto on ollut mukana myös valtakunnallisissa hankkeissa. Näitä olivat muun muassa Walmiiksi Wiidessä Wuodessa hankkeet, joita koordinoivat Oulun ja Kuopion yliopistot. Hankkeet tukivat erityisesti opetussuunnitelmien kehittämisessä ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman käyttöönotossa. Yliopisto on ollut mukana eurooppalaisessa Tuning hankkeessa, jossa erityisesti matematiikan, kemian ja fysiikan alat ovat olleet aktiivisia alusta lähtien. Lisäksi yliopisto on ollut mukana UNICA verkoston Bologna Lab hankkeessa ja LERU verkoston Bolognan prosessiin liittyvässä yhteistyössä. Yliopisto osallistui myös EUA:n Trends IV arviointiin ainoana Suomesta. Tutkintorakenteen toimivuus Tutkintojen asema tutkintojärjestelmässä ja tutkintorakenteen selkeys 1= toimii erittäin hyvin... 5=ei toimi ollenkaan Pidättekö kaksiportaista tutkintorakennetta nykymuodossaan toimivana? Mitkä ovat nykyrakenteen keskeiset ongelmakohdat? Kaksiportainen (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto) tutkintorakenne ei ole yliopistossa toteutunut riittävän selkeästi siten, että alempi ja ylempi korkeakoulututkinto olisivat itsenäisiä ja erillisiä tutkintoja, koska opinto-oikeus myönnetään edelleen pääsääntöisesti samalla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijat ovat useilla aloilla hahmottaneet tutkintojen kaksiportaisuuden toistaiseksi melko heikosti. Opiskelijat saattavat esim. siirtyä suorittamaan maisteritason opintoja ennen kanditutkielman laatimista. Opetusministeriön ohjaus ja toiminta ei ole kaikilta osin tukenut tutkintojen kaksiportaisuutta. Esim. opetusministeriön käyttämissä opiskeluprosessia kuvaavissa indikaattoreissa on ongelmallista se, että alempi ja ylempi korkeakoulututkinto on niissä nivottu yhteen.
6 Miten tutkintorakennetta tulisi kehittää? 6 Tutkintojen (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto) tulisi olla itsenäisiä ja erillisiä Bolognan prosessin mukaisesti. Tutkintoja ja opiskeluprosesseja tulisi myös seurata erillisinä ja itsenäisinä kokonaisuuksina (vrt. indikaattorit). Tutkintorakenteen selkiyttämiseksi tulisi pääsääntöisesti myöntää opinto-oikeus ensin pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon. Yliopistossa on kuitenkin alakohtaisia eroja tutkintorakenteessa ja sen kehittämistarpeissa. Esimerkiksi lääketieteellisellä alalla koulutus toteutuu yksiportaisena (lääketieteen lisensiaatti) ja farmasian alalla kaksiportainen tutkintorakenne toteutuu itsenäisinä ja erillisinä työmarkkinoille johtavina tutkintoina. Pitäisikö tutkinnon suoritusoikeus myöntää opiskelijavalinnassa vain alempaan korkeakoulututkintoon? a) kyllä b) ei Perustelkaa vastauksenne Tutkintorakenteen tulee tukea alemmalle ja ylemmälle korkeakoulututkinnolle asetettuja koulutuksellisia tavoitteita ja antaa opiskelijalle mahdollisuus valita siirtyykö hän alemman korkeakoulututkinnon jälkeen työelämään vai jatkaako ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja heti. Erilliset tutkinnot edistävät osaltaan opintojen etenemistä, kun tavoiteaika ja tutkinnon kokonaisuus on hallittavampi. Opiskelijan näkökulmasta työkokemus voi lisätä edellytyksiä tehdä opiskelijan tulevan uran kannalta perustellumpia valintoja ylemmän korkeakoulututkinnon vaiheeseen siirryttäessä. Yliopiston ja työelämän vuorovaikutuksesta tältä osin ei vielä toistaiseksi ole paljon kokemuksia.
7 7 Arvioikaa erillisten maisteriohjelmien asemaa tutkintojärjestelmässä. Maisteriohjelma on yksi ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen muoto. Se on koulutuskokonaisuus, jonka perustamisesta, suunnittelusta ja rahoituksesta päätetään erikseen. Maisteriohjelmaan on erillinen valinta, se voi olla yksialainen, monialainen ja kansainvälinen. Koulutusvastuita koskevat säädökset ovat Helsingin yliopiston näkökulmasta periaatteessa riittäviä ohjaamaan maisteritason koulutuksen järjestämistä eri muodoissaan. Maisteriohjelma-asetus ei ole toimiva väline seurata yliopistojen maisterikoulutusta ja koulutusvastuun jakautumista. Yliopistoilla on ollut erilainen politiikka, kun maisteriohjelmia asetukseen esitetään. Helsingin yliopistosta maisteriohjelma-asetukseen on esitetty pääsääntöisesti vain Erasmus Mundus ohjelmia tai muita kansainvälisiä yhteistutkinto-ohjelmia. Helsingin yliopiston näkökulmasta maisteriohjelma-asetus on tarpeeton. Arvioikaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon toimivuutta erillisinä tutkintoina. Tutkinnonuudistuksessa lähtökohtana on ollut, että ylempi korkeakoulututkinto on pääsääntöisesti ensisijainen työmarkkinoille johtava tutkinto. Pääosa Helsingin yliopiston ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta järjestetään siten, että ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot jatkuvat sisällöllisenä jatkumona niitä edeltävän alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto) pohjalta. Vaikka tutkinnot liittyvät sisällöllisesti kiinteästi toisiinsa, se ei tarkoita kuitenkaan välttämättä sitä, että opinto-oikeus tulisi myöntää molempiin tutkintoihin samanaikaisesti tai että alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ei voisi siirtyä työelämään ja myöhemmin palata yliopistoon suorittamaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot. Opintoaikojen rajauslaki ei huomioi sitä mahdollisuutta, että opiskelija olisi alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen jonkin aikaa työelämässä.
8 8 Miten kehittäisitte tutkintoja koskevaa kansallista ohjausjärjestelmää tutkinnonuudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi? Opetusministeriön säädösvalmistelu luo pohjan kansallisten tavoitteiden saavuttamiselle. Muun muassa koulutusvastuita koskevat säädökset tulisi valmistella ajanmukaiseen muotoon siten, että eri aloja käsiteltäisiin niissä samantasoisesti; esim. joitakin aloja koskevista yksityiskohtaisista oppiaineluetteloista voitaisiin luopua. Kansallisesti tulisi kehittää uusia yliopistojen yhteistyön ja keskustelun muotoja, joihin opetusministeriö osallistuu. Korkeakoulujen arviointineuvoston asemaa itsenäisenä ja riippumattomana toimielimenä tulisi kehittää. Arviointineuvoston osalta tulisi pohtia, millaista sen toiminnan tulevaisuudessa tulisi olla ja miten se tulisi rahoittaa. Tutkinnonuudistuksen vaikutus valmistumisaikoihin HUOM! Vastauksen skaala kääntynyt! Arvioikaa tutkinnonuudistuksen tavoitteita asteikolla =täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä Tutkinnonuudistukselle asetettu kansallinen tavoite opintoaikojen nopeuttamisesta on perusteltu Tutkinnonuudistukselle asetettu kansallinen tavoite vähentää keskeyttämisiä on perusteltu Kuinka suuri osa korkeakoulunne alemmista korkeakoulututkinnoista valmistuu tavoiteaikataulussa? a) 0-25 % b) % c) % d) % Kuinka suuri osa korkeakoulunne ylemmistä korkeakoulututkinnoista valmistuu tavoiteaikataulussa? a) 0-25 % b) % c) % d) % Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko uudistus nopeuttanut opintoja ja lyhentänyt valmistumisaikoja? a) ei selkeää käsitystä asiasta b) mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) opinnot ovat nopeutuneet ja valmistumisajat lyhentyneet d) opinnot ovat hidastuneet ja valmistumisajat pidentyneet Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko uudistus vähentänyt keskeyttämistä? a) ei selkeää käsitystä asiasta b) mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) keskeyttämiset ovat vähentyneet d) keskeyttämiset ovat lisääntyneet
9 9 Tutkielmat ja opinnäytetyöt Arvioikaa asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Kandidaatin tutkielma tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä Kandidaatin tutkielmalle säädetty laajuus ja sille asetettu vaativuustaso ovat riittäviä ylempään korkeakoulututkintoon siirtymiseksi Liikkuvuus Kotimainen liikkuvuus Kotimaisella liikkuvuudella tarkoitetaan opiskelijoiden siirtymistä alemmasta ylempään tutkintoon sekä liikkuvuutta korkeakoulusektorin ja alojen sisällä (esim. amk-amk) ja korkeakoulusektorien välillä (esim. amk-yo). Antaako uusi tutkintorakenne aikaisempaa paremmat mahdollisuudet opiskelijoiden kotimaiseen liikkuvuuteen? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne Tutkintorakenne kanavoi liikkuvuuden tapahtuvaksi aiempaa enemmän tutkintojen välillä sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko tutkinnonuudistus lisännyt opiskelijoiden kotimaista liikkuvuutta? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Siirtymiset ovat lisääntyneet d) Siirtymiset ovat vähentyneet
10 10 HUOM! Jos vastasitte edelliseen kysymykseen a) tai b), siirtykää seuraavaan avokysymykseen Arvioikaa kotimaisen liikkuvuuden toteutumista asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Koulutusalalta toiselle liikutaan ensisijaisesti oman korkeakoulun sisällä Kaksiportainen tutkintorakenne on edistänyt opiskelijoiden liikkuvuutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä Kaksiportainen tutkintorakenne on edistänyt opiskelijoiden liikkuvuutta samalla koulutusalalla korkeakoulujen välillä Korkeakoulu tavoittelee ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijoiksi muissa korkeakouluissa alemman tutkinnon jo suorittaneita Kaksiportainen tutkintorakenne on luonut esteitä opiskelijoiden kotimaiselle liikkuvuudelle Millaisia linjauksia opintojen hyväksiluvusta ja täydentävistä opinnoista korkeakoulunne on tehnyt kotimaisen liikkuvuuden edistämiseksi? Yliopiston tiedekunnissa on tiedekuntakohtaiset selkeät ohjeet ja periaatteet, joiden mukaan aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen tapahtuu. Helsingin yliopistossa valmistellaan parhaillaan (2010) yliopistotason tutkintosääntöä, jonka osaksi on valmisteltu aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yliopistotason periaatteita. Miten opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvää tilastointia tulisi kehittää omassa korkeakoulussanne ja kansallisesti? Yliopiston/tiedekunnan tulisi saada tietää, missä muissa yliopistoissa opiskelijalla on opinto-oikeus (tutkinto ja ala). Opintojen seurannan ja opiskeluprosessien tukemisen sekä resurssien suunnittelun kannalta on tärkeä tietää, ketkä opiskelijat ovat aktiivisia ja aikovat suorittaa tutkintonsa yliopistossa/tiedekunnassa. Lisäksi tiedekuntien olisi hyödyllistä tietää, kuinka monet opiskelijat siirtyvät muihin yliopistoihin. Kansallinen opinto-oikeus ja tutkintorekisteri olisi siten erittäin tarpeellinen.
11 11 Mitä erityisiä toimia korkeakoulussanne on tehty opiskelijoiden kotimaisen liikkuvuuden edistämiseksi? Pääsääntöisesti tutkintorakenteet ovat joustavia ja muiden yliopistojen opintoja voidaan niihin sisällyttää. Yliopistossa on päätetty tiedekuntien välisen sivuaineopiskelun periaatteista (konsistori 2003). Päätöksen mukaan sivuaineopintoja voi suorittaa muissa tiedekunnissa. Sivuaineopintoihin hakeutuminen on joustavaa ja helppoa. Sivuaineopetus on samantasoista kuin pääaineopiskelijoille annettava opetus. Lisätietoa: 0e9fe59fcbc2256dc20021f8ea?OpenDocument Periodiopetukseen siirtyminen tukee myös sivuaineopiskelun sujuvuutta. Konsistori päätti periodisoinnin periaatteista Lisätietoa: 0bea93f181c2256de ?OpenDocument Yliopisto on ollut aktiivinen JOO opiskelun ja JOOPAS palvelun kehittämisessä. Yliopistotasolla on varattu resursseja JOO -opiskelua varten. Onko korkeakoulussanne ohjeistettu opiskelijoita mahdollisuuksista siirtyä alemman tutkinnon jälkeen toiselle alalle/toiseen korkeakouluun/erilliseen ylempään tutkintoon a) kyllä b) ei Jos kyllä, niin miten Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvän ohjauksen yhteydessä opiskelijalle kerrotaan alemman korkeakoulututkinnon jälkeisistä opintovaihtoehdoista kyseisellä opintoalalla (suuntautumisvaihtoehdot, maisteriohjelmat, muu maisterikoulutus kotimaassa ja ulkomailla jne.).
12 12 Mitkä ovat kotimaisen liikkuvuuden keskeiset esteet? a) koulutusalaa vaihdettaessa Usein opiskelijalla on jo suoritettuja opintoja tai sivuainekokonaisuuksia alalta, johon haluaa siirtyä. Saman tai lähialan opintojen hyväksilukeminen on yleensä luontevaa. Tutkintojen sisältöeroista johtuen muiden alojen opintojen hyväksilukeminen arvioidaan erikseen tutkintovaatimusten ja tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Yleensä halukkaita koulutusohjelman vaihtajia on enemmän kuin tiedekuntiin voidaan hyväksyä. Alaa vaihdettaessa alemman korkeakoulututkinnon jälkeen voidaan vaatia täydentäviä opintoja. Joillakin aloilla - esim. oikeustieteellinen, teologinen, farmasia - edes maksimimääräiset täydentävät opinnot (60 op) eivät välttämättä tuota osaamista, jota edellytetään ylemmän korkeakoulututkinnon opinnoissa, kun alempi tutkinto on toiselta alalta. Mikäli täydentäviä opintoja tarvitaan maksimimäärä (60 op), tulee arvioitavaksi myös, onko laajojen täydentävien opintojen tarjoaminen resurssien kannalta järkevää ja tulisiko näiden opintojen olla maksullisia. b) korkeakoulua vaihdettaessa Opintojaksojen tai tutkinnon osien hyväksilukemisen käytännöt on ohjeistettu tiedekunnissa. Yliopistossa on useita suosittuja aloja, joilla on tarvetta siirtyä muista Suomen yliopistoista Helsingin yliopistoon. Myös pääkaupunkiseutu toimii vetovoimatekijänä. Korkeakoulusta toiseen vaihdettaessa saman alan opintojen hyväksilukeminen on luontevaa. Tiedekunnat kuitenkin harkitsevat resurssiensa mukaan, kuinka monta siirtyvää opiskelijaa on mahdollista hyväksyä. Koulutuspaikkojen vähäinen määrä on merkittävin käytännön este liikkuvuudelle. Korkeakoulua tai alaa vaihdettaessa aiempi opinto-oikeus jää voimaan edellisessä opiskelupaikassa. OPM:n 7 vuoden kuluessa tutkinnon suorittaneita seuraavan indikaattorin kannalta on huomattava, että seuranta kohdistuu yliopistossa ensimmäiseen opinto-oikeuteen, vaikka opiskelija olisikin siirtynyt toiseen yliopistoon tai tutkinto-ohjelmaan. Yliopiston sisällä siirtyneen uusi opinto-oikeus ei ole mukana tässä seurannassa lainkaan.
13 Kansainvälinen liikkuvuus 13 Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan KOTA- ja AMKOTA-tietokantamääritelmien mukaisesti kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden liikkuvuutta tutkintojen sisällä ja välillä. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa Suomesta ulkomaille lähteneet ja Suomeen saapuvat vaihto-opiskelijat esimerkiksi EU-, Nordplus- ja kahdenvälisten ohjelmien puitteissa että ns. free movereina lähteneet. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa kansainvälisen harjoittelun silloin, kun se sisältyy tutkintoon. Liikkuvuus kattaa tässä sekä lyhyet, yhden viikon mittaiset, mutta alle kolme kuukautta kestävät vaihdot että pitkät, yli kolme kuukautta kestävät vaihdot. Antaako uusi tutkintorakenne opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet lähteä vaihtoopiskelujaksolle ulkomaille? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne Uusi tutkintorakenne ei sellaisenaan anna parempia mahdollisuuksia vaihtoon kuin aiempi tutkintorakenne. Esteet ja vaihdon mahdollistavat tekijät ovat enemmän jossain muualla kuin kaksiportaisessa rakenteessa. Tutkintorakenne ei ole keskeinen tekijä arvioitaessa opiskelijavaihdon kehittymistä. Opiskelijat lähtevät vaihtoon, vaikka hyväksilukemisessa on edelleen haasteita. Yksi vaihtoon liittyvä näkökulma myös on, että opiskelijat käyttävät opiskelijavaihdossa aikaa muuhunkin kuin pelkästään opintojen suorittamiseen (esim. käytännön kielitaidon ja kulttuuriosaamisen kehittämiseen). Opintoaikojen rajauslaki toimii esteenä liikkuvuudelle ja vaihto-opiskelulle.
14 Antaako uusi tutkintorakenne opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet lähteä suorittamaan ylempää tutkintoa ulkomaille? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne Uusi tutkintorakenne antaa paremmat mahdollisuudet lähteä suorittamaan ylempi korkeakoulututkinto ulkomailla. Helsingin yliopistosta alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ulkomaisiin yliopistoihin siirtyneiden määristä ei ole vielä toistaiseksi kertynyt tilastotietoa. 14 Onko teillä tällä hetkellä tietoa taikka arviota siitä, onko uudistus lisännyt opiskelijoiden lähtöä vaihtoopiskeluun ulkomaille? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt Onko uudistus lisännyt korkeakoulunne opiskelijoiden lähtöä opiskelemaan ylempää tutkintoa ulkomaille? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt
15 Antaako uusi tutkintorakenne ulkomaisille opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tulla Suomeen opiskelemaan? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille uusi tutkintorakenne antaa aiempaa paremmat lähtökohdat aloittaa opinnot Suomessa. Yliopisto on käynnistänyt uuden tutkintorakenteen käyttöönoton jälkeen useita kansainvälisiä maisteriohjelmia, joihin on kansainvälinen rekrytointi. Uusi tutkintorakenne on helpottanut maisterivaiheen englanninkielisten ohjelmien suunnittelua ja toteutusta sekä niiden markkinointia. 15 Onko teillä tällä hetkellä tietoa taikka arviota siitä, onko uudistus lisännyt ulkomaisten opiskelijoiden tuloa Suomeen? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt HUOM! Jos vastasitte edelliseen kysymykseen a) tai b), siirtykää suoraan seuraavaan avokysymykseen. Arvioikaa tutkinnonuudistuksen vaikutuksia opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Tutkinnonuudistus on lisännyt korkeakoulumme opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia Korkeakoulumme liikkuvuusyhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana Tutkinnonuudistus on monipuolistanut vieraskielistä tutkintoon johtavaa opetustarjontaa Tutkinnonuudistus on helpottanut ulkomaisten opiskelijoiden valintaprosessia
16 Mitä erityisiä toimia korkeakoulutasolla on tehty opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi? a) Lähtöliikkuvuus Strategiassa ja toimenpideohjelmissa edellytettiin tiedekunnilta kansainvälisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Yliopistotasolla annettiin alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen liikkuvuutta ja kansainvälistymistä koskeva suositus. Konsistorin päätöksessä maisterin tutkintoon suositellaan asiantuntijuutta syventävää harjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Lisätietoa: 16 Yliopistossa on varattu rahoitusta liikkuvuuden tueksi. Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta tuetaan, mikä edistää myös opiskelijavaihtoa. Uuden liikkuvuusjärjestelmän myötä on kehitetty prosesseja. Tiedekunnilla on määrällisiä liikkuvuustavoitteita, joita seurataan toiminnanohjauksessa. Liikkuvuuden palveluita (neuvonta, ohjeet, materiaalit, sähköinen asiointi) on kehitetty. Opiskelijoiden harjoittelua ulkomailla tuetaan harjoittelujärjestelmän puitteissa, matka-apurahalla sekä osallistumalla Erasmustyöharjoitteluohjelmaan. b) Tuloliikkuvuus Yliopistotasolla annettiin alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen liikkuvuutta ja kansainvälistymistä koskeva suositus (tutkinnonuudistuksen tukiryhmän suositus ). Lisätietoa: Yliopisto on kehittänyt merkittävästi vieraskielistä opetustarjontaa kahden viimeisen strategiakauden aikana. Yliopistossa on varattu omaa rahoitusta liikkuvuuden tukemiseksi. Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta tuetaan, mikä edistää myös opiskelijavaihtoa. Yliopistossa on otettu käyttöön liikkuvuustietojärjestelmä, jonka yhteydessä on kehitetty siihen liittyviä prosesseja. Liikkuvuudessa on asetettu tiedekunnille määrällisiä tavoitteita, joita seurataan ja tuetaan osana toiminnanohjausta. Liikkuvuuden tukipalveluita on kehitetty (mm. materiaalit, tiedekuntien ja laitosten henkilökunnan koulutus, sähköinen asiointi).
17 Mitä toimia kansallisella tasolla tulisi tehdä kv-liikkuvuuden lisäämiseksi? a) Lähtöliikkuvuus Kansallisessa kansainvälistymisstrategiassa esitettyjä tavoitteita tulisi kiteyttää, jotta voisi syntyä kansallinen tahtotila siitä, mihin toimenpiteisiin käytännössä ryhdytään. Myös toimenpiteiden rahoituskysymykset tulee ratkaista esim. koulutusviennin toteuttamiseksi. Opettajavaihtoa ei ole mainittu kyselyn kysymyksissä, mutta kansallinen rahoitus opettajaliikkuvuuden edistämiseksi Erasmus -opiskelijaliikkuvuuden tavoin olisi paikallaan. Yleiset kaikille suunnatut toimenpiteet eivät ole tarkoituksenmukaisia, sillä liikkuvuudessa on merkittäviä alakohtaisia eroja, ja liikkuvuutta edistävät toimenpiteet on räätälöitävä alakohtaisen kehittämistarpeen mukaisesti. Kansallinen alakohtainen yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen jakaminen olisi hyödyllistä liikkuvuuden edistämisen keinoja etsittäessä. 17 b) Tuloliikkuvuus Opiskelijoiden maahantulon edellytysten ja niihin liittyvien käytänteiden kehittäminen olisi tärkeää kansallisella tasolla. Tällaisia ovat mm. oleskeluluvat, viisumit, yhteistyö edustustojen kanssa ja vakuutukset. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden asumisjärjestelyjä koskevat periaatteet tulisi ratkaista mieluiten kansallisella tasolla (erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen järjestäminen on erityinen haaste). Koulusivistyskielen sitominen yliopistoissa suoritettujen tutkintojen kieliopintoihin on muuttunut kansainvälisen liikkuvuuden myötä erittäin haasteelliseksi. Opiskelijat liikkuvat paljon jo ennen yliopisto-opintojen aloittamista, joten koulusivistyskielen toteaminen ei ole enää yksiselitteistä. Kansainvälistymisestä johtuen tulisi harkita, onko koulusivistyskieli tarpeellinen käsite, tai tulisiko se määritellä uudelleen tässä yhteydessä muuttuneen tilanteen vuoksi.
18 Tutkintojen opetussuunnitelmatyö ja suhde työelämään 18 Koulutuksen suunnittelu ja toteutus Arvioikaa tutkinnonuudistuksen suunnittelua ja toteutusta seuraavien väittämien avulla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Korkeakoulumme ohjeisti tutkinnonuudistuksen toteutuksen järjestelmällisesti Korkeakoulumme tarjosi kattavasti tukea tutkinnonuudistuksen opetussuunnitelmatyöhön Korkeakoulumme tutkintovaatimuksia kehitettiin perusteellisesti tutkinnonuudistuksen yhteydessä Opintojen mitoitus ja kuormittavuuden arviointi kytkettiin keskeiseksi osaksi tutkinnonuudistusta Tutkintoja uudistettaessa tehtiin monipuolista sidosryhmäyhteistyötä Tutkinnonuudistuksen jälkeen korkeakoulumme tutkinnot vastaavat paremmin työelämän osaamistarpeita Miten työelämän tarpeet otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa? Urapalvelut ovat kehittäneet tiedekuntien kanssa opinto- ja työelämäpalautejärjestelmän. Uraselvitykset (yliopisto- ja tiedekuntakohtaiset) hyödynnetään koulutuksen suunnittelussa. Opinto- ja työelämäpalautetta kerätään vastavalmistuneilta ja työelämässä olevilta (uraseuranta). Tieto hyödynnetään tutkintokoulutuksen, avoimen yliopistoopetuksen ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Työelämän edustajat osallistuvat neuvottelukuntiin, työryhmiin ja tilaisuuksiin; osallistumismuodoissa on alakohtaisia eroja. Alumnien osallistuminen työelämäorientaatio-opetukseen on lisääntymässä. Työelämäorientaatiokurssit tuottavat tietoa valmistuneiden urapoluista ja alalla vaadittavista taidoista. Useilla aloilla (lääketiede, kasvatustiede jne.) harjoittelu on kiinteä osa koulutusta. Harjoittelu on myös yksi työelämäpalautteen kanava. Esim. farmasiassa apteekkiharjoittelu tuottaa systemaattista työelämäpalautetta. Lisätietoa:
19 Miten tutkinnonuudistuksessa käytettiin hyödyksi työelämäpalautetta? 19 Yliopiston urapalvelujen selvitykset ja seuranta-aineistot olivat yliopiston linjausten materiaaleina, kun konsistorin päätöstä ( ) tutkintojen rakenteista valmisteltiin. Päätöksessä todetaan, että kandidaatin tutkintoon sisällytetään asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai opintoja, jotka tukevat työelämään orientoitumista (1-3 opintopistettä). Maisterin tutkintoon suositellaan asiantuntijuutta syventävää harjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Mikäli maisterin tutkintoon ei sisälly harjoittelua, opintoihin sisällytetään työelämään orientoitumista tukevia opintoja. Yliopiston tukemia harjoittelupaikkoja ei voida kaikilla aloilla tarjota kaikille opiskelijoille. Harjoittelu ei siksi voi olla kaikilla aloilla pakollisena tutkinnon osana tutkintovaatimuksissa. Lisätietoa: 61b1fc2c8c2256ef5002c4e2a?OpenDocument Miten tutkinnonuudistus on vaikuttanut kandidaattien työelämään sijoittumiseen? Lähtökohtana tutkinnonuudistuksessa oli, että ylempi korkeakoulututkinto on pääsääntöisesti tavoitetutkinto ja ensisijainen työmarkkinoille johtava tutkinto. Pääosa ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta jatkuu välittömästi sitä edeltäneen alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto) jälkeen. Harjoittelu ja/tai työelämään orientoitumista tukevat opinnot kandidaatin tutkinnossa auttavat opiskelijaa muodostamaan käsitystä omista tiedoista ja taidoista sekä työelämän odotuksista ja mahdollisuuksista. Opinnoilla tuetaan myös opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksia. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumisesta on vielä niukasti tietoa siksi, että uuden tutkintojärjestelmän mukaan tutkinnon kokonaisuudessaan suorittaneita on suhteellisesti vielä varsin vähän.
20 Miten korkeakoulunne on ohjeistanut henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemistä ja seurantaa? Konsistori päätti osana tutkintojen rakenteita koskevia linjauksia, että kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyy opiskelijan opintojen tueksi tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka työmäärää vastaava laajuus kandidaatin tutkinnossa on 1-3 opintopistettä ja maisterin tutkinnossa 1-2 opintopistettä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma voidaan kytkeä muihin opintoihin, jolloin sen edellyttämä työmäärä lisätään opintopisteinä näiden opintojen laajuuteen. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvä työ jatkuu koko opintojen ajan. Tutkinnonuudistuksen tukiryhmä antoi suosituksen henkilökohtaisen opintosuunnitelman käytöstä ja soveltamisesta. Lisätietoa: n_hops-suositus.pdf Tiedekunnat ovat laatineet tarkemmat ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman käytöstä ja käytännöistä. Yliopistossa on otettu laajasti käyttöön Oodin ehops työkalu. 20 Millaisia suunnitelmia korkeakoulullanne on tutkintoihin ja niiden sisältöön liittyvän työelämäyhteistyön kehittämisestä? Yliopiston opintoasiaintoimikunnan ( ) alaisena toimi harjoittelun kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli yliopistotason keskustelu harjoittelua koskevista periaatteista. Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman ( ) mukaan kaikissa tiedekunnissa ja laitoksissa hyödynnetään työelämäpalautetta alemmassa ja ylemmässä tutkinnossa sekä tohtorikoulutuksessa. Palaute harjoittelujaksoista, kyselyt vastavalmistuneilta, työelämässä jo olleilta ja työnantajilta rakennetaan linjakkaaksi kokonaisuudeksi. Kyselytiedon lisäksi käytetään Tilastokeskuksen aineistoa. Lisätietoa: Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelmassa ( ) on kuvattu tavoitteet ja toimenpiteet sidosryhmä- ja työelämäyhteistyön kehittämiseksi. Lisätietoa:
21 Koulutuksen arviointi 21 Arvioikaa tutkinnonuudistuksen onnistumista ja käytännön toteutumista korkeakoulussanne seuraavilla osa-alueilla asteikolla 1-5: 1= onnistunut hyvin 5= jäänyt toteutumatta Kaksiportainen tutkintorakenne Opetussuunnitelmien uudistustyö ECTS-mitoitusjärjestelmään siirtyminen HOPSien käyttöönotto Ydinainesanalyysin (tai vastaavan) käyttö Miten korkeakoulunne on seurannut tutkinnonuudistuksen toteutumista? Mainitkaa korkeakoulunne laatimat tutkinnonuudistuksen seurantaraportit, jos mahdollista linkkeineen (myös alakohtaiset esimerkit käyvät) Bologna-prosessi Helsingin yliopistossa. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon linjaukset. (suomi/ruotsi/englanti) Tutkinnonuudistuksen verkkosivusto (suomi/ruotsi/englanti) VOKKE projektin raportit ks. W5W-hankkeen ( )loppuraportti, Jaakko-Pekka Kauko ja Jukka T. Lehtonen/Biotieteellinen tiedekunta, Tutkinnonuudistuksen seurannan wikisivusto Helsingin yliopistossa Seurataanko korkeakoulussanne tutkintojen kuormittavuutta? Antakaa esimerkkejä korkeakoulutasoisista tutkintojen kuormittavuuden seurantamenettelyistä ja esimerkkejä kuormittavuuden alakohtaisista seurantatavoista. Tutkintojen kuormittavuuden seuranta tapahtuu Helsingin yliopiston tiedekunnissa, joissa on tehty myös erityisiä opintojen kuormittavuutta koskevia selvityksiä (esim. biotieteellisen tiedekunnan selvitys opiskelijoiden ajankäytöstä 2007 ). Lisäksi esim. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa on käytetty opintopistelaskuria opintojaksojen suunnittelussa. OPPI-kysely ja siihen liittyvä tutkimus tukevat pitkällä tähtäyksellä opiskelun sekä opintojen kuormittavuuden ja etenemisen seurantaa. Lisätietoa:
22 22 Miten korkeakoulussanne seurataan tutkintojen tuottamaa osaamista suhteessa työelämän tarpeisiin? Tiedekunnat vastaavat tutkintojen laadusta ja niiden kehittämisestä. Urapalveluiden ja tiedekuntien omien selvitysten sekä palautejärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen kytkeytyy tiedekuntien ja laitosten opetussuunnitelmatyöhön. Opetuksen ja opintojen toimenpideohjelman ( ) yhtenä toimenpiteenä todetaan, että kaikissa tiedekunnissa ja opetusta tai täydennyskoulutusta antavissa erillisissä laitoksissa on toimiva palautejärjestelmä, joka sisältää palautetiedon systemaattisen hyödyntämisen opetustoiminnan johtamisessa ja päätöksenteossa. Opiskelun kaikissa vaiheissa huolehditaan opiskelijoiden näkemyksen kuulemisesta ja kerätään opiskelijapalautetta. Palautetta kerätään kursseista, opintojaksoista, laajemmista opintokokonaisuuksista, kokonaisista tutkinto-ohjelmista sekä työnantajilta. Palautteen keruun käytännöistä ja menetelmistä tiedotetaan opiskelijoille ja varmistetaan myös kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuudet palautteen antamiseen ja saamiseen. Lisätietoa: Miten valmistuneiden osaamisselvitysten tuottamaa tietoa on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä? Mainitkaa esimerkkejä. Tiedekunnat vastaavat tutkintojen laadusta ja niiden kehittämisestä. Urapalveluiden ja tiedekuntien omien selvitysten hyödyntäminen kytkeytyy tiedekuntien ja laitosten opetussuunnitelmatyöhön. Esim. valtiotieteellisessä tiedekunnassa on tehty valmistuneiden osaamisselvityksiä, joista saatua tietoa on käsitelty tiedekunnan opintojen kehittämistoimikunnassa ja toimitettu tiedoksi muille oppiaineille. Tiedon hyödyntämistä ja seurantaa tullaan jatkossa vielä parantamaan. Lisätietoa:
23 Miten korkeakoulussanne seurataan tutkinnon suoritusaikoja ja läpäisyastetta? 23 Helsingin yliopisto seuraa osana sisäistä toiminnanohjausta tutkintojen suoritusaikoja tilastoilla ja indikaattoreilla. Yliopiston toiminnanohjausjärjestelmä sisältää sekä jatkuvan seurannan että vuosittaisen ja strategiakausittaisen raportoinnin. Tiedekuntien tavoiteohjelmat sisältävät tutkinnon suoritusaikoja ja läpäisyastetta koskevat tilastot ja indikaattorit aikasarjoina sekä toimenpiteet, joilla suoritusaikoja ja läpäisyastetta kehitetään. Helsingin yliopisto on asettanut yliopistotason tavoiteohjelmassa tavoitteet opetusministeriön seuraamille kahdelle opintojen etenemistä koskevalle indikaattorille seuraavasti: 50 % Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevista suorittaa vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa, ja 68 % alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevista suorittaa tutkinnon 7 vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Mihin toimenpiteisiin korkeakoulussanne on ryhdytty yllämainittujen arviointi- ja seurantatietojen pohjalta? Yliopiston tavoiteohjelmassa todetaan, että tutkinnonsuoritusaikojen lyhentämiseksi v.2010 vahvistettava tutkintosääntö sisältää pelisäännöt, joilla tuetaan täysipäiväistä opiskelua. Lisäksi yliopisto kehittää etappi-seurannan käytäntöjä. Yliopisto myös vakiinnuttaa käytännöt, joilla opintoaikojen rajauslakia toteutetaan. Yliopisto ottaa käyttöön koko opintoajan kattavan OPPI-kyselyn, jolla seurataan opiskelijoiden palautetta opinnoista ja oppimisympäristöstä ja yliopisto vahvistaa opiskelijoiden tukipalveluja ja ohjausta (neuvonta, opintopsykologit, pedagoginen koulutus, HOPS-ohjaus). Lisäksi yliopisto kehittää ja ottaa käyttöön yliopiston omia indikaattoreita, kehittää indikaattoreiden seurantaa ja analysointia sekä tuottaa tilastotietoa johtamisen tueksi. Myös opintojen hyväksilukemisen periaatteita ja käytäntöjä selkiytetään. Toimenpiteiden etenemistä seurataan toiminnanohjausjärjestelmän yhteydessä (jatkuva seuranta/vuosiseuranta/strategiakauden seuranta).
24 24 Muut kommentit Mitä muuta palautetta haluatte antaa tutkinnonuudistuksesta, sen tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta? Kartoituksen vastaaja ja vastausprosessi Miten vastauksen laadinta toteutettiin ja mitkä tahot siihen osallistuivat? Vastauksen laadinnan vaiheet (valmistelija: projektipäällikkö Päivi Aronen) 1)Luonnos vastaukseksi valmisteltiin mennessä. Valmisteluvaiheessa kuultiin rehtorin kanslian asiantuntijoita. 2)Kommentteja tiedekunnista pyydettiin mennessä. Kommentointiin osallistuivat humanistinen, biotieteellinen, farmasian, lääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, käyttäytymistieteellinen, valtiotieteellinen, teologinen ja oikeustieteellinen tiedekunta. Useassa tiedekunnassa kommentoinnissa mukana oli opintoasiainpäällikön lisäksi opetuksesta vastaava varadekaani. Opintoasiainpäälliköt (7 tiedekuntaa) antoivat lisäksi kommentit, jotka perustuivat yhteiseen keskusteluun. 3)Kaikkien kommenttien pohjalta muokattu vastaus käsiteltiin kehittämispäällikön, kehitysjohtajan ja opetuksesta vastaavan vararehtorin kesken )Vastaus muokattiin lopulliseen muotoon ja tallennettiin webropol-lomakkeelle Yhteystietolomake: Yhteyshenkilön yhteystiedot
KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010
KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010
KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotFSD2677. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut. Koodikirja
FSD2677 Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen
LisätiedotDetta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga
KYSELYLOMAKE: FSD2678 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: TIEDEKUNNAT QUESTIONNAIRE: FSD2678 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010: FACUL- TIES Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotFSD2677. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut. Koodikirja
FSD2677 Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2011 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Tutkinnonuudistuksen
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset
Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana
LisätiedotYliopistoneuvosto Markus Aarto p , Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone
LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA 10.3.2010 1 Yliopistoneuvosto Markus Aarto p. 040 484 4000, 2537 Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika 9.3.2010 klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien
LisätiedotFSD2680. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: koulutusalat. Koodikirja
FSD2680 Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: koulutusalat Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2011 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Tutkinnonuudistuksen
LisätiedotYliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys
Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotUraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista
Uraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista KOTA-seminaari 22.8.2017 Jyväskylä Juha Sainio, TY Mitä kertoisit nyt generalistitutkintoa aloittavalle hänen mahdollisuudesta löytää töitä v. 2022? 1. Mitä
LisätiedotAHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotTutkintouudistuksen arviointi hopskäytäntöjen näkökulma
Tutkintouudistuksen arviointi hopskäytäntöjen näkökulma Säde Pirttimäki Sade.pirttimaki@uef.fi 30.9.2009 Helsinki Sisältö Hopskartoituksen tausta Tutkintouudistuksen tavoitteet Hopskartoituksen viitekehys
LisätiedotOpintojen suunnittelu ja opintoneuvonta
Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotOodin osajärjestelmien esittely ja niiden käyttöönotot
Oodin osajärjestelmien esittely ja niiden käyttöönotot 17.4.2007 Oodin osajärjestelmät WinOodi Opintohallinnon työkalu, esim. opinto-oikeuksien ja suoritusten kirjaaminen, raportit WebOodi Työkaluja opiskelijalle,
LisätiedotN:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY
LisätiedotNykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa
Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotTeknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen
Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotValintoja ja optioita! Valinnaisten opintojen info
Valintoja ja optioita! Valinnaisten opintojen info www.helsinki.fi/yliopisto 8.11.2018 1 Tilaisuuden sisältö Miksi valinnaisia pitäisi / voi suorittaa ja minkä verran? Eli tietoa tutkintorakenteista ja
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotTeknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY
1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön
Asemointitilastot 2016; Yhteinen osio katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tilikauden
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotLUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat
LisätiedotPienryhmätyöskentely
Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotHARJOITTELUINFO URAPALVELUT Urapalvelut
HARJOITTELUINFO 26.1.2018 URAPALVELUT HARJOITTELUINFO 31.10.2017 Urapalvelut Harjoitteluinfo/ Urapalvelut 29/01/2018 1 URAPALVELUT Asiantuntemus Palvelut Harjoittelu Urasuunnittelu Uraseuranta Työnhaku
LisätiedotOrientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS
Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9
LisätiedotKOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA
ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA
LisätiedotKansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen
LisätiedotSIIRTO- OPISKELIJASELVITYS
YLIOPISTOJEN SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS Mervi Jokipii Tampereen teknillinen yliopisto OHA-forumin koordinaattori 17.10.2012 Tavoite Tuottaa kuvaus siirtymiskäytäntöjen nykytilanteesta yliopistoissa Pohtia
LisätiedotAikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan
LisätiedotTyöpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen
Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti
LisätiedotPL 4600, Oulun yliopisto p HOPS
PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotOsaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOhjauksen kokonaisuus korkeakoulussa Eva Maria Raudasoja Oulun yliopisto
Ohjauksen kokonaisuus korkeakoulussa 27.9.2011 Eva Maria Raudasoja Oulun yliopisto Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa Kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja läpinäkyvän
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotJyväskylän yliopiston kirjasto
Page 1 of 23 Kysely tiedonhankinnan opetuksesta, marraskuu 2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin tiedonhankinnan opetuksen tilanteen kartoittamiseksi maamme yliopistoissa syksyllä 2005, kun Suomen yliopistoissa
LisätiedotAiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa
Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotLUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien
LisätiedotLiikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella
Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Taustatiedot Sukupuoli nainen mies Ikä alle
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotOhjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden
LisätiedotMinne menet, avoin yliopisto?
Minne menet, avoin yliopisto? Mervi Varja Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Minne menet, avoin yliopisto? Viime vuodet tilastokatsaus 2010-2013 Uutta opiskelijaprofiilista Lähitulevaisuuden suuntia
LisätiedotNordplus Kenneth Lundin
Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotEväitä hyvän työuran rakentamiseen
Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Aarresaari-verkoston maisteriuraseuranta 2016 Juha Sainio Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit yliopistojen työelämäja urapalvelujen sivuille.
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotYliopistojen kandipalaute
Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotAHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet
AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet 16.5.2012 16.5. Humanistinen tiedekunta.2012 1 Taustaa Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen =hyväksiluku Rehtorin päätös Tdk-neuvosto Astuivat
LisätiedotTäydennyskoulutusohjelman esittely
KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma
LisätiedotItä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen
Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin
LisätiedotKOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA
KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008
LisätiedotTyöelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta
Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotTYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola
TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI 4.5.2011 OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola SISÄLTÖ AHOT käytäntöjen edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä Bolognan prosessi Havaintoja
LisätiedotTutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja
Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen
LisätiedotPirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET
Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto
LisätiedotSyventävien opintojen opinnäytetyö
Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin
Lisätiedot