Valtuutettu Pertti Henttinen esitti aloitteena seuraavaa: Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten.

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite kaupungin työllisyyspalveluiden ja Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön toiminnan yhdistämisen mahdollisuuksien selvittämisestä 240/ /2016 Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Pertti Henttinen esitti aloitteena seuraavaa: Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää aloitteena, että kaupungin työllisyyspalveluiden ja Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiön toiminnan yhdistämisen mahdollisuudet selvitetään. Keminmaan kunnan maksuosuuden jäätyä pois on syytä miettiä, onko säätiön ylläpitäminen yksin Kemin kaupungin varoilla järkevää vai voisiko säätiön toiminnot siirtää työllisyyspalveluihin, jolloin kaupungin työllisyyden hoito olisi yhden organisaation hallinnassa. Näin kustannuksia ei syntyisi esimerkiksi päällekkäisestä hallinnosta ja tilastoinnista. Asiakkaan näkökulmasta yhden luukun periaatteella toimivat työllisyyspalvelut olisivat helpommat saavuttaa ja hahmottaa. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus PJ Pasoja: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen työllisyysyksikön, elinkeinopalveluiden, TE-keskuksen ja kaupunginkanslian valmisteltavaksi. Tytti Kumpulainen, Teija Jestilä, Matti Kettunen, Pirita Hyötylä, Allan Mikkola ja Jukka Vilen ilmoitivat esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistuivat kokoushuoneesta. Jouko Pasoja toimi esittelijänä ja Santeri Lindholm toimi sihteerinä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

2 Kaupunginhallitus tarkasti pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Kaupunginlakimies Santeri Lindholm poistui kokousesta pykälän käsittelyn jälkeen klo Kaupunginhallitus Kaupunginkanslia on kiirehtinyt elinkeinotoimen ja työllisyysyksikön lausuntoa. Valmistelu: Elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen p , työllisyyspäällikkö Riitta Hakala p , kaupunginlakimies Santeri Lindholm p , Kemin kaupungin työllisyyspalvelut Kemin kaupungin työllisyydenhoitoa on viime vuosina kehitetty v Innolink Oy:n tekemän esiselvityksen, Työllisyydenhoidon kuntakokeilun v ja val tuus ton v esittämien tavoitteiden mukaiseksi. Kemin kaupungin työl lis tämi nen ja sen koordinointi keskitettiin v alusta perustettuun Työl li syys pal velut-tu losyk sik köön. Työllisyyspalvelut toimii kaupungin työllisyydenhoidon tuki-, asian tun ti ja- ja asiakaspalveluyksikkönä työnhakijoille, työnantajille ja si dos ryhmil le. Työllisyyspalvelut koordinoi, seuraa ja kehittää kaupungin työl li syys pal ve lujen toteutumista ja vastaa niiden yhteensovittamisesta sidosryhmien työl li syy denhoi don palveluihin ja toimintoihin. Työllisyyspalvelut-yksikköön keskitetyn koor dinoin nin tavoitteena on saada mahdollisimman tehokkaasti eri toimijoiden voi mava rat ja keinot käyttöön työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden edis tä misek si niin yksilötasolla kuin palvelujärjestelmän tasollakin. Koor di noin ti vas tuu yksilötasolla sovitaan ettei tehdä päällekkäistä työtä ja että tiedonvaihto eri toi mijoi den välillä sujuu asiakkaan edun mukaisesti. Työllisyyspalvelut-yksikköä perustettaessa sovittiin työnjaosta ja yhteistyöstä sosi aa li- ja terveyspalvelujen ja Merivan kanssa. Työllisyysyksikkö vastaa asiakkaan työhönkuntoutumisen tai työhönvalmennuksen prosessin koordinoinnista, mut ta työhönkuntoutus, työhönvalmennus tai työ- ja toimintakyvyn arviointi tapah tuu Merivalla työpajassa. Yhteistyön tavoitteena on asiakasprosessien su juvuus ja vaikuttavuus, päällekkäisen toiminnan ehkäiseminen ja tar peen mu kaisten palvelujen kehittäminen ja tuottaminen. Työllisyyspalveluihin kuuluu: - kaupungin työllistäminen (velvoitetyöllistäminen, koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöt, pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, hallintokuntatyöllistämisen palkkatukien hakeminen) - kaupungin aktivointipaikkojen koordinointi - järjestöjen kuntouttavan työtoiminnan sopimukset - Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus ja asiakkaiden aktivointisuunnitelmat - Merivan ja kaupungin kumppanuussopimuksen toteuttaminen, seuranta ja uusien palvelujen kehittäminen - Kemi-lisä yrityksille ja järjestöille

3 - Työnantajayhteistyö, työnetsintätoiminta - Oppilaitos- ja muu sidosryhmäyhteistyö - Hanketyö (mm. Kemin työllisyys- ja elinvoima hanke ) ja eri hankkeiden välinen yhteistyö Työllisyyspalvelujen henkilöstöön kuuluu työllisyyspäällikkö, kaksi so si aa li oh jaajaa typ-toiminnassa, kaksi palveluohjaajaa ja toimistosihteeri. Sosiaaliohjaajat ja ja palveluohjaajat tekevät pääsääntöisesti asiakastyötä typ-asiakkaiden ja vä hintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työnhakijoiden työllistymisen edistä mi sek si. Kaiken kaikkiaan asiakkaita on vuosittain n Kemin työllisyys- ja elin voi ma-hank kees sa ( ) on neljä työntekijää. Lapin TE-toimiston, Lapin Ely-keskuksen ja Kemin kaupungin kump pa nuus so pi mus v Osana kaupungin työllisyydenhoidon kehittämistä ja kaupungin suurempana vastuun ot to na työllisyydenhoidosta Lapin TE-toimisto, Lapin Ely-keskus ja Ke min kaupunki ovat solmineet Kemin kaupungin aloitteesta kump pa nuus so pi muk sen, joka on voimassa Sopimuksella kehitetään osa puol ten välistä yhteistyötä ja parannetaan palveluiden vaikuttavuutta ja asia kas läh töi syyttä. Tämä tehdään tarkentamalla työnjakoa, poistamalla palveluiden pääl lek käisyyk siä ja parantamalla kemiläisten työttömien työnhakijoiden sekä työn an ta jien saamien palveluiden asiakasvaikuttavuutta. Kumppanuussopimuksen mu kaan Työllisyyspalvelut ja TE-toimisto sopivat asiakaskohtaisesta yhteistyöstä työn haki joi den suunnitelmallisen työllistymisen varmistamiseksi. TE-toimisto jär jes tää julkisia työvoimapalveluja mm. työvoimakoulutusta, uravalmennusta ja palk ka tukea. Työllisyyspalvelut kartoittaa välityömarkkinoiden tarjoamat työl lis ty mis tä, osallisuutta ja osaamisen kehittämistä edistävät palvelut (kaupungilta, jär jes töistä, säätiöltä, nuorten työpajalta) ja myöntää mm. Kemi-lisää työllistymisen tueksi. Työhönkuntoutumisen ja -valmennuksen palveluja hankitaan Meriva-säätiöltä kumppanuussopimuksen mukaisesti. Meriva sr Vuonna 1999 perustettu Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiö (Meriva säätiö) on sosiaalipalvelujen tuottaja. Säätiön tarkoituksena on järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhan alaisille nuorille, vajaakuntoisille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää työhön kuntouttavaa ja valmentavaa toimintaa ja koulutusta. Säätiö on Kemin kaupungin, Keminmaan kunnan, Kemin seurakunnan ja 10 alueellisen sosiaalija terveysjärjestön perustama. Säätiö on Kansaneläkelaitoksen hyväksymä palveluiden tuottaja. Säätiö tarjoaa vuosittain noin 500 asiakkaalle työhönvalmennukseen ja kuntoutukseen liittyviä palveluita sekä työ/toimintakyvyn ja eläke-edellytysten arviointia mm. Kelalle, eläkevakuutusyhtiöille, TE-toimistolle ja kunnille. Lisäksi säätiön toimintaan sisältyy mm. työhönkuntoutukseen ja valmennukseen liittyvien hankkeiden hallinnointia ja osatoteutusta. Vuodesta 2010 säätiö on saanut rahoitusta nuorten

4 työpajatoimintaan. Säätiön työpajat on opinnollistettu UVA hankkeessa. Kemin kaupungin ja Merivan kumppanuussopimus Kemin kaupunki on ostanut säätiöltä vaikeasti työllistettävien työhönvalmennusja työhönkuntoutuspalveluita vuodesta Nyt voimassa oleva Kumppanuusja ostopalvelusopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka ja se on jatkoa vuoden ostopalvelusopimukselle. Kemin kaupunki toimii sopijaosapuolena ostopalvelujen ostajana. Kummallakin sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus mennessä kutakin kuluvaa vuotta, jolloin sopimus päättyy mennessä kutakin seuraava vuotta. Irtisanominen vaatii Kemin kaupungin osalta kunnanvaltuuston ja säätiön osalta hallintoneuvoston päätöksen. Sopimusta voidaan muuttaa kummankin osapuolen yhteisellä sopimuksella. Mikäli kaupunki irtisanoo nykyisen ostopalvelusopimuksen päättyy se aikaisintaan v alusta lukien eli on voimassa koko sopimuskauden. Mikäli ostopalvelusopimusta ei myöhemmin jatketa, niin kaupunki voi harkita tuottaako se tarvitsemansa palvelut omassa organisaatiossaan. Siinä tapauksessa kaupungin tulee huomioida maakuntahallinnon tuomat muutokset kunnan mahdollisuuteen järjestää tai tuottaa työllisyys- ja sotepalveluja. Lisäksi nykyisessä ostopalvelusopimuksessa on sovittu, että mikäli kaupunki järjestää työmarkkinoille kuntouttavat työhönvalmennus- ja kuntoutuspalvelut sopimuksen päättymisen jälkeenkin ostopalveluna, säätiöllä on ensisijainen neuvotteluoikeus ja optio niiden järjestämiseksi tämän sopimuksen edellyttämällä tavalla. Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö, nykyinen Meriva sr, toimii sopijaosapuolena sitoutumalla tuottamaan ja järjestämään kaupungille hankintasopimuksen mukaiset työelämäosallisuutta vahvistavat ja työmarkkinoille kuntouttavat sekä valmentavat palvelut: 1. Työmarkkinoille valmentava palvelu: 1.1. palkkatyö, erityisryhmien tuettu työllistäminen 1.2. työkokeilua 1.3. yksilöllistä työhönvalmennusta säätiöjakson jälkeiseen aktiivitoimeen 1.4. työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja (maahanmuuttajakoulutus, Lappia ja Luovi) 2. Työmarkkinoille kuntouttava palvelu: 2.1. sosiaalihuoltolain mukaista työelämäosallisuutta vahvistavaa työpajatoimintaa sekä ryhmämuotoista valmennusta ja kuntoutusta (suojatyötä, toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää työpajatoimintaa), sisältää 24 ryhmäpäivää (terveyden edistämistä, atk-taitojen harjaannuttamista, harrastustoimintaan tukemista jne. ) 2.2. yhdyskuntapalvelua 2.3. kuntouttavaa työtoimintaa, johon sisältyy palvelutarpeen kartoitus (startti ryhmäpalvelu), syvennetty kuntouttava työtoiminta ja ohjattu kuntouttava työtoiminta

5 2.4. kehitysvammaisten työtoimintaa, avotyönohjausta ja avotyöhön valmentavaa intensiivijakso 3. Yhteisöpalvelut 3.1. kierrätyskeskustoiminta 4. Muille kuin kaupungille tuotettavat palvelut: - työkokeiluja ja työhönvalmennusta VKK:lle (Vakuutusalan Kuntoutuskeskus) ja vakuutusyhtiöille, - yksilö- ja ryhmävalmennusta TE-toimistolle, - maahanmuuttajien työelämäosallisuutta vahvistavia palveluita eri hankkeille - työvoimapoliittista koulutusta, - nuorten työpajatoimintaa kemiläisille ja keminmaalaisille (ELY:n rahoitus), - Kelan kustantamaa mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta v loppuun saakka. Kaupungin ja Merivan välistä yhteistyötä ja Merivan tuottamia palveluja arvioidaan kumppanuussopimuksen mukaisesti säännöllisesti. Meriva toimittaa Työllisyyspalveluille kuukausittain kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden läsnäolopäivät ja sovitusti kahden kuukauden välein ja tarvittaessa useamminkin tilastotiedot Merivan muiden palvelujen käytöstä. Asiakkaiden palvelutarpeita ja niiden muutoksia arvioidaan yhdessä ja palveluja on kehitetty ja muutettu sopimusaikana hyvin joustavasti. Esimerkiksi startti-palvelun resurssi suunnataan ensi vuonna yksilö- ja työhönvalmennukseen, jota työllisyyspalvelut -yksikkö ei tuota ja jonka tarve on kasvanut mm. kaupunkityöllistämisessä. Hankeyhteistyö Merivan hanketyö palvelee kaupungin tarpeita, uusia hankkeita suunniteltaessa yhteistyötä tehdään työllisyyspalvelut-yksikön kanssa kuntastrategian painopisteiden näkökulmasta. Meriva tuottaa ryhmämuotoista kuntoutusta ja pajajaksoja eri hankkeille, mm lukion maahanmuuttajahanke. ELYn uravalmennuksessa säätiö on osatoteuttaja yhdessä muiden säätiöiden kanssa. Nuorten matalan kynnyksen palveluita kehitetään Lapin AMK:n hallinnoimassa SOKU-hankkeessa. Rayn rahoittama Kemin Kansalaistalo-hanke tarjoaa matalan kynnyksen palveluita, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kemiläisille. ELYn rahoittamassa kierrätyksen kehittämishankkeessa tavoitteena on työhönkuntoutuksen ja valmennuksen työtehtävien monipuolistaminen. Merivan hankkeiden ohjausryhmissä on aina Kemin kaupungin hallintokuntien tai työllisyyspalvelujen edustaja. Meriva sr voi hakea sellaisia hankerahoituksia (esim. RAY) joita kuntien ei ole mahdollista saada. Alueellinen työllisyyskokeilu Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman Työllisyys ja kilpailukyky -painopistealueen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 alueellisia kokeiluja, joilla luodaan asiakaslähtöinen

6 työnhakija- ja työnantaja toimintamalli. Kokeilujen aikana tulee luoda toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan, jolloin työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla. Hallituksen tekemän linjauksen mukaisesti maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Maakunta siis on järjestäjänä ja tuottajana voi olla kunta, 3. sektori tai yritykset. Toukokuussa 2016 Lapista haki ja tuli valituksi työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun kumppanuusverkosto, johon kuuluu viisi kuntaa, Rovaniemi, Kemi, Tornio, Sodankylä ja Kemijärvi, työhönvalmennus- ja ohjauspalveluja tuottavat kuntakonserniin kuuluvat tai kumppanuussopimuksen omaavat säätiöt, TE-toimisto, Ely-keskus, koulutusorganisaatioita, elinkeino- ja kehittämisorganisaatioita. Kokeilussa rakennetaan vuoteen 2019 mennessä viiden kunnan alueella toimiva uudenlainen kumppanuusverkosto elinvoiman; työllisyyden ja elinkeinojen edistämiseen. Verkostossa yhdistetään elinkeino-, työllisyys- ja koulutusorganisaatioiden osaaminen. Kumppanuusverkosto sopii TE-toimiston ja Ely-keskuksen (myöhemmin maakunnan) kanssa yhteistyön tavoitteista, tehtävistä ja rooleista osana työllisyyden edistämisen ja hoidon kokonaisuutta. Tässä kehittämistyössä keskiössä ovat Lapin säätiöt. Kokeilun tavoitteena on palvella vuonna 2019 voimaan tulevaa maakuntahallintoa ja synnyttää maakunnan yhteinen toimintatapa ja palvelujen tuotanto- ja järjestämistapa. Kokeilun yksi päämäärä on enemmän hyödyntää säätiöiden osaamista ja kokemusta uuden asiakaslähtöisen toimintamallin kehittämisessä ja mm. sen vuoksi säätiöpaikkakunnat Lapista valittiin aluekokeiluun. Työllisyyskokeilussa siis sovitaan aiempaa selkeämmin kunkin toimijan roolista palveluverkostossa ja luodaan uusia asiakaslähtöisiä palveluja olemassa olevilla resursseilla. Kuntien, säätiöiden ja muiden toimijoiden yhteistyöverkostolla on mahdollisuus parhaiten huomioida alueelliset ja paikalliset tarpeet ja turvata palvelujen säilyminen ja kehittäminen Lapissa. Syksyn 2016 aikana valmistelu-/yhteistyöryhmä valmistelee kokeilun käytännön toimenpiteitä. Valmistelutyöhön osallistuu Työllisyyspalvelujen lisäksi myös Kemin kaupungin elinkeinopalvelut ja Digipolis Oy. Tulevassa mallissa selkiytyy entisestään eri toimijoiden roolit ja tuottamat palvelut. Kemiläinen työllistämismalli-hankkeessa tehty kehittämistyö ja Työllisyyspalvelut-yksikön perustaminen v ja sille annettu kaupungin työllisyydenhoidon koordinointitehtävä antaa Kemille hyvän lähtökohdan tässä uudessa kokeilussa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Työllisyyspalvelujen ja Meriva sr:n yhteistyön nykytila ja toiminnan yhdistäminen - Kemin kaupungin työllisyydenhoitoa on kehitetty v tehdyn Työllisyydenhoidon esiselvityksen (Innolink Oy) ja Työllisyyden kuntakokeilun ( ) tavoitteiden mukaiseksi.

7 - Työllisyyspalvelut-yksikkö koordinoi, seuraa ja kehittää kaupungin työllisyydenhoidon palveluja sekä vastaa asiakastyön prosessista. - Yhteistyö sidosryhmien kanssa perustuu kumppanuuteen, yhteiseen kehittämiseen ja arviointiin. - Meriva sr tuottaa työpajassa/seinättömässä pajassa kumppanuussopimuksen mukaiset työhönkuntoutuksen ja -valmennuksen palvelut, joita yhdessä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti asiakaspalautteen ja asiakkaiden palvelutarpeiden perusteella. - Meriva tilastoi oman toimintansa ja toimittaa tilastot sovitusti Työllisyyspalveluille. Päällekkäistä tilastointia ei ole, työllisyysyksikön kaikki asiakkaat eivät ole Merivan asiakkaita, eivätkä Merivan kaikki asiakkaat työllisyysyksikön asiakkaita. - Kumppanuussopimuksen aikana vuodesta 2014 Merivan käyttöaste on saatu nousemaan tavoitteen mukaisesti. - Asiakastyössä yhteistyö on sovittua ja koordinoitua päällekkäisen työskentelyn ehkäisemiseksi. Asiakasohjaus säätiölle tapahtuu pääosin Työllisyyspalvelujen kautta. - Meriva sr tuottaa palveluja tuettua työllistymistä tarvitseville työnhakijoille ja Työllisyyspalvelut vähemmällä tuella työllistyville. Säätiön yksilövalmennusta hyödynnetään kaikille työnhakija-asiakkaille tarpeen mukaan. - Kemin kaupungin kustannus ostopalvelusopimuksesta ei ole muuttunut Keminmaan kunnan ostopalvelusopimuksen muututtua. Kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan käytön mukaan ja myös Keminmaa ostaa sitä. - Kaupungin työllisyyspalveluissa pyritään jo nyt toteuttamaan ns. yhden luukun periaatetta eli työllisyyspalvelut koordinoi asiakasprosessia, jossa hyödynnetään erilaisia palveluita esim. Merivan, koulutusorganisaatioiden ja TE- palveluita. Päällekkäistä hallintoa ei ole; Merivalla ei juurikaan ole omaa hallintoa, kirjanpito ja palkanlaskenta on ostopalveluna ja jatkossa myös kaupunki voisi myydä niitä Merivalle. - Vuoden 2019 alusta maakunta järjestää julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, kasvupalvelut. Hallituksen tekemän linjauksen mukaisesti maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Kasvupalvelujen järjestämisen ja tuottamisen maakuntamalli on parhaillaan valmisteilla ja monet siihen liittyvät asiat ovat vielä keskeneräisiä. Kemi on mukana alueellisessa työllisyyskokeilussa ja sitä kautta vaikuttamassa osaltaan tulevaisuuden kasvupalvelujen malliin ja eri toimijoiden rooleihin Lapissa. Kaupungin työllisyyspalvelujen ja Merivan toiminnan yhdistäminen ei ole

8 Ehdotus KJ Nissinen: mahdollista ennen nykyisen kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksen päättymistä v Merivan nyt Kemin kaupungille tuottamista palveluista osa on sosiaalipalveluja (mm. kuntouttava työtoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta ja kehitysvammahuollolle tuotetut palvelut), joiden osalta järjestämisvastuu siirtynee maakunnalle v alusta. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan lakiin on valmisteilla muutoksia, jotka tulevat voimaan v alusta. Kaikki em. muutokset huomioidaan kaupungin työllisyyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa lähivuosina. Kaupunginhallitus päättää merkitä yllä olevan lausunnon tiedoksi ja antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteeseen. Päätös KH : Hyötylä (intressijäävi), Jestilä, Kettunen, Kumpulainen ja Vilén (yhteisöjäävejä) ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokoushuoneesta. Santeri Lindholm toimi sihteerinä tämän pykälän käsittelyn ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä yllä olevan lausunnon tiedoksi vastauksena vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteeseen. Päätös KV : Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen.