Kaarlon päiväkodissa ongitaan lehtisilakoita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaarlon päiväkodissa ongitaan lehtisilakoita"

Transkriptio

1 Kaarlon päiväkodissa ongitaan lehtisilakoita

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Kysely superilaisten työhyvinvoinnista 8 Elokuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Anja Mansnerus on yksi juhlavuoden sankareista 14 Jyrki Katainen haluaa tehostaa työnjohdon organisointikykyä 16 Lähisuhdeväkivaltaan pitää puuttua Lakiehdotus antaa kaksi palvelumallia 22 Mervi Vierimaa ohjaa opiskelijoita Kaarlo ja Ellimaija 24 Päiväkotielämää luonnon ehdoilla Sotkankodon 28 Lukijalta onkiretkellä. 30 EPN:n puheenjohtajuus Islantiin 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Elämän kestävä flunssa 38 Käypä hoito 40 Hiljainen matka omaan mieleen 45 Änkytys on maailmanlaajuinen ilmiö 46 Iäkkäiden suunhoito vaatii joustoa 50 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Hengissä hoidoista huolimatta! 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 P.S. 66 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita 14 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen pitää tasaarvotupoa onnistuneena. 10 Perushoitaja Anja Mansnerus ja liitto juhlivat yhtä aikaa Lähisuhdeväkivalta ei mene itsestään ohi, siihen on haettava apua. Vanhusten suunhoidon toteuttaminen vaatii joustavuutta ja yhteistyötä. 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Ilkka P. Laurila, Tiina Örn Kannen kuva Kaarlo Puskan kuvasi Insku Mustonen Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Upporikasta elämää leena lindroos Tietämättäni olen saanut elää suorastaan upporikasta elämää. Tai paremminkin olen saanut kasvaessani kokea sellaista luksusta, mitä kohta ei ehkä saa suurellakaan rahalla. Se ylellisyys on omassa maassa kasvatettujen puhtaiden vihannesten ja juuresten nauttimista tuoreina ja vastavalmistettuina. Se on halkopinojen, niittyjen, metsiköiden ja kallioiden koluamista, puroissa pluttaamista. Matojen kaivamista, soutamista, onkimista, kalojen perkaamistakin, esimerkiksi. Tieto luonnon rytmistä ja sen lainalaisuuksista on kasvanut oman kasvamisen myötä, eikä takavuosina tullut mieleenkään, etteivätkö kaikki erottaisi mäntyä kuusesta. Lapset myös veistelivät ja sahasivat itsekseen ilman, että asiasta olisi jotenkin huolestuttu. Vaikka periaatteessa kyse oli vain yksinkertaisista perusasioista, niiden edellytykset ovat kääntyneet päälaelleen. Luonto kiinnostaa ja vetää puoleensa yhä useampia, mutta yhä harvemmat osaavat siellä kulkea. Aamun radiouutisten mukaan vaeltajat eksyvät metsiin, koska eivät osaa lukea luontoa enempää kuin kompassia tai karttaa. Isossa mittakaavassa luonnon arvostaminen määrää koko tulevaisuutemme: lähimeremme kuolio on tosiasia, ruuasta on maailmanlaajuisesti pulaa ja tuore lehtitieto kertoo myös, että synkimpien laskelmien mukaan ilmakehä on mennyttä jo kahdessakymmenessä vuodessa, ellei päästöjä saada kuriin välittömästi. On siis aloitettava alusta. Lehdessämme on artikkeli Luonnossa kotonaan -päiväkodin toiminnasta. Se on yksi tie oppia jo pienestä niitä perusasioita, joista ollaan irtautumassa. Luonnosta opetellaan nauttimaan ja siellä myös pärjätään säällä kuin säällä. Löydetään, nähdään, keksitään, ja ostetaan tammenterhorahoilla lehtisilakoita. Luontopäiväkodissa työskentelevä lähihoitaja sanoo toteuttavansa työn kautta myös itseään, toiminta innostaa kasvattajaakin kasvuun. Elokuu on vielä lomakuu. Kesän tuplalehdessä olleen kyselymme vastausten mukaan superilaiset lomailevat kotimaassa. Ehkä joku harva on karannut kesän sateita muille maille, mutta 97 prosenttia meille vastauksensa lähettäneistä vakuutti, että Suomen kesää ei voita mikään. Nautitaan siis siitä vielä kun voidaan! super 3

4 Ajankohtaista osaaminen rapistuu käytön puutteessa teksti lena öhman-jokinen Elokuu Kansainvälinen nuorison päivä Luottamusmiesten peruskoulutuksen 1. jaksot, Helsinki, Aktiivi- Instituutti Kouluterveyspäivät, Helsinki, Stakes Paikallinen sopiminen yksityisessä yrityksessä, Helsinki, Aktiivi-Instituutti Ensitietopäivä Parkinson-potilaille, Turku, Parkinson-liitto ry Paikallinen sopimustoiminta, Helsinki, SuPer ry SuPer selvitti keväällä 2008 jäsenistönsä kokemuksia osaamisen käytöstä. Selvityksen taustalla oli liiton jäseniltään saama palaute osaamisen käytön rajoituksista. Kysely lähetettiin sähköpostitse perusterveydenhuollossa, kotihoidossa, vastaanotoilla ja sairaaloissa työskenteleville SuPerin jäsenille. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 425 ja kyselyn vastausprosentti oli 52. Kysely toteutettiin strukturoituna kyselynä, jossa oli myös muutamia vapaamuotoisia kysymyksiä. Vastaajat toivat monesti esiin sen tosiasian, että kun osaamista ei saa käyttää, sen unohtaa. Tarkasteltaessa osaamisen osa-alueita voidaan todeta, että puolet vastaajista saa käyttää osaamistaan lääkehoidossa ja haavanhoidossa. Perushoitoon osallistuu noin 80 prosenttia vastaajista. Yksityisellä sektorilla työskentelevät saavat käyttää osaamistaan useilla hoidon osa-alueilla enemmän kuin julkisella sektorilla työskentelevät. Tarkasteltaessa eri ammattiryhmien välisiä eroja osaamisen käytössä ilmenee, että eniten osaamista saavat käyttää apu- ja perushoitajat, vähiten lähihoitajat. Työnantajan ja esimiehen tieto lähihoitajakoulutuksesta on vähäistä. SuPer pitää tärkeänä, että työkäytännöt ovat joustavia työpaikoilla eikä osaamisen käyttämistä rajata ja että lähi- ja perushoitajat saavat käyttää myös lääkehoidon osaamistaan potilaiden kokonaisvaltaisessa hoitotyössä.työyhteisössä on huomattava, että tarvitaan sekä laajaalaista että erikoisosaamista, ei vain asiakkaiden tai potilaiden hyvinvoinnin takia vaan myös työssä jaksamisen vuoksi. Superilaisten osaaminen on nostettava näkyväksi. Moni heistä työskentelee tällä hetkellä sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät monipuolista osaamista, mutta sitä voimavaraa ei riittävästi huomata eikä noteerata. Syyskuu 2.9. SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Sibeliustalo, Lahti Vanhustyön koulutuspäivät, Turku, SuPer ry 3.9. V Valtakunnallinen Uniapneapäivä, Tampere, Filha ry 4.9. SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Kuusamo SuPer-raksapäivä, Hotelli Siikaranta, Espoo 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Kuopio, SuPer ry IX Valtakunnalliset päihdepäivät, Kuopio, Terveyden edistämisen keskus ry SuPerin 60-vuotisjuhlavuoden täydennyskoulutuspäivä, Jyväskylä, Paviljonki uusien lähihoitajaopiskelijoiden ja lääkealan perustutkintoa opiskelevien liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseneksi. työvaliokunnan jäsenet valittiin Nyt on aika... suunnitella reissua SuPerin Lähihoitajatapahtumaan ilmoittautua järjestettävälle puheenjohtajien ja luottamusmiesten esiintymistai- Liittohallitus valitsi 10. kesäkuuta viisijäsenisen työvaliokunnan, johon kuuluu liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kolme muuta jäsentä. Työvaliokunnan jäsenet ovat Paula Halonen, Silja Paavola ja Tuula Korhonen. Paula Halosen varajäsen on Merja Puuskamäki, Silja Paavolan varajäsen Anne Villman ja Tuula Korhosen varajäsen Mirja Juusola. Työvaliokunta osallistuu liiton strategiseen suunnitteluun, tekee liittohallitukselle esitykset keskeisistä liittohallituksen päätettävistä asioista ja päättää liittohallituksen delegoimista asioista. don kurssille (viim.ilm ) ilmoittautua yksityissektorin yhdysjäsenkurssille Kuopioon (viim.ilm ) ja kurssille Raumalle (viim.ilm ) ilmoittautua eläkkeelle jäävien Vaihda vapaalle -seminaariin (viim.ilm ) aika nauttia kuutamoilloista. 4 super

5 Uskomuksia ja asenteita uusiksi? pääsihteeri markku silvennoinen Uskomukset ja asenteet ohjaavat monin tavoin jokapäiväistä elämäämme. Ne vaikuttavat siihen, miten näemme, koemme ja suhtaudumme erilaisiin asioihin, ihmisiin ja tapahtumiin. Ne ohjaavat päätöksiämme ja toimintaamme. Joskus ne pitävät meidät oikealla tiellä, joskus toisinaan ne estävät meitä näkemästä asioita sellaisina, kuin ne todellisessa elämässä ovat. Kannattaisiko aika ajoin tarkistaa asenteita ja uskomuksia? Uskomukset olemme saaneet elämänkokemustemme ja monesti ulkoisten vaikutusten kautta. Olemme oppineet pitämään asioita tosina tarkistamatta ajoittain, pitävätkö ne edelleen paikkaansa. Saatamme ajatella asioista esimerkiksi kaksinapaisesti joko tai -akselilla, vaikka aika harvoin jossakin asiassa on ainoastaan kaksi vaihtoehtoa. Yleensähän monissa asioissa on enemmän vaihtoehtoja kuin ensituntumalta pystymme havaitsemaan. Asenteet puolestaan ovat suhteellisen vakiintuneita tapoja suhtautua asioihin ja ihmisiin. Asenteita voi tarkastella optimismin ja pessimismin käsitteillä. Optimistisesti ja pessimistisesti asennoituvat ihmiset tarkastelevat samoja tilanteita toisistaan poikkeavalla tavalla ja tekevät tulkintojensa perusteella toisistaan poikkeavia johtopäätöksiä. Optimisti suhtautuu esimerkiksi epäonnistumiseen hetkellisenä ja tilapäisenä ilmiönä. Hän puhuukin sellaisin sanoin kuin toisinaan tai silloin tapahtui sitä tai tätä. Pessimisti taas ajattelee epäonnea pysyväisluonteisena ilmiönä. Hän käyttääkin mielellään sellaisia sanoja kuin aina, ei kukaan tai ei koskaan. Uskomuksiamme voimme ryhtyä muuttamaan vaikkapa testaamalla aika ajoin, pitävätkö uskomuksemme aidosti paikkaansa. Samoin voimme tehdä asenteidemme kanssa: pyrimme ajattelemaan asioita uudenlaisista näkökulmista. Yksi tehokkaimmista keinoista asennemuokkaukseen on ryhtyä toimimaan aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Pienetkin myönteiset kokemukset vaikuttavat positiivisesti asenteisiimme. Olemme matkalla kohti uusia havaintoja, tulkintoja ja toimintaa. Muistakaamme, että kaupassa käydessämme tutkimme tarkasti eri tuotteiden viimeistä myyntipäivää. Miksi emme aika ajoin tekisi samalla tavalla uskomustemme ja asenteidemme kanssa? Tällä voi olla uskomaton vaikutus elämäämme: huomaamme pysyvämme tekemään monia sellaisia asioita, jotka aikaisemmin tuntuivat mahdottomilta tai hyvin vaikeilta saavuttaa. Jokainen meistä valitsee itse omat uskomuksensa ja asenteensa super 5

6 Superilaiset ovat innostuneita työstään teksti sari tirronen, tiedotuspäällikkö Johtaminen on noussut keskeiseksi kysymykseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Johtajien tehtävä on huolehtia siitä, että työntekijät ovat motivoituneita ja voivat hyvin työssään. Pelkkä jaksaminen ei riitä, vaikka monin paikoin sekin on vaakalaudalla. Tavoitteena on, että ihmiset ovat voimissaan myös työpäivän jälkeen ja elinvoimaisia myös eläkkeelle jäädessään. Työterveyslaitos toteutti maalis-huhtikuun vaihteessa SuPerin toimeksiannosta kyselyn, jolla kartoitettiin superilaisten työhyvinvointia sekä työyhteisöjen toimivuutta ja johtamista. Kyselyllä haettiin myös työn iloa aikaansaavia tekijöitä. Kysely lähetettiin sähköpostilla noin 5300 SuPerin jäsenelle. Vastauksia saatiin yhteensä Tuloksia hyödynnetään erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa. työyksikön ilmapiiri ja yhteistyö Työyksikön ilmapiiri ja yhteistyö on superilaisten työpaikoilla kokonaisuutena suomalaisen keskiarvon tasolla. Eroja löytyy töiden oikeudenmukaisessa ja tasapuolisessa jakautumisessa. Superilaisista 54 prosenttia kokee töiden jakautuvan tasapuolisesti, kun Suomessa keskimäärin näin kokee 48 prosenttia. Toisaalta superilaiset eivät ole tyytyväisiä tiedonkulkuun työyksikön sisällä: 48 prosenttia pitää sitä toimivana, kun keskimäärin Suomessa 56 prosenttia on tyytyväisiä tiedonkulkuun. Kaikkiaan nuoret ovat tyytyväisempiä työyksikön ilmapiiriin kuin vanhimmat vastaajat. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä toimii pääosin hyvin. 28 prosenttia vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, ettei työn tavoitteista ja työtavoista keskustella riittävästi eri ammattiryhmien välillä. 22 prosenttia kokee, etteivät työnjako ja vastuualueet ole selkeät eri ammattiryhmien välillä. Vain 8 prosenttia on sitä mieltä, etteivät eri ammattiryhmien työntekijät tule toimeen keskenään. esimiestyö Esimiestyön kokonaisarvio on hieman matalampi kuin suomalaisilla työpaikoilla Myönteisimmin esimiestyötä arvioidaan sen osalta, huomioiko esimies työntekijöiden mielipiteet tärkeissä asioissa, kohteleeko esimies kaikkia tasapuolisesti, saako esimieheltä apua ja tukea ja antaako esimies riittävästi tietoa työhön liittyvissä asioissa. Eniten kielteisiä kokemuksia on sen suhteen, huomioiko esimies työntekijöiden erinomaiset suoritukset, saako esimieheltä palautetta ja kannustaako esimies työntekijöitä kehittymään työssään. Arviot vaikutusmahdollisuuksista työhön ovat selkeästi kielteisempiä kuin arviot kehittymismahdollisuuksista ja mahdollisuuksista käyttää tietojaan ja taitojaan työssä. 97 prosenttia vanhainkodeissa työskentelevistä kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan työssään melko tai erittäin paljon. tasa-arvo sekä väkivalta- ja uhkatilanteet Epätasa-arvoista kohtelua oli havainnut noin viidennes vastyön ilo. myönteisesti suhtautuvien prosenttiosuus. arvot 4 5 % kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi? kuinka usein olet innostunut työstäsi? kuinka usein sinusta on mukavaa syventyä työhösi? 93 työni on merkityksellistä ja sillä on selvä tarkoitus. 82 työni on palkitsevaa itsessään. 86 olen ylpeä työstäni. super suomen keskiarvo 75 työni on työyhteisössäni haastavaa. on mukava olla töissä. Selvityksessä kartoitettiin myös työn motivaatiotekijöitä. 93 prosenttia superilaisista pitää työtään merkityksellisenä. Yli 80 prosenttia kokee työn olevan haastavaa ja on ylpeä työstään. Työyhteisössä on mukava olla töissä 75 prosentin mukaan. 6 super

7 sijaisiksi joudutaan ottamaan kouluttamattomia superilaisten työn iloon vaikuttavia tekijöitä työn motivoivuus lähimmän esimiehen toiminta taajista. Ikäryhmistä alle 25-vuotiaat olivat havainneet epätasa-arvoista kohtelua eniten. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat ovat havainneet epätasa-arvoista kohtelua selkeästi enemmän kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Työhön liittyvistä väkivalta- ja uhkatilanteista eniten on koettu henkistä väkivaltaa, 18 prosenttia lähes päivittäin tai viikoittain. Ruumiillista väkivaltaa 15 prosenttia koki lähes päivittäin tai viikoittain. kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu t y ö n i l o työn kuormitustekijät työyksikön ilmapiiri ja yhteistyö työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet Lähes neljännes kokee joutuneensa kiusatuksi tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Useimmin kiusaajaksi mainittiin yksi tai useampi työtoveri. Kiusaamista ja epäasiallista kohtelua koettiin myös potilaiden ja asiakkaiden taholta sekä esimiesten taholta. Päivittäin kiusaamista havaitsi 27 prosenttia vastaajista. Yli kolmannes ilmoitti, ettei kiusaamisesta keskustella työpaikalla. Toimintaohjeita kiusaamistilanteisiin työpaikallaan ei ole 29 prosentilla, 36 prosenttia ei osaa sanoa ja 36 prosenttia tiesi ohjeiden olemassaolosta. Vanhainkodeissa toimintaohjeiden olemassaolosta tiedettiin useimmin. työn kuormittavuus ja työn ilo Kyselyn vastausten perusteella eniten kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat johtamiskäytännöt, vaikutusmahdollisuudet työssä ja työyksikön ilmapiiri ja yhteistyö. Julkisen sektorin työntekijät kokevat enemmän kuormitusta kuin yksityisen sektorin työntekijät. Työn iloa superilaiset kokevat keskimä ärin yhtä paljon kuin suomalaisilla työpaikoilla yleensä. Innostuksen kokemisessa on kuitenkin eroja. Superilaisista 64 prosenttia on innostunut työstään melko tai erittäin usein. Suomalaisilla työpaikoilla keskiarvo on 59 prosenttia. lähde: super 2008, parempi työyhteisökysely, työterveyslaitos, työyhteisöpalvelut Lähi- ja perushoitajien sijaispula on vaikeutunut. Riittävästi sijaisia on kesäksi palkattu vain joka toisessa työpaikassa. Yhtä useassa työpaikassa käytetään sijaisina myös kouluttamattomia. Joka neljäs työpaikka on joutunut kokoamaan suurimman osan lähi- ja perushoitajien sijaisista alan opiskelijoista. Kaikkiaan sijaistilanne on pahin vanhustenhuollossa. Rahapula on vaihtunut henkilöstöpulaksi. Ani harva mainitsee säästöt syynä sijaisongelmaan. Kun ei saada riittävästi päteviä sijaisia, palkataan alan opiskelijoita. Tämä nähdään myös rekrytointireittinä vakituiseen työsuhteeseen. Kun lähihoidon opiskelijoitakaan ei riitä tarpeeksi, palkataan sairaanhoidon opiskelijoita, tai niitä kouluttamattomia, joilla on edes vähän kokemusta. Samat kouluttamattomat sijaiset saattavat sijaistaa vuodesta toiseen. Sijaistilanne on vastausten mukaan huonoin palvelutaloissa ja muuallakin vanhustenhuollossa, eli siellä missä toimintaa ei voi välillä supistaa. Tiedot ilmenevät SuPerin kesälomasijaisuustilannetta sosiaali- ja terveydenhuollossa läpikäyneestä tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 200 luottamusmiestä kunta- ja yksityissektorilta. eläkemenot kasvoivat lähes miljardilla eurolla Ennakkotietojen mukaan Suomessa maksettiin vuonna 2007 eläkkeitä 19,6 miljardia euroa. Vuonna 2006 eläkkeitä maksettiin 18,7 miljardia euroa ja vuonna 2005 vastaava luku oli 17,9 miljardia euroa. Vuoden 2007 eläkemenoista puolet oli yksityisen sektorin työeläkkeitä, 16 prosenttia valtion eläkkeitä ja 14 prosenttia kuntien eläkkeitä. Kelan eläkkeiden osuus oli 14 prosenttia. Eläkkeiden osuus sosiaalimenoista oli 43 prosenttia ja bruttokansantuotteesta 11 prosenttia. Eläkkeensaajia oli kaikkiaan viime vuoden lopussa super 7

8 elokuun lyhyet koonnut jukka järvelä Kahvi ei ainakaan tapa Kahvinjuojat eivät kuole sen aikaisemmin kuin muutkaan ihmiset. Päinvastoin, he saattavat jopa säästyä sydänperäisiltä kuolemilta hieman muita todennäköisemmin. Tutkimuksesta analysoitiin naisen ja miehen terveystietoja. Kahvinjuontia, muita elämäntapoja ja terveystietoja kyseltiin 2 4 vuoden välein. Suotuisa yhteys havaittiin kahdesta kolmeen kuppia päivittäin juovilla naisilla 24-vuotisen seurannan aikana. Jostain syystä kahvinjuonti ei liittynyt miesten kuolleisuuteen. uutispalvelu duodecim Hygieniaa kouluihin Koululaisten vatsatauteja voitaisiin vähentää huomattavasti, jos lapset puhdistaisivat kätensä sairaaloista tutuilla käsihuuhteilla ja pulpettien pinnat pyyhittäisiin voimakkaalla puhdistusaineella päivittäin. Flunssia ja kuumeita nämäkään toimenpiteet eivät vähentäneet, todettiin asiaa selvittäneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa. uutispalvelu duodecim ingram publishing Nyt valssaamaan! Monen sydänpotilaan vointi voisi parantua, jos he kävisivät tanssimassa pari kolme kertaa viikossa. Sydämen vajaatoimintaa sairastaville tanssiminen näyttäisi olevan ainakin yhtä suotuisaa kuin kuntopyöräily. Tiedot ilmenevät italialaistutkimuksesta, johon osallistui 130 keskimäärin 59-vuotiasta vakaata sydämen vajaatoimintaa potevaa miestä ja naista. Valssi kohotti potilaiden kuntoa ja paransi verisuonten toimintakykyä yhtä paljon kuin kuntopyöräily tai juoksumatolla juokseminen. Osallistujat kokivat myös elämänlaatunsa parantuneen. uutispalvelu duodecim Terkkariin vai ei? Yli kolmannes väestöstä asuu sellaisilla alueilla, joissa on ajoittain ongelmia saada välitön yhteys terveyskeskukseen. Kuitenkin hoidon tarpeen arviointi toteutuu pääsääntöisesti kolmen arkipäivän kuluessa koko maassa. Ei-kiireellisen tarpeen vuoksi lääkäriin pääsyä joudutaan aiempaa yleisemmin odottamaan yli kaksi viikkoa. Tiedot perustuvat Stakesin kyselyyn. Lupaava hoito psoriaasiin Vaikeakin psoriaasi saattaa lähitulevaisuudessa pysyä kurissa kolmen kuukauden välein otettavalla pistoksella. Tähän viittaavat kaksi julkaistua tutkimusta, joissa selvitettiin uuden ustekinumabi-lääkkeen tehoa psoriaasin hoidossa. Ustekinumabi vaikuttaa tehokkaammalta kuin parhaat nykyiset psoriaasilääkkeet, ja sitä tarvitsee ottaa vain kolmen kuukauden välein, mikä keventää taudin hoitoa. uutispalvelu duodecim ingram publishing Varo mustia hennatatuointeja Kuluttajien kannattaa välttää lyhytaikaisia mustia hennatatuointeja. Mustaan hennaan lisätyt voimakkaat väriaineet voivat laukaista allergisia reaktioita, jotka vaativat pahimmillaan pikaista lääkintää ja sairaalahoitoa. Aineet voivat aiheuttaa myös pysyviä ihovaurioita. Mustia hennatatuointeja on tarjolla esimerkiksi etelän turistikohteissa sekä erilaisissa ulkoilmatilaisuuksissa, kuten messuilla ja festivaaleilla. Hiv saadaan seksillä Suomessa on onnistuttu menestyksekkäästi ehkäisemään hiv-tartuntoja. Kattavan äitiyshuollon ja erinomaisesti hoidetun veripalvelujärjestelmän ansiosta äiti lapsi-tartuntoja ja verensiirtojen kautta saatuja tartuntoja ei Suomessa esiinny. Ruiskuhuumeiden käyttäjiä uhkaava epidemia saatiin pysäytettyä 90-luvun lopulla terveysneuvontapisteiden avulla. Sen sijaan seksiin liittyvien riskien hallinnassa Suomessa on parantamisen varaa. Viimeisten vuosien trendit viittaavat siihen, että hiv-tartunta yhä useammin saadaan seksiteitse, riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta. Tartuntoja saadaan sekä kotimaassa että matkailun yhteydessä. Hedelmöityshoitoja lisättiin Suomessa tehtiin ennakkotietojen mukaan noin hedelmöityshoitoa viime vuonna. Tämän lisäksi aloitetaan vuosittain noin tuhat hoitoa, joissa käytetään luovutettuja sukusoluja tai alkioita. Hoitojen määrä lisääntyi 9 prosenttia edellisvuodesta. Lapsen syntymään johtaa noin joka viides koeputkihedelmöitys tai pakastetun alkion siirto. stakes ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? muut lehdet Kukaan ei pääse kasvattamaan lastaan siinä ympäristössä, jossa itse on kasvanut. Kasvatustieteen tohtori Mirjam Kalland promo 2/2008 Kesä-heinäkuun kysymys oli: Vietätkö kesälomasi kotimaassa? 97 % 3 % Ajassamme korostuu se, että sosiaalinen vastuu on yksilön vastuuta itsestään ja perheestään. Tuottamattomien ja riippuvaisten kansalaisten auttamiselle on yhä vaikeampi löytää perusteluja. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja, professori Lasse Murto sosiaaliturva 5/2008 Hyvä juttu vaatii alleen aina pienen kriisin, hyssyttely tuottaa vain vaimean lopputuloksen. Näyttelijä Tapio Liinoja telma 2/2008 kyllä en 30 vuotta sitten Kyllä, koska kesä on niin lyhyt ja luonto on niin kaunis. köyhällä opiskelijalla ei ole varaa lähteä ulkomaille. olen huolissani ilmastonmuutoksesta ja voin omilla valinnoillani vaikuttaa. sydän, se elin rinnassani, haluaa olla täällä lähellä Suomen terveydenhuoltoa. työt ovat pätkissä ja lomat lyhyitä. miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun kotimaan rapakotkin ovat tutkimatta. olen raskaana ja haluan synnyttää Suomessa. Lapin-mökilläni olen kuin ulkomailla. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. kesä tuo ihmiseen riemautta, hymyä ja hassuttelun tuntua. koulunkäyntiavustajana olen lomautettuna. kesämökillä saa olla rauhassa. onnistuin ilokseni saamaan SuPerin lomamökin! kotimaani ompi Suomi. käytin lomarahani uuden terassin rakentamiseen. kielitaito on välttävä ja oma maa mansikka. ei ole matkatoveria. En, koska matkailu avartaa! Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) liittokokous oli lehden pääteemoja. Kokouksessa pääosaan nousi keskusliiton puheenjohtajan valinta, sillä hallitus esitti liittokokoukselle kahden päätoimisen puheenjohtajan järjestelmää. Apuhoitajaliitto ei ollut uuden järjestelmän kannalla: Edustajaryhmämme oli nimittäin sunnuntaina 4.6. yksimielisesti päätynyt kannattamaan yhden puheenjohtajan järjestelmää ja samalla Oso Laakson valitsemista uudelleen keskusliiton puheenjohtajaksi. Kolmepäiväisen liittokokouksen lopputuloksena Oso Laakso sai jatkaa, ainoana puheenjohtajana. apuhoitajalehti super 9

10 10 super

11 Anja Mansnerus: Hyvää työpaikkaa ei kannata vaihtaa teksti ja kuvat sonja kähkönen Suomen Apuhoitajayhdistys sai alkunsa Helsingin Naistenklinikalla tammikuussa Samassa paikassa saman vuoden syyskuussa päivänvalon näki ensimmäistä kertaa helsinkiläinen Anja Mansnerus. Apuhoitajaksi valmistuttuaan hän on tehnyt arvokasta työtä vuodeosastolla jo kaksikymmentä vuotta. Helsingin Pihlajamäessä on täysi kesä. Orava käy lipaisemassa vettä astiasta kukkapenkin kupeesta ja linnut veisaavat parhaimpia kesäsävelmiään. Tätä maisemaa Anja Mansnerus katselee pihallaan jo kolmatta vuosikymmentä. Mihin hyvää pihapiiriä ja kotia vaihtamaan. Samaa voisi sanoa työstä. Ei ole syytä vaihtaa, kun siellä viihtyy. Anja harmittelee olkapään leikkauksesta johtuvaa sairaslomaa. Välillä tuntuu, että seinät kaatuvat päälle ja töihin on jo kova ikävä. Siellä odottaa yksi tärkeä osa elämää, ihanat työkaverit. elämään jotakin uutta Anja Mansnerus päätyi hoitoalalle osittain sattumien johdattelemana. Hän sai kolmannen ja nuorimman lapsensa 80-luvun alussa. Siihen aikaan ei tunnettu lakia hoitovapaasta eikä kunnallista päivähoitopaikkaa järjestynyt perheen kaikille kolmelle lapselle. Mansnerus päätti jättää työnsä vakuutusyhtiössä ja jäi kotiin hoitamaan lapsiaan. Silloiset työkaverini järkyttyivät, miten saatoin jättää niin hyvän työnantajan. Minulla oli kuitenkin sellainen tunne, että elämässä pitäisi syntyä jotakin uutta. Mansnerus kertoo hoitoalan tuntuneen houkuttelevalta ammattivaihtoehdolta pienestä pitäen. Vanhemmat sairastelivat, kun hän oli nuori, ja sitä kautta sairaalamaailma tuli tutuksi. Mietin aina, että vitsi miten upeita ihmisiä nuo hoitajat ovat! He tuntuivat minusta jotenkin niin erityislaatuisilta, että epäilin voisinko itse koskaan olla samanlainen. Muutama vuosi vierähti kotiäitinä, kunnes Anjan silmiin osui sanomalehdessä julkaistu ilmoitus apuhoitajakurssista. Parin päivän ajan hän pyöritteli mielessään ajatusta uudesta ammatista ja lopulta haki koulutukseen miehensä kannustamana. Yli kolmekymppisenä ja vaatimattomana ihmisenä Anja toki varmisti ensin kurssin järjestäjältä, että oli kelvollinen hakemaan paikkaa. Opiskeluaika oli mieluisaa, ja ihmisläheinen, haasteellinen työ viehätti Mansnerusta. Minulla oli sellainen tunne, että tätä se tiesi, kun jäin pois entisestä työstäni. Olin uskaltanut tehdä rohkean päätöksen, ja lopulta oikea ala löytyi. Koulun päätyttyä Malmin sairaalan ylihoitaja tarjosi Mansnerukselle virkaa kahteen otteeseen, ennen kuin Anja otti sen harkinnan jälkeen vastaan. Osastojen uudelleenjärjestelyjen myötä virka siirrettiin myöhemmin Kivelän sairaalaan, jonka ilmapiiri tuntui Malmiin verrattuna vanhanaikaiselta. Sairaalassa vallitsi tiukka periaate, että me apu- ja perushoitajat emme saa koskea lääkekaapin avaimiin. Osastonhoitajamme oli kuitenkin moderni ja muutti ilmapiiriä avoimemmaksi. Hän oli sitä mieltä, että saamme jakaa lääkkei super 11

12 tä, kun olemme siihen saaneet koulutuksenkin. Nykyisin Kivelän sairaalassa on asiat hyvin ja pääsemme koulutuksiin aina mielenkiinnon mukaan. Mansnerus kehuu osaston työntekijöiden yhteishenkeä. Yhtä köyttä vedetään vaikeissakin asioissa. Esimerkiksi viime syksyn palkkaneuvottelujen aikana työntekijät ajattelivat, että asiat riitelevät, eivät he. kertakäyttökulttuurista säästölinjalle Mansnerus muistelee, että hänen apuhoitajauransa alkumetreillä kahdeksankymmentäluvun lopulla elettiin kuin viimeistä päivää. Jälkikäteen olen miettinyt, että tuhlattiinkohan me. Siihen aikaan vallitsi kertakäyttökulttuuri, eikä pyykkikulujen, jätteiden tai käytettyjen hoitotarvikkeiden perään katsottu. Tänä päivänä toiminta on järkiperäisempää ja kierrätyksestä ollaan tarkkoja. Toivoisin, että saisin tehdä työni ajan kanssa. Laman aikana hoitolaitoksissa lähdettiin säästölinjalle ja kaikki ylimääräinen karsittiin pois. Osastojen kylvettäjät ja viriketyöntekijät saivat väistyä taantuman tieltä. Suomi selvisi lamasta, mutta hoitoalalle taantuma tuntuu jämähtäneen. Mansnerus on huomannut, että hoitajat ovat väsyneempiä kuin ennen. Entisten osastosihteerien ja kylvettäjien tehtävät ovat siirtyneet muulle hoitohenkilökunnalle. Alan kehityksen myötä työhön mukaan tulleet tietotekniikka, hoitosuunnitelmat ja hoitokertomukset vievät perushoidon tehtävien ohella yhä enemmän aikaa. Riittämättömyyden tunne vaivaa Mansnerusta aika ajoin. Muutama ylimääräinen käsipari helpottaisi työntekoa merkittävästi. Toivoisin, että saisin tehdä työni ajan kanssa, eikä minun tarvitsisi todeta potilaille, että tulen laittamaan hiukset myöhemmin. Potilaiden kanssa rupattelu on nykyään jäänyt vähemmälle. Huomattavaa muutos on ollut myös Työn vastapainona Anja Mansnerus rentoutuu kirjojen parissa ja lenkeillä. Vapaaajallaan hän vierailee mielellään museoissa, näyttelyissä ja konserteissa. lääkehoidossa ja hoito-ohjeistuksissa, jotka ovat vaihtuneet vuosien saatossa moneen kertaan. Anja muistelee, kuinka monta uutta sääntöä elvytyksestäkin on ehditty vuosien aikana tehdä. Painehaavaumiakaan ei enää juuri synny, kun asentohoitojen merkitys ymmärretään. arvostelu tuntui pahalta Anja Mansnerus kuvailee potilaita ja etenkin ikäihmisiä ihaniksi persooniksi, joiden rikkaus on eletty elämä ja iän tuoma kokemus. Potilaissa hän on huomaavinaan pientä valveutumista. Tänä päivänä osataan vaatia ja tiedetään, miten hoitojärjestelmä toimii. Esimerkiksi omahoitajaa osataan kysyä tarpeen tullen. Vuosituhannen vaihteessa julkisuudessa alkoi keskustelu hoitolaitosten 12 super

13 toiminnan eettisyydestä. Alan ammattilaisena Mansnerus koki keskustelun rankkana ja syyllistävänä. Tuntui pahalta, kun lehdissä kirjoiteltiin potilaiden kaltoin kohtelusta. Olisin toivonut, että nuo paikat olisi tuotu julki ja asiat purettu auki, jotta ihmisille ei olisi syntynyt negatiivista asennetta kaikkia muitakin laitoksia ja hoitajia kohtaan. Hoitoalan arvostelu oli voimakasta, mutta samalla tehtiin tutkimuksia, joiden mukaan henkilökuntaa oli aivan liian vähän. Samoin kuin vaalipuheille usein käy, eivät tutkimustuloksetkaan johtaneet sen suurempiin toimenpiteisiin. Alimitoitetulla henkilökunnalla oli pärjättävä. Mansnerus toteaa, että kirjoittelun jälkeen hoitajilla on ollut täysi työ saada omaisten ja potilaiden luottamus. Ihmisten on tärkeä tietää, ettei sairaala ole mikään kuoleman laitos. Pyrimme tekemään asiat aina potilaan hyväksi ja heidän viimeisetkin päivät laadukkaiksi. Mansnerus toivoo rummutusta paitsi koko hoitoalan, myös vuodeosastotyön puolesta. En usko, että hoitoalan arvostus on ainoastaan palkasta kiinni. Ajan henki on nyt se, että alan opiskelijat suuntautuvat lapsi- ja nuorisotyöhön. Toivon, että nuoret ymmärtäisivät vuodeosastotyön mahdollisuudet. Vanhuspuolta kehitetään jatkuvasti, työ on monipuolista, haasteellista ja ihmisläheistä. Yksi suuri tulevaisuuden haaste hoitolaitoksissa on Mansneruksen mukaan monikansallisuus. Vanhustenhuollon räjähtämisestä ei puhuttu silloin, kun hän aloitti työt apuhoitajana. Päinvastoin, osastoja pikemmin ajettiin alas. Puhe työvoimapulasta ja maahanmuuttajien käytöstä työvoimana alkoi kerralla rymisten. Mansnerus on itse todistanut tilannetta, jossa seitsemän eri kansallisuutta on työskennellyt osastolla samanaikaisesti. Hän kehuu maahanmuuttajia iloisiksi, ahkeriksi, vanhuksia kunnioittaviksi ihmisiksi, joista potilaat pitävät. Temperamentti- ja kielikysymykset ovat kuitenkin yhteinen haaste, kun osastoilla työskentelee yhä enemmän eri kulttuuritaustaisia ihmisiä. kutsumus vai ei? Anja Mansnerus haluaa nostaa lipun salkoon lähi- ja perushoitajien ammattitaidon puolesta. Asioita ei ole mietitty aivan loppuun asti, kun heidän toimiaan on muutettu sairaanhoitajavakansseiksi. Etenkin vanhustyössä me lähi- ja perushoitajat olemme aivan loistavia. Mutta uskon, että pärjäämme missä Hoitajan merkitys potilaalle on varmasti henkisellä tasolla paljon suurempi kuin lääkärin. vain, kunhan pidämme ammattitaitoamme yllä. Hoitajat ovat tärkeitä ja lähellä. Sen Mansnerus koki myös itse, kun olkapää operoitiin sairaalassa. Hoitajan merkitys potilaalle on varmasti henkisellä tasolla paljon suurempi kuin lääkärin. Esimerkiksi leikkaukseni suorittanutta kirurgia en nähnyt enää kertaakaan operoinnin jälkeen, mutta hoitajat olivat apuna. Anja Mansneruksen haaveesta tuli totta, kun hän valmistui apuhoitajaksi. Oliko kyseessä kutsumusammatti? Kutsumuksella ei elä. Mutta jotakin siinä on, mikä tälle alalle ajaa. Voisin sanoa, että kyllä siinä on jotain hitusen enemmän kuin vain sitä, että mennään töihin. Ilmoitus Helsingin Sanomissa innosti kotona lapsiaan hoitanutta Anja Mansnerusta pyrkimään apuhoitajakouluun. Aluksi hän suunnitteli hakevansa koulun jälkeen töihin kätilöopistolle, mutta ovi työelämään avautui lopulta Malmin sairaalasta. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 14 super

15 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen yhdistää kaksi kuumaa perunaa: Tuottavuus tuo hoitoalalle lisää palkanmaksuvaraa teksti jukka järvelä kuva kai lindqvist Hoitajille pitää maksaa lisää palkkaa. Avaimena tähän on tuottavuuden lisääminen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei revi tuottavuutta hoitajien selkänahasta vaan työnjohdon organisointikyvystä. Henkilökohtaisesti valtiovarainministeri on saanut pelkästään myönteisiä kokemuksia yksityisestä ja julkisesta terveydenhuollosta. Kiire ja työssäjaksaminen ovat ongelmina kiirineet ministerin korviin. Tuottavuuden lisääminen on Jyrki Kataisen mukaan yksi hoitoalan suurimmista haasteista. Ilman tuottavuuden kasvattamista hoitoalalla ei kannata haaveilla merkittävistä palkanlisäyksistä. Lisäpalkka puolestaan on avain kovalla vauhdilla uhkaavan hoitajapulan selättämiseen. Tuottavuudella en tarkoita sitä, että vähemmällä väellä teetetään enemmän työtä nykyisen kaavan mukaan. Tarkoitan hoitoketjun tehostamista. Siis sen tavan kehittämistä, jolla palvelut järjestetään. On katsottava, miten nykyiset työt voidaan organisoida uudelleen. Hoitoala ei voi olla ainoa ala maailmassa, jossa tuottavuus ei voisi kehittyä ei varmasti! Työnjohto ja hoidon järjestäminen on monessa paikassa organisoitu entismaailman aikaan. Jossakin työpaikassa asiat kuitenkin ovat jo nyt paremmin kuin jossakin toisessa. Eikö tämän eron havaitsemisen pitäisi herättää koko järjestelmää uudistumaan? Katainen perää työnjohdolta pikaisia ratkaisuja asialle. Nyt tekeillä olevat kuntaliitokset ovat osakeino tehokkuuden lisäämiseksi. En ole hoito- ja hoiva-alan asiantuntija. Olen silti kiinnostunut siitä, miten saada ihmiset jaksamaan työssään niin, että tuottavuus kasvaa. Tämän myötä myös palkanmaksuvara suurenee. Katainen myöntää, että hoitajat vihaavat sanaa tuottavuus. Parempi termi olisikin hyvinvoinnin maksimointi. Samoin kaikenlainen kehittäminen ja puolivillaiset projektit nostavat työntekijöille tuskanhien. Silti luotan hoitoalan ammattilaisiin. He ovat hyvin koulutettuja ja osaavia. Ongelmana on enää palvelujen organisointi. vapaaehtoisia lisäkäsiä Yhtenä lääkkeenä hoitajapulaan on esitetty kouluttamattoman henkilökunnan käyttöönottoa. Katainen näkee, että palvelut on tuotettava vain koulutetun henkilökunnan voimin, mutta huolenpito ja välittäminen kuuluvat jokaiselle. Millään ammattitaitoa vaativalla alalla ei voi käyttää kouluttamattomia työntekijöitä. Asia erikseen on ikäihmisten vireänä pysymisen tukeminen ja yksinäisyyden estäminen. Näissä uskon vahvasti kansalaisjärjestöjen voimaan. Viranomaistoiminta ja lääketieteellinen hoito eivät korvaa ystäviä ja vähennä yksinäisyyttä. Koulutetut ammattilaiset eivät voi edes hyvinvointiyhteiskunnassa hoitaa kaikkia murheita pois ja korvata näin lähimmäisenrakkautta. Kataisen sydäntä lähellä ovat erityisesti yksinäiset vanhukset ja ylipainoiset lapset. Tällaiset elintasosairauksista kärsivät ryhmät hän kaikkein mieluiten antaisi kansalaisjärjestöjen ja kodin vastuulle, ei pelkän lääketieteellisen hoidon ja viranomaisvälittämisen hoiviin. tasa-arvotupon isä Tasa-arvotupo nousi viime vuonna koko työmarkkinajärjestelmää heilutelleeksi teemaksi. SuPer ja Tehy ajoivat näkyvästi hoitajien palkankorotuksia, ja juuri Kokoomuksesta nousi esiin koko tasa-arvotupon käsite. Puolueensa puheenjohtajana Katainen piti keskustelua aktiivisesti yllä. Vaikka hoitajien mukaan palkankorotukset jäivät luvattua pienemmiksi, Katainen katsoo palkkaneuvottelujen onnistuneen myös hoitajien kannalta erinomaisesti, kun valtiolta lopulta tuli 150 miljoonan euron potti kaikkien kunnallisten naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin Olen erittäin tyytyväinen, että tuli otettua vaikea asia esille. Tiesimme jo lähtiessämme, että helpot asiat naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistämisessä on tehty erityisesti julkisella puolella. Hoitajajärjestöt eivät ole ennen tehneet näin hyviä sopimuksia ja siitä kiitos niille osapuolille, jotka sopimuksen tekivät. Katainen kertoo saaneensa kritiikkiä, kun hän lähti ajamaan epäsovinnaiseksi katsotulla tavalla valtion tukea palkkaneuvotteluihin. Hän kieltää, että kyseessä olisi ollut ääntenkalastelu pienipalkkaisilta naisilta. Samoin hän kiistää, että vaalien alla luvattuja asioita olisi väistelty vaalien jälkeisissä toimissa. Sanoisin yhä kaikki lausumani asiat samoin kuin ennenkin. Jos väitetään, että Kokoomus tai minä olisimme peruneet jonkin lupauksen, pitäisi pystyä myös perustelemaan tuo väite. Tilanne oli Kataisen mukaan riistäytymässä käsistä vasta siinä vaiheessa, kun SuPer oli sopimuksensa allekirjoittanut. Riski potilaiden hengen menetyksestä toi potilasturvalain, jollainen tarvittiin, jotta demokraattinen yhteiskunta pystyisi turvaamaan kansalaistensa hengen ja terveyden, Katainen sanoo super 15

16 16 super

17 Yksikin lyönti on liikaa teksti elina kujala kuvitus salla pyykölä Naisten Suojakoti sijaitsee tuiki tavallisessa tamperelaislähiössä. Rappusilla istuu nainen lapsi kainalossaan, aurinkoisella nurmikolla potkitaan palloa. Tämä on paikka, johon naiset tulevat toipumaan kaikenlaisista kriiseistä. Aika moni asiakkaista on paennut lyövää miestä. Lähihoitaja Tuula Korhonen on työskennellyt Naisten Suojakodissa viitisen vuotta, perushoitaja Marja Virtanen 19 vuotta. Nämä naiset tietävät, millaista suomalainen lähisuhdeväkivalta on ja kuinka se koettelee uhrin ja tekijän lisäksi myös heidän läheisiään. Lähisuhdeväkivaltaan pitää puuttua. Siihen saa ja täytyy hakea apua. Väkivalta on rikos, jolle on olemassa seurauksia, Korhonen ja Virtanen sanovat. Poliisille tehtiin vuonna 2005 yli ilmoitusta pahoinpitelyistä ja näistä yli koski perheväkivaltaa. Nainen oli uhrina 90 prosentissa lähisuhdeväkivaltatapauksista. Tiedot selviävät Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Naisiin kohdistunut väkivalta tutkimuksesta. Väkivalta ei ole Suomessa mikään pienen vähemmistön ongelma. Se tappaa vuosittain noin parikymmentä naista. Väkivallalla on monta muotoa. Se ei ole vain lyömistä, potkimista ja tukasta vetämistä, vaan myös halveksuntaa, uhkailua, liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden kontrollointia tai muuta henkistä pahoinpitelyä. Korhonen sanoo, että henkisellä väkivallalla on monta kertaa pidemmät ja pahemmat jäljet kuin fyysisellä. Usein pitkään jatkuneessa lähisuhdeväkivallassa on mukana kaikki alistamisen elementit. Minusta väkivaltaa on kaikki se, mihin ihminen ei itse suostu vapaaehtoisesti, tiivistää Virtanen. Tuula Korhonen sanoo, että suomalainen lähisuhdeväkivalta on raaistunut vuosien aikana. Avun hakijoiden ikäjakauma on suuri. Yhä nuoremmat tytöt hakeutuvat turva super 17

18 kotiin suojaan väkivaltaiselta poikaystävältään. Toisessa ääripäässä ovat vanhat naiset, jotka joutuvat aikuisten lastensa pahoinpitelemiksi. Naisten tekemä lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt selvästi. ei meidän piireissä Stereotyyppinen käsitys lähisuhdeväkivallan tekijästä ja uhrista on työtön, alkoholisoitunut suomalaisperhe, jossa vanhempien nyrkkitappeluksi äityvä riitely on vain yksi niistä monista ongelmista, joka kaupungin vuokratalon seinien sisällä piilee. Mielikuvan saa heittää romukoppaan. Lähisuhdeväkivalta elää ja voi hyvin aivan yhtä lailla ylemmän keskiluokan ja yläluokan keskuudessa. Ylemmät sosiaaliluokat pystyvät rahan turvin pitämään kulissit pystyssä pidempään. Jos kotona ei uskalla olla, uhrit kirjautuvat yöksi hotelliin tai lähtevät kesäasunnolle. Jos on tarvetta käydä lääkärissä, mennään yksityiselle. Väkivalta pysyy varakkailla ihmisillä paremmin neljän seinän sisällä, pohtivat Virtanen ja Korhonen. Miksi ihmisten välinen suhde sitten ajautuu siihen pisteeseen, että jompikumpi osapuoli haluaa ottaa nyrkit avukseen? Syitä on yhtä monta kuin on ihmissuhdettakin. Usein taustalla on kyvyttömyys puhua ongelmista, Väkivalta ei mene ohi itsestään, vaan siihen on haettava apua ja sitä apua on nykypäivänä helposti saatavilla. ja ajan myötä asiat kärjistyvät. Alkoholi ja muut päihteet liittyvät usein lähisuhdeväkivaltaan, mutta eivät läheskään aina. Edelleen se viina taitaa olla suomalaisen miehen perisynti. Kun pullo on saatu tyhjäksi, niin kaikki tunteet tulvahtavat ulos. Selvin päin ei osata puhua, sanoo Virtanen. On lyöjiä, jotka vilpittömästi katuvat tekojaan ja haluavat muuttua. On myös lyöjiä, joiden mielestä kumppanin kuuluukin saada kerran viikossa selkäänsä. Lähisuhdeväkivallan taustalla saattaa olla myös tekijän persoonallisuushäiriö, psykopatia tai narsismi, joista nyt puhutaan avoimemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Näissä suhteissa varsinkin henkinen väkivalta on usein raakaa, eikä tekijä osaa nähdä mitään vikaa itsessään, vaikka hänen kanssaan kuinka keskusteltaisiin, sanoo Korhonen. Lähisuhdeväkivalta on nykypäivänä myös monikulttuurista. Korhonen ja Virtanen toteavat erilaisten kulttuuritaustojen ja ihonvärien olevan heidänkin työpaikallaan jo arkipäivää. Talossa on jatkuvasti asiakkaita, joiden synnyinmaa on jokin muu kuin Suomi. On maita, joissa käsitys tasa-arvosta ja naisen asemasta on jo lähtökohtaisesti erilainen kuin pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Kun perheen naiset näkevät täällä, kuinka itsenäisesti ja vapaasti suomalaiset naiset elävät, on ristiriita valmis, sanoo Virtanen. Isojen kaupunkien turvakodeissa ratkotaan nykyään yhä useammin kunniaväkivaltaan ja pakkoavioliittoon liittyviä perhekriisejä. Väkivallan takana olevat varjot ovat monenkirjavia, mutta alkuasetelma on yksinkertainen. Taustalla on aika alkukantainen ajatus toisen ihmisen alistamisesta. Tekijä pakottaa hänet väkivallalla omaan tahtoonsa, pohtii Virtanen. ja sitten mulla vaan pimahti Ensimmäinen pahoinpitelyn todiste, musta silmä tai uhrin hätääntynyt soitto, tulee lähipiirille usein täytenä yllätyksenä. Kahvipöydässä kerrataan, että eipä olisi siitäkään pariskunnasta ikinä uskonut. Lyöjä vetoaa siihen, että hänellä vain musteni silmissä tai että ei muista. Todellisuudessa ensimmäinen lyönti ei koskaan ole täydellinen yllätys. Merkit ovat olleet ilmassa jo pitkään. Suomalaisen lähisuhdeväkivallan kaava on lähes jokaisessa tarinassa samanlainen. Ensin väkivalta voi olla melkein huomaamatonta: riidan tuoksinassa syydettyjä kohtuuttoman loukkaavia haukkumasanoja, kiukkuinen tönäisy humalassa tai äkkinäisessä raivonpuuskassa lattialle huitaistu ruokalautanen. Kaikki alkaa yleensä jostakin aivan mitättömän pienestä jutusta, jonka jälkeen tekijä tietenkin tuntee suunnatonta katumusta ja anoo anteeksiantoa, sanoo Virtanen. Uhri antaa anteeksi. Ensimmäisen kerran. Toisen kerran. Kuudennen kerran. Kymmenennen kerran. Väkivalta kovenee vuosien aikana hitaasti, mutta varmasti. Tönäisystä tulee nyrkin isku, rikotusta ruokalautasesta hajotettu olohuone. Kun kierre jatkuu vuosia, uhri on lopulta jo niin alistettu ja manipuloitu, että hän ajattelee olevansa itse jollakin tavalla syyllinen väkivaltaan, ansainneensa lyönnit ja haukkumisen, kertoo Korhonen. Lähisuhdeväkivalta ei ole sattumankauppaa, vaan se on valinta, vaikka tekijät muuta usein väittävät. Lyövä ihminen päättää missä ja milloin hän käyttää nyrkkiään. Harva meistä on nähnyt nyrkiniskuja anopin sunnuntaipäi- 18 super

19 vällisillä tai lastentarhan kevätjuhlassa. Yleensä käsi heilahtaa neljän seinän sisällä kotona. kaaduin taas pyörällä Naisten Suojakotiin tulee säännöllisesti puheluita hätääntyneiltä omaisilta ja ystäviltä, jotka kysyvät miten he voisivat auttaa ja mitä pitäisi tehdä. Lähisuhdeväkivallasta puhutaan nykyään paljon julkisuudessa, mutta arkielämässä se on yhä suuren häpeän ja salailun aihe sekä tekijälle että uhrille, mutta myös koko heidän lähipiirilleen. Tekee kipeää tunnustaa, että oma poika lyö tyttöystäväänsä tai että läheinen ystäväpariskunta elääkin perhehelvetissä. Asia on tosi arka. Ei keneltä tahansa voi kävellä kysymään, että onko teidän perheessänne väkivaltaa. Läheistä huolestuttaa tilanteessa jo sekin, että entäs jos hän on epäilyksineen väärässä ja joutuu itse häpeämään utelujaan, sanoo Virtanen. Selvimpiä viestejä väkivallasta ovat ulkoiset merkit. Uhri yrittää yleensä selittää mustelmiaan ja haavojaan pois vetoamalla omaan kömpelyyteensä. Naiset kävelevät suojakodin henkilökunnan näkökulmasta katsottuna hämmästyttävän usein päin ovia tai kaatuvat polkupyörällä. Kahdenkeskisissä keskusteluissa ja suoraan kysyttäessä totuus yleensä paljastuu. Kannattaa kuunnella, miten ja mitä puolisosta puhutaan. Usein väkivaltaisessa suhteessa elävä ihminen nostaa puolisonsa jalustalle ylistämällä ja kehumalla, vaikka on olemassa myös se kolikon toinen puoli, huomauttaa Korhonen. Marja Virtanen ja Tuula Korhonen korostavat puuttumisen merkitystä. Ensimmäisen askeleen voi ottaa ystävä tai sukulainen, mutta sen jälkeen väkivallan osapuolet on ohjattava ammattiavun piiriin. Perheneuvola tai monien seurakuntien tarjoama pariterapia on oikea paikka pariskunnille, jotka päättävät yhdessä hakea apua. Turvakodit tukevat ja suojelevat uhria, tekijä saa apua Lyömättömästä Linjasta. Virtanen muistuttaa, ettei lapsia saa unohtaa. Väkivaltaisessa perheessä eläneet lapset ovat joutuneet näkemään ja kuulemaan paljon, vaikka vanhemmat muuta väittäisivät. Perheneuvola, kouluterveydenhuolto ja koulukuraattori auttavat lapsia. Perheväkivallan merkit Tiedän, että siskoni perheessä on väkivaltaa. Se on ymmärtääkseni ollut molemminpuolista, vaikka varsinkin nyt, kun pariskunta tekee eroa, molemmat osapuolet yrittävät kilpaa mustamaalata toisiaan. Siskoni sanoo miehensä pahoinpidelleen häntä vuosikausia niin henkisesti kuin fyysisestikin, hän on joutunut käymään arkiaamunakin ennen töiden alkua päivystyksessä, kun mies on saanut raivarin. Mies taas sanoo, että siskoni on käynyt käsiksi, polttanut hänen vaatteensa ja puhkonut autonrenkaat. Tilanne on tosi raskas koko lähipiirille: sukulaisille ja perheystäville. Etenkin iäkäs isäni on ottanut eron todella raskaasti, enkä osaa häntä lohduttaa. En tiedä, kumpaa eron osapuolta uskoisin, mutta sympatiani ovat tietenkin pikkusiskoni puolella. Minua suhteellisen lähellä asuvana sukulaisena koko jutussa on eniten järkyttänyt se, että en ole huomannut mitään! Kuinka voi olla mahdollista, että tavallisessa perheessä, jossa vanhemmat käyvät töissä ja lapset menestyvät koulussa on ollut ilmeisen raakaa väkivaltaa vuosia, eikä kukaan ole siitä tiennyt! Mitkä ovat perheväkivallan merkit? Ja entäs sitten, jos olisin vaikka asian huomannutkin: mitä minä olisin sivullisena voinut kahden aikuisen ihmisen avioliiton parantamiseksi muka tehdä? - marita - kertojien nimet ja tarinoiden yksityiskohdat on muutettu tunnistamisen estämiseksi super 19

20 Väkivalta ei mene ohi itsestään, vaan siihen on haettava apua ja sitä apua on nykypäivänä helposti saatavilla, tiivistää Virtanen. Apua hakeva, oli hän sitten uhri tai tekijä, ei ole yksin. Joskus jo ensimmäinen käynti turvakodissa tai poliisien kutsuminen kotiin saa tulehtuneen suhteen osapuolet hereille ja tarttumaan tarjottuun apuun. miksi sä et jätä sitä? Lähisuhdeväkivallan monimutkaisia kiemuroita ei ratkota nopeasti. Monet ihmiset voivat elää vuosikymmeniä kodissa, jossa lyömisestä tulee arkipäivää. Olkapäänä olevan läheisen on mahdotonta käsittää, miksi uhri ei vain yksinkertaisesti lähde. Kyllä mä sitä silti rakastan, on meillä aika usein kuultu lause, sanoo Virtanen. Yhteiset lapset, isot lainat ja vuosien varrella kerätty omaisuus ovat myös syitä siihen, miksi kynnys erota on korkealla. Toiset pelkäävät väkivallan ja häiriköinnin jatkuvan erosta huolimatta. Joskus uhri on väkivallan tekijään nähden sekä henkisessä että taloudellisessa riippuvuussuhteessa, josta irrottautuminen voi vaatia valtavia ponnisteluja. Vuosia nyrkin varjossa elänyt ihminen on usein apua hakiessaan jo niin uupunut, että ajatuskin raskaan eroprosessin läpikäymisestä huoltajuusriitoineen kauhistuttaa. Apuaan tarjoavat läheiset voivat turhautua pitkittyneeseen tilanteeseen. Korhonen ja Virtanen neuvovat sanomaan suoraan, jos olkapään rooli rupeaa ahdistamaan liikaa. Uhrin voi ohjata päättäväisesti turvakotiin sen sijaan, että majoittaisi tämän kerta toisensa jälkeen omalle sohvalleen. Yleensä lähisuhdeväkivalta verottaa myös ystävyyssuhteita ja asettaa suvun vaikeaan tilanteeseen. Täysin ulkopuoliset ammattilaiset ovat neutraalimpi kuunteleva korva. Korhonen ja Virtanen korostavat, ettei suojakodissa pakoteta tai painosteta ketään mihinkään. Apua hakeneen asiakkaan kanssa keskustellaan kaikessa rauhassa, kuunnellaan hänen mielipiteitään ja mietitään yhdessä realistisia vaihtoehtoja, sanoo Korhonen. Joskus on ihan hyvä ratkaisu hakeutua pariterapiaan ja yrittää vielä kerran. Toisinaan järkevintä on hankkia heti lähestymiskielto ja laittaa avioerohakemus postiin. En jaksa olla kovin empaattinen Paras ystäväni on elänyt väkivaltaisessa suhteessa jo kymmenkunta vuotta. Lapsia heillä ei, luojan kiitos, ole. En tiedä, milloin väkivalta on alkanut. Minä kuulin siitä ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten. Ystäväni soitti hädissään yöllä, että voiko tulla meille, kun mies riehuu kotona, hajottaa paikkoja ja käyttäytyy muutenkin uhkaavasti. Tuon ensimmäisen kerran jälkeen samanlaisia viikonloppuja on ollut monta, puhelimeni on soinut usein aamuyön tunteina. Sama kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen. Ystäväni palaa kotiinsa parin kolmen päivän jälkeen. Mies katuu ja pyytelee anteeksi, hemmottelee hyvällä viinillä ja ruoalla, ostaa lahjoja. Ystäväni antaa uhkavaatimusten kera anteeksi. He suunnittelevat yhteisiä ulkomaanmatkoja ja kaikki kolhut laitetaan vain työstressin ja ankean arjen piikkiin. Honeymoon voi kestää monta kuukauttakin, mutta sitten taas tulee se kerta, kun mies juo liikaa, alkaa riehua ja ystäväni pakenee minun tai jonkun muun luokse. Pelkään ystäväni puolesta. On ollut aikoja, jolloin olen öisin herännyt miettimään, mitä heillä tällä hetkellä tapahtuu ja onko hän varmasti hengissä. Tunnen syyllisyyttä siitä, etten jaksa nykyään enää olla kovin empaattinen. Koko tilanne suututtaa. En voi millään ymmärtää, mitä hän näkee miehessään? Miksi hän ei jätä sitä väkivaltaista hullua? Ystäväni, kuten hänen miehensäkin, on korkeakoulutettu ja hyvätuloinen, ei todellakaan mikään sosiaalihuollon kanta-asiakas tai juopporemmeissä roikkuva alkoholisti. Olen yrittänyt puhua, välillä painostaakin, häntä lähtemään liitostaan, mutta siitä on seurannut vain riitoja meidän välillemme, yllättäen minä olenkin ollut se syyllinen, joka en ymmärrä häntä ja hänen taas sillä hetkellä niin ihanaa miestään. Ja sehän on aivan totta, en minä ymmärräkään! - saana - 20 super

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot