TOIMINTAKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Viisari ry:n toiminta vuonna HALLITUS...3 YHDISTYKSEN KOKOUKSET, SÄÄNNÖT JA JÄSENISTÖ...4 LEADER-TOIMISTOT...4 VIRKISTÄYTYMISTÄ JA TYKYÄ...4 YHTEISHANKETTA JA ARVIOINTIA...4 Hanketoiminta... 5 TOIMINTALINJA TOIMINTALINJA TOIMINTALINJA Yrityshankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset kehittämishankkeet Elinkeinojen kehittämishankkeet TOIMINTALINJA Alueiden tai valtioiden välinen yhteistyö Toimintaraha Tiedotustoiminta ja aktivointi... 9 KOULUTUS...9 Onnistumisia ja parannettavaa Oma toiminta Parhaat käytännöt Valtakunnan taso Viisarin merkitys alueellisena kehittäjänä SAARIJÄRVEN VIITASAAREN SEUDUN JOHTORYHMÄ, JORY KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA KOKO HANKERAHOITUKSEN JA OHJELMATYÖN LISÄKSI YHTEISTYÖTÄ Tulevaisuuden suunnitelmat... 12

3 3 Taustaa Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry on leader -toimintaryhmä, jonka tehtävänä on kehittää paikallista, seutukuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä yrittäjyyden edellytyksiä alueellaan; vahvistaa paikallista ja seudullista, alueiden välistä ja kansainvälistä aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä sekä edistää kylien ja alueen asukkaiden omatoimisuutta. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari sekä Äänekosken kaupungin maaseutualueet. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhdistyksen laatimat maaseudun kehittämisohjelmat rahoittavat paikallisista tarpeista lähteviä hankkeita. Vuosille laaditun ohjelman painopisteet ovat monipuolinen pienyrittäjyys sekä laadukas elämä ja viihtyisyys kotiseudulla. Viisari ry:n toiminta vuonna 2012 Hallitus Viisarin toimintaa johtaa hallitus, jonka jäsenet valitaan tasapuolisesti toiminta-alueen kunnista. Hallituksessa toteutuu kolmikanta: jäsenet edustavat alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä sekä julkista tahoa. Viisarin hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja voidaan valita enintään kolmelle peräkkäiselle toimikaudelle. Hallitus v. 2012: Alueen julkista tahoa edustavat Alueen asukkaita edustavat Yrityksiä/yhdistyksiä edustavat Varsinainen jäsen Tausta / kotikunta Varajäsen Tausta / kotikunta Aila Liimatainen, pj Viitasaari Risto Piispanen Kivijärven kunnanvaltuusto, Risto Holm Kivijärven kunnanhalli- Kivijärvi tus, Kivijärvi Liisa Karvonen Saarijärven kaupunginvaltuusto, Kirsti Penttilä Kehittämispäällikkö, Saarijär- Saarijärvi vi Toivo Poikonen Karstulan kunnanhallitus, Karstula Keijo Sammalisto Vuokko Tikkanen Kinnula Hanna Eskola Kinnula Markku Piippo Pihtipudas Jouni Riitamo Pihtipudas Jussi Puranen Viitasaari Heikki Vihava Viitasaari Mervi Oksanen Konginkankaan kyläyhdistys ry, Äänekoski Veijo Kokkinen Kannonkosken yrittäjät ry, Kannonkoski Hannu Kainu MTK Kyyjärvi, Kyyjärvi Esa Sällinen Hannu Kauppinen Tanja Kyrönlahti Karstulan kunnanhallitus, Karstula Konginkankaan kyläyhdistys ry, Äänekoski Kannonkosken yrittäjät ry, Kannonkoski NopolaNews hallitus, SPR ja MLL Kyyjärvi Hallituksen kolmikanta toteutuu seuraavasti: 4 jäsentä edustaa alueen julkista tahoa, 3 jäsentä edustaa alueen asukkaita ja 3 jäsentä yhteisöjä. Hallituksessa on 19 jäsentä, joista 8 naista ja 11 miestä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen kokoukset pidettiin vuorotellen eri kuntien alueella, kokouksista yksi oli puhelinkokous, yksi videokokous. Hallituksen kokousten esityslistat, pöytäkirjat ja kokousmateriaalit julkaistaan Viisarin intra-sivustolla Viisaankiven seutuportaalissa, samoin toimistojen sisäinen tiedostusmateriaali hallitukselle. Hallitus on valinnut keskuudestaan sisäisen tositetarkastajan sekä hänelle varahenkilön, joka tarkastaa kirjanpidon tositteiden asianmukaisen sisällön ennen toimintarahan maksatushakemuksia.

4 Johtoryhmä, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimihenkilöt käsittelee, valmistelee ja esittää hallitukselle yhdistyksen toimintaa edistäviä aloitteita sekä henkilöstöasioita. Johtoryhmä kokoontui yhden kerran kertomusvuoden aikana. 4 Yhdistyksen kokoukset, säännöt ja jäsenistö Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Viitasaarella ja syyskokous Saarijärvellä. Yhdistyksessä on 275 henkilöjäsentä, joista naisia 124, miehiä 151 ja alle 25 -vuotiaita 3 sekä 125 yhteisö- ja yritysjäsentä, joista 9 kuntajäsentä, yhteensä 400 jäsentä. Henkilöjäsenten syntymäaikoja ei ole tilastoitu. Ilmoitetut kolme alle 25 -vuotiasta jäsentä ovat tunnettuja. LEADER-toimistot Viisarin Saarijärven toimisto siirtyi keväällä Saarijärven kaupungintalolta väistötiloihin SSYP Kiinteistöt Oy:n vuokralaiseksi, Viitasaaren toimisto sijaitsee edelleen Viitasaaren kaupungintalolla. Toimistot noudattavat virastoaikaa, Saarijärvi maanantaista perjantaihin ja Viitasaari tiistaista torstaihin. Molemmissa toimistoissa annetaan hankeneuvontaa ja ohjausta hanketuki- ja maksatushakemuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä neuvontaa asiakkaita askarruttavissa hankkeisiin liittyvissä asioissa. Toimistot hoitavat yhdessä yhdistyksen tiedotuksen, järjestävät hankkeille koulutuksia ja muita tilaisuuksia. Toimistot kommunikoivat keskenään päivittäin sähköpostilla ja omilla intra-sivuilla. Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen vastaa Viisarin kehittämissuunnitelman toteuttamisesta, seurannasta ja valvonnasta sekä hankerahoituksen toteutumisesta. Hän valmistelee yritystukihakemukset hallitukselle ja vastaa yhteydenpidosta yhteistyötahoihin ja rahoittajiin sekä toimii hallituksen sihteerinä. Talouspäällikkö Marjatta Ruuska käsittelee maksatushakemukset ja antaa niistä lausunnot. Hän vastaa yhdistyksen maksu- ja rahaliikenteestä sekä toimii talousvastaavana ja yhteyshenkilönä tilitoimistoon. Sekä Peiponen että Ruuska ovat työskennelleet Viisarin palveluksessa vuodesta 2001 lähtien. Ruuska toimii osa-aikaisesti alkaen kolmena päivänä viikossa. Talous- / ja hankesihteerinä toimii Mari Puro. Puron tehtävänä on kehittämishankehakemusten käsittely ja valmistelu sekä hakijoiden neuvonta, osallistuminen tiedotus- ja sidosryhmätoimintaan ja talouspäällikön sijaisuus. Hän vastaa Viisarin intra- ja kotisivujen päivityksestä ja toimii atk-tukihenkilönä Virkistäytymistä ja TYKYÄ Hallitus on useana vuonna tehnyt yön yli kestävän virkistäytymis- ja teatterimatkan johonkin lähikaupunkiin. Matkan yhteydessä on pidetty hallituksen kokous ennalta valmistellun teeman tai asian pohjalta. Kertomusvuonna syksyinen Maaseutuverkoston järjestämä hallitusristeily korvasi teatterimatkan. Risteilylle osallistui neljä hallituksen jäsentä henkilöstön lisäksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kaupunkien järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan (TYKY). Saarijärvellä toiminta on ohjattua liikuntaa kerran viikossa. Viitasaarella toiminta on keskittynyt henkisen vireyden ylläpitämiseen. Toimistojen välillä on pidetty toimistopalaveri keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Palavereissa on suunniteltu tulevaisuuden toimia ja käsitelty asiakaspalveluun ja hanketyöhön liittyviä asioita. Palavereissa on myös sovittu yhteisiä toimintatapoja ja tehty ehdotuksia hallitukselle. Yhteishanketta ja arviointia Yhteinen tulevaisuus maaseudulla (YTM) Common Future in Countryside yhteishanketta toteuttavat Leader-ryhmät JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri-ryhmä ja Viisari Keski-Suomesta ja PoKo Pirkanmaalta Hankkeen rahoitus tulee 100 %:sti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen päätoteuttaja on Viisari ry. Hankkeessa mm. arvioidaan ja analysoidaan EU:n kuluvan ohjelmakauden kehittämistuloksia, tehdään johtopäätökset ja ennakoidaan tulevia kehittämistarpeita. Hankkeeseen osallistuvien leader-ryhmien hallituksille pidettiin yhteinen ennakoinnin ja strategisen suunnittelun koulutuspäivä syyskuussa. Ryhmien työntekijät ovat kokoontuneet useita kertoja työpalavereihin, joissa on vertaisarvioinnin avulla tehty toiminnan kehittämistyötä. Hankkeella toteutettiin kansalaiskysely, jossa haettiin kehittämispalikoita ryhmien uuden ohjelmakauden strategiaehdotuksille. Leader-toiminnan vaikuttavuutta ja tarpeellisuutta kysyttiin yritystukia saaneilta yrityksiltä. Molemmat kyselyt tuottivat hyödyllistä tietoa toiminnan kehittämiseen ja uuteen ohjelmakauteen valmistauduttaessa.

5 Hankkeessa kehitettiin myös sähköinen itsearviointikysely hallituksille. Hallitusten itsearvioinnit aloitettiin loppuvuonna ja niitä jatketaan säännöllisin välein. Ohjelmaperusteisen kehittämisen aluevaikuttavuuden arviointi oli Viisarin tilaama ja maakunnan kehittämisrahaston rahoittama arviointi. Siinä arvioitiin Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla Viisari ry:n hallinnoimien ohjelmien (LEADER ja KOKO) ja rakennerahastovaroin toteutettavien ohjelmien (EAKR, ESR) aluetaloudellisen vaikuttavuutta ja toisiaan täydentävää roolia. Arvioinnin toteutti Oulun yliopistonaikuiskoulutuskeskus AIKOPA, arviointiraportti valmistui syksyllä 2012 ja se julkaistaan Keski-Suomen liiton julkaisusarjassa. 5 Hanketoiminta Kehittämishankkeille avattiin kaksi hankehakua, yrityshankkeille on ollut jatkuva haku. Marraskuussa avattiin Viisarin toisen koordinointihankkeen alahankkeiden haku. Viisarille on osoitettu kertomusvuoden aikana yhteensä 35 hanke-esitystä, joista 21 hallitus on puoltanut, 3 on saanut kielteisen rahoitusesityksen, 3 hakemusta on peruttu, 1 on ohjattu ELY:n rahoitukseen ja 7 odottaa lisäselvityksiä ennen hallituksen käsittelyä. Hallitus käsitteli edelliseltä vuodelta siirtyneet hakemukset, joista rahoitukseen esitettiin 6 yritysinvestointia, 2 käynnistystukea ja 3 yleishyödyllistä investointia, 1 yrityksen kehittämishanke peruttiin. Koordinointihankkeeseen haettiin 18 alahanketta. Näistä kaksi perui hankkeensa käsittelyn aikana ja yksi hylättiin pakollisten kriteerien jäädessä täyttymättä. Hankkeessa rahoitettiin 15 kpl yhteisöjen tarpeisiin vastaavia pieniä hankkeita. Toimenpide Vastaanotetut hakemukset / kpl Hallituksen käsittelemät hakemukset / kpl ELY-keskuksen päätöksen saaneet hakemukset / kpl (1) 0 (1) 0 (1) 412 0(2) 0(2) 0(2) (205) 37(119) 37(109) 421 6(14) 6(14) 6(14) Taulukossa esitetään Viisarille osoitetut, hallituksen käsittelemät ja ELY-keskuksen päätöksen saaneet hakemukset. Sulkeissa on lukemat ohjelmakauden alusta alkaen. Kaikki vastaanotetut hakemukset eivät ole päätyneet hallituksen käsittelyyn koska hakemusten valmistelun yhteydessä jotkut hakijat ovat peruneet hakemuksensa tai hakemuksia on ehdotettu rahoitettaviksi ELY -keskuksesta. Toimenpiteen 421 hankkeista osa on yhteishankkeita, joissa Viisari on mukana osarahoittajana ja kumppanina. Viisarin rahoituskehys ohjelmakaudelle on julkisen rahan osalta (EU-, valtio- ja kuntaraha) 5 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuudeksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa. Viisarin hankesalkun arvo on euroa (ei sisällä toimintarahaa), yksityisen rahoituksen toteuma on 32,7 %. Kokonaisrahoituksessa yksityinen rahoitus jäänee alle tavoitteeksi asetetun 35 prosentin. Syynä tähän on se, että Viisari on ohjannut useana vuonna paikallisia yrityshankkeita ELY-keskuksen rahoitukseen ja on itse rahoittanut korkean tuen kehittämishankkeita. Viisari on myös onnistunut ennakoitua paremmin kansainvälisten hankkeiden aktivoinnissa, ne ovat perinteisesti suuria hankkeita suurella tukiprosentilla. Ohjelman yksityinen rahoitus kerääntyy luontevasti yrityshankkeilla. Hankerekisteriä Viisarin rahoittamista hankkeista ylläpidetään kotisivuilla Sivuilla oli vuonna 2012 noin klikkausta. TOIMINTALINJA 1 Toimintalinjan hankkeilla parannetaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä. Viisarilla on pienehkö varaus toimintalinjan hankkeille. Varausta tarkennettiin ohjelman muutoksen yhteydessä syksyllä 2009 ja rahaa siirrettiin toimintalinjalle 3, koska hankkeita esitetään eniten täältä rahoitettavaksi. Toimintalinja 1 sopii paremmin sellaisille hankkeille, joita rahoitetaan ELY-keskuksessa. Kertomusvuonna toimintalinjalle ei osoitettu yhtään rahoitushakemusta. Toimintalinjalle on varattu euroa, josta on sidottu euroa.

6 TOIMINTALINJA 2 Ympäristön ja maaseudun tilan parantamista toteutettavia hankkeita rahoitetaan toimintalinja 2:n rahoituksella. Leader-ryhmät voivat osallistua toimintalinjalla toteutettavien ei-tuotannollisten investointien rahoituksen myöntämiseen vaikka niillä ei ole rahoituskehystä tälle toimintalinjalle. Tällöin toimenpiteiden toteuttajina ovat rekisteröidyt yhdistykset. Kertomusvuonna toimintalinjalle ei osoitettu yhtään lausuntopyyntöä. TOIMINTALINJA 3 Toimintalinjalta rahoitetaan maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista edistäviä hankkeita. Suurin osa Viisarille osoitetuista hankkeista rahoitetaan tämän toimintalinjan kehyksestä. Toimintalinjalle on varattu euroa, josta on sidottu euroa. Yrityshankkeet 413 Viisarin hallitus on puoltanut vuonna 2012 kymmenen yrityshanketta leader rahoitukseen. Tuetut yrityshankkeet ovat erilaisten palveluyritysten kalustoinvestointeja, kehittämis- tai käynnistystukia. Toimialoittain tuettuja kohteita ovat mm. verkkomediapalveluja tarjoava, graafisen alan, koulutus- ja valmennusmenetelmäpalveluja sekä koulutus- ja yrityspalveluja tarjoavia yrityksiä. Perinteisiä maaseudulla toimivia yrityksiä, joita on tuettu, ovat mm. perinnehirsirakentaminen, koneurakointi, klapien valmistaminen ja matkailutoiminta. Ohjelmakauden alettua ELY-keskuksen kanssa sovittiin ohjelmien yhteensovittamisesta niin, että leaderryhmät rahoittavat pääsääntöisesti pieniä paikallisia ja aloittavia yrityksiä. Sovittiin myös, että leaderryhmien rahoittamien yrityshankkeiden kustannusarvio voi olla enintään euroa. Sopimukset ja euromäärät ovat viitteellisiä ja yritystukihakemuksen yhteydessä sovitellaan ja haetaan yrittäjille joustavin tukiratkaisu. Yritysrahoituksen osalta hallitus on linjannut, että autokorjaamot ja huoltamot jäävät leader-rahoituksen ulkopuolelle ellei hakija tarjoa merkittäviä palveluja paikallisille yrityksille huomioiden harvaan asutun maaseudun palvelut. Myös kauneudenhoito- ja kampaamoalan yritykset ovat leader-rahoituksen ulkopuolella. Käynnistystukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Energiapuun korjuuseen tarkoitettujen laitteiden investointituki on enintään 25 %. Yleishyödylliset investointihankkeet 413 Viisari suositti kymmenen yleishyödyllistä investointihanketta leader-rahoitukseen, viisi hakemusta odottaa lisäselvityksiä, yksi hanke peruuntui. Heitjärven vapaa-aikakeskuksen kunnostus hankkeen tarkoituksena Kivijärvellä on peruskorjata yhdistyksen omistama entinen kyläkoulu alueen asukkaiden ja yhdistysten käyttöön, piha-alueella harrastetaan kesäteatteritoimintaa. Hankkeella rakennetaan mm. sadevesijärjestelmä, ulkoportaat ja invaluiska sekä jätevesien imeytyskenttä. Hankkeen tavoitteena on turvata kylätalona toimivan rakennuksen toiminnallisuus sellaisella tasolla, että sitä voidaan käyttää kesäisin ja talvisin kylän yhteisiin tilaisuuksiin vuosikymmeniä eteenpäinkin. Järvet käyttöön, Saarijärven Osakaskunta edistää Saarijärven reitin käyttöä kalastukseen ja virkistykseen. Reitin eri puolille rakennetaan kolme veneluiskaa, rakennelmia (venekoppeli, uimakoppi ja laituri), parannetaan kulkua ja pysäköintiä Riekonkoskelle, toteutetaan kalastuskohteiden opastus sekä hankitaan jääpalakone ja luvanmyyntiin nettipiste kalastajien käyttöön. Näin edistetään vapaa-ajankalastajien järvien käyttömahdollisuuksia yhä laajemmilla vesialueilla. TOTTA, Saarijärven kaupungin omistamaan Paavolan kiinteistöön perustetaan kestävän kehityksen infoja koulutustila. Tila esittelee luonnon monimuotoisuutta ja kestävää elämäntapaa. Se rakennetaan valoseinillä, lasiovilla ja dioraamoilla siten, että tiloihin voidaan rakentaa näyttely kestävän kehityksen teemalla. Näyttelyyn tulee valokuvaseinät, täytettyjä eläimiä sekä luonnon kiertokulun esittelyä. Hankkeen tarkoituksena on ympäristötietoisuuden, aktiivisen osallistumisen, taitojen ja tietojen lisääminen ympäristöstä sekä asenteisiin vaikuttaminen. Kaviokuja hankkeella rakennetaan Saarijärven Tarvaalan kylälle treenirata. Rata tukee alueen pururadan ja koirapuiston ohella ulkoilumahdollisuuksia koiranulkoiluttajille, lintubongareille, ulkoilijoille sekä hevosharrastajille. KokoLattia -hankkeella Saarijärven seudun kennelkerho varustaa vuokraamansa hallin koiraharrastajien käyttöön Saarijärvellä. Kerho toimii viiden kunnan alueella; Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja 6

7 Saarijärvi. Halliin asennetaan tekonurmi ja hankintaan turvallisia agilityesteitä. Hankkeen tavoitteena on saada uusia harrastajia lajin pariin. Etenkin nuoret ovat kohderyhmänä eläinten kanssa tapahtuvien harrastusten parantamisessa. Hankkeella parannetaan oleellisesti olemassa olevia palveluja turvallisen ja käyttäjäystävällisen tilan avulla. Tila mahdollistaa myös uusien palvelujen (esim. ohjatun toiminnan tai valmennuskurssien)toteuttamisen. Saarisuon retkeilyalue Viitasaari, hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Saarisuon entiselle turvetuotantoalueelle, johon on vuonna 2011 rakennettu kosteikko. Hankkeen tarkoituksena on lisätä retkeilyalueen virkistyskäyttöä. Alueelle rakennetaan lintutorni, grillikota, kuivakäymälä sekä ilmoitustaulu. Rakentaminen toteutetaan ostopalveluna. Hankkeen yksityinen rahoitus tulee Vapo Oy:ltä. Hankkeessa saadaan hyvä esimerkki turvetuotannosta poistuneen alueen jatkokäytöstä alueen asukkaiden virkistyskäyttöön. Hanke monipuolistaa alueen matkailu- ja vapaa-ajankäyttöä. Lintulahden laituri Äänekosken Konginkangas, hankkeessa rakennetaan Konginkankaan Lintulahden matkailualueelle Keiteleen rantaan laituri ja rantautumispaikka. Rantautumispaikkaan rakennetaan betonilaituri, kulkureitit, betoniportaat sekä louhepenger. Lisäksi alueelle hankitaan opastaulu sekä kiinteät penkit. Hankkeella luodaan uusi palvelu veneilijöille, alueen asukkaille ja matkailijoille, mm. Lintulahden caravanareille. Räihän kylälle kerhotila Äänekoski, Räihän vesiosuuskunnan omistamaan varastorakennukseen rakennetaan lämmin toimitila kylän asukkaiden ja yhdistysten harrastus- ja kokoontumistilaksi. Tila lisää kyläläisten ympärivuotisia harrastusmahdollisuuksia. Veteraanipirtti, Sumiaisten sotaveteraanit peruskorjaavat yhdistyksen omistaman rakennuksen, jota käytetään alueen asukkaiden ja yhdistysten tilaisuuksien järjestämiseen. Hankkeen aikana rakennetaan mm. kompostoivat ulkokäymälät, varaava tulisija, kuisti ja hankitaan keittiön varusteet ja kalusteet. Tavoitteena on Veteraanipirtin toiminnan jatkuminen turvallisessa ympäristössä sekä turvata perinteikkään rakennuksen säilyminen yleisessä virkistyskäytössä. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan usean yhdistyksen voimin ja yhdistysten yhteistyö lisääntyy. HANKI koordinaatiohanke Neljätoista alahanketta toteutti kertomusvuonna HANKI koordinaatiohanketta. Alahankkeiden kustannusarviot vaihtelivat ja euron välillä. Kaikki toimenpiteet kohdistuivat kuntakeskusten ulkopuolelle. Monet toimenpiteet kohdistuivat selkeästi lasten ja nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien parantamiseen. Alahankkeiden toimenpiteillä oli mahdollisuus luoda uutta toimintaa kylälle ja ne hyödyttävät laajasti maaseudun asukkaita. Lisäksi hankkeilla tulee olemaan vaikutusta energiatehokkuuteen, olemassa olevan infran hyväksikäyttöön, elinoloihin sekä viihtyvyyteen. Kaikki alahankkeet ovat tuoneet positiivista vaikutusta kyläyhteisöjen yhteiseen toimintaan ja asukkaiden osallistumiseen. HANKI II koordinaatiohankkeen haku alahankkeille päättyi vuoden lopussa. Hankkeet käynnistyvät vuoden 2013 keväällä. Hallitus on linjannut yleishyödyllisten investointihankkeiden enimmäistueksi 50 % ja luopunut kyläkirjojen tukemisesta. Linjauksena on myös, että sellaiselle kylälle, jossa on jo toimiva tai kehitettävissä oleva kokoontumispaikka, ei tueta uudisrakentamista kokoontumistilaksi. Julkisoikeudelliselle yhteisölle myönnettävä yleishyödyllisen investointihankkeen tuki voi olla 100 %. Viisari huomioi ympäristönäkökulmat tukia myöntäessään ja välttää tukemasta moottoriajoneuvoilla tapahtuvaa harrastustoimintaa. Vuonna 2012 yleishyödyllisten investointien kohdalla tuetaan rakennusten kunnostusta lämpö- ja jätevesijärjestelmien osalta, muuta rakentamista ei tueta, em. kohteiden toteutusaika on enintään kaksi vuotta. Linjaus ei koske rakennelmia Yleishyödylliset kehittämishankkeet 413 Paikallista patoihin, JAPA ry edistää lähiruokapiirien perustamista Saarijärvelle ja Äänekoskelle. Tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden palveluja ja vahvistaa kuluttajien ja maanviljelijöiden välistä yhteyttä konkreettisella tavalla. Näin edistetään kestävää kehitystä, sillä lähellä tuotetun ruuan suosiminen on myös ympäristöteko. Hanke auttaa kahden lähiruokapiirin toiminnan aloituksessa, tarkoituksena on, että piirit jatkavat toimintaansa hankkeen päätyttyä. Hankkeesta hyötyvät kohdealueiden asukkaat, joiden palvelut monipuolistuvat sekä lähialueiden tuottajat, jotka saavat uuden myyntikanavan tuotteilleen. 7

8 Elinkeinojen kehittämishankkeet 413 Metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen -selvityshanke on Witas Oy.n hallinnoima Viisari-alueella toimiva esiselvitys. Hankkeen tarkoituksena on selvittää teollisesti kuivattujen marjojen ja metsäsienien kannattavuus ja kysyntä. Siinä selvitetään mm. puutarha- ja metsämarjojen vuosittainen keskimääräinen tuotanto, poiminta ja varastointi sekä kartoitetaan mahdolliset kuivauksen ja pakkauksen tekniikat ja toteuttajat alueella. Hankkeen tuloksena saadaan selvityksiin perustuvia laskelmia toiminnan mahdollisuuksista; tuotantokapasiteetti, logistiikka, varastotarve, kannattavuus, tekniikat ja markkinat. TOIMINTALINJA 4 Alueiden tai valtioiden välinen yhteistyö 421 Innovative Village -hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Viisari on Lead partner, hankepartnerit ovat JyväsRiihi ry, Tartumaa Arendusselt Virosta ja North East Region Rural Development Group Pohjois-Irlannista. Toiminnan kohteena ovat erityisesti kuntaliitoksen kokeneet alueet. Hankkeen tarkoituksena on löytää ja kehittää uusia innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja paikallisten palvelujen tuottamiseksi maaseudulla. Hankkeeseen osallistujat ja partnerit vaihtavat parhaita käytäntöjä työpajoissa ja opintomatkoilla, kartoittavat palvelutarpeita, pilotoivat ja testaavat innovatiivisia palveluideoita sekä jakavat tulokset keskenään, asiantuntijoiden ja yleisön kanssa. Hankkeen kehittämistavoitteet : 1. Lisätä luovaa ajattelua paikallisten palveluiden tuottamiseksi hankkeen kohdeyhteisöissä. 2. Yhdistää maaseudun toimijoita kansainvälisesti. Luoda verkostoja, joiden kautta etsitään parhaita käytäntöjä ja uusia ratkaisuja palvelukatoon. Löytää paikallisen demokratian parhaita käytäntöjä eli kuinka maaseutuyhteisöt voivat parhaiten vaikuttaa ja neuvotella palveluntuottajien kanssa. 3. Avustaa kohdeyhteisöjä ymmärtämään, luomaan ja neuvottelemaan palveluitaan sekä testaamaan yhden valitun paikallislähtöisen palvelun paikallisten toimijoiden kanssa. 4. Kannustaa kohdeyhteisöjen asukkaita aktiivisiksi, osallistuviksi kansalaisiksi. INNO IMPORT on Witas Oy:n kansainvälisen hankkeen esiselvitys, joka hakee kumppaneita Ruotsista ja Puolasta Viitasaarella järjestettävän vuosittaisen Keksintöjen Viikko tapahtuman kehittämiseksi kansainväliseksi innovaatiotapahtumaksi. Viisari on partnerina kahdessa kansainvälisessä kehittämishankkeessa ja kahdessa alueiden välisessä hankkeessa. Puusta pitkään - näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen on Maaseudun sivistysliitto ry:n hallinnoima kansainvälinen ITE taiteen teemaa toteutettava hanke. Lead partner on Vaara-Karjalan Leader, yhteistyökumppanit Viisarin lisäksi ovat Joniškis region partnership LAG Liettuasta ja MTÜ Valgamaa Partnerluskogu Virosta. Hankkeen asiantuntijakumppanit ovat Hiiumaa Vigurisaagijate Selts, Viro; Assciazione Olympus, Italia ja Silecsian Museum, Puola. Hankkeen tarkoituksena on nostaa valokiilaan kansanomaisen puuosaamisen uudistuvia perinteitä eri maissa. Hankkeessa kansanomaisen taiteen tekijät ja puunveistäjät eri maista kohtaavat toisiaan keskinäisen työskentelyn merkeissä ja toisiltaan oppien. Kansanomaista taidetta tuodaan yleisön nähtäville näyttelyiden, festivaalien, kilpailujen, filmien, tapahtumien, performanssien, julkaisujen ja työpajojen kautta. Hankkeen tapahtumia Suomessa ovat mm. Saarijärven puunveistotapahtuma ja joulutapahtuma, Karhufestivaali ja Karhunveiston MM-kilpailu sekä Ilomantsin puunveistotapahtuma. Toimenpiteillään hanke edistää alueiden omaleimaista vetovoimaisuutta ja tunnettuutta. Hirvenhiihto kansainväliseen tietoisuuteen, Luonetjärven metsästysseura Lento ry lähentää hirvenhiihto urheilulajia Suomen ja Ruotsin välillä mm. yhdenmukaistamalla lajin sääntöjä. Hanke parantaa hirvenhiihtokilpailujen reaaliaikaista välittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä lisää suomalaisia harrastajia hirvenhiihdon metsästäjäsarjaan. Hanke toteutetaan kahden Leader-ryhmän alueella, päärahoittajana JyväsRiihi ry. Kylä lähtee! on Ylä-Savon Veturin ja Viisarin toteuttama alueiden välinen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on kylä- ja asukastoiminnan aktivoituminen, kyläsuunnitteluprosessien hyödyntämisen kehittäminen, lähidemokratian lisääntyminen sekä kylien omaehtoisen toiminnan uudistaminen ja lisääntyminen. Yhteisinä toimenpiteinä hankkeessa on selvityksen tekeminen lähidemokratian nykytilasta, opintoretki sekä molemmilla alueilla järjestettävät seminaarit. Viisarin toimenpiteinä ovat lisäksi mm. kylä- ja asukasiltojen järjestäminen, kyläsuunnitteluprosessien ohjaus, nuorten tapahtuma ja tiedotus, opinnäytesuunnitelmien edistäminen, kotiseutuhenkisen kilpailun järjestäminen koululaisille sekä kyläläisten yhteisessä käytössä olevien tilojen esitteen tekeminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat Viisari-alueen kylät. hankkeeseen palkattiin osa-aikaiseksi koordinaattoriksi Mari Ikäheimonen. 8

9 LEADER asiamies hanke on Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnoima ja kaikkien Suomen leader-ryhmien rahoittama yhteishanke. Hankkeen tarkoituksena on leader-toimintatavan ja yhteistyön edistäminen. Ja tavoitteena on mm. edistää ja organisoida leader-ryhmien välistä yhteistyötä; vahvistaa leader-ryhmien aluekehittäjän roolia ja tehdä leader-toimintatapaa tunnetuksi. Leader-rahoitus hankkeelle on haettu Maaseudun kehittämisyhdistys Ykkösakseli ry:n kautta. Hankkeen toteutusaika on Kansainvälisiin hankkeisiin liittyvien partneritapaamisten raportit löytyvät Viisarin hankeluettelossa ko. hankkeiden kohdalla, Toimintalinjalle on varattu euroa, josta on sidottu euroa. Toimintaraha 431 Toimintarahalla pyöritetään paikallisen ohjelman arkea kolmen henkilön voimin. Työntekijöiden vastuut on jaettu niin, että hanketoiminnan tukeminen, neuvonta ja tiedottaminen; talous ja sidosryhmäyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen toteutuisivat mahdollisimman joustavasti ja luotettavasti yhteistyössä hallituksen kanssa. Vuonna 2012 avattiin kaksi hankehakua kehittämishankkeille, yrityshankkeilla on ollut jatkuva haku. Marraskuussa avattiin Viisarin toisen koordinointihankkeen alahankkeiden haku. Viisarin toimintarahaan kohdistuvia toimenpiteitä ovat tiedotus Leader -rahoituksesta, hankehakijoiden ohjaus ja neuvonta ja hakemusten valmistelu tarkoituksenmukaisuusharkintaan hallituksen käsittelyssä. Lisäksi työntekijät ovat hankkeiden rinnallakulkijoita sekä neuvojia maksatus- ja raportointikysymyksissä. Toimintarahan rahoitus on osoittautunut riittämättömäksi. Koordinointihankkeet tuovat osaltaan lisäresurssia toimintarahaan samoin Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke keventää hieman toimintarahalle kohdistuvaa painetta. Hallitus päätti syksyllä hakea myös lisäkehystä toimintarahalle. Lisäkehys varmistuu vuoden 2013 rahoituskehyspäätöksen yhteydessä. Toimintarahakehys koko ohjelmakaudelle on euroa. Tiedotustoiminta ja aktivointi Viisari on tiedottanut hanketoiminnasta ja hankehausta paikallislehdissä ja kotisivuilla. Eri yhdistysten ja seurojen järjestämissä tilaisuuksissa ja yrittäjyyskoulutuskursseilla olemme olleet mukana kertomassa Viisarin leader-rahoituksesta. Useimmille yleishyödyllisille hankkeille on perustettu seurantaryhmät. Hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat asiantuntijoina näissä seurantaryhmissä, jotka seuraavat ja ohjaavat hankkeiden etenemistä. Ryhmissä toteutuu täsmätiedotus, mikä on tehokasta ja nopeaa. Tiedottaminen toteutetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. Viisarin ja Viisaankiven internetsivustoilla voi ilmoittautua Viisarin uutiskirjeen postituslistalle. Uutiskirjeellä lähetetään ajankohtaista tietoa Viisarista ja maaseudun kehittämisestä yleensä. Uutiskirjeitä lähetetään 268 osoitteeseen. Vuonna 2012 jäsenistölle lähetettiin yksi perinteinen jäsenkirje, sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin viisi Viisaankiven intranetin kautta. Kotisivuja päivitetään säännöllisesti ja siellä tiedotetaan kaikki Viisaria ja leader -toimintaa käsittävät ajankohtaiset asiat. Kotisivuilla on kattavasti oppaita hankesuunnittelun eri vaiheista, hallituksen hankevalintalinjaukset, valintakriteerit ja viestintäohjeet sekä linkit MMM:n lomakkeistoon. Ohjelmakaudelle muuttuneet lait, asetukset, määräykset ja ohjeistukset ovat tehneet hankevalmistelusta hyvin henkilökohtaista toimintaa. 9 Koulutus Yleisluontoista hankekoulutusta ei ole järjestetty vaan koulutus ja neuvonta on toteutettu lähipalveluna kunkin hankehakijan kohdalla. Hankehaun koulutukset toteutetaan neuvontatilaisuuksina mm. kehittämisyhtiöiden järjestämien tilaisuuksien yhteydessä. Hankehakijoita on edelleen syytä palvella henkilökohtaisesti. Hanki koordinointihankkeen alahankkeiden toteuttajille järjestettiin maaliskuussa 4 koulutustilaisuutta, jossa käytiin läpi hankkeiden vastuita ja velvollisuuksia, toteuttamisen kiemuroita sekä maksamisen hakemista ja raportointia. Tilaisuuksiin osallistui 39 henkilöä. Hankkeiden vastuuhenkilöille ja kirjanpitäjille järjestettiin maksamis- ja raportointikoulutus yhdessä ELY - keskuksen ja Mavin kanssa. Viisarin henkilöstö on osallistunut yrittäjävalmennuskursseille, missä uusille yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville on kerrottu Viisarin ja maaseuturahaston tarjoamista erilaisista yritystukimahdollisuuksista.

10 10 Hallituksen uusia jäseniä opastettiin Viisaankiven intran käyttöön. Onnistumisia ja parannettavaa Oma toiminta Leader toiminnasta on muodostunut vakiintunutta kehittämistoimintaa alueella. Kuluvalla ohjelmakaudella rahoituksen kysyntä sekä kehittämishankkeille että yritysten investoinneille ja kehittämiselle on ollut yleisestä talouden epävarmuudesta huolimatta vilkasta. Vaikka kehittämishankkeiden valmistelu on osoittautunut työlääksi paikallisille pienille yhdistyksille, monet ovat kuitenkin onnistuneet ja toteuttaneet tai toteuttavat omia suunnitelmiaan. Hankkeiden valmistelu- ja käsittelyaikoihin on jouduttu varaamaan aiottua pidempiä aikoja. Hakemusten ja hankkeiden laatua on pyritty kohentamaan entistä tarkemmalla valmistelulla siitäkin huolimatta, että käsittelyajat pitenevät. Viisarille osoitetut yritystukihakemukset tulevat pääsääntöisesti alueen kehittämisyhtiöiden kautta. Huomattavaa on, että kehittämisyhtiöt ovat olleet myös itse aktiivisia kehittämishankkeiden hakijoita. Raportointivuoden aikana talouden jatkuva heikkeneminen näkyi varovaisuutena ja joitakin rahoituskelpoisia yritystukihakemuksia peruttiin. Myös pankkien kiristyneet rahoitusehdot ovat vaikuttaneet yritysten investointi- ja kehittämistoimintaan. Kaikesta huolimatta, positiivisena piristyksenä yrityshankkeiden joukossa ovat ensimmäisen työntekijän palkkaukseen haetut ja myönnetyt tuet. Näillä tuilla edistetään yrittäjyyden lisäksi työllisyyttä. Yhteistyö alueen kehittämisyhtiöiden kanssa on avointa ja luottamukseen perustuvaa. Kertomusvuoden aikana jatkettiin videotapaamisia Viisarin ja kehittämisyhtiöiden välillä, myös ELY-keskuksen yritysasiantuntijat ovat osallistuneet tapaamisiin. Tapaamisissa on ollut mahdollisuus kohdata kehittämisyhtiöiden yritysasiantuntijat samanaikaisesti ja vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia sekä etsiä entistä parempia tapoja palvella alueen yrittäjiä. Viisarin henkilöstö ja hallituksen jäsenet kulkevat toteutettavien hankkeiden rinnalla. He seuraavat hankkeiden edistymistä osallistumalla seurantaryhmä- tai ohjausryhmätyöskentelyyn ja seuraamalla mm. maksatushakemusten eräpäiviä. Eräpäiväseuranta onkin ollut tarpeellista monien hankkeiden kohdalla, sillä valppaudella on myönnettyjä tukia onnistuttu pelastamaan. Monet hallituksen jäsenet ovat aktiivisia omissa kunnissaan. He kannustavat toimijoita hankeideoiden työstämiseen ja ohjaavat hakijoita Viisarin puoleen. Hallituksen jäsenillä on arvokasta hiljaista tietoa alueensa toimijoista. Hiljaisesta tiedosta on ollut hyötyä käsiteltäessä hakemuksia ja päätettäessä rahoitusesityksistä. Parhaat käytännöt 2012 Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt kilpailun voittajat julkistettiin marraskuun 8. päivänä Tampereella järjestetyssä Maaseutugaalassa. Viisarin rahoittamat hankkeet saivat kunniamaininnat; Leader oiva paikallisteko sarjassa Amazing Lande ja Mainio maaseutuoivallus sarjassa Pulmia polvesta polveen. Amaze Me Leader -hanke oli neljän toimintaryhmän yhteistyön ja innostuksen tulos, jota Parhaat käytännöt työryhmä päätti muistaa kunniamaininnalla. Innovatiivisen nuorisohankkeen suunnittelivat ja menestyksekkäästi toteuttivat Joensuun Seudun Leader, Viisari ry, Ylä-Savon Veturi ja Etelä-Karjalan Kärki-Leader. Valtakunnan taso Hallinnollisen työn lisääntyminen ja tiukasti rajatut erilaiset hanketukimuodot ovat jarruttaneet hanketoimintaa. Monia hyviä ideoita ja hankkeita on jäänyt toteutumatta monimutkaisen ja raskaaksi koetun hankehallinnoinnin takia. Myös hankkeiden yksityis- / välirahoituksen toteutuminen on ollut haasteellista. Paikalliseen maaseudun kehittämiseen osoitetut leader-varat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tämä heikentää EU-kaudella vuodesta 1996 lähtien virinnyttä uutta kansalaistoimintaa maaseudulla, missä kolmannen sektorin toiminnalta odotetaan uusia avauksia mm. kylien palvelujen uudelleen järjestämiseen ja kumppanuuden edistämiseen. Leader-työn kannalta seurantatietojen ohjeistus on ollut tulkinnanvaraista ja ongelmallista. Leaderryhmätkään eivät osaa neuvoa asiakkaita oikein kaikkien seurantatietojen täyttämiseen. Seurantatietojen todentaminen kuten Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö on käytännössä mahdotonta. Oman rahoituskehyksen seuranta on edelleen haasteellista. Maaseutuviraston kokoamat ja Aitassa julkaistut myöntövaltuustiedot eivät anna riittävää tietoa ryhmien rahoituskehyksen tilanteesta. Epäselvyyttä

11 on myös lopetettujen hankkeiden ja yritystukien kautta rahoituskehykseen palautuneista varoista, varathan palautuvat vain pyöristettyinä könttäsummina. Loppuneilta tai keskeytyneiltä hankkeilta vapautuvien tukivarojen nopea palauttaminen on tärkeää, jotta varat ehdittäisiin sitoa uudelleen hyvissä ajoin ennen ohjelmakauden loppua. Edellisellä ohjelmakaudella suuri osa vapautuneista varoista saatiin käyttöön niin myöhään, että niitä ei enää ehdittykään käyttää alueella. ELY-keskusten erilaiset laillisuustulkinnat eriarvoistavat hanketoimijoita eri puolilla Suomea. Tämä harmittaa etenkin niitä hanketoimijoita, jotka tekevät yhteistyötä yli maakuntarajojen. Maaseutuverkostoyksikön järjestämät koulutukset leader-ryhmille ovat olleet hyvin järjestettyjä ja sisällöltään mielenkiintoisia. Verkostoyksikön kotisivuilla oleva koulutuskalenteri ja koulutusmateriaalit palvelevat erinomaisesti leader-ryhmiä ja hallituksia. Viisarin merkitys alueellisena kehittäjänä Saarijärven Viitasaaren seudun johtoryhmä, jory Jory:n tehtävänä on arvioida ja antaa lausuntoja seutukuntaa koskevista kehittämishankehakemuksista rahoituspäätöksiä tekeville viranomaisille sekä edistää seudullisia kehittämisprosesseja. Jory:n kuuluu alueen kaikki kuntajohtajat, luottamusmiesjohtoa ja edustajat kehittämisyhtiöistä, asiantuntijoina ovat tuottaja- ja yrittäjäyhdistysten edustajat sekä alueen ohjelmapäällikkö ja Viisarin edustajana toiminnanjohtaja tai puheenjohtaja. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Viisari hallinnoi Keski-Suomen maaseutualueiden KOKO:a vuosina Työ- ja elinkeinoministeriö lopetti koheesio- ja kilpailukykyohjelman kansallinen ohjelmamenettelyn ja ohjauksen sen sijaan, että ohjelma olisi jatkunut suunnitelmallisesti vuoden 2013 loppuun saakka.. Ohjelman koordinointi lopetettiin Aloitetut ja suunnitellut toimenpiteet vietiin päätökseen Viisarin henkilöstön toimesta oman työn ohella. 11 Hankerahoituksen ja ohjelmatyön lisäksi yhteistyötä Toimiminen monissa paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa työryhmissä avartaa ja rikastuttaa paikallisen toiminnan verkostoa. Viisarin verkostot ovat kasvaneet ja rikastuneet toiminnanjohtajan osallistumisesta mm. YTR:n Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän toimintaan. Talous-/hankesihteeri on osallistunut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestintäyhdyshenkilönä viestintäverkoston toimintaan Keski-Suomen leader-ryhmien osalta. Viestintäyhdyshenkilöt antavat vinkkejä juttuideoista ja hyvistä käytännöistä maaseudulla maaseutuverkostolle. Verkoston jäsenet kommentoivat myös suunniteltuja toimenpiteitä ja esittävät toimenpiteitä oman alueensa näkökulmasta. Viestintäverkoston tapaaminen järjestettiin Lahdessa yhden kerran kertomusvuonna. Tapaamisessa vaihdettiin kuulumisia ohjelmaviestinnän kuluneesta vuodesta ja tulevista viestintäsuunnitelmista. Talous-/hankesihteeri osallistuu Kehittämishankerahoitus ja yhteistyö alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä keskittyy seuraavan EU-ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman kehittämishanketukien valmisteluun. Tarkoituksena on koota yhteen maaseudun palveluihin ja kylien kehittämiseen liittyviä tarpeita ja pohtia parhaita keinoja vastata näihin tarpeisiin. Ryhmän työskentely tapahtuu pääsääntöisesti sharepoint tilassa. Kertomusvuonna laadimme esitysluonnosta toimenpiteistä sekä nostimme esiin parannettavia käytäntöjä. Talous-/hankesihteeri osallistuu sähköisiä palveluita kehittävän Hyrrä-ryhmän sähköinen asiointi - alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä suunnittelee tulevan ohjelmakauden sähköisen järjestelmän vaatimusmäärittelyä ja palvelumuotoilua. Kentän suurena huolena ryhmään on viety tietoa raportointimahdollisuuksien tärkeydestä. Kuluvan kauden raportit eivät palvele kenttää. Ryhmän työskentely tapahtuu pääsääntöisesti sharepoint-tilassa, kertomusvuonna pidettiin yksi tapaaminen Seinäjoella. Keski-Suomen leader-ryhmät toteuttavat yhteistä viestintähanketta Viestinnästä voimaa, joka rahoitetaan ELY-keskuksesta. Hankkeen hallinnointi on JyväsRiihellä ja sillä on kokoaikainen hankevetäjä. Hankkeen kautta toteutetaan maaseudun kehittämiseen ja alueellisen maaseutuohjelman tiedottamiseen liittyviä toimenpiteitä ja leader-ryhmien yhteisiä tiedotustoimia. Hanke julkisti keväällä 2012 Keski-Suomen maa-

12 seutu lehden sekä LEADER-videon, josta on myös englanninkielinen versio. Hankkeen toteuttamisen apuna on leader-ryhmien henkilöstöstä koostuva työryhmä. Viisari ohjasi kolme paikallista, yleishyödyllistä kehittämishanketta ELY:n rahoitettavaksi. ELY-keskuksen hankekäsittelijöiden kanssa yhteistyö on sujunut asiallisesti. Yhteisiä palavereita pidetään melko säännöllisesti. Maakunnan maaseudun tulevaisuuden tilaan yritetään vaikuttaa MYR:n maaseutujaostossa, missä Viisari edustaa maakunnan leader-ryhmiä. Jaosto on vahvistanut rooliaan maaseudun edun tekijänä ja edun valvojana. Keski-Suomen luovan talouden kehittäjäryhmä hakee keinoja, joilla luova talous huomioitaisiin nykyistä enemmän ja monipuolisemmin alueiden vetovoimaisuuden parantamisessa ja elinkeinojen kehittämisessä. Luovan talouden toivotaan olevan tulevaisuudessa vahvemmin esillä alueellisissa ja paikallisissa kehittämisasiakirjoissa ja ohjelmissa. Toiminnanjohtaja on jäsenenä kehittäjäryhmässä. Viisarin toiminnanjohtaja on ollut Saarijärven kaupungin maaseudun kehittämistoimikunnan jäsen. Kehittämistoimikunta seuraa mm. kaupungin tavoitekorttiin vahvistettujen maaseudun tilaa ja toimintaa edistävien toimien toteutumista. Keski-Suomen leader-ryhmien ja Pirkanmaalaisen PoKo ryhmän yhteishanke YTM on lähentänyt ryhmiä sekä työntekijä- että hallitustasolla. Hankkeella on löydetty uusia yhteyksiä niin alueellisiin kuin maakunnallisiinkin nuoristoimijoihin. Kertomusvuonna aloitettiin MTK:n ja leader toiminnanjohtajien neuvottelupäivät. Tarkoituksena on yhteistyön lisääminen järjestöjen kesken. Tulevaisuuden suunnitelmat Kuluva leader -kausi lähenee määränpäätään ja kauden toiminta, onnistumiset, kompastukset ja kehittämistyön oivallukset arvioidaan ja peilataan asetettuihin tavoitteisiin. Kertomusvuonna valmistuneet arvioinnit palvelevat sekä tulevaisuuden suunnitelmia että menneen analysointia. Syksyllä valmistuneen strategialuonnoksen jatkotyöstämisessä YTM hanke on oivallisena apuna. Toiveena on, että kuluvan ohjelmakauden kokemukset, onnistumiset ja epäonnistumiset olisivat perustana valmisteltaessa uuden ohjelmakauden toimintatapoja Viisarin leader-toiminta on vakiintunut alueella. Viisari haluaa jatkossakin vastata paikallisiin kehittämistarpeisiin ja valmistautuu EU:n uuteen ohjelmakauteen kenttää laajasti kuunnellen. 12 Viisarin leader -toimistojen yhteystiedot Arja-Leena Peiponen, toiminnanjohtaja Sivulantie 11, SAARIJÄRVI arja-leena.peiponen(at)saarijarvi.fi puh Marjatta Ruuska, talouspäällikkö Keskitie 10, VIITASAARI viisari(at)viitasaari.fi puh Mari Puro, talous-/hankesihteeri Sivulantie 11, Saarijärvi mari.puro(at)saarijarvi.fi puh Mari Ikäheimonen, hankekoordinaattori Keskitie 10, Viitasaari mari.ikaheimonen(at)viitasaari.fi puh Viisarin kotisivut: Saarijärvellä A-L Peiponen