Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä ensin aamulla. Yhdistymisselvitys 2015; A.Luomala FMP OY

Transkriptio

1 Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä ensin aamulla

2 ja sitten illalla

3 Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntalaisinfo Multialla Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

4 Selvitystyön lähtökohdat Toimeksianto: tehdään kuntarakennelain mukainen selvitystyön kolmessa toisiaan täydentävässä vaiheessa: Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa laaditaan nykytilakartoitus, jonka käsittelyn jälkeen kuntien valtuustot päättävät siitä, jatketaanko yhdistymisselvitystä tavoitteena esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus, vai jatketaanko yhteistoiminnan tiivistämistä muilla tavoin. Jos valtuustot päätyvät yhdistymisselvityksen kannalle, selvitystyön toisen osan pitäisi valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin valtuusto tekee varsinaisen päätöksen yhdistymisestä / ei-yhdistymisestä alkuvuodesta 2016 Rakennelain mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat osaalueet suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa.

5 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön 1. vaihe Nykytilakartoitus - kevät 2015 Päätöksenteko jatkotoimenpiteistä Valtuustot päättävät selvitystyön jatkamisesta/päättämisestä kesäkuun lopussa 2015 Selvitystyön 2.vaihe Jos tavoitteena on yhdistyminen Jos päätöksenteon tuloksena kuntien on yhdistyminen Selvitystyön jatkaminen tavoitteena esitys yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksesta TAI Yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen muilla tavoin Yksityiskohtainen valmistelu syksyllä 2015 Mahdolliset neuvoa-antavat kansanäänestykset ennen lopullista päätöksentekoa Lopullinen päätöksenteko v lopussa/ 2016 alussa Uuden kunnan uutta toimintaa valmistelevat toimet v Uusi kunta aloittaisi toimintansa uuden valtuustokauden käynnistyttyä kesäkuussa 2017

6 Päätöksenteko kesäkuussa 2015 Valtuusto päättää, jatkaako yhdistymisselvitystyötä toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena on esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus, vai jatketaanko yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä selvitysalueen kuntien kesken muilla tavoin Jatkotoimenpiteet ko. päätösten mukaisesti Molemmissa tapauksissa työskentelyä oli hyvä jatkaa tavalla tai toisella heti lomien jälkeen elokuussa 2015 Mikäli joku kunta ei halua jatkaa yhdistymisselvitystä, nykyisellä selvitysalueella, muut kunnat voivat sen edelleen tehdä (ottaen toki huomioon lain määräämät ehdot mm. yhteisistä kuntarajoista) Mikäli kunta haluaa, yhdistymisselvityksen toiseen vaiheeseen voidaan kutsua mukaan myös muita kuntia; tai joku toinen kunta voi ilmaista halukkuutensa osallistua yhdistymisselvitystyöhön; Kaikissa em. tapauksissa asiasta päättää lopullisesti aina kunkin kunnan valtuusto Valtuustot tekevät päätöksensä kunnanhallituksen esityksestä, mikä esitys puolestaan pohjautuu normaaliin valmistelutyöhön ja etenee tavanomaisten prosessien kautta

7 Mikäli valtuustot päättävät yhdistymisselvityksen jatkamisesta, niin Tavoitteena on tällöin esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus Esitys yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksen sisältö perustuu elokuussa 2015 käynnistyvään selvitystyön toiseen vaiheeseen Yksityiskohtaiset selvitykset palveluista, palveluverkoista, henkilöstöstä ml. kustannuslaskelmat Suunnittelussa on otettava huomioon sekä uuden hallitusohjelman mukaiset linjaukset kuin myös kuntalain säädökset Edellyttää avainhenkilöiden tiivistä mukana oloa ja aktiivista työryhmätyöskentelyä (valtuustojen, ja hallitusten puheenjohtajisto, kunnan ylin viranhaltijajohto, keskeisten palvelualueiden avainasiantuntijat) Voidaan tehdä sekä omana työnä että hyödyntäen asiantuntijapalveluita tarvittavin osin (esim. talouslaskelmat, henkilöstön osaamiskartoitukset) 2. vaiheen yhdistymisselvitystyön pitäisi valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä (alkuperäinen suunnitelma), jotta selvityksen käsittelylle ja sitä koskevalle päätöksenteolle jää riittävästi aikaa Jos kunnat päättävät yhdistymisestä ja tavoitteena on yhdistymisen toteuttaminen vuoden 2017 alusta lukien, tieto valtuustojen päätöksestä pitää toimittaa valtioneuvostolle mennessä Ennen lopullista päätöksentekoa kuntalaisille on varattava 30 päivää aikaa tutustumiseen ja huomautusten tekemiseen; tämän pitää tapahtua ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle esityksen yhdistymisestä Mikäli neuvoa-antavia kansanäänestyksiä järjestetään, myös ne pitää toimittaa ennen kuin kunnanhallitus käsittelee asiaa ja tekee esityksen valtuustolle Lopullisen päätöksen yhdistymisestä tekee aina valtuusto Valtuuston päätöksenteon voimaantulolle on varattava myös tarvittava aika

8 Mikäli valtuusto päättää irtautua nykyisestä yhdistymisselvityksestä Kunnan on kuitenkin jatkettava yhteistyön tiivistämistä ja kehittämistä muilla tavoin Kunta voi halutessaan selvittää yhteistyötä ja tarvittaessa yhdistymistä myös muiden kuin nykyisen selvitysalueen kuntien kanssa Jos näin, valtuuston on tehtävä asiasta erilliset päätökset Yhteistyön tiivistämisen selvittäminen edellyttää aktiivista työskentelyä prosessiin on varattava aikaa, koska kaikki yhteiset suunnitelmat ja mahdolliset yhteistyön tiivistämisehdotukset on hyväksytettävä jokaisessa yhteistyöselvittelyyn osallistuvassa kunnassa niiden omia päätöksenteko- ja valmisteluprosessien ohjeita ja sääntöjä noudattaen Lisäksi suunnittelussa on otettava huomioon niin uuden hallitusohjelman mukaiset linjaukset kuin myös uuden kuntalain säädökset

9 Yhteenveto kuntalain uudistuksen vaikutuksista yhdistymisselvitykselle Selvitysalueen kunnissa taloutta ja sen kestävyyttä tuleekin jatkossa arvioida toukokuussa 2015 voimaan tulleen kuntalain asettamien ehtojen ja kriteerien näkökulmasta. Kunnan talouden ja selvitysalueen talouden ennakoiva arviointi olisi hyvä suorittaa ennen kuin valtuustot päättävät siitä, jatketaan yhdistymisselvitystä tavoitteena esitys yhdistymisestä ml. yhdistymissopimus vai jatketaanko yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä muilla tavoin. Kuntarakenneselvittäjä on toimittanut ennakoivan talousarvioinnin (ennusteet) osaksi selvitystyön 1. vaiheen raporttia

10 UUDEN HALLITUSOHJELMAN ENNAKOITUJA VAIKUTUKSIA UUDEN HALLITUSOHJELMAN ENNAKOITUJA VAIKUTUKSIA Kuntalaki keskeiseksi ohjenuoraksi, muita säädöksiä vähennetään, suositusten velvoittavuudesta luovutaan Olennaista mm. kirjaus, että kuntarakennelain selvityskriteereistä luovutaan ja että henkilöstön irtisanomissuoja yhdistymistilanteessa kumotaan Em. muutoksen aikataulusta ei tällä hetkellä tietoa, ja tällä hetkellä on toimittava siten kuin voimassa olevat lait määräävät (kuntalaki, kuntarakennelaki, kuntien valtionosuuslainsäädäntö) Olennaista kuitenkin havaita, että kuntien toimintaympäristö ja kuntien rooli tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa merkittävästi Miten ja mihin suuntaan, tähän kunnat voivat itsekin jonkin verran vaikuttaa Mittavia säästö- ja uudistamisvaatimuksia, joista monet kohdistuvat suoraan kunnan toimintaan ja/tai kunnan ylläpitämiin palveluihin haaste kunnan omalle päätöksenteolle ja sen ennakoitavuudelle ja pitkäjänteisyydelle Edellyttää valmistelijoilta ja päätöksentekijöiltä kykyä nähdä pidemmälle tulevaisuuteen jo tässä vaiheessa

11 Selvityskriteerit Väestö-pohja palveluperuste Työssäkäynti, työpaikkaomavaraisuus, yhdyskuntarakenne Taloudellinen tilanne Tarkastelunäkökulma: KOKO SELVITYSALUE ja siellä sijaitsevat kunnat

12 Väkilukuun sidottu palveluperustekriteeri: alle asukasta Muutos Selvitysalueen kuntien väkiluku ja sen muutos vv Väkiluku Väkiluku Mänttä-Vilppula Multia Keuruu

13 Työssäkäyntiperuste 7000 Pendelöinti Keuruu Pendelöivät Keuruu Asuinkunnassaan työssäkäyvät Multia Pendelöivät Multia Asuinkunnassaan työssäkäyvät Mänttä-Vilppula Pendelöivät Mänttä-Vilppula Asuinkunnassaan työssäkäyvät

14 Työllisten lukumäärä selvitysalueella Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Lähde: Tilastokeskus.

15 Työpaikkaomavaraisuus ,3 102,2 103,8 105,8 107,2 107,3 97,4 98,1 97,1 96,9 99,1 96, ,4 93,6 88,5 90,1 86, Keuruu Multia Mänttä-Vilppula

16 Kuvio 4. Alueella työssäkäyvät Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Yhteensä

17 17,00% 16,50% 16,50% 16,10% 16,00% 15,50% 15,50% 15,50% 15,40% KEURUU MULTIA 15,00% 15,00% 14,80% 15,00% MÄNTTÄ-VILPPULA 14,50% Selvitysalue 14,00% 13,50% Työttömien osuus työvoimasta (%)

18 Talousperuste (1) 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 49,7 % 53,8 % Kuntien tunnuslukuja (%) ,0 % 42,8 % 51,0 % 38,6 % 35,7 % 36,4 % 36,6 % 32,7 % 44,2 % 36,6 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Omavaraisuusaste-% Suhteellinen velkaantuneisuus-% Lainakanta % taseen loppusummasta 0,3 % Keuruu Multia Mänttä-Vla Selvitysalue 1,3 % 1,0 % 0,8 % Korkokulut % lainakannasta Lähde: Mäkelä 2015: Viralliset taseet

19 Talousperuste (2) Kuntien taloudellisia tunnuslukuja ( /as) Keuruu Multia Mänttä-Vla 154 Selvitysalue Rahoitusvarallisuus, /asukas Lainat /asukas Kertynyt yli-/alijäämä /as Pysyvät vastaavat /asukas Pysyvät vastaavat - lainat /as

20 Muita tietoja selvitysalueelta Valtuustojen ja hallitusten paikkajakautuma puolueittain Kuntien konsernirakenne Henkilöstön lukumäärä ja henkilöstökustannukset vuositasolla

21 Valtuustojen paikkajakauma puolueittain selvitysalueella kaudella KOK Keuruu Multia Mänttä-Vilppula SELVITYSALUE SDP KESK PS KD VIHR VAS Muu

22 Hallitusten paikkajakauma puolueittain selvitysalueella KOK SDP 5 KESK 4 4 PS KD VIHR VAS Muu Keuruu Multia Mänttä-Vilppula SELVITYSALUE

23

24

25

26 Taustatietoa henkilöstölaskelmista Vuoden 2013 tiedot: Kuntaliiton tilastot Vuoden 2014 tiedot: Lähteenä kuntien omat henkilöstökertomukset vuodelta 2014; Kuntien kirjaamis- ja tilastointitavat vaihtelevat eri kunnissa, Taulukko on yhteenveto vakinaisten ja määrä-aikaisten henkilöiden lukumääristä kussakin selvitysalueen kunnassa Luvuissa on mukana vakinainen ja määräaikainen henkilöstö ja näistä molemmista kokoaikaiset ja osa-aikaiset Henkilöstön kokonaislukumäärässä ovat siis mukana myös lyhytaikaisesti tai tilapäisesti kunnassa työskennelleet, sairasloman sijaiset, kansalaisopistojen tuntiopettajat, maatalouslomittajat, palkkatuella työllistetyt sekä oppisopimuskoulutuksessa olevat; tarkasteluvuoden kuluessa kokonaan eläkkeelle siirtyneet henkilöt eivät ole luvussa mukana; osa-aikaisesti eläkkeellä ovat Henkilöstön kokonaislukumäärään on laskettu kuntien liikelaitosten henkilöstö, mutta kuntakonsernin kuten osakeyhtiöiden henkilöstöä ei ole laskettu mukaan (vrt. edellisten diojen konsernikuvaukset) Lisäksi huomattava, että vuoden 2014 luvuista Keuruun lukuihin sisältyvät sen isännöimien kuntien yhteistoiminta-alueiden henkilöstö Mänttä-Vilppulan luvuissa eivät ole mukana työ- ja virkavapaalla oleva SOTE-henkilöstö, joka työskentelee tällä hetkellä Mäntänvuoren Terveys Oy:n palveluksessa Vuoden 2014 kuluessa eläkkeelle jääneitä ei ole laskettu mukaan henkilöstön kokonaismäärään Talouslukuihin sisältyvät kaikki henkilöstökustannukset sivukuluineen jne.; kustannus on esitetty vuositason kokonaiskustannuksena (todellinen toteuma) Keskiarvot ovat vain laskennallisia ja ne on laadittu vain vertailun tueksi; ne eivät siis kerro todellisuutta yhden henkilön palkkakustannuksista, vaan siitä, paljonko keskimääräinen palkkakustannuskulu on vuodessa suhteutettuna kuntaan vuoden kuluessa palvelussuhteeseen kiinnittelyjen henkilöiden kokonaismäärään

27 Henkilöstön lukumäärä kunnissa Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue

28 Henkilöstö Keuruu Multia Mänttä- Vilppula Selvitysalue/ yhteensä Selvitysalue/ keskiarvo Henkilöstökulut yhteensä 2014/ , Henkilöstön lukumäärä Keskimääräinen hlöstökulu/ /hlö /vuosi

29 Henkilöstökulut kaikki yhteensä 2014/ Henkilöstökulut 2014/ Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue yht.

30 Asuminen ja eläminen alueella Useita isoja taajamia, lukuisia kyliä, erityisesti Keuruulla ja Multialla Laajat metsäalueet ja vesistöt; kylien ja taajamien väliset etäisyydet voivat olla vesistöjen takia suhteellinen pitkiä myös oman kunnan sisällä Hyvät maantieliikenneyhteydet alueen suurille kaupunkialueille Jyväskylään ja Tampereelle; sisäinen joukkoliikenne vähäistä; alueella myös kohtuulliset rautatietieliikenneyhteydet; lähimmät lentokentät Tampereella (Pirkkalassa) ja Jyväskylän Tikkakoskella Alueella useita ev.lut seurakuntia kirkkolain määräykset kuntien yhdistymistilanteessa vaikuttavat seurakuntiin Vilkas yhdistys- ja kylätoiminta Kylien yhteystiedot kuntien Internet-sivuilla Yhdistysten yhteystiedot kuntien Internet-sivuilla Kolmannen sektorin aktiivinen rooli Aktiivinen elinkeinopolitiikka, aktiiviset yrittäjäyhdistykset Keuruu palveluvaltainen, pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, Mänttä-Vilppulassa suurteollisuutta, Multialla alkutuotanto (erityisesti metsät ja puunjalostus) Omat elinkeinojen kehittämisyhtiöt, mutta yhteinen elinkeinostrategia (Keuruun seutukunta ja Ylä-Pirkanmaan seutukunta) Hallinnollinen maakuntaraja halkoo selvitysaluetta vaikuttaa myös ihmisten arkiasioinnin suuntaan mm. terveydenhuoltopalvelut ja yrittäjien asiointi Kuntien välillä olemassa olevaa yhteistoimintaa tässä tiivistämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia

31 Maapintaala, km Makeaa vettä km2 Yhteensä km2 Asukastih eys/asukk aita/km² Asukastiheys /maakm2 Taajamaaste, % Keuruu Multia Mänttä - Vilppula SELVITYS ALUE Koko maa , ,60 7,3 8,3 69, ,4 765,6 2,4 2,5 46, ,2 657,1 16,9 20,8 81, , ,30 8,2 9,3 65, ,7

32 Asuntokunnat 2013 Asuntokunti en lukumäärä Vuokraasunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % Kesämökkien lukumäärä Keuruu % 66% 1954 Multia % 93% 634 Mänttä Vilppula % 65% 1654 SELVITYSALUE % 75% 4242 Koko maa % 54%

33 Väestökehityksen vaikutukset palvelutarpeiden kehitykseen

34 Väestörakenne 2013 Väkiluku Väkiluvun muutos, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % Keuruu ,7 13, ,1 Multia ,1 15,3 54,4 30,3 Mänttä - Vilppula ,2 58,3 28,5 SELVITYSALUE ,9 14,1 56,9 29,0 Koko maa ,5 16,4 64,2 19,4

35 Taloudellinen huoltosuhde, syntyneiden enemmyys sekä eläkkeellä olevien osuus. Lähde: Tilastokeskus Väkiluku Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % Keuruu ,74 34,3 Multia ,9 37,6 Mänttä - Vilppula ,76 34,8 SELVITYSALUE ,8 35,6 Koko maa ,32 24,2 Lähde: Väestörakenne 2014, Tilastokeskus

36 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio Väkiluku Perheiden lukumäärä Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2013 Keuruu Multia Mänttä - Vilppula SELVITYSALUE Koko maa Lähde: Väestörakenne 2014, Tilastokeskus

37 Väestökehitys Keuruu -137 Multia-7 Mänttä-Vilppula -163 YHTEENSÄ -307 Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Väestönlisäys

38 Selvitysalueen väestöennuste KEURUU 0-14v KEURUU 15-65v 4000 KEURUU yli 66v Multia 0-14v Multia 15-65v 2000 Multia yli 66v Mänttä-Vilppula 0-14v Mänttä-Vilppula 15-65v Mänttä-Vilppula yli 66v-

39 400 Väestöennuste Multia v v 15-18v 19-29v 30-45v 46-60v 61-65v 66-74v 75-84v yli 85v

40 15% Selvitysalueen väestön kokonaislukumäärän muutos vuodesta 2013 vuoteen ENNUSTE 11% 11% 10% 5% 5% 0% Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa -5% -10% -5% -8% -7% -15% -16% -20% Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa

41 60% 50% Väestömuutos ikäluokittainen ennuste vuodelle % 50% 46% 40% 30% 20% 20% 10% 0% -10% -3% 1% 0% 1% KEURUU MULTIA MÄNTTÄ-VILPPULA SELVITYSALUE -2% -7% -8% -7% -20% -30% -20% -19% -18% -28% -11% -6% -23% -22% -40% 1-6v 7-18v 17-64v 65-74v yli 75v

42 2013=100. Ennustettu väestökehitys Ennusteen mukaan Multian väestömäärä vähenee 16 % vuoteen 2029 mennessä Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Ennustettu väestökehitys : -16% Koko väestö Multia Selvitysalue Koko maa 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lähde: Miettinen/FCG Multia Selvitysalue Koko maa Tilastokeskus, kuntajako Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita =

43 2013=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Multia Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG 2015 Tilastokeskus, kuntajako alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö

44 2013=100. Työikäisten määrä vähenee nopeasti ennusteessa Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Työikäisten määrä ennusteessa : -28% vuotiaat Multia Selvitysalue Koko maa Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG Multia Selvitysalue Koko maa Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

45 Heikkenee MULTIA Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan nopeasti Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) Multia Selvitysalue Koko maa 1,3 1,2 1,1 1,0 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus ,9 0,8 0,7 0,6 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 0, Tilastokeskus, kuntajako 2015 Lähde: Miettinen/FCG Multia 0,92 1,01 1,14 1,20 1,24 Selvitysalue 0,80 0,91 1,02 1,10 1,14 Koko maa 0,61 0,67 0,71 0,75 0,77

46 2013=100. Ennustettu väestökehitys Ennustettu väestökehitys : -7% Ennusteen mukaan selvitysalueen kuntien yhteinen väestömäärä vähenee 7 % vuoteen 2029 mennessä Koko väestö Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lähde: Miettinen/FCG Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Tilastokeskus, kuntajako Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita =

47 2013=100 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Selvitysalue Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat

48 2013=100. Työikäisten määrä vähenee nopeasti ennusteessa Työikäisten määrä ennusteessa : -22% vuotiaat Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

49 Heikkenee Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan nopeasti Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 1,2 Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 1,1 1,0 0,9 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus ,8 0,7 0,6 0, Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde: Miettinen/FCG 2015 Tilastokeskus, kuntajako Selvitysalue 0,80 0,91 1,02 1,10 1,14 Keski-Suomi 0,64 0,70 0,75 0,79 0,82 Pirkanmaa 0,61 0,65 0,69 0,72 0,74 Koko maa 0,61 0,67 0,71 0,75 0,77

50 Palvelutarve-ennusteet Vuoden 2013 TP-luvuilla

51 2013= vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos : -19% 1-6 -vuotiaat Multia Selvitysalue Koko maa Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Tilastokeskus, kuntajako 2015 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Multia Selvitysalue vuotiaat = vuotiaat = LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Koko maa 1-6 -vuotiaat = Multia Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2013 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.

52 2013=100. Peruskoululaisten määrä laskee ennusteessa 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos : -23% vuotiaat 120 Multia Selvitysalue Koko maa Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Tilastokeskus, kuntajako Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Multia Selvitysalue Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Multia Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2013, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen

53 2013= vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos : -2% vuotiaat Lukioikäisten nousee ennusteessa hieman vuoteen 2021 mennessä, mutta laskee sitten vuoden 2013 tasolla Multia Selvitysalue Koko maa Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä lukioita 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Tilastokeskus, kuntajako 2015 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Multia Selvitysalue vuotiaat = vuotiaat = LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Koko maa vuotiaat = Multia Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2013, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen

54 Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Multia Päivähoito; Perusopetus; 135 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Lukio; kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: THL, Sotkanet oppilasmäärät: Tilastokeskus Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012

55 2013=100. Nuoriso Muutos : -17% vuotiaat Alle 30-vuotiaiden määrä laskee ennusteessa Multia Selvitysalue Koko maa Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Multia Selvitysalue Koko maa Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

56 Käynnit/ asukas Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: +0,55/asukas Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v Multia Selvitysalue Koko maa Eroja kuntien välillä voi aiheuttaa esim. lääkärien ja hoitajien työnjako Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 1,50 1,00 0,50 0,00 < > Multia Selvitysalue Koko maa Lähde:THL #### 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 < > Yht. 4,32 1,96 1,07 1,51 1,66 2,14 2,39 2,85 1,82 3,05 3,34 1,45 1,41 1,66 2,32 3,06 3,66 1,92 2,32 2,12 0,96 0,96 1,03 1,71 2,36 2,52 1,27

57 2013=100. Perusterveydenhuollon avohoidon tarve laskee ennusteessa. Väestön voimakas ikääntyminen ei aina johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Avohoidon tarve laskee ennusteessa 14% Multia Selvitysalue Koko maa Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten tk.lääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa LÄHDE: Miettinen 2015/FCG = Multia Selvitysalue Koko maa

58 Sairaalahoidon hoitojaksojen määrä on ollut suhteellisen alhainen etenkin vanhemmissa ikäluokissa Ikäryhmittäisten hoitojaksojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten esikoissairaanhoidon tarve muuttuu väestöennusteen mukaan LÄHDE: Miettinen 2015/FCG 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Sairaalahoidon hoitojaksot/ikäryhmän asukas, keskiarvo Multia Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Lähde:THL Multia Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Yht. 0,104 0,161 0,498 0,830 0,311 0,099 0,180 0,452 1,014 0,259 0,103 0,170 0,401 0,871 0,236

59 2013.=100 Esh:n tarve laskisi ennusteen mukaan 5 % vuoteen 2029 mennessä Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään (Sotkanet) 130 Multia Selvitysalue Koko maa Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten hoitojaksojen ja väestöennusteen perusteella Kehitykseen vaikuttaa lisäksi esimerkiksi terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Multia Selvitysalue Koko maa Hoitojaksot = Hoitojaksot = Hoitojaksot =

60 Kuntatalouden ennakointi Ennusteita v lukujen perusteella

61 Laskelmien taustoja Painelaskelmat perustuvat väestöennusteisiin (ml. muuttoliike) ja niiden mukaisiin arvioihin väestön palvelutarpeiden muutoksista ja edelleen mahdollisiin muutostarpeisiin koskien palveluita ja/tai palveluverkkoa, ja palveluiden laskennallisiin kustannuksiin aiempien tilinpäätöstietojen pohjalta ottaen huomioon valtakunnalliset kehityskulut sekä ennakkoarvioinnit valtionosuusmuutoksista. Luvuista on poistettu tilinpäätöksissä mahdollisesti mukana olevat satunnaiset erät ja niiden vaikutukset (siis tilapäiset, esimerkiksi vain yhtenä vuotena toteutuneet myyntivoitot yms.). Peruslaskelmat on laadittu oletuksella, että jos veroprosentti säilyisi samana, mitä tapahtuisi taloudellisesti, esim. että vuosikate tulisi heikkenemään. Painelaskelmassa on ennakoitu em. muutosten kustannusvaikutuksia ja arvioitu niiden mukanaan tuomaa painetta veroprosenttiin. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollista tuottavuuden paranemista eli sen on oletettu pysyvän samanlaisena. Mikäli tuottavuus (eli että samalla panoksella saadaan aiempaa enemmän) kasvaa, se luonnollisesti pienentäisi painetta esim. veroprosentin nostamiseen. Painelaskelmat ovat vain ennusteita, Jos perusindikaattoreissa eli laskelman pohjana olevissa tekijöissä tapahtuu olennaisia muutoksia, silloin myös laskelmat eli luvut ja käyrät muuttuvat.

62 Painelaskelmat perustuvat oletukseen, että tarvittavat supistustoimenpiteet on jo tehty Painelaskelmissa ei voida ennakoida/ottaa huomioon todellisia rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, laskelmien oletuksena on, että jos kunnissa on tehty väestöennusteiden osoittamien palvelutarpeiden muutosten mukaiset rakenteelliset uudistukset, niin sen jälkeen paine veroprosenttiin olisi laskelman osoittaman mukainen Esim. Multialla vanhusten määrä ei enää näyttäisi kasvavan suhteessa muihin ikäryhmiin, jolloin paine kohdistuu vanhusten hoidon menojen supistamiseen; ennusteen mukaan Multialla vanhusten palveluun kohdistuvia menoja ja siten myös rakenteita pitäisi supistaa 21 %:lla vuoteen 2021 mennessä. Keuruulla olettama on, että lukiokoulutuksen kuluja olisi supistettu 18% ennusteen osoittaman oppilasmäärän 13% vähenemisen mukaisesti; koko selvitysalueella lukiokoulutuksen supistuspaine olisi ennusteen mukaan 12%. Mänttä-Vilppulassa paine näyttäisi kohdistuvan perusopetukseen, jossa perusopetuksen oppilasmäärä ennusteen mukaan pienenenisi, jolloin myös perusopetuksen menoja pitäisi joko supistaa 8%:lla v tai muuttaa toimintoja ja rakenteita vastaavalla tavalla.

63 Painelaskelmat vain ennusteita Painelaskelmat ja muut tulevaisuuskuvat ovat vain ennusteita, jotka toki perustuvat laskelmiin. Todellisuus tulee olemaan sellainen kuin kunnat itse kulloinkin omista palveluistaan, niiden rakenteista (siis tuottamis- ja toteuttamistavoista päättävät). On kuitenkin hyvä muistaa, että rakenteelliset kustannukset pienenevät/supistuvat aina varsin hitaasti, usein vasta useamman vuoden kuluessa, vaikka kustannukset voivat kasvaa varsin nopeastikin, mistä syystä ennakoiva päätöksenteko olisi tärkeää myös kunnan taloudenhoidon kannalta. Kaikkiaan olisi tärkeää, että kaikessa taloutta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa huomio kohdistuisi ensisijaisesti toimintaan ja sen sisältöihin, koska lopulta toiminta ja sen taustarakenteet vaikuttavat siihen, mitä se kaikki maksaa. Siksi selvitystyössä on pyritty tuomaan esille selvitysalueen kuntien toiminnallista kokonaisuutta yksittäisten talouslukujen sijaan, tai ainakin vähintään niiden rinnalle.

64 Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset selostus jäljempänä esitettäviin painelaskelmiin Lähtötiedot 2014 tilinpäätöstiedot (kunnat) 2013 käyttötaloustiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Terveyskeskuslääkärissä käynnit ja esh:n hoitojaksot Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM ). Kuntaliiton ennusteet kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kehityksestä

65 Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Ennusteet ovat vuoden 2014 rahanarvossa Kunnallisverotulojen ennuste: Veroprosentit ja vähennykset säilyvät 2015 tasolla Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +0,75%/vuosi Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Kiinteistö ja yhteisöverotulot alueen kunnissa kehittyvät kuten Kuntaliiton ennusteessa koko maassa, vuodesta 2018 eteenpäin +1 %/v/asukas Valtionosuudet: Ikäryhmien laskennallisissa kustannuksissa on huomioitu ikäryhmien muuttuvat koot väestöennusteissa Ikäryhmät ko. vuoden ikäryhmiä (esim laskennassa, vuoden 2017 väestöennuste) Ikäryhmähinnat, muut laskennalliset kustannukset ja lisäosat muuttuvat reaalisesti +1 % vuodessa Valtionosuusprosentti on vielä vuonna 2017 nykyinen 25,42, mutta laskee sitten 23:een Sairastavuusindeksit pysyvät 2013 tasolla Verotulojen tasauksessa huomioidaan verotettavien eläketulojen ja muut ansiotulojen laskennallinen kehitys kunnittain, ydinvoimaloiden kiinteistöverot 2013 tasolla Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos on +1%/vuosi koko ennustejakson kuntatalouden hinnat nousivat keskimäärin 0,8 % nopeammin kuin kuluttajahinnat Vanhusten hoidossa vanhusväestön ikärajaa on nostettu ½ vuodella/ennustejakso 75v vuonna 2012, 75,5v vuonna 2017, 76v vuonna 2012, 76,5v 2025 ja 77v vuonna 2029) Muuten palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko Palvelujen yksikköjen hinnat nousevat reaalisesti 1 % vuodessa

66 Trendiennusteen pohjana oleva palvelutarve-ennuste Huom! Jäljempänä laskelmissa on oletuksena on, että palvelut sopeutetaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi esimerkiksi vanhusten hoidossa menoja supistetaan 21 %:lla vuoteen 2021 mennessä (vuoden 2021 yksikkökustannustasol la) LÄHDE: Miettinen 2015/FCG

67 M. Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM ). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Laskelmassa on huomioitu vuoden 2014 tilinpäätöksen tiedot. Käyttötalouden osalta pohjana on kuitenkin vuoden 2013 tiedot, koska 2014 tietoja ei laskelmassa käytetyllä tasolla ollut vielä saatavilla Laskelmassa vanhusten hoidon kustannusten nousua laskee oletus, että vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikäraja nousee 75 vuodesta 77 vuoteen Kuntatalous Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Multia Vuosikate säilyy trendissä 4 Kunnallisvero Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Vanhusten hoito 3,8 3,5 3,3 3,4 3,7 Erikoissairaanhoito 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 Perusterveydenhuolto, avo 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 Päivähoito ja esiopetus 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Muut tehtävät 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Kunnallisvero 3,9 3,9 3,9 3,8 3,8 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2014 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Kunn.vero kattaa 36 % 36 % 37 % 37 % 36 % 35 % Toimintakate M -10,9-11,1-10,7-10,4-10,5-11,0 Vuosikate M 1,0 1,0 0,8 1,1 1,1 0,9 Vuosikate /asukas

68 Painelaskelma, kun vain veroprosentti joustaisi Vuoden 2014 rahassa HUOM! Laskelma kertoo vain trendin! Oletuksena on, että palvelut tuotetaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti, mutta tuottavuus ei nouse asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja kuntien tehtävät säilyvät nykyisinä LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Multia 2013tp 2014tp 2017e2 2021e2 2025e2 2029e2 Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Väestö Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) Toimintakate Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot yhteensä Peruspalvelut ilman tasausta* Muut opetus- ja kulttuuritoimi ilman tasausta Verotulojen tasaus Valtionosuudet yhteensä Tulot yhteensä Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen Multia Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Veroprosentti tasapainossa 21,00 21,00 1 Sisältää myös verotulojen tasauksen, ennusteet ovat karkeita arvioita 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 21,00 21,00 21,00 21,00 4 Sisältää tilastoluokat: Lasten päiväkotihoito, Lasten perhepäivähoito, Muu lasten päivähoito ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosaston, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6 Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusterveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi

69 Trendiennusteen pohjana oleva palvelutarve-ennuste Huom! Jäljempänä laskelmissa on oletuksena on, että palvelut sopeutetaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi Esimerkiksi että lukioiden osalta menoja vähennetään 12 %:lla vuoteen 2021 mennessä (vuoden 2021 yksikkökustannu stasolla) LÄHDE: Miettinen 2015/FCG

70 M. Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM ). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Laskelmassa on huomioitu vuoden 2014 tilinpäätöksen tiedot. Käyttötalouden osalta pohjana on kuitenkin vuoden 2013 tiedot, koska 2014 tietoja ei laskelmassa käytetyllä tasolla ollut vielä saatavilla Kuntatalous Laskelmassa vanhusten hoidon kustannusten nousua laskee oletus, että vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikäraja nousee 75 vuodesta 77 vuoteen Selvitysalueen vuosikate laskee trendissä Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Selvitysalue Kunnallisvero Vanhusten hoito 28,0 29,0 30,4 36,0 40,6 Erikoissairaanhoito 29,4 31,2 33,3 36,0 38,4 Perusterveydenhuolto, avo 17,2 17,9 18,5 19,3 20,1 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 22,3 22,4 23,2 23,9 24,3 Päivähoito ja esiopetus 9,0 9,7 9,7 9,8 9,9 Muut tehtävät 22,8 23,4 23,8 24,3 25,0 Kunnallisvero 70,4 70,4 71,2 72,5 74,2 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2014 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Kunn.vero kattaa 55 % 53 % 53 % 51 % 49 % 47 % Toimintakate M -128,6-130,6-133,7-138,9-149,4-158,3 Vuosikate M 10,2 8,9 8,4 0,5-2,1-3,6 Vuosikate /asukas

71 HUOM! Laskelma kertoo vain trendin! Oletuksena on, että palvelut tuotetaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti, mutta tuottavuus ei nouse asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja kuntien tehtävät säilyvät nykyisinä LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Selvitysalue 2013tp 2014tp 2017e2 2021e2 2025e2 2029e2 Veroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Väestö Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) Toimintakate Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot yhteensä Peruspalvelut ilman tasausta* Muut opetus- ja kulttuuritoimi ilman tasausta Verotulojen tasaus Valtionosuudet yhteensä Tulot yhteensä Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen Selvitysalue Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 0,0 0,0 0,0 +1,9 +2,6 +3,1 Veroprosentti tasapainossa 21,25 21,25 21,25 23,15 23,85 24,35 1 Sisältää myös verotulojen tasauksen, ennusteet ovat karkeita arvioita 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää tilastoluokat: Lasten päiväkotihoito, Lasten perhepäivähoito, Muu lasten päivähoito ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosaston, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6 Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusterveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi

72 Trendiennusteen pohjana oleva palvelutarve-ennuste Huom! Jäljempänä laskelmissa on oletuksena on, että palvelut sopeutetaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG

73 Kuntatalous M. Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM ). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Laskelmassa vanhusten hoidon kustannusten nousua laskee oletus, että vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikäraja nousee 75 vuodesta 77 vuoteen Koko maa Kunnallisvero Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Vanhusten hoito 5200,2 6150,9 7386,5 9254, ,7 Erikoissairaanhoito 6173,9 7028,7 7678,7 8496,5 9272,8 Perusterveydenhuolto, avo 2563,6 2870,8 3064,3 3290,4 3512,7 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 5070,7 5574,1 5896,8 6210,3 6483,0 Päivähoito ja esiopetus 2997,0 3268,7 3421,4 3560,2 3660,7 Muut tehtävät 5145,3 5680,3 5975,0 6320,7 6670,8 Kunnallisvero 17952, , , , ,8 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 Kunn.vero kattaa 66 % 63 % 61 % 59 % 57 % Toimintakate M , , , , ,7 Vuosikate M 2071,4-218,8-2127,5-4009,2-5469,2 Vuosikate /asukas

74 Painelaskelma, kun vain veroprosentti joustaisi Vuoden 2014 rahassa HUOM! Laskelma kertoo vain trendin! Oletuksena on, että palvelut tuotetaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti, mutta tuottavuus ei nouse asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja kuntien tehtävät säilyvät nykyisinä LÄHDE: Miettinen 2015/FCG Koko maa e 2021e 2025e 2029e Veroprosentti 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 Väestö Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) Toimintakate Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot yhteensä Peruspalvelut ilman tasausta Muut opetus- ja kulttuuritoimi ilman tasausta Verotulojen tasaus Valtionosuudet yhteensä Tulot yhteensä Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen Koko maa Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 0,0 +2,5 +4,3 +5,9 +7 Veroprosentti tasapainossa 19,38 22,24 24,04 25,64 26,74 1 Sisältää myös verotulojen tasauksen, ennusteet ovat karkeita arvioita 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää tilastoluokat: Lasten päiväkotihoito, Lasten perhepäivähoito, Muu lasten päivähoito ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosaston, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6 Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusterveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi