Asuntomessualueen ympäristö- ja luontoprojekti eli AMY: Elävä ja toimiva ympäristö asumiseen

Transkriptio

1 Rahoitushakemus Hämeen ympäristökeskukselle Asuntomessualueen ympäristö- ja luontoprojekti eli AMY: Elävä ja toimiva ympäristö asumiseen Heli Jutila Ympäristöosaston monisteita Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto

2 Kannen kuvat: Iso-Harvoilan lasketusallas. Kuva Outi Valkonen, JÄRKI-hanke Hämeenkylmänkukka (Anemone patens). Kuva Heli Jutila. Harvoilanmäen rakentamatonta asuntomessualuetta. Kuva Outi Valkonen, JÄRKI-hanke Ruununmyllyjoki talvella. Kuva Heli Jutila Asuntomessualueen ympäristö- ja luontoprojektin kartta. Kuva Heli Jutila, JÄRKI-hanke Viittausohje: Jutila, H. 2004: Asuntomessualueen ympäristö- ja luontoprojekti eli AMY: Elävä ja toimiva ympäristö asumiseen. Projektihakemus Hämeen ympäristökeskukselle. Ympäristöosaston monisteita 56. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 12 s. + 5 liitettä. ISBN X ISSN

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Tausta 4 Kohdealue 5 Tavoitteet 7 Yleistavoitteet 7 Yksityiskohtaiset tavoitteet 7 Hankkeen vaiheet 7 Hankkeen sisältö 7 1. Ympäristön ja terveyden huomiointi asuntomessualueen suunnittelussa 7 2. Asuntomessujen ympäristövaikutusten selvittely ja minimointi 8 3. Ympäristöasioiden parempi näkyvyys asuntomessuilla 9 4. Nykyisen ja tulevan vesistökuormituksen selvittäminen ja vähentämismenetelmien soveltaminen sekä esitteleminen messuyleisölle 9 5. Virkistyskohteen rakentaminen Ruununmyllyjokivarteen Luontopolun laatiminen ja rakentaminen alueelle Uhanalaisen kylmänkukkaesiintymän hoito ja seuranta Alueen luontoselvitysten tekeminen 10 Projektiorganisaatio 11 Johto, ohjausryhmä ja erilliset työryhmät 11 Avaintoimijoiden esittely 11 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto 11 Hämeenlinnan kaupunki 11 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 12 Maanomistaja Krogius 12 Katumajärven suojeluyhdistys 12 Suomen asuntomessut 12 Kirjallisuutta 12 Liitteet Liite 1. AMY-hankkeen kustannussuunnitelma. 1a. Suunnittelu- ja rakentamistoimien kulut 1b. Projektin kokonaisyleiskulut Liite 2. Rahoitus Liite 3. Aikataulu Liite 4. Kohteita kartalla Liite 5. Partnereiden allekirjoitukset 3

4 Tiivistelmä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto hakee suunnittelurahaa Hämeen ympäristökeskukselta hankkeelle Asuntomessualueen ympäristö- ja luontoprojekti eli AMY: Elävä ja toimiva ympäristö asumiseen. Asuntomessut aiheuttavat Harvoilanmäelle ja sen ympäristöön erilaisia ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia alueen rakentamisen yhteydessä, messujen aikana suuren kävijämäärän kuormittaessa aluetta sekä kun alue otetaan asumiskäyttöön. Messualue sijaitsee Katumajärven tuntumassa, joten alueen rakentamisen ja messujen myötä on odotettavissa myös järveen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. Asuntomessualueen ympäristö- ja luontoprojekti pyrkii selvittämään ennalta näitä luontoon ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sekä minimoimaan niitä kaikissa rakentamisen ja alueen käyttöönoton vaiheissa. Ympäristöasiat pyritään myös tuomaan esille messujen yhteydessä. Hankkeen yleistavoitteena on ympäristöasioiden aktiivinen huomiointi suunnittelussa ja luonnon ja ihmisen kannalta parempi asuinympäristö. Yksityiskohtaiset tavoitteet ovat: 1. Ympäristön ja terveyden huomiointi asuntomessualueen suunnittelussa 2. Asuntomessujen ympäristövaikutusten selvittely ja minimointi 3. Ympäristöasioiden parempi näkyvyys asuntomessuilla 4. Nykyisen ja tulevan vesistökuormituksen selvittäminen ja vähentämismenetelmien soveltaminen. 5. Virkistyskohteen rakentaminen Ruununmyllyjokivarteen 6. Luontopolun laatiminen ja rakentaminen alueelle 7. Uhanalaisen kylmänkukkaesiintymän hoito ja seuranta. 8. Alueen luontoselvitysten tekeminen. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensin haetaan rahaa hankesuunnitelman täsmentämiseen sekä suunnitteluun liittyvä tiedon keräämiseen. Tätä rahoitusta haetaan vuodelle Hankkeen seuraava vaihe käynnistyy vuoden 2005 alussa, ja se jatkuu vuoden 2006 loppuun. Kolmas eli viimeinen vaihe toteutetaan vuonna Hankkeessa ovat mukana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston lisäksi partnereina Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja maanomistaja Lars Krogius. Lisäksi yhteistyötahona on Suomen Asuntomessut ja Katumajärven suojeluyhdistys. Tausta Asumisen ympäristövaikutukset viime kädessä muodostuvat käyttäjien jokapäiväisten toimintatapojen tuloksena. Siksi on keskeistä, että asukkaita kannustetaan osallistumaan yhteisestä ympäristöstä huolehtimiseen. Tällaisia toimintatapoja ovat mm. tehokkaasti toteutettu ympäristöviestintä ja asukkaille suunnattu energia- ja ympäristöeksperttitoiminta. Hyviä tuloksia on saavutettu myös energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseen tähtäävillä kattavilla toimenpiteillä, jätteiden kierrätys- ja vähentämiskampanjoilla sekä viherympäristön hoitoon liittyvillä toimintamalleilla. Jatkossa haja-asutuksen jätevesien käsittely on yhä keskeisemmällä sijalla. Kunnossapidossa asukaslähtöiset remonttikonseptit tulisi yhdistämää kestävän kehityksen elinkaaritavoitteisiin. 4

5 Yleinen periaate asuntomessuilla tuntuu olevan pyrkimys kestävän kehityksen mukaiseen, ekologiseen rakentamiseen alueen historia ja omaleimaisuus sekä luontoarvot huomioon ottaen. Laukaan vuoden 2003 asuntomessualue on ollut asuinpaikka jo kivikaudella 6000 vuotta sitten, ja alue rakennettiin luonnonympäristöä ja perinteitä kunnioittaen sekä alueella sijaitseva vanha pappilamiljöö huomioon ottaen. Heinolan kaupungin vuoden 2004 visiossa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin antama tieto. Ekologinen rakentaminen ja asuinalueiden kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa luovat viihtyisiä, turvallisia ja terveellisiä asuinympäristöjä. Vuoden 2004 asuntomessujen suunnittelussa ja toteutuksessa on korostetusti huomioitu ekologisen rakentamisen periaatteet. Asuntomessualueen vesi- ja energiahuoltojärjestelmä sekä käytettävät rakennusmateriaalit valittiin ottaen ympäristövaikutukset korostetusti huomioon. Heinolan asuntomessut esittelivät aktiivista asumista pikkukaupungissa, ja lisäksi teemana olivat asumisen elämänkaari, perinteinen ja moderni puurakentaminen, rantarakentaminen sekä sisustuksen uudet tuulet. Oulun Toppilansaaressa järjestetään asuntomessut vuonna Toppilansaaren viherrakentamisen tavoitteena on korkeatasoinen ja paikalliseen kasvustoon pohjautuva monimuotoinen ympäristö. Viherrakentamisessa hyödynnetään uusia rakentamistekniikoita ja luonnonmukaista sade- ja pintavesien eli hulevesien käsittelyä. Hulevedet pyritään keräämään kasteluvedeksi tai ne johdetaan imeytyspainanteisiin tai kosteikoihin. Lumet käsitellään paikallisesti ja niistä ehdotetaan muotoiltavaksi visuaalisia ja toiminnallisia talviaiheita. Kun Hämeenlinna oli valittu vuoden 2007 asuntomessujen järjestäjäpaikkakunnaksi, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosastolla tuli ajatus, että asuntomessujen ympäristöasioihin tulisi messuilla kiinnittää erityistä huomiota. Terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakin johdolla koottiin työryhmä, joka kokoontui muutaman kerran pohtien asiaa Heli Jutilan laatiman projektiluonnoksen pohjalta. Koska asia katsottiin merkittäväksi, toivottiin, että siihen saataisiin ulkopuolista rahoitusta. Projektiryhmässä ovat olleet mukana Syyrakin ja Jutilan lisäksi Tuula Hellsten, Lars Krogius, Timo Tuomola ja Ilkka Ruutu. Kohdealue Hämeenlinnan Harvoilanmäki on Katumajärven koillispuolella ja Ruununmyllyjoen eteläpuolella oleva mäntyvaltainen moreenimäki. Kohde sijoittuu Hämeenlinna-Lahti tien tuntumaan. Nykyisellään mäellä on vain muutama rakennus, jotka eivät ole enää asumiskäytössä. Mäen kaakkoispäässä ja etelä-lounaispuolella on vanhaa omakotitaloasutusta. Harvoilanmäki on pääosaltaan varttuneiden mäntyjen luonnehtimaan tuoretta kangasta. Mäen päällä on mäntytaimikko ja alueen koillisrinteessä oli istutuskuusikko, joka on nyttemmin osin hakattu ja tultaneen kokonaan hakkaamaan alueelta. Katumajärven itäpuolen kasvillisuuskartoitus -julkaisussa (Jutila ym. 2000) mäen itä-, etelä- ja länsirinteistä todetaan seuraavaa: Harvoilanmäen rinteillä on tuoretta (MT) ja osin lehtomaisen kankaan sekametsää (itäosa OMT). Puuston valtalajit ovat kuusi, mänty ja hieskoivu. Myös harmaaleppää, tuomea, haapaa ja pihlajaa tavataan. Pensaista vadelma esiintyy runsaana. Kenttäkerroksen valtalajistoa ovat lillukka, mustikka, metsäkastikka ja erilaiset heinät. Alueen paikoittaisesta rehevyydestä kertovat sinivuokko, sudenmarja, taikinamarja, punaherukka ja 5

6 lehtokuusama. Iso-Harvoilan pellolla nähtiin syksyllä 1991 liitelemässä silmälläpidettävä nuolihaukka. Edelleen Harvoilanmäen päällystä on kuivahkon kankaan männikköä (VT). Alueella on sekä vanhaa että varsin nuorta ja tiheää mäntymetsää, jossa on hieskoivuja ja kohtalaisesti heiniä kenttäkerroksessa. Vanha männikkö olisi hyvä säilyttää ainakin osin, jos mahdollista. Muutoin alue on, mitä ilmeisimmin rakentamiseen hyvin soveltuvaa. Edelleen Alue 8 on kuusivaltaista, kulttuuri- ja kosteusvaikutteista lehtomaista kangasta (OMT) ja tuoretta lehtoa (HeOT), jonka kenttäkerroksen vallitsevat lajit ovat metsäkorte, metsäalvejuuri ja hiirenporras. Alueen läpi kulkevilla linjoilla muutoin matala pensasto on tiheämpää ja kasvillisuus rehevämpää. Pohjakerroksen valtalajeja ovat seinäsammal ja isomyyränsammal. Osa alueesta on istutettua kuusikkoa. Rakennettavaksi aiotulta Harvoilanmäeltä ei tunneta uhanalaisia lajeja, mutta aivan sen tuntumassa nykyisin maastossa näkyvän soratien pohjoispuolella kasvaa erittäin uhanalaista, erityisesti suojeltavaa ja direktiivilajia, hämeenkylmänkukkaa (Anemone patens). Kylmänkukkapopulaatio on viime vuosina pienentynyt uhkaavasti kasvupaikan umpeutuessa. Kylmänkukan turvaamiseksi alueella tulisi tehdä hoitotoimia, joissa sen kasvupaikalla taimikkoa ja kuusia harvennetaan ja mahdollistetaan valon määrän lisääntyminen alueella. Ruununmyllyn kylmänkukkaesiintymä on huomioitu yleis- ja maakuntakaavoissa. Sen säilymisen turvaamiseksi olisi luontevaa perustaa luonnonsuojelualue, jossa kylmänkukan kasvualuetta hoidettaisiin sen menestymisvaatimusten mukaisesti. Hämeenlinnan seudun ympäristölautakunta on esittänyt alueen rauhoittamista Hämeenlinnan kaupungille vuonna Ruununmyllyn kylmänkukkapopulaatio ympäristöosaston kartoitukset kukkivat kukkimattomat Vuosi Harvoilanmäen alueelle ei tällä hetkellä tule kunnallistekniikkaa, mutta asuntomessualueen rakentuessa kunnallistekniset verkostot rakennetaan. Muutoinkaan Katumajärven itäpuolelle toistaiseksi ole rakennettu lainkaan kunnallista jätevesiverkostoa, jonka toteuttaminen olisi 6

7 ensiarvoista alueen merkittävän vesistön, Katumajärven, puhtauden kannalta. Harvoilanmäki on radon-riskialuetta, jossa rakentamisessa tulee huomioida tietyt suojautumistoimet. Katumajärvi ja Ruununmyllyjoki valuma-alueineen luonnehtivat Harvoilanmäkeä. Mäki toimii vedenjakajana, ja koillisosan vedet laskevat Ruununmyllyojaan, pohjoisosan suoraan Katumajärveen ja länsi-, etelä- ja itäosien vedet Jokelanojaan, joka vie ne edelleen Katumajärveen. Katumajärvi on veden laadultaan tyydyttävä ja siihen kohdistuu vesiensuojelutoimia mm. Kanta- Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hankkeessa. Pääosa Katumajärveen tulevasta vedestä ja kuormituksesta tulee Ruununmyllyojan kautta. Jokelanoja on Myllyjoen jälkeen Katumajärven toiseksi kuormittavin oja ja sen yläjuoksulle on JÄRKI-hankkeessa rakennettu laskeutusallas valumavesien aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi. Katumajärven itäpuolen osayleiskaava on valmisteilla. Asuntomessualuetta koskeva asemakaava on lähes valmis, ja asemakaavoitusta tultaneen jatkamaan alueella itään päin messualueen rakennuttua. Tavoitteet Yleistavoitteet 1. Ympäristöasioiden aktiivinen huomiointi suunnittelussa 2. Luonnon ja ihmisen kannalta parempi ympäristö Yksityiskohtaiset tavoitteet 1. Ympäristön ja terveyden huomiointi asuntomessualueen suunnittelussa 2. Asuntomessujen ympäristövaikutusten selvittely ja minimointi 3. Ympäristöasioiden parempi näkyvyys asuntomessuilla 4. Nykyisen ja tulevan vesistökuormituksen selvittäminen ja vähentämismenetelmien soveltaminen. 5. Virkistyskohteen rakentaminen Ruununmyllyjokivarteen 6. Luontopolun laatiminen ja rakentaminen alueelle 7. Uhanalaisen kylmänkukkaesiintymän hoito ja seuranta. 8. Alueen luontoselvitysten tekeminen. Hankkeen vaiheet Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensin haetaan rahaa hankesuunnitelman täsmentämiseen sekä suunnitteluun liittyvä tiedon keräämiseen. Tätä rahoitusta haetaan vuodelle Hankkeen seuraava vaihe käynnistyy vuoden 2005 alussa, ja se jatkuu vuoden 2006 loppuun. Kolmas eli viimeinen vaihe toteutetaan vuonna Hankkeen sisältö 1. Ympäristön ja terveyden huomiointi asuntomessualueen suunnittelussa Asuntomessualueen suunnittelussa keskeisenä toimivat kolme toimintaryhmää, joista ympäristöasioita lähinnä ovat tekninen ryhmä ja laaturyhmä. Näiden ryhmien koostumus on laadittu sellaiseksi, että eri alojen mahdollisimman laaja-alainen tuntemus olisi mahdollista. Ryhmissä on edustajia Hämeenlinnan kaupungin eri virastoista, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön 7

8 kuntayhtymän ympäristöosastolta, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:Stä sekä Suomen Asuntomessuorganisaatiosta. Asuntomessualueen suunnittelussa huomioidaan mm. alueen maisema, ympäristön virkistyskäyttömahdollisuudet, radonriski, liikenteen ja vesihuollon tarpeet. Ekologinen rakentaminen ja asuinalueiden kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa luovat viihtyisiä, turvallisia ja terveellisiä asuinympäristöjä. Asuntomessualueen vesi- ja energiahuoltojärjestelmä sekä käytettävät rakennusmateriaalit valitaan ottaen ympäristövaikutukset korostetusti huomioon. Alueen rakennusten suunnittelijoita informoidaan ympäristöasioista. Heiltä kerätään tietoa rakentamisen ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Rakennuttamisessa hyödynnetään eri tahojen välinen yhteistyö, siis koordinoidaan toiminta. Alueen jätehuollon järjestämistä suunnitellaan kokonaisuutena ja yhteistyössä asukkaiden sekä eri toimijatahojen kanssa. Messualueen viherrakentamisen lähtökohtana on ekologinen piharakentaminen. Alueen suunnittelussa pyritään lähtökohtaisesti säästämään alueen puustoa ja luonnonkasvillisuutta. Todennäköisesti talojen ympäristössä tapahtuu pohjaveden laskua, joten pyritään ennakoimaan muutoksen vaikutus myös viherrakentamisen osalta. Sopimuksissa edellytetään, että asuntomessualueen kaikissa pihoissa on noudatettava ammattilaisen laatimaa vihersuunnitelmaa sekä alueen rakentamistapaohjeistusta. Istutusvelvoittein pyritään siihen, että messualueen pihat ovat mahdollisimman edustavan ja valmiin näköisiä. Viherrakentamisessa vältetään eksoottisia eikä käytetä ollenkaan invasiivisia lajeja. Sen sijaan harjukasveja suositaan messualueella. Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikölle tarjotaan mahdollisuus toteuttaa alueella yksi mallipiha, jossa ympäristöasiat ja viherrakentamisen osaaminen välittyvät. Suunnittelun alkuvaiheessa järjestetään arkkitehtimessut, missä valitaan ne pientalorakentajat, jotka pääsevät suunnittelemaan taloja Hämeenlinnan asuntomessuille Näillä arkkitehtimessuilla järjestetään tapahtumia liittyen pihan käsittelyyn, koostetaan tietopaketti pihan ja viranomaisen yhteyksistä esim. pihapolun muodossa. Suunnitteluun liittyen järjestetään muitakin yleisötilaisuuksia ja pyritään mahdollistaan asukkaiden osallistuminen ja esim. rakentamisen aikaisten töiden koordinoiminen. Myös lapsia ja nuoria pyritään aktivoimaan tuomaan näkemyksiään suunnitteluun mm. järjestämällä piirustus- tai suunnittelukilpailu. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa sovitaan suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan periaatteista. 2. Asuntomessujen ympäristövaikutusten selvittely ja minimointi Asuntomessutapahtuman ympäristövaikutuksia minimoimaan ja selvittämään palkataan konsultti tai aiheesta laaditaan opinnäytetyö. Kaupungin, ympäristöosaston ja Suomen asuntomessujen edustajat ovat kyseisessä selvityksessä aktiivisesti mukana. Asuntomessujen aikana kerätään tietoa yleisötilaisuuden aiheuttamasta kuormituksesta. Lopuksi alueelle laaditaan ekologisen asumisen käyttösuunnitelma. Ympäristöosastolla on tietoa suurten yleisötilaisuuksien järjestämiseen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Asuntomessut edustavat erityisen suurta yleisötilaisuutta, joka on pituudeltaan erityisen vaativa. Työn pohjalta laaditaan julkaisu, jossa paitsi kuvataan tapahtunutta, kerrotaan myös erilaisten tapahtumien järjestäjien kannalta keskeiset seikat. Kulutuksen vaikutusten tutkimiseksi rajataan mallialueita, joista osalla selvitetään kulumista jo paljon ennen messuja, osalla taas seurataan kulumista messuyleisön vaikutuksesta. Kasvillisuuden kuluminen arassa kangasmetsämaastossa on voimakasta. Aiheeseen liittyen laaditaan 8

9 valitusmateriaalia. Rakentamisen jälkien ja messulaisten aiheuttaman kulumisen jälkiä pyritään myös peittämään ja mahdollistamaan luontainen palautuminen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään yhteistyö eri tahojen kanssa. 3. Ympäristöasioiden parempi näkyvyys asuntomessuilla Asuntomessujen ympäristötietopiste sijoitetaan (mahdollisesti) Krogiuksen omistamalle Ruununmyllyn alueelle. Pisteessä toimii mm. asumisen, talon- ja piharakentamisen klinikka, jossa osallistujat voivat tehdä kysymyksiä. Siellä on jaettavana ympäristöön liittyvä materiaalia sekä asiantuntijaesityksiä. Asuntomessuille laaditaan messujen ympäristöraportti, jossa kerrotaan miten messualueen rakentumisessa ympäristö on otettu huomioon. Asuntomessuille laaditaan omia vihkosia, joissa kerrotaan mm. miten omassa pihassa voi vaalia luontoa ja säästää ympäristöä miten veden luonnollinen kulku turvataan kaupunkirakentamisessa pihan ja viranomaisten yhteyksistä Lisäksi laaditaan luontopolkuopas, joka esittelee aluetta kiertävän luonto- ja ympäristöpolun. Polun varrella on paitsi perinteisiä luontokohteita myös esim. vesiensuojelua ja kunnostusta esitteleviä kohteita. Mainittakoon valumavesien kuormituksen vähentämiseksi rakennettu lasketusallas. Koska suurta messulaisjoukkoa ei voida päästää luontopolulle tallomaan, messujen ajaksi perustetaan lyhempi ympäristöpolku. 4. Nykyisen ja tulevan vesistökuormituksen selvittäminen ja vähentämismenetelmien soveltaminen sekä esitteleminen messuyleisölle JÄRKI-hankeessa on pyritty vähentämään Katumajärveen tulevaa kuormitusta ja tähän liittyen on selvitetty järveen tulevaa kuormitusta. AMY-hankkeessa jatkettaisiin tarkastelemalla yksityiskohtaisesti asuntomessualueen tulevaa kuormitusta ja miten sitä voitaisiin minimoida. Se sisältäisi paitsi näytteenottoja, kirjallisia tarkasteluja ja selvityksiä myös valumavesien käsittelymenetelmien käyttämistä kuormituksen vähentämisessä. Viherrakentamisessa hyödynnetään uusia rakentamistekniikoita ja luonnonmukaista sade- ja pintavesien eli hulevesien käsittelyä. Hulevedet pyritään keräämään kasteluvedeksi tai ne johdetaan imeytyspainanteisiin tai kosteikoihin. Harvoilanmäelle voisi tulla yksi hulevesien viivytyslammikko, vesiaihe. Mäen koillispuolelle asuntomessualueen tuntumaan metsään ja pellolle rakentuisi lasketusallas ja kosteikkokokonaisuus. Lumet käsitellään paikallisesti ja niistä ehdotetaan muotoiltavaksi visuaalisia ja toiminnallisia talviaiheita. Alue tulee vesi- ja jätevesiverkoston piiriin. Hankkeessa pyritään vaikuttamaan siihen, että vesihuoltoverkostoa laajennettaisiin myös messualueen ulkopuolelle. Hankkeessa tuotetaan myös kansanomaista materiaalia ja järjestetään tilaisuuksia, joissa ihmisten tietoa vesistä ja niiden kuormituksesta sekä oman toiminnan vaikutuksista kuormitukseen. Harvoilanmäellä ollaan suorittamassa laserskannausta mittaustoimiston toimesta. Samassa yhteydessä olisi mahdollista skannata myös esimerkiksi Myllyjoki ympäristöineen, jotta saadaan tarkkaa tietoa maastonmuodoista alueella. Skannauksen tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mahdollisia valumavesien käsittelyrakenteita suunniteltaessa. 9

10 Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitellään asuntomessualueen hulevesien teoreettisia määriä ja tehdään alustavat suunnitelmat valumavesien käsittelemiseksi. 5. Virkistyskohteen rakentaminen Ruununmyllyjokivarteen Selvitetään mahdollisuuksia rakentaa Ruununmyllyjokeen Vanajanlinnatien sillan yläjuoksun itäpuolelle virkistyskohde. Tutkitaan, onko mahdollista yhdistää Harvoilanmäen lasketusaltaan ja mahdollisesti myös osan Ruununmyllyjoen vettä käsittelevä allas ja virkistyspaikka, jollain tavoin. Alueelle olisi ehkä järkevä sijoittaa myös esimerkiksi lasten leikkipaikka, matonpesupaikka ja huvimaja. Ruununmyllyjoen rannoille pyritään tarjoamaan kalastuspaikkoja. Myllyjoessa Matkolammin alapuolella on runsaasti kasvillisuutta, ja Lars Krogiuksen mukaan uomaa tulisi ruopata sekä kasvillisuutta niittää, jotta vesi pääsisi uomassa virtaamaan vapaasti. Puuston harventaminen myllyn luona on tarpeen, jotta näkymä tieltä myllylle säilyy. Joen ruoppauksesta ja rantojen siistimisestä laaditaan suunnitelma, jossa huomioidaan myös alueen luonnonarvot hankkeen luontoselvitysten pohjalta. Vanhoja kalanviljelyaltaita joen ja 10-tien välissä voidaan hyödyntää suunnittelussa. Altaissa on aikanaan kasvatettu taimenia ja rapujen istutustakin on aikanaan kokeiltu. 6. Luontopolun laatiminen ja rakentaminen alueelle Asuntomessualueen tuntumaan, läheisille metsäalueille ja Ruununmyllyjoen suistoon, suunnitellaan luontopolku, joka on merkitty maastoon ja johon liittyy myös kouluille tarkoitettu opas kysymyksineen. Luontopolun suunnittelussa käytetään hyväksi alueen aikaisempia kasvillisuuskartoituksia ja muuta ympäristöosastolla olevaa tietoa. Suunnitteluun ja rakentamiseen sekä painatuksiin varataan riittävästi rahoitusta. Harvoilanmäelle rakennettaneen liikunta- ja ulkoilupolku, joka on todennäköisesti valaistu ja jota voidaan talvella käyttää latuna. Selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa liikuntapolku ja luontopolku osittain päällekkäisinä. Osayleiskaavassa olevaa virkistysverkostoa voidaan hyödyntää suunnittelussa. 7. Uhanalaisen kylmänkukkaesiintymän hoito ja seuranta Asuntomessualueen tuntumassa olevan kylmänkukkaesiintymän tilasta laaditaan selvitys. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kootaan tiedot Ruununmyllyn kylmänkukkaesiintymästä ja aloitetaan hoito. Tämän jälkeen kohteelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Kiireellisimmät hoitotoimet toteutetaan. Alueen kylmänkukkien merkintä uusitaan. Alueen suojelun mahdollisuudet selvitetään ja pyritään toteuttamaan. Kylmänkukan esiintymisestä Hämeenlinnassa laaditaan julkaisu. 8. Alueen luontoselvitysten tekeminen Luontoselvityksissä pyritään erityisesti lisäämän asuntomessualueen tuntumassa olevan myöhemmin kaavoitettavan alueen tilaa. Tehtyjä selvityksiä (mm. Jutila ym. 2000) tarkennetaan kasvillisuuden osalta ja lisäksi asuntomessualueella ja sen tuntumassa tehdään laajahkot luontoselvitykset koskien mm. alueen linnustoa, liito-oravaa, lepakoita ja kovakuoriaisia sekä luontotyyppejä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa paneudutaan Ruunumyllyjokivarren luontoarvojen selvittämiseen. 10

11 Selvitykset julkaistaan asianmukaisesti ja niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään valmistettaessa luontopolkua ja esitettä sekä ohjeita alueen pihojen hoitajille sekä alueen lähivirkistysalueiden hoitoon. Projektiorganisaatio Johto, ohjausryhmä ja erilliset työryhmät Ohjausryhmässä ovat edustettuina Hämeenlinnan kaupungin, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston, Asuntomessuorganisaation, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n, Jacob Krogius maanomistajien edustajana, Katumajärven suojeluyhdistyksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun edustajat. Hanketta vetää ympäristöosasto. Hankkeelle valitaan projektipäällikkö avoimen haun jälkeen. Hankkeeseen perustetaan ainakin seuraavat työryhmät: luonto- ja viherryhmä, vesiryhmä ja asumisen ekologia ja terveys -ryhmä. Nämä ryhmät toimivat tiivisti yhteistyössä mm. messuja valmistelevan teknisen ryhmän kanssa. Avaintoimijoiden esittely Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Ympäristöosasto hoitaa kunnalle osoitetut lakisääteiset ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät Hämeenlinnassa, Hattulassa, Hauholla, Kalvolassa ja Rengossa. Lakisääteisten tehtävien lisäksi ympäristöosasto tukee alueen kestävää kehittämistä valvomalla, neuvomalla, opastamalla, tiedottamalla ja valistamalla ympäristönsuojelu-, ympäristöterveys- ja eläinlääkintäasioissa. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä vahinkojen korjaamisen sijaan. Ympäristöosaston toiminnan tavoitteena on puhdas ruoka, vesi ja ympäristö. Väestön terveyttä edistetään valvomalla elinympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Ympäristön tilan seuranta on myös olennainen osa ympäristöosaston työtä. Tavoitteena on hoitaa ympäristöasiat valtakunnallista keskitasoa paremmin. Ympäristöosastolla on kokemusta EU-projektien suunnittelusta ja toteutuksesta ja parhaillaankin se vetää useita seudullisia EU-hankkeita. Ympäristöosaston EU-projekteissa on perehdytty kestävään kehitykseen, vesiensuojeluun ja luonnonsuojeluun sekä ympäristökasvatukseen. Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki on jo pitkään pyrkinyt huomioimaan suunnittelussaan kestävän kehityksen. Kaupungin teemana on asumisen kaupunki. Asuntomessujen teemaksi on valittu laadukas arkipäivän asuminen, joka pitää sisällään luontoarvojen kunnioittamisen sekä virkistys- ja muiden palvelujen saatavuuden. Hämeenlinnan kaupungista mukana hankkeessa ovat yhteistyökumppaneina asemakaavatoimisto, liikuntatoimisto ja luonnonhoitotoimisto. 11

12 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on seudun kuntien perustama yhtiö, jonka tehtävänä on huolehtia alueen vesihuollon järjestämisestä Maanomistaja Krogius Krogius omistaa Katisten kartanon, joka järjestää catering-toimintaa. Ruununmyllyn savikornusta on tulossa Land Rover -keskus. Krogiuksen maille voitaisiin messujen ajaksi perustaa infopiste, josta kiinnostuneet saisivat tietoa asumisen ympäristövaikutuksista sekä ympäristöasioiden huomioonottamisesta Hämeenlinnassa ja erityisesti asuntomessuilla. Katisten kartano järjestää myllyllä catering-toimintaa messujen aikana. Katumajärven suojeluyhdistys Katumajärven suojeluyhdistys ry. on toiminut järven kuormituksen vähentämiseksi jo vuodesta 1991 lähtien. Suojeluyhdistyksessä on jäseniä n. 75 kpl. (jäsenmaksu 5 e/vuosi). Yhdistys on esittänyt lukuisia aloitteita eri viranomaisille järven suojelemiseksi ja kunnostamiseksi. Se on ollut tiiviissä yhteistyössä ympäristöosaston kanssa esim. ottaen useana vuonna talkoina n. 20 valumaojasta vesinäytteitä, jotka sitten on analysoitu ympäristöosaston rahoituksella. Yhdistys tuottanut toiminta-aikanaan kolme suojelu- ja kunnostusopasta, kaksi viimeisintä yhdessä ympäristöosaston kanssa. Yhteistyö jatkuu ympäristöosaston johtamassa kahdeksan järvensuojeluyhdistyksen seudullisessa JÄRKI-hankkeessa, jonka suunnittelu käynnistettiin Katumajärven suojeluyhdistyksen aloitteesta kesällä Suomen asuntomessut Suomen Asuntomessujen toimintaidea on toteuttaa vuosittain asuntoalue, esitellä sitä taloineen valmiina kuukauden ajan ja sen jälkeen luovuttaa kohde asuntokäyttöön. Asuntomessuja järjestämällä halutaan lisätä suuren yleisön asuntotietoutta ja parantaa asuntosuunnittelun ja - rakentamisen laatua. Kirjallisuutta Harvoilanmäen asemakaavan luonnos. JUTILA, H. 2004: Kylmänkukkatietokannat. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. JUTILA H, HILLEBRANDT K, JÄRVELÄINEN E & LEIMU H 2003: Katumajärveä kunnostamaan. Ympäristöosaston julkaisuja 24. JÄRKI-hanke ja Katumajärven suojeluyhdistys ry. 40 s. JUTILA, H. & PELTONEN, A. 2001: Ruununmyllyojan valuma-alueen veden laatu ja kuormitus. Ympäristöosaston julkaisuja 16. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 29 s. ja 6 liitettä. JUTILA, H., RANTA, P., SEPPÄLÄ, O. & TAPOLA, S. 2000: Katumajärven itäpuolen kasvillisuuskartoitukset vuosina Ympäristöosaston julkaisuja 10. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 84 s. ja 6 liitettä. [Vegetation mapping in the eastern side of Lake Katumajärvi on ] Katumajärven itäpuolen osayleiskaavaluonnos. 12

13 AMY-rahoitus Liite 1a. AMY-hankkeen kustannussuunnitelma Kulut: Suunnittelu- ja rakentamistoimien kulut Heli Jutila Vuosi Ympäristön ja terveyden huomiointi asuntomessualueen rakentamisessa ja suunnittelussa Alueen ympäristö- ja terveyskartoitus Ekologinen viherrakentaminen Arkkitehtimessut Asukkaiden osallistumistilaisuudet Asuntomessujen ympäristövaikutusten selvittely ja minimointi Ympäristövaikutusselvitys Ympäristökysymykset suurissa yleisötilaisuuksissa esite Ympäristöasioiden parempi näkyvyys asuntomessuilla Ympäristöraportti Vihkoset Luontopolku-opas Nykyisen ja tulevan vesistökuormituksen selvittäminen ja vähentäminen Kuormitusselvitys Valumavesien käsittelymenetelmät: suunnittelu ja rakentaminen Virkistyskohteen rakentaminen Ruununmyllyjokivarteen Virkistyskohteen ja leikkipaikan suunnittelu Virkistyskohteen, leikkipaikan ja lasketusaltaan rakentaminen Luontopolun laatiminen ja rakentaminen alueelle Luontopolun p suunnittelu j tauluin Luontopolkuoppaan kirjoittaminen ja painatus Uhanalaisen kylmänkukkaesiintymän hoito ja seuranta Kylmänkukan seuranta ja julkaisu Merkintä maastoon ja hoitotoimet Ympäristön luontoselvitysten täydentäminen Ruununmyllyjokivarren luontoarvot Linnut Liito-orava Lepakot Kovakuoriaiset Kasvit Luontotyypit Yhteensä Laatija: Heli Jutila Sivu 1

14 AMY-rahoitus Liite 1b. AMY-hankkeen kustannussuunnitelma Kulut: Projektin kokonaisyleiskulut euroina Heli Jutila Vuosi MENOT Yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet, tstokulut 1 000, , , , koneet ja laitteet 500, , , , muut kustannukset 500, , , ,00 2. Palkka- ja henkilöstökulut , , , , projektihenkilöstön palkat 8 000, , , , muut palkat ja palkkiot 0, , , , henkilösivukulut 3 300, , , ,00 3. Matkakulut 500, , , , ulkomaan matkakulut 0,00 0, , , muut matkakulut 500, , , ,00 4. Vuokrat 600, , , ,00 5. Ostopalvelut 3 300, , , , tiedotus ja markkinointi 100, , , , muut ostopalvelut 3 200, , , ,00 6. Poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 7. Muut menot 200,00 500, , ,00 YHTEENSÄ , , , ,00 Laatija: Heli Jutila Sivu 1

15 AMY-rahoitus Liite 2. Rahoitus Omarahoitus Virkatyö Sara Syyrakki 0,5 kk + sotu 3 275,06 Reijo Hemilä 0,25 kk + sotu 782,24 Karri Jutila 0,25 kk + sotu 792,00 Pirjo Suominen 0,5 kk + sotu 1 464,15 Tuula Hellsten 0,5 kk + sotu 3 000,00 Susanna Lappalainen 0,5 kk + sotu 1 500, ,45 Vesinäytteet 20 näytettä 12 analyysia/näyte 1 000, ,45 Hämeen ympäristökeskukselta anottava summa 5 086,55 Laatija: Heli Jutila Sivu 1