OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siiri II alueen asemakaava

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siiri II alueen asemakaava HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu / täydennetty / täydennetty / täydennetty Kohde Asemakaava Dnro: 563/2009 YHLA Työnumero: 2428 Mäskälä, 36. kaupunginosa Hakija / Aloite Asemakaavan tarkoitus Hämeenlinnan kaupunki Alueelle on tarkoitus toteuttaa uusi pientalovaltainen asuntoalue. Alue on jatkoa aiemmin kaavoitetulle Siiri I pientaloalueelle ja osa laajempaa yleiskaavan osoittamaa pientalojen asuinaluekokonaisuutta. Asuinalueelle muodostuu merkittävä tarjonta pientalotontteja. Sijaintikartta

2 Lähiopas Kaavoitustilanne Ote yleiskaavasta Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueella on vahvistettu Katumajärven itäpuolen osayleiskaava , jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi (AP).

3 Ote maakuntakaavasta Valtioneuvoston vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on merkitty rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Valtatie 10 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieyhteydeksi, tien eteläpuolella on punaisella katkoviivalla merkitty kehitettävä kevyen liikenteen yhteys. Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa.

4 Nykytilanne Kaavoitettava alue on suurelta osin ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaamaa metsämaata. Alue koostuu pääosin pohjoiseen ja koilliseen laskevista rinteistä. Alueen keskivaiheilla luode-kaakko suunnassa sijaitsee tasaisempi painanne, jossa on kaksi suoaluetta. Kurjenpesänsuo on ojitettu ja se on nykyään lähinnä turvekangasta ja taimikkoa. Painanteen lounaispuolen metsät ovat tuoretta ja kuivaa kangasmetsää, kun taas koillispuolella metsä on paikoin myös lehtomaista ja lehtoa. Metsät ovat puulajisuhteiltaan vaihtelevia talousmetsäkuvioita. Metsä jatkuu kaavoitettavan ulkopuolelle ja on osa laajaa yhtenäistä metsäaluetta. Alueen koilliskulma ulottuu kesannolla olevalle pellolle. Kaavoitettavan alueen lounais- ja etelä puolella on metsätie, joka on myös lähialueiden asukkaiden ulkoilukäytössä. Maaperältään alue on rakennuskelpoista. Laaditut selvitykset Alueen osalta on laadittu seuraavat selvitykset: Katumajärven itäpuolen kasvillisuuskartoitukset vuosina , Jutila, H., Ranta, P., Seppälä, O. & Tapola, S. Ympäristöosaston julkaisuja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Siiri II, luontoselvitys, Hämeenlinnan kaupungin kaavoitustoimisto, Juha Honkala ja Eeva-Maria Kyheröinen, Luontoselvityksen mukaan alueen länsirajalla on noin 15 vanhaa kilpikaarnaista mäntyä. Ne eivät ole harvinaisia tai lain nojalla rauhoitettuja, mutta niitä suositellaan säilytettäviksi maisemallisista syistä. Alueen luoteis- ja pohjoisosassa on 5,8 ha laajuinen lehdon, korven ja lehtomaisen kankaan muodostama luontoarvoiltaan huomionarvoinen kokonaisuus. Lehto ei ole tällä hetkellä erityisen edustava, mutta häiriöttömän kehityksen jatkuessa kehittymässä metsälaissa mainitun erityisesti suojeltavan elinympäristön kaltaiseksi. Mikäli tämä alue jätetään maankäytön muutoksien ulkopuolelle, olisi perusteltua säilyttää yhtenäinen puustovyöhyke Siirin pellon etelälaidassa ekologiseksi käytäväksi, joka turvaisi nisäkkäiden ja lintujen suojaisan kulkureitin sekä mahdollistaisi lepakoiden liikkumisen alueella. Lehdon ja lehtomaisena kankaan alue voisi soveltua liito-oravan elinympäristöksi, mutta havaintoja liitooravasta ei havaittu syyskuussa 2008 eikä keväällä Lepakoista tehtiin kaava-alueella ja sen läheltä neljä havaintoa. Lepakoille sopivien saalistusympäristöjen ja kulkuväylien turvaamiseksi yllä kuvattu ekologinen käytävä on syytä säästää. Samoin alueen keski- ja eteläosiin tulisi jättää puukujanteita, joita pitkin siippalajit voivat siirtyä metsäalueelta toiselle. Hämeenlinnan kaupungin liito-oravaselvitys vuonna 2005, Metsänen Timo. Ympäristöosaston monisteita. Luonnos. Liito-oravaselvitys Hämeenlinnan Siiri II alueella keväällä 2009, Metsänen Timo Kurjenpesänsuon maaperäkairaus, Kunnallistekninen insinööritoimisto, 2008.

5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Riittävän suuren lehtoalueen (suurelta osin lehtokorpi) säilyttäminen alueen pohjoisosassa. Lehtokorvet on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Toimivan ekologisen käytävän toteuttaminen alueen poikki. Liito-oravien ja lepakoiden elinpiirien ja kulkuyhteyksien turvaaminen. Valtatie 10:n kehittäminen mahdollistetaan rakentamalla valtatielle rinnakkaistie (Siirinkatu). Kuva. Luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet. 1 = Vanhat männyt, 2 = Lehto ja lehtomainen kangas, 3 = Ehdotettu ekologinen käytävä. Muut tavoitteet Vastataan pientalotonttikysyntään, liikenteellisten ja virkistysverkostojen jatkuuden turvaaminen, toimiva hulevesijärjestelmä Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Arvioitavia vaikutuksia ovat mm.: vaikutukset ihmisten elinympäristöön, asumiseen, kaupunkikuvaan, luontoon ja maisemaan, yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen, kunnallisteknisiin verkostoihin sekä kaupunkirakenteeseen. Selvitettävät vaikutukset arvioidaan tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Arvioitavat vaikutukset Arviointimenetelmät Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja huomautuksiin. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin yhteistyössä kaupungin viranomaisten ja osallisten kanssa. Sopimukset ja päätökset Kaavatyön osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmiste-

6 luun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Kaupungin viran- Yhdyskuntarakenne omaistahot/hallinto- kunnat Kanta-Hämeen Rakennusvalvonta ja ympäristö pelastuslaitos Valtion viranomaiset/aluehallinto Verkostojen haltijat Kuntalaiset ja yhteisöt Osallistumismenetelmät Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / liikenne Hämeen liitto Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy AinaCom Oy Vattenfall Oy Vireilletulosta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Hämeen Sanomissa sekä lähetetään maanomistajille ja naapureille kirje. Viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta. Kuntalaisilla ja yhteisöillä on mahdollisuus nähtävilläoloaikojen puitteissa mielipiteen esittämiseen kaavaluonnoksesta kaavoitustoimistoon. Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä mahdolliset muistutukset osoitetaan kaupunginhallitukselle ja toimitetaan kaupungin kansliaan. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksestä voidaan jättää valitus Hämeen hallinto-oikeuteen valitusaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatavilla/päivitys OAS on kaavoitustyön ajan saatavilla kaavoitustoimistosta ja päivitettynä internetsivuilta: > Kaavat ja rakentaminen > Asemakaavat > Vireillä olevat kaavat Tavoiteaikataulu Hyväksyminen Yhteyshenkilöt Asemakaava on määrä lähettää valtuustokäsittelyyn vuoden 2011 syksyllä. Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä. Kaavasuunnittelija Marja Suutari, puh. (03) Tilaajajohtaja Päivi Saloranta, puh. (03) Asiakaspalvelu puh. (03) Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Wetterhoffi nkatu 2, 3. krs, PL Hämeenlinna

7 Alustava aikataulu

8