EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2006) 364 lopullinen 2005/0043 (COD) 2005/0044 (CNS) Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta ( ) Muutettu ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta ( ) (komission EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämät) FI FI

2 PERUSTELUT Komissio antoi 6. huhtikuuta 2005 ehdotuksensa päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta ( ) sekä päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta ( ) 1. Myöhemmin komissio mukautti näiden ehdotusten talousarvioihin liittyviä yksityiskohtia 17. toukokuuta 2006 tehdyn vuosien rahoituskehystä koskevan sopimuksen mukaisesti. Neuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat tarkastelleet ehdotuksia. Euroopan parlamentti hyväksyi 15. kesäkuuta 2006 suurella enemmistöllä kumpaakin ehdotusta koskevan lausuntonsa ja esitti ehdotuksiin lukuisia tarkistuksia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi yksimielisesti lausuntonsa 14. joulukuuta 2005, ja alueiden komitea hyväksyi oman lausuntonsa 16. marraskuuta Jotta puiteohjelmista voitaisiin sopia joutuisasti, komissio antaa nyt muutetut ehdotukset kummastakin puiteohjelmasta. Muutoksissa on otettu huomioon parlamentin tarkistukset sekä neuvoston näkemykset. Koska sekä parlamentin lausunto että neuvoston linjaukset ovat komission alkuperäisten ehdotusten periaatteiden mukaisia, muutetut ehdotukset myötäilevät sisällöltään ja hengeltään suurelta osin näiden toimielinten kantoja, vaikka muutosten sanamuoto ei aina välttämättä olekaan täsmälleen sama kuin parlamentin ja neuvoston esittämä. Tärkeimmät esille tuodut kysymykset koskevat EY-puiteohjelmaa. Komission kannan osalta olennaisimpia seikkoja ovat erityisesti seuraavat: Aihealueiden laajuus ja niiden tieteellinen ja tekninen sisältö: komissio hyväksyy monet esitetyistä selvennyksistä ja lisäyksistä. Edellytyksenä on, että ne heijastelevat tärkeitä tarpeita ja ovat sopusoinnussa kunkin painopistealueen kokonaispainotusten kanssa ja että puiteohjelman budjetin supistaminen ei estä niiden sisällyttämistä ohjelmaan. Yhteiset teknologia-aloitteet: komissio hyväksyy muutokset kriteereihin, joita sovelletaan määritettäessä mahdollisia yhteisiä teknologia-aloitteita sekä niiden luonnetta ja toteutusta. Euroopan tutkimusneuvosto: komissio hyväksyy tärkeitä selvennyksiä, jotka koskevat muun muassa tieteellisen neuvoston jäsenten toimikautta ja sen uusimista, tieteellisen neuvoston roolia, Euroopan tutkimusneuvoston hallintoa ja henkilöstöjärjestelyjä sekä tutkimusneuvoston rakenteiden ja mekanismien riippumatonta arviointia vuonna Ihmiset: tähän erityisohjelmaan tehtyjä muutoksia ovat muun muassa lisätyt maininnat ohjelman yhteyksistä muihin puiteohjelman osiin ja muihin yhteisön ohjelmiin, lisäykset, joilla täsmennetään tämän erityisohjelman kansainvälistä 1 KOM(2005) 119. FI 2 FI

3 ulottuvuutta, tutkijoiden asianmukaisia työehtoja koskevat maininnat sekä yhteisrahoitukseen liittyvät ohjeet. Valmiudet: politiikan yhtenäiseen kehittämiseen liittyvistä osatekijöistä on muodostettu oma erillinen osionsa, mikä kuvastaa tämän osa-alueen tärkeyttä. Lisäksi uusille infrastruktuureille annettavan tuen kriteerejä on täsmennetty, ja uusien infrastruktuurien rakentamiseen liittyvien alueellisten näkökohtien tärkeys on otettu huomioon. Talousarvion osalta komissio pitää kiinni määristä, joita se ehdotti 24. toukokuuta 2006 antamissaan muutetuissa ehdotuksissa. FI 3 FI

4 Muutettu ehdotus: 2005/0043(COD) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta ( ) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jokta ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 2, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 4, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 5 sekä katsovat seuraavaa: (1) Yhteisön tavoitteena on lujittaa Yhteisö on asettanut tavoitteekseen osaamisyhteiskunnan toteuttamisen. Tähän pyritään kehittämällä osaamista ja lujittamalla yhteisön teollisuuden ja palvelualojen tieteellistä ja teknologista perustaa, jotta voitaisiin ja varmistaa hyvä kilpailukyky. Tätä vartentämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteisö lähtee siitä, että tutkijat ovat vastuullisia ja riippumattomia tietämyksen eturintamassa tehtävän tutkimuksen päälinjojen määrittelyssä, ja edistää kaikkea tarpeelliseksi katsottavaa tutkimustoimintaa erityisesti tukemalla yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) mukaan luettuina, tutkimuskeskuksia ja korkeakouluja näiden tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvässä toiminnassa. Etusija annetaan aloille ja hankkeille, joiden yhteydessä eurooppalainen rahoitus ja yhteistyö ovat erityisen tärkeitä ja tuottavat lisäarvoa. Tukemalla tietämyksen eturintamassa tehtävää tutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja innovaatioita yhteisö pyrkii lisäämään eurooppalaisen tutkimuksen synergiaa ja siten lujittamaan eurooppalaisen tutkimusalueen perustaa. Tämä vaikuttaa myönteisesti kaikkien jäsenvaltioiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. FI 4 FI

5 (2) Tutkimuksen keskeinen merkitys todettiin Lissabonin Eurooppa-neuvostossa, joka korosti osaamisen ja innovoinnin avainasemaa ja asetti itselleen uuden strategisen päämäärän seuraavaa vuosikymmentä varten: unionista on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja täystyöllisyyteen pyrkien sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. (3) Seitsemännellä puiteohjelmalla on tärkeä asema pyrittäessä Lissabonin strategisen tavoitteen mukaisesti kehittämään Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Osaamisen kolmio joka muodostuu koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovoinnista on yksi avaintekijöistä tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta. (4) Lissabonin Eurooppa-neuvosto totesi tietämyksen ja aineettomien hyödykkeiden olevan keskeisen tärkeitä tuotettaessa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista vaurautta. Osaamiselle rakentuvassa yhteiskunnassa innovointi ja tietämyksen tuottaminen eivät suinkaan tapahdu pelkästään ylhäältä alaspäin, vaan ne ovat jakautuneet laajasti koko yhteiskuntaan, ja tuloksia saadaan enenevässä määrin aikaan alhaalta ylöspäin etenevissä prosesseissa. Yhteisön päämääränä on kaikenlaisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien aktivoiminen ja lisääminen. (5) Barcelonan Eurooppa-neuvosto asetti Lissabonin strategiaa myötäillen tavoitteeksi Euroopan tutkimusinvestointien määrän kasvattamisen 3 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta; tästä määrästä kaksi kolmannesta olisi saatava yksityiseltä sektorilta. (6) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi monien jäsenvaltioiden ja myös Euroopan teollisuuden on lisättävä tutkimusponnistelujaan ja edesautettava tätä kautta tutkimuksen edistämiseen tähtäävien seitsemännen puiteohjelman toimien onnistumista. (7) Koko seitsemännen puiteohjelman on ensisijaisesti tähdättävä siihen, että Euroopan unionista kehittyy maailman johtava tutkimusalue. Tämä edellyttää, että puiteohjelmassa keskitytään ennen muuta kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen edistämiseen ja siihen tehtäviin investointeihin. Sen vuoksi erityisohjelmien täytäntöönpanossa on pidettävä ensisijaisena lähtökohtana tutkimuksen huippuosaamisen periaatteita. EU:sta voidaan tehdä maailman johtava tutkimusalue ainoastaan luomalla edellytyksiä huipputason tutkimustyölle. (8) Euroopan parlamentti on toistuvasti korostanut tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tärkeyttä sekä osaamisen kasvavaa merkitystä taloudellisen kasvun ja sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän hyvinvoinnin kannalta, viimeksi maaliskuussa 2005 antamissaan suuntaviivoissa, jotka koskevat EU:n tulevaa politiikkaa tutkimuksen tukemisessa 6. (9) Yhteisön olisi vahvistettava vuosina toteutettavalle seitsemännelle puiteohjelmalle tieteelliset ja teknologiset tavoitteet, joissa otetaan huomioon kaikkiin 6 Ei vielä julkaistu EUVL:ssä. FI 5 FI

6 yhteisön politiikan osa-alueisiin liittyvät tutkimustarpeet ja joilla on Euroopan teollisuuden, tiedeyhteisön, korkeakoulujen ja muiden asian liittyvien tahojen laaja tuki. (10) Teollisuuden tutkimustyön kannalta erityisen tärkeitä ovat eurooppalaiset teknologiayhteisöt ja yhteiset teknologia-aloitteet. Eurooppalaisista teknologiayhteisöistä voi kehittyä yleinen Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi käytettävä väline. (11) Näiden Puiteohjelman tavoitteiden olisi rakennuttava niille tuloksille, joita kuudennessa puiteohjelmassa on saavutettu pyrittäessä luomaan eurooppalaista tutkimusaluetta, ja vietävä niitä eteenpäin eurooppalaisen osaamistalouden ja -yhteiskunnan kehittämiseksi. Tavoitteista ovat erityisen tärkeitä seuraavat: (12) Olisi tuettava kaikenlaajuista valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä kaikkialla EU:ssa. (13) Tietämyksen eturintamassa tehtävää eurooppalaista tutkimusta olisi kehitettävä entistä dynaamisemmaksi, luovemmaksi ja laadukkaammaksi. Tätä silmällä pitäen puiteohjelmassa olisi määritettävä selkeästi painopisteeksi spekulatiivisemman perustutkimuksen rahoittaminen. (14) Euroopan inhimillisiä voimavaroja tutkimuksen ja teknologian alalla olisi lisättävä sekä määrällisesti että laadullisesti. Tärkeimpiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat yleisen ja tutkijakoulutuksen kohentaminen, tutkimusmahdollisuuksien parantaminen sekä tutkijan ammatin tunnustaminen, ja tässä yhteydessä olisi muun muassa kasvatettava tuntuvasti naisten osuutta tutkijakunnasta, lisättävä tutkijoiden liikkuvuutta ja edistettävä heidän urakehitysmahdollisuuksiaan. Tätä varten olisi kehotettava jäsenvaltioita soveltamaan eurooppalaista tutkijoiden peruskirjaa ja tutkijoiden työhönoton säännöstöä. Nämä ovat kumpikin välineitä, joita tarvitaan, jotta voitaisiin luoda aidosti eurooppalaiset tutkijoiden työmarkkinat. Lisäksi olisi kehitettävä ja parannettava eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen huippuosaamista. (15) Olisi tiivistettävä Euroopassa käytävää tiedemaailman ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua ja edistettävä alaa koskevaa kriittistä pohdintaa, jotta tiede- ja tutkimusohjelmissa voitaisiin ottaa huomioon kansalaisia askarruttavat kysymykset ja palauttaa tätä kautta kansalaisten luottamus tieteeseen. (16) Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tuottoisimmassa elämänvaiheessaan olevien tutkijoiden tutkijanuran tukemiseen. Tutkijantyönsä ja -uransa alussa olevista tutkijoista olisi tultava Euroopan tieteen merkittävä liikkeelle paneva voima. (17) Tutkimus- ja innovointivalmiuksia olisi parannettava kaikkialla Euroopassa, ja olisi huolehdittava siitä, että valmiuksia käytetään optimaalisesti. (18) Ottaen huomioon Amsterdamin sopimukseen liitetty eläinten suojelua ja hyvinvointia koskeva pöytäkirja kaikilla tutkimusaloilla olisi edistettävä ja lisättävä tutkimusta, jonka tarkoituksena on kehittää vaihtoehtoisia testausmenetelmiä ja etenkin muihin kuin eläinkokeisiin perustuvia menetelmiä, jotta voitaisiin vähentää eläinten käyttöä tutkimuksessa ja kokeissa. Tavoitteena olisi viime kädessä oltava eläinten käytön lopettaminen kokonaan. FI 6 FI

7 (19) Jotta nämä tavoitteet saavutettaisiin, on tarpeen edistää neljäntyyppistä toimintaa: valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä politiikan tarpeiden mukaan määritellyillä aihealueilla ( Yhteistyö ); tutkijalähtöistä tutkimusta, joka perustuu tutkimusyhteisön aloitteisiin ( Ideat ), yksittäisille tutkijoille annettavaa tukea ( Ihmiset ) ja tutkimusvalmiuksien luomista varten annettavaa tukea ( Valmiudet ). (20) Yhteistyö -osiossa olisi tuettava kaikenlaajuista valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, joka toteutetaan sopivassa laajuudessa missä tahansa Euroopan unionin sisällä tai ulkopuolella unionin ulkopuolisten osapuolten kanssa tietyillä aihealueilla, jotka sijoittuvat sellaisille osaamisen ja teknologian kehittymisen kannalta keskeisille aloille, joilla on tuettava ja lisättävä tutkimusta, jotta pystyttäisiin vastaamaan Euroopan kohtaamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin sekä ympäristöä, kansanterveyttä ja teollisuutta koskeviin haasteisiin ja palvelemaan yleistä etua ja tukemaan kehitysmaita. Tämän ohjelman olisi mahdollisuuksien mukaan oltava joustava siten, että siinä voidaan toteuttaa tehtävälähtöisiä ohjelmia, jotka koskevat yhteisesti eri ensisijaisia aihealueita. Ohjelmalla olisi lisäksi varmistettava, että Euroopan unioni pystyy säilyttämään johtavan asemansa yhteiskunnallisessa ja humanistisessa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan ihmisten ja uuden teknologian vuorovaikutusta sekä teknologian merkitystä koko yhteiskunnan kehitykselle. (21) Ideat -osion toimet olisi toteutettava Euroopan tutkimusneuvoston johdolla; Euroopan tutkimusneuvoston olisi oltava suuressa määrin itsenäinen. On olennaisen tärkeää kehittää EU:n tasolla erittäin korkeatasoista tieteen eturintamassa harjoitettavaa tutkimusta, jossa hyödynnetään eurooppalaista huippuosaamista ja lisätään sen näkyvyyttä kansainvälisesti. Euroopan tutkimusneuvoston olisi oltava säännöllisesti yhteydessä unionin toimielimiin sekä tiedeyhteisöön, jotta voitaisiin varmistaa, että sen työtä tuetaan ja sen etuja edistetään julkisuudessa. (22) Ihmiset -osion toimilla olisi edistettävä yksittäisten ihmisten ryhtymistä tutkijoiksi, kannustettava eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan, houkuteltava tutkijoita koko muusta maailmasta Eurooppaan sekä tehtävä Euroopasta kiinnostavampi työskentelypaikka parhaille tutkijoille. Ihmiset -ohjelmassa olisi aiemmissa puiteohjelmissa toteutetuista Marie Curie -toimista saatujen myönteisten kokemusten pohjalta edistettävä yhä useampien lahjakkaiden ihmisten ryhtymistä tutkijoiksi, strukturoitava tutkijakoulutustarjontaa ja -vaihtoehtoja (myös osaamisvaatimusten osalta); kannustettava eurooppalaisia tutkijoita jäämään tai palaamaan Eurooppaan, edistettävä liikkuvuutta tutkimus- ja yrityssektorin välillä, sekä houkuteltava tutkijoita kaikkialta maailmasta Eurooppaan. Tätä varten olisi toteutettava toimia, joilla edistetään yhteisön alueella ja kolmansissa maissa hankittujen tutkintojen ja ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista. Tutkijoiden liikkuminen on tärkeää paitsi tutkijoiden urakehityksen kannalta myös tietämyksen levittämiseksi ja siirtämiseksi eri maiden ja toimintasektorien välillä sekä sen varmistamiseksi, että eri tutkimusaloilla tieteen eturintamassa tehtävää innovatiivista tutkimusta varten on käytettävissä asialleen omistautuneita ja päteviä tutkijoita sekä lisää rahoitusvaroja. FI 7 FI

8 (23) Valmiudet -osion toimilla olisi optimoitava tutkimusinfrastruktuurien käyttö ja kehittäminen, parannettava pk-yritysten innovointivalmiuksia sekä niiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta, tuettava alueellisten tutkimusklustereiden tutkimuslähtöisten klusterien kehittämistä, vapautettava EU:n lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden täysi tutkimuspotentiaali, lähennettävä tiedettä ja yhteiskuntaa keskenään, jotta tiede ja teknologia voitaisiin integroida sopusointuisesti eurooppalaiseen yhteiskuntaan, sekä toteutettava kansainvälistä yhteistyötä tukevia horisontaalisia toimia ja toimenpiteitä. (24) Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) tärkeänä tehtävänä on tarjota asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknologista tukea EU:n politiikkojen laatimista, kehittämistä, toteuttamista ja seurantaa varten. YTK:ta olisi tuettava jatkuvasti, jotta se voisi toimia EU:ta palvelevana, yksityisistä ja kansallisista eduista riippumattomana tieteen ja teknologian vertailukeskuksena. (25) Komissio on useaan otteeseen todennut, että alueilla on tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa 7. (26) Seitsemäs puiteohjelma täydentää jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, jotka ovat erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, työllisyyttä ja ympäristöä koskevien toimien ohella tarpeen Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen edellyttämien strategisten toimenpiteiden kokonaisuuden kannalta. (27) Tässä puiteohjelmassa tuettavien innovointiin ja pk-yrityksiin liittyvien toimien olisi täydennettävä toimia, jotka toteutetaan kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman yhteydessä. (28) Osallistumista puiteohjelman toimiin olisi edesautettava julkaisemalla kaikki olennainen tieto siten, että se on ajallaan ja käyttäjäystävällisellä tavalla kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla. (29) Kun otetaan huomioon yleisesti kannatettu puiteohjelman toimien soveltamisalan laajentaminen, rahoituksen vipuvaikutus kansallisiin ja yksityisiin investointeihin, tarve antaa yhteisölle eväät vastata uusiin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin ja hyödyntää täydessä mitassa tutkijoiden potentiaali ilman minkäänlaista syrjintää, yhteisön toimenpiteiden tärkeä asema Euroopan tutkimusjärjestelmän kehittämisessä tehokkaammaksi ja toimivammaksi sekä aiempia laajemman seitsemännen puiteohjelman merkitys ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevien ratkaisujen löytämisen, Euroopan väestön terveyden sekä Lissabonin strategian elvyttämisen kannalta, on erittäin tärkeää kaksinkertaistaa kasvattaa asteittain EU:n tutkimusbudjettia 8. (30) Kuudennen puiteohjelman uusien toteutusvälineiden käyttöä koskevan välivaiheen tarkastelun sekä puiteohjelman viisivuotisarvioinnin pohjalta on määritelty uusi lähestymistapa, jonka avulla on määrä saavuttaa EU:n tutkimuspolitiikan poliittiset tavoitteet entistä helpommin, tehokkaammin ja joustavammin. Tätä silmällä pitäen 7 8 Komission tiedonanto Eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus (COM(2001) 549). Kuten vuosien rahoitusnäkymiä koskevissa komission tiedonannoissa KOM(2004) 101 ( ) ja KOM(2004) 487 ( ) on jo esitetty. FI 8 FI

9 rahoitusjärjestelyjä, joita käytetään yksin tai yhdistelminä eri toimien tukemiseksi, olisi oltava entistä vähemmän, ja niiden olisi oltava entistä yksinkertaisempia sekä joustavammin ja vapaammin käytettävissä. Lisäksi osallistujien itsenäisyyttä hallinnoinnissa olisi lisättävä. (31) Koska niiden toimien tavoitetta, jotka toteutetaan perustamissopimuksen 163 artiklan mukaisesti eurooppalaisen osaamisyhteiskunnan ja -talouden aikaansaamiseksi, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti seitsemännessä puiteohjelmassa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (32) Seitsemännen puiteohjelman toteuttamiseksi voi olla tarpeen, että toteutetaan lisäohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, että yhteisö osallistuu useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai että perustetaan yhteisyrityksiä tai toteutetaan muita järjestelyjä perustamissopimuksen 168, 169 ja 171 artiklan mukaisesti. (33) Yhteisö on tehnyt useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta voitaisiin hyödyntää kaikki tutkimus- ja kehitystyön kansainvälistymisestä koituvat hyödyt ja edesauttaa globaalien julkishyödykkeiden tuotantoa ja jotta yhteisö voitaisiin integroida entistä tiiviimmin maailmanlaajuiseen tutkimusyhteisöön. (34) On jo olemassa huomattava määrä tieteellistä tietoa, jolla pystytään parantamaan merkittävästi kehitysmaiden asukkaiden elämää. Puiteohjelmalla edistetään mahdollisuuksien mukaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vuoteen 2010 mennessä. (35) Seitsemännen puiteohjelman olisi edistettävä kasvua, kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. (36) Tässä puiteohjelmassa tuettavissa tutkimustoimissa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset perusperiaatteet. Puiteohjelmassa on otettu ja otetaan myös jatkossa huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Puiteohjelmasta ei tulisi tukea toimia, joiden tavoitteena on ihmisen kloonaus, ihmisen geeniperimän muuttaminen siten, että muutokset ovat periytyviä 9, tai ihmisalkioiden luominen ainoastaan kantasolujen tuottamista varten. Puiteohjelmasta voidaan rahoittaa ihmisen kantasoluja koskevaa tutkimusta tutkimusehdotuksen sisällöstä sekä asianomais(t)en jäsenvaltio(ide)n lainsäädännöstä riippuen. (37) Seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan tarvittavin toimenpitein aktiivisesti otetaan asianmukaisesti huomioon naisten asemaa tieteessä ja tutkimuksessa ja pyritään lisäämään tieteen alalla toimivien naisten määrää sekä edistämään heidän aktiivista osallistumistaan tutkimukseen. 9 Sukurauhasten syövän hoitoon liittyvää tutkimusta voidaan rahoittaa. FI 9 FI

10 (38) Tällä säädöksellä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan. (39) Olisi myös toteutettava asianmukaiset ja Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin nähden oikeasuhteiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 10, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 11 sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/ mukaisesti. (40) On tärkeää varmistaa, että seitsemännen puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen. Samanaikaisesti on varmistettava sen oikeusvarmuus ja helppo hyödynnettävyys ja helposti kaikkien osallistujien kannaltaulottuvilla. On tarpeen varmistaa, että noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 sekä yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevia vaatimuksia. Seitsemännen puiteohjelman toteutuksessa sovellettavien menettelyjen yksinkertaistaminen auttaa varmistamaan, että osallistumissääntöihin sisällytetään joustavat täytäntöönpanotoimenpiteet, OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA: 1 artikla Puiteohjelman hyväksyminen vahvistaminen Hyväksytään Vahvistetaan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tutkimusta, teknologian kehittämistä sekä demonstrointia koskeva puiteohjelma, jäljempänä seitsemäs puiteohjelma ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta artikla Tavoitteet ja toiminnan osa-alueet EYVL L 312, , s. 1. EYVL L 292, , s. 2. EYVL L 136, , s. 1. FI 10 FI

11 (1) Seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan 2 5 kohdassa lueteltuja toiminnan osaalueita. Toiminnan osa-alueiden tavoitteet ja pääpiirteittäinen sisältö määritetään liitteessä I. (2) Yhteistyö: tuetaan kaikenlaajuisiaerityyppisiä tutkimustoimia, jotka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä seuraavilla aihealueilla: (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) (h) (i) Terveys Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia Tieto- ja viestintäteknologia viestintätekniikka Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat Energia Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu) Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet Turvallisuus ja avaruus. (3) Ideat: tuetaan tutkijalähtöistä tutkimusta, jota yksittäiset kansalliset tai kansainväliset tutkimusryhmät tekevät kaikilla tutkimusaloilla kilpaillen keskenään Euroopan tasolla. (4) Ihmiset: lisätään sekä määrällisesti että laadullisesti Euroopan inhimillisiä voimavaroja tutkimuksen ja teknologian alalla ja edistetään liikkuvuutta. (5) Valmiudet: tuetaan eurooppalaisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien kannalta keskeisiä osatekijöitä, kuten tutkimusinfrastruktuureja, alueidenalueellisia tutkimuslähtöisiä tutkimusklustereita, EU:n lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden tutkimuspotentiaalin kehittämistä täyteen mittaansa, pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) hyödyttävää tutkimusta, tieteen ja yhteiskunnan suhteisiin liittyvien kysymysten tarkastelua, politiikan yhtenäistä kehittämistä sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä horisontaalisia toimia. (6) Seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan myös Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toteuttamia muita kuin ydinalaa koskevia suoria tieteellisiä ja teknisiä toimia, jotka määritellään liitteessä I. 3 artikla Seitsemäs puiteohjelma toteutetaan erityisohjelmien avulla. Näissä ohjelmissa määritellään täsmälliset tavoitteet sekä toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt. FI 11 FI

12 4 artikla Yhteisön kokonaisrahoituksen enimmäismäärä ja ohjelmien osuudet 1. Seitsemättä puiteohjelmaa varten osoitettavan yhteisön kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on miljoonaa euroa. Määrä jaetaan 2 artiklan 2 6 kohdassa tarkoitettujen toiminnan osa-alueiden ja toimien kesken seuraavasti (milj. euroa). Yhteistyö Ideat Ihmiset Valmiudet Yhteisen tutkimuskeskuksen muuhun kuin ydinalaan liittyvät toimet Rahoituksen jakautuminen 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnan osa-alueisiin sisältyvien aihe-alueiden kesken esitetään liitteessä II. 3. Yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumiselle tämän puiteohjelman rahoitukseen esitetään liitteessä III. Edellä mainittuja määriä voidaan muuttaa puiteohjelman toteutusajanjakson kattavan rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä. 5 artikla Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen Tämän päätöksen nojalla rahoitettavissa yhteisön toimissa sovelletaan asetusta (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 kaikkiin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomisiin, ohjelman perusteella asetetun sopimusvelvoitteen rikkomiset mukaan luettuina, jotka johtuvat taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joiden tuloksena on tai voisi olla perusteettoman menon takia aiheutuva vahinko Euroopan yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai niiden hallinnoimillehoidossa oleville talousarvioille. 6 artikla (1) Kaikessa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. (2) Tästä puiteohjelmasta ei rahoiteta seuraavia tutkimusaloja: lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus, FI 12 FI

13 tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä, 13 tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla. (3) Ihmisen sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällöstä ja asianomais(t)en jäsenvaltio(ide)n lainsäädännöstä riippuen. Ihmisalkion kantasolujen tutkimusta koskevien rahoitushakemusten on sisällettävä tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista toimilupia ja valvontaa koskevista toimenpiteistä sekä tiedot hankittavista eettisistä hyväksynnöistä. Laitosten, organisaatioiden ja tutkijoiden on ihmisalkioista saatavien kantasolujen hankinnan osalta oltava tiukan lupajärjestelmän ja valvonnan alaisia asianomais(t)en jäsenvaltio(ide)n lainsäädännön mukaisesti. (4) Tämän artiklan 2 kohdassa määritettyjä tutkimusaloja on tarkistettava tieteen edistymisen valossa ennen tämän ohjelman toista vaihetta ( ). 7 artikla Seuranta, arviointi ja uudelleentarkastelu (1) Komissio seuraa jatkuvasti ja järjestelmällisesti puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanoa ja raportoi säännöllisesti tämän seurannan tuloksista sekä levittää niistä tietoa. (2) Komissio tekee viimeistään vuonna 2010 ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella tästä puiteohjelmasta ja sen erityisohjelmista konkreettisten tulosten perusteella väliarvioinnin, jonka perustana käytetään kuudennen puiteohjelman jälkikäteisarviointia. Arvioinnissa jossa tarkastellaan käynnissä olevien tutkimustoimien laatua, täytäntöönpanon ja hallinnoinnin laadukkuutta sekä edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio toimittaa arvioinnin päätelmät ja niitä koskevat omat huomautuksensa sekä tarvittaessa puiteohjelman mukauttamista koskevat ehdotuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Ennen väliarviointia laaditaan tilannekatsaus heti kun käytettävissä on tarpeeksi tietoa; tilannekatsauksessa esitetään alustavia tietoja seitsemännessä puiteohjelmassa käynnistettyjen uusien toimien sekä yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikuttavuudesta. (3) Puiteohjelman päättymisen jälkeen komissio teettää kahden vuoden kuluessa ohjelman lähtökohtiaperusteluja, toteutusta ja saavutuksia koskevan ulkopuolisen arvioinnin, jonka suorittavat riippumattomat asiantuntijat. 13 Sukurauhasten syövän hoitoon liittyvää tutkimusta voidaan rahoittaa. FI 13 FI

14 Komissio toimittaa arvioinnin päätelmät ja niitä koskevat omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Tehty Brysselissä [ ] Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja [ ] FI 14 FI

15 LIITE I TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEKÄ AIHEALUEIDEN JA TOIMIEN PÄÄPIIRTEET Seitsemännen puiteohjelman toteutuksella pyritään perustamissopimuksen 163 artiklan mukaisiin yleisiin tavoitteisiin 14. Päämääränä on parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja täyttää muiden yhteisön politiikan alojen tutkimustarpeita sekä edesauttaa tätä kautta edesautetaan eurooppalaisen tutkimusalueen varaan rakentuvan osaamisyhteiskunnan aikaansaamista. Niin ikään tarkoituksena on täydentää kansallisia ja alueellisia toimia. Ohjelman tarkoituksena on edistää lujittaa huippuosaamista tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen, teknologian kehittämisen sekä demonstroinnin aloilla toteuttamalla yhteistyöhön, ideoihin, ihmisiin ja valmiuksiin keskittyvät neljä ohjelmaa. I YHTEISTYÖ Tässä seitsemännen puiteohjelman osiossa tuetaan kaikenlaajuista valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, joka toteutetaan eri muodoissa missä tahansa Euroopan unionin sisällä tai ulkopuolellaunionin ulkopuolisten osapuolten kanssa. Tukea annetaan tietyille aihealueille, jotka sijoittuvat sellaisille osaamisen ja teknologian kehityksen kannalta keskeisille aloille, joilla on tuettava ja lisättävä huippututkimusta, jotta pystyttäisiin vastaamaan Euroopan kohtaamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin sekä ympäristöä ja teollisuutta koskeviin haasteisiin. Työn keskeisenä tavoitteena on teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen, ja tutkimuslinjaukset on laadittu siten, että ne heijastelevat käyttäjien tarpeita kaikkialla Euroopassa. Koko osiota koskevana yleisenä tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. EU:n toimia toteutetaan seuraavilla yhdeksällä aihe-alueella: (1) Terveys (2) Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia (3) Tieto- ja viestintäteknologiaviestintätekniikka (4) Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat (5) Energia (6) Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos) (7) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu) (8) Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet 14 Perustamissopimuksen 163 artiklan mukaan yhteisön tavoitteena on lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä suosia yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä samoin kuin edistää kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena tämän sopimuksen muiden lukujen perusteella. FI 15 FI

16 (9) Turvallisuus ja avaruus. Aihealueet on määritelty laajasti ja suhteellisen yleisellä tasolla siten, että ne voidaan sovittaa sellaisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin, joita voi nousta esiin seitsemännen puiteohjelman keston aikana. Kutakin aihealuetta varten on yksilöity toimia, jotka ilmentävät yhteisöneu:n tuelle määritettyjä yleisiä suuntaviivoja. Toimet on valittu sen perusteella, miten hyvin ne edistävät EU:nyhteisön tavoitteiden kuten osaamisyhteiskuntaan siirtymisen, Euroopan tutkimuspotentiaalin hyödyntämisen ja EU:n yhteisön tason toimenpiteistä saatavan lisäarvon saavuttamista. Erityistä huomiota kiinnitetään aihealueiden tehokkaaseen koordinointiin ja sellaisiin tieteellisiin painopistealoihin, jotka leikkaavat useita joiden aiheet sijoittuvat useille eri aihealueitaaihealueille. Tällaisia ovat voivat olla muun muassa meritieteet ja -teknologiat. Tieteidenvälisyyttä ja monitieteisyyttä edistetään tarkastelemalla yhteisesti useampien eri aihealueiden näkökulmasta Ttutkimus- ja teknologia-aiheita, jotka ovat relevantteja useamman kuin yhden aihealueen kannalta, voidaan tarkastella yhteisesti useampien eri aihealueiden näkökulmasta. Näin edistetään monitieteisyyttä. Yhtenä tärkeänä aihealueiden välisen yhteistyön muotona ovat yhteiset ehdotuspyynnöt. Erityisesti teollisuuden kannalta tärkeitä tutkimusaiheita valittaessa on nojauduttu muiden lähteiden ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tekemään työhön. Teknologiayhteisöjä on perustettu aloilla, joilla Euroopan kilpailukyky, talouskasvu ja hyvinvointi edellyttävät tutkimuksen ja teknologian merkittävää edistymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat koonneet teollisuuden johdolla yhteen yksittäisten alojen sidosryhmiä määrittelemään ja toteuttamaan kunkin alan strategisia tutkimuslinjauksia. Tämän puiteohjelman avulla pyritään edistämään näiden strategisten tutkimuslinjausten toteuttamista niissä tapauksissa, joissa niistä saadaan aidosti lisäarvoa Euroopan tasolla. Eurooppalaiset tutkimusyhteisöt voivat omalta osaltaan edesauttaa teollisuusyritysten osallistumista niiden erityisaloilla toteutettaviin tutkimushankkeisiin. Yhdeksään aihealueeseen sisältyy myös tutkimusta, joka on tarpeen EU:nyhteisön politiikan laatimiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi muun muassa terveyden, turvallisuuden, kuluttajansuojan, energiahuollon, ympäristön, kehitysavun, kalastuksen, meriasioiden, maatalouden, eläinten hyvinvoinnin, liikenteen, koulutuksen, työllisyyden, sosiaaliasioiden, ja koheesion sekä oikeus- ja sisäasioidenaloilla sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Niin ikään ne käsittävät esinormatiivista ja normien laadintaan liittyvää tutkimusta, jota tarvitaan yhteentoimivuuden lisäämiseksi ja standardien laadun ja täytäntöönpanon parantamiseksi. Edellä mainittujen toimien lisäksi kullakin aihealueella voidaan tukea tuetaan avoimesti ja joustavasti seuraaviin kahteen tarvetyyppiinmahdollisuuksia avaavaan toimintatyyppiin liittyvää työtä: Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat: näiden osalta voidaan antaa erityistä tukea spontaaneille tutkimusehdotuksille, joiden tarkoituksena on tukea tutkimusta, jonka tavoitteena on määrittää tai selvittää tarkemmin tietyllä alalla ja/tai useiden eri alojen leikkauskohdassa tietyn alan ja/tai sen ja muiden relevanttien aihealueiden ja tutkimusalojen yhdistelmien tarjoamia uusia tieteellisiä ja teknologisia mahdollisuuksia, erityisesti jos niiden avulla voi olla mahdollista saavuttaa merkittäviä läpimurtoja; tukea annetaan erityisesti spontaaneille tutkimusehdotuksille muun muassa yhteisten ehdotuspyyntöjen FI 16 FI

17 kautta; lisäksi tarkoituksena on kehittää uusia ideoita ja radikaalisti uudenlaisia käyttötapoja sekä tutkia uusia vaihtoehtoja tutkimuksen kehityslinjauksiksi, joiden tavoitteena on määrittää tai selvittää tarkemmin tietyllä alalla ja/tai useiden eri alojen leikkauskohdassa uusia tieteellisiä ja teknologisia mahdollisuuksia, erityisesti jos niiden avulla voi olla mahdollista saavuttaa merkittäviä läpimurtoja. Toimet koordinoidaan riittävällä tavalla "Ideat"-ohjelman toimien kanssa, jotta vältetään päällekkäisyydet ja taataan varojen optimaalinen käyttö. Ennakoimattomat politiikkaan liittyvät tarpeet: tavoitteena on kyetä vastaamaan joustavasti puiteohjelman toteutuksen aikana syntyviin uusiin politiikan tarpeisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi nopeaa reagointia vaativat ennalta arvaamattomat kehityskulut tai tapahtumat, kuten uudet epidemiat, elintarvikkeiden turvallisuudessa ilmenevät ongelmat tai luonnonkatastrofien edellyttämät toimet. Tietämyksen levittäminen ja siirto ovat EU:n tutkimustoimien keskeisiä lisäarvoa tuottavia tekijöitä. Tätä silmällä pitäen toteutetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä tulosten käyttöä teollisuudessa, päätöksenteossa ja yhteiskunnassa yleensä. Tietämyksen levittäminen katsotaan Kaikilla kaikilla aihealueilla erottamattomaksi osaksi toimia; turvallisuutta koskevalla aihealueella sovelletaan kuitenkin levittämisessä tarpeellisiksi katsottuja rajoituksia toimiin liittyvien luottamuksellisuusnäkökohtien vuoksi.tuetaan tietämyksen levittämistä ja tutkimustulosten siirtoa muun muassa päätöksentekijöiden käyttöön, jotta tieto EU:ssa tehtävän tutkimuksen tuloksista leviäisi paremmin ja tuloksia hyödynnettäisiin tehokkaammin. Tähän pyritään Tietämyksen levittämistä tuetaan muun muassa rahoittamalla verkostoitumistoimia, seminaareja ja muita tapahtumia, käyttämällä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ylläpitämällä tiedotus- ja sähköisiä palveluja, erityisesti CORDIS-sivustoa. Ohjelma toteutetaan siten, että se täydentää muita yhteisön ohjelmia ja toimii niiden kanssa synergisesti. Innovointia tukevia toimia toteutetaan kilpailukykyä ja innovaatioita koskevassa ohjelmassa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön osallistuu riittävästi pieniä ja keskisuuria yrityksiä 15 ja erityisesti osaamisintensiivisiä pk-yrityksiä. / Yhteistyö -ohjelmassa ja kullakin sen aihealueella toteutetaankin kauttaaltaan tähän tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä, kuten pk-yritysten osallistumista edistäviä tukitoimia. Toimenpiteisiin kytketään sekä määrällinen että laadullinen seuranta. Lisäksi tukea annetaan aloitteille, joiden tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman laajaa tieteellisiä kysymyksiä ja tutkimustuloksia koskevaa vuoropuhelua tiedeyhteisön ulkopuolisen suuren yleisön kanssa. Niin ikään tuetaan tiedeviestinnän ja - kasvatuksen alalla toteutettavia toimia. Näihin aloitteisiin ja toimiin voivat aiheellisissa tapauksissa osallistua myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tai tällaisten organisaatioiden muodostamat verkostot. Toimissa otetaan huomioon eettiset periaatteet sekä sukupuolinäkökohdat. Sukupuoliulottuvuus ja sukupuolten tasa-arvo huomioidaan kaikilla tutkimusaloilla. Eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää, että koko eurooppalaisen tutkimusalueen potentiaali pystytään hyödyntämään täydessä mitassa. 15 Pk-yrityksiin luetaan koko seitsemännessä puiteohjelmassa myös mikroyritykset. FI 17 FI

18 Sen vuoksi hankkeiden tavoitteena on tieteellinen huippuosaaminen. Hankkeet edistävät lisäksi todellisen eurooppalaisen tutkimusalueen aikaansaamista, koska niissä muodostetaan laajapohjaisia konsortioita ja saadaan tietoa siitä, miten henkilö- ja rahoitusresursseja voidaan käyttää optimaalisesti. Tuki valtioiden rajat ylittävälle yhteistyölle toteutetaan kaikilla aihealueilla seuraavien toimintamuotojen avulla: tutkimusyhteistyö yhteiset teknologia-aloitteet tutkimusohjelmien koordinointi kansainvälinen yhteistyö. Tutkimusyhteistyö EU:nYhteisön tutkimusrahoitus kohdistetaan suurimmaksi osaksi tutkimusyhteistyöhön. Tavoitteena on saada kaikilla keskeisillä kehittyvän osaamisen aloilla aikaan laadukkaita tutkimushankkeita ja verkostoja, jotka vetävät puoleensa tutkijoita ja investointeja Euroopasta ja koko maailmasta. Tutkimusyhteistyötä tuetaan erilaisin rahoitusjärjestelyin: rahoitusta voidaan antaa yhteistyöhankkeille, huippuosaamisen verkostoille sekä koordinointi- ja tukitoimille (ks. liite III). Yhteiset teknologia-aloitteet Joissakin erittäin harvoissa harvahkoissa tapauksissa TTK-tavoite on niin laaja ja tarvittavien voimavarojen määrä niin suuri, että saattaa ollaon perusteltua muodostaa pitkällä aikavälillä toimivia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa. Tämä uusi toimintamalli, joka perustuunäissä aloitteissa, jotka käynnistetään pääasiassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen esittämiin toimiin, toteutetaan työn pohjalta ja jotka kattavat yhdelläyhden tai muutamalla muutaman valikoidun osa-alueen tietyn alan tutkimuksen valikoidulla osa-alueella.tutkimuksesta Perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla tapahtuvassa toteutuksessayhdistetään yksityisen sektorin investointeja sekä kansallista ja EU:n antamaa julkista rahoitusta, mukaan luettuina tutkimuspuiteohjelmasta annettavat avustukset sekä Euroopan investointipankin lainarahoitus. Yhteisistä teknologia-aloitteista päätetään perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla käytettävistä yhteisyrityksistä tehdään päätökset yksitellen. Niiden rahoituksessa on yhdisteltävä julkisia ja yksityisiä varoja, joihin voi tarvittaessa sisältyä Euroopan investointipankin (EIP) lainarahoitusta muun muassa nk. riskijakorahoitusvälineen kautta. (tähän voi kuulua myös yhteisyrityksen perustaminen) tai perustamissopimuksen 166 artiklan mukaisesti tehtyjen erityisohjelmapäätösten nojalla. Määritettäessä mahdollisia yhteisiä teknologia-aloitteita sovelletaan avoimesti ja läpinäkyvästi toimien tiettyjä arviointiperusteita, joita ovat: Euroopan tason toimenpiteistä saatava lisäarvo huippuosaamisena mitattuna todellinen yhteiskunnallinen tarve ja hyöty FI 18 FI

19 kyvyttömyys saavuttaa tavoitetta nykyisin käytössä olevilla välineillä teollisuuden kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien vaikutusten suuruus tavoitellun päämäärän ja suoritteiden määrittelyn tarkkuus ja selkeys niiden rahoitus- ja muiden resurssien määrä, jotka teollisuus on sitoutunut panostamaan taloudelliseen kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien vaikutusten suuruus vaikutukset laajempien poliittisten tavoitteiden kannalta mahdollisuudet saada kansallista lisätukea sekä lisätä teollisuuden nykyistä jatai tulevaa rahoitusta vaikeudet saavuttaa tavoitetta nykyisin käytössä olevilla välineillä. Yhteisten teknologia-aloitteiden luonne on määriteltävä selkeästi erityisesti seuraavien seikkojen osalta: rahoitussitoumukset osanottajien sitoutumisen kesto sopimuksen tekemisen ja irtisanomisen ehdot teollis- ja tekijänoikeudet. Koska yhteiset teknologia-aloitteet ovat laajoja ja erittäin monitahoisia, pyritään varmistamaan huolellisesti, että niiden yhteydessä toimitaan avoimesti ja huippuosaamisen periaatetta noudattaen. Kaikki yhteisten teknologia-aloitteiden kautta toteutettava yhteisön rahoitus tapahtuu puiteohjelmassa noudatettavien huippuosaamisen ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että miten hyvin yhteiset teknologia-aloitteet ovat kaiken kaikkiaan sopusoinnussa ja koordinoituja samoilla aloilla toteutettavien kansallisten ohjelmien ja hankkeiden kanssa, puuttumatta kuitenkaan näissä sovellettaviin toteutusmenettelyihin. Yhteisten teknologia-aloitteiden toteutuksessa olisi niiden tavoitteiden saavuttamiseksi otettava huomioon pk-yritykset ja teknologiansiirtomahdollisuudet sekä ennakoitava koulutustarpeet. Lisäksi olisi huolehdittava siitä, että niiden hankkeet ovat avoinna laajalle osallistujien joukolle kaikkialla Euroopassa ja erityisesti pk-yrityksille. Myös EUREKA-klustereista saatua kokemusta voitaisiin hyödyntää teknologia-aloitteissa sellaisilla aloilla, jotka liittyvät klustereiden aloihin. Koordinointi suhteessa muihin kuin yhteisön tutkimusohjelmiin Tässä toiminnassa käytetään kahta päävälinettä: ERA-NET-järjestelmää sekä yhteisön osallistumista jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin tutkimusohjelmiin (perustamissopimuksen 169 artikla). Toiminta voi käsittää aiheita, jotka eivät suoraan liity määriteltyihin yhdeksään aihealueeseen, mikäli tällaisista aiheista saadaan riittävästi eurooppalaista lisäarvoaeu:n tasolla. Toiminnan avulla pyritään myös lisäämään synergiaa FI 19 FI

20 ja keskinäistä täydentävyyttä puiteohjelman sekä valtioiden välisten rakenteiden, kuten EUREKAn tai COSTin puitteissa toteutettujen toimien välillä 16. ERA-NET-järjestelmän avulla kehitetään ja lisätään kansallisten ja alueellisten tutkimustoimien koordinointia: luomalla julkisrahoitteisia tutkimusohjelmia toteuttaville toimijoille puitteet toimien koordinoinnin tehostamiselle; tähän sisältyy tuki uusien ERA-NETverkostojen luomiselle sekä jo olemassa olevien ERA-NET-verkostojen toiminnan laajentamiselle ja syventämiselle, joka voi tapahtua esimerkiksi laajentamalla niiden kumppanuuspohjaa sekä avaamalla vastavuoroisesti niiden ohjelmia; ERA-NET-verkostoja voitaisiin soveltuvissa tapauksissa käyttää Euroopan alueiden tai pienten ja keskisuurten jäsenvaltioiden välisessä ohjelmakoordinoinnissa, jotta ne pystyisivät osallistumaan yhteistyöhön suuren mittakaavan aloitteissa; joissakin harvahkoissa tapauksissa antamalla EU:nyhteisön lisärahoitusta niille osallistujille, jotka yhdistävät resurssejaanluovat yhteisen rahaston kansallisten ja alueellisten ohjelmiensa välisiä yhteisiä ehdotuspyyntöjä varten ( ERA-NET-PLUS ). Yhteisön osallistuminen yhteisesti toteutettaviin kansallisiin tutkimusohjelmiin perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla on erityisen tärkeää laajamittaisessa eurooppalaisessa yhteistyössä, jota jäsenvaltiot, joilla on yhteisiä tarpeita ja/tai intressejä, toteuttavat eri kokoonpanoissa ( vaihtelevan geometrian periaatteen mukaisesti). Tällaisia 169 artiklan nojalla toteutettavia toimia joihin voi liittyä yhteistyötä valtioiden välisten ohjelmien kanssa käynnistetään tarkoin määritellyissä tapauksissa aloilla, jotka määritetään läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa seuraavia perusteita soveltaen: relevanssi EU:nyhteisön tavoitteiden kannalta asetetun tavoitteen määrittelyn selkeys ja tavoitteen relevanssi seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden kannalta aiemman perustan olemassaolo (olemassa olevat tai kaavaillut kansalliset tutkimusohjelmat) Euroopan tasolla saatava lisäarvo mukana olevien ohjelmien koon ja määrän riittävyys kriittisen massan muodostumisen kannalta sekä ohjelmien käsittämien toimien samankaltaisuus 169 artiklan käytön soveltuvuus tavoitteiden saavuttamisen kannalta. 16 Tähän sisältyy rahoitustuki COSTin hallinto- ja koordinointitoimia varten. FI 20 FI

21 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisten yhteistyötoimien on luotava selvästi määriteltyä eurooppalaista lisäarvoa. Tässä puiteohjelman osiossa toteutettavia kansainvälisiä yhteistyötoimia ovat: kaikkien aihealueilla toteutettavien toimien avaaminen kaikkien kolmansien maiden tutkijoille ja tutkimuslaitoksille turvallisuutta koskevalla aihealueella sovellettavin tarvittavin rajoituksin sekä ponnekkaat toimet, joilla näitä rohkaistaan tarttumaan tilaisuuteen; kullakin aihealueella toteutettavat erityiset yhteistyötoimet, jotka toteutetaan kohdennetusti kolmansien maiden kanssa siinä tapauksessa, että molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita tekemään tiettyihin aiheisiin liittyvää yhteistyötä. Toimet valitaan kolmansien maiden tieteellisen ja teknologisen tason ja tarpeiden perusteella. Nämä toimet liittyvät läheisesti EU:n ja asianomaisten maiden tai maaryhmien kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin tai monenväliseen vuoropuheluun, ja ne ovat ensisijaisia välineitä EU:n ja näiden maiden välisen yhteistyön toteuttamisessa. Toimia ovat erityisesti seuraavat: Molempia osapuolia kiinnostavia aloja koskevien toimien lisäksi toteutetaan: toimiatoimet, joiden tavoitteena on parantaa ehdokasmaiden sekä EU:n naapurimaiden tutkimusvalmiuksia; sekä kehitysmaille ja nousevan talouden maille suunnattuja yhteistyötoimiasuunnatut yhteistyötoimet, joissa keskitytään niiden erityistarpeisiin muun muassa terveyden, maatalouden, kalastuksen ja ympäristön aloilla ja jotka toteutetaan näiden maiden valmiuksia vastaavin rahoitusehdoin. Tämä puiteohjelman osio kattaa kansainväliset yhteistyötoimet kaikilla aihealueilla ja myös aihealueiden rajojen yli. Toimet toteutetaan koordinoidusti puiteohjelman Ihmiset- ja Valmiudet -osioihin kuuluvien toimien kanssa. FI 21 FI

22 AIHEALUEET 1. Terveys Tavoite Tavoitteena on parantaa Euroopan kansalaisten terveyttä ja kohentaa terveyteen liittyvillä aloilla toimivien eurooppalaisten yritysten kilpailu- ja innovointikykyä. Samalla on määrä tutkia maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä, kuten uusia epidemioita. Painopisteenä on translaatiotutkimus (eli peruslöydösten muuntaminen kliinisiksi sovelluksiksi ja koetulosten tieteellinen validointi), uusien hoitojen, terveyden edistämisen menetelmien, ja ennaltaehkäisymenetelmien mukaan luettuna terveen ikääntymisen edistäminen diagnoosimenetelmien ja lääketieteellisten tekniikoiden kehittäminen ja validointi sekä kestävät ja tehokkaat terveydenhuoltojärjestelmät. Lähtökohdat Ihmisen genomin sekvensointi ja postgenomisessa tutkimuksessa hiljattain saavutettu edistys ovat mullistaneet ihmisen terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimusta. Mittavien tietomäärien integrointi, ja biologisten perusprosessien ymmärtäminen tutkiminen ja keskeisten teknologioiden kehittäminen terveysalan bioteollisuutta varten edellyttävätedellyttää, että eri alojen asiantuntemuksesta ja resursseista kootaan kriittisiä massoja, mikä Tämä ei ole mahdollista kansallisella tasolla.yksittäisten maiden omin voimintämä on tarpeen, jotta voitaisiin lisätä tietämystä ja valmiuksia interventioita varten. MerkittävänMerkittävä edistyminen edistyksen saavuttaminen terveyteen liittyvässä translaatiotutkimuksessa jota tarvitaan, jotta biolääketieteellisestä tutkimuksesta olisi käytännön hyötyä ja jotta se parantaisi elämänlaatua edellyttää myös monitieteisiä ja Euroopan laajuisia euroopanlaajuisia lähestymistapoja ja eri sidosryhmien mukanaoloa. Soveltamalla tällaisia lähestymistapoja Eurooppa voi osallistua tehokkaammin kansainvälisiin toimiin, joilla torjutaan maailmanlaajuisesti merkittäviä sairauksia. Monien sairauksien (esim. syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, tartuntataudit, psyykkiset sairaudet ja erityisesti ikääntymiseen liittyvät neurologiset sairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti) kliininen tutkimus nojautuu kansainvälisiin monikeskuskokeisiin, joissa tutkimukseen saadaan tarvittava määrä potilaita lyhyessä ajassa. Epidemiologinen tutkimus edellyttää suurta populaatiodiversiteettiä ja kansainvälisiä verkostojaverkkoja, jotta siitä saataisiin merkityksellisiä tuloksia. Harvinaissairauksien diagnoosi- ja hoitomenetelmien kehittäminen sekä näitä sairauksia koskevan epidemiologisen tutkimuksen tekeminen edellyttävät nekinedellyttää sekin useiden maiden yhteistyötä, jotta tutkimusta varten saataisiin suurempi määrä potilaita. Lisäksi kun terveyspolitiikan viitoittamaa tutkimusta harjoitetaan Euroopan tasolla, voidaan verrata keskenään eri malleja ja järjestelmiä ja kansallisten tietokantojen tietoja ja biopankkien potilasmateriaalia. Vahva Euroopan tasolla toteutettava biolääketieteellinen tutkimus parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä terveydenhoidon bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian aloilla jasekä lääketeollisuudessa farmaseuttisessa teollisuudessa. EU:n yhteistyö kehitysmaiden kanssa puolestaan mahdollistaa sen, että kyseiset maat voivat kehittää tutkimuskapasiteettiaan. EU:n on myös pyrittävä aktiivisesti luomaan innovaatioille otollinen ympäristö kansanterveyden tarpeita palvelevilla julkisen sektorin ja lääketeollisuuden aloilla farmaseuttisella alalla, erityisesti, jotta kliinisen tutkimuksen FI 22 FI