merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº7/ 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº7/ 2011"

Transkriptio

1 Nº7/ 2011 marraskuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Jäänmurron kilpailutilanne on vääristynyt Monitoimimurtaja Botnica jäi ilman jäänmurtosopimusta ONTUVAA KULKEMISTA Vuosaaressa ELÄKÖITYMISAALTO edessä merenkulussa BOTNICA BLEV UTAN isbrytaravtal SVAVELDIREKTIVET 1 orättvist

2 pääkirjoitus: sisältö: 4 Mitä tekee IMO? 6 Botnican hyytävä tilanne Nº7/ Työtapaturmat nousussa 15 Europarlamentaarikko: Rikkidirektiivi on epäreilu PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2011, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / 8 Epäkohtia Vuosaaressa 12 Matkanjohtajana Suomen ainoalla risteilijällä ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2011) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e Kulkemisongelmat Vuosaaren satamassa jatkuvat. ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort Jobissa: Matkanjohtajana Suomen ainoalla 12 risteilijällä Kannen kuvassa: Yt-matruusi Toni Lahdenmäki ja Pursimies Leo Westman monitoimimurtajan kannella. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 Merkitse kalenteriisi Jouluglögit! no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Helsinki ma klo Turku: ma klo Suomalaisten merimiesten työllisyys turvattava Suomen kauppalaivaston kehitys on ollut 2000-luvulla taantuva. Vuosina ulkomaanliikenteessä olleiden kauppa-alusten lukumäärä laski 129 aluksesta 114 alukseen eikä Suomeen liputettu uudisrakennuksia. Vuosina alusten miehistö vähentyi 1272 henkilötyövuotta ja myöhemmin suurten matkustaja-alusten ulosliputukset vähensivät henkilötyövuosia yli 500 lisää. Selvää on, että varaa ei ole menettää enää yhtäkään alusta eikä merenkulun työpaikkaa. Loppusyksy koetteli suomalaista merenkulkua olan takaa. Merenkulun kestouhka, rikkidirektiivin voimaantulo ja päästörajan lasku 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alkaen ei ole jättänyt rauhaan. Arvion mukaan rikkidirektiivi voi merkitä jopa 1,2 miljardin euron lisäkustannusta suomalaiselle ulkomaankaupalle. Todellinen helpotuksen huokaus koettiin 10. marraskuuta, kun saatiin viesti, että liikenneja viestintäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelmassa kaavaillut 20 miljoonan euron säästöt on päätetty kohdistaa uudelleen. Lokakuussa pöytään tuotiin myös esitys väylämaksujen korottamisesta. Hallitus esittää väylämaksuihin 12 prosentin korotusta, jolloin väylämaksut kasvaisivat 8,6 miljoonaa euroa ja tulokertymäksi muodostuisi yhteensä 80,6 miljoonaa euroa. Suurin kustannuspaine kohdistuu kotimaisiin aluksiin, jotka liikennöivät satamiimme säännöllisimmin. Ne pystyvät kulkemaan vahvoissakin jäissä itsenäisesti, toisin kuin useimmat ulkomaanlipun alla kulkevat alukset, jotka tarvitsevat jäissä jäänmurtaja-avustusta. Kotimaisilta laivoilta kerätyillä väylämaksuilla kustannetaan näin ollen ulkolaisten laivojen avustamista. Vakavin kotimaiseen merenkulkuun kohdistunut uhka loppukesän ja syksyn aikana on ollut liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelmassa kaavailtu 20 miljoonan euron säästö, jonka vaikutus suomalaisiin varustamoihin olisi ollut toteutuessaan dramaattinen. Todellinen helpotuksen huokaus koettiin 10. marraskuuta, kun saatiin viesti, että 20 miljoonan euron säästöt on päätetty kohdistaa uudelleen. Säästökohteet selvitetään helmi-maaliskuussa käytäviin seuraaviin kehysneuvotteluihin mennessä. Maan hallituksen päätös säästöjen kohdentamisesta uudelleen edellytti, että merenkulun alalle saadaan aikaan keskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen työehtosopimusratkaisu. Merimies-Unioni ja Suomen Varustamot päättivätkin aloittaa niin sanottuun raamisopimuksen soveltamiseen liittyvät työehtosopimusneuvottelut välittömästi. Raamisopimuksen kattavuutta arvioidaan mennessä, jolloin ammattiliittojen on annettava vastaus siitä, ovatko ne mukana raamissa vai eivät. Mikäli raamisopimuksesta tulee riittävän kattava, maan hallitus sitoutuu omasta puolestaan sovittuihin toimenpiteisiin sekä antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle.

3 Teksti: Saana Lamminsivu, Ilpo Minkkinen kuva: Schutterstock Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hallinnoi merenkulun turvallisuusasioita IMO tekee laajaa yhteistyötä eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa ja kuulee heitä. Merenkulkijoita edustaa IMO:ssa Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio (ITF) ja IFSMA (laivanpäälliköiden kv. yhdistys). ITF:n pysyvä edustaja IMO:ssa on Björn Erik Kristoffersen Norjasta. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) alainen organisaatio, jonka tehtävä on turvata ja kehittää merenkulun turvallisuutta. IMO pyrkii myös ehkäisemään merien saastumista. Suomalaisille merimiehille IMO on erityisesti tunnettu siitä, että merenkulkijoilta vaaditaan kansainvälisessä liikenteessä STCW-yleissopimuksen mukaiset pätevyyskirjat ja koulutuksen on täytettävä STCW-vaatimukset ennen kuin aluksessa voi työskennellä. Viime aikoina IMO on tullut erityisen tutuksi täällä Itämeren perukoilla rikkidirektiivistä. Rikkidirektiiviä alettiin valmistella alun perin juuri Kansainvälisen merenkulkujärjestön toimesta. IMO esittää, että laivojen polttoaineen rikkipitoisuus pudotetaan Itämerellä 0,1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, kun esimerkiksi Välimerellä sallitaan polttoaineille 4,5 prosentin pitoisuus vielä vuoteen 2020 saakka. Esitys ei ilahduta Suomen vientiteollisuutta ja rahtiliikenteen varustamoita nousevien kustannusten vuoksi. Mukavuuslippuvaltiot vallankahvassa IMO perustettiin Genevesssä vuonna 1948, jolloin järjestö tunnettiin vielä lyhenteellä IMCO (Inter-Governmental Maritime Consultative Organization). Nykyinen nimi International Maritime Organization, eli IMO otettiin käyttöön vuonna IMO laatii ja hyväksyy kansainvälisiä määräyksiä ja sääntöjä turvallisen sekä tehokkaan meriliikenteen ja puhtaiden merien takaamiseksi. IMO:lla on tällä hetkellä 170 jäsentä, jotka edustavat valtioita yleensä kunkin Lontoon keskustoimistossa työskentelee noin 300 henkeä, jotka edustavat yli 50 eri kansallisuutta. IMO:n pääsihteeri Efthimios Mitropoulos saapuu Kreikasta. Pääsihteeri vaihtuu ensi vuoden alusta ja uutena pääsihteerinä jatkaa Koji Sekimizu Japanista. valtion merenkulkuviranomaisen kautta. Merenkulun erityispiirteenä on syytä kiinnittää huomiota sellaisiin jäsenvaltioihin (flag states), kuten Liberia, Marshallinsaaret, Antigua & Barbuda, Cookinsaaret jne. Näihin maihin, eli mukavuuslippuvaltioihin, laivoja rekisteröidään, jotta saadaan kustannuksia, eli merimiesten palkkoja, alhaisemmiksi. Lisäksi voidaan vielä mahdollisesti liikennöidä vanhoilla ja alikuntoisilla aluksilla, koska näissä maissa viranomaisvalvonta on olematonta. Näitä merenkulun merkittäviä lippuvaltioita edustavatkin sitten IMO:n kokouksissa yleensä sujuvaa englantia puhuvat herrasmiehet tai ladyt, joiden koti tosin on huomattavasti lähempänä Lontoon päämajaa kuin se lippuvaltio, jota he edustavat. IMO:n työ IMO laatii ja hyväksyy kansainvälisiä sopimuksia (Convention) ja säännöstöjä (Protocol), joita IMO:n jäsenvaltioiden tulee noudattaa. Tämän lisäksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö laatii paljon ohjeistuksia (Guidelines) ja suosituksia (Recommendations), joita suositellaan otettavaksi käyttöön jäsenvaltioissa. Säännöt (Codes) kuuluvat myös IMO:n perustyökaluihin. Ne ovat usein yleiskokouksen hyväksymiä päätöksiä, joita jäsenvaltioiden suositellaan nou- IMO merimiesten arjessa Merimiesten työtä koskettavia IMO:n sopimuksia ja määräyksiä ovat muun muassa: Näkökanta IMO:n toimintaan dattavan. Säännöt laaditaan usein siten, että niistä voidaan säätää myöhemmässä vaiheessa pakollisia. Esimerkki säännöistä: the International Safaty Management (ISM) Code. Jotkut säännöt tosin on säädetty heti siten, että jäsenvaltion on oman lainsäädännön implementoinnin kautta otettava ne käyttöön yhteisesti sovitun ajankohdan jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi STCW code ja ISPS Code. SOLAS-yleissopimus, International Convention for the Safety of Life at Sea, eli kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä STCW, The International Convention on Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers, eli kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus ISM, International Safety Management Code, eli kansainvälistä turvallisuusjohtamista koskevat säännöt ISPS, The International Ship and Port Facility Security Code, eli alusten ja satama-alueiden kansainvälinen turvasäännöstö MARPOL, International Convention for the Prevention of Pollution from Ships, eli kansainvälinen yleissopimus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä Suomen Merimies-Unionin toimitsija/itf-tarkastaja Ilpo Minkkinen osallistuu vuosittain Suomen delegaatiossa MSC- ja STW-alakomitean kokouksiin. IMO:n tärkeät kokoukset pidetään niin sanotussa suuressa salissa. Jokaisella valtiolla on yleisistunnoissa yksi ääni. Tämän lisäksi IMO:n kokouksissa on läsnä myös erilaisia järjestöjä, jotka voivat hakea vuosittain perustellusti joko kokousten neuvonantajiksi tai seuraajiksi, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Muun muassa Euroopan unioni ja Afrikan unioni ovat läsnä kokouksissa, mutta niillä ei ole äänioikeutta. EU:n rooli näkyy nykyisin IMO:n työskentelyssä siten, että EU:n jäsenvaltioiden edustajilla on ennen IMO:n merkittävimpiä kokouksia koordinaatiokokoukset, joissa määritellään EU:n yhteinen linja tärkeimpiin kokouksen asialistalla oleviin asioihin. Tästä EU:n yhteisestä linjasta ei sitten pienillä mailla, kuten Suomella, ole mahdollisuutta esittää omaa eriävää kantaa isossa salissa ns. plenarissa, eli täysistunnossa. IMO:n rakenne Yleiskokous IMO:n korkein päättävä elin, joka koostuu kaikista jäsenvaltioista. Kokoontuu säännöllisesti kahden vuoden välein. Neuvosto Vastaa hallitusta ja kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sekä tarpeen vaatiessa. Valitaan jokaisen yleiskokouksen yhteydessä ja toimii kaksivuotiskauden ajan. Neuvosto valvoo ja ohjaa IMO:n työtä. Neuvosto koostuu 40 jäsenestä, jotka yleiskokous valitsee keskuudestaan. Neuvoston jäsenet valitaan kolmen eri kategorian perusteella. Kategorioissa painavat esimerkiksi lippuvaltion laivaston koko ja alueella harjoitettavan kauppamerenkulun laajuus/määrä. Näin ollen neuvoston jäsenvaltioiden joukossa edustettuina ovat muun muassa Panama, Kiina, Venäjä, Filippiinit sekä Malta. Komiteat IMO:n työssä tärkeitä toimielimiä ovat komiteat, joita on yhteensä viisi kappaletta: merenkulun turvallisuuskomitea, Maritime Safety Committee (MSC) meriympäristön suojelukomitea, Marine Environment Protection Committee (MEPC) laillisuus-/lakiasiain komitea, Legal Committee (LEG) teknisen yhteistyön komitea, Technical Co-operation (TCC) ja komitea koskien ns. fasiliteetteja eli helpottaa paperityötä merenkulussa, Facilitation Committee (FAL) Alakomiteat Tämän lisäksi on useita alakomiteoita, jotka tukevat pääkomiteoiden työtä. Alakomiteoissa tehtävä työ on ennen kaikkea tärkeää ruohonjuuritason työtä, jossa käsitellään paljon käytännön merenkulkua koskevia kysymyksiä. Tässä tärkeimpiä niistä, jotka ovat merenkulun turvallisuuden ja meriympäristön suojelun alakomiteoita: nestemäiset tavarat ja kaasut, Bulk Liquids and Gases (BLG) vaarallisten tavaroiden kuljetus ja kiinteät lastit sekä konttikuljetukset, Carriage of Dangerous Goods, solid Cargoes and Containers (DSC) paloturvallisuus, Fire Protection (FP) lippuvaltion oman lainsäädännön muuttaminen yleissopimusten mukaisiksi, Flag State Implementation (FSI) vahdinpitoa ja koulutusta koskevat normit, Standards of Training and Wathckeeping (STW) 4 5

4 Liikennevirasto teki jäänmurtosopimuksia monitoimimurtaja Botnica jäi ilman sopimusta Jäänmurron kilpailutilanne on vääristynyt. Monitoimimurtajat on saatava merenkulun tukien piiriin kuten muutkin alukset. Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Saana Lamminsivu, Pentti Holappa Liikennevirasto allekirjoitti lokakuun lopussa Arctia Offshore Oy:n kanssa sopimuksen monitoimimurtajien Fennica ja Nordica käytöstä Suomen jäänmurrossa. Liikennevirasto sopi samalla myös siitä, että jäänmurrossa käytetään Alfons Håkans -varustamon Zeus-alusta sekä siitä, että jäänmurtoon hankitaan tarvittaessa lisäkalustoa Ruotsista. Sen sijaan suomalainen Zeus on suomalaisen merenkulun tukijärjestelmän piirissä, minkä vuoksi sen työvoimakustannustaso on huomattavasti alhaisempi kuin tukien ulkopuolella olevan Botnican. Myös ruotsalainen murtajakalusto on ulkomailla toimiessaan ruotsalaisen tukijärjestelmän piirissä. monitoimimurtaja Botnica jäi sopimuksen ulkopuolelle. Syyksi siihen, että monitoimimurtaja Botnicaa ei kelpuutettu mukaan lisäjäänmurtosopimukseen ja siihen, että se on syrjäytetty Zeus-aluksella ja mahdollisella ruotsalaisella murtajalla, on ilmoitettu Botnican korkea kustannustaso. Sanomatta on kuitenkin jätetty se, että Zeus on suomalaisen merenkulun tukijärjestelmän piirissä, minkä vuoksi sen työvoimakustannustaso on huomattavasti alhaisempi kuin tukien ulkopuolella olevan Botnican. Myös ruotsalainen murtajakalusto on ulkomailla toimiessaan ruotsalaisen tukijärjestelmän piirissä. Monitoimimurtajat on saatava merenkulun tukien piiriin Suomen Merimies-Unioni on jo usean vuoden ajan vaatinut merenkulun tukien ulottamista suurimman osan vuotta ulkomailla liikennöiviin ja kansainvälisessä kilpailussa oleviin monitoimimurtajiin. Se, että monitoimimurtajat eivät ole merenkulun tukien piirissä, tarkoittaa sitä, että niiden työvoi- makustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin kilpailijoilla, joihin sovelletaan joko suomalaista tai muun EU-valtion tukijärjestelmää. Vastikään solmittu lisäjäänmurtoa koskeva sopimus, jossa Botnica on syrjäytetty suomalaisella tukijärjestelmien piirissä olevalla aluksella, osoittaa, että aluksella, joka ei ole tuen piirissä, ei ole mahdollisuuksia menestyä edes kotimaisessa kilpailussa. Suomen Merimies-Unioni edellyttää maan hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimiin merenkulun tukien ulottamiseksi myös monitoimimurtajiin. Tämä kasvattaa vuotuisia tukimenoja vain noin 4 miljoonalla eurolla, mutta takaa sen, että monitoimimurtajat pysyvät Suomen lipun alla ja sen, että ne ovat kilpailukykyisiä niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Pysyminen Suomen lipun alla turvaa myös sen, että monitoimimurtajilla työskentelevät noin 150 suomalaista erikoiskoulutettua merenkulkijaa säilyttävät työpaikkansa sekä sen, että jäänmurron osaaminen ei häviä Suomesta. Botnican korvaaminen toisella murtajalla hyytää Merimies-Unionin Arctia Shippingin pääluottamusmies Rauno Mutka on huolestunut Botnican jäämisestä ilman sopimusta. Ei ole todellakaan mikään hyvä asia. Botnicalle olisi ollut talvella kyllä aivan varmasti töitä Suomenlahden ja Selkämeren jäänmurrossa. Mutka palauttaa mieliin muun muassa viime talven, jolloin kaikki murtajat olivat ajossa. Botnicaa on kutsuttu aina hädän hetkellä huutaen apuun, kun muistelemme menneitä jäätalvia, Mutka muistuttaa. Yt-matruusi Toni Lahdenmäki ja Pursimies Leo Westman monitoimimurtajan kannella. 6 7

5 Teksti: Saana Lamminsivu 3Epäkohtaa Ruisleipärahasto & ontuvaa kulkemista Vuosaaressa Merimiesten kulkemisongelmat Vuosaaren satamassa jatkuvat: nyt myös parkkipaikoista tehtiin maksullisia. Väylämaksujen korotusesitys hallatyö suomalaiselle merenkululle Hallitus antoi eduskunnalle esityksen väylämaksujen korottamisesta 5. lokakuuta. Teksti: Saana Lamminsivu KUVA: Pentti Holappa 3. Ruisleipärahasto M/s Finnstarin miehistö pisti pystyyn ruisleipärahaston, kun suomalainen peruselintarvike, ruisleipä, korvattiin saksalaisella vehnäsellä. Meillä on peltipurkki, johon kaikki vapaaehtoiset voivat heittää roponsa. Suomen päästyämme joku kipaisee sitten kauppaan ja hakee kunnon ohrasta. Kaikki lähti liikkeelle työnantajan aloitteesta: provianttia alettiin ostaa Saksan päästä, koska se on siellä tunnetusti edullisempaa. Ensimmäinen korvaustuote oli jogurtti, jonka 1. Parkkipaikasta maksullinen Entisten ilmaisten autoparkkipaikkojen muuttuminen maksulliseksi herättää ärtymystä Vuosaaresta seilaavien merimiesten keskuudessa. Aluksellemme saapui kuukausi sitten kirje, jossa kerrottiin, että merihenkilöstön parkkipaikat muuttuvat maksullisiksi 1. marraskuuta, M/s Finnstarin luottamusmies Jori Mikkola kertoo. Merimiesten käytössä Vuosaaressa on ollut yksi halli, jossa on noin 90 autopaikkaa. Hallin omistaa Finnlines, joka pulittaa merimiehiltä autopaikasta jatkossa 50 euron kuukausivuokraa. Törnin pituus voi olla kolmekin viikkoa, jona aikana voimme käydä Vuosaaressa pari - kolmekin kertaa viikossa, Mikkola muistuttaa. Autolla pääsee liikkumaan Vuosaaresta moniin paikkoihin ympäri pääkaupunkiseutua, etenkin kun sataman kuljetuksissa ilmenee edelleen ongelmia. 2. Vuosaaren kuljetukset toimiviksi Merimies-Unioni, muut merenkulun työmarkkinajärjestöt ja Merimiespalvelutoimisto ovat vaatineet jo useampaan otteeseen parannusta Vuosaaren satamassa kulkemiseen. ILO:n merityösopimuksen mukaan merimiehillä tulee olla mahdollisuus päästä käyttämään maissa olevia palveluja (free access to shore). Vuosaaressa merimiesten kuljetuksia laivan ja terminaalin välillä hoitaa FL Port Services Oy. Yhtiö on osa Finnlines-konsernia, joten kuljetus on varustamon miehistölle ilmaista. Ulkopuolisilta kuljetuksesta peritään 20 euroa. Kaikki varustajat eivät suostu kustantamaan matkaa, joten etenkin satamaan saapuvat ulkomaalaiset merimiehet ihailevat Vuosaarta palveluineen useasti vain laivan venttiilin takaa. FL Port Services hoitaa Vuosaaressa myös alusten kiinnityksiä ja irrotuksia, mistä johtuen kuljetusta laivan ja terminaalin välillä voi joutua odottamaan pitkän aikaa. Jos pojat ovat avustamassa ensin satamaan saapuvia ja sieltä lähteviä aluksia, kuljetuksen saapuminen voi kestää. Terminaaliin päästyä joutuu odottamaan vielä bussia, jolla pääsee pois satamasta. Kahden tunnin päivävapaan aikana ehtii tehdä edestakaisen matkan Vuosaaren metroasemalle, Mikkola kuvailee toiviotaivalta. tilalle tuli ämpäri jogurtti ja hillopurkki. Sen jälkeen kajottiin maitoon. Saksalaisella ruoalla toki elää, mutta kyse on periaatteesta: maksamme ruoastamme verotusarvon, joten toivomme saavamme rahallemme vastinetta. Vääryys on, jos varustamo laittaa välistä omaan liivintaskuunsa. Hyvä ruoka tuottaa ihmisille mielihyvää ja antaa puhtia töihin!, Mikkola muistuttaa myös ruoan psykologisista vaikutuksista ja toivoo varustamolta vastaantuloa joidenkin elintarvikkeiden hankinnassa. Väylämaksuihin esitetään 12 prosentin korotusta. Väylämaksuihin tulisi lisäystä 8,6 miljoonaa euroa ja tulokertymäksi muodostuisi 80,3 miljoonaa euroa 71,7 miljoonan euron sijasta. Maksukorotukset esitetään kohdennettavaksi tasaisesti kaikkiin maksuluokkiin. Esityksen mukaan muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Virkamiestyönä valmisteltu esitys merenkulkujärjestöjä ei kuultu Esitys väylämaksujen korottamisesta saapui merenkulkujärjestöille puskan takaa. Niin varustajat kuin Suomen Merimies- Unioni vastustavat väylämaksujen korotusesitystä. Yleensä uutta lakiesitystä valmisteltaessa sidosryhmät kuten merenkulkujärjestöt otetaan mukaan väylämaksulain muutosta koskevaan työhön. Nyt väylämaksulain muutosesitys valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriössä virkamiestyönä vaalien mentyä ilman aikaisemmin toteutettua selvitystyötä korotuksen vaikutuksista. Lakiesityksen mukaan väylämaksujen korotustarpeen taustalla on tavoite kattaa jäänmurron ja väylänpidon kustannukset väylämaksuilla. Erityisesti jäänmurron kustannukset ovat nousseet kahden kovan talven vuoksi ja väylämaksun kertymä jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Suomalaiset maksavat ulkomaalaisten laivojen jäistä avustamisen Merenkulkujärjestöissä hallituksen esitystä väylämaksujen korottamisesta on seurattu sekavin tuntein. Väylämaksujen korotuksesta raskaimmin joutuvat maksamaan suomalaiset varustamot. Kotimaisten ja ulkomaalaisten kauppa-alusten välille onkin kasvanut syvä lähtökohtainen railo, jossa Suomi maksaa ja muita avustetaan. Kotimaisten alusten rakentaminen ja ylläpito on kallista. Suurin osa laivoistamme pystyy seilaamaan vahvoissakin jäissä itsenäisesti, mikä nostaa myös niiden polttoainekuluja. Sen sijaan Suomeen saapuvia ulkomaan lipun alla olevia aluksia on lähes poikkeuksetta avustettava jo heikoissakin jääolosuhteissa. Monet aluksista jopa sammuttavat koneensa, kun jäänmurtaja kiskoo niitä kohti satamaa. Ulkomaalaiset laivat säästävät siis polttoainekuluissa ja suomalaiset alukset toimivat käytännössä niiden jäistäavustamisen maksajina. SMU: väylämaksutyöryhmä perustettava Merimies-Unionin mielestä hallituksen esitys väylämaksujen korottamisesta on hätäisesti valmisteltu. Merimies-Unioni onkin ehdottanut erillisen väylämaksutyöryhmän perustamista. Työryhmän kokoonpanossa tulisi ottaa huomioon elinkeinon ja alan toimijoiden riittävä edustus ja sen toimeksiannon tulisi sisältää ainakin väylämaksujen suuruuteen ja perusteisiin ja väylämaksuilla katettaviin kustannuksiin, kuten väylänhoitoon sekä jäänmurtotoimintaan liittyvät kysymykset. Liikenneministeri: väylämaksujärjestelmän kriteerit tarkasteltava uudelleen Eduskunta keskusteli hallituksen väylämaksuesityksestä 18. lokakuuta. Käydyissä puheenvuoroissa nousi myös ilmi, että suomalaista merenkulkua uhkaa väylämaksun lisäksi myös monet muut paineet, kuten rikkidirektiivin mahdollinen voimaantulo vuonna Liikenneministeri Merja Kyllönen kannatti väylämaksujärjestelmän kokonaisvaltaista tarkastelua: Allekirjoittaneena ministerinä pidän erittäin tärkeänä sitä, että koko väylämaksujärjestelmän kriteerit tarkastellaan uudelleen ja uudistetaan kokonaisvaltaisesti

6 Jäänmurtajilla työskentelee paljon vuonna 1950-luvun puolivälissä syntyneitä, Pepe ja Jallu laskevat. Pepe jää eläkkeelle ensi vuoden alusta 2012 ja Jallu vuotta myöhemmin Monille jäänmurtaja toimi kotina, eikä heillä ollut toista osoitetta. Postikorttiin kirjoitettiin siis: jäänmurtaja Urho. Kirja on kunnianosoitus suomalaisille jäänmurron ammattilaisille: murtajien miehistöille, jäänmurtajia suunnitelleille insinööreille ja telakoiden osaajille", toteavat Ari Turunen & Petja Partanen tietokirjansa saatetekstissä. Raakaa voimaa suomalaisen jäänmurtamisen tarina Raakaa voimaa kertoo vetävästi ja upein kuvin jäänmurtamisen tarinan. Teos esittelee komeat murtajat sekä niihin liittyvien keksintöjen historian. Hyvinvointilomat ry/ Perhelomat ry:n lomat 2012 Hyvinvointilomat ry/perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta. Urhon "kummisedät" Jäänmurtajilla ja monissa muissa varustamoissa on tiedossa lähivuosina suuri eläköitymisaalto, kun 1950-luvun puolivälissä syntyneet ikäluokat jäävät eläkkeelle. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Pehr-Erik Nurmio, eli alias Pepe, karkasi merille heti rippikoulusta päästyään. Äiti iloitsi merille lähdöstä, merikarhu-isä ei niinkään. Kulkupelin Pepe keksi Kemiön saaren polkupyöräliikkeestä. Sitten vaan liikettä niveliin! Kemiön kivikot karisivat taakse, kun hän survoi pyörään vauhtia. Ensimmäinen pysähdys oli jäänmurtaja Murtaja, jossa hurahti kaksi vuotta. Tuona aikana kypsyi ajatus kokin ammatista. Koululaiva Suomen Joutsenella Pepe törmäsi myös tulevaan työtoveriinsa Veikko Jallu Jokiseen. Myöhemmin miehet päätyivät jäänmurtajavarustamoon töihin, Pepe ensimmäisen kerran vuonna 1972 ja Jallu Presidentti Urho Kekkosen mukaan nimetty jäänmurtaja Urho laskettiin vesille Pepe ja Jallu kuuluivat kalustoon jo tuossa vaiheessa. Ajat olivat toiset: Syötiin peltilautasilta ja -mukeista raskasta ruokaa, silliä ja muusia. Kiinankaalin tulo tiesi pakollista kevennystä ruokavalioon, Urhon kummisedät muistelevat. Alusten miehitysmäärä oli aivan eri luokkaa kuin tänä päivänä. Murtajilla työskenteli tuolloin vielä jopa 45 henkeä. Talousosastollakin oli kymmenen ihmistä töissä. Talouspuolen työntekijöistä kaikki olivat naisia. Pepe oli ensimmäinen kokelas, joka uskalsi koettaa onneaan hamevaltakunnassa. Emäntä oli sanotaanko: tuima. Pelin henki tehtiin Pepelle heti selväksi: Se mitä tapahtuu keittiössä, pysyy keittiössä, emäntä painoi ohjeen Pepen päähän. Ruoanvalmistuksen salat opeteltiin samassa kurinalaisuudessa: jos makkarakastike ei ollut emännän mielestä laadun mukaista, kattila ja onneton kokkioppilas saivat kyytiä, nauraa Pepe menneille makeasti jälkikäteen. Kotipaikka: jäänmurtaja Urho Vuorottelu tuli merille vasta vuonna Tätä ennen jäänmurtajilla kolisteltiin yhtä soittoa kuusi kuukautta. Maihin ei ajateltukaan mennä, Pepe ja Jallu veistelevät. Monille jäänmurtaja toimi kotina, eikä heillä ollut toista osoitetta. Postikorttiin kirjoitettiin siis: jäänmurtaja Urho. Pitkät törnit ja eristäytyminen muusta maailmasta jättivät miehistöön jälkensä. Niillä, jotka asuivat keulassa oli pahinta, jos jäissä rynkytettiin kuukausikaupalla. Vapaan koitettua merimies astui laivasta ulkomaailmaan aroin, pelokkain askelin. Kadulla kiersi mieluummin kulmien kautta kuin asteli torin halki. Maihin tultua pelkäsi ihmisiä, miehet myöntävät. Nuorena sitä kuitenkin jaksoi ja törnistä toipumista nopeuttivat kummasti taskun pohjalla kuumottavat setelit. Vapaalle päästyä nautittiin vapauden riemuista ja iloista kunnon merimiehen lailla eikä Koti- Kemiöön menty enää pyörällä polkemalla, vaan taksilla, milläs muulla! "Nyt jään paksuus on noin metri. Tuuli uivertaa 20 metriä sekunnissa. Alus pyörähtää ruoripotkuriensa ansoista akselinsa ympäri kevyesti ja etsii valonheittimillään jo jäätynyttä väylää. Kaikki tapahtuu helpon oloisesti ja varmasti. Ketterän liikkuvuuden ja väännön takaavat potkureiden 15 megawatin voima, joka vastaa pientä voimalaitosta. Samalla määrällä energiaa pärjäisi kotia vuoden." Kirjan hinta Merimies-Unionin jäsenille 33 e + postikulut 3,90 e Kirjan voi tilata Atena-kustantamon kotisivuilta: (kampanjakoodi tilaussivulle: Merimiesunioni) Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. Eläkeläisten erityisviikot (eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Pilkkiviikko euroa Hyvän olon viikko euroa Työttömien erityisviikot (työttömille ja heidän perheenjäsenilleen) Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Plussaa elämään ,50 euroa Plussaa elämään ,50 euroa Pienten lasten erityisviikot (liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Vekaraviikko euroa Lisätiedot ja hakemuslomakkeet: Arja Merikallio / SMU ry p. (09) tai Hakemusten palautusosoite: Suomen Merimies-Unioni / Arja Merikallio John Stenbergin ranta HELSINKI. alle 16-v. ilmaiseksi alle 16-v. ilmaiseksi

7 Risteilyjen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Matkoille lähdetään yhä useammin oppimaan ja kuulemaan paikallisista asioista, historiasta ja nähtävyyksistä. Elämysmatkan oppaana toimii matkanjohtaja. Teksti: Markku Jalonen Kuva: Markku Jalonen Kartta: Kristina Cruises Oy Matkatulkkiopas Huippuvuorilta Aqabaan Kristina Cruises -varustamo on risteillyt laajalla alueella kartalta risteilykohteita tutkittaessa. Pohjoisin kohde ovat olleet Huippuvuoret, jossa keula on tökätty samaan jäätikköön, joka yltää aina pohjoisnavalle asti. Siellä on ongittu Magdalena vuonosta jäävuoren palasia matkustajien viskilaseihin. Grönlannissa on pyydetty turskaa ja monneja. Varustamon eteläisin kohde on puolestaan Länsi-Afrikka, jossa on ajettu Kap Verden, Gambian ja Senegalin väliä, missä ongittiin lentokaloja ilmasta. Läntisin kohde oli pitkään Kypros, mutta Punainenmeri, josta tultiin kipin kapin pois tammikuussa 2011, reissun myötä Aqaba jäi läntisimmäksi. Osa maailman suurista risteilyvarustamoista seilaa samoja reittejä pitkin, toiset taas vaihtelevat niitä suurestikin. Suomalaisen Kristina Cruises -varustamon alukset, aiemmin M/s Kristina Regina ja 2010 syksystä alkaen M/s Kristina Katarina, vierailevat vuosittain noin 25 maassa ja satamassa. Vuoden 2011 syksyyn mennessä varustamon laivat ovat kiertäneet maailmalla yhteensä jo 223 eri satamassa. Monipuoliset risteilyreitit ovat haastavia koko aluksen miehistölle, mutta erityisesti matkanjohtajalle, jolle lähes kaikki satamat ovat tuttuja. Kysytäänpä siis mitä tahansa mistä tahansa kohteesta, niin aina jotain tiedon jyvää heruu. Pitkä tietotaival on kuitenkin vaellettu varustamon risteilyliikenteen alkuajoista tähän päivään pääsemiseksi. Laiva ja palmu samaan kuvaan M/s Kristina Reginan ensimmäinen reissu Malagaan on jäänyt ikimuistoiseksi. Tarkkaa tietoa siitä, mihin oikein oltiin menossa ei ollut, vaan idea oli saada pitkälti laiva ja palmut samaan kuvaan. Olin vieraillut kaupungissa toki aiemmin, mutta muistikuvat olivat unohtuneet ajan kuluessa. Risteilymatkustajille informaatiota matkakohteesta välitettiin piirtoheittimen ja kehnohkon karttakalvon kautta mutumenetelmällä: tässä on varmaan kirkko ja tuossa kai pääkatu. Jälkikäteen muutamat pioneerimatkustajat sanoivat, että kyllähän sinä hyvin puhuit, mutta en ihan kaikkea ymmärtänyt. No, kaikkea ei ymmärtänyt itse puhujakaan. Varustamon risteilyosaaminen on kehittynyt huikeasti vuosien varrella. Vuonna 2010 alusten matkustajien tarpeisiin on laadittu laajoja tietoiskuja jo yli 110 matkakohteesta. Tämän lisäksi tarjolla on runsaasti muutakin tietoa kohteista, kuten kirjallisuutta, karttoja sekä ehkä päällimmäisenä matkaoppaan itse hankkimaa tietoa. Vihannesvaraston vahdilla konepyssy kourassa Risteilymatkustajat ovat pohjattoman uteliaita ja haluavat nähdä sekä kokea paljon. Toisinaan esiintyy tilanteita, joissa matkustaja saattaa hämmästyä, jos opas/tulkki/ matkanjohtaja/merimies ei tiedäkään, mikä kasvi niityllä kukkii. Perinteisen lomamatkan oppaat ovat kohteissaan usein vuosikausia, jotkut jopa naimisissa paikallisten kanssa. Retket ovat samat viikosta toiseen, ja niinpä monet yksityiskohdat tulevat tutuiksi. Risteilyaluksen matkanjohtaja sen sijaan seilaa joka päivä eri satamaan ja hänen päästään pitää löytyä tietoa, ei vain yhden saaren yksityiskohdista, vaan jopa yli 200:n eri kohteen tiedosto, joten aivojen muistitilaa on löydyttävä ainakin 512 megabittiä! Kaikkea ei voi pitää päässään: jokaisella retkellä on mukana myös paikallisopas, joka kertoo nähtävyyksistä ja muista asioista matkanjohtajalle, joka puolestaan kääntää ne suomeksi matkustajille. Näin opastuksesta saadaan sekä reaaliaikainen, että vuorovaikutteinen ja retkeläisillä on mahdollisuus tehdä oppaalle myös kysymyksiä päivän aikana. Paikalliseen ei ole kuitenkaan aina luottamista ja hänen kielitaitonsakin saattaa olla joskus niin ja näin, joten sekaannuksia saattaa tulla. Kaikkea tarjottua tietoa ei voi myöskään aina uskoa. Esimerkkinä voidaan pitää libyalaista opasta, joka vankilan ohi ajettaessa täysin pokerinaamalla kysyttäessä ilmoitti, että kyseessä oleva rakennus on vihannesvarasto, jossa on tomaatteja sekä persikoita. Villejä vihanneksia, joita pitää konepyssy kädessä vahtia, jotteivät hypi kuusimetristen piikkilanka-aitojen yli! Usko tai älä. Jalosen kuvia lisää webissä: > merimiesammatit > muut ammatit Laitavihmainen retkukka Matkaoppaan työssä myös kielikommelluksien oikominen on arkea. Paremmin paikallista kieltä haasteleva opas selosti retkeläisille silmiään räpäyttämättä, että lehmät tuottavat Islannissa viisi tonnia lihaa vuodessa! Oppaan tarkoituksena oli tietysti sanoa maitoa (milk), mutta hän äänsikin lihaa (meat) you now tis vite ting? Yes. Melkoista vääntämistä joskus touhu siis on ja esimerkkikin on helpoimmasta päästä. Matkaoppaalle varman tiedon välittäminen on kuitenkin kunnia-asia. Odotukset matkaopasta kohtaan ovat siis suuret ja toisinaan hänen on oltava kuin kävelevä tietosanakirja. Paikallisliikenteen aikataulujen lisäksi on oltava vielä hortonomikin ja tunnistettava, onko tämä nuokkukäenkaali vai laitavihmainen retkukka ja auta armias, jollet tiedä! Aikojen saatossa varustamon matkanjohtajien ydinjoukolle onkin kasvanut eräänlainen kakkosmuisti. Mikäli hänet herätetään keskellä yötä ja kysytään, kuinka korkea on Etna, niin kyllä se sieltä tulee - ainakin likiarvo. Tiedonkeruuta sirpaleista Matkanjohtajan työ ei suinkaan ole pelkkää paikallisoppaan puheen ymmärtämistä ja kääntämistä. Kohteeseen tutustuminen ennakkoon on hyödyllistä ja tärkeää. Työ alkaa usein jo kotona, jossa tulevista työkohteista haetaan tietoa niin internetistä kuin kirjoista ja esitteistä. Suurin työ on uusissa kohteissa ja varsinkin niissä, jotka eivät ole matkakohteena vielä tunnettuja. Tällaisia ovat muun muassa eksoottinen Libya, jonne ei ikävä kyllä vähään aikaan mennä sekä kauan suljettuna ollut Albania. Matkanjohtajien työ on siis tiedonjyvien etsimistä ja yhteenkeräämistä usein hyvinkin vähäisistä lähteistä. Mistähän maasta löytyvät esimerkiksi Durres ja Koper? Matkustajat ovatkin olleet monesti ihmeissään, kun upouuden vierailupaikan kohdeinfo on ollut tarkkaa, vaikka ette ole vielä koskaan aiemmin käyneet täällä. Vierailun myötä oma tietämys vahvistuu ja paikan päältä saa taltioitua kuvia ja uutta lisätietoa sekä kohdeluetteloon uuden paikkakunnan

8 Kuljetusalan Työttömyyskassa Työttömyyskassa tiedottaa: Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki Työttömyyskassa tiedottaa : Jatkohakemusten maksupäivät Puhelinpäivystys p. (09) ma pe klo Faksi: (09) Postin kautta kassalle saapuneiden kokonaan työttömien ja lomautettujen jatkohakemukset neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolta ovat jatkossa maksussa perjantaisin ja tiistaisin. Työttömyyskassalle maanantaina ja tiistaina saapuneet jatkohakemukset maksetaan saman viikon perjantaina. Keskiviikkona, torstaina ja perjantaina kassalle saapuneet hakemukset maksetaan seuraavan viikon tiistaina. Verkkopalvelun, mobiilipalvelun ja puhelinkassan kautta saapuneet jatkohakemukset ovat maksussa nopeimmillaan kahdessa päivässä. Usein kysyttyä: 1. Olen työttömyyskassan jäsen ja ollut Kelan maksamalla sairauspäivärahalla pian 300 päivän ajan. Oikeuteni sairauspäivärahaan päättyy Miten minun tulee toimia tästä eteenpäin? Ilmoittaudu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään Toimita ensimmäinen hakemus kassaan kahdelta ensimmäiseltä työttömyysviikolta. Toimita myös palkkatodistus vähintään 34 viikolta ennen siirtymistä Kelan sairauspäivärahalle. Laita työkyvyttömyyseläkehakemus vireille. Mikäli sinulla on voimassa oleva työsuhde, kassa tarvitsee työnantajan todistuksen siitä, ettei työnantajallasi ole tarjota hakijan työkyvyn mukaista työtä. Jos olet välittömästi ennen Kelan sairauspäivärahalle siirtymistä saanut kassalta päivärahaa, sinun ei tarvitse toimittaa aiempia tietoja uudelleen. 2. Kuinka paljon minulla on vielä jäljellä maksupäiviä? Maksetut päivät näkyvät maksuilmoituksissa, jotka tulevat kotiin jokaisen maksatuksen yhteydessä. Voit tarkastaa päivät myös Kuljetusalan työttömyyskassan verkkopalvelussa: tai soittamalla 24 h/vrk toimivaan puhelinkassaan p. (09) Maksan itse jäsenmaksuni ja tarvitsen viitesiirtoja jäsenmaksun maksamista varten, mistä saan niitä? Kaikissa jäsenmaksuihin ja jäsenyyteen liittyvissä asioissa ota yhteyttä Merimies- Unionin jäsenrekisteriin: Tiina Kytölä, p. (09) / 4. Mistä tuloista jäsenmaksua maksetaan? Jäsenmaksu maksetaan kaikesta veronalaisesta ansiotulosta ja työttömyyskassan maksamista etuuksista. Muista sosiaalietuuksista ei makseta jäsenmaksua. 5. Olen syntynyt vuonna 1952 ja minulle on pian maksettu ansiopäivärahaa 500 päivältä. Miten toimin tästä eteenpäin? Jos vuosina syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Jos yllämainitut edellytykset täyttyvät, voit jatkaa hakemuksen täyttämistä entiseen tapaan. 6. Olen syntynyt vuonna 1949 ja minulle on kohta maksettu ansiopäivärahaa 500 päivältä. Miten toimin? Vuonna 1949 tai aiemmin syntyneillä on oikeus lisäpäiviin sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika tulee täyteen. Tämän jälkeen on mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä. Kun lisäpäivät on maksettu loppuun, kassa kirjoittaa todistuksen työttömyyseläkkeen hakemista varten ja postittaa sen hakijan kotiosoitteeseen. Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo (syys huhtikuu) Huom! Jäsenyyttäsi tai jäsenrekisteriä koskevissa asioissa ota yhteyttä Merimies-Unionin jäsenrekisteriin! Tiina Kytölä, p. (09) / 7. Mistä saan todistuksen työttömyyseläkettä varten? Työttömyyskassa lähettää todistuksen automaattisesti, jos jäsen on ansiopäivärahan piirissä siinä vaiheessa, kun todistus voidaan kirjoittaa. 8. Kuinka usein seitsemän päivän omavastuu otetaan? Seitsemän päivän omavastuu otetaan aina, kun hakijalle tulee 34 viikkoa työssäoloa täyteen edellisen määrityksen ja 500 päivän laskurin nollauksen jälkeen. 9. Normaali verokortti vai muutosverokortti? Verohallinnon päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien pidätysprosenttia korotetaan 2 prosenttiyksiköllä alkuperäisestä, mutta ennakonpidätys normaalilla verokortilla on aina vähintään 20 prosenttia. Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, veroprosenttiasi korotetaan 4 prosenttiyksikköä. Ota selvää omasta verotoimistostasi, kannattaisiko sinun toimittaa työttömyyskassaan muutosverokortti etuutta varten. Työttömyysetuutta varten annettuun muutosverokorttiin ei tehdä korotuksia tai alennuksia, vaan prosentti on juuri se, jonka veroviranomainen on sinulle laskenut. 10. Miksi kassa pyytää selvitystä ajankäytöstä, vaikka minulla on 3 kk:n karenssi? Kassa tarvitsee katkottoman selvityksen työssäoloehdon seurantaa varten. Jos olet ollut työssä karenssin aikana, lähetä kassalle myös palkkatodistus. Testamentti järjestön hyväksi Vaikka testamenttaaminen saattaakin monesta tuntua varsin kaukaiselta ajatukselta, kannattaa asialle uhrata ajatus jos toinenkin. Monta kertaa tämä miettiminen saattaa kaatua siihen, ettei testamenttausta pohtivalle tule mieleen kenelle omaisuutensa määräisi kuolemansa jälkeen. Saattaa jopa olla, että lähipiirissä ei enää ole henkilöitä, joille omaisuus voitaisiin tai haluttaisiin testamentata. Tällaisessa tilanteessa hyvänä vaihtoehtona on testamentata omaisuus esimerkiksi jonkun hyväntekeväisyysjärjestön tai muun yleishyödyllisen yhteisön hyväksi. Erikoispiirteenä järjestölle testamentatessa on se, etteivät yleishyödylliset yhteisöt maksa perintöveroa saamastaan testamentista. Toisin sanoen kaikki se omaisuus, minkä perittävä on määrännyt yhteisön hyväksi, menee täysimääräisenä yhteisön käyttöön. Mitä omaisuudelle tapahtuu jos siitä ei ole määrätty testamentilla? On syytä pitää mielessä, että ilman testamenttia saattaa perittävän omaisuus päätyä yllättäviinkin käsiin. Jos testamenttausta pohtivalla henkilöllä on lakimääräisiä perillisiä, siirtyy omaisuus perittävän kuoltua näille perillisille ilman testamenttiakin automaattisesti. Tämän perittävä voi estää tekemällä testamentin omaisuudestaan muille kuin lakimääräisille perillisilleen. Testamentista huolimattakin on perittävän lapsilla eli rintaperillisillä aina oikeus lakiosaan perittävän omaisuudesta. Lakiosa on puolet perittävän omaisuudesta. Perittävä saa määrätä tes- tamentilla koko omaisuudestaan, mutta mikäli rintaperillinen vaatii lakiosaansa, on hänellä oikeus saada se. Muilla lakimääräisillä perillisillä kuin perittävän lapsilla tai heidän perillisillään suoraan alenevassa polvessa ei ole oikeutta vaatia lakiosaa perittävän omaisuudesta. Jos perittävällä ei ole lainkaan lakimääräisiä perillisiä, eikä perittävä ole tehnyt testamenttia, siirtyy perittävän omaisuus valtiolle. Erityisesti tässä tapauksessa on järkevää miettiä jo etukäteen kohde, minne haluaa omaisuutensa siirtyvän kuolemansa jälkeen. Mikäli perittävällä ei ole lakimääräisiä perillisiä lainkaan saa hän luonnollisesti määrätä koko omaisuudestaan. Mitä tulee ottaa huomioon testamenttia tehdessä? Tärkeimmät seikat testamenttia tehdessä liittyvät muotovaatimuksiin. Jotta testamentti olisi pätevä, on testamentin tekijän oltava 18-vuotias ja oikeustoimikelpoinen. Tätä nuorempikin voi testamentin tehdä jos on avioliitossa tai kun hänellä on omalla työllä ansaittua omaisuutta. Testamentin pätevyyteen liittyy myös tiukka vaatimus testamentin kirjallisesta muodosta. Ainoastaan hätätilanteissa voidaan joustaa kirjallisuusvaatimuksesta. Jos testamentin tekijä on esimerkiksi niin vaikeasti sairastunut, ettei kirjallista testamenttia ehditä laatia, voidaan testamenttaus tehdä suullisesti. Vaatimus siitä, että testamentin allekirjoitustilaisuudessa tulee olla yhtäaikaisesti läsnä kaksi esteetöntä todistajaa, pätee sekä normaalin kirjallisen testamentin tekoon että hätätestamenttiin. Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow Helsinki p. (09) Hämeenlinna p. (03) tai (03) Tampere p. (03) Turku p. (02) Toinen tärkeä seikka liittyy testamentin sisältöön. Varsinkin testamentattaessa yhteisölle, on tärkeää, että yhteisö yksilöidään testamentissa tarpeeksi yksityiskohtaisesti. Ongelmatilanne syntyy, jos perittävän perintöä jaettaessa ei pystytä määrittelemään mitä yhteisöä perittävä on tarkalleen tarkoittanut. Siksi testamenttiin onkin syytä kirjoittaa selvästi testamentinsaajan koko nimi ja mielellään yhteisötunnus. Testamentintekijän on myös syytä varautua siihen, että yhteisöä, jolle testamentintekijä on testamentannut omaisuutensa joko osaksi tai kokonaan, ei ole enää olemassa testamentintekijän kuollessa. Tähän tilanteeseen voidaan varautua esimerkiksi laittamalla testamenttiin ns. toissijaismääräys. Käytännössä näin: Mikäli Järjestöä A ei ole olemassa kuoltuani, määrään A:lle testamentatun omaisuuteni B:lle. Tuuli Vapaavuori lakimies Asianajotoimisto Bützow Oy 14 15

9 Lukukoossi Kirjan taikaa lukuloossissa! Kustaa III ja suuri merisota ehdolla vuoden 2011 Tieto-Finlandiaksi! John Nurmisen Säätiön joulukuussa 2010 ilmestynyt Kustaa III ja suuri merisota - Taistelut Suomenlahdella on valittu vuoden 2011 Tieto-Finlandia -palkintoehdokkaaksi. Jaakonsaari: Rikkidirektiivi epäreilu Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari pitää Itämeren rikkidirektiiviä epäreiluna. Jaakonsaaren mukaan EU:n komission esitys merenkulun rikkipäästöjen vähentämisestä on ylimitoitettu ja asettaa valtiot epäreiluun kilpailuasemaan. Merenkulun polttoaineen rikkipäästöjen vähentäminen tapahtuisi pohjoisen merenkulussa liian nopeasti. Pohjois-Suomen teollisuuden kuljetuskustannusten on arvioitu kasvavan jopa puolella aiempaan verrattuna. Mikäli merenkulkuun kajotaan, vaarana on kuljetusten siirtyminen maanteille. Asiasta uutisoi YLE Oulu Ammattiosastojen puheenjohtajien tapaaminen Merimies-Unionin ammattiosastot ovat pitäneet osastojen puheenjohtaja- ja sihteeripalaverin vuosittain. Tällä kertaa järjestelyvuoro oli Lounais-Suomen osastolla, joten kokouspaikkakunnaksi valikoitui Turku syyskuuta järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin merenkulun ajankohtaisista asioista sekä tulevasta edustajakokouksesta. Lisäksi ideoitiin merenkulkijoiden seuraavaa virkistyspäivää, joka on tarkoitus pitää vuoden 2012 syksyllä. Lue lisää: SMU.fi > Viestintä > Nettijutut > Ammattiosastojen puheenjohtajien tapaaminen Liity! Suomen Merimies-Unioni Facebookissa Löydät hakusanalla: Suomen Merimies-Unioni Tarjoamme perinteiseen tapaan jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla. Pannu on kuumana maanantaina klo osoitteessa John Stenbergin ranta 6, Helsinki. Vuoden 2012 lehtietu palkansaajalehdistä Tervetuloa jouluglögille maanantaina klo Turun toimistolle, Maariankatu 6 b 5. krs. Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden ilmestymiskertojen mukaan. Lehtietu vuodelle 2012 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 25 euroa valtakunnallisille palkansaajalehdille, joita ovat Uutispäivä Demari ja Kansan Uutiset. Muille 2 3 kertaa viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille lehtietu on 15 euroa. Risto Isomäen uusi pamfletti haastaa öljypalmun kriitikot Risto Isomäen kirjoittama Into-pamfletti Öljypalmukysymys esittää, että trooppisten sademetsien ja turvemaiden ulkopuolella tapahtuva öljypalmujen viljely voi olla paras ja ekologisin tapa tuottaa biopolttoainetta tulevaisuuden autoille, laivoille ja lentokoneille. Palkansaajien työtapaturmien määrä nousi 6,5 prosenttia vuonna 2010 Palkansaajille sattui vuoden 2010 aikana työtapaturmaa. Näistä sattui työpaikoilla ja työn ja kodin välisellä matkalla. Palkansaajien työtapaturmien määrä nousi 6,5 prosenttia vuodesta Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVO) tilastoi työtapaturmat sekä niiden syyt ja seuraukset työtapaturmien torjuntatyön edistämiseksi. Lue lisää: Kuva: Minna Kiiski SASK 25 vuotta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Järjestö täytti marraskuussa 25 vuotta, jonka kunniaksi julkaistiin historiikki: Työtätekevältä toiselle Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus Luottamusmieskoulutus vuonna 2012 Suomen Merimies-Unioni järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamustehtävissä oleville. Kursseille hakeminen Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, jonka saat luottamusmiehiltä, Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: > koulutus > luottamusmieskoulutus Kurssit Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Lähetä jouluterveiset mitä pikimmiten lehteen Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät ja eläkeläiset voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen. Lähetä terveiset mieluiten sähköpostitse tai postitse Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta Helsinki Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä lähettää mitä pikimmiten. Lue lisää: >viestintä > Lukuloossi Historiikista enemmän lukuloossissa: SMU.fi > Viestintä > Lukuloossi Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta: Liittosihteeri Kenneth Bondas p. (09) / s-posti: Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa

10 kuvat: Neste Oil Oyj Liikennepoliittista selontekoa valmistellaan laajalla yhteistyöllä Ledare: Suomalaiset öljytankkerit Stena Poseidon & Palva seilasivat Koillisväylää pitkin Kaukoitään Neste Oil Shippingin öljytankkerit Stena Poseidon ja Palva seilasivat Koillisväylää pitkin Kaukoitään elo syyskuussa. Vaativalla reitillä on kulkenut tänä vuonna vain muutama laiva mukaan lukien Neste Oilin alukset. Neste Oilin etuna Koillisväylällä liikennöinnissä ovat laaja-alainen osaaminen ja pitkä kokemus vaativista jääolosuhteista sekä yksi maailman suurimmista jäävahvistetuista laivastoista. Varustamon Uikku-tankkeri liikennöi reitillä vuonna 1997 ensimmäisenä länsimaisena kauppaaluksena. Koillisväylän hyödyntäminen vähentää merkittävästi laivojen polttoaineen kulutusta ja merikuljetusten päästöjä lyhyemmän reitin ansiosta. Lähde: Neste Oil Oyj Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut liikennepoliittisen selonteon valmistelun. Selonteolla hallitus linjaa liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden 2022 loppuun. Tavoitteena on, että selonteko annetaan eduskunnalle huhtikuussa Selonteon valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisten ja sidosryhmien kuulemiseen sekä valmistelun avoimuuteen. Selonteosta on avattu kansalaiskeskustelu Otakantaa.fi-kansalaisfoorumilla. MIMIC minimoi öljyn merikuljetusten riskejä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotkassa, on käynnistetty öljyn merikuljetusten riskejä minimoiva hankekokonaisuus MIMIC Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies. Hankkeen tavoitteena on vähentää riskejä kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä sekä luoda toimiva riski- ja päätösanalyysityökalu. Itämeren ja Suomenlahden öljykuljetusten ennustetaan lisääntyvän entisestään. Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä mahdollisesti koituvien haittojen minimoimiseksi rajalliset resurssit on suunnattava mahdollisimman kustannustehokkaasti. Työkalun pohjalta pyritään antamaan toimenpidesuosituksia merenkulun kokonaisvaltaisen turvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, että onnettomuusriskiä voidaan pienentää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla. Sysselsättningen för finska sjömän måste tryggas Utvecklingen av den finska handelsflottan har varit på tillbakagång under 2000-talet. Under minskade antalet handelsfartyg i utrikesfart från 129 till 114, och inga nybyggnationer flaggades in i Finland. Under minskade besättningen på fartygen med personalarbetsår. Senare utflaggningen av stora passagerarfartyg gjorde att antalet personalarbetsår sjönk med drygt 500 till. Det är tydligt att man inte har råd att mista ett enda fartyg eller en enda arbetsplats till havs till. På senhösten genomgick den finska sjöfarten en riktig prövning. Det ständiga hotet mot sjöfarten, d.v.s. ikraftträdandet av svaveldirektivet och sänkningen av utsläppsgränsen till 0,1 procent från och med år 2015, har inte gett någon ro. Enligt en bedömning kan svaveldirektivet innebära merkostnader på hela 1,2 miljarder euro för den finska utrikeshandeln. I oktober presenterades dessutom ett förslag om en höjning av farledsavgifterna. Regeringen föreslår en höjning av farledsavgifterna med 12 procent, varmed farledsavgifterna skulle öka med 8,6 miljoner euro och intäkterna skulle uppgå till sammanlagt 80,6 miljoner euro. Det största kostnadstrycket riktas mot inhemska fartyg, som trafikerar våra hamnar mer regelbundet. De kan ta sig fram på egen hand även i kraftig is, till skillnad från de flesta fartyg under utländsk flagg som behöver hjälp av isbrytare. Farledsavgifterna från inhemska fartyg används därmed för att bekosta hjälpen till utländska fartyg. Det allvarligaste hotet mot den inhemska sjöfarten under sensommaren och hösten var besparingarna på 20 miljoner som enligt regeringsprogrammet skulle beröra kommunikationsministeriets förvaltningsområde och som skulle ha en dramatisk effekt på de finska rederierna om den genomförs. Därför kunde man dra en lättnadens suck den 10 november när det meddelades att besparingarna på 20 miljoner euro skall omriktas. Vart de ska riktas fastställs i tid till nästa ramförhandling i februari-mars. Regeringens beslut att rikta om besparingarna förutsatte att en kollektivavtalslösning enligt centralorganisationernas ramavtal nås för sjöfartssektorn. Sjömans-Unionen och Rederierna i Finland beslutade att omedelbart inleda kollektivavtalsförhandlingar i anknytning till den så kallade tillämpningen av ramavtalet. Ramavtalets omfattning ska utvärderas fram till den 24 november 2011, då fackförbunden ska svara på huruvida de ska vara med i ramavtalet eller inte. Om ramavtalet blir tillräckligt omfattande förbinder sig regeringen att för egen del vidta avtalade åtgärder och lägga fram nödvändiga propositioner till riksdagen. Leo Westman innehåll: 20 Internationella sjöfartsorganisationen IMO 25 FSU föreslår: en särsild arbetsgrupp för farledsavgifter 26 Arbetslöshetskassan: spalten vanliga frågor 28 Välkommen på julglögg! 29 Europarlamentariker Jaakonsaari: Svaveldirektivet orättvist 18 19

11 Internationella sjöfartsorganisationen IMO administrerar sjöfartens säkerhetsfrågor IMO:s arbete IMO gör upp och godkänner internationella avtal (Convention) och regelverk (Protocol) som IMO:s medlemsstater ska följa. Dessutom gör Internationella sjöfartsorganisationen upp många anvisningar (Guidelines) och rekommendationer (Recommendations), som man rekommenderar medlemsstaterna att ta ibruk. Stagar (Codes) hör också till IMO:s basverktyg. De är ofta beslut som godkänts av generalförsamlingen och som IMO i sjömännens vardag man rekommenderar medlemsstaterna att följa. Stadgarna görs ofta upp så att man i ett senare skede kan göra dem obligatoriska. Exempel på stadgar: the International Safety Management (ISM) Code. En del stadgar har stiftats genast så att medlemsstaterna via implementeringen av den egna lagstiftningen måste ta dem ibruk efter den överenskomna tidpunkten. Exempel på sådana är STCW och ISPS Code. IMO:s uppbyggnad Generalförsamlingen IMO:s högsta beslytande organ som består av alla medlemsstater. Sammanträder regelbundet med två års mellanrum. Rådet Motsvarar en styrelse och sammanträder två gånger om året samt vid behov. Väljs i samband med varje generalförsamling och verkar under en tvåårsperiod. Rådet övervakar och leder IMO:s arbete. Rådet består av 40 medlemmar som generalförsamlingen väljer internt. Rådets medlemmar väljs på basen av tre olika kategorier. I kategoriseringen väger till exempel storleken på flaggstatens flotta in, liksom omfattningen/ antalet verksamma handelsfartyg i området. Således finns bland andra Panama, Kina, Ryssland, Filippinerna och Malta bland de representerade medlemsstaterna i rådet. Text: Saana Lamminsivu, Ilpo Minkkinen bild: Schutterstock Internationella sjöfartsorganisationen IMO är en organisation underställd Förenta Nationerna (FN), vars uppgift är att säkra och utveckla sjöfartens säkerhet. IMO strävar också till att förebygga nedsmutsningen av haven. För finländska sjömän är IMO speciellt känd för att man kräver sjöfarare i internationell trafik på kompetensjournaler enligt det allmänna avtalet STCW och utbildningen måste uppfylla STCW-kraven innan man får arbeta på fartyg. På senaste tiden har IMO blivit speciellt känd här i Östersjöns avkrokar för svaveldirektivet. Arbetet med svaveldirektivet påbörjades just på Internationella sjöfartsorganisationens uppdrag. IMO föreslår att svavelhalten i fartygens bränslen sänks till 0,1 procent på Östersjön innan år 2015, då man till exempel på Medelhavet tillåter en halt på 4,5 procent ända fram till år Förslaget glädjer inte Finlands exportindustri och frakttrafikens rederier eftersom det innebär höjda kostnader. Bekvämlighetsflaggande stater vid makten IMO grundades i Genève år 1948, då organisationen ännu var känd under för- kortningen IMCO (Inter-Governmental Maritime Consultative Organization). Det nuvarande namnet International Maritime Organization, eller IMO togs i bruk år IMO gör upp och godkänner internationella bestämmelser och regler för att garantera säker och effektiv sjötrafik och rena hav. IMO har som bäst 170 medlemmar som representeras av stater via varje stats sjöfartsmyndighet. Ett särdrag hos sjöfarten är att man har skäl att notera sådana betydande medlemsstater (flag states): Liberia, Marshallöarna, Antigua & Barbuda, Cooköarna osv. I dessa länder, dvs. bekvämlighetsflaggstater, registreras fartyg för att dra ner på kostnader såsom sjömännens löner. Dessutom kan man möjligen trafikera med gamla och undermåliga fartyg, eftersom dessa länder saknar myndighetsövervakning. Dessa flaggstater som är betydande för sjöfarten representeras sedan på IMO:s möten av gentlemän och damer som oftast talar flytande engelska och vars hem egentligen är mycket närmare högkvarteret i London än den flaggstat som de representerar. IMO har ett omfattande samarbete med olika aktörer och organisationer och hör dem. Sjöfararna representeras av ITF (Internationella transportarbetarefederationen) och IFSMA (fartygsbefälhavarnas internationella förening) i IMO. ITF:s ordinarie representant i IMO är Björn Erik Kristoffersen från Norge. I centralkontoret i London arbetar cirka 300 personer som representerar över 50 olika nationaliteter. IMO:s generalsekreterare Efthimios Mitropoulos kommer från Grekland. Genearalsekreteraren byts ut i början av nästa år och som ny generalsekreterare fortsätter Koji Sekimizu från Japan. De av IMO:s avtal och bestämmelser som rör sjömännens arbete bland annat är: Det allmänna avtalet SOLAS, International Convention for the Safety of Life at Sea, dvs ett internationellt allmänt avtal för att trygga människoliv till sjöss STCW, The International Convention on Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers, dvs ett allmänt avtal angående internationell utbildning av sjöfarare, kompetensjournaler och vakthållning ISM, International Safety Management Code, dvs stadgar om internationell säkerhetsledning ISPS, The International Ship and Port Facility Security Code, dvs fartygens och hamnområdenas internationella säkerhetsregelverk MARPOL, International Convention for the Prevention of Pollution from Ships, dvs ett internationellt allmänt avtal för att förebygga den förorening som fartygen orsakar Finlands Sjömans-Unions ombudsman/itf-inspektör Ilpo Minkkinen deltar i allmänhet årligen i Finlands delegation på MSC och STW underkommittéens möten. Synpunkt på IMO:s verksamhet IMO:s viktiga möten hålls i en så kalllad stor sal. Varje stat har en röst i generalförsamlingen. Dessutom är det många olika organisationer närvarande på IMO:s möten som årligen på goda grunder antingen kan ansöka om att bli rådgivare eller anhängare för mötena, men de har ingen rösträtt. Bland annat Europeiska unionen och Afrikanska unionen är närvarande på mötena, men de har ingen rösträtt. EU:s roll syns nuförtiden i IMO:s arbete genom att EU:s medlemsstater innan viktigare IMO-möten håller koordinationsmöten där man fastställer EU:s gemensamma linjer för de viktigaste frågorna på mötets föredragningslista. Små länder, som Finland, har sedan inte möjlighet att presentera egna avvikande inställningar till EU:s gemensamma linje i den stora salen, den sk. plenaren eller plenarsammanträdet. Kommittéer Viktiga organ i IMO:s arbete är kommittéerna, som sammanlagt är fem stycken: marina säkerhetskommittén, Maritime Safety Committee (MSC) skyddskommittén för marin miljö, Marine Environment Protection Committee (MEPC) lagkommittén, Legal Committee (LEG) kommittéen för tekniskt samarbete, Technical Co-operation (TCC) kommittéen för sk. faciliteter dvs underlättningar för pappersarbetet inom sjöfarten, Facilitation Committee (FAL) Underkommittéer Utöver det finns det flera underkommittéer som stöder huvudkommittéernas arbete. Underkommittéernas arbete är framför allt viktigt gräsrotsarbete, där man behandlar många praktiska frågor som gäller sjöfarten. Här är de viktigaste av dem, som är underkommittéer till marina säkerheten och skyddet för marina miljön: flytande gaser och ämnen i bulk, Bulk Liquids and Gases (BLG) förpackat farligt gods och transport av fasta bulkvaror samt containertransporter, Carriage of Dangerous Goods, solid Cargoes and Containers (DSC) brandskydd, Fire Protection (FP) ändring av flaggstaternas egna lagstiftning enligt de allmänna avtalen, Flag State Implementation (FSI) normer gällande vakthållning och utbildning normit, Standards of Training and Wathckeeping (STW) 20 21

12 Resetolkguide Från Svalbard till Aqaba Rederiet Kristina Cruises har kryssat på ett vitt område på kartan och upptäckt kryssningsmål. Det nordligaste har varit Svalbard, där fören körde fast i ismassan som sträcker sig ända till nordpolen. Där har man i fjorden Magdalena fiskat upp isbergsbitar till passagerarnas wiskeyglas. På Grönland har man fått torsk och mal. Det sydligaste resmålet rederiet åkt till är Västafrika, där man åkt mellan Kap Verde, Gambia och Senegal, där man metade flygfisk i luften. Det västligaste resmålet var länge Cypern, men i och med resan till Röda havet, som vi med nöd och näppe tog oss ifrån i januari 2011, blev Aqaba det västligaste. Kryssningar har blivit populärare för varje år. Allt fler åker på resor för att lära sig och höra om lokala saker, historia och sevärdheter. Som guide för upplevelseresan fungerar reseledaren. Text och BILDER: Markku Jalonen En del av världens största kryssningsrederier seglar på samma rutter, andra varierar dem väldigt. Det finländska rederiet Kristina Cruises fartyg, tidigare M/s Kristina Regina och från och med hösten 2010 M/s Kristina Katarina, besöker årligen cirka 25 länder och hamnar. Hösten 2011 har rederiets fartyg seglat runt i världen i sammanlagt 223 hamnar. De mångsidiga kryssningsrutterna är en utmaning för hela fartygets besättning, men speciellt för reseledaren. I rederiet arbetar reseledare som känner till nästan alla hamnarna. Man kan alltså fråga vad som helst om vilket resmål som helst och får alltid någont svar, fast det kan vara svårt att tro. Det har ändå varit en lång kunskapsväg från det att man började med kryssningstrafiken till att komma dit man är idag. Fartyg och palm på samma bild M/s Kristina Reginas första resa till Malaga i början av förra årtusendet har blivit oförglömlig. Man hade ingen klar idé om vart man egentligen skulle, idén var i stort sett att få fartyget och palmer på samma bild. Jag hade nog varit i staden tidigare, men minnesbilderna hade bleknat med tiden. Kryssningspassagerarna fick information om resmålet via overhead och en dålig karta på transparang samt gissningar: här finns det nog nån kyrka och det där är väl huvudgatan. I efterhand sa några av pionjärpassagerarna att du pratade bra men jag förstod inte riktigt allt. Nå, jag förstod inte allt jag sa själv heller. Efter att ha besökt hundratals hamnar och städer har rederiets kryssningskunskap utvecklats rejält under åren. År 2010 har man sammanställt omfattande Power Point-presentationer för passagerarnas behov för redan över 110 resmål. Dessutom har man stora mängder annan information om resmålen, såsom litteratur, kartor, tillgång till lokalguide samt kanske främst reseguidens egna fakta han eller hon känner till och med till resmålets fåglar och växter ganska väl. Grönsakslager vaktas med maskingevär Kryssningspassageraren stiger ombord för att uppleva och se saker, och har också en bottenlös nyfikenhet. Ibland uppstår situationer där passagerare kan bli förvånade om guiden/tolken/reseledaren/sjömannen inte vet vilken växt man precis passerade för fem minuter sedan. De traditionella guiderna för semesterresorna har ofta varit på resmålet flera år, vissa är till och med gifta med någon ur lokalbefolkningen. Utflykterna är exakt de samma varje vecka, så man lär känna byggnaderna, minnesmärkena, växtligheten och annan information. Om man är guide på ett solsemestermål känner man till allt om den ön, den utflykten, vilket också är naturligt, men hur är det med en reseledare som reser till olika hamnar varje dag? Reseledaren måste i sitt huvud kunna hitta mappen med information om inte bara en ö utan om 223 olika resmål, så lagringsutrymmet i hjärnan måste vara åtminstone 512 megabit! Det är klart att man inte kan hålla allt i huvudet: på varje utflykt följer det också med en lokal guide som berättar om sevärdheterna och andra saker för reseledaren, som å sin sida översätter till finska åt passagerarna. På så sätt får man både guidning i realtid samt växelverkande guidning där besökarna har möjlighet att fråga guiden om saker under dagen. Det är inte alltid man litar på lokalbefolkningen och deras språkkunskaper kan det ibland vara lite si och så med, så det kan uppstå missförstånd. Man kan heller inte tro på all information man får. Som exempel kan man ta en guide från Libyen som när man körde förbi ett fängelse med pokeransikte meddelade att byggnaden är ett grönsakslager för tomater och persikor. Det måste vara vilda grönsaker som måste vaktas med maskingevär så att de inte hoppar över de sex meter höga taggtrådsstängslen! Tro det eller ej. Fjunbladig lapsblomma För reseguiden är det också vardag att reda ut språkliga missöden. En guide som var bättre på det lokala språket räknade utan att blinka upp för resenärerna att korna på Island producerar fem ton kött om året! Guiden menade förstås mjölk (milk) men sa kött (meat) you now tis vite ting? Yes. Ibland blir det alltså en hel del förvrängningar och exemplet är ett av de enklare. För reseguiderna är det dock en äresak att förmedla korrekt information, fast någon kryssningsgäst kan tro annat. Det som hände i Sardiniens huvudstad Cagliari för några år sedan är kanske ett av de bästa exemplen på de utmaningar jag har mött under min karriär som reseguide. På vår fritid irrade jag omkring i staden med fartygets dragspelare, tills vi till slut hittade den rätta vägen och hållplatserna tillbaka. Längs vägen skrev vi upp bussarna och deras tidtabeller, biljettpriserna och var man kan köpa dem. Vi lade också på minnet hur många hållplatser det var till gamla stan. När vi kom till fartyget var det en dam som kom och frågade just om den rutten, så jag berättade gladeligen allt för henne och tänkte mig att jag skulle få ett stort tack för den fina guidningen, men så blev det inte. På eftermiddagen kom samma kvinna och snäste att bussen inte alls går med 8 minuters mellanrum, utan med 10 och i samma andetag fick jag höra att min information var som gripen ur luften. Mera bilder: > merimiesammatit > muut ammatit > matkanjohtaja Förväntningarna på reseguiden är alltså stora. Förutom busstidtabeller och spårvagnsnummer ska man känna till växter också: är det här roschkål eller en fjunbladig lapsblomma och nåde dig om du inte vet det! Med tiden har rederiets kärntrupp av reseledare fått ett slags andra minne. Om man väcker dem mitt i natten och frågar hur hög Etna är får man veta det åtminstone uppskattningsvis. Datainsamling av fragment Reseledarens arbete är inte alls bara att förstå vad den lokala guiden säger och kunna översätta det. Det är nyttigt och viktigt att lära känna resmålet på förhand. Arbetet börjar ofta redan hemma där man söker information om kommande arbetsresmål på internet, i böcker och broschyrer. Det största arbetet är nya resmål och speciellt de som inte är kända som resmål ännu. Sådana är bland annat det exotiska Libyen, som man tyvärr inte kommer att besöka på ett tag, samt det länge stängda Albanien. Reseledarnas jobb är alltså att hitta och sammanställa information ur ofta väldigt få källor. I vilket land hittar man till exempel Durres och Koper? Passagerarna har ofta varit förundrade över att man haft noggrann information om ett helt nytt resmål, även om ni aldrig varit här innan. Vid besöket ökar också den egna kunskapen och på plats får man bilder och annan information samt en ny ort i resmålskatalogen

13 Trafikverket tecknade isbrytningsavtal kombiisbrytaren Botnica blev utan avtal Konkurrenssituationen för isbrytning är förvrängd. Kombiisbrytarna måste få samma sjöfartsstöd som andra fartyg. Text och bild: Saana Lamminsivu I början av oktober tecknade trafikverket ett avtal med Arctia Offshore Oy för användning av kombiisbrytarna Fennica och Nordica i den finska isbrytningen. Trafikverket beslutade samtidigt att använda rederiet Alfons Håkans fartyg Zeus vid isbrytningen och att man vid behov ska hämta extrautrustning för isbrytning från Sverige. Däremot hamnar den finska kombiisbrytaren Botnica utanför avtalet. Orsaken till att kombiisbrytaren Botnica inte godkändes i extraisbrytningsavtalet och att den har trängts undan av Zeus och eventuella svenska isbrytare är enligt uppgift Botnicas höga kostnadsnivå. Det man däremot inte har sagt är att Zeus omfattas av den finska sjöfartens stödsystem, varför dess arbetskraftskostnader blir avsevärt mycket lägre än Botnicas, som inte får något stöd. Den svenska isbrytningsutrustningen omfattas också av det svenska stödsystemet då den opererar utomlands. Kombiisbrytarna måste omfattas av sjöfartsstödet Finlands Sjömans-Union har i flera års tid krävt att stöden till sjöfarten ska utvidgas till isbrytare som större delen av året trafikerar utomlands och i internationell konkurrens. Att kombiisbrytarna inte omfattas av stöden till sjöfarten innebär att deras arbetskraftskostnader blir betydligt mycket högre än hos konkurrenterna som omfattas av det finska stödsystemet eller ett stödsystem i ett annat EU-land. Det nyligen tecknade avtalet om extraisbrytare, där Botnica har trängts undan av fartyg som omfattas av det finska stödsystemet, visar att ett fartyg som inte får stöd inte har möjlighet att lyckas ens i den inhemska konkurrensen. Finlands Sjömans-Unionen kräver att landets regering vidtar omedelbara åtgärder för att utvidga stöden så att de även omfattar kombiisbrytare. Det skulle bara öka de årliga stödutgifterna med cirka fyra miljoner euro, men skulle garantera att kombiisbrytarna stannar kvar under finsk flagg och att de är konkurrenskraftiga både på den inhemska och internationella marknaden. Att behålla dem under finsk flagg gör också att de cirka 150 specialutbildade sjömän som arbetar på kombiisbrytarna behåller sina arbetsplatser och att kunskaperna om isbrytning inte försvinner från Finland. Skrämmande att ersätta Botnica med en annan isbrytare Rauno Mutka, Sjömans-Unionens huvudförtroendeman på Arctia Shipping, är bekymrad över att Botnica blir utan avtal. Det är verkligen inte bra. Botnica skulle garanterat ha fått arbete i vinter med isbrytningen på Finska viken och i Bottenhavet. Mutka tänker tillbaka på bland annat förra vintern, då alla isbrytare var i trafik. Man har alltid kallat på Botnicas hjälp i nödens stund om man tänker tillbaka på gångna vintrar, säger Mutka. < Toni Lahdenmäki och Leo Westman. Text och bild: Saana Lamminsivu Förslaget på höjning av farledsavgifter en björntjänst för den finska sjöfarten Regeringen överlämnade sitt förslag om att höja farledsavgifterna till riksdagen den 5 oktober. Förslaget föreslår en höjning av farledsavgifterna med 12 procent. Inkomsterna av farledsavgifterna beräknas öka med 8,6 miljoner euro. Inflödet uppgår då till 80,3 miljoner euro i stället för 71,7 miljoner euro. Enligt förslaget ska höjningen fördelas jämnt mellan de olika avgiftsklasserna och beräknas träda i kraft i början av Förslaget togs fram av tjänstemän sjöfartsorganisationerna hördes inte Förslaget att höja farledsavgifterna kom helt oväntat för sjöfartsorganisationerna. Såväl rederier som Finlands Sjömans-Union motsätter sig förslaget att höja farledsavgifterna. När ett nytt lagförslag tas fram brukar intressenter som sjöfartsorganisationerna inkluderas i reformarbetet när det gäller lagen om farledsavgifter. Nu togs förslaget fram av tjänstemännen på Kommunikationsministeriet efter ett val som genomfördes utan någon föregående utredning av höjningens effekter. Enligt lagförslaget motiveras höjningen med behovet av att täcka kostnaderna för isbrytning och farledshållning med farledsavgifter. Särskilt kostnaderna för isbrytning har stigit på grund av två stränga vintrar i rad medan inkomsterna från farledsavgifter har varit mindre än väntat. Utländska fartyg får hjälp genom isen på de finska fartygens bekostnad Sjöfartsorganisationerna har följt regeringens förslag på höjda farledsavgifter med blandade känslor. I värsta fall får finska rederier betala för de höjda farledsavgifterna. Det har vuxit fram en djup principiell klyfta mellan inhemska och utländska handelsfartyg, där Finland betalar och andra får hjälp. Det är dyrt att bygga och underhålla inhemska fartyg. En stor del av våra fartyg kan segla själv även under svåra isförhållanden, vilket även ökar deras bränslekostnader. Däremot behöver fartyg under utländsk flagg som kommer till Finland nästan utan undantag hjälp redan under lättare isförhållanden. Flera av fartygen stänger till och med av sina maskiner när isbrytaren drar dem mot hamnen. Utländska fartyg sparar alltså in på bränslekostnaderna och finska fartyg betalar i praktiken för att hjälpa dem genom isen. FSU: En särskild arbetsgrupp skulle tillsättas Sjömans-Union anser att regeringens förslag på höjda farledsavgifter har hastats fram. Sjömans-Unionen har föreslagit att en särskild arbetsgrupp för farledsavgifter ska tillsättas. Vid sammansättningen av arbetsgruppen ska näringslivet och branschens aktörer vara tillräckligt representerade och arbetsgruppen ska minst ta upp frågor i anknytning till farledsavgifternas storlek och grunder samt kostnader som täcks med farledsavgifter, som farledshållning och isbrytning. Trafikministern: Farledsavgiftssystemets kriterier ska granskas på nytt Riksdagen diskuterade regeringens förslag på farledsavgifter den 18 oktober. Då framgick det även att den finska sjöfarten inte bara hotas av farledsavgifterna, utan även av flera andra saker, som ett eventuellt ikraftträdande av svaveldirektivet år Trafikminister Merja Kyllönen stöttade en övergripande granskning av systemet med farledsavgifter: För mig som minister är det ytterst viktigt att kriterierna för hela systemet med farledsavgifter granskas på nytt och förnyas helt

14 Transportbranschens Arbetslöshetskassa ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR: Besöksadress: Broholmsgatan 3 5, gatuplan, Helsingfors Postadress: PB 65, Helsingfors Telefonjour tel. (09) mån fre kl fax:(09) Arbetslöshetskassan informerar : Betalningsdagar för fortsatta ansökan Fortsatta ansökan för som har kommit via post betalas ut på fredag eller på tisdag. Ansökan som har kommit till kassan på måndag eller tisdag betalas ut på fredag i samma vecka. Ansökan som har kommit till kassan på onsdag, torsdag eller fredag betalas ut på tisdag i nästa veckan. Gäller endast ansökan för fyra veckor eller för en månad och om medlemmen har varit helt arbetslös eller permitterad under hela ansökningsperioden. Fortsatta ansökan som har kommit via nätet, mobilservice eller telefonkassa betalas ut inom 2 3 dagar. Spalten Vanliga frågor 1. Jag är medlem i arbetslöshetskassan och har fått sjukdagpenning från FPA i snart 300 dagar. Min rätt till sjukdagpenning upphör den 31 oktober Vad ska jag göra efter det? Anmäl dig som arbetssökande på arbetsoch näringscentralen senast den 1 november Skicka in din första ansökan till kassan för de första två veckorna som du är arbetslös. Skicka även in ett löneintyg för minst 34 veckor innan du började uppbära sjukdagpenning från FPA. Ansök om invaliditetspension. Om du har ett giltigt anställningsförhållande behöver kassan ett intyg från arbetsgivaren som visar att de inte kan erbjuda något arbete som motsvarar den sökandes arbetsförmåga. Om du har fått dagpenning från kassan direkt innan du började uppbära sjukdagpenning från FPA behöver du inte skicka in de tidigare uppgifterna igen. 2. Hur många utbetalningsdagar har jag kvar? Antalet utbetalda dagar syns på utbetalningsmeddelandet som du får hem i samband med varje utbetalning. Du kan även se hur många dagar du har kvar på Transportbranschens arbetslöshetskassa hemsida eller genom att ringa telefonkassan som har öppet dygnet runt på tfn. (09) Jag betalar själv min medlemsavgift och behöver referensöverföringsnummer för att betala medlemsavgiften var får jag det? Kontakta Sjömans-Unionens medlemsregister i allt som har med medlemsavgifter och medlemskap att göra: Tiina Kytölä, tfn (09) och e-post: 4. På vilka inkomster betalas medlemsavgiften? Medlemsavgiften betalas på alla skattepliktiga förvärvsinkomster och förmåner som utbetalas av arbetslöshetskassan. Medlemsavgiften betalas inte på övriga sociala förmåner. 5. Jag är född år 1952 och har snart fått inkomstrelaterad dagpenning i 500 dagar. Vad ska jag göra efter det? Om en person som är född mellan fyller 59 år innan maxtiden på 500 dagar uppfylls kan han utöver de 500 dagarna få inkomstrelaterad dagpenning till och med slutet av den kalendermånad då han fyller 65 år. Förutsättningen är dessutom att personen har arbetat i minst fem år under de senaste 20 åren. Om ovannämnda förutsättningar uppfylls kan du fortsätta att fylla i ansökan som tidigare. 6. Jag är född år 1949 och har snart fått inkomstrelaterad dagpenning i 500 dagar. Vad ska jag göra? Personer födda 1949 eller tidigare har rätt till tilläggsdagar till och med slutet av den månad då maxtiden på 500 dagar uppfylls. Därefter kan de ansöka om arbetslöshetspension. När alla tilläggsdagar har betalats ut skriver kassan ett intyg för ansökan om arbetslöshetspension och skickar det till den sökandes hemadress. Transportbranschens Arbetslöshetskassa Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Vardagar kl (september april) OBS! Kontakta Sjömans-Unionens medlemsregister om du har frågor som rör ditt medlemskap eller medlemsregistret! Tiina Kytölä, tfn (09) och e-post: 7. Var får jag ett intyg för arbetslöshetspension? Arbetslöshetskassan skickar intyget automatiskt om medlemmen omfattas av inkomstrelaterad dagpenning när intyget kan skrivas. 8. Hur ofta tas självrisktiden på sju dagar ut? Självrisktiden på sju dagar tas alltid ut när den sökande har uppfyllt arbetsvillkoret på 34 veckor efter den föregående bestämningen och efter att nedräkningen av 500 dagar har nollställts. 9. Normalt skattekort eller ändringsskattekort? Enligt ett beslut från skatteförvaltningen höjs innehållningen av arbetslöshetsförmåner med två procentenheter från den ursprungliga, men förskottsinnehållningen med normalt skattekort är alltid minst 20 procent. Om du får en förhöjd förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel höjs beskattningen med fyra procentenheter. Hör med din skattebyrå om du behöver skicka ett ändringsskattekort för förmåner till arbetslöshetskassan. Inga höjningar eller sänkningar görs på ändringsskattekort för arbetslöshetsförmåner, utan innehållningsprocenten är den som skattemyndigheten har beräknat åt dig. 10. Varför vill kassan ha en utredning av vad jag har gjort under tiden trots att jag har tre månaders karens? Kassan behöver en oavbruten utredning för att kunna se om villkoret för tid i arbete uppfylls. Om du har arbetat under karenstiden ska du även skicka in ett löneintyg till kassan. Testamente till förmån för en organisation Även om testamentering kan kännas avlägset, lönar det sig att ägna det en tanke. Många gånger faller det på att den som funderar på att göra upp ett testamente inte kommer på vem han eller hon vill testamentera sin egendom åt efter sin död. Det kan till och med hända att det inte längre finns personer i den närmaste kretsen som man kan eller vill testamentera sin egendom åt. I sådana fall är det ett bra alternativ att till exempel testamentera egendomen till en välgörenhetsorganisation eller något annat som är allmännyttigt för samhället. Det som är speciellt när man testamenterar till en organisation är att allmännyttiga organisationer inte betalar arvsskatt för mottaget testamente. Med andra ord är det så att all egendom som man beslutit donera till förmån för en organisation går oavkortad till organisationens användning. Vad händer med egendomen om man inte gjort upp ett testamente? Det är skäl att tänka på att egendomen kan hamna i överraskande händer om det inte finns ett testamente. Om den som funderar på att göra ett testamente har lagliga arvingar, överförs egendomen då arvlåtaren avlider automatiskt till dessa arvingar även utan testamente. Detta kan arvlåtaren hindra genom att göra upp ett testamente över sin egendom till förmån för andra än sina lagliga arvingar. Trots testamentet har arvlåtarens barn, bröstarvingarna, alltid rätt till sin laglott av arvlåtarens egendom. Laglotten är hälften av arvlåtarens egendom. Arvlåtaren får i sitt testamente bestämma över hela sin egendom, men om en bröstarvinge kräver sin laglott har han eller hon rätt att få den. Andra lagliga arvingar än arvlåtarens barn eller deras arvingar i rakt nedstigande led har inte rätt att kräva laglott på egendomen. Om arvlåtaren överhuvudtaget inte har lagliga arvingar och arvlåtaren inte har gjort upp ett testamente, överförs arvlåtarens egendom till staten. Speciellt i det här fallet är det klokt att redan på förhand fundera ut vart man vill att ens egendom ska gå efter att man avlidit. Om arvlåtaren inte har några lagliga arvingar alls får han eller hon naturligtvis bestämma över hela sin egendom. Vad bör man ta i beaktande när man gör upp ett testamente? Något av det viktigaste när man gör upp ett testamente är formkraven. För att testamentet ska vara giltigt måste personen som gör upp testamentet vara 18 år och äga rättshandlingsförmåga. En yngre person kan göra upp ett testamente om han eller hon är gift eller förtjänat egendom genom eget arbete. Till testamentets giltighet hör också strikta krav på testamentets skriftliga form. Endast i nödsituationer kan man ge efter på formkraven. Om personen som gjort upp testamentet till exempel är svårt sjuk, så att man inte hinner göra upp ett skriftligt testamente, kan testamenteringen göras muntligen. Kravet på att det måste finnas två ojäviga vittnen närvarande samtidigt när testamentet undertecknas gäller både när ett normalt skriftligt testamente och ett nödtestamente görs upp. Även testamentets innehåll är viktigt. Speciellt när man testamenterar till LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN Sjömans-Unionens medlemmar har som medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för medlemmar. Bützow tel. Helsingfors (09) Tavastehus (03) eller (03) Tammerfors (03) Åbo (02) en organisation är det viktigt att man specificerar organisationen tillräckligt detaljerat i testamentet. Det uppstår en problemsituation om man inte kan avgöra exakt vilken organisation arvlåtaren har menat när arvlåtarens arv ska delas. Därför är det skäl att klart skriva testamenttagarens hela namn och gärna organisationsnummer. Det är även skäl för testamentgivaren att vara beredd på att organisationen som han eller hon testamenterat hela eller delar av sin egendom till kanske inte finns längre när testamentgivaren avlider. I sådant fall kan man vara beredd till exempel genom att göra ett s.k. andrahandsförordnande. I praktiken så här: Om Organisation A inte existerar då jag avlider, överförs min egendom som testamenterats åt A till B. Tuuli Vapaavuori jurist Advokatbyrå Bützow Oy 26 27

15 2012 års tidningsförmån på löntagartidningar Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors, John Stenbergs strand 6, Helsingfors. Pannan är varm måndagen den kl Välkommen! Unionens medlemmar beviljas tidningsförmån för prenumerationer på löntagartidningar. Storleken på förmånen beror på hur ofta tidningen utkommer. Tidningsförmånen för år 2012 följer FFC:s rekommendationer och är 25 euro för rikstäckande löntagartidningar, 15 euro för löntagartidningar som utkommer minst 2 3 gånger i veckan i pappersformat. Förtroendemannautbildning 2012 Finlands Sjömans-Union ordnar särskild förtroendemannautbildning åt de som valts till förtroendemän. Kurserna är till för alla som sysslar med förtroendemannauppgifter. Kursansökningen Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du från förtroendemän, från Sjömans-Unionens kontorer eller på Unionens hemsidor: > på svenska > utbildning > förtroendemannautbildning Kurser Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Vidare uppgifter om förbundets utbildningsverksamhet ges av Kenneth Bondas, tel , e-post: eller Henrik Lagerberg, tel , e-post: (som ansvarar för den svenskspråkiga utbildningen). Skicka din julhälsning till tidningen så fort som möjligt I decembernumret av Sjömannen publiceras julhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden och som vill skicka hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan kostnad. Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan skicka sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion. Skicka helst namnen per e-post eller per post Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand Helsingfors. Välkommen på julglögg måndagen den kl på Unionens kontor, Mariegatan 6 b, 5 vån. Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort som möjligt. Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller som Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra. Sjömans-Unionen är nu i Facebook! Du kan söka gruppen i Facebooks sökfunktion: Finlands Sjömans-Union. Jaakonsaari: Svaveldirektivet orättvist Europarlamentariker Liisa Jaakonsaari tycker att svaveldirektivet för Östersjön är orättvist. Enligt Jaakonsaari är EUkomissionens förslag att sänka svavelutsläppen för väl tilltaget och placerar staterna i ett orättvist konkurrensläge. Minskningen av svavelutsläppen från sjöfartens bränslen skulle ske för snabbt i den nordliga sjöfarten. Man har uppskattat att transportkostnaderna för Norra Finlands industri kommer att växa med upp till hälften jämfört med tidigare. Om sjöfarten berörs finns det en risk för att transporterna istället sker på land. YLE Oulu rapporterade om saken Trafikpolitisk redogörelse förbereds med brett samarbete Kommunikationsministeriet har påbörjat förberedelserna för en trafikpolitisk redogörelse. Med redogörelsen drar styrelsen upp linjerna för trafikpolitikens målsättningar på lång sikt och ett åtgärdsprogram till slutet av år Målsättningen är att redogörelsen lämnas till riksdagen i april I förberedelsen av redogörelsen fäster man speciellt uppmärksamhet på det medborgarna och referensgrupperna säger samt i att ha en öppen redogörelse. Redogörelsen har öppnats för medborgardiskussion på medborgarforumet: Dinasikt.fi. 3 missförhållanden Rågbrödsfonden och haltande transport i Nordsjö Att de tidigare avgiftsfria bilparkeringsplatserna nu blivit avgiftsbelagda väcker irritation bland sjömännen som seglar från Nordsjö. För en månad fick fartyget ett brev där man berättade att sjöpersonalens parkeringsplatser blir avgiftsbelagda den 1 november, berättar Jori Mikkola, förtroendeman på M/s Finnstar. Sjömännen har haft tillgång till ett parkeringshus med 90 platser i Nordsjö. Hu- Text: Saana Lamminsivu Sjömännens problem att ta sig fram i Nordsjö hamn fortsätter: nu är till och med parkeringsplatserna avgiftsbelagda. 1. Avgiftsbelagda parkeringsplatser 2. Få ordning på transporterna i Nordsjö Sjömans-Unionen, sjöfartens övriga arbetsmarknadsorganisationer och Sjömansservicebyrån har flera gånger krävt förbättringar i transporterna i Nordsjö. Enligt ILO:s konvention om arbete till sjöss ska sjömännen ha möjlighet att utnyttja tjänster på land (free access to shore). I Nordsjö sköter FL Port Services Oy transporterna av sjömän mellan fartyget och terminalen. Bolaget ingår i koncernen Finnlines, vars transporter är gratis för rederiets besättning. Externa transporter kostar 20 euro. Alla redare går inte med på att bekosta resan, varmed framför allt utländska sjömän som anländer till hamnen ofta 3. Rågbrödsfonden Besättningen på M/s Finnstar bildade en rågbrödsfond när rågbrödet, det finska baslivsmedlet, ersattes med tyskt vetebröd. Vi har en plåtburk som alla frivilliga kan lägga en slant i. När vi kommit till Finland sticker någon till affären och köper ett ordentligt rågbröd. Allt började med ett initiativ från arbetsgivaren: de började köpa proviant från Tyskland eftersom det som bekant är billigare. Det första man bytte ut var yoghurten, som ersattes av hinkyoghurt och en burk set ägs av Finnlines, som i fortsättningen kommer att debitera sjömännen 50 euro i månaden för en parkeringsplats. Ett skift kan vara tre veckor långt, och under den tiden kan vi åka in i Nordsjö ett par tre gånger i veckan, påminner Mikkola. Med bil kan man ta sig från Nordsjö till flera olika platser i huvudstadsregionen, framför allt då det fortfarande är problem med transporterna i hamnen. bara får beundra Nordsjö och dess tjänster från fartyget. FL Port Services sköter även fastsättningen och lossningen i Nordsjö, varför man kan bli tvungen att vänta länge på transporten mellan fartyget och terminalen. Om killarna först hjälper fartyg som anländer till och lämnar hamnen kan det ta lång tid innan transporten kommer. Efter att ha kommit till terminalen måste de dessutom vänta på bussen som tar dem från hamnen. Under en två timmar lång dagsledighet hinner man åka fram och tillbaka till Nordsjös tunnelbanestation, beskriver Mikkola. sylt. Därefter var det mjölkens tur. Visst klarar man sig på tysk mat, men det handlar om principer: vi betalar ett taxeringsvärde på vår mat och vill därför ha valuta för våra pengar. Det är orättvist om rederiet lägger mellanskillnaden i sin egen flytvästficka. Bra mat gör att man mår bra och orkar arbeta!, säger Mikkola om matens psykologiska effekter och efterfrågar någon slags kompromiss från rederiet när det gäller inköp av vissa livsmedel

16 IN MEMORIAM Emeritus matruusi Matti Masa Martikainen Martikainen menehtyi sairastettuaan pitkään. Masan viimeiseksi laivaksi jäi M/s Isabella ja hänen viimeiset vahdit kuluivat M/s Estonian pelastustöissä sekä laivan huollossa telakalla. Eläkkeellä hän ehti olla 17 vuotta. Kaipaamaan jäivät puoliso Sirkku ja pojat Alpo Antero Houni s Ylämaa k Kotka Houni kuoli erittäin vaikean sairauden murtamana. Alpoa jäivät kaipaamaan tytär ja tyttären perhe lähiomaiset merimiestoverit ja tuttavat Kevyet mullat haudallesi. Emäntä Hilkka Helena Joskitt s Sulkava k Sulkava Niin kaunis on maa, niin korkea taivas. Merimies Kalle Aukusti Kontio syntynyt Kalle on purjehtinut kotisatamaan Ylivieskan Heikkilän hautausmaalle Kun nousee purjeet purren ja köydet irrotetaan, sua ystävä armas surren tänne jäämme kaipaamaan. Kallea kaivaten Hanna ja Paavo Penjala perheineen KIITOS / TACK Kiitos M/s Finnkraftin henkilökunnalle, M/S Finnmaidin seilauskavereille, Masalle sekä SMU:n Sisä-Suomen osastolle muistamisesta täyttäessäni 50 vuotta. Seppo Heiskari Hei kaikki Msv fennicalaiset. Ylläri oli melkoinen, pasmat meni ihan sekaisin. Mä olen aina tienny, et Fennican henkilökunta on ROCK! Myötäisiä tuulia kaikille ja kiitos muistamisesta. Olette mun mielessä aina. Anja Sipilä Kiitokset syntymäpäiväni muistamisesta M/s Hjördiksen porukalle, Markolle ja Oy Langh Shipille. Kauko Ojala Lämpimät kiitokset M/s Estradenin henkilökunnalle ja varustamolle täyttäessämme pyöreitä vuosia! Lissu ja Teuski ELÄKKEELLE / PENSIONERING Kiitokset Tallink Siljalle ja M/s Silja Serenaden koneporukalle muistamisesta eläkkeelle pääsyn johdosta. Jari Martinkauppi Kiitokset J/m Kontion henkilökunnalle ja kaikille työkavereille upeista vuosista. Jäät murrettu ja koneet huollettu. Markku Luoma Tack till M/s Silja Europas arbetskamrater och Tallink Silja rederi för ihågkomsten när jag blev pensionär. Kiitoksia M/s Silja Europan työkavereille ja Tallink Silja -varustamolle muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Rune Pada Kiitos M/s Silja Europan henkilökunnalle muistamisestani jäädessäni eläkkeelle. Matti Lahti KULTAMERKIT / GULDSMÄRKEN Esa Rismala Monica Björkqvist AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINGARNA INFORMERAR Sisä-Suomen osasto (001) Virkistysviikonloppu Aika: Paikka: Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Osasto järjestää jäsenilleen virkistysviikonlopun, joten luvassa on liikuntaa, rentoutumista sekä mukavaa yhdessäoloa, pyrimme myös järjestämään teatteri-illan Kuopioon. Paikkoja on rajoitetusti (30). Sitovat ilmoittautumiset viimeistään mennessä: Paavo Auvinen p tai Seppo Immonen p Ålands avdelning (005) Höstmöte Datum: kl Plats: Fackets hus, Ålandsvägen 55, Mariehamn Stadgeenliga förhandlingar. Välkomna! OBS! Styrelsemöte kl Itäkustin osasto (007) Jouluglögit Aika: ma klo Paikka: Kotkan konttori, Puutarhakatu 12, Kotka Tervetuloa Itäkustin osaston tarjoamille jouluglögeille Kotkaan! Länsi-Suomen osasto (008) Joulukahvit merieläkeläisille Aika: torstai klo Paikka: Pitkäkatu 43, Vaasa Huom. Muista ilmoittaa Karille osallistumisestasi tai p Tervetuloa! hallitus Väylänhoitoammattiosasto (012) Sääntömääräinen syyskokous Aika: la kello Paikka: Suomen Merimies-Unionin toimisto, John Stenbergin ranta 6 (2. krs.), Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Osaston jäsenet Tervetuloa! Kuva: Helena Buda (Äänesi on kaunis, rakas.) Lokin poika Sinä itkit niin veit sydämmein En saanut sua kii lensit korkeuksiin Sinä kaartelit kauniisti mökkini yli Vie lentosi kauaksi maailman syliin Marjatta 2011 Minä näin että hyvästit heittää jo voit niin surullisena sun äänesi soi Kiitos jos olen ansainnut kiitokset nää Sitä toivon et jälleen sun keväällä nään Pekan pähkinät 1. Timo Pusa ( ) oli kirjailija, joka kirjoitti rannikkokaupungin asukkaiden sekä merimiesten elämästä. Mistä kaupungista hän oli kotoisin? a) Oulusta b) Turusta c) Kotkasta 2. Keripukki oli pitkän linjan purjelaivojen merimiehiä entisaikaan vaivannut vitamiinin puutoksen aiheuttama tauti. Minkä vitamiinin? a) D-vitamiinin b) C-vitamiinin c) B-vitamiinin 3. Mikä on Järvi-Suomen eteläisin satama? a) Hämeenlinna b) Lahti c) Lappeenranta 4. Missä maassa ovat maailman suurimmat telakat? a) Etelä-Koreassa b) Japanissa c) Kiinassa 5. Kiinan suuri kanaali eli Keisarinkanava on pisin ihmisen rakentama vesireitti maailmassa. Kuinka pitkä ja leveä se on? a) 1800 km pitkä ja 40 m leveä b) 2100 km pitkä ja 45 m leveä c) 2300 km pitkä ja 48 m leveä 6. Mikä yhtye on levyttänyt kappaleen "Merimiehen vaimo"? a) Metro-tytöt b) PMMP c) Ultra Bra 7. Kuka on Suomen Merivoimien nykyinen komentaja? a) Markus Aarnio b) Timo Ståhlhammar c) Veli-Jukka Pennala 8. Missä Kaknäsin merimiesklubi sijaitsee? a) Tukholmassa b) Maarianhaminassa c) Göteborgissa 9. Mikä on Suomen Merivoimien lippulaiva? a) Miinalaiva Hämeenmaa b) Miinalaiva Uusimaa c) Miinalaiva Pohjanmaa Koonnut: Pekka Mantere 10. Vuosina toimi Helsingissä kokki- ja stuerttikoulu? Kenen ylläpitämä se oli? a) Helsingin kaupungin b) Suomen Merimieslähetysseuran c) Varustamoyhdistyksen Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4a, 5a, 6b, 7c, 8a, 9c ja 10b 31

17 Viikon kuva Julkaisemme Merimies-lehdessä Unionin kotisivujen Viikon kuva -palstalle saamiamme valokuvia. Sakari Sipilän ottamassa kuvassa on Ouraluodon luotsitupa Merikarvialla. Viimekertaiseen Merimies-lehden kilpailuun saatiin huikeat 73 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Juha Forsman M/s Marjatalta. I tidningen Sjömannen publicerar vi de fotografier vi fått in till Veckans bild-spalten på Unionens hemsida. På Sakari Sipiläs bild ser man Ouraluoto lotsstuga i Sastmola. I tidningen Sjömannens förra tävling fick vi in hela 73 svar. Vinnaren den här gången blev Juha Forsman från M/s Marjatta. Kuinka monessa satamassa Kristina Cruisesin laivat ovat ennättäneet vierailla vuoden 2011 syksyyn mennessä? Valitse yksi vaihtoehto: 1) yli 100:ssa 2) yli 200:ssa 3) yli 300:ssa Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä nro 8/2011. Osallistu kilpailuun mennessä: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta Helsinki Hur många hamnar hade Kristina Cruises fartyg hunnit besöka fram till slutet av hösten 2011? Välj ett alternativ: 1) över 100 2) över 200 3) över 300 Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 8/2011 av tidningen Sjömannen. Du kan delta i tävlingen senast den på följande sätt: 1) På Sjömans-Unionens webbplats: > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Skicka svaret till adressen: Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand Helsingfors Tävling Kilpailu SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) Kuljetusalan Työttömyyskassa Postiosoite PL 65, Helsinki Asiakaspalvelu Siltasaarenkatu 3 5, katutaso Helsinki arkipäivisin klo Kesäaikana klo ( ) Kesäperjantaisin ( ) Puhelinpäivystys klo puh. (09) Faksi: (09) Työttömyyskassan sähköinen palvelu 32 KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER Arkisin klo Vardagar kl Kesäaika / sommartid ( ) klo Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postadress PB 65, Helsingfors Kundtjänst Broholmsgatan 3 5, gatuplan Helsingfors vardagar kl sommartid kl ( ) sommarfredagar kl ( ) Telefonjour tel. (09) kl Fax: (09) Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster HENKILÖKUNTA / PERSONAL Puheenjohtaja / Ordförande Simo Zitting (09) / Liittosihteeri / Förbundssekreterare Kenneth Bondas (09) / Hallinnon sihteeri / administrationens sekreterare Sari Helenius (09) / Sihteeri / Sekreterare Tetta Härkönen (09) / Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Klaus Lust (09) / Toimitsija / Ombudsman Carita Ojala (09) / Toimitsija / Ombudsman Satu Silta (09) / Toimitsija / Ombudsman ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Ilpo Minkkinen (09) / ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) / ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Kenneth Bengts (09) / Sihteeri / Sekreterare Anja Uusitalo (09) / Toimitsija, Ahvenanmaa Ombudsman, Åland Henrik Lagerberg (018) / Ålandsvägen 55, Mariehamn Taloudenhoitaja / Ekonom Mikko Tuominen (09) / Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Stiina Raitio (09) Kirjanpitäjä / Bokförare Tuula Ylhävuori (09) Toimittaja / Journalist Saana Lamminsivu (09) / Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Tiina Kytölä (09) Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Katja Gräsbeck (09) / Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) Maariankatu 6 B, 5. krs Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, Vaasa Storalånggatan 43, Vasa MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

IMDG- muutokset 2013

IMDG- muutokset 2013 IMDG- muutokset 2013 ADR-SEMINAARI 14.2.2013 Kuljetuskuution auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

EPO antaa ja ottaa. Aamiaisseminaari 25.3.2014 Jukka Kantanen

EPO antaa ja ottaa. Aamiaisseminaari 25.3.2014 Jukka Kantanen EPO antaa ja ottaa Aamiaisseminaari 25.3.2014 Jukka Kantanen EPO antaa ja ottaa Patentteja alennuksella? EPO:n sääntömuutokset alkaen 1.4.2014 SME-alennukset Euro-PCT, Search ja Examination feet Search

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö STCW uusi kansallinen lainsäädäntö TIEDOTUSTILAISUUS TRAFI/Helsinki 11.3.2013 Jukka Tuomaala Ylitarkastaja Lupakirjat ja Pätevyydet Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Miehitystä ja pätevyyksiä koskevat

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Koululaisten iltapäivätoiminta

Koululaisten iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta Lukuvuosi 2015 2016 Huolenpitoa ja kavereita Turvallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen Helsingissä järjestetään 1. 2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille iltapäivätoimintaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

IMO vapaaehtoinen auditointi

IMO vapaaehtoinen auditointi IMO:n ajankohtaiset Ylijohtaja Tuomas Routa IMO vapaaehtoinen auditointi VMSAS Kansanvälisen merenkulkujärjestön j (IMO) tarkastajat auditoivat Suomen hallintoa 7.-14. marraskuuta 2011. Loppuraporttia

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Hinnasto 01.10.2009. Alv laski! UUDET, EDULLISEMMAT HINNAT!

Hinnasto 01.10.2009. Alv laski! UUDET, EDULLISEMMAT HINNAT! Hinnasto 01.10.2009 Alv laski! UUDET, EDULLISEMMAT HINNAT! MYYNNINEDISTÄMISTUOTTEET JA ESITTEET OVAT SAMANHINTAISIA JÄLLEENMYYJILLE JA ASIAKKAILLE Tilausnro Sisältö P (Pisteet) Asiakas- hinta Ilman

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS Grankulla Ifk FIN-02700 KAUNIAINEN Matkanjohtaja: Kuka? + puhelinnumero? Viite: Robert Nyström Kiitos tilauksestanne! Pyydämme teitä ystävällisesti tarkistamaan, että varausvahvistus on tilauksenne mukainen

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Montako pistekeruumallia on olemassa? Malleja on kaksi, Track A ja Track B, jotka perustuvat oman piirisi jäsenyystrendeihin. Jokainen piiri on merkitty joko Track A tai Track B -kategoriaan. 2. Miksi

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus.

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. 2015 2016 2.Vuosikurssi HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. Hakijalle Iloitsemme halustasi antaa kokonainen vuosi Herralle

Lisätiedot