Lukioiden siirto osana toisen asteen koulutuksen kehittämistä

Transkriptio

1 1 LUKIOVERKKORATKAISU (Lisätietoja: Vesa Saarikoski, puh ) Jyväskylän lukiokoulutuksen järjestämisvastuu siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä järjestämisluvalla Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle Siirtoa koskevat päätökset hyväksyttiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa sekä koulutuskuntayhtymän valtuustossa Lukiokoulutuksen siirrolla haettiin päätösten mukaan uudenlaista, voimavarat yhteen kokoavaa seudullista ratkaisua, joka optimoisi lukioverkon viimeistään vuoteen 2012 tultaessa ja ottaisi huomioon koko toisen asteen koulutuskokonaisuuden. Kysymyksessä nähtiin olevan keskeisten koulutuspoliittisten tavoitteiden edistäminen ja uudenlaisen ajattelun soveltaminen toisen asteen koulutuksen kokonaissuunnitteluun ja toteuttamiseen. Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos muodostettiin kuntalain tarkoittamana liikelaitoksena, jonka ylläpitäjänä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymän valtuuston hyväksymän johtosäännön mukaan kuntayhtymän hallituksen alainen johtokunta valitaan Jyväskylän kaupungin esityksen mukaisesti, ja sen tehtävänä on mm. päättää lukioverkosta. Päättäessään lukioverkosta tai muista periaatteellisina pitämistään lukiokoulutusta koskevista asioista johtokunnan tulee pyytää Jyväskylän kaupungin lausunto. Lukioiden siirto osana toisen asteen koulutuksen kehittämistä Lukioiden siirtoratkaisun taustana oli viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla käyty lukiokoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen kehittämisen keskustelu, joka konkretisoitui Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoksen yhteydessä. Vastaavaa keskustelua käytiin yleisemminkin toisen asteen koulutuksen kehittämisestä. Koulutuksen arviointineuvosto (julkaisuja 23, 2007) totesi selvityksessään lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä, että olisi tarpeen pohtia olisiko yhtenäinen toisen asteen koulutuksen järjestämispohja sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevin ratkaisu lähitulevaisuudessa. Yhteistyön esteenä nähtiin torjuva asennoituminen ja koulunpidon traditio sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Ne muuttuvat, joskin hitaasti, vain käytännön toimien kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä (OKM 2010:14) esitti vahvan näkemyksen lukiokoulutuksen uudistamistarpeeseen: Lukioiden olisi uudistuttava avaamalla ikkunoita nykyistä enemmän tulevaisuuteen, yhteiskunnan muutokseen, työelämän kehitykseen ja muihin oppilaitoksiin. Lukion vähenevä suosio nuorten keskuudessa on vakava indikaattori lukion tarjoaman yleissivistyksen kapea-alaistumisesta suhteessa nuorten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin. Lukiopedagogiikan selvityksessä (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 40, 2009) todettiin, että yleissivistykseen liittyvien tavoitteiden toteutumisessa painotetaan liian yksipuolisesti sisältöjä. Työelämän ja lukion jälkeisen ajan pitäisi olla enemmän läsnä lukion arjessa. Opiskelutaitojen oppimista lukioissa jo painotetaan, mutta yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hankkiminen ei nykylukiossa toimi riittävän hyvin. - - Lukiot eivät hyödynnä niitä mahdollisuuksia, joita luokattoman lukion keskeinen periaate, joustavuus ja valinnaisuus, tarjoaisi eri oppilaitoksissa suoritettujen opintojen sisällyttämisestä lukiotutkintoon.

2 2 Jyväskylän lukioratkaisu näyttäytyy tämän keskustelun valossa edelläkävijyytenä. Vielä enemmän se vaikuttaa proaktiiviselta toiminnalta seuranneen valtakunnallisen tavoitteenasettelun valossa. Kataisen hallituksen ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tarkentavassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma kehittäen ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja erillisinä tutkintoina koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi lisäämällä oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalveluiden ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä myös yhdessä korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Ohjelmalla tuetaan elinvoimaisen, toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista. Valtiontalouden tarkastusvirasto otti tarkastusraportissaan (11/2012) kantaa toisen asteen koulutuksen rakennejärjestelyihin seuraavasti: Valtion harjoittama ohjaus on voimakkaasti sektoroitunut ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen, joita kehitetään ja hallinnoidaan toisistaan erillään. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi tarkastusviraston näkemyksen mukaan selvittää, voitaisiinko toisen asteen koulutuksen hallinnollisella yhdistymisellä saavuttaa synergiaetuja, joita voitaisiin käyttää hyväksi koko toisen asteen koulutuksen kehittämisessä. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään jatkossakin erillisinä tutkintoina, mutta hallinnollisella yhdistämisellä voitaisiin edesauttaa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta lisätä joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. Tarkastusvirasto katsoo, että koko ikäluokan huomiointi on myös syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta puhtaan duaalimallin säilyttämistä tärkeämpää. Jyväskylän lukiokoulutuksen kehittäminen Jyväskylän ratkaisussa haettiin sekä potkua pedagogiseen kehittämiseen että skaalaja synergiaetuja kootusta toisen asteen koulutuksen järjestämisen mallista. Koulutuskuntayhtymän toiminnan laadusta ja taloudellisesta tehokkuudesta on olemassa hyviä näyttöjä. Suuren kehikon tarjoamaa synergiaa on tuotettu muun muassa taloushallinnossa ja -suunnittelussa, hankintatoimessa, tietohallinnossa, ravitsemispalveluissa sekä kiinteistöjen käytön pedagogisessa suunnittelussa, kunnossapidossa ja rakentamisessa. Myös opiskelijahuollossa, henkilöstöpalveluissa, kansainvälisessä toiminnassa, laadunhallinnassa ja viestinnässä yhtenäiset toimintatavat ovat lisänneet toiminnan vaikuttavuutta. Koulutuskuntayhtymän yhteinen kehikko on edesauttanut myös sidostahojen ja erityisesti työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyö on usein konkretisoitunut vaikuttavissa koulutuksen ja pedagogiikan, työelämän kehittämisen, yrittäjyyden edistämisen ja aluekehityksen hankkeissa. Jyväskylässä on tehty jo pitkään yhteistyötä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kesken (esim. kahden ja kolmen tutkinnon opinnot ja vaihtojaksot). Siirron jälkeen tätä työtä on jatkettu ja yhteistyötä vahvistettu muun muassa luomalla yhteistoiminta-aika kurssitarjonnalle. Opiskelijoilla on varsin laaja kurssitarjotin, joka tarjoaa yksilöllisiä opinpolkuja. Viime lukuvuonna lukiokoulutuksessa suoritettiin yli 2000 kurssia muussa kuin omassa oppilaitoksessa. Lisäksi on perustettu lukiokoulutuksen ja Jyväskylän ammattiopiston yhteistyöryhmä jäsentämään tulevaisuuden agendaa. Vallitsevassa tilanteessa Sepän ja Cygnaeuksen lukiot toimivat samalla kampuksella ammatillisen koulutuksen kanssa ja käytössä on yhteisiä tiloja, joitakin yhteisiä opet-

3 3 tajia sekä yhteistä kehittämis-, suunnittelu- ja koulutustoimintaa. Korkeakoulujen kanssa on aloitettu yhteinen kurssitarjonta, ja opinto-ohjaushankkeen kautta on kehitetty edelleen yhteistä toimintamallia lukiokoulutuksen ja korkea-asteen kesken. Jyväskylän lukioissa on vahvaa hanketoimintaa oman kehittämistoiminnan rinnalla. Keskeisiä kehittämisalueita ovat työelämäläheisyyden ja kansainvälisyyden sekä yrittäjyyden vahvistaminen, pedagogiikan kehittäminen ja opetusteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja nivelen vahvistaminen korkea-asteelle. Lukiokoulutusliikelaitoksen linjauksissa todetaan, että tehtävänä on antaa jatko- ja työelämävalmiuksia. Aikuislukio on vahvasti osa lukiokoulutusta ja sen kehittämistä. Jyväskylän lukiokoulutus on tällä hetkellä vetovoimainen, ja sen vetovoimaisuus on kasvanut selvästi kolmen viime vuoden aikana. Jyväskylässä peruskoulun päättäneistä oppilaista haki lukiokoulutukseen 44,8 prosenttia ikäluokasta vuonna 2010, seuraavana vuonna 48,3 prosenttia, ja vuonna 2012 hakijaosuus oli 50,8 prosenttia. Lukiokoulutukseen hakeutuvien osuus on siis parissa vuodessa lisääntynyt kuusi prosenttiyksikköä. Siten kaikki aloituspaikat täyttyivät syksyllä Marraskuussa 2012 on aloitettu yhdessä muiden Keski-Suomen lukioiden kanssa rakentamaan lukiokoulutuksen laatujärjestelmää OSAAVA -hankkeen vetämänä. Työ linkittyy Jyväskylän ammattiopiston laatutyöhön. Alustavasti on sovittu, että ensimmäiset auditoinnit kokemusten saamiseksi ja jatkotyötä varten tehdään vuonna Vetovoimaisuuden, kurssitarjottimen kehittämistyön ja hallitun taloudenpidon ansiosta vuoden 2013 ennakoitu taloudellinen tulos, vaikka onkin edelleen negatiivinen, paranee miljoonalla eurolla vuoden 2011 tilinpäätöksestä. Lukioverkkoselvitys Jyväskylän lukioiden Cygnaeus-lukion, Jyväskylän aikuislukion, Jyväskylän Lyseon lukion, Sepän lukion, Tikkakosken lukion ja Voionmaan lukion verkkoratkaisu tapahtuu edellä kuvatussa kontekstissa. Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitos käynnisti lukioverkkoselvityksen syksyllä Selvityksessä oli tukena kuntayhtymän johdon tulosalue (mm. taloussuunnittelu), kiinteistöliikelaitos ja Haahtela-kehitys Oy. Haahtelan loppuraportti (H liite nro 3) valmistui ja siinä arvioitiin kahdeksan eri verkkoratkaisua. Haahtelan loppuraporttia täydensi tarkennettu raportti neljästä vaihtoehdosta (H liite nro 4). Liikelaitoksen alkuperäisenä tavoitteena oli, että verkkoratkaisu tehtäisiin lokakuussa Valmistelutyö erillisine selvityksineen, keskustelutarve eri tahojen kanssa sekä lausumiset johtivat siihen, että päätöksenteko lykkääntyi. Jyväskylän kaupungin kannanotot Liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa tavoitteeksi asetettiin päätöksen tekeminen helmikuussa Sitä ennen Jyväskylän kaupungilta pyydettiin johtosäännön edellyttämällä tavalla lausunto asiassa. Jyväskylän sivistyslautakunta päätti kokouksessaan , että Jyväskylän kaupunki edellyttää lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnan noudattavan lukiokoulutuksesta päätettäessä seuraavia ehtoja: Lukiokoulutusta kehitetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti duaalimallin pohjalta sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen yhteistyötä kehittäen. Lukiokoulutuksen merkitystä yleissivistävänä, korkeakouluopintoihin valmenta-

4 4 vana koulutuksena on vahvistettava ammatillisen koulutuksen kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla, Erityislukioiden (IB ja urheilu) ja ilmailulinjan toiminta on turvattava, Tikkakosken lukiota on kohdeltava 0-tulosvaateen aikarajan suhteen tasavertaisesti muiden lukioiden kanssa, Lyseon toimintaa jatketaan vähintään 600 opiskelijan yksikkönä peruskorjatussa Lyseotalossa sekä v valmistuneiden lisäosien tilalle rakennetussa uudisrakennuksessa. Uudisrakennuksen yhteiskäyttöä kaupungin kanssa ja muita, koulutukseen, kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Sivistyslautakunnan lausunnon ja sen aiheuttamien valmistelutoimenpiteiden jälkeen päätösprosessi venyi siten, että liikelaitoksen esittelijä toi päätösehdotuksensa johtokunnan kokoukseen Jyväskylän kaupunginhallitus antoi kokouksessaan lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnalle ohjeen tehdä päätös lukioverkkoasiassa vasta, kun sivistyslautakunnan lausunnossa esille tuodut edellytykset on täytetty kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että Jyväskylän kaupungin edustajat koulutuskuntayhtymän kaikilla päätöksen tasoilla toimivat sivistyslautakunnan antaman yksimielisen lausunnon reunaehtojen mukaisesti, sekä noudattavat kaupunginhallituksen yksimielisesti antamia ohjeita ja lukiokoulutuksen siirtosopimuksen kirjauksia. Lukiokoulutus -liikelaitoksen esittelijä teki johtokunnan kokouksessa päätösesityksen, josta johtokunta ei kuitenkaan tehnyt päätöstä vaan palautti sen valmisteluun ja sopi lukioverkon päätettäväksi Tähän liittyen Jyväskylän kaupunginhallitus päätti : esittää valtuustolle, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa solmitaan sopimus, jossa kaupunki sitoutuu korvaamaan koulutuskuntayhtymälle aiheutuvat vuosittaiset lisäkustannukset, maksimissaan euroa vuodesta 2015 alkaen erikseen sovittavaksi ajaksi lukioverkkoratkaisusta, johon sisältyy Jyväskylän Lyseon säilyttäminen koulukäytössä esittää valtuustolle, että kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen sopimaan koulutuskuntayhtymän kanssa sopimuksen sisällön edellä mainituin reunaehdoin antaa liikelaitoksen johtokunnan jäsenille Jyväskylän kaupungin edustajina ohjeen huomioida kaupungin pyrkimys sitoutua liikelaitokselle lyseosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja ratkaista asia tämän mukaisesti. Lukiokoulutus-liikelaitoksen päätös Jyväskylän lukiokoulutus-liikelaitoksen johtokunnassa tehtiin seuraava päätös lukioverkkoratkaisusta: 1. Jyväskylän lukiokoulutuksen lukioverkko muodostuu kahdesta n opiskelijan lukiosta ja aikuislukiosta. Kummatkin lukiot koostuvat kahdesta n opiskelijan yksiköistä, joihin haetaan yhteishaun kautta. Toinen lukio on Jyväskylän Lyseon lukio, joka sijoittuu Harjun kampukselle. Tässä lukiossa sijaitsee myös IB lukio. Toi-

5 5 nen lukio sijaitsee Viitaniemen kampuksella: nykyinen Cygnaeuksen lukio ja uudisrakennus. Tässä lukiossa sijaitsee myös urheilulukio. 2. Aikuislukio sijaitsee Harjun kampuksella. 3. Tikkakosken lukio itsenäisenä lukiona lakkautetaan alkaen ja se muuttuu Sepän lukion toimipisteeksi sisältäen ilmailulinjan. Tikkakosken toimipisteelle myönnetään kahden (2) vuoden ns. kehittämisvuodet. Ilmailulinjan kehittämisresursseja lisätään vuoden 2013 talousarvioon euroa. Taloussuunnitteluvuodelle 2014 kehittämisresurssit ovat euroa. Toimipisteen jatkosta päätetään erikseen ennen lukuvuoden yhteishakua. Toiminnan jatkamisen arviointi tehdään kokonaisarviointina, jossa huomioidaan näyttö taloudellisen tehokkuuden ja vetovoimaisuuden lisääntymisessä. 4. Lukioverkkoratkaisun jälkeen aloitetaan yksityiskohtainen investointien ja uusien oppimisympäristöjen suunnittelu sekä virkasuunnittelu. Tällöin selviää myös tarkempi investointiaikataulu. 5. Pedagogisen uudistamistyön jatkaminen toteutetaan esittelytekstissä ( ) olevan 10 kohdan linjausten mukaisesti. Tämä päätösvaihtoehto turvaa parhaalla mahdollisella tavalla henkilökunnan työllisyyden ja opetuksen laadun kaikissa Jyväskylän lukioissa. Se myös turvaa lukioiden johto- ja kehittämistyön edellytykset sekä oppilaanohjauksen ja oppilashuollon resursoinnin. Vaihtoehto takaa myös terveet tilat kaikille opiskelijoille ja koko henkilökunnalle. Lisäksi se avaa muita vaihtoehtoja huomattavasti monipuolisemmat mahdollisuudet rakentaa uusia oppimisympäristöjä. Se myös mahdollistaa laajan ja monipuolisen pedagogisen kehittämisohjelman toteuttamisen, mikä on lukioverkkouudistuksen ydin. Päätöksessä viitattiin lukiokoulutus-liikelaitoksen johtokunnan esittelytekstin pedagogiseen kehittämisohjelmaan: Lukioverkkoratkaisun yhteydessä toteutetaan seuraavia pedagogisia linjauksia: 1.Integroivaa ja kokonaisuuksiin varmentavaa opetusta lisätään sekä vahvistetaan valmiuksia ja taitoja tiedon hankintaan, pätevyyden arviointiin, käsittelemiseen ja tuottamiseen (omakohtainen) monipuolisten oppimismenetelmien avulla. 2.Hyödynnetään tehokkaasti uuden opetusteknologian avulla tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Kehitetään verkko-, etä- ja monimuoto-opetusta (projektioppiminen, itsenäinen työskentely, ilmiö- ja innovaatiopohjainen oppiminen, tutkiva oppiminen, tiimioppiminen). 3.Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii kattavasti. Lukiodiplomien suorittamismahdollisuuksia parannetaan. 4.Tuetaan opettajuuden ja johtajuuden muutosta täydennyskoulutuksen avulla. Johtajuuden tukemisessa painopiste on pedagogisen johtajuuden vahvistamisessa. Henkilöstön jatkuva kouluttautuminen ja koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen. 5.Johtamisjärjestelmän toteuttaminen huomioiden koulun koko, oppimisympäristö (opinto-ohjaus, opiskelijahuolto, pedagogiikka, painopistealue) ja rehtoreiden asian-

6 6 tuntijuus. Isossa n.1200 opiskelijan yksikössä johtajuus jaetaan kolmen rehtorin/ apulaisrehtorin kesken. 6.Lukioiden kehittämistyö toteutetaan opettajien tiimityön sekä ylioppilaitosrajojen menevän aineryhmäyhteistyön ja koulun johtoryhmätyöskentelyn yhteistyön avulla. 7.Vahvistetaan oppilaskuntatoimintaa. Opiskelijoiden edustus tiimeihin ja johtoryhmään. 8.Laaditaan kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on edistää yhteisöllistä toimintakulttuuria (sosiaaliset taidot, käyttäytyminen, ryhmäyttäminen), opiskelijoiden osallisuutta, oma-aloitteisuutta ja kouluyhteisön hyvinvointia. 9.Turvataan opiskelijoille riittävä opintojen- ja opiskeluhuollon tuki. Opiskelijahuollossa painottuu ennaltaehkäisevä ja varhaisen puuttumisen näkökulma (opiskelijahuollon käsikirja 2012). Tavoitteena on saada vuonna 2014 koulukuraattori lukiokoulutukseen. Erityisopetus toimii jatkuvassa yhteistyössä aineopetuksen, opinto-ohjauksen ja terveydenhuollon kanssa. Erityisopetus pitää sisällään yksilöllisen ohjauksen, opetuksen ja tuen lisäksi pienryhmäopetuksen. Erityisopetusresurssia arvioitaessa on huomioitava koko ikäluokan haltuunoton ja valmistavan maahanmuuttajien koulutuksen tuomat lisätarpeet. 10. Tavoitteena ohjaustyössä on 250 opiskelijaa/ opinto-ohjaaja. Henkilökohtaisen ohjauksen rinnalla kehitetään virtuaalisia ja opiskelijan omaa aktiivisuutta edistäviä toimintamalleja vahvistamaan opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksia. Ohjaustyö on koko työyhteisön vastuulla, jossa korostuu opinto-ohjauksen, aineopetuksen, korkeaasteen ja työelämän välinen yhteistyö. Opiskelijan yhteiskuntaan ja laajemmin kansainvälisyyteen liittyvää tuntemusta parannetaan. Esittelijän pohjaesitys poikkesi päätöksestä ennen muuta siten, että päätösesityksen ensimmäisessä kohdassa verkkoratkaisuun oli sisällytetty myös nykyinen Lyseotalo ja lisärakennus ja esitetty kaupungin maksama kompensaatio seuraavasti: 1. Jyväskylän lukiokoulutuksen lukioverkko muodostuu kahdesta n opiskelijan lukiosta ja aikuislukiosta. Kummatkin lukiot koostuvat kahdesta n opiskelijan yksiköistä, joihin haetaan linjajakoisen yhteishaun kautta. Toinen lukio on Jyväskylän Lyseon lukio: (nykyisen Lyseon sijoituspaikka, n opiskelijaa sekä Harjun kampuksella oleva yksikkö, noin opiskelijaa. Tässä lukiossa sijaitsee myös IB lukio. Toinen lukio sijaitsee Viitaniemen kampuksella: nykyinen Cygnaeuksen lukio ja vapautuvat liiketalouden tilat. Tässä lukiossa sijaitsee myös urheilulukio johtokunnan päätös on ehdollinen. Se edellyttää, että Jyväskylän kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen sopimaan koulutuskuntayhtymän kanssa sopimuksen johtokunnan esittämästä lukioverkkomallista, jossa Jyväskylän kaupunki sitoutuu korvaamaan koulutuskuntayhtymälle/ lukiokoulutuksen tulosalueelle aiheutuvat vuosittaiset lisäkustannukset euroa sidottuna rakennusindeksiin vuosina Kompensaation laskenta perustui lukiokoulutuksen eri verkkovaihtoehtojen vuoden 2020 tulosennusteisiin. 640 tuhatta euroa oli erotus esittelijän kesäkuussa esittämän

7 7 kolmen kampuksen (ns. C-vaihtoehto) ja Lyseotalon lisärakennuksineen sisältävän kahden lukion mallin välillä. Samalla ennustelaskennalla voittaneen päätöksen ja Lyseotalon lisärakennuksineen sisältävän mallin välinen vuosiennuste-ero oli huomattavasti suurempi eli 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Asian ottaminen kuntayhtymän hallitukseen Koulutuskuntayhtymän johtaja otti päätöksellään lukiokoulutus -liikelaitoksen tekemän lukioverkkoratkaisun ylemmän toimielimen eli kuntayhtymän hallituksen käsittelyyn. Kuten Haahtelan selvityksistä ja lukiokoulutus -liikelaitoksen kokouksen pöytäkirjasta (H liite nro 5) käy ilmi, prosessin aikana on tuotettu runsaasti selvityksiä pedagogiikasta, taloudesta ja kiinteistöistä, tehty eri mallien ja variaatioiden kustannuslaskelmia, järjestetty kuulemisia, lukio-ekskursioita ja tiedotustilaisuuksia. Lukiokoulutus -liikelaitoksen käsittelyssä olleiden kaikkien mallien voi katsoa olevan hieman eri painotuksilla toteuttamiskelpoisia ja toimivia, vaikkakin ne vaativat erilaisia taloudellisia panostuksia ja omia painotuksiaan pedagogiikassa, ohjauksessa ja oppilashuollossa. Asiallisesti lukiokoulutus-liikelaitoksen päätöksentekokokouksessa äänestetyt mallit erosivat toisistaan siinä, että hävinneessä mallissa oli mukana Lyseotalo lisärakennuksineen. Muutoin kaikissa esillä olleissa kolmessa päätösvariaatiossa oli kaksi noin 1200 opiskelijan lukiota, jotka kumpikin koostuvat kahdesta opiskelijan yksiköstä. Lukioverkkopäätöksen pitkittyessä toisen asteen koulutuksen rahoitusnäkymät ovat kiristyneet. Hallitusohjelmassa sovittujen leikkausten ja keväällä 2012 hallituksessa päätettyjen menokehysten summana toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen julkinen rahoitus pienenee vähintään prosenttia vuoteen 2016 tultaessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt marraskuussa 2012 Keski-Suomeen valtakunnan tasoon nähden lähes kaksinkertaista leikkausta opiskelijamääriin (vähennystä 11,5 prosenttia eli lähes 1000 opiskelijaa) vuoteen 2016 tultaessa. Rakenneratkaisujen alue- ja arvopoliittisten haasteiden vuoksi säästöjä kerätään myös juustohöylällä ehkä erityisesti lukiokoulutuksessa, jossa poliittisen linjauksen mukaan leikkauksia ei kohdisteta mekaanisesti pieniin lukioihin vaikka pyritäänkin edistämään rakenneratkaisuja. Vuoden 2013 osalta yksikköhintarahoituksen indeksikorotukset on valtakunnallisesti jäädytetty koko koulutussektorilla. Lukiokoulutuksessakin tämä on lisäkiristystä hallitusohjelmassa sovittuun 10 prosentin (runsaan 70 miljoonan euron) säästötavoitteeseen. Kuntayhtymän taloushallinnon, kiinteistöliikelaitoksen ja lukiokoulutus-liikelaitoksen sekä Haahtela-kehitys Oy:n työstämissä talouslaskelmissa on tehty lukuisia ja hyvin yksityiskohtaisia vertailuja lukioverkkovaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Liitteenä olevaan laskelmaan (H liite nro 6) on arvioitu jo edellä mainittua vuoden 2020 tulosnäkymää nykymuuttujilla (huomioiden 10 prosentin rahoituksen leikkaus) eri malleissa. Viitaniemen ja Harjun alueelle sijoittuvan kahden lukion mallin tilikauden 2020 tulosennuste on -2,5 me. Vastaavasti malli, jossa kaksi lukiota sijoittuisi Viitaniemeen sekä Harjulle ja Lyseo-talon ympäristöön tuottaisi 2020 tilikauden tulosennusteeksi - 3,9 me. Mallien välinen ero on tässä laskennassa 1,4 me. Jyväskylän kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt seuraavan konserniohjeen Jyväskylän kaupungin edustajille koulutuskuntayhtymän hallituksessa:

8 8 Kaupunginhallitus uudistaa lukioliikelaitoksen johtokunnalle antamansa konserniohjeen kaupungin edustajille koulutuskuntayhtymän hallituksessa. Ohjeen mukaan kaupungin edustajien tulee huomioida kaupungin pyrkimys sitoutua liikelaitokselle lyseosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja ratkaista asia tämän mukaisesti. Kaupunginhallitus on valmis viemään edellä mainitun ratkaisun mukaisen sopimuksen kaupunginvaltuuston päätettäväksi koulutuskuntayhtymän päätösten jälkeen. Sopimuksessa tulee tarkentaa siitä kaupungille aiheutuvat vuosi- ja kokonaiskustannukset sekä sopimuksen kesto. Ensisijaisena selvitetään vaihtoehto, jossa Education Facilities Oy toteuttaa lyseon investoinnin. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus on perehtynyt lukioverkkoasiaan iltakoulutyöskentelynä ja Seuraavia kannanottoja on välitetty koulutuskuntayhtymän hallituksen tietoon lukiokoulutus-liikelaitoksen tekemän päätöksen jälkeen: - Kari Liuska Lisäksi on tullut joitakin kuntayhtymän johtajalle tulleita kannanottoja. Kannanotot esitellään kuntayhtymän hallitukselle ennen päätöksentekoa. Edellä selostetun pohjalta esitetään päätöksenteon pohjaksi seuraavassa kuvattavia malleja 1 ja 2. Malli 1 1. Jyväskylän lukiokoulutuksen lukioverkko muodostuu kahdesta noin 1200 opiskelijan lukiosta sekä aikuislukiosta. Kummatkin lukiot koostuvat kahdesta noin opiskelijan yksiköstä, johon haetaan yhteishaulla. Lukiot ovat työnimiltään Jyväskylän Uusi Lyseon lukio Harjun kampuksella ja Cygnaeuksen-Voionmaan lukio Viitaniemen kampuksella nykyisessä Cygnaeuksen kiinteistössä ja tehtävässä uudisosassa. Edellisessä lukiossa sijaitsee myös IB-lukio ja jälkimmäisessä sijaitsee myös urheilulukio. 2. Aikuislukio sijoitetaan toiminnallisesti järkevällä ja aikuisopiskelijoita palvelevalla tavalla joko Jyväskylän Uuden Lyseon lukion tai Cygnaeuksen-Voionmaan lukion yhteyteen. 3. Tikkakosken lukio itsenäisenä lukiona lakkautetaan alkaen ja se muuttuu Sepän lukion (myöhemmin Jyväskylän Uuden Lyseon lukion ) toimipisteeksi sisältäen ilmailulinjan. Tikkakosken toimipisteen tulevaisuutta tarkastellaan kahden vuoden kehittämisjaksolla. Kehittämisen koordinointiin ja sidosryhmätyöhön nimetään ohjausryhmä. Ilmailulinjan kehittämisresursseja lisätään vuoden 2013 talousarvioon euroa sekä euroa vuodelle Toimipisteen jatkosta päätetään erikseen ennen lukuvuoden yhteishakua. Toiminnan jatkamisen arviointi tehdään kokonaisarviointina, jossa huomioidaan näyttö taloudellisen tehokkuuden ja vetovoimaisuuden lisääntymisessä. 4. Lukioverkkoratkaisun jälkeen aloitetaan yksityiskohtainen investointien ja uusien oppimisympäristöjen suunnittelu sekä virkasuunnittelu.

9 9 5. Lukiokoulutuksen pedagogista uudistamista jatketaan valtakunnan koulutuspoliittisten linjausten, koulutuskuntayhtymän strategian ja seuraavien tavoitteiden mukaisesti terveen talouden lähtökohdista huolehtien: Integroivaa ja kokonaisuuksiin valmentavaa opetusta lisätään sekä vahvistetaan valmiuksia ja taitoja tiedon hankintaan, pätevyyden arviointiin, käsittelemiseen ja tuottamiseen (omakohtainen) monipuolisten oppimismenetelmien avulla, Hyödynnetään tehokkaasti uutta tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Kehitetään verkko-, etä- ja monimuoto-opetusta (projektioppiminen, itsenäinen työskentely, ilmiö- ja innovaatiopohjainen oppiminen, tutkiva oppiminen, tiimioppiminen), Huolehditaan siitä, että osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii kattavasti. Lukiodiplomien suorittamismahdollisuuksia parannetaan, Tuetaan opettajuuden ja johtajuuden muutosta täydennyskoulutuksen avulla. Johtajuuden tukemisessa painopiste on pedagogisen johtajuuden vahvistamisessa. Henkilöstön jatkuva kouluttautuminen ja koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen, Johtamisjärjestelmän toteuttaminen huomioiden koulun koko, oppimisympäristö (opinto-ohjaus, opiskelijahuolto, pedagogiikka, painopistealue) ja rehtoreiden asiantuntijuus. Noin 1200 opiskelijan yksikössä johtajuus jaetaan kolmen rehtorin/ apulaisrehtorin kesken, Lukioiden kehittämistyö toteutetaan opettajien tiimityön sekä yli oppilaitosrajojen menevän aineryhmäyhteistyön ja koulun johtoryhmätyöskentelyn yhteistyön avulla, Vahvistetaan oppilaskuntatoimintaa. Opiskelijoiden edustus tiimeihin ja tarpeen vaatiessa johtoryhmätyöskentelyyn, Laaditaan kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on edistää yhteisöllistä toimintakulttuuria (sosiaaliset taidot, käyttäytyminen, ryhmäyttäminen), opiskelijoiden osallisuutta, oma-aloitteisuutta ja kouluyhteisön hyvinvointia, Turvataan opiskelijoille riittävä opintojen- ja opiskeluhuollon tuki. Opiskelijahuollossa painottuu ennaltaehkäisevä ja varhaisen puuttumisen näkökulma (opiskelijahuollon käsikirja 2012). Tavoitteena on saada vuonna 2014 koulukuraattori lukiokoulutukseen. Erityisopetus toimii jatkuvassa yhteistyössä aineopetuksen, opinto-ohjauksen ja terveydenhuollon kanssa. Erityisopetus pitää sisällään yksilöllisen ohjauksen, opetuksen ja tuen lisäksi pienryhmäopetuksen. Erityisopetusresurssia arvioitaessa on huomioitava koko ikäluokan haltuunoton ja valmistavan maahanmuuttajien koulutuksen tuomat lisätarpeet, Tavoitteena ohjaustyössä on 250 opiskelijaa/ opinto-ohjaaja. Henkilökohtaisen ohjauksen rinnalla kehitetään virtuaalisia ja opiskelijan omaa aktiivisuutta edistäviä toimintamalleja vahvistamaan opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksia. Ohjaustyö on koko työyhteisön vastuulla, jossa korostuu opinto-ohjauksen, aineopetuksen, korkea-asteen ja työelämän välinen yhteistyö, Opiskelijan yhteiskuntaan ja laajemmin kansainvälisyyteen liittyvää tuntemusta parannetaan.

10 10 Malli 2 1. Jyväskylän lukiokoulutuksen lukioverkko muodostuu kahdesta noin 1200 opiskelijan lukiosta sekä aikuislukiosta. Kummatkin lukiot koostuvat kahdesta noin opiskelijan yksiköstä, johon haetaan yhteishaulla. Lukiot ovat työnimiltään Jyväskylän Uusi Lyseon lukio Lyseotalossa ja sen lisärakennuksessa sekä Harjun kampuksella ja Cygnaeuksen-Voionmaan lukio Viitaniemen kampuksella nykyisessä Cygnaeuksen kiinteistössä ja sekä olemassa olevassa Viitaniemi B1-rakennuksessa. Edellisessä lukiossa sijaitsee myös IB-lukio ja jälkimmäisessä sijaitsee myös urheilulukio. 2. Kuten mallissa 1 3. Kuten mallissa 1 4. Kuten mallissa 1 5. Kuten mallissa 1 Mallien kustannuserot Malli 1:n kustannukset on tässä arvioitu Haahtelan selvityksen mukaan. Mallin investointikustannukset ovat 13 miljoonaa euroa jakaantuen seuraavasti: Peruskorjaus Harjulla 2750 m2 = 4,4 me Laajennus Harjulla 1000 m2 (liikuntasali) = 2 me Laajennus Viitaniemessä 3300 m2 (sis. liikuntasalin) = 6,6 me Mallin kokonaisneliöt olisivat noin m2 ja ylläpitokustannukset vuodessa 2,86 me (keskimääräinen neliövuokra 11,9 euroa/kk) jakaantuen seuraavasti: Harju 9400 m2 = 1,24 me Laajennus Harjulla (liikuntasali) 1000 m2 = 0,13 me Pitkäkadun kampus (musiikki) = 200 m2 = 0,03 me Viitaniemi, EF-tilat = 4600 m2 = 0,72 me Viitaniemi B1 = 1700 m2 = 0,22 me Laajennus Viitaniemessä (sis. liikuntasalin) = 0,51 me Malli 1 voitaisiin nopeimmillaan toteuttaa siten, että Viitaniemen ympäristö valmistuisi syksyksi 2015 ja Harjun ympäristö syksyksi 2016.

11 11 Malli 2:n investointikustannukset ovat noin 5 me + Lyseotalon ja siihen liittyvän uudisrakennuksen osalta noin 18 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 23 me jakaantuen seuraavasti: Laajennus Harjulla 1000 m2 (liikuntasali) = 2 me Muutostyöt Viitaniemi B1-rakennuksessa = 1 me Laajennus Viitaniemessä 1000m2 (liikuntasali) = 2 me Lyseotalon peruskorjaus 2400 m2, laajennus 3700m2 ja purkutyöt = 18 me Mallin kokonaisneliöt olisivat noin m2/ ja ylläpitokustannukset vuodessa 4.05 me (keskimääräinen neliövuokra 14,4 euroa/kk) jakaantuen seuraavasti: Harju 4000 m2 = 0,53 me Laajennus Harjulla (liikuntasali) 1000 m2 = 0,13 me Pitkäkadun kampus (musiikki) 200 m2 = 0,03 me Viitaniemi, EF:n tilat 4600 m2 = 0,72 me Viitaniemi B1-rakennus 6600 m2 = 0,87 me Laajennus Viitaniemessä (liikuntasali) 1000 m2 = 0,13 me (Edelliset yhteensä m2 = 2,41 me) Lyseotalo 2400 m2 + laajennus 3700 m2 = 1,64 me (Tässä Lyseotalon ja uudisrakennuksen ylläpitokustannuksen on arvioitu olevan 22,40 euroa /neliö /kk). Mallin 2:n korkeammat ylläpitokustannukset koostuvat mallin toteuttamisen edellyttämistä yli 3000 lisäneliöstä sekä remontoidun Lyseotalon kalliista neliövuokrasta. Mallien vuosittaisten käyttökustannusten hintaero on 1,19 me/v malli 1:n eduksi. Mallien välisen eron suora kompensaatio 20 vuoden ajalla ja sidottuna rakennuskustannusindeksin mukaiseen vuosikorotukseen (tässä lukuarvona käytetty 2,5 prosentin vuosittaista korotusta) tarkoittaisi nykyhetkestä laskettuna 30,5 miljoonan euron lisäkustannuksia: Malli 1 käyttökustannukset Malli 2 käyttökustannukset Kompensaatio Vuosi 1 2,86 me 4,05 me 1,19 me 2 2,93 me 4,15 me 1,22 me 3 3,00 me 4,25 me 1,25 me 4 3,08 me 4,36 me 1,28 me 5 3,16 me 4,47 me 1,31 me 6 3,23 me 4,58 me 1,35 me 7 3,31 me 4,69 me 1,38 me 8 3,39 me 4,81 me 1,42 me 9 3,47 me 4,93 me 1,46 me 10 3,56 me 5,05 me 1,49 me 11 3,65 me 5,18 me 1,53 me 12 3,74 me 5,31 me 1,57 me

12 ,83 me 5,44 me 1,61 me 14 3,93 me 5,58 me 1,65 me 15 4,03 me 5,72 me 1,69 me 16 4,13 me 5,86 me 1,73 me 17 4,23 me 6,01 me 1,78 me 18 4,34 me 6,16 me 1,82 me 19 4,45 me 6,31 me 1,86 me 20 4,56 me 6,47 me 1,91 me Yhteensä 72,88 me 103,38 me 30,5 me Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valmistelun lähtökohta on ollut, että lukioverkkoa katsotaan kokonaisuutena. Jyväskylän kaupunki on painottanut erityisesti Lyseotalon mukanaoloa verkkoratkaisussa. Koulutuskuntayhtymän näkökulmasta Lyseotalon sisältävien mallien ongelmana on ollut huomattavan korkea hinta, kun Lyseotalon mukanaolosta ei sinänsä ole toiminnallista hyötyä verkkoratkaisun kokonaisuudelle, vaikkakin Lyseotalon historiallinen arvo ja merkitys tiedostetaan. Koulutuskuntayhtymän näkökulmasta malli 2 ei voisi toteutuessaan aiheuttaa lukiokoulutusliikelaitokselle suurempaa kustannusrasitetta kuin malli 1. Selkeä toimintapa malli 2:n edellyttämän Jyväskylän kaupungin antaman kompensaation toteuttamiseen on Lyseotalon ja sen yhteyteen tehtävän uudisrakennuksen vuokran kompensointi. Tällöin vuorataso olisi nykytilanteessa malli 1:n käyttökustannus 2,86 me vähennettynä malli 2:n käyttökustannuksilla ilman Lyseokokonaisuutta (2,41 me) eli euroa/vuosi. Tällöin siis euroa + vuosittainen rakennuskustannusindeksin mukainen korotus olisi Lyseotalon ja lisärakennuksen vuosivuokra lukiokoulutus-liikelaitokselle. Jyväskylän kaupungin maksama kompensaatio olisi Lyseon todellisten ylläpitokustannusten ja tämän vuokran välinen erotus nykytilanteessa 1,19 me/vuosi ja 20 vuoden kertymänä 30,5 me kuten yllä olevassa taulukossa on arvioitu rakennuskustannusten myötä syntyvän neliövuokran ollessa 22,40 e/kk. Kuntayhtymän johtaja 1. Koulutuskuntayhtymän hallitus päättää ehdollisesti, että lukioverkkoratkaisu toteutetaan malli 1:n mukaisesti. 2. Ratkaisu on ehdollinen: mikäli Jyväskylän kaupunki sitoutuu mennessä Lyseotalon ja sen lisärakennuksen sisältävän malli 2:n aiheuttaman lisäkustannuksen kompensoimiseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle seuraavilla ehdoilla: Jyväskylän kaupunki tai sen osoittama toimija kuten Education Facilities Oy lunastaa Lyseotalon ja sen lisärakennuksen kaupungin ja kuntayhtymän tekemän kauppakirjan ehtojen mukaisesti ja peruskorjaa Lyseotalon ja tekee sen yhteyteen uudisrakennuksen siten, että tilaa on käytettävissä noin 6100 m2, Jyväskylän kaupunki tai sen osoittama toimija kuten Education Facilities Oy vuokraa peruskorjatun Lyseotalon ja sen lisärakennuksen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Jyväskylän lukiokoulutusliikelaitoksen käyttöön 20 vuodeksi siten, että tämän kokonaisuuden vuokra on korkeintaan nykytasossa (v. 2012) euroa vuodessa + rakennuskustannusindeksin mukainen vuosittainen vuosikorotus,

13 13 Lyseotalon ja sen lisärakennuksen siirtyessä kaupungin omistukseen kiinteistön nykyinen vuokrataso säilyy kunnostus- ja rakennustöiden alkamiseen saakka, lukioverkkoratkaisu toteutetaan malli 2:n mukaisesti. 3. Lukioverkkoratkaisua ryhdytään toteuttamaan alkaen malli 1:n mukaisesti tai mikäli kaupunki on sitoutunut kohdassa 2 edellytettyyn kompensaatioon, malli 2: mukaisesti. Päätös