TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Johtoryhmä YT-ryhmä Hallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto

2 2013 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS Johtoryhmä YT-ryhmä Hallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN DIREKTÖRENS ÖVERSIKT FÖR ÅR KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE Jäsenkunnat Opiskelijamäärän kehitys Valtuusto Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Hallitus Johtokunnat YT-elin ja työsuojelu Ammattiosaamisen toimikunta Opiskeluoikeuden toimikunta Johtoryhmä Opiskelijayhdistys Henkilöstömäärän kehitys TILIKAUDEN 2013 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTYMÄN TALOUDELLINEN ASEMA Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen TALOUSARVION 2013 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yhteisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan 2013 toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu KEHITTÄMISPROSESSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Johtaminen ja tukipalvelut prosessi Nuorten koulutuspalvelut -prosessi (NuKo-tiimi) Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut -prosessi (TYKE) TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TEHTÄVÄALUEITTAIN Yhtymän hallinto ja yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kiinteistöpalvelut Oppisopimuspalvelut RegiOnline IT-palvelut Kokkolan ammattiopistot Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsinstitut Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan Opisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMISTA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOULUTUSYHTYMÄN MENOIHIN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitase Perussopimus, opiskelijamääräkeskiarvot kunnittain ja opistoittain Perussopimus, jäsenkuntien maksuosuudet Perussopimus, jäsenkuntien osuudet peruspääomasta Peruspääoma, jäsenkuntien ääniosuudet ja äänimäärä valtuustokaudella TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

4 1 JOHDON KATSAUS VUOTEEN 2013 Keväällä 2013 käynnistynyt uusi valtuustokausi ajoittuu ammatillisen koulutuksen historiassa runsaasti muutoksia sisältävään vaiheeseen. Vuonna 2013 kaikkien ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien järjestämisluvat olivat tarkastelussa ammatillisen koulutuksen alueellisen ja alakohtaisen uudelleensuuntaamisen vuoksi. Lisäksi nuorisotakuu astui voimaan, yhteishaku uudistui ja vuoden lopussa valtioneuvosto valmisteli rakennepoliittista pakettia, jolla tulee olemaan merkittävä vaikutus ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ja rakenteeseen tulevina vuosina. Alueemme elinkeinoelämässä ja taloudessa elettiin kuitenkin varovaisen odottavissa tunnelmissa loppuvuodesta Euroalueen kriisi oli ohittanut pahimman vaiheensa ja maailmantalous osoitti pieniä elpymisen merkkejä. Näillä on suuri merkitys vientiriippuvaisen toimialueemme elinkeinoelämään. Keski-Pohjanmaan alueella pitkään jatkuneen taantuman heijastusvaikutukset jäivät onneksi edelleenkin muuta maata selvästi pienemmiksi. Vuoden 2013 aikana Suomen julkinen talous ajautui syvään kriisiin, jota ei enää nopeakaan talouskasvu pysty oikaisemaan. Edessä on todennäköisesti rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään kuromaan umpeen valtion talouden kestävyysvajetta. Myös jäsenkuntiemme talous on haastavassa tilanteessa. Alueen työllisyystilanne oli vuoden 2013 lopussa edelleen Suomen parhaimmistoa, vaikka työttömyysaste kohosikin selvästi vuoden aikana. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste oli joulukuun 2013 lopussa 10,0 %, Kokkolan seutukunnan 10,4 %, Kaustisen seutukunnan 8,5 % ja Pietarsaaren seutukunnan 7,0 %. Koko maan työttömyysaste oli samana ajankohtana 12,6 %. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste kasvoi vuoden 2013 aikana 0,9 %-yksikköä, Pietarsaaren seutukunnan 1,0 %-yksikköä ja koko maan 1,9%- yksikköä. Koko maan työttömyysaste kasvoi siis kaksinkertaisella nopeudella v Myös nuorten työttömien määrä kasvoi selvästi vuoden 2013 aikana. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä Keski- Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 526 (lisäystä ed. vuoteen 21,8 %) ja Pietarsaaren seutukunnassa 220 (lisäystä ed. vuoteen 37,5 %). Koko maan nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana 26,9 %. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvat uudistettiin vuonna Keski-Pohjanmaan ammatillista peruskoulutusta uhkasi opiskelijamäärän väheneminen jopa 26,5 %:lla. Neuvottelujen ja perustelujen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön antaman päätöksen mukaan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän järjestämisluvan opiskelijamäärä pienenee 100 paikalla vuonna 2015 ja 116 paikalla vuonna 2016 eli vähenemä on 7,9 % vuoteen 2016 mennessä. Opiskelijapaikkojen vähenemisen ja yksikköhintojen laskun arvioidaan aiheuttavan toimintatuottojen tason pysyvän alenemisen noin 5 milj. eurolla vuoteen 2016 mennessä, joten myös toimintakuluja on saatava pienennettyä merkittävästi. Tällä perusteella käynnistettiin YTneuvottelut ja toteutettiin toimenpiteitä, joilla tavoiteltiin säästöjä myös henkilöstökustannusten vähentämisen kautta. Ammatillisen koulutuksen vetovoima hiipui hieman vuonna Sama suuntaus oli usealla koulutuksen järjestäjällä lähialueella. Yhtenä syynä on nuorisoikäluokkien tilapäinen lasku. Ammatillisen peruskoulutuksen painotettu kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2013 oli 2746 opiskelijaa, eli täsmälleen järjestämisluvan mukainen. KPEDU:ssa ensisijaisten hakijoiden määrä oli 1,47 aloituspaikkaa kohti, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta paras verrattuna lähialueen muihin koulutuksen järjestäjiin. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijamäärä kasvoi edellisvuodesta. Oppisopimuksen peruskoulutuksessa opiskelijamäärä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Oppisopimuksen lisäkoulutuksen paikkakiintiö väheni 430:stä 324:ään. Vapaassa sivistystyössä opiskelijaviikkoja tuotettiin 8537, mikä on hiukan viime vuotta vähemmän. Vuoden 2013 alusta voimaantulleeseen nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun osalta tarkastelussa oli erityisesti suoraan peruskoulusta tulevien ja vailla toisen asteen ammatillista koulutusta olevien koulutukseen pääsyn tukeminen. Keski-Pohjanmaalla suoraan peruskoulusta tulevien osuus ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista oli maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Nuorisotakuun tavoitteiden edistämiseksi koulutusyhtymä oli mukana nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisissa hankkeissa sekä oppisopimustoiminnassa että oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Osallistujamäärä tämän ohjelman mukaisiin koulutuksiin jäi pieneksi, mutta ohjelma jatkuu vuoden 2014 puolella. 1

5 Tulosrahoituksessa vuonna 2013 koulutusyhtymä oli sijalla 20. suurten järjestäjien joukossa, ja tulosrahoitusta saatiin noin 1,1 m. Vuoden 2013 toimintatuotot olivat 47,7 m, mikä on noin 0,7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Toimintatuotot olivat kuitenkin 1,7 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli asetettu tavoitteeksi. Toimintatuottoja kasvattivat mm. saatu tulosrahoitus sekä aikuiskoulutuksen oletettua parempi toteutuminen. Työvoimakoulutuksen ja koulutuspalvelujen myynti kasvoi noin 0,8 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna, mikä myös oli yli budjetoidun tavoitteen. Talouden sopeuttaminen jatkui toimintatuottojen kasvun hidastumisen ja merkittävien rakennusinvestointien aiheuttamien menojen vuoksi. Sopeuttamisessa onnistuttiin sangen hyvin. Kaikkiaan toimintakulut laskivat noin 1,5 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattaessa. Tästä henkilöstökulujen osuus oli 1,1 milj.euroa. Talousarvioissa tilikauden tulokseksi asetettiin euroa, ylijäämätavoitteeksi euroa ja vuosikatteeksi Tilikauden 2013 tulokseksi muodostui euroa, tilikauden ylijäämä oli ja vuosikate euroa, joka riittää noin 2,8 milj. euron poistoihin. Talouden tulos koko yhtymän näkökulmasta oli talousarvion tavoitteeseen verrattuna erinomainen. Kokkolan ammatillisissa opistoissa ja aikuisopistossa tulos oli merkittävästi positiivinen. Maaseutuopisto ei saavuttanut talousarvion tavoitteita. Yhtymän taseen loppusumma vuoden 2013 lopussa oli euroa. Oma pääoma oli 22,8 m. Yhtymän omavaraisuusaste oli 44,79 %, mikä on laskenut viimevuotisesta (59%). Vuoden 2013 investoinnit toteutuivat hyväksytyn talousarvion mukaisesti hieman suunniteltua pienempinä, yhteensä 7,4 m. Vuoden 2013 merkittävin investointi oli Ammattikampuksen 2. vaihe. Perhon riistateurastamo valmistui. Vuoden 2013 puolella käynnistettiin parturi-kampaamo-opetustilojen suunnittelu Terveystien tiloihin. Uutta talousarviolainaa otettiin 7 m ja yhtymän kokonaislainamäärä nousi 16 miljoonaan euroon. Kampushallin rakentamiseen saatiin siihen haettu valtionavustus ja rakentaminen käynnistyi Kiinteistö Oy Kokkolan Kampuksen toimesta. Kokkolan kauppaopiston kiinteistö siirtyi Kokkolan kaupungin omistukseen vuoden 2013 alusta lähtien. Kauppasumma, euroa, vähennettiin Kokkolan kaupungin peruspääomasta. Vuoden 2013 aikana suunniteltiin organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistus, jonka yhtymävaltuusto vahvisti astumaan voimaan vuoden 2014 alusta. Samalla vahvistettiin hallintosääntö uutta organisaatiota varten. Organisaatiouudistuksessa nuorten ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus koottiin omiksi tulosalueikseen, jotka saivat nimet Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus. Aikaisempi kuuden opiston rakenne purettiin. Yhteiset tuki- ja hallintopalvelut nimettiin uudelleen konsernipalveluiksi. Uuden johtamisjärjestelmän mukaiset rekrytoinnit toteutettiin sisäisenä hakuna pääosin vuoden 2013 puolella. Opetustoiminnan kehittämisessä keskeisiä painoalueita olivat läpäisyn tehostaminen, opintojen valinnaisuuden ja joustavuuden kehittäminen sekä työelämäyhteistyön kehittäminen. Kansainvälinen toiminta jatkui aktiivisena. CIMO:n tilastojen mukaan Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuudessa selvästi aktiivisin maakunta oli Keski-Pohjanmaa. Osakkuusyhtiöiden osalta merkittävä asia oli Centria ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksen valmistelu ja valtioneuvoston myönteinen päätös toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan saamisesta Alkaneen toimintavuoden 2014 suuria haasteita ovat päätöksenteko koulutustarjonnan kohdentamisessa tuleviin supistuviin opiskelijamääriin sekä talouden tasapainottaminen toimintaresurssien edelleen niukentuessa. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuminen tuo henkilöstölle uuteen sopeutumisen haasteita, mutta se luo myös uusia mahdollisuuksia. Vuoden 2013 positiivinen taloudellinen tulos ja uudet rakenteet luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle tästä eteenpäin. Kiitokset vuodesta 2013 opiskelijoillemme, henkilöstölle, luottamushenkilöstölle sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Kokkolassa Liisa Sadeharju, johtaja 2

6 1 LEDNINGENS ÖVERSIKT FÖR ÅR 2013 Den nya fullmäktigeperioden står i ett skede av yrkesutbildningens historia, som omfattar många förändringar. År 2013 granskades utbildningstillstånden för samtliga anordnare av grundläggande yrkesutbildning på grund av en omfördelning av yrkesutbildningen enligt bransch- och regionspecifik utveckling. År 2013 trädde också ungdomsgarantin i kraft, den gemensamma ansökningen till yrkesutbildning förnyades och statsrådet förberedde ett strukturpolitiskt paket, som kommer att ha ett stort inflytande på yrkesutbildningens finansiering och struktur de kommande åren. I slutet av år 2013 upplevde regionens näringsliv och ekonomi att man befann sig i en period av försiktig förväntan. Krisen i eurozonen hade kommit över det värsta och världsekonomin visade små tecken på återhämtning. Dessa faktorer inverkar stort på det exportberoende näringslivet i vårt verksamhetsområde. I Mellersta Österbotten var återverkningarna efter konjunkturläget lyckligtvis alltjämt mindre än i det övriga landet. Under år 2013 kom Finlands offentliga finanser in i en djup kris, som inte ens en snabb ekonomisk tillväxt längre kan rätta till. Framför oss har vi med stor sannolikhet en period av strukturella förändringar, med vilka man kommer att försöka minska statens ekonomiska hållbarhetsgap. Även våra medlemskommuners ekonomi står inför en utmanande situation. Sysselsättningsläget i regionen var i slutet av 2013 fortfarande bland det bästa i Finland, trots att arbetslösheten ökade markant under året. I slutet av december 2013 var arbetslösheten i Mellersta Österbotten 10,0 %, i Karleby ekonomiska region 10,4 %, i Kaustby ekonomiska region 8,5 % och i Jakobstads ekonomiska region 7,0 %. Arbetslösheten i hela landet var vid samma tidpunkt 12,6 %. Arbetslöshetsgraden i Mellersta Österbotten ökade med 0,9 procentenheter, i Jakobstads ekonomiska region med 1,0 procentenheter och i hela landet med 1,9 procentenheter. Arbetslöshetsgraden i hela landet fördubblades alltså år Även ungdomsarbetslösheten ökade under år I Mellersta Österbotten var antalet arbetslösa under 25 år sammanlagt 526 (en ökning på 21,8 %) och i Jakobstads ekonomiska region 220 (en ökning på 37,5 %). De ungas andel av alla arbetslösa i hela landet ökade under år 2013 med 26,9 %. Utbildningstillstånden för den grundläggande yrkesutbildningen förnyades år Den grundläggande yrkesutbildningen i Mellersta Österbotten hotades av en reducering av studieplatserna med 26,5 %. Enligt undervisnings- och kulturministeriets beslut, som efter förhandlingar fattades , kommer Mellersta Österbottens utbildningssamkommuns utbildningstillstånd att minska med 100 platser år 2015 och med 116 platser år Detta är alltså en minskning på 7,9 % tills år Reduceringen av studieplatser och sänkningen av enhetspriser uppskattas ge en konstant minskning av verksamhetsintäkterna på ca 5 milj. fram till år Därför tvingas man även reducera verksamhetskostnaderna betydligt. På basen av detta inleddes samarbetsförhandlingar och åtgärder med vilka man strävade efter inbesparingar även genom att reducera personalkostnaderna. Yrkesutbildningens attraktionskraft försvagades något år Samma tendens var synlig bland många utbildningsanordnare i närområdet. En orsak är en tillfällig sänka i ungdomsåldersklasserna. Det viktade totala antalet studerande inom grundläggande yrkesutbildning var och alldeles i enlighet med utbildningstillståndet. Inom Mellersta Österbottens utbildningssamkommun var antalet förstahandssökande 1,47 per nybörjarplats, vilket var något mindre än ett år tidigare, men ändå det bästa resultatet bland närområdets samtliga utbildningsanordnare. Inom den yrkesinriktade tilläggsutbildningen ökade antalet studerande. Antalet studerande i läroavtal i grundläggande utbildning hölls på samma nivå som året innan. Kvotplatserna för tilläggsutbildning genom läroavtal minskade från 430 till 324. Inom det fria bildningsarbetet producerades studieveckor, vilket var något mindre än föregående år. För utbildningsgarantins del, som är en del av ungdomsgarantin som trädde i kraft i början av år 2013, granskades speciellt stödjandet av möjlighet till utbildning för de som har gått ut grundskolan och de som inte har erhållit yrkesutbildning på andra stadiet. I Mellersta Österbotten var andelen studerande, som kom direkt från grundskolan, högre än i landet i genomsnitt. För att främja ungdomsgarantins målsättningar deltog utbildningssamkommunen i olika projekt i enlighet med kompetensprogrammet för unga vuxna både inom läroavtalsverksamheten och i läroanstaltsutbildningen. Deltagarantalet i utbildningarna förblev lågt men programmet kommer trots det att fortsätta ännu år För resultatfinansieringens del låg utbildningssamkommunen år 2013 på 20:e plats bland de stora anordnarna och finansieringen uppgick till ca 1,1 milj.. Verksamhetsintäkterna var 47,7 milj., vilket är ca 0,7 milj. 3

7 mindre än år Verksamhetsintäkterna var ändå 1,7 milj. högre än det budgeterade målet. Verksamhetsintäkterna utökades bl.a. av resultatfinansieringen samt av utfallet av vuxenutbildningen, som var bättre än förväntat. Försäljningen av arbetskraftsutbildning och utbildningstjänster ökade med ca 0,8 milj., vilket också överskred det budgeterade målet. Den ekonomiska anpassningen stärktes på grund av avtagande tillväxt av verksamhetsintäkterna och betydande byggnadsinvesteringsutgifter. Den ekonomiska anpassningen lyckades synnerligen väl. Verksamhetskostnaderna sjönk totalt med ca 1,5 milj. och personalkostnadernas andel av summan var 1,1 milj.. Enligt budgeten var resultatmålet för räkenskapsperioden , överskottsmålet och årsbidraget Resultatet för räkenskapsperioden uppgick till , överskott blev och årsbidraget var , vilket täcker avskrivningarna på ca 2,8 milj.. Det ekonomiska resultatet var utmärkt jämfört med budgetmålen. För yrkesinstituten och vuxeninstitutet i Karleby var resultatet märkbart positivt. Landsbygdsinstitutet nådde inte budgetmålen. Slutsumman i samkommunens balansräkning var Eget kapital var 22,8 milj.. Samkommunens soliditetsgrad var 44,79 %, vilket är en minskning jämfört med fjolåret (59 %). Utfallet av investeringarna var något lägre än budgeterat, totalt 7,4 milj.. Den viktigaste investeringen var yrkescampus andra fas. Byggandet av Perho viltslakteri färdigställdes. År 2013 inleddes planeringen av undervisningsutrymmen för frisörutbildningen på Hälsovägen i Karleby. Nytt lån på 7 milj. upptogs och samkommunens totala lånesumma uppgick till 16 milj.. Byggandet av Campushallen erhöll statsbidrag på och Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus inledde byggandet. Karleby handelsinstitutets fastighet övergick i Karleby stads ägo i årskiftet Köpesumman på drogs av från Karleby stads grundkapital. Under år 2013 planerades en reform av organisations- och ledningssystemet. Samkommunfullmäktige fastställde att reformen träder i kraft i början av år Samtidigt fastställdes förvaltningsstadgan för den nya organisationen. Organisationsreformen samlar ungdomarnas yrkesutbildning och vuxenutbildningen till egna resultatområden under namnen Mellersta Österbottens yrkesinstitut och Mellersta Österbottens vuxenutbildning. Den tidigare strukturen med sex olika institut avvecklades. De gemensamma stöd- och administrationstjänsterna fick det nya namnet koncerntjänster. Rekryteringar i enlighet med det nya ledningssystemet anordnades internt i första hand under år Centrala tyngdpunkter inom utvecklingen av undervisningsverksamheten var en effektivisering av godkännandet av studieprestationer, utveckling av valbarheten och flexibiliteten i studierna samt utveckling av samarbetet med arbetslivet. Den internationella verksamheten var fortsättningsvis aktiv. Enligt CIMO:s statistik är Mellersta Österbotten klart det mest aktiva landskapet beträffande studerandes mobilitet inom yrkesutbildningen. För intressebolagen var det viktigt att man år 2013 beredde ansökan om verksamhetstillstånd för yrkeshögskolan Centria och fick ett positivt beslut av statsrådet om ett tillstånd som är i kraft tillsvidare. Våra stora utmaningar under verksamhetsåret 2014 är att fatta beslut om hur vi ska rikta utbildningsutbudet för ett minskande antal studerande samt hur vi ska balansera ekonomin när verksamhetsresurserna ytterligare slimmas. Reformen av organisations- och ledningssystemet medför personalen nya utmaningar inför anpassning till det nya systemet, men det skapar också nya möjligheter. Det positiva ekonomiska resultatet år 2013 och de nya strukturerna skapar en god grund för vidare utveckling av verksamheten. Ett varmt tack för år 2013 till våra studerande, vår personal, de förtroendevalda och alla våra samarbetspartner. Karleby Liisa Sadeharju, direktör 4

8 2 KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE 2.1 Jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 varsinaista jäsenkuntaa ja 3 sopimuskuntaa. Jäsenkuntien alueella asui vuoden 2013 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä asukasta. Jäsenkuntien asukasluku, omistusosuus koulutusyhtymästä ja opiskelijamäärät kolmen vuoden keskiarvona ovat: Jäsenkunta Asukasmäärä (arvio) Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% kasvu , ka , Halsua , ,82 2,38 Kalajoki , ,30 3,08 Kannus , ,24 7,00 Kaustinen , ,47 7,84 Kokkola , ,25 49,08 Lestijärvi , ,03 0,80 Perho , ,24 4,37 Pietarsaari , ,55 13,67 Sievi , ,13 1,36 Toholampi , ,36 4,53 Veteli , ,00 4,64 Sopimuskunnat: Kruunupyy , ,26 0,31 Vöyri , ,26 0,31 Pedersöre , ,52 0,63 Yhteensä , ,84 100,0 2.2 Opiskelijamäärän kehitys Yhtymän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2013 keskimäärin yksikköhinnalla rahoitettavaa opiskelijaa tutkintotavoitteisissa sekä valmistavissa koulutuksissa (tammi- ja syyskuun painotettu keskiarvo). Eniten opiskelijoita oli Kokkolan ammattiopistossa ja pienin opiskelijamäärän mukaan oli Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikkö. Kun mukaan lasketaan myös aikuiskoulutuksen opiskelijat, niin vuosiopiskelijoiden kokonaismäärä oli noin opiskelijaa. Näitä opiskelijamääriä ei voi mitata samalla tavalla kuin muiden, koska kurssien kesto ja sopimusten määrä vaihtelee. Perustutkinto-opiskelijat yksiköittäin vuosina (painotettu ka/vuosi): Tavoite Toteutunut Oppilaitos Kokkolan ammattiopisto 1 050, , ,2 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 416,9 429, ,8 Kokkolan kauppaopisto 439,2 435, ,2 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 565,8 559, ,8 Kannuksen toimipaikka 235,5 246, ,8 Kaustisen toimipaikka 77,1 76, ,1 Perhon toimipaikka 153,7 145, ,4 Toholammin toimipaikka 99,6 91, ,2 Keski-Pohjanmaan Opisto 113,8 109, ,1 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 175,1 177, ,5 YHTEENSÄ 2 761, , ,1 5

9 Perustutkinto-opiskelijoista kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on ollut seuraavasti: Oppilaitos Toteutunut Toteutunut Toteutunut Kokkolan ammattiopisto 109,8 105,8 103,7 Tekniikan ala 62,8 64,4 63,9 Majoitus-, ravitsemis- ja talousala 47,0 41,4 39,8 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 71,7 71,0 69,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 71,7 71,0 69,9 Kokkolan kauppaopisto 112,5 120,8 117,2 Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 89,2 94,7 89,8 Luonnontieteiden ala 19,0 19,8 20,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 4,3 6,3 6,8 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 68,7 71,1 72,9 Kannuksen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 29,3 29,6 31,8 Kaustisen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 8,1 11,3 11,2 Perhon toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 29,3 29,1 30,0 Toholammin toimipaikka, kulttuuriala 2,0 1,2 0,0 Keski-Pohjanmaan Opisto 11,6 5,7 1,4 Humanistinen ja kasvatusala 1,4 1,2 0,4 Kulttuuriala 10,2 4,5 1,0 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 374,3 374,4 365,1 Muita opiskelijoita on ollut seuraavasti: Muut kuin yksikköhintaopiskelijat Ammatillisen lisäkoulutuksen VOS, opiskelijatyövuotta Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät Muu, opiskelijatyöpäivinä* * mm. hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne. 6

10 2.3 Valtuusto Koulutusyhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 47-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2013 valtuusto kokoontui neljä kertaa. Valtuusto päätti yhteensä 42 asiasta. Valtuuston puheenjohtajisto Hylkilä Marja. pj. Märsylä Raimo, I vpj. Kuusniemi Hannu, II vpj. Sillanpää Timo, III vpj. Jäsenkuntien edustajat HALSUA Hotakainen Tapani Simpanen Taina KALAJOKI Ainali Jarmo Nivala Juha Pahkala Eija KANNUS Karppi Sonja Kivioja Janne Märsylä Raimo Niemonen Aila KAUSTINEN Heikkinen Pentti Salo Pirkko Uusivirta Sanna Varila Tero KOKKOLA Henriksén Carl-Göran Hukari Veijo Kautto Marko Kuusniemi Hannu Lauri Marja-Terttu Orjala Tapani Orjala Simo Pikkarainen-Haapasaari Jaana Sillanpää Timo Tofferi Petri LESTIJÄRVI Haasiomäki Osmo Salo Jaana PERHO Hietaniemi Antti Kirvesmäki Sarita Sahipakka Markku PIETARSAARI Ittonen Jarmo Lehtonen Ahti Silvennoinen Pentti Sundqvist Carola Teerikangas Anni SIEVI Koskela Marko Rahkonen Pirjo TOHOLAMPI Hylkilä Marja Isosaari Jouko Linnarinne Elisa VETELI Haapalehto Raimo Huusko Mari Savolainen Veijo Sopimuskuntien edustajat KRUUNUPYY Lerbacka Markus Saajoranta Pekka VÖYRI Forslund Tom Näsman Lisbeth PEDERSÖRE Björklund Ritva Sundqvist Rolf 2.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet Marko Kautto (pj.) Kokkolasta, Carl-Göran Henriksén (vpj.) Kokkolasta, Elsi Hautaniemi Kokkolasta, Veijo Savolainen Vetelistä ja Pirjo Rahkonen Sievistä. Koulutusyhtymän vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, Asko Vanhatupa BDO Audiator Oy:stä. 7

11 2.5 Hallitus Koulutusyhtymän 11-jäsenisen hallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston käsittelemien asioiden täytäntöönpanosta. Hallitus kokoontui 15 kertaa vuonna 2013 ja päätettävänä oli yhteensä 161 asiaa. Varsinaiset jäsenet 2013 Timo Virolainen, puheenjohtaja (Kokkola) Kari Urpilainen, varapuheenjohtaja (Kokkola) Anne Jokela (Kokkola) Jouni Koskinen (Kaustinen) Leila Lehtinen (Kannus) Silja Mikkola (Kannus) May Nyman (Pietarsaari) Jarmo Rasmus (Kokkola) Juha Reini (Kokkola) saakka Pekka Nurmi (Kokkola) alkaen Pentti Silvennoinen (Pietarsaari) Marlén Timonen (Kokkola) Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Autio (Sievi) Esa Kant (Kokkola) Juha Nivala (Kalajoki) Sarita Kirvesmäki (Perho) Aila Niemonen (Kannus) Maarit Hotakainen (Halsua) Vesa Suvanto (Pietarsaari) Teija Muuraiskangas (Kokkola) Sirkka Juusela-Pekkarinen (Kannus) Raimo Haapalehto (Veteli) Kajsa Kouvo (Kokkola) Esittelijät Liisa Sadeharju, johtaja Jukka Penttinen, vs. koulutusjohtaja Minna Kallioinen, vs. talouspäällikkö Pöytäkirjanpitäjä Eija Nylund, hallintosihteeri 2.6 Johtokunnat Vuonna 2013 koulutusyhtymässä on toiminut kaksi johtokuntaa. Ammattiopetuksen johtokunta toimii ammattiopiston, kauppaopiston, sosiaali- ja terveysalan opiston ja kulttuuriopiston johtokuntana ja maaseutuopetuksen johtokunta maaseutuopiston ja sen yksiköiden johtokuntana. Hallitus toimii aikuisopiston johtokuntana. Johtokuntien varsinaiset jäsenet vuonna 2013: Ammattiopetuksen johtokunta: Pekka Puolimatka pj. (Kokkola) Tapani Orjala, vpj. (Kokkola) Joakin Honga (Kokkola) Heidi Kuikka (Kokkola) Annika Ojatalo (Kokkola) Annika Timonen (Kaustinen) Elina Toivonen (Kokkola) Matti Uusitalo (Kokkola) Tero Varila (Kaustinen) Marlén Timonen (hallituksen edustaja) Dieter Heiermann (opettajien edustaja) Sanna Siirilä-Hyyppä (muun henkilökunnan edustaja) Miika Töyräskoski (opiskelijoiden edustaja) Esittelijät: Sirkku Purontaus, rehtori Kaija Kähäri-Wiik, rehtori Tarja Halkosaari, rehtori ( saakka) Pirjo Koski, vs. rehtori ( alkaen) Marjo-Riitta Ventola Sihteeri: Kaija Pikkarainen, koulutussihteeri Maaseutuopetuksen johtokunta: Mika Kellokoski, pj. (Perho) Mikko Tamminen, vpj. (Perho) Tero Ihamäki (Kokkola) Tanja Kaustinen (Kaustinen) Janne Kivioja (Kannus) Markku Kuutti (Kokkola) Tanja Linnarinne (Kokkola) Linda Otsing (Lestijärvi) Leila Pihlajamaa (Toholampi) Jouni Koskinen (hallituksen edustaja) Vesa Peltokangas (opettajien edustaja) Suvi Lempiälä (muun henkilökunnan edustaja) Esittelijä: Jarmo Matintalo, rehtori Sihteeri: Liisa Takalo, taloussihteeri Kokouksissa on paikalla myös yksikönjohtajat ja aikuiskoulutuspäällikkö. 8

12 2.7 YT-elin ja työsuojelu Koulutusyhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen YT-ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä, toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Työsuojelutoiminta on järjestetty YT-ryhmän alaisena 5-jäsenisenä jaoksena. Työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö Mikko Heikkilä ja lisäksi opistoissa/yksiköissä toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. YT-ryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana 8 kertaa ja työsuojelujaos 4 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Työnantajan edustajat Marja Hylkilä, hallituksen jäsen, vpj. Timo Virolainen, hallituksen jäsen Kari Urpilainen, hallituksen jäsen Jarmo Matintalo, rehtori Tapani Salomaa, rehtori Liisa Sadeharju, johtaja Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö Jukka Penttinen, vs. palkka-asiamies Elina Seppä-Jokela, palkka-asiamies Sirkka Kykyri, henkilöstösihteeri, sihteeri Työsuojelujaosto Työsuojeluvaltuutetut: Matti Varpaluoma, pj. Juha Joki Juha Landin Markku Pohjonen Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö, esittelijä, sihteeri 2.8 Ammattiosaamisen toimikunta Työntekijöiden edustajat Dieter Heiermann Juko/OAJ, pääluottamusmies, pj. Hilkka Mommo, Juko/OAJ, sosiaali- ja terveysala Taisto Hakkarainen, Juko/OAJ, maaseutu Kirsi Wacklin, Juko/OAJ, kauppa ja hallinto Eero Keronen, Juko/OAJ, aikuiskoulutus Leila Keski-Oja, Jyty, pääluottamusmies Pirjo Ström, JHL, pääluottamusmies Juha Joki, työsuojeluvaltuutettu Ammattiosaamisen näyttöjen hyväksymisestä vastasi ammattiosaamisen toimikunta, joka kokoontui vuoden 2013 aikana 5 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Ammattiosaamisen toimikunta Hannu Göös, tekniikan ja liikenteen ala, puheenjohtaja Ismo Lassila, luonnonvara-ala, varapuheenjohtaja Tomi Hirvinen, kulttuuriala Reima Virkkala, humanistinen ja kasvatusala Pekka Nokso-Koivisto, yht.kuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Mirka Rajaniemi, luonnontieteiden ala Outi Vehkamäki, tekniikan ja liikenteen ala Ahti Ekdahl, tekniikan ja liikenteen ala Matti Varpaluoma, tekniikan ja liikenteen ala Harri-Heikki Niemi, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tove Strömbäck, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Heidi Niemi, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sirkku Purontaus, koulutuksen järjestäjän edustaja Maarit Wik, yhtymähallituksen edustaja ( saakka) May Nyman, yhtymähallituksen edustaja ( alkaen) Miika Kalliokoski, opiskelijajäsen ( saakka) Sarell Saila, opiskelijajäsen ( saakka) Matti Flink, opiskelijajäsen ( alkaen) Henna-Mari Kultalahti, opiskelijajäsen ( saakka) Roosa Saxberg, opiskelijäsen ( alkaen) Tuija Koukkari, asiantuntijajäsen Riitta Kokko, sihteeri 9

13 2.9 Opiskeluoikeuden toimikunta Opiskeluoikeuden toimikunta päättää opiskeluoikeuteen ja kurinpitoon liittyvistä päätöksistä vuoden 2012 uudistetun ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti. Opiskeluoikeuden toimikunnan puheenjohtajana toimii koulutusjohtaja ja toimikuntaan kuuluvat työelämän edustaja, opettajien edustaja, opiskelijahuollon edustaja sekä opiskelijoiden edustaja. Opiskeluoikeuden toimikunta kokoontuu tarvittaessa. Vuonna 2013 toimikunta kokoontui yhteensä kuusi kertaa Johtoryhmä Koulutusyhtymän johtoryhmään kuuluivat vuonna 2013 kaikkien opistojen rehtorit sekä yhtymäpalveluiden viranhaltijoista yhtymäjohtaja, koulutusjohtaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi hallintosihteeri. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana yhteensä 24 kertaa. Johtoryhmän roolina yhtymän organisaatiossa on strategian täytäntöönpano, yhteisistä käytännön asioista sopiminen sekä valtuuston ja hallituksen päätösten valmisteleminen ja toteuttaminen Opiskelijayhdistys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys KeKo ry on pitänyt vuonna 2013 viisi kokousta opiskelijayhdistys järjesti opiskelijoille ja henkilökunnalle salibandyturnauksen. Opiskelijayhdistyksellä oli edustus koulutusyhtymän tiimeissä; nuorten koulutuspalvelut -tiimi ja ammattiosaamisen toimikunta OSKU ry:n edustaja kävi kouluttamassa jäseniä opiskelijayhdistystoimintaan Kokkolan kauppaopistolla. Hallituksessa syksyllä 2013 aloittaneet jäsenet: Aaro Airola puheenjohtaja (KKO) varajäsen Ella Kivinen (KKO) Matti Flink sihteeri (varapuheenjohtaja) (KAO) Meeri Koittla (KSTO) varajäsen Joni-Aleksi Hartikainen (KSTO) Saila Sormunen (Kepo) Saija Viljamaa (Toholampi) varajäsen Pauliina Hautakoski (Toholampi) Seidi Koivusalo (Kaustinen) varajäsen Emmi Kalevas (Kaustinen) Roosa Saxberg (Kannus) 10

14 2.12 Henkilöstömäärän kehitys Koulutusyhtymän palveluksessa oli yhteensä 563 työntekijää (ilman sivutoimisia), joista 123 määräaikaisessa työsuhteessa (21,8 %). Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 53,5 %. Henkilöstöstä naisia on 62 % ja miehiä 38 %. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 48 vuotta 8 kuukautta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta 4 kuukautta. Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Yksityiskohtaiset henkilöstötiedot esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. Henkilötyövuodet Tot Yhteiset palvelut 106,47 105,35 102,97 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 32,98 31,48 30,83 Kiinteistöpalvelut 51,79 52,76 51,44 Oppisopimustoimisto 4,34 4,96 5 RegiOnline IT-palvelut 17,36 16,15 15,7 Kokkolan ammattiopistot 299,86 307,2 283,7 Kokkolan ammattiopisto 155,76 161,26 146,59 Kokkolan kauppaopisto 40,45 43,00 38,19 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 64,04 61,61 61,19 Keski-Pohjanmaan Opisto 39,61 41,31 37,69 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 130,31 127,84 121,77 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 81,65 73,78 64,58 YHTEENSÄ 618,29 614,2 573,0 11

15 3 TILIKAUDEN 2013 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTY- MÄN TALOUDELLINEN ASEMA 3.1 Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän yksityiskohtainen tuloslaskelma esitetään tilinpäätöksen lopussa. Koulutusyhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli koulutusyhtymän rahoitustulos ilmoittaa riittääkö koulutusyhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat käyttöomaisuuden poistot. Koulutusyhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelma, 1000 (ulkoinen) TP 2013 TP 2012 Muutos-% TP 2013 TP 2012 Muutos- % Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot , ,6 Tuet ja avustukset ,5 Vuokratuotot ,3 Muut tuotot , ,5 Toimintatuotot yhteensä , ,5 Toimintakulut Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset , ,5 Vuokrat ,7 Muut kulut , ,6 Toimintakulut yhteensä ,4 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate ,7 Korkotulot , ,2 Muut rahoitustulot , ,1 Korkomenot , ,4 Muut rahoitusmenot , ,9 Rahoitustuotot/kulut netto , ,6 Vuosikate Suunnitelmapoistot ,8 Arvonalentumiset Tulos ilman satunnaisia eriä ,3 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,3 Poistoeron muutos , ,8 Varausten muutos Rahastojen muutos Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä ,6 Yhtymän vuosikate oli noin 4,0 miljoonaa euroa. Vuosikatteen suhde poistoihin oli 146,50 %, kun edellisvuonna se oli 129,43 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,33 euroa. Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2013 TP 2012 Toimintatuotot/kulut, % 111,03 % 108,83 % 109,84 % 107,68 % Vuosikate/poistot % 171,73 % 144,84 % 146,50 % 129,43 % Poisto, % (poistot/toim.tuotot) 6,29 % 5,79 % 5,78 % 5,28 % 12

16 3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat koulutusyhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa koulutusyhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelma (1000 ) TP 2013 TP 2012 Muutos (t ) TP 2013 TP 2012 Muutos (t ) Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Vuoden 2013 aikana otettiin uutta talousarviolainaa 7 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 13,8 m ja lyhytaikaisia lainoja 2,3 m. Lainasaamisia koulutusyhtymällä on 1 milj. euroa. Kassavarat vuoden lopussa olivat 3,9 m ja ne riittävät keskimäärin 32,77 päivän maksuvalmiuteen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2013 TP 2012 Investointien tulorahoitus, % 65,10 % 54,19 % 54,58 % 42,44 % (vuosikate/omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,19 % 40,22 % 40,23 % 33,81 % (vuosik./om.meno+antol.lis.+lainanlyh.) Toiminnan ja investointien rahavirta -14,4m -10,1m -13,3m -9,4m Lainakanta , m 23,6m 17,3m 16,1m 11,1m Kassavarat , m 5,6m 2,0m 3,9m 1,7m Kassan riittävyys (ka. vuosi/pv) 41,94 pv 15,90 pv 32,77 pv 14,17 pv 13

17 3.3 Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän taseen loppusumma oli ,14 euroa. Koulutusyhtymän tase ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaiset taseen liitteet on esitetty liitetiedoissa. Koulutusyhtymän peruspääoma pysyi vuoden 2012 tasolla, sillä jäsenkunnilta peritty Kampus-investointirahoitus päättyi vuoden 2012 lopussa. Taseen tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2011 TP 2010 TP 2009 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 53,85 % 59,20 % 67,00 % 69,22 % 69,95 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 47,52 % 37,34 % 26,36 % 23,76 % 23,37 % Lainakanta , Lainasaamiset kunnilta , VASTAAVAA (1000 ) VASTATTAVAA (1000 ) T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineettomat hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet OMA PÄÄOMA Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero hankinnat Vapaaehtoiset varaukset Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VARAUKSET Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 0 0 Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset Pitkäaikaiset velat Muut saamiset Siirtosaamiset 0 0 Saamiset Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin 0 0 Saadut ennakot Rahoitusarvopaperit 0 0 Ostovelat Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat Käteisvarat 6 5 Siirtovelat Pankkitilit Lyhytaikaiset velat Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

18 3.4 Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitaseen tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2011 TP 2010 TP 2009 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 49,63 % 53,47 % 57,69 % 59,33 % 58,93 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 62,18 % 49,69 % 40,52 % 37,16 % 37,21 % Lainakanta , Lainasaamiset kunnilta , VASTAAVAA (1000 ) VASTATTAVAA (1000 ) T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osakepääoma 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Aineettomat hyödykkeet Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet OMA PÄÄOMA Rakennukset VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero hankinnat Vapaaehtoiset varaukset Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VARAUKSET Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Muu saamiset Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 0 0 Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset 1 2 Pitkäaikaiset velat Muut saamiset Siirtosaamiset 0 0 Saamiset Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin 0 0 Saadut ennakot Rahoitusarvopaperit 0 0 Ostovelat Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat Käteisvarat 6 5 Siirtovelat Pankkitilit Lyhytaikaiset velat Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

19 Koulutusyhtymään konsernina kuuluvat: Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park, jonka osakekannasta omistus on 100 % eli euroa, Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, jonka osakekannasta omistus on 75 % eli euroa, Muut olennaiset osakeomistukset ovat: Centria ammattikorkeakoulu Oy, osakeomistus 50,0 % äänivaltaisista A-osakkeista eli ,89 euroa ja 150 osaketta sekä lisäksi äänivallattomia B-osakkeita 300 osaketta eli ,78 euroa, Teknologiakeskus KETEK Oy, osakkeita 180 kpl, joiden arvo euroa ja omistusosuus 27 %, Kiinteistö Oy Kokkolan Innogate, osakkeita 756 kpl, joiden arvo euroa ja omistusosuus 30,6 %, Asunto Oy Perhon Opiskelija-Asunnot, osakkeita 400 kpl, joiden arvo euroa ja omistusosuus 40 %, Kannuksen tutkimustila Luova Oy, jonka osakekannasta omistus on 40,0 % eli euroa ja Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki, jonka osakekannasta omistus on 49,0 % eli euroa. Tytäryhtiöt, Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park ja Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, on yhdistetty konsernitaseeseen pariarvomenetelmällä. Centria ammattikorkeakoulu Oy on yhdistetty konsernitaseeseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin rahoituslaskelmassa on tulorahoituksen korjauserissä eliminoitu osuus osakkuusyhteisön voitosta. Investointimenoissa ei ole huomioitu osakkuusyhteisöosuuksien laskennallisia eriä, jotka eivät vaikuta rahavirtoihin. Muut vähäiset osakeomistukset on ilmoitettu tase-erittelyissä. Konsernin toiminta, ohjaus ja valvonta Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus ja Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park Oy ovat kiinteistöyhtiöitä. Koulutusyhtymällä on niiden hallituksissa edustus ja yhtymän kiinteistöpalvelut-yksikkö vastaa tilojen hoidosta. Kiinteistö Oy Kokkolan Innogaten osalta yhtymällä on edustajat hallituksessa. RegiOnline ja oppisopimustoimisto ovat vuokralaisina kiinteistössä. Yhtiöiden toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyön kautta. Centria ammattikorkeakoulun kanssa toiminnallisina tavoitteina ovat yhteistyön edistäminen opetus- ja hanketoiminnassa sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käyttö. Yhtymä toimii ammattikorkeakoulun lainojen takaajana. Tältä osin seurataan aktiivisesti ammattikorkeakoulun taloudellista tilannetta ja vaikutetaan taloudellisen liikkumavaran vahvistumiseen. Toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyöskentelyn kautta. Yhtymällä on edustajat hallituksessa ja yhtymän johtaja toimii asiantuntijajäsenenä yhtiön hallituksessa. Tarvittaessa ammattikorkeakoulun edustajia voidaan pyytää myös yhtymän hallituksen kokouksiin esittelemään toimintaansa, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida. 16

20 3.5 Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna 2013 Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistuloihin ja menoihin ei ole yhdistetty konsernitaseen eriä. Kokonaistalouden laskelma osoittaa, että koulutusyhtymän taloudellinen liikkumavara oli vuonna 2013 ylijäämäinen noin euroa. TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,7 Korkotuotot 14 0,0 Korkokulut 253 0,5 Muut rahoitustuotot 8 0,0 Muut rahoituskulut 4 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet investointeihin 62 0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,9 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 601 1,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

21 3.6 Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Koulutusyhtymän toimintaa ohjaa koulutusyhtymän strategia sekä yhtymäsuunnitelma ja talousarvio. Toiminnan onnistumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä valvonnalla, joka käsittää sekä toimintojen valvonnan että riskien hallinnan. Laatutyön ja sähköisten järjestelmien kehittyminen on parantanut sisäistä valvontaa viime vuosina. Sisäisen valvonnan keskeiset osa-alueet ovat: taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta toiminnallisten tavoitteiden seuranta riskienkartoitus päätösten perusteena olevan tiedon luotettavuus lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja toimielinten päätösten noudattaminen omaisuuden ja resurssien turvaaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Koulutusyhtymässä toimitaan yhtymän omien sääntöjen ja ohjeiden sekä kansallisten määräysten, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Keskeiset ohjeet opetustoiminnalle tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallitukselta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Suurin osa opetustoiminnasta perustuu valtakunnallisesti määriteltyihin tutkinnon perusteisiin. Opetustoimintaa ohjaa hallituksen vahvistama opetussuunnitelman yhteinen osa sekä rehtorien vahvistamat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Opetustoiminnan laadun dokumentoinnista, seurannasta ja ohjeistamisesta vastaa yhtymän koulutusjohtaja, jolla on myös hallintosäännössä määritelty vastuu opetuksen laadun kehittämisestä. Henkilöstöhallintoon ja työlainsäädäntöön liittyvistä asioista vastasivat yhtymän johtaja, koulutusjohtaja sekä opistojen rehtorit. Henkilöstön osalta tehdään työehtosopimusten mukaiset työaikasuunnitelmat, työnkuvaukset sekä työn vaativuuden arvioinnit. Suuri osa henkilöstöstä käy myös esimiehen kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Työsuojelusta vastaa kiinteistöpäällikkö ja yhtymällä on ajantasainen työsuojelun suunnitelma sekä kaikkien kiinteistöjen osalta pelastussuunnitelmat. Työturvallisuusjaosto kokoontuu säännönmukaisesti 4 kertaa vuodessa ja on samassa yhteydessä tehnyt vuorojärjestyksen mukaisesti yksiköiden työsuojelutarkastukset. Yhtymän omia virallisia sääntöjä ovat valtuuston vahvistamat hallintosääntö ja tarkastussääntö sekä hallituksen vahvistamat hankintasääntö, matkustussääntö, projektihallinnon ohje sekä sisäisen valvonnan ohje. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet asetetaan talousarviossa seuraavalle tilikaudelle ja yhtymäsuunnitelmassa kolmivuotiskaudelle, jonka mukaisesti laaditaan yksiköille tulos- ja tavoitesopimukset. Talousarvion vahvistamismenettely takaa yksiköiden tasapuolisen kohtelun. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain tehtävissä osavuosikatsauksissa ja projektiraporteissa, kuukausittain tehtävissä talousraporteissa sekä vuosittain tilinpäätöksessä ja henkilöstötilinpäätöksessä. Riskienhallinnan järjestäminen Toiminnan riskit liittyvät opiskelijamäärän ja palvelujen kysynnän määrän ennustettavuuteen ja siihen miten kustannukset pystytään sopeuttamaan toimintatuottoihin. Tarjontaa pyritään kohdentamaan ennakointityön avulla, jossa huomioidaan alueelliset ja valtakunnalliset ennusteet. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään aktiivisella opiskelijahuollolla. Henkilöstön osaamiseen ja työssäjaksamiseen kiinnitetään huomiota vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn tulosten perusteella. Kiinteistöomaisuudesta pidetään huolta vuosittaisen investointi- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Yhtymän vakuutusasiat hoidetaan keskitetysti yhtymäpalveluissa niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin omaisuuden osalta. Vakuutusasioissa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. 18