TEKBARO2005. Mika Naumanen. Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan

Transkriptio

1 TEKBARO2005 Mika Naumanen TEKBARO2005 Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan

2 Mika Naumanen VTT Teknologian tutkimus TEKBARO Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan

3 Julkaisija Ulkoasu Painopaikka Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, Helsinki Mari Lohisalo Tikkurilan Paino Oy Ab, Vantaa ISBN TEK 2005

4 Sisällys Lukijalle...4 Johdanto...5 Barometrimalli pähkinänkuoressa...6 Keskeisimmät tulokset...8 Informaatioyhteiskunta...16 Peruskoulutus...16 Yleissivistys ja osaaminen...17 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen...18 Tietoyhteiskunta...22 Tieteellisteknologinen osaaminen...22 Tieto ja viestintäteknologia...24 Tieto ja viestintätekniikkamenot...25 Tieto ja viestintäteknologian käyttö...26 Sähköinen kaupankäynti...28 Tiedon ymmärtäminen ja hallinta...29 Tietämysyhteiskunta...33 Uuden tiedon soveltaminen...33 Innovatiivisten yritysten perustaminen ja talouden uusiutuminen...34 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys...36 Kestävä kehitys...39 Arvopohja...39 Ympäristön Ympäristön hallinta...41 tila...43

5 Lukijalle Teknologiabarometrin syntysanat lausuttiin vuosituhannen vaihteessa Tekniikan Akateemisten Liiton ideariihessä. Ajatuksen kypsyttely jatkui järjestön eri toimielimissä, ja vuonna 2002 VTT:n teknologian tutkimus TEKin toimeksiannosta aloitti konkreettisen instrumentin kehitystyön. Erilaiset indikaattorit ja tunnusluvut ovat talouselämässä osoittautuneet hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi tavoiksi havainnollistaa tapahtunutta kehitystä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, onko jollakin mielekkäällä tavalla luotavissa samantyyppistä indikaattoria kuvaamaan teknologisen toimintaympäristömme tilaa. Aihepiirin monitahoisuus tuo väistämättä tullessaan lukuisia mitattavuus, rajanvetoja määrittelypulmia, joita ratkottiin laajoissa keskusteluissa eri yhteistyökumppaneiden kesken. Lähtökohtana kuitenkin oli että instrumentin tulee mahdollisimman pitkälti rakentua yleisesti tunnustettujen ja todennettavien tosiasioiden varaan. Barometrin haluttiin myös indikoivan teknologian vaikutuksia yhteiskuntaan laajaalaisesti. Barometrin ensimmäisen toteutuskierroksen tulokset julkistettiin vuoden 2004 alussa. Tulokset olivat jossakin määrin yllättäviä, ja avasivat uutta näkökulmaa suomalaisen yhteiskunnan tilaa koskevaan keskusteluun. Barometrin herättämä, jopa yllättävän laaja, mielenkiinto ja keskustelu kertoo että sosiaalinen tilaus tällaiselle indikaattorille on olemassa, ja tehty kehitystyö on vastannut tarkoitustaan. Teknologiabarometrin toinen toteutuskierros on tehty alkuperäisen konseptin päälinjoja seuraillen. Kyselytutkimuksen laajuutta on hieman supistettu jättämällä ensimmäisellä kierroksella vähemmän merkityksellisiksi osoittautuneita osia pois. Nyt esiteltävissä tuloksissa on ensimmäisen kerran nähtävissä eri indikaattorien tunnuslukujen ohella niiden muutokset ja muutossuunnat, joiden informaatioarvo on paikoin hyvinkin merkittävä. EUmaat ovat Lissabonin julistuksessaan ilmaisseet tahtonsa luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Tavoite ja aikataulu ovat osoittautuneet äärimmäisen haastaviksi. Helppoa ja yksinkertaista ratkaisua tavoitetilaan pääsemiseen ei ole. On selvää että tavoitteen toteuttaminen edellyttää laajaalaista lähestymistapaa ja lukuisten erillisten toisiaan tukevien toimenpiteiden toteuttamista myös Suomessa, vaikkei maamme EU:n varsinaisiin ongelmaalueisiin kuulukaan. Toivomme että barometrin tulokset ja työssä tehty analyysi tuovat lisävalaistusta suomalaisen toimiympäristön kehittämisen keskeisiin ongelmakohtiin. Pekka Pellinen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK 4

6 Johdanto Teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa. Se on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Teknologiabarometrissä seurataan yhteiskunnan kehitysvaiheita informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Samalla seurataan, miten hyvin tämä kehityskulku on linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Teknologiabarometrin tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittämisen tietoperustaa, tukea ja parantaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä näiden aineistojen ja keskustelujen avulla tukea opetus ja tutkimusvoimavarojen suuntaamista koskevaa päätöksentekoa julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ratkaisut teknologioiden ja osaamisen suuntaamisessa, niihin liittyvissä priorisoinneissa sekä voimavarojen kohdentamisessa ovat ydinkysymyksiä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Teknologiabarometri yhdistää talous, innovaatio ja yhteiskuntateorioiden pohjalta kehitetyn mallin avulla toisaalta tieteellisteknologista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa ja toisaalta tätä indikaattoritietoa syventävää, sen taustalla olevaa, kansalaisten arvoja ja asenteita mittaavaa kyselytietoa. Indikaattoritiedon perusteella on mahdollista luoda tunnuslukuja, jotka indeksinomaisesti kertovat, mikä kansakunnan tieteellisteknologinen tila on. Indikaattorivertailun verrokkiryhmä koostuu Ruotsista ja Tanskasta, Alankomaista, Saksasta ja Isosta Britanniasta sekä Yhdysvalloista ja Japanista. Kohderyhmäkyselyillä mitataan eri kansanryhmien arvoja ja asenteita suhteessa teknologiseen kehitykseen, sen tekijöihin sekä tieteellisteknologisen tutkimuksen asemaan ja tasoon maassamme. Kohderyhmäkyselyiden antama tieto selittää indikaattorivertailun havaintoja ja auttaa ymmärtämään, miksi kansakunnan tieteellisteknologinen tila on se mikä se on. Keskeisiksi kohderyhmiksi asenneselvitykselle on nähty nuoret, TEKin jäsenkunta, poliittiset päättäjät sekä suurimpien teollisuusyritysten teknologiajohtajat. 5

7 Barometrimalli pähkinänkuoressa Teknologiabarometrissa seurataan yhteiskunnan kehityskulkua informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Teknologiabarometrissa on neljä osakokonaisuutta, jotka rakentuvat kukin kolmesta mittarista. Nämä on esitetty kuvassa 1. Kehitys informaatioyhteiskunnasta kohti tietämysyhteiskuntaa toteutuu nuolikuviossa etenemisenä vasemmalta ylhäältä oikealle alaviistoon. Kuva 1. Teknologiabarometrikokonaisuus Peruskoulutus Yleissivistys ja osaaminen Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto ja viestintäteknologian käyttö Tiedon ymmärtäminen ja ja hallinta Yrittäjyys ja ja uusiutuminen Informaatioyhteiskunta Tietoyhteiskunta Tietämysyhteiskunta Kestävä kehitys Tieteellisteknologinen osaaminen Uuden tiedon soveltaminen Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Arvopohja Ympäristön hallinta Ympäristön tila Yhteiskuntajärjestyksen kehityskulun rinnalla barometrista voidaan erottaa myös taustalla olevan toimijan tai tarkasteltavan kokonaisuuden tasot. Näitä ovat yksilöä sekä yksilön arvomaailmaa ja ratkaisuja koskevat indikaattorit ja kysymykset, organisaatioiden toimintaa koskevat indikaattorit ja kysymykset sekä kolmantena yhteiskunnan toimintatapoja ja arvostuksia mittaavat indikaattorit ja kysymykset. Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista mitataan yleisillä investoinneilla koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tietoyhteiskunnassa määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen tiedon rooli. Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan siirtymistä tietoyhteiskunnaksi mitataan yleisten kehityspanosten sijasta näiden kohdentumisella tieteellistekniseen osaamisen kehittämiseen, tieto ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä sillä, mitä tuloksia edellä mainituilla investoinneilla saadaan aikaan. Tietämysyhteiskunnalla viittaamme yhteiskuntaan, jossa innovaatiot, teknologinen kehitys, talouden uudistuminen, avoimuus uusille ideoille sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen ovat elimellinen osa yhteiskunnan arvopohjaa ja kulttuuria. Innovaatiotoiminnan perimmäisenä tavoitteena on edistää kansallista kilpailukykyä sekä tätä kautta parantaa kansalaisten hyvinvointia. Niin kutsutun kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Teknologiabarometrissa kestävän kehityksen tavoitteita määrittelemään on 6

8 valittu kolme mittaria, jotka ovat yhteiskunnan arvopohja, yritysten ja viranomaistahojen ympäristöä säästävät toimenpiteet sekä varsinainen ympäristön tila. Käytetty jaottelu on samansuuntainen kuin Ilkka Niiniluodon pohdinta tietoon perustuvien yhteiskuntajärjestysten kehityskulusta: Tietotekniikkayhteiskunnassa tietokoneet ja uudet sähköiset viestintävälineet mahdollistavat datan ja informaation yhä lisääntyvän käsittelyn ja siirtämisen. Taitotietoyhteiskunnaksi voidaan kutsua yhteisöä, jossa on runsaasti taitoon ja osaamiseen liittyvää tietoa. Kolmantena, ymmärrysyhteiskunnaksi tai valistusyhteiskunnaksi voidaan nimittää sivistyksen tai viisauden yhteiskuntaa, jossa tiedolla on välinearvon ohella myös itseisarvo, ja jossa tiedon hallintaan ja soveltamiseen liitetään lisäksi moraalinen näkemys hyvän elämän päämääristä. Teknologiabarometri mittaa lukuisia tietoyhteiskuntakehityksen osatekijöitä, joista hahmottuu yleiskuva tilanteesta eri maissa. Tilastoindikaattoreita koskevat tiedot kerättiin Suomen ohella seitsemästä maasta: Ruotista, Tanskasta, Alankomaista, Isosta Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Tulosten laskemista varten käytetty indikaattoridata on standardoitu. Toisin sanoen keskimääräinen taso verrokkimaiden ryhmässä antaa tulokseksi nolla. Keskimääräistä parempi suoritus tuottaa positiivisen lukuarvon ja keskimääräistä huonompi negatiivisen lukuarvon. Mitä suurempi lukuarvo on puoleen tai toiseen, sitä suurempi ero keskiarvoon on.

9 Keskeisimmät tulokset Teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa. Se on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Teknologiabarometrissä seurataan yhteiskunnan kehitysvaiheita informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Samalla seurataan, miten hyvin kyseinen kehityskulku on linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Teknologiabarometrin edellinen, vuodenvaihteessa toteutettu kierros osoitti, ettei Suomi olekaan tietoyhteiskuntakehityksen mallimaa. Informaatioyhteiskuntaan liittyvissä indikaattoreissa Suomi sijoittui erittäin korkealle. Siirryttäessä seuraaviin kehitysvaiheisiin, tieto ja tietämysyhteiskuntaa kuvaaviin indikaattoreihin, maamme sijoitus heikkeni. Hieman kärjistäen voitiinkin esittää kysymys, onko Suomesta muodostumassa tietoyhteiskunnan alkutuottaja. Suomen rooli tiedon perustuottajana on voimistunut: olemme edenneet informaatioyhteiskuntamittareilla, mutta jääneet jälkeen tietämysyhteiskuntamittareilla. Teknologiabarometrin uusien tulosten valossa maamme asema ei tässä suhteessa ole parantunut. Pikemminkin Suomen rooli tiedon perustuottajana on voimistunut: Kuva 2. Suomen rooli tiedon perustuottajana on entistä korostuneempi. Vertailu 2004/ Suomi Ruotsi Japani Suomi (uusi) Ruotsi (uusi) Japani (uusi) Informaatio Tieto Tietämys 8

10 olemme edenneet informaatioyhteiskuntamittareilla, mutta jääneet jälkeen tietämysyhteiskuntamittareilla. Jopa kuva maamme etenemisestä informaatioyhteiskuntamittareilla voi kuitenkin olla harhaanjohtava: etenemisestä on kiittäminen peruskoululaistemme yhä parempaa menestymistä kansainvälisessä vertailussa. Kenties olennaisemmalla informaatioyhteiskunnan mittarilla, sijoituksissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, olemme menettäneet asemiamme. Perinteisen teollisuusyhteiskunnan muutos kohti uudenlaista informaatioon ja tietoon perustuvaa yhteiskuntajärjestystä havaittiin 1970luvun alussa. Japanilainen Yoneji Masuda ja amerikkalainen Daniel Bell esittivät, että syntyvän uuden yhteiskunnan oleellisia ulottuvuuksia olisivat palvelutalouden syntyminen, teoreettisen tiedon merkitys ja teknologian kehittäminen. Informaatioyhteiskunnalla ymmärretään teknologiabarometrissa yhteiskuntaa, jossa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tiedon keskeiseen asema heijastuu talouteen, tuotantoon, työelämään, koulutukseen jne. Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista mitataan yleisillä investoinneilla koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomi on kärjessä informaatioyhteiskuntamittaristossa. Tekniikan ammattilaisten ja yritysten teknologiajohtajien käsitykset Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tasosta ovat muuttuneet negatiivisemmiksi. Informaatioyhteiskuntamittaristolla mitattuna Suomi on vertailumaiden ryhmän paras maa. On huomattava, että maamme menestymisen selittää peruskoululaistemme erinomainen osaaminen. Asiaa korostaa edelleen Japanin tulosten hiipuminen. Taulukko 1. Informaatioyhteiskunnan indikaattorikokonaisuudet Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Peruskoulutus Yleissivistys ja osaaminen T&kinvestoinnit Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. 9

11 Kuva 3. Käsitys Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tilasta Teknologian taso Lääketieteen taso Tieteen kyky tuottaa luotettavia/ paikkansa pitäviä tuloksia Maamme tieteen ja tutkimuksen laatu ja taso yleisesti ottaen Tieteemme taso kansainvälisesti vertaillen Tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen hyödyllisyys yht.kunnan/talouden kannalta Tieteen/tutkijoiden etiikka ja moraali Suomalaisen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tulevat kehitysnäkymät Maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtunut kehitys Tutkimuksen riippumattomuus, puolueettomuus Tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyys kansalaisten arkielämän/hyvinvoinnin kannalta Tutkimuksen suuntautuminen olennaisiin/tärkeisiin asioihin Tutkimuksen ja sen tuloksista tiedottaminen kansalaisille Tutkimusrahoituksen riittävyys Nuoret TEK Poliitikot Talouselämä +/ = arvostus suurempi/pienempi kuin toisissa vastaajaryhmissä / = arvostus suurempi/pienempi kuin syksyllä 2003 Huolestuttavaa on maamme t&kinvestointien pienentyminen. Yritysten t&kinvestointien määrä on laskenut Suomessa 7 prosenttia, kun ne muissa vertailun maissa ovat lisääntyneet keskimäärin 8 prosenttia (t&kinvestointien osuus bruttokansantuotteesta). Julkisen t&krahoituksen reaalikasvu pysähtyi Suomessa vuonna 1999 ja sen bktosuus on vähitellen laskenut. Julkisen tutkimusrahoituksen painoarvo yhteiskunnan ja talouden uusiutumiskehityksessä ei olekaan kasvanut. Rahoituksen painopisteet ovat sen sijaan muuttuneet: yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen osuus niiden tutkimusmenoista on jatkuvasti pienentynyt. Valtion tutkimusrahoituksesta suuntautuu taloudellisen kehityksen ja teollisuuden edistämiseen yli 40 prosenttia. Osuus on EUmaiden toiseksi korkein. Teknologiabarometri herättää kysymyksen alkavatko yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen supistumisen jäljet nyt näkyä. Niin tekniikan ammattilaisten kuin yritysten teknologiajohtajien käsitykset Suomen teknologian tasosta, maamme tieteen ja teknologisen tutkimuksen laadusta ja tasosta yleisesti ottaen kuin tieteemme tasosta kansainvälisesti vertaillen ovat muuttuneet negatiivisemmiksi viimeisen puolentoista vuoden aikana. Samalla ajatus tutkimusvarojen kohdentamisesta vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödynnettäville tieteenaloille on voimistunut. Suomen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen yhteydessä tietoyhteiskunta määriteltiin yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tieto ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä 10

12 Taulukko 2. Tietoyhteiskunnan indikaattorikokonaisuudet Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Tieteellisteknolog. osaaminen Tieto ja viestintäteknologia Tiedon ymmärtäm. ja hallinta Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista. Määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen tiedon rooli. Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan siirtymistä tietoyhteiskunnaksi mitataan yleisten kehityspanosten sijasta näiden kohdentumisella tieteellistekniseen osaamisen kehittämiseen, tieto ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä sillä, mitä tuloksia edellä mainituilla investoinneilla saadaan aikaan. Tietoyhteiskunnan mittaristolla Suomi sijoittuu kolmanneksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen. Teknologiabarometrin tietoyhteiskunnan mittaristolla sijoitumme kolmanneksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen. Indikaattorivertailu osoittaa, ettei Suomi suinkaan ole Taulukko 3. Tietämysyhteiskunnan indikaattorikokonaisuudet Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Uuden tiedon soveltaminen Yrittäjyys ja uusiutuminen Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. 11

13 tieto ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen mallimaa. Sijoitumme kyseisellä mittarilla Saksan jälkeen toiseksi viimeiseksi. Tieteellisteknologinen osaaminen indikaattori mittaa sitä, miten kansakunnan henkilöresurssit suuntautuvat tieteen ja tekniikan aloille. Menestymme edelleen erinomaisesti tällä mittarilla, vaikka muut vertailun maat ovatkin saavuttaneet etumatkaamme erityisesti uusien tiede ja teknologiaalan tutkintojen sekä tutkijoiden määrissä. Tietämysyhteiskunta viittaa teknologiabarometrissa yhteiskuntaan, joka on kehittyneempi muoto sekä informaatio että tietoyhteiskunnasta ja jossa tiedon ymmärtämisellä ja hallinnalla on keskeinen merkitys. Teknologiabarometrissa tietämysyhteiskunnan tavoitteita määrittelevät uuden tiedon soveltaminen, yrittäjyys ja talouden kyky uusiutua sekä kansalaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen verkottuneisuus ja toimintojen kansainvälisyys. Oletuksenamme on, että menestyneimmät innovaattorit kykenevät ongelmiensa ratkaisemiseksi parhaiten hyödyntämään erilaisia asiantuntemuksen ja osaamisen lähteitä sekä toteuttamaan tavoitteensa tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tietämysyhteiskunnan mittareilla mitattuna Suomi on kahdeksan vertailumaan joukossa viides. Ruotsi on heikko yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen mittaristolla. Suomen sijoitukset ympäristönsuojeluun ovat vertailumaiden korkeimmat. Tietämysyhteiskunnan mittareilla mitattuna Suomi on vertailumaiden joukossa keskitasoa. Olemme kuitenkin menettäneet asemiamme uuden tiedon soveltamisen ja erityisesti verkottuneisuuden ja kansainvälisyyden mittareilla. Esimerkiksi yhdessä verkottuneisuuden ja kansainvälisyyden indikaattorissa, rajojen yli tapahtuvissa investoinneissa, on maamme asema romahtanut: Suomi on pudonnut toiseksi parhaasta heikoimmaksi. Ruotsi, niin hyvin kuin se teknologiabarometrissa yleisesti ottaen pärjääkin, on erityisen heikko yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen mittaristolla. Esimerkiksi uusien yritysten syntyminen ja investointien taso on siellä vertailumaiden heikointa. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Teknologiabarometrissa kestävän kehityksen tavoitteita mittaa kolme indikaattorikokonaisuutta: yhteiskunnan arvopohja, yritysten ja viranomaistahojen ympäristöä säästävät toimenpiteet sekä varsinainen ympäristön tila. Kestävää kehitystä mittaavissa indikaattorikokonaisuuksissa Suomi on vertailumaiden keskitasoa. Ruotsi on ylivoimainen ykkönen. Heikoin kestävän kehityksen tila on Yhdysvalloissa. Tulosta selittävät erityisesti suuri kasvihuonepäästöjen määrä ja energian kokonaiskulutus. Suomen heikko tulos arvopohjaa kuvaavalla indikaattorilla johtuu ensisijaisesti korkeasta työttömyydestämme. Ympäristön hallinnan odotettua alhaisempi arvo saattaa selittyä maamme energiavaltaisella teollisuustuotannon raken 12

14 teella. Sijoituksemme ympäristönsuojeluun ovat sinänsä vertailumaiden korkeimmat. Ympäristön tilaa käsittelevässä indikaattorissa Suomi sijoittuu kohtalaisesti. Taulukko 4. Kestävän kehityksen indikaattorikokonaisuudet Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Arvopohja Ympäristön hallinta Ympäristön tila Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. Eri maat etenevät informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta kohti tietämysyhteiskuntaa eri tavoin. Suomi ja Ruotsi panostavat voimakkaasti henkisen pääoman kehittämiseen, toisin sanoen informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseen. Ruotsi näyttäisi pystyvän hyödyntämään tämän investoinnin vaikutukset paremmin. Suomen kohdalla nämä investoinnit eivät näy siirtymisenä kohden tieto tai tietämysyhteiskuntaa. Saksa ja IsoBritannia sekä Japani ovat keskitason alapuolella kaikilla tietoyhteiskunnan tasoilla. Japanin tilanne vaikuttaa perin heikolta, mutta selittynee ainakin osittain heidän omintakeisella yhteiskuntajärjestelmällään. Tanska, Alankomaat ja Yhdysvallat ovat jäljessä Suomea informaatioyhteiskuntamittaristolla, mutta siirtyvät tietämysyhteiskuntamittarilla selkeästi edellemme. Tanskan, Alankomaiden ja Yhdysvaltojen tilanne on indikaattorien lukujen valossa kadehdittava. Kukin näistä maista on runsaasti jäljessä maatamme informaatioyhteiskuntamittarilla mitattuna, mutta siirtyy selkeästi edellemme tietämysyhteiskuntamittarilla mitattuna. Yhteiskuntamallien profiilit on kuvattu kuvassa 4. Suomi jää tietämysyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamisessa viidenneksi kauas Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Yhdysvaltojen taakse. Huolestuttavaa on lisäksi se, että välimatkamme näihin kansantalouksiin on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana edelleen lisääntynyt. 13

15 Suomen asema on ollut vahva t&kinvestointien määrässä, mutta nyt heikkenemässä. Verkottuneisuus ja kansainvälisyys on Suomen heikoin osaalue. Kuva 4. Eri maiden profiilit tiellä informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani 1.00 Informaatio Tieto Tietämys Kuva 5 tarkentaa Suomen kehitystä kullakin teknologiabarometrin mittarilla kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Oikealle ylhäälle sijoittuvat mittarit, joissa maamme asema on ollut vahva ja vahvistunut edelleen. Näitä mittareita ovat tiedon ymmärtämisen ja hallinnan, ympäristön hallinnan sekä erityisesti peruskoulutuksen mittarit. Vasemmalle ylhäälle sijoittuvat mittarit, joissa asemamme on vahva mutta heikkenemässä. Merkittävin heikennys on tapahtunut t&kinvestointien määrässä. Myös tieteellisenteknologisen osaamisen mittarilla heikentyminen on ollut suurta. Keskiviivan alapuolelle sijoittuvat mittarit, joissa maamme asema on keskimääräistä heikompi. Heikoin osaalueemme, kenties yllättäen, on ollut tieto ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Se on kuitenkin paranemassa. Verkottuneisuus ja kansainvälisyys mittarin osalta tilanne on kuitenkin huolestuttava. Se on maamme heikoin osaalue ja edelleen voimakkaasti heikkenemässä. 14

16 Kuva 5. Suomen asema ja sen kehitys teknologiabarometrin kahdellatoista mittarilla Vahva Peruskoulutus T&Kinvestoinnit Tieteellisteknologinen osaaminen Yleissivistys ja osaaminen Ympäristön tila Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Ympäristön hallinta Informaatio Tieto Tietämys Kestävä kehitys Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Heikko Yrittäjyys ja uusiutuminen Heikentynyt Arvopohja Tieto ja viestintäteknologia Parantunut 15

17 Informaatioyhteiskunta Peruskoulutus Suomalaiset peruskoululaiset ovat vertailuryhmän osaavimpia jokaisessa taitokokonaisuudessa. Kansainvälisesti korkea koulutustaso ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat Suomen selkeitä vahvuuksia. Oppivelvollisuuskoulun suorittaa käytännössä koko ikäluokka. Kansainväliset oppimisvertailut puolestaan osoittavat, että suomalainen peruskoulu on myös tasoltaan hyvä. Peruskoulutuksen tason arviointi perustuu teknologiabarometrissa kansainväliseen PISAtutkimusohjelmaan. PISAtutkimusohjelma on OECD:n jäsenmaiden yhteinen yritys vastata siihen, miten 15vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja ja kuinka nämä taidot kehittyvät ajan myötä. PISAtutkimusohjelmassa arvioidaan kolmea taitokokonaisuutta: lukutaitoa sekä matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista. Suomalaiset peruskoululaiset ovat vertailuryhmän osaavimpia jokaisessa taitokokonaisuudessa. Edellisen vertailun ykkösen, Japanin asema on sen sijaan heikentynyt. Taulukko 5. Peruskoulutusmittarin indikaattorit Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Lukutaidon arviointi PISAtutkimuksessa lukutaito ymmärretään laajasti tietoyhteiskunnassa toimivaksi ja elinikäistä oppimista edistäväksi taidoksi. PISAarviointi kohdistetaan luetun ymmärtämiseen, tulkintaan ja kriittiseen pohdintaan. Matemaattisella osaamisella tarkoite Matemaattinen osaaminen Luonnontieteellinen osaaminen Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. 16

18 taan matemaattisten ongelmien asettamista, muotoilemista ja ratkomista eri aihealueilla ja erilaisissa elämän tilanteissa. Luonnontieteellinen osaaminen ymmärretään PISAtutkimuksessa kykynä soveltaa luonnontieteellistä ymmärrystä todellisen elämän tilanteissa. Annettujen tietojen ja todistusten perusteella nuorten on kyettävä tekemään asianmukaisia johtopäätöksiä, arvioimaan kriittisesti toisten esittämiä väitteitä sekä erottamaan mielipiteet perustelluista tosiasioista. Luonnon ja tekniset tieteet ovat menettäneet suosiotaan, juridiikan suosio on sen sijaan noussut. Suomalaisen koulutustason nousu on ollut länsimaiden nopeinta. PISAtutkimuksen valossa suomalaisten peruskoululaisten matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen on lisääntynyt. Lukiolaisten eri ammattien arvostuksessa kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen: luonnon ja tekniset tieteet ovat menettäneet suosiotaan, juridiikka on sitä sen sijaan kasvattanut. Kuva 6. Eri ammattien arvostus lukiolaisten keskuudessa 1. Liikemies tai nainen 2. Asianajaja (juristi) 3. Urheilija Lääkäri Toimittaja 4. Tuomari 5. Insinööri Tieteen harjoittaja (tutkija) 6. Taiteilija 7. Poliitikko / = ammatin arvostus nuorten keskuudessa on parantunut/heikentynyt syksystä 2003 Yleissivistys ja osaaminen Ammattitaitoisen työvoiman merkitys on talouden ja tuottavuuden kasvussa olennainen. Osaamiseen tehtyihin investointiin liittyy taloudessa merkittäviä ulkoisvaikutuksia, kun koko taloudelle koituvat hyödyt ovat suuremmat kuin yksittäisille henkilöille kertyvät hyödyt. Osaaminen kattaa laajan joukon taitoja, tiede ja koulutusvaltaisista taidoista ammattikoulutuksen kautta hankittuihin ja elämänmittaisen oppimisen kautta ajan tasalla pidettyihin taitoihin. Teknologiabarometrissa kansalaisten yleissivistystä ja osaamista mitataan viidellä indikaattorilla. Kolme näistä indikaattoreista kuvaa aikuisten lukutaitoa. Indikaattorit perustuvat kansainväliseen SIALSlukutaitotutkimukseen. Tutkimuksessa aikuisten lukutaitoa tarkastellaan monipuolisena taitona käyttää painettua tekstitietoa, kuvioita tai lukuja, jotta henkilö voi suoriutua tehtävistä, joita opiskelu, työ tai aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan vaatii. Aikuisten lukutaitotutkimusta ei ole teh 17

19 ty uudelleen vuoden 2000 jälkeen, joten teknologiabarometri ei ole tältä osin muuttunut. Kansalaisten yleissivistyksen ja osaamisen neljäs indikaattori mittaa koulutusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta. Työikäinen väestö on Suomessa OECDmaiden keskitasoa heikommin koulutettua. Toisaalta suomalaisten koulutukseen osallistumisasteen ja koulutustason nousu ovat olleet länsimaiden nopeimpia. Koulutustason nopeaa kasvua ei kuitenkaan ole saavutettu ilmaiseksi: koulutusmenot ovat kasvaneet voimakkaasti kaikilla koulutusasteilla. Korkeimmillaan koulutusmenot olivat 1990luvun alussa. 1990luvun lama kuitenkin karsi julkisia koulutusmenoja. Tästä huolimatta julkisten koulutusmenojen BKTosuus on pysytellyt varsin korkealla tasolla ja osuus kaikista valtion menoista on kasvanut voimakkaasti 1990luvun loppupuolella. Koulutusmenojemme bruttokansantuoteosuus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vertailun muissa Pohjoismaissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Viides teknologiabarometrissa käytetty indikaattori on osallistuminen elinikäiseen oppimiseen. Kaikenlainen oppiminen on arvokasta, sillä se antaa ihmisille valmiuden oppia oppimaan. Oppimiskykyä voidaan sitten soveltaa uusiin tehtäviin, mistä on sekä yhteiskunnallista että taloudellista hyötyä. Tälläkin indikaattorilla olemme jäljessä Ruotsia ja Tanskaa, mutta edellä KeskiEuroopan maita. Taulukko 6. Yleissivistyksen ja osaamisen indikaattorit Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Asiatekstit Dokumentit Kvantitatiivinen Suomen tutkimusvolyymin trendinä on ollut kaksinkertaistua kymmenessä vuodessa. Näin on ollut ainakin 1970luvun alusta lähtien, jolloin virallinen tutkimustilastointi Suomessa aloitettiin. 1990luvun jälkipuoliskolla kasvu kuitenkin kiihtyi niin, et Koulutusmenot Elinikäinen oppiminen Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. Yleissivistys ja osaaminen mittarin kärjessä on Ruotsi, kiitos kansalaistensa hyvän lukutaidon. Suomi on kolmas Tanskan jälkeen. Japanin osalta ainoa käytettävissä oleva mittari oli koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta, joka on siellä alhainen. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen 18

20 tä vuonna 2000 rahoituksella mitattu volyymi oli 2,5kertainen vuoden 1991 tilanteeseen verrattuna. Vuodesta 1970 volyymi on kymmenkertaistunut. 1990luvun jälkipuoliskoon sisältyi sekä erittäin suuria tietoteollisuuden tutkimustoiminnan lisäyksiä että valtion tutkimusrahoituksen erikseen päätetty lisäysohjelma. Lopputulemana ollaan 2000luvun alussa tilanteessa, missä Suomessa käytetään tutkimus ja kehittämistoimintaan yli 4,5 miljardia euroa vuodessa. Määrä vastaa noin 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhteellisella tutkimuspanostuksella mitaten Suomi kuuluu nykyään maailman terävimpään kärkeen. Suomi on menettänyt investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen mittarin johtoaseman Ruotsille. Suomen voimakas satsaus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on ollut yrityssektorin vetämää. Yrityssektorin tutkimustoiminnan kokonaiskasvu on ollut 1990luvun puolivälistä lähtien erittäin nopeaa. Suurten kasvulukujen takaa löytyy kuitenkin toimialojen tutkimusintensiivisyyden vahvasti eriytyvä kehitys. Sähkötekninen teollisuus on kasvattanut Suomessa tehtävää tutkimustaan niin, että toimialan tutkimusvolyymi kattaa lähes kaksi kolmasosaa koko yrityssektorin tutkimustoiminnasta. Muun kuin sähköteknisen teollisuuden tutkimustoiminnan kasvu on ollut hidasta. Sähköteknisen teollisuuden t&kinvestointien hidastuminen ja siirtyminen ulkomaille näkyy teknologiabarometrissa yritysten t&kmenot indikaattorin heikkenemisenä. Samalla investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen kokonaismittarin johtoasema on menetetty Ruotsille. Tutkimustoiminnan intensiteettiä mitataan teknologiabarometrissa kolmella indikaattorilla. Näistä kaksi ensimmäistä ovat sekä julkisen tahon että yritysten tutkimus ja tuotekehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta. Kolmas indikaattori tarkastelee julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen suhdetta. Taulukko 7. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen mittarin indikaattorit Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Julkiset t&kmenot Yritysten t&kmenot T&kmenojen suhde (julk./ yksityinen) Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. 19

21 Julkisesti rahoitetulla tutkimuksella tuotetaan perus ja sovellettua osaamista yliopistoissa ja korkeakouluissa, ja se tarjoaa useita muitakin tuloksia, joilla on suoraa merkitystä yksityiselle innovaatiolle: koulutettua tutkimushenkilöstöä sekä uusia välineitä ja prototyyppejä. Valtion tutkimusrahoituksen lisäysohjelma kasvatti julkisen tutkimusrahoituksen volyymia neljänneksellä vuodesta 1996 vuoteen Valtion tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta nousi korkeimmillaan yli 1,1 prosentin vuonna Rahoituksen reaalikasvun pysähdyttyä vuonna 1999 bktosuus on vähitellen laskenut. T&kinvestoinnit lisääntyvät genetiikkaan, tietokoneisiin ja viestintäteknologioihin sekä liikenne ja kuljetusteknologioihin keskittyneissä yrityksissä. Yritysten t&kmenot indikaattori mittaa uuden teknisen osaamisen virallista syntymistä yrityksissä. Se on erityisen tärkeää tieteeseen pohjautuvilla aloilla, joilla suurin osa uudesta osaamisesta syntyy t&klaboratorioissa tai niiden liepeillä. Barometrin yrityshaastattelun mukaan yrityksissä, jotka lisäävät investointejaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen korostuvat genetiikka, tietokoneet ja viestintäteknologia sekä liikenne ja kuljetusteknologiat. Yrityksissä joissa tutkimus ja tuotekehityspanostukset pysyvät nykyisellä tasolla, lisätään kuitenkin panostusta televiestintään, energiateknologioihin ja elektroniikkaan. Taulukko 8. Yritysten tutkimus ja tuotekehitysinvestointien kehitys eri teknologioissa Energiateknologiat Tietokoneet ja viestintäteknologia Bio ja lääkintäteknologia Televiestintä Uudet materiaalit ja aineet Avaruustutkimus Liikenne ja kuljetusteknologiat Ympäristöteknologiat Valmistusteknologiat Elektroniikka Maa ja metsätalouden teknologiat Rakennustekniikka Genetiikka eli perinnöllisyystiede Kuinka moni yritys toimii ko. teknologiassa 27% 54% 17% 38% 62% 6% 30% 52% 76% 51% 12% 17% 8% 26% 49% 19% 30% 58% 7% 29% 46% 73% 44% 14% 18% 10% Kuinka moni näistä aikoo sijoittaa ko. teknologiaan keskimääräistä enemmän tai huomattavasti enemmän 58% 58% 80% 59% 51% 0% 33% 54% 56% 58% 55% 47% 57% 50% 59% 44% 48% 49% 0% 50% 46% 49% 43% 17% 47% 75% Verrattuna loppuvuoden 2003 tilanteeseen yritysten valmius sijoittaa eri teknologioiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen näyttää pienentyneen. Pudotus on ollut erityi 20

22 sen suurta bio ja lääkintäteknologioissa sekä maa ja metsätalouden teknologioissa. Sijoitukset tietokoneisiin ja viestintäteknologioihin näyttävät sen sijaan pitäneen pintansa. Liikenne ja kuljetusteknologiat ovat myös kehittyneet positiivisesti. Valmius sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen on pienentynyt bio ja lääkintäteknologioissa sekä maa ja metsätalouden teknologioissa. Julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen suhde on 1990luvulla nopeasti pienentynyt. Julkisen rahoituksen osuuden oltua 45 prosenttia koko tutkimusrahoituksesta vuonna 1991 se oli vuonna 2003 noin 26 prosenttia. Tätä kehitystä on pidetty monella tavoin haitallisena. Teknologiabarometrin asennekyselyssä niin tekniikan ammattilaisten kuin yritysten teknologiajohtajienkin käsitykset Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tasosta ovat muuttuneet negatiivisemmiksi. Tekniikan ammattilaiset ja yritysten teknologiajohtajat pitävät myös tieteellisessä ja teknologisessa tutkimuksessa viime vuosina tapahtunutta kehitystä huonompana kuin nuoret tai poliitikot. Samalla he kuitenkin näkevät tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen hyödyllisemmäksi yhteiskunnalle/taloudelle kuin nuoret tai poliitikot. 21

23 Tietoyhteiskunta Tieteellisteknologinen osaaminen Henkilöresurssien laajuus ja laatu ovat tekijöitä, jotka merkittävältä osin määräävät sekä innovaatioita (uuden osaamisen luomista) että niiden leviämistä (osaamisen leviämistä kaikkialle talouteen). Ensiksi mainitun osalta keskeinen tekijä on käytettävissä oleva tieteen ja tekniikan erikoisasiantuntijoiden määrä. Levittämisen ja sen myötä tuottavuuden kannalta merkittävää on työvoiman osaamistaso uusien laitteiden sekä myös toimistoohjelmistojen ja käytössä olevan uuden tuotantotekniikan osalta. Nämä tekniset taidot saadaan usein keskiasteen jälkeisillä kursseilla. Suomi pärjää erittäin hyvin tieteellisteknologisen osaamisen mittaristolla, tosin muut vertailun maat ovat saavuttaneet etumatkaamme uusien tiede ja teknologiaalan tutkintojen sekä tutkijoiden määrissä. Teknologiabarometrissa kansalaisten tieteellisteknologista osaamista mitataan seitsemällä indikaattorilla. Ensimmäinen näistä on korkeaasteen koulutuksen saaneen väestönosan määrä. Indikaattoria ei ole rajoitettu tieteen ja tekniikan aloihin, sillä innovaatioiden käyttöönotto useilla aloilla, etenkin palvelualoilla, edellyttää laajaalaisia taitoja. Kaksi indikaattoria mittaa uusien teknisluonnontieteellisten loppututkinnon sekä tohtorin tutkinnon suorittaneiden henkilöiden määrää. Yksi indikaattoreista tarkastelee naisten osuutta tekniikan alan opinnoissa. Naisten osuus tekniikan alan vaihtelee viidenneksen ja neljänneksen välillä olipa kysymys ammattikorkeakoulu, perustutkinto tai jatkoopiskelijoista taikka suoritetuista perus ja tohtorin tutkinnoista. Naisten pieni osuus tekniikan alan opinnoissa supistaakin merkittävästi alan rekrytointipohjaa. Viimeiset kolme indikaattoria mittaavat, miten suuri osa kansalaisista työskentelee tietotaidoiltaan vaativilla toimialoilla ja vaativissa tehtävissä. Suomi pärjää edellä mainituissa indikaattoreissa erittäin hyvin lukuun ottamatta työllistämistä kuvaavia indikaattoreita. Korkeaasteen koulutuksen saanut väestönosa on yleinen indikaattori koulutetun työvoiman tarjonnasta. Korkea koulutushalukkuus korkeaasteen opintoihin on suomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän keskeisiä vahvuuksia. Tutkijanura kiinnostaa nuoria niin ikään, toisin kuin useimmissa muissa maissa. Näillä seikoilla on yhteytensä tieteen, tekniikan ja tutkijakunnan Suomessa nauttimaan korkeaan arvostukseen. Barometrin asennekyselyssä nuoret pitivät työn mielenkiintoisuutta tärkeimpänä ammatinvalinnan kriteerinä. Hyvä palkka on selkeästi merkittävin toiseksi tärkein ammatinvalinnan kriteeri. 22

24 Taulukko 9. Tieteellisteknologisen osaamisen indikaattorit Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Naisten osuus tekniikan alan opiskelijoista on yliopistoissa viidenneksen ja runsaan neljänneksen välillä, olipa kysymys alan uusista tai kaikista perustutkintoopiskelijoista, jatkoopiskelijoista taikka suoritetuista perus ja tohtorin tutkinnoista. Peruskoulussa tyttöjen ja poikien osaamiserot matematiikassa ja luonnontieteissä ovat kaventuneet ja monilla osaalueilla kokonaan hävinneet. Ylempien koulutusasteiden valintoihin tämä kehitys ei kuitenkaan ole ainakaan vielä sanottavasti vaikuttanut. Tytöistä laajan matematiikan kursseja lukee vain kolme kymmenestä, kun pojista näin tekee yli puolet. Tieto naisten osuudesta tekniikan alan työtehtävissä on saatavissa vain Suo Korkeakoulutetut Teknisluonnontiet. perustutkinnot Teknisluonnontiet. tohtorintutkinnot Naisten osuus Työvoima teknisluonnontiet. teollisuudessa Korkean teknologian palvelut Tutkijoita työvoimasta Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. Teknisluonnontieteellisen alan tutkintoihin lasketaan kuuluvan kaikki korkeaasteen koulutuksen tutkinnot biologiassa, fysiikassa, matematiikassa ja tilastotieteessä, tietotekniikassa, tekniikassa ja teknisillä aloilla, tuotannossa ja käsittelyssä sekä arkkitehtuurissa ja rakentamisessa. Teknisluonnontieteellisten alojen osuus korkeaasteen aloituspaikoista on Suomessa varsin suuri. Kuitenkin myös näiden alojen koulutukseen halukkaita on runsaasti. Teknisluonnontieteellisten alojen perustutkintojen määrässä olemme IsonBritannian jälkeen vertailun toiseksi paras maa. Korkeakoulutettujen määrässä Yhdysvallat ja Japani pitävät kärkisijoja. Toisen asteen koulutuksen kehittämiskeskustelut ovat viime vuosina paljolti keskittyneet matemaattisluonnontieteellisten aineiden liian vähäiseen suosioon lukion ainevalinnoissa. Kysymys on sekä tietoyhteiskunnassa yleensä tarvittavista valmiuksista että korkeaasteen koulutuksen rekrytointipohjan kapeudesta. Rekrytointipohjan vahvistamiskeskustelussa on kaivattu varsinkin tyttöjen kiinnostuksen lisäämistä matemaattisia aineita kohtaan. IsossaBritanniassa ja Suomessa suoritetaan eniten teknisluonnontieteellisten alojen perustutkintoja. Naisten osuus tekniikan alan työtehtävissä on Suomessa vertailumaiden korkein. 23

25 mesta, Tanskasta, IsostaBritanniasta ja Japanista. Osuus on Suomessa näiden maiden korkein. Keskitason tekniikan ja korkean teknologian teollisuuden prosenttiosuus kokonaistyövoimasta kuvastaa sen teollisuuden osuutta taloudellisesta toiminnasta, jolla tapahtuu paljon innovatiivista toimintaa. Keskitason tekniikan ja huipputekniikan aloihin kuuluvat kemikaalit, koneet, toimistotarvikkeet, sähkölaitteet, tietoliikennelaitteet, tarkkuuskojeet, autot sekä ilmaalukset ja muut kulkuneuvot. Oikein käytettyinä huipputekniikan palvelut voivat kasvattaa tuottavuutta useilla talouden aloilla ja tukea lukuisien innovaatioiden levitystä, etenkin niiden, jotka pohjautuvat tieto ja viestintätekniikkaan. Vain pieni prosenttiosuus kokonaistyövoimasta sijoittuu huipputekniikan palveluiden alaan. Indikaattorissa keskitytään kolmeen johtavaan alaan, joilla tuotetaan huipputekniikan palveluja: posti ja tietoliikenne, tietotekniikka, mukaan lukien ohjelmistojen kehitys sekä t&kpalvelut. Tietotekniikan laaja käyttöönotto eri teollisuuden aloilla selittää osittain Pohjoismaiden suhteellisen hyvän tuloksen indikaattorilla. Tutkijoiden osuus työvoimasta on Suomessa vertailumaiden korkein. Tutkimustyötä tekevien keskimääräinen koulutustaso on myös jatkuvasti parantunut. Tutkimustoiminnassa on Suomessa yli kaksi prosenttia työllisestä työvoimasta, mikä on selvästi OECDmaiden korkein luku. Kiinnostus tieteellisiä jatkoopintoja kohtaan on Suomelle ominainen piirre. Maassamme sisältyi 1990luvun jälkipuoliskoon sekä erittäin suuria tietoteollisuuden tutkimustoiminnan lisäyksiä että valtion tutkimusrahoituksen erikseen päätetty lisäysohjelma. Merkillepantavaa on, että rahoituksen kasvuun liittynyt henkilöstön lisäys on toteutunut niin, että Suomessa tutkimustyötä tekevien keskimääräinen koulutustaso on jatkuvasti parantunut. Tieto ja viestintäteknologia Tieto ja viestintätekniikka on osaamisyhteiskunnan ydintekijä ja t&ktoiminnan tärkeä täydentäjä. Tieto ja viestintätekniikka voidaan nähdä sekä itsessään innovaationa että yleiskäyttöisen luonteensa takia uusien innovaatioiden välikappaleena useilla muilla sektoreilla ja aloilla. Mikäli informaatio ja viestintäteknologiassa piilevät mahdollisuudet saadaan realisoitua tuotantoa uudelleen järjestämällä, tieto ja viestintätekniikan vaikutus tuottavuuden kehitykseen ja siten talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin voi olla merkittävästi sen suoraa vaikutusta laajempi. Yhdysvaltojen edistyneisyys tieto ja viestintäteknologioissa liittyy kykyyn ottaa se taloudellisesti tuottavalla tavalla käyttöön. 24

26 Tieto ja viestintätekniikan suoria ja epäsuoria vaikutuksia punnittaessa on syytä huomata, että maa voi hyötyä tieto ja viestintätekniikan nopeasta kehityksestä, vaikka ei itse sitä juuri tuottaisikaan. Yhdysvallat on suuresta tuotannostaan huolimatta tietojenkäsittely ja viestintälaitteiden nettotuoja. Maan edistyneisyys tieto ja viestintäteknologiassa ei liity vain tekniikan tuotantoon, vaan ennen kaikkea kykyyn ottaa se taloudellisesti tuottavalla tavalla käyttöön. Taulukko 10. Tieto ja viestintäteknologian indikaattorit Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Tieto ja viestintätekniikkamenot Tieto ja viestintäteknologian käyttö Sähköinen kaupankäynti Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. Tieto ja viestintäteknologian merkitystä mitataan kolmella indikaattorilla: tieto ja viestintätekniikkamenojen osuudella bruttokansantuotteesta, tieto ja viestintäteknologian käytöllä sekä sähköisen kaupankäynnin laajuudella. Näistä erityisesti tieto ja viestintäteknologian käyttöä mittaava indikaattorin on oltava hyvin monitahoinen ja kyettävä reagoimaan nopeasti yhteiskunnan tietotekniseen kehitykseen. Tieto ja viestintätekniikkamenot Indikaattorilla mitataan tieto ja viestintätekniikan kokonaismenojen prosenttiosuutta bruttokansantuotteesta. Tieto ja viestintätekniikkaan sisältyvät toimistokoneet, tiedonkäsittelylaitteet, tiedonsiirtolaitteet ja tietoliikennelaitteet sekä näihin liittyvät ohjelmistot ja tietoliikennepalvelut. Yhdysvalloissa tietotekniikkamenojen bruttokansantuoteosuus on vertailumaiden korkein, mutta viestintätekniikkamenojen osuus yksi pienimmistä. Japanin tilanne on päinvastainen. Suomi sijoittuu molemmilla indikaattoreilla keskitason alapuolelle. Tieto ja viestintätekniikkamenojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa keskitason alapuolella, vaikka maamme teollisuuden rakenne painottuu tieto ja viestintätekniikkaan. Tieto ja viestintätekniikkamenojen bruttokansantuoteosuus korreloi useassa tapauksessa keskenään: korkeat menot toisessa indikaattorissa ennustavat korkeaa 25

27 panostusta myös toisessa indikaattorissa. Poikkeuksen muodostavat Yhdysvallat ja Japani. Yhdysvalloissa tietotekniikkamenojen bruttokansantuoteosuus on vertailumaiden korkein, mutta viestintätekniikkamenojen osuus yksi pienimmistä. Japanin tilanne on päinvastainen. Taulukko 11. Tieto ja viestintätekniikkamenot Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK Yhdysvallat Japani Indeksi Kotitalouksien mahdollisuus käyttää Internetiä mittaa mahdollisuutta päästä tutustumaan valtavaan määrään tietoa onlineperiaatteella, yritysten kuluttajille suuntaama sähköinen kaupankäynti sekä viranomaisten kansalaisille suuntaamat onlinepalvelut mukaan luettuina. Internetin levinneisyys kotitalouksissa on kasvanut voimakkaas Tietotekniikkamenot (%/BKT) Viestintätekniikkamenot (%/BKT) Vertailu TEKbaro 2004/2005. Lukuarvo 0 kuvaa keskiarvoista suoritumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan lukuarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin maihin kyseisellä mittarilla. Tieto ja viestintäteknologian käyttö Internetin ja langattomien yhteyksien levinneisyys merkitsee hyvää kasvupotentiaalia uudemmille tekniikoille. Verkostojen käytön laajeneminen voi syventää niistä saatavia hyötyjä. Ratkaisevaa tällöin on, että verkostot pystyvät tarjoamaan yrityksien toimintaa tehostavia yhteyksiä ja sisältöjä. Tietokoneisiin perustuva automaation leviäminen alkoi Suomessa muun muassa prosessiteollisuudessa jo huomattavasti ennen varsinaista tieto ja viestintätekniikkaaaltoa. Vaikka uuden viestintäteknologian käyttö on lisääntynyt teollisuuden, liikenteen ja kaupan logistisissa järjestelyissä sekä alihankintojen organisoinnissa ja kilpailuttamisessa, suurin kasvupotentiaali lieneekin kuitenkin tällä alueella. Tieto ja viestintäteknologian käyttöä mitataan useilla indikaattoreilla: kotitalouksien mahdollisuudella käyttää Internetiä, kuinka moni ihminen käyttää Internetiä säännöllisesti, kuinka laajalti matkapuhelimia käytetään, mitkä ovat lähi ja kaukopuheluiden kustannukset, kuinka laajasti laajakaistayhteydet ovat käytössä ja mikä on viranomaispalvelujen saatavuus verkossa. Kotitalouksien Internetin käyttö on Suomessa vertailuryhmän alhaisinta. 26