TEKBARO 2017 TEKNOLOGIABAROMETRI KANSALAISTEN ASENTEISTA JA KANSAKUNNAN SUUNTAUTUMISESTA TIETOON PERUSTUVAAN YHTEISKUNTAAN

Transkriptio

1 MIKA NAUMANEN ANNA LEINONEN OLAVI LEHTORANTA TORSTI LOIKKANEN MIKA NIEMINEN ANTTI PELKONEN PEKKA PELLINEN JULIA PARKKO TEKBARO 217 TEKNOLOGIABAROMETRI KANSALAISTEN ASENTEISTA JA KANSAKUNNAN SUUNTAUTUMISESTA TIETOON PERUSTUVAAN YHTEISKUNTAAN TEKNOLOGIABAROMETRI 217

2

3 TEKBARO 217

4 Julkaisija Ulkoasu Taitto Kansikuva Painopaikka ISBN Tekniikan akateemiset TEK redandblue Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy redandblue Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

5 TEKNOLOGIABAROMETRI KANSALAISTEN ASENTEISTA JA KANSAKUNNAN SUUNTAUTUMISESTA TIETOON PERUSTUVAAN YHTEISKUNTAAN TEKBARO 217 MIKA NAUMANEN ANNA LEINONEN OLAVI LEHTORANTA TORSTI LOIKKANEN MIKA NIEMINEN ANTTI PELKONEN PEKKA PELLINEN JULIA PARKKO

6 Sisältö 1 TEKBARO Lukijalle 7 Tiivistelmä 8 Takana selvää pudotusta- edessä myös valon pilkahduksia 11 Johdanto 13 4 TEKNOLOGIABAROMETRIN RAKENNE JA MENETELMÄT teknologiabarometrin rakenne kyselytutkimuksen toteutus indikaattoritutkimus 64 5 Viitteet: 7 2 INDIKAATTORIVERTAILUN 216 KESKEISET TULOKSET Indikaattorivertailun keskeisiä tuloksia ja tulkintoja n kehityksestä perspektiiviä Suomelle 25 LIITE 1. KYSELY 71 OSAAMINEN JA TIEDON TUOTTAMINEN 71 TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTYMINEN 77 INNOVATIIVINEN YHTEISKUNTA 88 KESTÄVÄ KEHITYS 91 3 TEEMAKOHTAISET TULOKSET Informaatioyhteiskunta: Suomen koulutuksen taso heikentymässä Tietoyhteiskunta: T&k-investointien hyytyminen huolestuttavaa Tietämysyhteiskunta: Suomen houkuttelevuus investointikohteena parantunut Kestävän kehityksen yhteiskunta: Heikko työllisyyskehitys pudotti Suomen vertailun hännille 54 LIITE 2. TILASTOINDIKAATTORIT 93 OSAAMINEN JA TIEDON TUOTTAMINEN 95 TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTYMINEN 11 INNOVATIIVINEN YHTEISKUNTA 19 KESTÄVÄ KEHITYS 117 LIITE 3. MAAKUVAAJAT / T EKBARO 217

7 Lukijalle Teknologiabarometri 216/217 on seitsemäs toteutus julkaisujen vuonna 24 alkaneessa sarjassa. Yksittäisiä päivityksiä ja uudistuksia sisältöön on vuosien varrella tehty lukuisia, mutta barometrin perusrakenne on haluttu säilyttää alkuperäisen ajatuksen mukaisena. Barometri on herättänyt laajaa mielenkiintoa, ja avannut uusia näkökulmia innovaatiojärjestelmäämme koskevaan keskusteluun. Konsepti on osoittanut toimivuutensa, monet aiemmissa barometreissa esille nostetut näkökulmat ovat saaneet konkreettisen vahvistuksen toteutuneen kehityksen kautta. Instrumentti on kyennyt ennakoimaan useita viime vuosien avainkysymyksiksi nousseita teemoja jo ennen niiden ilmaantumista yleiseen keskusteluun. Etelä- tuli mukaan barometrin indikaattoriosion vertailu ryhmään vuonna 214. Tällä kerralla maata koskeva aineisto on aiempaa kattavampi. a koskevan materiaalin kokoamisesta on valtaosin vastannut Science and Technology Policy Institute STEPI Soulissa. Aivan erityiset kiitokset SeogWon Hwangille, jonka työpanos on tehnyt mahdolliseksi n sisällyttämisen vertailuun. Barometrin kyselytutkimuksen nuorisoa koskeva osio on entiseen tapaan toteutettu yhteistyönä koulujen kanssa. Lämpimät kiitoksemme Eurajoen lukion, Lahden yhteiskoulun lukion, Laurin lukion (Salo), Maunulan lukion (Helsinki), Salpauksen lukion (Nastola) ja Savonlinnan yhteiskoulun lukion opettajille ja oppilaille hyvästä yhteistyöstä tälläkin toteutuskierroksella. Pekka Pellinen Tekniikan Akateemiset TEK TEKBARO 217 / 7

8 Tiivistelmä Suomen talouden ja innovaatiojärjestelmän vahvuudet edelleen heikentyneet Suomen talous- ja yhteiskuntakehitys on ollut useita vuosia samanaikaisesti suhdanneluonteisten, elinkeinoelämän ja julkistalouden rakenteellisten, sekä myös Euroalueen tulevaisuuteen liittyvien haasteiden edessä. Suhdannekehityksessä on nähtävissä joitakin positiivisia merkkejä esimerkiksi teollisten investointien osalta, mutta tarvittavat rakenteelliset uudistukset teollisuudessa ja erityisesti julkisella sektorilla etenevät verkkaisesti. Aikaisemmissa TEKin Teknologiabarometri -vertailuissa Suomen vahvuudet ovat liittyneet erityisesti informaatio- ja tietoyhteiskuntavaiheiden ulottuvuuksia kuvaaviin indikaattoreihin, kuten koulutukseen, tieteellis-teknologiseen osaamiseen sekä t&k-investointeihin. Maan talouden ja yhteiskunnan kehitys edellyttäisi keskeisten vahvuuksien ylläpitoa ja vahvistamista. Suomen tilanne vertailu maihin on kuitenkin sekä vuoden 214 että vuoden 217 Teknologia barometrien mukaan heikentynyt. Suomen tunnettu ja tunnustettu koulutusjärjestelmä on PISA-tutkimusten mukaan yleisesti ottaen heikentynyt. Suorituksemme on kuitenkin parantunut Teknologiabarometrin länsi maisiin vertailumaihin nähden. Vaikka suomalaisten nuorten osaaminen peruskoulutuksessa on laskenut, on se edelleen korkealla tasolla Suomen sijoittuessa viidenneksi. Vuonna 215 toteutetussa PISA-tutkimuksessa pääalueena olivat luonnontieteet ja sen mukaan suomalais nuorten osaaminen on laskussa niin matematiikassa kuin luonnontieteissä. Yleissivistyksessä ja osaamisessa sijoittuu n ja n jälkeen kolmanneksi. Tieteellis-teknologista osaamista kuvaavien indikaattorien (korkeakoulutettujen työvoimaosuus, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoimaosuus sekä naisten osuus tut kijoista) on edelleen vertailumaiden ykkönen, vaikka asemamme on heikentynyt. Esimerkiksi t&k-toiminnan henkilöstön osuus kokonaistyövoimasta on Suomessa alen tunut vuodesta 21 vuoteen 214 ja tällä mittarilla mitattuna ohitti Suomen vuonna 214. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on ssa 32 prosenttia ja suurinta n jälkeen, jossa se on 37 pro senttia. Suomessa vastaava osuus oli 25 prosenttia vuonna 214. on vertailumaiden ykkönen, kun niitä mitataan uusilla tiede- ja teknologia-alan tutkintojen osuudella ja koulutusmenojen bkt-osuudella. Uusien korkea-as teen tutkintojen suorittaneiden osuudessa koko ikäluokasta on tullut alaspäin vuodesta 21 alkaen. Vastaavasti on tullut alaspäin korkean ja keskikorkean teknologian teollisuuden työvoimaosuudessa. Heikentyneestä kehityssuunnasta huolimatta on informaatioyhteiskunnan mittareiden mukaan vertailumaiden keskiarvon yläpuolella kaikkien kolmen indikaattoriryhmän osalta. Yksityisissä ja julkisissa t&k-panostuksissa ja niiden BKT-osuuksissa on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla joskin sekä julkisen sektorin että teollisuuden t&k-menot ovat kääntyneet laskuun. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus on laskenut vuodesta 29 alkaen, jolloin se oli 3,8 prosenttia. Vuonna 215 osuus oli laskenut jo 2,9 prosenttiin, alle Europe 22 -strategiassa määritellyn kolmen prosentin tavoitetason. BKT-osuuden vertailussa t&k-menojen vähenemä 8 / T EKBARO 217

9 näkyy itse BKT-mittarin alentuneen tason takia todellista lievempänä. On lisäksi huomattava, että t&k-menojen volyymi Suomessa on globaalissa vertailussa varsin pieni ja siksi niiden vähäinenkin lasku pienessä kansantaloudessa on merkittävä. Tutkimusmenojen laskusuunta osaltaan heikentää talouden osaamispohjaisia rakenteellisia uudistamismahdollisuuksia. Julkisen t&k-rahoituksen leikkaukset voidaan tulkita osoitukseksi siitä, että poliittisten päätöksentekijöiden usko t&k-toiminnan tukemisen tuloksellisuuteen on hiipunut. Tähän suuntaan viittaa myös Teknologiabarometrin 217 kysely: poliitikkojen usko siihen että tutkimukseen panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron, on heikentynyt. Huoli Suomen innovaatiojärjestelmän kehityksestä nousi esille Teknologiabarometrin 217 kyselyosion vastauksissa. TEKin jäsenet arvioivat maan tieteeseen ja teknologiaan liittyvän tutkimuksen rahoituksen tilan melko huonoksi ja näkevät tilanteen muita vastaajaryhmiä negatiivisimmin kuten kahdessa aiemmassa barometrissakin. Suomen tieteen tilaa arvioidessaan heidän uskonsa on heikentynyt myös maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtuneeseen kehitykseen. Arvioidessaan tutkimuksen merkitystä talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta, he pitävät tietoa tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä voimavarana ja, johon panostaminen antaa yhteis kunnalle korkean koron. mutta positiiviakin merkkejä on Yritysjohdon usko t&k-investointien lisäämiseen on vahvistunut Teknologiabarometrin 217 kyselyn perusteella vuoden 214 mittaukseen verrattuna. Elinkeinoelämän edustajat ilmoittavat panostavansa vuonna 217 erityisesti tietokoneiden, viestintä-, ympäristö- ja energia teknologioiden tuotekehitykseen, samoin rakennustekniikan tuotekehitykseen, mikä liittynee lukuisiin julkisen infrastruktuurin rakennuskohteisiin. Tieto- ja viestintäteknologian palvelujen viennin osuudessa koko palveluviennistä on onnistunut pitämään ensimmäisen sijansa ja jopa kasvattamaan osuuttaan. Siten onkin helppo yhtyä VATTin taannoisen raportin päätelmiin: Talouspolitiikan tekijöiden on ymmärrettävä, että on jo nyt palvelutalous ja liialliset haikailut teollisuus yhteiskuntaan saattavat hidastaa Suomen palvelu osaamisen ja palvelukilpailukyvyn kehitystä. Yrittäjyydessä on vertailumaiden keskitasoa. Yksityisen sektorin investointien prosenttiosuus BKT:stä oli vuonna 215 Suomessa noin 2, jolla maa sijoittui n kanssa vertailumaista toiseksi n jälkeen. Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä on Suomessa edelleen alhainen erityisesti in ja Yhdysvaltoihin verrattuna, kuten on myös aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä. Suomen suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä on kehittynyt myönteisesti. Vuosina Suomeen tulleiden suorien sijoitusten kannan BKT-osuus on kasvanut ja tämä trendi on jatkunut samankaltaisena jo vuodesta 28. Vuonna 213 oli vertailu maiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa,38 prosentin osuudella. Vuonna 213 tavaroiden ulkomaankaupan BKT-osuus oli Suomessa 29 prosenttia ja samana vuonna maa oli palvelujen avoimuudessa vertailumaiden neljäs 12 prosentin osuudella. TEKBARO 217 / 9

10 Julkisen sektorin tuottavuuden kehittäminen ajankohtainen kysymys Sekä SOTE- että kuntauudistuksen tavoitteena tehostaa julkisten sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen tilaa. Näihin ajankohtaisiin uudistuksiinkin liittyen poliitikot vastasivat tälläkin kertaa Teknologibarometrin kysymykseen julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Edellisen barometrin tavoin yli 8 prosenttia heistä arvioi eri hallinnonalojen yhteistyön esteiden poistamisen ja yhteistyön tehostamisen tehokkaimmaksi tavaksi parantaa julkisen sektorin tuottavuutta. Digitalisoinnin kehittäminen mahdollistaa julkisen sektorin tuottavuuden nostamisen tietoyhteiskunnassa. Lähes 7 prosenttia poliitikoista näkeekin tietotekniikan ja sähköisten palveluiden lisäämisen julkispalveluissa tehokkaimpana keinona. Kuntien yhdistämistä tehokkaana keinona julkissektorin tuottavuuden parantamisessa piti vain 3 prosenttia politiikoista. jolla on kytkentänsä sosiaaliseen yhtenäisyyteen Kestävän kehityksen yhteiskunnan sosiaaliseen tasa-arvoon liittyvien mittareiden (kansalaisten terveys, tulonjako, työllisyys, sukupuolten tasa-arvo) mukaan on ollut johtava maa aiemmissa Teknologiabarometreissa. Näin on tälläkin kertaa, mutta n johtoasema on hieman heikentynyt edellisestä mittauksesta. Julkisen sektorin kehityksellä on läheinen yhteys sosiaalisen yhtenäisyyden kehitykseen, jota koskevassa vertailussa Suomen tilanne on heikentynyt: sijoittuu alle vertailumaiden keskitason. Heikentymisen syynä on erityisesti työllistymiseen liittyvä kielteinen kehitys: Suomen työttömyysaste on noussut viimeisenä vertailuvuonna vertailumaista korkeimmaksi, 9,4 prosenttiin. Suomessa myös pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut samaan aikaan työttömyysasteen kasvun kanssa, eli pitkäaikaistyöttömien joukon on pitänyt kasvaa suhteessa enemmän kuin suhdannetyöttömien. Samoin nuorisotyöttömien osuus Suomessa on kasvanut, joskin tilastolliset tiedot eri maista eivät anna oikeaa kuvaa todellisesta kehityksestä. Niin naisten kuin miestenkin terveen elinajan odote on Suomessa edelleen selvästi useimpia vertailumaita alhaisempi. Perspektiiviä n kehityksestä Teknologiabarometrin vertailumaa antaa kiintoisia näkymiä monien vertailumittareiden osalta Suomenkin kehitystä ajatellen. on mm. ohittanut Suomen t&k-henkilöstön osuudessa kokonaistyövoimasta ja noussut tällä indikaattorilla mitattuna vertailun johtavaksi maaksi. on hakenut Euroopan patenttiviraston (EPO) patentteja vuosina nopeammin kuin muut Euroopan maat, ja sillä oli vuonna 215 myös vertailumaista eniten tieteellisiä artikkeleita tuhatta asukasta kohden. Myös artikkeleiden määrä kasvoi vertailumaista nopeimmin. ssa on toteutettu viime vuosien aikana koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa useita kiintoisia uudistuksia, jotka osaltaan ovat monien myönteistä kehitystä kuvaavien mittarien taustalla. 1 / T EKBARO 217

11 Takana selvää pudotusta edessä myös valon pilkahduksia Tuoreimman Teknologiabarometrin tulokset tuovat konkreettisella - jopa hätkähdyttävällä - tavalla näkyviin osaamis pohjaisessa toiminnassa Suomessa monilla alueilla tapahtuneen negatiivisen kehityksen. Joiltakin osin voidaan puhua jopa romahduksenomaisesta tason laskusta, etenkin t&k-panostusten osalta. Toisaalta tulevassa kehityksessä on nähtävissä joitakin orastavia valonpilkahduksia. Yritysten omat arviot niiden tulevista t&k-panostuksista ovat kääntyneet selvään kasvuun. Aiemmissa teknologiabarometreissa Suomen kesto ongelmana näyttäytynyt vähäinen kansainvälinen verkottuneisuus ja maahan suuntautuvien kansainvälisten investointien taso on kääntynyt nousuun. Tässä suhteessa viime vuosina on tapahtunut ilahduttavaa kehitystä. Vaikka investointeihin osin liittyy omistuksen siirtymistä ulko maille, monissa tapauksissa kansainvälisen toimijan myötä avautuu myös huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisen huomionarvoista on että merkittävä osa kansainvälisistä investoinneista on kohdistunut osaamispohjaisiin t&k-intensiivisiin yrityksiin joiden toiminta Suomessa jatkuu, usein jopa laajentuen. Kyseessä on vahva signaali päätöksentekijöille: aiemmilla panostuksilla on synnytetty osaamista josta kansainvälisillä markkinoilla kannattaa maksaa. Osaamiseen on syytä panostaa myös jatkossa. Mihin hävisi usko innovaatiovetoiseen talouskasvuun? kuuluu niihin harvoihin OECD maihin joissa t&k-panostusten reaalinen kehitys on ollut jo pitkään laskevaa. Yrityssektorin panostukset ovat vähentyneet voimakkaasti vuodesta 29 lähtien. Yritysten kannattavuutta on ylläpidetty henkilöstövähennyksin ja kululeikkauksin, samanaikaisesti investoinnit uusiin avauksiin ovat vähentyneet. Suurin osa nykyisistäkin kehityspanoksista suuntautuu olemassa olevien tuotteiden jatkokehittelyyn, ei varsinaisiin uusiin avauksiin (Tekes 215). Myös valtion panostukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti vuodesta 211. on jäämässä jälkeen tutkimus- ja innovaatio toiminnan eturintamasta, ja vaikutukset näkyvät selvästi kilpailukyvyssämme. Samanaikaisesti barometrin kyselytutkimuksessa poliittisten päättäjien arvio t&k-toiminnan hyödyllisyydestä on laskusuunnassa. Tulosten valossa on pakko kysyä mihin hävisi usko innovaatiovetoisen talouskasvun malliin? Perinteisesti innovaatiovetoisen talouskasvun mekanismin tuntemus ja ymmärrys on Suomessa ollut varsin hyvällä tolalla. Nousu 9-luvun lamasta pohjautui lähes täysin teknologisen osaamisen hyödyntämiseen. Barometrin tulosten ja viime vuosien tapahtumien valossa herää kysymys onko tässä suhteessa menty takapakkia. Ymmärretäänkö syy-seuraussuhteet, vai onko kyse silkasta tietämättömyydestä? Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista, sekä tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuden kasvu toteutuu pääosin teknologisen kehitys työn ja innovaatiotoiminnan kautta. Nobelisti Robert Solow on osoittanut että kehittyneissä länsimaissa talous kasvusta valtaosa syntyy juuri viimeksi mainituista tekijöistä. Työn tuottavuus onkin pitkäaikaisen kasvun tärkein taustatekijä. Julkisessa kilpailukykykeskustelussa on viime vuosina puhuttu lähes yksinomaan palkkakuluista, vaikka tuottavuus on kilpailukyvyn kannalta paljon olennaisempi asia. Kestävälle pohjalle rakentuva kilpailukyky kumpuaa nimenomaan innovaatioista. Kuinka jatkossa? Jatkuvat leikkaukset ovat heikentäneet kasvun edellytyksiä. Julkiset t&k-investoinnit ovat talouden uudistumisen ja tuottavuuden kehittymisen kannalta kriittisiä. Valitettavasti julkisen rahoituksen leikkaukset ovat kohdentuneet erityisen voimakkaasti soveltavaan t&k-toimintaan: Tekesin kautta kulkevan rahoituksen leikkaus neljänneksellä hakee vertaistaan tulevaisuusinvestointien joukossa. Toisaalta kerrassaan TEKBARO 217 / 11

12 ilahduttava viesti sisältyy tuoreimman barometrin kyselytutkimukseen, vuosien laskutrendin jälkeen yritysten näkemys niiden omien t&k-panostusten kehityksestä on kääntynyt selvään nousuun. Orastavan nousun vauhdittamiseksi pitkän matalasuhdanteen jälkeen toimijoiden riskinottokykyä tulee vahvistaa kääntämällä rakenteellista uudistumista tuottaviin hankkeisiin suuntautuva Tekesin ja VTT:n rahoitus kasvu-uralle. Julkinen sektori voi näin alentaa muiden toimijoiden riskinottokynnystä ja vauhdittaa pitkään kaivattua käännettä. Digitalisaatio on eräs tärkeimmistä yhteiskuntaan ja elinkeinotoimintaan vaikuttavista muutostrendeistä. Sen vaikutukset erityisesti työn tuottavuuteen ovat äärimmäisen merkittäviä. Hyvistä lähtökohdista huolimatta eteneminen Suomessa on ollut hidasta. Julkisella sektorilla eri hallinnon alojen toimijat onkin saatava nykyistä parempaan koordinaatioon digitaaliyhteiskunnan perusrakenteiden pystyttämisessä erityisesti sote-sektorilla sekä kansallisen palvelu arkkitehtuurin, teollisen internetin ja 5G-teknologioiden osalta. Paluu kasvupolulle edellyttää päättäjiltä näiden ohella nykyistä selkeämpää näkemystä innovaatiopohjaisen talouskasvun roolista ja tavoitetilan hahmottamista. Valtio vallan taholta tarvitaan poikkihallinnollinen linjaus joka keskittyy kilpailukyvyn, arvonluonnin ja tuottavuuden kehittämiseen. Yksityisellä sektorilla olennaista on kasvu hakuisuuden ja riskinottokyvyn parantaminen. Julkinen sektori voi vaikuttaa tähän toimintamalleilla joissa julkinen panos vivuttaa yksityistä rahaa osaamisinvestointeihin ja uusiin avauksiin. Paradoksaalisesti monet viime aikojen julkisen rahoituksen leikkauksista on kohdennettu toimivuudeltaan nimenomaan parhaiksi arvioituihin toiminta muotoihin, samanaikaisesti kun vaikuttavuudeltaan heikoiksi tai jopa vahingollisiksi arvioidut tukimuodot jatkuvat pääosin entisellään (VATT, TEM, 213, 214). Toiminta tapoja koskeva julkinen keskustelu ei ole riittävästi huomioinut näitä instrumenttien keskinäisiä vaikuttavuuseroja. Yritysten t&k verovähennystä kokeiltiin Suomessa muutama vuosi sitten. Mikäli asiaa halutaan arvioida uudelleen, tulee samassa yhteydessä selvittää mahdollisuudet inkrementaalisen vähennysmallin käyttöön. Malli rajoittaisi edun vain t&k-panostuksen lisäykseen, ja toimisi näin erityisen voimakkaana kannustimena. Uudessa barometrissa voimakkaasti Suomen sijoitusta heikentävänä ongelma-alueena näyttäytyy pitkäaikaistyöttömyys. Nykytilanteessa uudet työpaikat syntyvät lähinnä pk-sektorin osaamispohjaisiin yrityksiin. Tästäkin näkökulmasta innovaatiotoiminnan ja kasvuun kykenevän yritystoiminnan vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pitkäaikaistyöttömyyden ongelma on laajentunut koskemaan entistäkin laajempia väestöryhmiä, mikä edellyttää aivan uuden tyyppisiä ratkaisumalleja. Eri hallinnonalojen yhteistyötä tiivistämällä on mahdollista helpottaa työ voiman tämänhetkistä kohtaanto-ongelmaa. Esimerkiksi innovaatiohallinnossa luotuja tuoreimpia toimintamalleja (Digiboosti) voitaisiin hyvin käyttää yhtenä osana työvoimahallinnon keinovalikoimaa. Innovaatiotoimintaa koskeva keskustelu on pääsääntöisesti ollut hyvinkin organisaatiolähtöistä. Organisaatioiden kyky tuottaa innovaatioita pohjautuu kuitenkin yksilötason valmiuksiin. Yksilöiden innovaatiovalmiuksiin ja niiden kehittämiseen onkin aiheellista kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. n työllisyysjärjestelmä ja siihen tehdyt muutokset ovat olleet Suomessa viime aikoina julkisen keskustelun kohteena. Uusimman barometrin tulosten perusteella on parantanut asemiaan myös monilla innovaatiotoiminnan tuloksellisuusmittareilla. Työllisyystoimenpiteiden ohella onkin syytä kiinnittää huomiota myösssa viime vuosina tehtyihin innovaatiokentän toimintaedellytyksiä parantaviin toimiin. 12 / T EKBARO 217

13 Johdanto Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Teknologiabarometrin indikaattoreihin perustuva osa vertaa Suomen kehitystä valittuihin vertailumaihin. Barometrin kyselyosa kartoittaa eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Indikaattoriosan yksittäiset ja yhdistelmäindikaattorit on koottu neljän aihealueen alle. Nämä kuvaavat nyky-yhteiskunnan tyypillisiä kehitys- ja siirtymävaiheita: informaatioyhteiskuntaa, tietoyhteiskuntaa, tietämysyhteiskuntaa ja lopulta kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntaa. 1 Kyselyosa noudattelee pääosin indikaattoriosan rakennetta antaen yhteiskunnan kehitysnäkymistä tulevaisuussuuntautuneita näkemyksiä. Teknologiabarometrin tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittämisen tietoperustaa, tukea ja parantaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä näiden tietojen ja keskustelujen perusteella tukea opetus- ja tutkimusvoimavarojen suuntaamista koskevaa päätöksentekoa julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ratkaisut teknologioita ja osaamisia koskevassa suuntaamisessa, niihin liittyvissä priorisoinneissa sekä voimavarojen kohdentamisessa ovat ydinkysymyksiä Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Teknologiabarometrin indikaattorit yhdistävät talous-, innovaatio- ja yhteiskuntateorioiden perusteella kehitetyn mallin avulla tieteellis-teknologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa. Indikaattoritiedon perusteella on mahdollista luoda yhdistelmäindikaattoreita, jotka kertovat millainen kansa kunnan tieteellis-teknologinen tila ja yhteiskunnallinen kehitys ovat suhteessa vertailuryhmään. Vertailuryhmä koostuu sta ja sta, Alankomaista, sta ja Isosta Britanniasta sekä Yhdysvalloista ja sta. Mukana Teknologiabarometrin indikaattorivertailussa on toista kertaa myös Etelä-. Kohderyhmäkyselyt tuottavat tietoa eri väestöryhmien arvoista, asenteista ja näkemyksistä suhteessa tieteellis-teknologiseen kehitykseen, siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä tieteellisen ja teknillisen tutkimuksen asemaan, tasoon ja vaikutuksiin maassamme. Kohderyhmä kyselyjen antama tieto selittää indikaattorivertailun havaintoja ja auttaa ymmärtämään, miksi kansakunnan tieteellis-teknologinen tila on se mikä se on. Kyselytieto antaa indikaattori tietoa syventävää, sen taustalla olevaa, kansalaisten arvoja ja asenteita mittaavaa tietoa. Kyselyn kohderyhminä ovat Tekniikan Akateemisten Liiton TEK ry:n jäsenet, lukiolaisnuoret, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat. Kysely täydentää ja monipuolistaa indikaattorivertailun tuloksia vertailemalla näiden neljän vastaajaryhmän näkemyksiä keskenään sekä vertailemalla niitä indikaattorien antamiin tuloksiin. 1 Composite indicators for information society, knowledge society, knowledge value society and society based on sustainable development are developed and produced by Academic Engineers and Architects in Finland TEK together with the VTT Technical Research Centre of Finland (teknologiabarometrin taustaa ja rakennetta kuvataan tarkemmin luvussa 4). TEKBARO 217 / 13

14 Teknologiabarometrin rakennetta on tällä kierroksella muutettu aikaisempiin teknologiabarometreihin verrattuna. Ensinnäkin Teknologiabarometri 217:n keskeisistä tuloksista esitetään raportin alussa yhteenveto. Luvun 1 Johdannon jälkeen luvussa 2.1 esitetään indikaattoritutkimuksen keskeisiä tuloksia ja luvussa 2.2 kehitystä ssa, joka otettiin tällä kertaa erityiseksi vertailumaakohteeksi samoin kuin vuoden 214 barometrissa. Raportissa ei esitetä indikaattoritietoja ja kyselyn tuloksia tulkintoineen yhtä laajasti kuin aiemmissa barometreissä. Sen sijaan tuloksia ja tulkintoja esitetään aiempaa kohdennetummin sellaisilla indikaattori- ja kyselytutkimuksen teema-alueilla, joilla on tapahtunut tekijöiden merkittäviksi arvioimia muutoksia verrattuna joko aiempiin teknologiabarometreihin tai myös muihin vastaavantyyppisiin vertailuselvityksiin. Tällaisiksi teema-alueiksi nousivat indikaattori- ja kyselytutkimuksen tulosten perusteella informaatioyhteiskunnan kehityksen osalta (luku 3.1) erityisesti koulutuksen tasoa koskeva kehitys, tietoyhteiskunnan kehityksen osalta (luku 3.2) erityisesti investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tietämysyhteiskunnan kehityksen osalta (luku 3.3) erityisesti patentointi, palveluvienti, verkottuneisuus ja kansainvälistyminen, sekä kestävää kehitystä koskevan yhteis kunnan osalta (luku 2.4) erityisesti työllisyyteen liittyvä kehitys. Teknologiabarometrin kyselytutkimuksen kaikki tuloskuvaajat, indikaattoritutkimuksen kaikki diagrammit sekä maakuvaajat esitetään liitteissä 1, 2 ja / T EKBARO 217

15 2 TEKNLOGIA- BAROMETRIN KESKEISET TULOKSET

16 2 INDIKAATTORIVERTAILUN 216 KESKEISET TULOKSET 2.1 Indikaattorivertailun keskeisiä tuloksia ja tulkintoja Teknologiabarometrin indikaattorivertailun päätuloksia on koottu seuraaviin indikaattorikuvioihin. Indikaattorit 1.19, 2.29, 3.27 ja 4.36 kuvaavat maiden sijoittumista neljän nyky-yhteiskunnan tyypillisiä ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavan teema-alueen alle, joita nimitämme informaatioyhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnaksi, tietämysyhteiskunnaksi sekä kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Vertailussa on mukana Teknologiabarometrin 214 tapaan Etelä-, jota seuraavassa tarkastellaan myös erikseen. Bruttokansantuotteen kehitys on hidastunut Suomessa ja vertailumaissa ja tämä on otettava huomioon niiden indikaattoreiden kohdalla, joissa tapahtunutta kehitystä verrataan BKT:hen. Indikaattorit 1.19, 2.29, 3.27 ja Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatioyhteiskunnan, tietoyhteiskunnan, tietämysyhteiskunnan sekä kestävän kehityksen yhteiskunnan ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavien indeksien mukaan. 16 / T EKBARO 217

17 1, INDIKAATTORI , INDIKAATTORI 3.27.,8,6,4,2, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa, yleissivistyksessä ja osaamisessa sekä tieteellis-teknologisessa osaamisessa, kokonaisindikaattori,8,6,4,2, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa, yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa sekä verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä, kokonaisindeksi. -,2 -,4 TEKBaro 214 TEKBaro 216 -,2 -,4 TEKBaro 214 TEKBaro 216 -,6 -,6 -,8 -,8-1, -1, 1, INDIKAATTORI , INDIKAATTORI 4.36.,8,6,4,2, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tietoja viestintäteknologiassa sekä uuden tiedon soveltamisessa, kokonaisindikaattori.,8,6,4,2, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa, ympäristön suojelussa sekä ympäristön tilassa, kokonaisindikaattori. -,2 -,4 TEKBaro 214 TEKBaro 216 -,2 -,4 TEKBaro 214 TEKBaro 216 -,6 -,6 -,8 -,8-1, -1, TEKBARO 217 / 17

18 1,,8,6,4,2, -,2 -,4 -,6 KOKONAISINDEKSI. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatiota, tietoa, tietämystä sekä kestävää kehitystä kuvaavien indeksien mukaan. TEKBaro 214 TEKBaro 216 Kokonaisindeksi. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatiota, tietoa, tietämystä sekä kestävää kehitystä kuvaavien indeksien mukaan. Maakuvaaja 1. Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Yhdistelmäindikaattori, jossa maiden keskiarvo =. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. -,8-1, Ympäristön suojelu Sosiaalinen koheesio Ympäristön tila Peruskoulutus 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, Yleissivistys ja osaaminen Tieteellisteknologinen osaaminen Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen MAAKUVAAJA 1. Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 214 TEKBaro 216 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Uuden tiedon soveltaminen 18 / T EKBARO 217

19 1, INDIKAATTORI Informaatioyhteiskunnan mittareista peruskoulutuksessa sijoittuu edelleen vahvasti mutta kehityssuunta on laskeva. Yleissivistyksessä ja osaamisessa sijoittuu n ja n jälkeen kolmanneksi. Tieteellis-teknologisessa osaamisessa on edelleen ensimmäisenä mutta suunta on laskeva tässäkin. Naisten alhainen osuus tutkijoista alentaa n sijoitusta. n sijoitus tieteellis-teknologisessa osaamisessa on noussut edellisestä mittauksesta ja on nyt toisena. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on ssa 32 % ja suurinta n jälkeen, jossa se on 37 %. Suomessa vastaava osuus oli 25 % vuonna 214. Uusien korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuudessa koko ikäluokasta on tullut alaspäin vuodesta 21 alkaen. Vastaavasti on tullut alaspäin korkean ja keskikorkean teknologian teollisuuden työvoimaosuudessa. Heikentyneestä kehityssuunnasta huolimatta on informaatioyhteiskunnan mittareiden mukaan vertailumaiden keskiarvon yläpuolella kaikkien kolmen indikaattoriryhmän osalta.,5, -,5-1, 1, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja oppilas/opettajasuhteeseen perustuen. TEKBaro214 TEKBaro216 INDIKAATTORI Indikaattorit 1.16 ja Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja oppilas/opettaja-suhteeseen perustuen sekä yleissivistyksessä ja osaamisessa mitattuna koulutusmenojen BKT-osuudella, korkeakoulutettujen työvoimaosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla.,5, -,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa mitattuna koulutusmenojen BKT-osuudella, korkeakoulutettujen väestöosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla. TEKBaro214-1, TEKBaro216-1,5 TEKBARO 217 / 19

20 1, INDIKAATTORI 1.18.,5, -,5-1, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellis-teknologisessa osaamisessa mitattuna korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoimaosuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. Indikaattori Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellis-teknologisessa osaamisessa mitattuna korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoimaosuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. Tietoyhteiskunnan mittareista investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen on pudonnut viidenneksi n, n, n ja Yhdysvaltojen jälkeen. Tieto- TEK Baro 214 ja viestintäteknologian käytössä on kolmantena TEK Baro 216 Britannian ja n jälkeen. Mobiililaajakaistojen -1,5 yleisyys koko väestön keskuudessa on kasvanut Suomessa voimakkaasti. puolestaan on panostanut enemmän kiinteiden vähintään 1 Mbps laajakaistojen saatavuuteen. Kotitalouksista laajakaistayhteyksiä on eniten ssa, Hollannissa ja ssa. Kiinteiden vähintään 1 Mbps laa- 1, INDIKAATTORI jakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa on suurinta ssa. Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa,5, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mitattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. TEKBaro214 TEKBaro216 on varsin korkea kaikissa vertailumaissa., ja ovat tässä kärjessä. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pienten ja keskisuurten yritysten osuus on suurinta ssa, innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus puolestaan ssa. Tietoyhteiskunnan indikaattoriryhmien osalta on lähellä vertailumaiden keskiarvoa t&k-investoinneissa ja tieto- ja viestintäteknologian käytössä, mutta hieman keskiarvon alapuolella uuden tiedon soveltamisessa eli innovaatiotoiminnassa. -,5 Indikaattori Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mi- -1, tattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. 2 / T EKBARO 217

21 1, INDIKAATTORI Indikaattorit 2.27 ja Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa mitattuna tietoja viestintätekniikan menojen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä sekä uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pk-yritysten osuudella yrityspopulaatiosta sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden pk-yritysten osuudella innovatiivisista pk-yrityksistä.,5, -,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa mitattuna tieto- ja viestintätekniikan menojen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä. Mukana on myös liikkuvien sekä kiinteiden laajakaistojen yleisyys sekä turvattujen internetpalvelimien osuus. Tietämysyhteiskunnan mittareista tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa kuten PCT- ja EPO-patenttihakemusten määrässä miljoonaa asukasta kohti on keskitasoa, selvästi kärjessä. Yhdysvaltain patenttitoimiston myöntämissä patenteissa miljoonaa asukasta kohti, ja ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin muut vertailumaat. Tieteellisten artikkelien määrässä tuhatta asukasta kohti,, ja Hollanti ovat kärjessä. Bruttokansantuotteessa työtuntia kohti on selkeästi kärjessä. Tieto puuttuu Yhdysvalloista ja sta. Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäyksen BKT-osuudessa on tullut nopeasti alas, samoin korkean teknologian alojen tuotannon BKT-osuudessa. Korkean teknologian viennin osuudessa teollisuustuotannosta on omaa luokkaansa. Tieto- ja viestintäteknologian palvelujen viennin osuudessa koko palveluviennistä on onnistunut pitämään ensimmäisen sijansa ja jopa kasvattamaan osuuttaan. Yrittäjyydessä on vertailumaiden keskitasoa. Yrittäjyysaktiivisuudessa (% aikuisväestöstä) on viides Yhdysvaltain, n, Hollannin ja n jälkeen. Yritysenkelien osuudessa aikuisväestöstä on kuitenkin kaukana Yhdysvaltain -1, 1,,5, -,5-1, -1,5 TEKBaro214 TEKBaro216 INDIKAATTORI Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pk-yritysten osuudella yrityspopulaatiosta sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden pk-yritysten osuudella innovatiivisista pk-yrityksistä. TEKBaro214 TEKBaro216 TEKBARO 217 / 21

22 1, INDIKAATTORI 3.24.,5, -,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa mitattuna patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian tuotannon ja viennin, ICT-palvelujen viennin sekä korkean ja keskikorkean teknologian alojen BKT-osuudella. TEKBaro214 TEKBaro216 ja n tasosta. Verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna suorien sijoitusten BKT-osuudella on n ja n tasolla mutta selvästi jäljessä Hollantia. Maahan tulevien ja maasta lähtevien suorien sijoitusten BKT-osuudessa Hollanti on selkeästi ensimmäisenä. Avoimuus kansainväliselle tavarakaupalle on suurinta Hollannissa ja palvelukaupalle ssa. Tietämysyhteiskunnan indikaattoriryhmien mukaan on siis vertailumaiden keskitasoa, mutta on kuitenkin hieman parantanut sijoitustaan verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä. -1, 1,,5, -,5-1, INDIKAATTORI Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa mitattuna aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella, yritysenkelien osuudella sekä yksityisen sektorin investointiasteella. TEKBaro214 TEKBaro216 Indikaattorit 3.24 ja Vertailumaiden suhteellinen sijoittu minen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa mitattuna patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian tuotannon ja viennin, ICT-palvelujen viennin sekä korkean ja keskikorkean tekno logian alojen BKT-osuudella sekä yrittäjyydessä ja talouden uusiutumises sa mitattuna aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella, yritysenkelien osuudella sekä yksityisen sektorin investointiasteella Indikaattori Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yritys sek torin t&k-investointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuu della ja kaupan avoimuudella. -1,5 22 / T EKBARO 217

23 1,5 INDIKAATTORI Ekologista ja sosiaalisesti kestävää kehitystä mittaavassa indikaattorikokonaisuudessa on vertailumaiden keskitason alapuolella. Kansalaisten terveyttä, tulonjakoa, työllisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa kuvaavassa yhdistelmäindikaattorissa on kärjessä. on pudonnut vertailumaiden peränpitäjäksi. Tämä johtuu ensi sijassa työttömyyden kasvusta. Varsinkin nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus on Suomessa kasvanut kun se vertailumaissa on alentunut tai pysynyt ennallaan. Ainoastaan Hollannissa pitkäaikaistyöttömien osuus on selvästi noussut. Terveen elinajan odotteessa on alimmalla 1,,5, -,5-1, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yrityssektorin t&kinvestointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella. TEKBaro214 TEKBaro216 tasolla kuten aikaisemmissakin mittauksissa. Ympäristön suojelussa Suomen sijoitus selittyy korkealla energiaintensiteetillä. Kasvihuonekaasujen päästöt henkilöä ja BKT:ta kohti ovat Suomessa selvästi alentuneet. Ympäristön tilaa mitataan mm. ilman laatuun vaikuttavien -1,5 rikki- ja typpioksidi sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT-osuudella sekä ilman ja veden epäpuhtauksien aiheuttamien terveysriskien osuudella. Rikki- ja 1, INDIKAATTORI typpioksidipäästöjen määrät BKT:ta kohti ovat selvästi alentuneet. Ilman ja veden epäpuhtauksien riski ihmisten terveydelle sekä altistuminen ilman pienhiukkasille ovat vertailumaista pienimmät Suomessa.,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. Indikaattori Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä, TEKBaro214 TEKBaro216 ja sukupuolten tasa-arvossa. -,5-1, TEKBARO 217 / 23

24 1, INDIKAATTORI 4.34.,5,,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa mitattuna ympäristönsuojelumenojen osuudella, kasvuhuonekaasupäästöjen osuudella, energiaintensiteetillä ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotannosta. TEKBaro214 TEKBaro216 Indikaattorit 4.34 ja Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa mitattuna ympäristönsuojelumenojen osuudella, kasvuhuonekaasupäästöjen osuudella, energiaintensiteetillä ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotannosta sekä ympäristön tilassa mitattuna rikki- ja typpioksidi- sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT-osuudella, ilman ja veden epäpuhtauksien terveysriskien sekä suojeltujen maaja merialueiden ja eläinlajien elinympäristöjen osuudella. 1, 1, INDIKAATTORI 4.35.,5, -,5-1, Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön tilassa mitattuna rikki- ja typpioksidi- sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT osuudella, ilman ja veden epäpuhtauksien terveysriskien sekä suojeltujen maa- ja merialueiden ja eläinlajien elinympäristöjen osuudella. TEKBaro214 TEKBaro216-1,5 24 / T EKBARO 217

25 2.2 n kehityksestä perspektiiviä Suomelle Teknologiabarometrin vertailumaa antaa mielen- Ympäristön suojelu Ympäristön tila Peruskoulutus 2, 1,5 1,,5, -,5-1, Yleissivistys ja osaaminen Tieteellisteknologinen osaaminen MAAKUVAAJA 3. n vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 214 TEKBaro 216 kiintoisia näkymiä monien vertailumittareiden osalta myös Suomen kehitystä ajatellen. n ja Suomen vertailussa on otettava huomioon maiden teollisten rakenteiden erot: Sosiaalinen koheesio -1,5-2, Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ssa elintarvike- ja lääketeollisuudella on suurempi rooli, ja Suomessa puolestaan metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuus dominoivat. 2 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on panostanut viime vuosina runsaasti tieteellis-teknologiseen osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kun taas Suomen tilanne on heikentynyt. on tippunut edellisen vertailun toiselta tilalta jaetulle Yrittäjyys ja uusiutuminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Uuden tiedon soveltaminen neljännelle sijalle Yhdysvaltojen seuraksi. jakaa n jälkeen vertailumaiden kakkostilan yhdessä n kanssa. on viime mittaukseen nähden parantanut suhteellista asemaansa t&k-investoinneissa selvästi eniten. Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on ssa vertailumaiden suurin, ja osallistumisessa elinikäiseen oppimiseen on n jälkeen toisena. onkin ohittanut Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuudessa kokonaistyövoimasta ja on tältä osin nyt vertailun johtava maa. laiset myös julkaisevat, väkimäärään suhteutettuna, tieteellisiä artikkeleita selvästi vertailumaista eniten. Maakuvaaja 3. n vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Yhdistelmäindikaattori, jossa maiden keskiarvo =. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. 2 n tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän sekä niitä koskevan politiikan kuvaus perustuu paljolti professori Carter Blochin (Department of Political Science - Danish Centre for Studies in Research and Research Policy, Aarhus University, Denmark) esitelmään Innomitta-projektin 2. työpajassa VTT:llä Espoossa. TEKBARO 217 / 25

26 on hakenut Euroopan patenttiviraston (EPO) patentteja muita Euroopan maita nopeammin. lla oli myös vertailumaista eniten tieteellisiä artikkeleita tuhatta asukasta kohden vuonna 215, ja myös artikkeleiden määrä kasvoi vertailumaista nopeimmin. Huomionarvoista on, että trendi korkean teknologian alojen tuotannon arvon osuudesta bkt:ssa on selvästi kasvava ssa, kun taas useimmissa vertailumaissa se on laskeva. a lukuun ottamatta korkean teknologian osuus viennistä on alentunut vertailuryhmän kaikissa maissa, mikä myös kuvaa n parantunutta asemaa innovaatio toiminnassa. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on ssa 32 prosenttia ja vertailumaista suurinta n jälkeen (37 prosenttia). ssa on toteutettu viime vuosikymmenten aikana koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä useita kiintoisia uudistuksia, jotka ovat osaltaan edellä kuvatun kehityksen taustalla. n innovaatiojärjestelmä uudistui 199-luvulla: silloin luotiin pitkäjänteisen tutkimustyön tukemiseen keskittynyt Danish National Research Foundation, tuplattiin tohtorikoulutettavien määrä ja lisättiin korkeakoulujen johdon päätösvaltaa. Samalla tutkimusrahoituksen jako institutionaaliseen rahoitukseen ja kilpailtuun projektirahoitukseen jäädytettiin 199-luvun alun tasolle eli tasajakoon näiden kahden rahoitusmuodon välillä. Tohtorikoulutus painotettiin aloille, joiden ajateltiin synnyttävän taloudellista lisäarvoa, eli lääketieteeseen sekä luonnonja insinööritieteisiin. 2-luvulla tutkimustoiminnan painopiste siirtyi ssa yhä enemmän perustutkimuksesta strategisen tutkimuksen suuntaan, eli tutkimusrahoituksella pyrittiin tavoittelemaan kaupallisia menestyksiä, innovaatioita. Perustettiin muun muassa teknologia- ja innovaatio neuvosto (The Danish Council for Technology and Innovation), strategisen tutkimuksen neuvosto ja korkean teknologian säätiö (Danish National Advanced Technology Foundation). Samalla tutkimusrahoitus muuttui siten, että sen painopiste siirtyi institutionaalisesta rahoituksesta enemmän projektirahoitukseen ja monien pienien projektien rahoituksesta harvempien ja suurempien projektien rahoittamiseen. Vuodesta 26 eteenpäin näitä muutoksia vauhditti julkisten t&k-investointien merkittävä kasvu. Vuoden 23 uusi yliopistolaki korosti yliopistojen hallitusten roolia yliopistojen tärkeimpinä päätöksentekijöinä. Samalla hallitusjäsenten enemmistön tuli muodostua yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Laki painotti, että yliopistojen uuden hallinnon tulee tehdä strategisia valintoja ja priorisoida tutkimusalueitaan. Uudistus toteutettiin samassa yhteydessä sulautumisprosessin kanssa, joka vähensi yliopistojen määrää kahdestatoista kahdeksaan. Samalla tavalla kaksitoista viidestätoista strategisesta tutkimuslaitoksesta siirrettiin yhteen kahdeksasta jäljellä olevasta yliopistosta. Muutoksen seurauksena resurssit keskittyivät muutamiin valittuihin yksiköihin, ja tuli selkeä muutos aiempaan työnjakoon tutkimuksellisemman yliopistotyön ja soveltavamman tutkimuslaitostyön välillä. Käytännössä suurin osa tutkimuslaitossektorista suljettiin (Aagaard, 211). Vuonna 212 laaditussa n innovaatiostrategiassa painopistealueiksi asetettiin EU:n ja monien muiden maiden tapaan yhteiskunnalliset haasteet ja tutkimuksen yhteiskunnallistaloudelliset vaikutukset, koulutus ja osaamiseen perustuva arvonluominen. Vaikka teollisia haasteita painotettiin vähemmän, vuodesta 212 alkaen teollisuuden kehittämisen painopisteenä on ollut työllisyyden parantaminen tutkimuksen ja teknologisen kehityksen sekä uusien liiketoimintamallien ja tuotantojärjestelmien (automaatio ja digitalisaatio) avulla. an on perustettu uusia innovaatiotoimintaa edistäviä organisaatioita ja ohjelmia. Vuonna 214 perustettiin n innovaatiorahasto (Innovation Fund Denmark) yhdistämällä kolme aiempaa rahastoa. Samalla rahaston menettelytapoja ja rahoitusinstrumentteja yksinkertaistettiin ja otettiin aiempaa paremmin huomioon innovaatioprosessin koko arvoketju. Rahoituskohteena on mm. pk-yrityksille suunnattuja laaja-alaisia projekteja ja instrumentteja (InnoBooster). Research 22 ohjelman tavoitteena on tutkimusrahoituksen priorisointi, jossa käytetään hyväksi dialogia ja kuulemistilaisuuksia tutkimusyhteisöjen kanssa. Painopistealat ovat vihreään talouteen perustuva yhteiskunta, terveyteen ja elämänlaatuun perustuva yhteiskunta, innovaatiokapasiteettiin perustuva korkean teknologian yhteiskunta, tehokas ja kilpailukykyinen yhteiskunta sekä kompetentti ja yhtenäinen yhteiskunta. Aalborgin yliopiston vetämän Teollisuus 225 ohjelman tavoitteena on ensinnäkin edistää tietoisuutta innovatiivisten ratkaisujen tarpeesta, jotta kykenee säilyttämään teolliset työpaikat. Toisena tavoitteena on tehdä ehdotuksia uusista liiketoimintamalleista n teollisuusyrityksille. an on perustettu kasvutiimejä, joiden tehtävänä on helpottaa liiketoimintaa haittaavia seikkoja ja parantaa sen toimintaedellytyksiä. Määritellyt kasvualueet ovat merenkulku, vesi-, bio- ja ympäristöratkaisut, energia ja ilmasto, turismi ja vapaa-aika, luova liiketoiminta ja muotoilu, elintarvikkeet, terveyttä koskevat hyvinvointiratkaisut, tietoliikenne- ja kommunikaatioteknologiat sekä digitaalinen kasvu. Pk-yritysten markkinoinnin ja työllisyyden edistämiseksi perustettiin Market maturity fund, joka tukee uusien tuotteiden kehittämistoimintaa sekä antaa liiketoimintamallien kehittämistä, automaatiota ja digitalisaatiota koskevia asiantuntijapalveluita. n talous- ja kasvuministeriö asetti vuonna 214 yritysjohtajista koostuvan tuotantopaneelin (Production Panel 4.) tekemään ehdotuksia siitä, miten tanskalaisyritykset voivat parhaiten hyötyä digitalisaatiosta. 26 / T EKBARO 217

27 3 TEEMAKOHTAISET TULOKSET

28 3 TEEMAKOHTAISET TULOKSET 3.1 Informaatioyhteiskunta: Suomen koulutuksen taso heikentymässä Koulutuksen taso laskusuunnassa Suomalaisen koulutuksen tasoa on totuttu pitämään erinomaisena. Tilastot ja vertailut osoittavat kuitenkin että oli OECD-maiden vertailussa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten (25-34 vuotiaat) osuudella vuonna 215 vasta jaetulla sijalla 2 yhdessä Espanjan, Slovenian ja Viron kanssa. Vielä vuonna 2 sijoitus oli 3. Tällöin monet alhaisemman sijoituksen saaneet maat ovatkin kasvattaneet korkeakoulutettujen osuutta merkittävästi. Kun Suomessa keskimääräinen korkeakoulutettujen kasvuprosentti oli vuosina noin,8%, valtaosassa maita kasvu ylitti tämän selkeästi. Jopa Kanada, jossa korkeakoulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on noin puolet, kasvatti korkeakoulutettujen osuutta 1, prosentilla. (Education at a Glance 216: OECD Indicators). Peruskoulutus Peruskoulutus luo pohjan myöhemmin tapahtuvalle koulutukselle ja oppimiselle, mikä korostaa sen roolia tieto yhteiskunnan perusvalmiuksien antajana. Perus koulutuksen tason arviointi perustuu teknologiabarometrissa kansainväliseen PISA-tutkimusohjelmaan (Programme for International Students Assessment) sekä opettaja/oppilas suhdelukuihin ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksissa. Indikaattori Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja opettaja/ oppilas suhdelukuihin perustuen. Näiden osatutkimusten pohjalta tuotettu yhdistelmäindeksi kuvaa vertailtavien maiden sijoittumista toisiinsa peruskoulutuksessa. Vaikka suomalaisten nuorten osaaminen onkin laskenut PISA-tutkimuksen ensimmäisistä vuosista, on se edelleen korkealla tasolla. Vertailuryhmän maista ainoastaan menee Suomen edelle Suomen sijoituksen ollessa viides. On mielenkiintoista huomata, että Viro ohitti Suomen vuoden 215 PISA-tuloksissa. Peruskoulutuksen yhdistelmäindikaattorin keskiarvon yläpuolelle yltävät vuonna 216 Suomen ja n ohella, ja. PISA on OECD:n tutkimusohjelma, joka tuottaa vastauksia siihen, miten peruskoulunsa päättävät nuoret osaavat etsiä soveltaa ja tuottaa tietoa erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. PISA korostaa siis taitojen soveltamista erilaisissa arkielämän tilanteissa. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 216). Tutkimuksen pääalueet vaihtelevat kullakin tutkimuskerralla. Tuoreimmassa vuonna 215 toteutetussa tutkimuksessa pääalueena olivat luonnontieteet. Lukutaito on PISAssa määritelty seuraavasti: Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi. Vastaavasti matematiikan testi korostaa tiedon soveltamista: Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä havaita ja ymmärtää matematiikan merkitys ympäröivässä maailmassa, tehdä perusteltuja matemaattisia päätelmiä ja käyttää matematiikkaa nykyisten ja tulevien elämäntilanteidensa tarpeita vastaavasti, asioista välittävänä ja rakentavasti ajattelevana kansalaisena. Luonnontieteelliseen osaamiseen kuuluu puolestaan olennaisesti tieteellisen ajattelun perustaitojen hallinta. Kyse on kansalais taidosta tieteellis-teknologisessa yhteiskunnassa: Luonnontieteellinen osaaminen määritellään oppilaan kykynä hyödyntää tieteellistä tuntemusta, määrittää kysymyksiä ja tehdä johtopäätöksiä todistusaineistoon perustuvien luonnollisen maailman sekä siihen liittyvien, ihmisen toiminnasta aiheutuvien muutosten ymmärtämiseksi ja näitä asioita koskevan päätöksenteon edistämiseksi. Tällöin korostetaan myös sellaista tiedon suhteuttamista, jossa tehdään ero mielipiteiden ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvien väittämien välille. Kokonaisuudessaan PISA-vertailu osoittaa aiempiin vuosiin nähden, että suomalaisten nuorten osaaminen on laskussa niin matematiikassa kuin luonnontieteissä. Laskevasta trendistä huolimatta nuorten lukutaito on edelleen korkealla tasolla. Vuoden 215 uudessa PISA-tutkimuksessa oli toiseksi paras OECD-maa ja kaikkien / T EKBARO 217