Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 515/30/300/2011 PTL 82

Transkriptio

1 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 515/30/300/2011 PTL 82 Selostus: Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki, ns. puitelaki (169/2007) tuli voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa valtion ja kuntien välistä tehtävänjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Lain tarkoituksena on ollut myös parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytykset kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia on muutettu alkaen (384/2011). Lain 5. :ssä säädetään mm., että kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Edelleen lakimuutoksen mukaan kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan yhteistoiminta-alueen, josta kunnat voivat kuntalain 76 :n mukaisesti sopia annettavaksi alueen yhden kunnan hoidettavaksi ja sitä varten voidaan perustaa kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin tai kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin asukasta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta voi kuitenkin huolehtia yksin lasten päivähoidosta, lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta. Valtioneuvosto velvoittaa kuntia täyttämään yhteistoiminta-alueeseen puitelaissa tarkoitetun väestöpohjavaatimuksen vuoden 2013 alusta lukien. Sosiaalihuollon tehtävät tulee hoitaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa kunnissa tai yhteistoiminta-alueella viimeistään vuoden 2015 alusta lukien. Kuntien on tehtävä sitovat ratkaisut tiukalla aikataululla mennessä. Puitelain asukkaan väestöpohjavelvoitteet eivät tuo Savonlinnan kaupungille velvoitetta, koska Savonlinnassa on jo yli

2 asukkaan väestöpohja. Sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestäminen saman organisaation puitteissa viimeistään vuoden 2015 alusta lukien vaatii tulevaisuuden linjauksen nopealla aikataululla. Tässäkään asiassa ei väestöpohja aiheuta toimenpiteitä Savonlinnan kaupungin osalta. Järkevää on pyrkiä toimimaan yhteistoiminta-alueella naapurikuntien kanssa esim. ns. vastuukuntamallilla. Savonlinnan kaupungilla on tällä hetkellä voimaan tullut palvelusopimus Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosteri) kanssa perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vanhustenhuolto, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä päihdehuolto. Uuden sopimuksen mukaan palvelujen hinnoittelussa noudatetaan yksikkökohtaista omakustannushinnoittelua. Savonlinnan kaupunki ostaa lisäksi sairaanhoitopiiriltä sosiaaliasiamiehen palvelut. Alunperin Sosterin toimintamallilla haettiin sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon portaattomuutta ja toimivia hoitoketjuja. Tuloksiin ei tältä osin olla päästy edellisellä eikä päättyneellä kolmen vuoden sopimuskaudella. Kustannusten kasvun tavoitteena oli pysyminen 3 % raamissa, mutta tavoite on jäänyt kauaksi, sillä Sosterin Savonlinnan kaupungille tuottamien palvelujen kustannukset ovat kuntalaskutustilaston mukaan kasvaneet noin 14,6 milj. euroa eli 26,4 % vuodesta 2006 vuoteen Kustannusten kasvusta 7,6 milj. euroa kohdistuu perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Myös uuden sopimuskauden alussa ovat kustannukset karkaamassa, sillä kuntalaskutustilaston mukaan kustannukset ylittyvät kuluvana vuonna Savonlinnan osalta noin 3 milj. euroa. Alunperin oli kuntalaskutus Sosterin talousarviossa kuluvalle vuodelle noin 1,2 milj. euroa suurempi kuin Savonlinnan kaupungin talousarviossa oli varauduttu palveluja ostamaan. Savonlinnan kaupunki teetti Efeko FCG Oy:llä arvion Sosterin toiminnasta. Selvityksen mukaan Sosterin toiminta ei ole toteutunut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Järjestelmä on erikoissairaanhoitopainotteinen ja tuottavuus on heikko. Selvitys on esitelty kaupungille valtuustoseminaarissa Sosterista on saatu talouden tasapainottamisohjelma, mutta sen tuloksista ei palvelujen tilaaja, eli Savonlinnan kaupunki, ole vakuuttunut tähän saakka toteutuneiden tunnuslukujen valossa. On huomattava, etteivät tuotettujen palvelujen suoritemäärät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin kustannukset.

3 Savonlinnan kaupungin sisäinen tarkastaja Hanne Larinen on vertaillut laskutuksen muutosta ja suoritemääriä 6/2009-6/2011. Kautta linjan laskutus on kasvanut suhteellisesti huomattavasti suoritemääriä enemmän. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kotisairaanhoidossa suoritemäärät ovat lisääntyneet vain 0,6 %, mutta laskutus on kasvanut 36,7 %, samoin esim. Karpalon suoritemäärät ovat kasvaneet 13,9 %, mutta kuntalaskutus 54,52 %. Nämä esimerkit osoittavat, että palvelujen tuotantokustannuksia ei ole sopeutettu palvelujen kysyntää vastaavaksi. Uuteen voimaan tulleeseen perus-, sekä palvelusopimukseen ei ole kirjattu kattoa kustannusten vuotuiselle kasvulle. Kustannusten kasvua on perusteltu myös väestön ikääntymisellä ja sitä kautta palvelujen tarpeen kasvulla. Se ei kuitenkaan riitä selittämään kustannusten voimakasta kasvua, sillä väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa jyrkästi vasta vuoden 2015 jälkeen. Tosiasia kuitenkin on, että sosiaalipalveluissa painopiste tulee olemaan kotihoito ja sen kehittäminen. Vaikka kotihoidossa olevien asiakkaiden määrä ei ole kasvanut voimakkaasti, tarvitsevat asiakkaat apua huomattavasti aikaisempaa enemmän. Kuluvan vuoden palvelujen tilauksessa on esitetty myös lapsiperheille kotipalvelua, mutta sitä ei ole pystytty toistaiseksi järjestämään voimaan tulleen kunta- ja palvelurakennelakiuudistuksen mukaan kuntien on tuotettava peruspalvelut saman organisaation puitteissa. Savonlinnan osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sosiaalipalveluista aikuissosiaalityö, lastensuojelu ja vammaispalvelut on tuotettava samassa organisaatiossa kuin Sosterin tällä hetkellä palvelusopimuksella tuottama perusterveydenhuolto, vanhusten sosiaalipalvelut, päihdehuolto sekä perheneuvontapalvelut. Sen sijaan pakolaishuollon ja hankkeiden (esim. Hoivapuisto ja Kanava-hanke) sekä eräiden ostopalvelujen ja työllisuuden hoidon järjestelyt kaupunki ratkaisee erikseen. Tällä hetkellä on myös valmisteilla ISER eli Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustaminen, jolloin nykyiset Itä-Suomen sairaanhoitopiirit lakkautettaisiin ja tilalle perustetaan ISER-yhtymä, jonka tavoitteena olisi turvata erikoissairaanhoito ja muut erityispalvelut, varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yliopistollisena sairaanhoitopiirinä sekä parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta laajaa palveluverkostoa hyödyntäen. Kunnille annetaan mahdollisuus myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämiseksi ISER-yhtymässä. ISERin aikataulu on tiukka, sillä toteutuessaan se aloittaisi vuoden 2014 alussa. Ennakkoarvioiden mukaan Mikkeli, Kuopio ja Joensuu eivät olisi siirtämässä ISERiin perusterveydenhuoltoa ja sosiaa-

4 lipalveluja, vaan pelkästään erikoissairaanhoidon. Vaihtoehdot perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämiselle: 1) Savonlinnan kaupunki järjestää sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut alkaen omana toimintana ja mikäli naapurikunnissa ilmenee halukkuutta mukaan tuloon, niin kyseeseen tulisi ns. vastuukuntamalli, jossa henkilöstö siirtyisi Savonlinnan kaupungin palvelukseen tarkemmin laadittavan sopimuksen mukaan. 2) Perusterveydenhuolto ja kaikki sosiaalipalvelut järjestetään Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ja alkaen, mikäli ISER syntyisi, perustettaisiin perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä yhteistoiminta-alueelle (Itä-Savo), johon henkilöstö siirtyisi. 3) Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut järjestetään Itä-Suomen sairaanhoitopiirissä (ISER) alkaen, mikäli Itä-Suomen sairaanhoitopiiri syntyy. Vaihtoehtoa 1 eli perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamista kaupungin omana toimintana puoltaa mm. se, että kyseessä ovat merkittävät kuntalaisten peruspalvelut, jonka päätöksenteon tulisi olla mahdollisimman lähellä palvelujen käyttäjiä. Alunperinhän kunnat on perustettu nimenomaan kuntalaisten peruspalveluja varten. Mikäli kaupunki hoitaisi peruspalvelut itse, olisi perusturvalautakunnan menoista 60 % kaupungin päätösvallassa, kun kuluvan vuoden aikana ja nykyisen Sosteri-sopimuksen voimassa ollessa kaupungin suorassa päätösvallassa on vain noin 20 % perusturvan toimialan menoista. Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut kytkeytyvät monilta osin toisiinsa toiminnallisesti myös uuden lainsäädännön näkökulmasta. Yhteistyö poikkihallinnollisesti kaupunkiorganisaation sisällä helpottuisi, mikäli kaupunki järjestäisi peruspalvelut omana toimintana. Esimerkiksi yhteistyö sivistystoimialan kanssa esim. kouluterveydenhuollossa ja sosiaalityössä olisi järkevää. Henkilöstön siirrot tehtävästä ja toimialalta toiselle olisivat samassa organisaatiossa helpompia väestön ikärakenteen muuttuessa ja hoivatarpeen lisääntyessä. Myös yhteistyö teknisen toimialan kanssa mm. peruspalvelukiinteistöjen hoidossa ja kunnossapidossa helpottaisi asioiden hoitoa ja yhteistyöllä vältettäisiin turhaa päällekkäisyyttä mm. vuokrien edestakaisessa perinnässä ja päätöksenteossa, sekä atk-järjestelmien

5 ylläpidossa. Kaiken kaikkiaan asioiden hoito yksinkertaistuisi ja helpottuisi kustannusten säästöjen lisäksi. Mikäli kaupunki tuottaisi perusterveydenhuollon palvelut omana tuotantona, täytyisi yhteispäivystys koordinoida sopimuksin sairaanhoitopiirin kanssa. Tässä vaihtoehdossa varattaisiin lähikunnille mahdollisuus ratkaista lakiuudistuksen edellyttämä asukkaan väestövaatimus perusterveydenhuollon- ja sosiaalipalvelujen järjestämiseen ns. vastuukuntamallilla, jossa peruspalveluhenkilöstö siirtyisi Savonlinnan kaupungin palvelukseen ja perustetaan kuntalain mukainen yhteinen toimielin, jossa ovat edustajat kaikista osallistuvista kunnista. Yhteinen toimielin kuuluu vastuukunnan organisaatioon. Rahoitus tapahtuisi sopimuksen mukaan. Sopimuksessa määriteltäisiin tarkasti yhteistoimintatehtävät samoinkuin yhteisen toimielimen tehtävät. Tämä malli olisi organisaatioltaan kevyempi kuin kuntayhtymä tai liikelaitosmalli, jolloin hallintokustannukset jäävät pienemmiksi kuin muissa ratkaisuissa. Päätösvalta säilyisi peruspalvelujen osalta lähes kokonaan kaupungin luottamus- ja virkamiesorganisaatiolla. Vaihtoehdossa 2 Sosteriin siirtyisi nykyisten palvelujen lisäksi aikuissosiaalityö, lastensuojelu ja vammaispalvelut. Perusturvan toimialan nykyiset hankkeet, projektit ja työllistäminen voisivat siirtyä esim. kaupungin keskushallintoon. Tässä vaihtoehdossa perusterveydenhuolto olisi edelleenkin sairaanhoitopiirin toimintaa, kytkeytyen erikoissairaanhoitoon. Vaihtoehdon etuna olisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvä yhteistyö esim. päivystysasioissa. Myös vammaispalvelut saattaisivat olla luontevasti kytkettävissä mm. kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelujen kanssa. Sen sijaan aikuissosiaalityö ja lastensuojelu ovat palveluja, joita ei Sosterin piirissä ole aiemmin ollut. Tässä vaihtoehdossa kaupungille ei jäisi muuta kuin tilaajan, rahoittajan ja valvojan roolit, ja niitä varten pitäisi olla erillinen tilaajaorganisaatio. Kaupungille ja kuntayhtymälle jäisi päällekkäisiä toimintoja tukipalveluissa, kuten esim. atk- ja kiinteistöpalveluja sekä hallintoa. Myös päätöksenteko pysyisi edelleen suurimmaksi osaksi kaupunkiorganisaation ulkopuolella, sillä kaupungin suoraan päätösvaltaan ei perusturvan toimialalle jäisi ollenkaan määrärahoja. Ainoastaan tilaajaorganisaation kustannukset. Tämä vaihtoehto edellyttää entistä tarkempaa tilauksen hallintaa ja seurantamenetelmiä. Sosterin toiminnan aikana ei kustannusten hallinnassa ole onnistuttu toivotulla tavalla. Tässä vaihtoehdossa pitäisi perustaa uusi kuntayhtymä tai liikelaitos perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluille Itä-Savon sairaanhoitopiirin mahdollisesti lakkautuessa ISERin synnyn myötä Toteutuessaan tämä vaihtoehto tarkoittaisi si-

6 tä, että suurin osa kaupungin toiminnoista olisi käytännössä ulkoistettu. Vaihtoehdossa 3) kaikki perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut järjestettäisiin Itä-Suomen sairaanhoitopiirissä, mikäli sellainen syntyy, alkaen. Tällöin käytännössä lähes kaikki päätösvalta vietäisiin kaupunkiorganisaation ulkopuolelle. Tässä vaiheessa ei ole tarkempaa tietoa, millainen edustus Itä-Savosta tulisi Itä-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoon. Tämä vaihtoehto lienee jokseenkin spekulatiivinen ja teoreettinen peruspalvelujen osalta. (Valmistelu: perusturvasuunnittelija Pekka Heiskanen, puh ja vs. perusturvajohtaja Eira Häkkinen, puh ) Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 1) Perusterveydenhuolto ja kaikki sosiaalipalvelut siirtyvät kaupungin järjestettäviksi ja tuotettaviksi perusturvalautakunnan alaisuuteen alkaen ja nykyinen palvelusopimus irtisanotaan päättyväksi ja 2) lähikunnille varataan mahdollisuus järjestää palvelut ns. vastuukuntamallilla, jossa perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen henkilöstö siirtyy Savonlinnan palvelukseen ja lisäksi 3) Sosterin nykyiseen palvelusopimukseen neuvotellaan kustannuksille 3 %:n nousukatto vuosille , muussa tapauksessa sopimus irtisanotaan päättyväksi jo Kokouksessa: Kaupunginjohtajan esityksestä tämä pykälä päätettiin käsitellä pykälän 75 jälkeen. Perusturvajohtaja esitti, että selostusosan neljännen kappaleen jälkeen, omaksi kappaaleeksi, lisätään seuraava teksti: Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan vahvan peruskunnan roolia palveluiden tuottamisessa, jolloin vastuu palveluista siirtyy enemmän kunnille. Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Päätös: Lautakunta päätti hyväksyä perusturvajohtajan esityksen ja selos-

7 tusosaan tehdyn lisäyksen. Tiedoksi: kaupunginhallitus KH 355 Selostus: (Valmistelu: vs. perusturvajohtaja Eira Häkkinen, puh ja perusturvasuunnittelija Pekka Heiskanen, puh ) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus pyytää perusturvalautakunnan esityksestä yhteistyötoimikunnan lausunnon ja kutsuu seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen ( ) kuultavaksi perusturvalautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä perusturvajohtajan, perusturvasuunnittelijan sekä perusterveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon ylilääkärit. Lisäksi kokoukseen kutsutaan valtuustoryhmien puheenjohtajat. Käsittely: Päätös: Anna- Kristiina Mikkonen ja Jaro Koikkalainen poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi (HallL 28, 1m, 5k). Juha Bilund esitti kaupunginjohtajan esityksestä poiketen, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi perusturvalautakunnan tekemän yksimielisen päätöksen ja pyytää siitä l Puheenjohtaja totesi, että Juha Bilundin esitys raukesi kannattamattomana. Esitys hyväksyttiin. Juha Bilund jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Toimenpiteet: Kansliapalvelut Yhteistyötoimikunta YT 45 Selostus: Perusturvasuunnittelija Pekka Heiskanen selostaa asiaa kokouksessa. Valmistelu: henkilöstösihteeri Seija Hytönen puh: Henkilöstöpäällikön esitys: Yhteistyötoimikunta antaa lausunnon perusturvalautakunnan esityksestä.

8 Käsittely: Päätös: Tiedoksi Perusturvasuunnittelija Pekka Heiskanen selosti perusturvalautakunnan esitystä yhteistyötoimikunnalle. Yhteistyötoimikunta pitää perusturvalautakunnan esityslistan selostusosan selvitystä erittäin perusteellisena ja selkeänä sekä hyvin eri vaihtoehtoja selkeyttävänä. Sen sekä saatujen lisäselvitysten perusteella yhteistyötoimikunta lausuntonaan esittää, että kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyisivät perusturvalautakunnan esityksen. Myös henkilöstönäkökulmasta tarkastellen perusturvalautakunnan esityksen hyväksyminen on paras ratkaisu. Kaupunginhallitus KH 373 Selostus: (Valmistelu: vs. perusturvajohtaja Eira Häkkinen, puh ja perusturvasuunnittelija Pekka Heiskanen, puh ). Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus kuulee asiassa perusturvalautakunnan ja Sosterin edustajia. Käsittely: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Leena Korhonen ja perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Erja Linnamurto sekä perusturvasuunnittelija Pekka Heiskanen selostivat perusturvalautakunnan esityksen perusteita kaupunginhallitukselle. Johtavaylilääkäri Hannu Juvonen selosti kaupunginhallitukselle Sosterin toiminnan kehittämisen eri vaihtoehtoja. Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Pesonen selosti sosiaalipalvelujen kehittämistä Sosterissa ja mahdollisia erilaisia sosiaalipalvelujen tuottamisvaihtoehtoja. Kansanterveystyön vastuulääkäri Panu Peitsaro selosti perusterveydenhuollon kehittämisen eri vaihtoehtoja. Jaro Koikkalainen ja Kirsi Torikka poistuivat esteellisinä (HallL 28 1 m. 5 k) kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginjohtaja muutti esityksensä seuraavaksi: Valtuusto merkitsee lautakunnan valmistelun tiedoksi ja jää odottamaan kuntarakennelain valmistumista, joka korvaa Paras-puitelain. Juha Bilund esitti, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi perusturvalautakunnan tekemän hyvin perustellun ja yksimielisen päätöksen, joka on myös kaupungin yhteistyötoimikunnan yksimielinen näkemys. Puheenjohtaja totesi, että Juha Bilundin esitys raukesi kannatta-

9 mattomana. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun esityksen. Juha Bilund jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Tiedoksi Kaupunginvaltuusto KV 76 Kaupunginhallituksen esitys: Kaupunginvaltuusto merkitsee lautakunnan valmistelun tiedoksi ja jää odottamaan kuntarakennelain valmistumista, joka korvaa Paras-puitelain. Käsittely: Juha Bilundin mielestä kaupunginvaltuuston pitää tässä asiassa ottaa vastuu ja tehdä päätös, jotta epävarmuus kaupungin linjasta loppuu niin naapurikuntien kuin Sosterin sekä kuntalaisten taholta. Juha Bilund esitti, että kaupunginvaltuusto hyväksyy perusturvalautakunnan hyvin perustellun ja yksimielisen esityksen, joka on myös kaupungin yhteistyötoimikunnan yksimielinen näkemys. Tämän asian käsittely ja viivyttely tarkoittaa sitä, että pelataan aikaa ja todetaan, ettei palveluja ehditä järjestää. Päätökset pitää tehdä nyt jotta jää aikaa järjestellä asiat. Stephen Condit, Esa Valkonen, Erja Linnamurto, Heikki Vento, Leena Korhonen, Varpu Vaarnamo ja Erkki Rakkolainen kannattivat Juha Bilundin esitystä. Kun oli tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen esityksen puolesta annettiin 27 jaa -ääntä ja Juha Bilundin esityksen puolesta 14 ei-ääntä. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää. Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen esityksen. Valtuutetut Esa Valkonen, Juha Bilund, Leena Korhonen, Tommi Tuunanen ja Carita Röpelinen-Pitkänen jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoi-

10 tetun otteen oikeaksi todistaa Savonlinnassa Antti Erämaa kansliapäällikkö