JYVÄSKYLÄN KESKUSTA KASVAA KANKAALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KESKUSTA KASVAA KANKAALLE"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 3/2013 Rikhard Manninen muuttaisi Helsingin pääväyliä bulevardeiksi sivu 34 Raumalle nousi energiatehokas harjoitusjäähalli nopeasti sivu 20 Katupölyn hallintaan uutta otetta sivu 44 ROTI-raportti muistuttaa taas korjausvelasta sivu 46 KUNTA- TEKNIIKKA JYVÄS- KYLÄSSÄ Anne Sandelin johtaa kaupungin kärkihanketta JYVÄSKYLÄN KESKUSTA KASVAA KANKAALLE sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 3/ toukokuuta Jyväskylän vanhan keskuspaloaseman tontille (kuvassa edessä keskellä) rakentuu kumppanuuskaavoituksella noin kerrosneliömetrin suuruinen Palokunnanmäen asuinkortteli. 16 Ekosysteemipalvelut tarjoavat kokonaisvaltaisemman näkökulman ympäristösuunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. 41 Ajoneuvoyhdistelmien enimmäispainojen nostaminen uhkaa kuntien siltojen ja katuverkon rakenteita. 44 Hiekoitushiekan poiston menetelmät kehittyvät. Katupölyä halutaan vähentää myös autoilijoiden rengasvalinnoilla. YHDYSKUNTA Jyväskylän keskusta laajenee viisaasti ja vihreästi 6 Resurssiviisaus törmää lainsäädäntöön 10 Vanha paperitehdas on kova pala yhtiöille 10 Jyväskylän Palokunnanmäki rakentuu kumppanuuskaavalla 12 Kaiken maailman ekosysteemipalveluja 16 LIIKUNTAPAIKAT Rauman Tuki-Areena katsoo jääurheilun tulevaisuuteen 20 Hallit turvaavat jääurheilun harrastamista säästä riippumatta 24 lehti.kuntatekniikka.fi YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 32 Kuntien putkimestarit 33 LIIKENNE JA VÄYLÄT Parhaat rakentamispaikat moottoriteillä ja pääväylillä 34 Jyväskylässä tavoitteena toimiva kaupunkikeskusta 38 Sillat ja kadut kovilla superrekkojen alla 41 Ajantasaisen siltatiedon ylläpitäminen yhä tärkeämpää 42 Katujen hiekanpoistoon uutta teknologiaa 44 NASTA-tutkimus: Kitkarenkaita kaupunkiliikenteeseen 45 TEKNISET PALVELUT ROTI-raportti korostaa omaisuuden hallintaa 46 Voiko virkamiehen vaihtaa? 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Neljä elementtiä 19 Kolumni/Päivi Ahlroos: Aika kultaa muistot 51 Uutisia 53 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4 UUTUUS

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Juha Sorri TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Hölmöläisten normitalkoot Tunnettu tarina kertoo hölmöläisten hankkeesta jatkaa peittoa leikkaamalla kangasta peiton toisesta päästä ja ompelemalla se sitten jatkopalaksi toiseen päähän. Peitto ei todellisuudessa kuitenkaan pitene. Maan hallitus on tekemiensä suurten valtionosuusleikkausten vastapainoksi luvannut ryhtyä kuntien tehtävien osalta norminpurkutöihin. Toistaiseksi norminpurkajaiset näyttävät kyllä enemmän hölmöläisten hommilta. Jos jollakin osa-alueella on päästy hiukan keveämpään hallintomenettelyyn, kuten esimerkiksi tietyissä ympäristölupa-asioissa, niin toisaalta pukkaa uutta säätelyä monin verroin. Hallituksen hyvänä hanslankarina tällä työmaalla häärii toistuvasti Euroopan komissio, usein aivan mestarin elkein. Uusia säädöksiä riittää jatkuvasti myös kuntatekniikan alalle. Paljon keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi säädösmuutokset, joilla toimeenpannaan energiatehokkuusdirektiivi korjausrakentamisessa ja rakennustuotteita koskeva CE-merkintä. Molemmat ovat tulossa voimaan kesällä, eivätkä kummankaan osalta sen enempää toiminnanharjoittajat kuin säädösten toimeenpanoa valvovat viranomaisetkaan tunnu tietävän, missä mennään. Kenen vastuulla on koulutus, kuka sertifioi, mitkä ovat säädösten kustannusvaikutukset? Suomen Yrittäjät julkisti huhtikuun lopulla keskustelun pohjaksi listan tehtävistä, jotka kunnilta voisi karsia joko luopumalla niistä kokonaan tai siirtämällä ne valtiolle tai yksityissektorille. Lista on melko kaavamainen, ja kuntatekniikan osalta se sisältää varsinkin useita pieniä viranomaistehtäviä. Siinä on myös hiukan yllättäen jälleen kerran pelastustoimen valtiollistaminen. Olisiko kuitenkin pian kymmenen vuotta pääosin varsin onnistuneesti kehittyneelle alueelliselle kuntien pelastustoimelle syytä antaa vielä työrauha? Kuntatekniikan kielenhuoltoa Huhtikuussa Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä järjestetyssä aseveli-illassa Jyväskylän Paviljongissa ikääntyneille veteraaneille puhunut ex-kansanedustaja, kirjailija Aino Suhola sivusi nasevasti kuntatekniikkaakin todetessaan, että infrastruktuuri on sananakin aivan mahdoton, kun sitä ei voi sanoa tekarit suussa. Ei se ole helppo sana omilla hampaillakaan sanottavaksi, ja sen merkityskin on epämääräinen. Pian samaiseen Paviljonkiin kokoontuu tuhansia kuntatekniikan osaajia Yhdyskuntatekniikka näyttelyyn ja alan seminaareihin. Tapahtuma aikaistettiin toukokuulle, jotta se houkuttelisi kävijöitä myös alan oppilaitoksista. Tulevaisuuden tekijöitä alalla tarvitaankin. Silloin infrastruktuuristakin voi puhua ilman, että purukalusto uhkaa pudota kadulle. Paviljongissa tavataan! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kankaan alueelle nousee asumisen, palvelujen ja ty Jyväskylän keskusta laajene Kangas on Jyväskylän tärkein kehittämishanke. Aivan keskustan tuntumaan syntyy uudenlaista kaupunkiympäristöä, jonka sydämenä sykkii vanha paperitehdas. TEKSTI Jorma Ylönen Tällaiselle skeptiselle kaupunkisuunnittelijalle Kankaan alueen kehittäminen on jo tähän mennessä ollut avartava kokemus, sanoo hankejohtaja Anne Sandelin. Lähdimme liikkeelle kaupunkilaisten ideoiden ja unelmien kautta, ja se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Olen ilahtunut ja yllättynyt siitä, miten asiantuntevaa ja asiallista verkon kautta tullut palaute on ollut. Lentokuva Vallas Oy Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Kankaan alueella asutaan, käydään töissä ja asioidaan alueen palveluyrityksissä. Jyväskylän kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on, että Kankaalle syntyisi jopa 2000 työpaikkaa. Kankaan alue on laajuudeltaan 30 hehtaaria. Tehdasalueen erottaa keskustasta kuvan oikean laidan metsikkö ja Tourujoki. Keskustan edellinen laajennus, Lutakko, näkyy ilmakuvassa ylhäällä oikealla Jyväsjärven rannassa. 30 hehtaarin alue kiinni keskustassa Jyväskylä kasvaa, mutta kasvun suuntana on keskusta. Kankaan entisen paperitehtaan alueelle nousee vuoteen 2025 mennessä asuntoja noin jyväskyläläiselle ja toimitilat noin työpaikalle. Jyväskylän kaupunki hankki alueen omistukseensa kaksi ja puoli vuotta sitten. Kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan, kun paperitehtaan viimeinen omistaja, eteläafrikkalainen Sappi, aikoi myydä kiinteistön takaisin aikaisemmalle omistajalle Metsä Groupille. Toisinkin olisi tietysti voitu tehdä, mutta kunnallistekniikan kustannuksethan olisivat joka tapauksessa tulleet kaupungille. Kun maanomistus, kaavoitus ja tontin myynti ovat kaikki kaupungin käsissä, voidaan kaupunkikehityksessä pohtia uudenlaisia ja alueen elinkaaren mittaisia ratkaisuja. Ja onhan alue sijainniltaan ainutlaatuinen, hankejohtaja Anne Sandelin sanoo. Alue on laaja, noin 30 hehtaaria, ja sijaitsee ydinkeskustan vieressä. Silti se ei pistä silmään, sillä tehdasrakennukset sijaitsevat maljamaisessa laaksossa. Laakson pohjalla virtaa Tourujoki, joka erottaa Kankaan keskustasta ja viereisestä luonnonsuojelualueesta. 6 Kuntatekniikka 3/2013

7 YHDYSKUNTA paikkojen hybridi e viisaasti ja vihreästi Juha Sorri Arkkitehti Anne Sandelin johtaa Kankaan kehittämistä suoraan apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen perustetussa yksikössä. Saman yksikön vastuulla ovat muun muassa vuoden 2014 asuntomessut. Aiemmin hän johti seitsemän vuoden ajan Jyväskylän asemakaavoitusta. KUNTA- TEKNIIKKA JYVÄS- KYLÄSSÄ Kuntatekniikka 3/2013 7

8 YHDYSKUNTA Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Kankaan sydän on vanha paperitehdas, jossa aloitettiin paperinvalmistus Paperikoneet pysähtyivät vuonna Tehdasrakennuksen punatiiliosat aiotaan suojella asemakaavassa. Jyväskylän kerrostalorakentaminen on suuntautunut viime vuosina valtatie 9:n ja Jyväsjärven välissä sijaitsevaan Lutakkoon. Nyt Lutakko alkaa olla valmis, ja kasvun seuraava suunta on Kangas. Jyväskylän kasvu kertyy opiskelijoista ja nuorista, ja siksi tarvetta on nimenomaan kerrostaloasunnoille. Kangas on vastaus kerrostalorakentamisen tarpeisiin useiksi vuosiksi, Sandelin kertoo. Kansalaiset mukana alusta lähtien Jyväskylä lähti Kankaan suunnitteluun uudella tavalla. Kansalaisten näkemykset haluttiin saada mukaan aivan alusta lähtien. Kaupunki avasi verkkoon vapaan ideointifoorumin, ja lisäksi näkemyksiä kerättiin työpajoissa. Kaupunkilaiset saivat kertoa unelmistaan Kankaan suhteen ennen kuin yhtään viivaa oli piirretty paperille. Perinteisesti näkemyksiä on haettu vasta sitten, kun vähintään kaavaluonnos on valmiina, Anne Sandelin kertoo. JYVÄSKYLÄN KANGAS 30 hehtaarin tehdasalue keskustan vieressä M-Real myi tehtaan 2008 eteläafrikkalaiselle Sappi-yhtiölle Tehdas suljettiin kesällä vuotisen paperintuotannon jälkeen M-real osti alueen takaisin Sappilta 13 miljoonalla eurolla, mutta Jyväskylän kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan Jyväskylän kaupungin omistukseen ASUMISEN JA TYÖPAIKKOJEN TAVOITTEET Alueella tavoitellaan kerrosneliömetriä asumisen rakennusoikeutta Tavoitteena asukasta, myöhemmässä kehitysvaiheessa asukasta Työpaikkatavoite Työpaikkoja varten tilaa noin kerrosneliömetriä, joista vanhassa paperitehtaassa noin kerrosneliömetriä. Osayleiskaavan kokonaisuus kerrosneliömetriä ALUEEN TALOUS VUOTEEN 2025 Kokonaisinvestointi 2025 mennessä noin 0,7 0,8 miljardia euroa Kaupungin menot noin miljoonaa euroa Kaupungin tulot noin miljoonaa euroa Tuotto kaupungille noin 5 15 miljoonaa euroa Kangas tuo nettotuloa noin 7 8 vuoden kuluttua rakentamisen käynnistymisestä Reunaehdot olivat kuitenkin olemassa. Alueelle oli turha esittää pelkkää puistoa tai omakotialuetta, sillä kyse oli keskustan laajennusalueesta. Tuloksena oli kommentteja yhteensä 600 osallistujalta. Pitkälle työstettyjä visioita Kankaan alueesta kertyi 31. Esimerkiksi Jyväskylän Pyöräilyseura mietti omasta näkökulmastaan hyvinkin pitkälle alueen toimintaa. Avoimuus jatkui arkkitehtikilpailun aikana. Kilpailuohjelma avattiin kommenteille: kaupunkilaiset saivat sanoa, olivatko kilpailun tavoitteet oikeat ja oliko kilpailuasetelma oikea. Kun ehdotukset saapuivat, ne avattiin nettiin katsottaviksi ja arvioitaviksi. Kolmen kuukauden aikana sivuilla vieraili kävijää. Kävi niin, että kaupunkilaisten suosikki oli myös arkkitehtikilpailun tuomariston suosikki. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiaisen Hjalmarin uni. Nimi viittaa Kankaan paperitehtaan 1872 perustaneeseen Hjalmar Åkerhielmiin. 8 Kuntatekniikka 3/2013

9 Juha Sorri Vanha paperitehdas on erittäin vaativa saneerauskohde. Siksi halusimme, että rakentamisen riskit jakaantuvat useammalle toimijalle, hankejohtaja Anne Sandelin sanoo. Kehittämisen neljä teemaa Kankaan kehittämisessä on neljä nimettyä teemaa. Ne ovat Vihreä, Jalka, Sydän ja Kestävä. Niihin tiivistyvät Kankaan alueen rakentamisen arvot, Anne Sandelin sanoo. Vihreä tarkoittaa vihreyden koko skaalan näkymistä alueella: sitä ovat yhtä lailla hoidettu urbaani vihreys kattopuutarhoineen ja koskematon luonnonsuojelualue Tourujoen varressa. Jalka viittaa liikkumiseen. Alue yhdistyy tiiviisti keskustaan ja lähiseutuihin kevyen liikenteen väylillä. Puhumme autoriippumattomasta alueesta. Se on ihan muuta kuin autoton alue, mutta tarkoituksena on, että autoton elämä onnistuu. Tai että perheet voisivat luopua siitä toisesta autosta. Sydän tarkoittaa vanhaa paperitehdasta, joka jää sykkimään alueen keskuksena. Uudemmat tehdasrakennukset puretaan pois. Alueella pitää olla sydän, identiteetin tiivistymä. Vanha paperitehdas on sellainen luonnostaan. Kestävä kertoo kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista kaikessa suunnittelussa: tavoitteena on tiivis kaupunkirakenne ja ekologista elämäntapaa tukevat rakentamisen ratkaisut. Asumista, palveluja ja uusia työpaikkoja Kankaan kehittäjien puheessa toistuu sana hybridi. Se tarkoittaa alueen toteuttamista niin, että asuntojen lisäksi Kankaalle syntyy palveluja ja uusia työpaikkoja. Vuoteen 2025 mennessä alueella pitäisi asua jyväskyläläistä, myöhemmin kaikkiaan Työpaikkatavoite on kunnianhimoinen, Tavoittelemme työpaikkaintensiivisiä toimintoja: toimistoja, palveluja, kenties jonkin verran myös tuotannollista toimintaa. Kun Kankaalla on sekä asuntoja että työpaikkoja, sinne syntyy myös lähipalveluja, joille on kysyntää sekä päivällä että illalla. Työpaikat syntyvät Kankaan sydämeen, eli vanhaan paperitehtaaseen ja sen ympärille. Reunalla on puhdas asumisen vyöhyke. Työpaikkatavoite on tietys- Kuntatekniikka 3/2013 9

10 Resurssiviisaus törmää Juha Sorri Loft-asumista, ravintoloita, toimistoja, esiintymistiloja? Tyhjillään olevassa vanhassa paperitehtaassa on tilaa kerrosneliömetriä ja mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle. ti kova. Se ei täyty siten, että jyväskyläläiset yritykset muuttavat Kankaan alueelle, vaan myös uutta toimintaa pitää syntyä, Anne Sandelin miettii. Hän myöntää, että työpaikkojen synnyttäminen Kankaalla vaatii paljon vaivannäköä. Asunnot eivät ole pulma: niille on joka tapauksessa kysyntää, kun alue on hyvin lähellä keskustaa. Olennaista uusien työpaikkojen synnyssä on, että kaupunki ei samaan aikaan tee Kankaan kanssa kilpailevia hankkeita omille mailleen. Vanhaan tehtaaseen mahtuu kaikkea Vanhan paperitehtaan vanhimmat osat ovat vuodelta Rakennus on huomioitu jo maakuntakaavassa, ja se aiotaan vanhojen punatiilisten osien osalta suojella asemakaavalla. Tyhjillään olevassa rakennuksessa on tilaa kerrosneliömetriä, joista on suojeltavassa osassa. Sinne mahtuu kaikenlaista toimintaa: loft-asumista, ravintoloita, toimistoja, esiintymistiloja, Sandelin luettelee. Tehdas on myös koko Kankaan hankkeen kriittisin piste. Se sisältää monenlaisia riskejä. Kuinka kalliiksi tehtaan kunnostaminen lopulta tulee? Löytyykö kunnostettuihin tiloihin yrittäjiä? Kaupunki hakee Kankaan jalostajaksi neljän toimijan yhteenliittymää. Se myy vanhan paperitehtaan yritysten muodostamalla kehitysyhtiölle, ja vastineeksi yhtiöt saavat etuosto-oikeuden Kankaan alueen asuntotonteille. Miksi mukaan halutaan neljä yhtiötä? Koska emme haluaa antaa asuinrakentamisen monopolia kenellekään. Asuntojen hintoihin on synnyttävä kilpailua, Sandelin sanoo. Asuintonttien luovuttaminen on sidottu paperitehtaan kunnostuksen etenemiseen. Jos tehtaan saneeraus ei edisty, kaupunki ei luovuta yhtiöille asuintontteja. Myös vanhan paperitehtaan kunnostamisen taloudellinen rasite on hyvä jakaa useammalle toimijalle. Ensimmäiset asukkaat Kankaalle jo 2015? Kankaan alueen osayleiskaavan ehdotusvaihe on parhaillaan nähtävillä, ja kaava on tarkoitus viedä kaupunginvaltuustoon marraskuussa. Kaavoitus etenee limittäin, sillä alueen ensimmäisen asemakaavan laatiminen käynnistetään toukokuussa. Kaava käsittää vanhan paperitehtaan alueen. Myös se vahvistunee jo kuluvan vuoden aikana. Kankaan kehittäjien kunnianhimoinen tavoite on, että ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo Siihen tähtäämme, mutta sanotaan että viimeistään 2016 Kankaan asunnoissa laitetaan verhoja paikalleen, Anne Sandelin sanoo. Juha Sorri Erkki Jaala ja Tanja Oksa haluavat, että Kankaan rakentamisessa ei hukata tönsuojissa, piharatkaisuissa ja jätehuollossa, Erkki Jaala kertoo. Vanha paperitehdas on kova Valmistelut Kankaan vanhaan paperitehtaan myymiseksi ovat jo pitkällä. Neuvotteluvaihe on loppusuoralla. Ratkaisujen pitäisi tapahtua kesäkuussa. Valtuusto saa sen punnittavakseen elokuussa, kertoo tehtaan myyntiä valmisteleva projektipäällikkö Erkki Jaala. Kaupunki on käynyt neuvotteluja kuuden yhtiön kanssa. Tontinluovutus- ja toteutuskilpailuun ilmoittautuivat Lujatalo Oy, SRVyhtiöt, NCC Rakennus Oy, Rakennustoimisto Pohjola Oy, YIT Rakennus Oy sekä Skanska Talonrakennus Oy. Jaalan mukaan yhtiöt ovat pitäneet kaupungin 10 Kuntatekniikka 3/2013

11 lainsäädäntöön YHDYSKUNTA Jyväskylän Kangas rakentuu lukuisten projektien avulla. Tärkeimmät niistä ovat Tekesin tukema Kytkin sekä Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteinen Kohti resurssiviisautta -hanke. Molemmissa tavoitellaan resurssien viisaampaa käyttöä. Kytkinhankkeen projektipäällikkö Tanja Oksa kertoo, että tarkoituksena on yksinkertaisesti ratkaista monet asiat fiksummin kuin ennen. Kun yleensä esimerkiksi jätehuolto ja pysäköinti on ratkaistu talokohtaisesti, me mietimme koko aluetta yhdellä kertaa. Samalla otamme huomioon alueen koko elinkaaren niin, että millään osapuolella ei olisi intressiä pyrkiä halpoihin ja huonoihin ratkaisuihin. Pysäköinnissä entistä viisaampi suunnittelu kulkee siten, että pysäköintipaikat ovat nimeämättömiä ja asukkaiden, työpaikkojen ja yritysten asiakkaitten yhteiskäytössä. Pysäköintitarpeen mitoitus laskee huomattavasti perinteisestä, kun paikkojen käyttö tehostuu. Näin pääsemme myös kehittämään mallia, jossa on mahdollistaa erottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta. Ehkä siihen ei vielä täysin päästä, mutta siihen pyritään, Kankaan kehittämishankkeen projektipäällikkö Erkki Jaala sanoo. Pysäköintipaikkojen mitoitusta on tarkoitus saada alas etenkin alueen ytimessä, eli vanhan paperitehtaan tuntumassa, jossa suurin osa palveluista ja työpaikoista sijaitsee. Tavoitteena on, että näkymä olisi varsin toisennäköinen kuin Lutakossa, joka on vielä rakennettu perinteisesti siten, että jokaisen talon vieressä on oma parkkipaikka. Kankaalla autot ovat keskitetysti joko maan alla tai parkkitaloissa, Oksa sanoo. Perinteiset mallit haastetaan myös jätehuollossa sekä piha- ja väestönsuojaratkaisuissa. Näiden osalta on törmätty voimassaoleviin lakeihin, jotka on laadittu talokohtaisia ratkaisuja ajatellen. Esimerkiksi väestösuojien kohdalla lainsäädäntö ei tunnista hybridialueiden tarpeita, kun nykymitoitus perustuu pinta-alaneliöihin eikä käyttäjämääriin. Käymme neuvonpitoa sisäministeriön kanssa siitä, voisiko Kankaalla kokeilla alueellista mitoitusta. Ihmisethän eivät ole samaan aikaan kotona, työpaikalla ja vapaa-ajalla. Väestönsuojatilojen mitoitus putoaa lähes puoleen, jos tämä otetaan huomioon, Jaala sanoo. Laki tulee vastaan myös jätehuollossa, sillä asuntojen ja yritysten jätteet kulkevat eri reittejä. Kunnan tulee hoitaa asumisen jätteet, mutta yritysten jätteisiin kunta ei saisi sotkeentua millään lailla, Oksa kertoo. Myös Kankaan ICT-ratkaisuissa pyritään resurssien viisaaseen käyttöön. Tavoitteena on keskitetty runkoverkko, jotta kukin operaattori ei vuorollaan aukoisi katua omia kuitujaan varten. Samalla myös pienemmät operaattorit pääsisivät tarjoamaan palvelujaan Kankaan toimijoille, Oksa sanoo. resursseja. -Haastamme rakentamisen perinteiset mallit pysäköinnissä, väespala yhtiöille valitsemaa kehittämismallia varsin vaativana. Vanha paperitehdas on suuri haaste sekä teknisesti, taloudellisesti että toiminnallisesti. Kun tehdas on tehty raskaan teollisuuden käyttöön, tekniset haasteet ovat vielä suuremmat kuin esimerkiksi vanhoissa verkatehtaissa. Kysymyksiä on herättänyt myös kaupungin linjaus, jonka mukaan rakennusyhtiöiden on muodostettava paperitehtaan kunnostamista varten yhteinen kehitysyhtiö. Yhtiöllä pitää olla päätoiminen toimitusjohtaja, joka työskentelee Kankaan alueella. Kilpailijat istuvat keskenään yhtiön hallituksessa, ja se voi tuntua erikoiselta. Osa yhtiöiden toiminnasta Kankaan alueella on sellaista, missä tietoja ei pidä siirtää toimijoiden välillä, mutta vanhan paperitehtaan osalta niiden pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Se on toiminnallisesti, taloudellisesti ja myös juridisesti vaativaa. Jaalan mukaan yhteisellä yhtiöllä halutaan varmistaa se, että osaaminen ja pääomat riittävät saneerauksen aikana. Yhden yhtiön hartiat eivät tässä riittäisi, hän sanoo. Kuntatekniikka 3/

12 Tavoitteena nopea ja laadukas toteutus Jyväskylän Palokunnanmäki rakentu Linja Arkkitehdit Oy Palokunnanmäen havainnekuva etelästä. Jyväskylässä vanhan keskuspaloaseman tontille on kaavoitettu kooltaan noin kerrosneliömetrin suuruinen asuinkortteli kaupungin ja kolmen toteuttajan kumppanuusmallilla. Jyväskylässä malli on räätälöity omiin tarpeisiin toimivaksi työkaluksi, jonka avulla saadaan nopea kaavaprosessi ja laadukas kaupunkikuva. Leila Strömberg, asemakaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki Palokunnanmäen asemakaavanmuutos käynnistyi kesällä 2010, ja nyt kahden ja puolen vuoden kuluttua keväällä 2013 vanha paloasema on jo purettu ja alueen rakentaminen käynnissä. Kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla sijaitseva vanhan paloaseman tontti on hyvä täydennysrakentamiskohde. Se sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä ja muodostaa tulevaisuudessa kaupunkikuvallisesti korkealaatuisen yhtenäisen korttelikokonaisuuden. Tavoitteena on ollut, että alueen asuntokanta on monimuotoista omistusasumisesta vuokraasumiseen. Kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että mukaan saatiin kaupungin oma vuokrataloyhtiö Jyväskylän Vuokraasunnot Oy rakentamaan vuokra-asuntoja. Muita toteuttajia ovat NCC Rakennus Oy ja Lemminkäinen Talo Oy. Kaupunkikuvallisesti Palokunnanmäki lähiympäristöineen on monimuotoinen. Vanha keskuspaloasema oli maamerkki korkeine letkutorneineen. Lähiympäristössä on punatiilisiä tornimaisia kerrostaloja, funkistyylisiä vanhoja liike- ja kerrosta- 12 Kuntatekniikka 3/2013

13 YHDYSKUNTA kumppanuuskaavalla Linja Arkkitehdit Oy Funkismainen kaareva rakennus Vesangantien ja Palokunnankadun kulmauksessa. Linja Arkkitehdit Oy Värikkäät valvomot Vesangantien varrella. Lentokuva Vallas Jyväskylän kaupunki KUNTA- TEKNIIKKA JYVÄS- KYLÄSSÄ Viistoilmakuva alueelta ennen paloaseman purkamista. Vanha paloasema ja letkutorni. loja sekä teollisuusrakennuksia. Myös monimuotoinen pientaloasuminen antaa alueen kaupunkikuvalle persoonallisen piirteen. Uuden Palokunnanmäen suunnittelu käynnistettiin näistä lähtökohdista. Alueen ilmeeseen haluttiin nostaa näkyville muistumia vanhasta paloasemasta ja ympäristön funkiksesta. Asukkaita tulevaan suurkortteliin tulee noin Palokunnanmäen malli vaatii yhteishenkeä Palokunnanmäen hankekaava on laadittu ns. kumppanuuskaavana. Malli perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön ja edellyttää sitoutumista ja asennetta. Tässä kohteessa mukaan valitut rakennusliikkeet ja kaupungin vuokrataloyhtiö ovat tehneet keskenään toimivaa yhteistyötä. Hyvässä yhteishengessä on sovittu siitä, kuka saa rakentaa korkeat 12-kerroksiset kerrostalot, kuka Vesangantien varren värikkäät kerrostalot ja kuka pyöreän funkistyylisen kulmarakennuksen. Toteuttajat muodostivat alueesta yhden tontin. Siitä seurasi monenlaisia rasitteita ja sopimuksia, joita toimijat eivät kokeneet hankaliksi. Yhteinen maanalainen pysäköinti ja sen päällä oleva korttelin yhteispiha on myös vaatinut sopimisia ja neuvotteluita. Kaupungin tehtävänä on ollut valita toteuttajat, vastata kaavan laadinnasta sekä ohjata ja vaatia toimivia ratkaisuja. Hanketta koordinoimaan perustettiin Palokunnanmäen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut asemakaava-arkkitehti ja sihteerinä kohteen kaavasuunnittelija. Kaavoittajien lisäksi mukana ovat olleet tonttipäällikkö ja maankäyttöteknikko vastaamassa sopimuksista ja velvoitteista kuten vanhan paloaseman purkamisesta. Myös rakennusvalvonnan kaupunkikuva-arkkitehti on osallistunut ohjausryhmään alusta alkaen. Tällä menettelyllä on voitu varmistaa arkkitehtuurin korkea laatu kaavasta rakennuslupa-asiakirjoihin ja toteutukseen. Ohjausryhmällä vahva ote suunnitteluprosessissa Asemakaavoituksen palveluyksikkö oli suunnitteluttanut ja testannut kohdetta muutaman kon- Kuntatekniikka 3/

14 PALOKUNNANMÄEN KORTT VIITESUUNNITELMA JYVÄSKYLÄ MERKKIEN SELITYS uusi puu niitty/nurmi kerrostalojen piha-alue nurmikivi kova pinnoite sora toiminnallinen vyöhyke leikkipaikka+oleskelu 50 m 50m Palokunnanmäen korttelipihan viitesuunnitelman ideoi Arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu VSU sultin ideoilla ja määritellyt kohteen suuret linjat ennen ohjausryhmän perustamista. Ideointien pohjalta oli laadittu kaavaluonnos, joka asetettiin nähtäville ennen toimijoiden mukaantuloa. Luonnosvaiheen palautteen jälkeen muun muassa rakennuksien korkeuksia säädettiin. Kun ohjausryhmä oli perustettu, sen ensimmäinen tehtävä oli korttelin suunnittelijavalinta. Yhteistyössä toimijoiden kanssa suunnittelijaksi valikoitui oululainen Linja Arkkitehdit. Jo ideointivaiheessa oli tullut selväksi, että kohde on vaativa; miten saada aikaan toimiva ja viihtyisä korttelikokonaisuus, paljon pieniä asuntoja, pysäköintiratkaisun kustannukset hallintaan ja kaupunkikuva kohdalleen. Miten löytää paloaseman historia uudesta suunnitelmasta? Linja Arkkitehdit Oy perehtyi aineistoon ja käynnisti vimmatun suunnittelutyön. Ohjausryhmä kokoontui yhä uudelleen ja suunnittelu eteni. Rakennusmassat, julkisivut ja värit osuivat lopulta kohdalleen. JyväskyläN kumppanuushankkeita Palokunnanmäki (rakenteilla) toteuttajat: Lemminkäinen Talo, NCC Rakennus Oy ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy suunnittelija: Linja Arkkitehdit (yksittäisillä rakennuksilla eri suunnittelijoita) koko: krs m 2 Kortepohjan seniorikortteli (rakenteilla) toteuttajat: TA-Rakennuttaja Oy, NCC Rakennus Oy, Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry ja Jyväskylän Nuoriso- ja palveluasunnot suunnittelija: Arkkitehtuuritoimisto AT koko: krs m 2 Kuokkalan puukortteli (kaavaehdotus hyväksymisvaiheessa) toteuttaja: Lakea Oy suunnittelija: Lassila-Hirvilammi arkkitehdit Oy koko: krs m 2 Hämeenkatu (kaavaehdotus nähtäville keväällä 2013) toteuttajat: Lemminkäinen Talo Oy, SATO Oyj, KOAS suunnittelija: Verstas Arkkitehdit Oy koko: noin krs m 2 Vihreä korttelipiha kannelle Korttelialueen keskelle suunniteltiin vihreä sisäpiha. Tämän ns. kansipihan ideoi Arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu VSU. Pihan alle tulee sijoittumaan pysäköintilaitos kahteen kerrokseen. Sen keskelle tulee maanpinnasta nouseva istutettava kumpare, jota reunustaa katettu toiminnallinen vyöhyke pyöräkatoksineen ja varastoineen. Rakennelman katto polveilee, ja umpinainen osuus katteesta toteutetaan viherkattona. Maanpinnan korkeuseroja hallitaan kivikoreilla ja teräslevyllä tehdyillä muureilla. Pihaalueesta muodostuu vihreä ja vihreäkattoinen, viihtyisä ja korkeatasoinen asukkaiden yhteinen oleskelupaikka, jota on mukava katsella ylimmistä asuinkerroksista. Kaupunki ohjaksissa, rakennusliikkeet yhteistyössä Palokunnanmäellä ohjausryhmä sopi yhdessä kohteen tavoitteet kaavaluonnoksen pohjalta. Työtä myös ohjattiin jämäkästi kaupungin asettamista lähtökohdista. Kaikki kohteen toteuttajat olivat aktiivisia ja sitoutuneita ryhmätyöhön. Kaavoitus ja arkkitehtisuunnittelu etenivät rinnakkain. Kun yhtä aikaa kaavatyön kanssa tehtiin alueen rakennussuunnittelua, kaavamääräyksistä tuli tarkkoja. Tästä tuli alueen toteuttajilta kriittistäkin palautetta. Väljä kaava olisi ollut toteutusvaiheessa joustavampi. Toisaalta pe- 14 Kuntatekniikka 3/2013

15 YHDYSKUNTA Linja Arkkitehdit Oy Palokunnanmäen havainnekuva lännestä. rinpohjainen suunnittelu ja tarkat määräykset helpottavat myöhempää rakennuslupavaihetta. Palokunnanmäen kumppanuusmalli mahdollistaa sen, että osa suunnittelukustannuksista siirtyy tavallaan jo kaavavaiheeseen. Kaavan saatua lainvoiman rakentaminen voi nyt edetä eteenpäin määrätietoisesti kuin juna. Kumppanuuskaavoitus edellyttää mukana olijoilta avointa asennetta ja yhteishenkeä. Ohjausryhmä kokoontui usein, mutta kokouksiin osallistuttiin nurisematta ja aikaa säästämättä. Hankaliakin asioita keskusteltiin hyvässä hengessä. Joskus kipakankin kommentoinnin jälkeen päästiin aina eteenpäin sopimaan seuraavasta vaiheesta. Parasta oli, että yhtä aikaa kaavoituksen kanssa edettiin jo rakennussuunnittelutasolle ja kaupunkikuvalliset tavoitteet keskusteltiin ja sovittiin materiaaleja ja värejä myöten jo kaavoitusvaiheessa. Projektin aikana huomasimme, että Jyväskylässä rakennusliikkeet tekevät mielellään keskenään yhteistyötä. Kaupungille se sopii hyvin. Palokunnanmäellä ei ole enää pitkään aikaan kuulunut palopillien ujellusta. Tulevaisuudessa siellä on muunlaisia ääniä. Odotamme Palokunnanmäen rakentumista mielenkiinnolla. Kumppanuuskaavoitus työkaluna täydennysrakennuskohteissa Huomattava osa Jyväskylässä lähivuosina rakennettavista kerrostaloalueista on kaavoitettu kumppanuusmallilla. Alueiden määrälliset tavoitteet ja uusien alueiden ohjelmointi on määritelty Kymppi R maankäytön toteutusohjelmassa. Alueet sijaitsevat kaupunkirakenteellisesti hyvillä paikoilla ja ovat täydennysrakentamiskohteita. Kumppanuuskaavoitusmenettely on erityisen toimiva malli kaupungin omistamissa kohteissa, joihin liittyy suojelu- tai purkuvelvoitteita. Hankkeen koosta riippuen siinä voi olla useampiakin toteuttajia, jolloin kohteet saadaan rakentumaan ripeällä tahdilla. Kumppanuuskaavoitus vaatii kaupungilta jämäkkää ohjausta, yhteisesti sovitut tavoitteet kaupungin ja toteuttajien kanssa sekä hyvän arkkitehtisuunnittelijan. Mukana olevilta rakennusliikkeiltä vaaditaan sitoutumista ja osallistumista suunnittelukustannuksiin. Suunnittelijavalinnoista tulee keskustella avoimesti ja päätös tehdään kaupungin ja toteuttajien kanssa yhteistyössä. Kuntatekniikka 3/

16 Hyödyllinen näkökulma ympäristösuunnitteluun ja v Kaiken maailman EKOSYST Ekosysteemipalveluista puhutaan nyt monissa yhteyksissä, joidenkin mielestä jo liikaakin. Toisaalta suuri yleisö ei ole vielä moisesta trendisanasta kuullutkaan. Trendi merkitsee myös kehityssuuntaa ja sitä keskustelun ekosysteemipalveluista tulisi olla: suunta kohti kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa ympäristösuunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Ekosysteemipalveluiden rooli kaupungissa ja laajemmin ymmärrettynä yhteiskunnassa. Mari Ariluoma maisema-arkkitehti, Sito Oy Tarve huomioida luonnon prosessit kaupunkisuunnittelussa ei ole mikään uusi ilmiö, se on puhutellut suunnittelijoita aina. Kaupunkien kasvun myötä haasteet ovat toki muuttuneet. Ympäristökysymyksiin suhtautumisessa on myös tapahtunut edistystä. Vähitellen on siirrytty eteenpäin ajattelumallista, jonka mukaan luontoa pitää suojella ihmiseltä. Nyt nähdään ihmisen toiminta osana vuorovaikutteista systeemiä ja sen prosesseja. Ihminen voi siis toiminnallaan vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja toisaalta ekosysteemien toiminta hyödyttää ihmisiä monin tavoin. Näitä hyötyjä kutsumme ekosysteemipalveluiksi. Käsite auttaa havainnollistamaan, ja mahdollisesti myös mittaamaan luonnon tuottamia hyötyjä, jotka helposti jäävät päätöksenteossa vähälle huomiolle. Tutkimuksesta käytäntöön Tutkimustietoa, jota suunnittelijat voivat hyödyntää terveellisemmän ja ekologisemman kaupunkiympäristön kehittämiseen, olisi tarjolla paljon. Tämä tieto ei kuitenkaan tavoita kenttää kovin tehokkaasti. Ekosysteemipalvelukäsitteeseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet liittyvätkin tutkimuskentän ja käytännön soveltamisen väliseen yhteiseen käsitteistöön ja tiedon välittymiseen. Eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen puute on ikuisuusongelma. Vuorovaikutuksen sujuvuutta onkin jatkuvasti syytä kehittää. Ekosysteemipalvelut on jo tutkimuksessa vakiintunut käsite. Vähitellen epäilys käsitteen tarpeesta on hälvennyt ja on siirrytty pohtimaan, mitä mahdollisuuksia näkökulma tarjoaa. Viime aikoina on järjestetty seminaareja ja työpajoja, joissa ekosysteemipalveluista on keskusteltu eri toimijoiden kesken. 16 Kuntatekniikka 3/2013

17 YHDYSKUNTA aikutusten arviointiin EMIPALVELUJA Visiokuva Lahden Mukkulan ostoskeskuksen kehittämisestä ekologisia prosesseja hyödyntäen. Aktiivinen osallistuminen onkin tärkeä askel kohti yhteistyötä. Lahden Mukkula esimerkkikohteena Tutkimuspuolella jo vakiintunut ekosysteemipalvelunäkökulma tuntui oikealta lähestymistavalta diplomityöhöni, jossa halusin tarkastella ekologista kaupunkisuunnittelua. Kohteeksi valikoitui Lahden Mukkula, ja työn aikana sain huomata, että ekosysteemipalvelut herättivät kasvavaa kiinnostusta myös tutkimuksen ulkopuolella. Kaupunkiympäristön ekosysteemipalveluista ja näkökulman soveltamisesta käytäntöön löytyi kuitenkin vain vähän tietoa ja esimerkkejä. Kokosin tietoa kaupunkiympäristön ekosysteemipalveluista, ja lopulta syntyi käyttökelpoinen symboleihin perustuva työkalu, jota voi helposti soveltaa eri mittakaavatason tarkasteluissa. Se onkin osoittautunut hyväksi apuvälineeksi perinteisemmän maisema-analyysin rinnalla. Yleisellä tasolla työni kytkeytyi Lahden yleiskaavatyöhön tarjoten eväitä ekosysteemipalvelujen huomioimiseksi Lahden yleiskaavan suunnitteluohjeissa. Työn suunnitelmaosuus keskittyy Mukkulan kaupunginosaan ja alueen kehittämiseen ekologisia prosesseja hyödyntäen. Työssä nousi esiin useita kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia, joita näkökulma tarjoaa ja joita monissa käynnissä olevissa tutkimushankkeissa parhaillaan tarkastellaankin. Ekosysteemipalvelut työkaluna Maaliskuussa Sito Oy:ssä järjestetyssä työpajassa pohdittiin ekosysteemipalvelu-käsitteen soveltamista käytännössä. Ilman selkeitä työkaluja ja menetelmiä käsite leijuu ilmassa, eikä näkökulmaa osata hyödyntää projektityössä. Työpajan osallistujat edustivat monipuolisesti maankäytön suunnittelun ammattilaisia, tutkijoita ja suunnittelijoita. Mukana oli niin ympäristövaikutusten arvioinnin kuin rakennuttamisenkin asiantuntijoita. Kuntasuunnittelun puolella suurimpana haasteena nähtiin ainakin toistaiseksi käsitteen tuntemattomuus. Ekosysteemipalvelunäkökulman merkitystä ja mahdollisuuksia ei vielä täysin ymmärretä. Esimerkkien ja ohjeiden puuttumisen vuoksi olisi lähdettävä alusta kehittämään uusia toimintatapoja, mihin harvemmin on resursseja. Asenteiden ja totuttujen toimintatapojen muuttaminen on myös vaikeaa ja tapahtuu hitaasti. Samoin suunnittelijapuolella osaamisessa on vielä laajoja aukkoja. Tutkijoille käsite on tuttu, ja tietoa ekosysteemipalveluiden toiminnasta kaupunkiympäristössä löytyy jo laajasti. Silti taho, joka kehittäisi toimintamalleja tiedon viemiseksi käytäntöön, tuntuu puuttuvan. Ekosysteemipalvelunäkökulmaan liittyy myös joitakin laajempia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii pitkän aikavälin kehittämistä. Kvartaalitalous ja Kuntatekniikka 3/

18 YHDYSKUNTA päätöksenteon lyhytnäköisyys eivät tue ekosysteemipalvelunäkökulmassa painottuvia pitkän aikavälin hyötyjä. Elinkaariajattelu ja ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen nähdään toisaalta mahdollisina ratkaisuina, mutta myös uhkina. Luonnon arvottamista vain hyötynäkökulmasta ja taloudellisen arvon kautta pidetään huolestuttavana. Keskustelussa nousi esiin myös pelko päästökaupan kaltaisesta tilanteesta, jossa vastuun voi välttää sopivaa korvausta vastaan. Luonnon tuottamien hyötyjen rahallisen arvon laskemista pidetään hyvin vaikeana, eikä ympäristöekonomian osaamista ole tarpeeksi. Ekosysteemipalvelunäkökulman tuominen osaksi lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja olisi monien työpajan osallistujien mielestä tehokkain keino ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi. Ekosysteemien säätelypalvelujen kuvaaminen symboleilla ja sijoittaminen kartalle auttaa ymmärtämään, mikä alue tai maiseman elementti on tärkeä kunkin palvelun kannalta. Ekosysteemipalvelujen tunnistamista ja paikantamista pidetään tärkeänä konkretian tuomiseksi, ja tässä paikkatieto nähdään hyödyllisenä apuvälineenä. Jatkuvuus ja tiedonkulun ketjujen katkeamattomuus nousivat esiin useaan otteeseen. Ekosysteemipalvelut pitäisi huomioida kaavoista ja hankesuunnittelusta aina rakentamiseen, ympäristön hoitoon ja ylläpitoon saakka, eikä tiedonkulku saisi katketa välissä. Arvottamisen kannalta ekosysteemipalvelunäkökulma nähdään työvälineenä, jolla voidaan nähdä arvot ja ympäristön tuottamat hyödyt monipuolisesti. Koska luonnon monimuotoisuuden merkitys ekosysteemien toiminnan kannalta on perusteltu, näkökulma voi auttaa korostamaan arvokkaiden luontokohteiden ja monimuotoisuuden merkitystä myös kaupunkiympäristössä. Kulttuuriympäristöjen osalta ekosysteemipalvelutarkastelu on myös mielenkiintoinen lähestymistapa, joka auttaa kokoamaan yhteen esimerkiksi paikan identiteettiin, virkistyskäyttöön ja luontoarvoihin liittyvää informaatiota. Passiivikaava ja ekosysteemipalveluvelvoitteet Työpajan ryhmissä kehittyi mielenkiintoisia ideoita. Osallistujat ehdottivat esimerkiksi kaavoihin velvoitetta tuottaa tiettyjä ekosysteemipalveluja alueella. Käytännössä kaavoissa onkin jo runsaasti erilaisia määräyksiä, jotka suoraan tai välillisesti edistävät ekosysteemipalvelujen tuotantoa, esimerkiksi virkistysmahdollisuuksia tarjoavat virkistysaluevaraukset tai hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn varatut alueet. Lisäksi voitaisiin velvoittaa vaikkapa käyttämään kasvillisuutta alueen pienilmaston parantamiseen, luomaan elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille tai käyttämään päällystetyillä alueilla vain läpäiseviä ja puoliläpäiseviä pinnoitteita. Kiinnostava ajatus on myös passiivikaava, jonka tavoitteena olisi ekosysteemipalveluiden kannalta neutraali lopputulos. Rakentamisen myötä alueen tuottamien ekosysteemipalveluiden kokonaismäärä ei siis saisi muuttua. Tämä vaatisi johdonmukaisia menetelmiä erilaisten ekosysteemipalveluiden mittaamiseen, joita jo tutkimushankkeissa kehitetäänkin. Ekosysteemipalveluissa nähdään myös mahdollisuus täsmentää ja tunnistaa erilaisten luontoselvitysten tarpeita. Nykyisin käytössä olevaa ilmausta riittävät luontoselvitykset pidetään liian epämääräisenä. Ekosysteemipalveluiden analyysin kautta voitaisiin systemaattisesti tunnistaa erilaisia hyödyllisiä prosesseja ympäristössä ja määrittää selvitys- tai suunnittelutarpeita. Esimerkiksi maa-ainesten tehokkaampi hyödyntäminen aluerakentamisessa olisi usein mahdollista, jos selvitys ja suunnitelma niiden käytöstä olisi tehty riittävän varhain. Selvityksistä suunnittelutarpeiden tunnistamiseen Ekosysteemipalvelunäkökulman soveltamista suunnittelussa on tarpeen edistää samoin kuin ymmärrystä siitä, että aihetta ei kannata käsitellä omana erillisenä konseptinaan. Kaupunkiekologisten olosuhteiden tarkastelulle maankäytön suunnittelun yhteydessä on varmasti tarve, ja sitä tehdäänkin jo monien erilaisten selvitysten muodossa. Ekosysteemipalveluita voidaan hyödyntää kattokäsitteenä, joka nivoo yhteen erilaisia selvityksiä ja auttaa tunnistamaan suunnittelutarpeita. Kyse on siis kaupunkisysteemin tarkastelusta kokonaisuutena ja resurssien kohdentamisesta järkevästi. Artikkeli perustuu osittain kirjoittajan diplomityöhön Kaupunki ekosysteemipalvelujen tuottajana kohteena Lahden Mukkula, joka valmistui 11/2012. Työn tilaajana toimi Lahden kaupungin GreenCity -hanke. Työhön voi tutustua osoitteessa 18 Kuntatekniikka 3/2013

19 Neljä elementtiä Jo vanhan ajan kreikkalaiset filosofit jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten elementtien avulla. Näitä oli neljä: maa, vesi, ilma ja tuli. Jako on edelleen käytössä. Yhdyskunnat käsittelevät näitä elementtejä joka päivä. Jos niitä ei kunnioiteta, elämän edellytykset häviävät. Kreikkalaisista Platon edusti kuten myös juutalaiset perusresurssien estotonta käyttöä, mutta Aristoteles kehotteli asettautumaan luonnon asettamiin rajoihin. Hieman yllättäen Aristoteleen periaate tuli Eurooppaan islamin välittämänä vasta 1200-luvulla, kertoo Päiviö Latvus merkittävässä kirjassaan Ymmärryksen siivet. Puhutaan fransiskaanisesta käänteestä, joka on nykyisin ollut voimistumassa. Äiti maa Maa edustaa pysyvyyttä, ja sen päälle rakennetaan. Kuten Vitruvius Pollio opastaa Caesaria ynnä muita Kymmenessä kirjassaan arkkitehtuurista, vanhat roomalaiset rakensivat kaupunkinsa luonnonkauniille ja hedelmällisille paikoille, tasapainotellen neljän elementin kanssa, varoen tuulia ja kosteutta. Idästä tulleet raakalaiset, joihin mekin kuulumme, säästivät viljelysmaat muka parempiin tarkoituksiin ja suosivat yhdyskuntien rakentamisessa karuja kukkuloita ja rämeitä. Maa kasvattaa vihermassaa, viljaa ja hedelmiä. Maan puhtaudesta ja kasvuvoimasta kannattaa kaikkien huolehtia. Kun lähiruoka tulee tärkeämmäksi, muistetaan Riikan vanha malli, että kaupungissa on ympärillään omat viljelyja laidunmaat. Assisin kaupunki Keski-Italiassa viereisestä laaksosta katsottuna. Vesi palvellen virtaa Vesi luonnehtii muutosta ja edustaa nestemäistä tilaa. Vesi on tarpeellista kaikelle elossa pysymiselle. Noin 75 prosenttia ihmisruumiistakin on vettä. Vesi on maasta poiketen liikkuvaa ja likaantuu helpommin. Vesien suojelusta ei koskaan liikaa puhuta. Suomi on onnellinen maa, kun vettä on paljon ja kaikkialla. Hyväksikäyttöaste lienee viisi prosenttia vesivoimalatkin mukaan luettuna. Tuulispää Ilma on kaasumainen aineen muoto, hyvin liikkuva ja dynaaminen. Ilman happi on perusta kaikille energian siirroille. Typpi taas pitää hapen aisoissa, etteivät reaktiot vallan riehaannu. Ilma on avainelementti, joka vaaditaan tulen palamiseen. Ilmalla ei ole mitään muotoa. Tuuli on ilman liikettä, puhaltaa mistä tahtoo. Kotiplaneettamme ilmakehä pysyy kunnossa fotosynteesin prosessilla. Kasvit yhteyttävät hiilidioksidia ja vettä, ja syntyy happea. Poltto tuottaa ilmakehään hiilidioksidia ja paineistettuna noin tuhatta muutakin eri yhdistettä. Ilmastonmuutos on joko olemassa tai sitten ei. Martti Tiuri tietää, että 1600-luvulla Thames-joki jäätyi aina talvisin. Ei mitään uutta auringon alla. Vitruvius oli tarkka tuulista. Niitä on oikeasti kahdeksan, kuten Ateenan Tuulien tornissa. Kuva Vitruviuksen pääteoksen englanninkielisestä laitoksesta The Ten Books on Architecture, s. 26. Liekkien lämpö, valkeus Tuli muuttaa kiinteän nesteeksi ja kaasuksi vapauttaen energiaa ja loistaen pimeässä. Tuli on teknologian perusväline, jopa symboli, kuten tekniikanpunainen värikin kertoo. Tulta käsittelevä seppä on mm. MIT-yliopiston merkissä. Seppä syö, seppä saa, seppä on hyvä mies, sanoo sananparsi. Tuli on muoto ilman ainetta. Tämän kolumnin väliotsikot ovat Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulusta (VK 455). Pekka Rytilä on 74-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Kuntatekniikka 3/

20 LIIKUNTAPAIKAT Tuki-Areena valmistui Raumalle kuudessa kuukaud Jäähalli katsoo tulevaisuut Tuki-Areena on raumalaisen jääkiekkoväen voimannäyttö. Myös kaupunki oli hankkeessa myötämielinen. TEKSTI JA KUVAT Matti Välimäki Rauman uudessa yksityisessä jäähallissa Tuki- Areenassa on panostettu elinkaariajatteluun ja energiatehokkuuteen. Oikkem fiin jääsuul. Noin Tuki-Areenaa voisi luonnehtia paikallisella giälel. Raumalle joulukuussa valmistuneessa, pääasiassa junioreita palvelevassa neliön harjoitusjäähallissa on kompaktissa tilassa kaksi vierekkäistä kaukaloa, pieni liikuntasali ja sosiaalitilat. Sisätiloissa käytetyt puupilarit sekä jäähalleissa harvinaiset yläikkunat luovat suorastaan elegantin vaikutelman. Jäähallin on rakennuttanut ja sen omistaa yksityinen yleishyödyllinen yritys, Tuki-Areena Oy, jonka puolestaan omistaa Raumalaiskiekkoilun Tuki ry. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja, raumalainen pitkän linjan jääkiekkovaikuttaja Rauno Mokka on toiminut hankkeen puuhamiehenä. Halli on yksityinen, mutta kaupunki on ollut hankkeessa hyvin myötämielinen. Kaupunki hoiti esimerkiksi luvat ja kaavat ja vieläpä poikkeuksellisen nopeasti. Ostamme myös veden, sähkön ja kaukolämmön kaupungilta. Olemme lisäksi kaupungin vuokramaalla, Mokka kertoo. Monipuolinen käyttäjäkunta Hankkeen kokonaisbudjetti oli 5,4 miljoonaa euroa, josta valtionapua oli Halli valmistui puolessa vuodessa, mikä kunnallisessa hankkeessa ei olisi varmaan ollut mahdollista. On tärkeää, että investoinnille saadaan heti tuottoa. Toisaalta tavoitteenamme on ollut pitää jäätuntien hinnat mahdollisimman alhaisina. Yleishyödyllisenä osakeyhtiönä emme tavoittele voittoa. Jäätunti Tuki-Areenalla maksaa illan ja viikonlopun prime time -aikaan 125 euroa, aamuisin ja päivisin euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Rauman Lukko ry:n poikaja tyttöjääkiekkoilijat sekä ringetenpelaajat ovat hallin suurin asiakasryhmä, mutta sitä käyttävät myös esimerkiksi taitoluistelijat ja erilaiset työporukat. Tuki-Areena tarjoaa lisäksi koululaisille ilmaisia jäävuoroja. Painopiste elinkaariajattelussa Tuki-Areenassa on panostettu aivan erityisesti energiatehokkuuteen, alhaisiin käyttökustannuksiin ja elinkaariajatteluun. Energiatehokkuuteen satsaaminen on järkevää, sillä tavallisesti jo vuodessa käyttökustannukset tekevät samanlaisen potin kuin investointikustannukset, Mokka arvioi. Jäähallia ei rakennettu alalla yleisellä avaimet käteen -periaatteella, vaan iso urakka jaettiin lukuisiin osahankkeisiin. Tuki-Areena Oy piti kokonaisuutta näpeissään yhdessä konsulttiyrityksen kanssa. Ratkaisun taustalla oli halumme varmistaa se, että jokai- 20 Kuntatekniikka 3/2013

21 essa een sella osa-alueella ajateltaisiin nimenomaan hallin käyttöä ja sen energia- ja kustannustehokkuutta. Avaimet käteen -ratkaisujen tarjoajilla fokus ei ole välttämättä käytön, vaan rakentamisen kustannustehokkuudessa, Mokka muotoilee. Rauno Mokka kertoo, että urakka jaettiin osahankkeisiin, koska haluttiin varmistaa myös hallin käytön kustannustehokkuus. Yksityinen on ketterä liikkeissään Mokka huomauttaa, että yksityisen yrityksen on helpompaa jakaa jäähalliurakka osaurakoihin kuin vaikkapa kunnan. Toisin kuin yksityisen yrityksen, kunnan rakentamista sitovat kilpailuttamissäännöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on paljon helpompi tilata kokonaisurakoita. Mokan mukaan Rauman Tuki-Areenaa rakennettaessa yhtenä esimerkkinä toimi Lappeenrannan UK Areena Lappeenrannassa on samantapainen kahden kentän halli. Siellä yksityinen yritys rakensi hallin, mutta kaupunki osti toisen kaukalon jään 20 vuodeksi. Kylmän ja kuuman tarkkaa yhteispeliä Rauno Mokka korostaa, että kaksi vierekkäistä kaukaloa on hyvin energiatehokas ratkaisu. Kahden vierekkäin sijaitsevan kentän käyttökustannuksissa ei ole oleellista eroa verrattuna yhden kentän käyttökustannuksiin. Ja samalla henkilökunnalla ja yhdellä jäänhoitokoneella pyöritetään yhtä hyvin kahta kenttää kuin yhtä. Tuki-Areenassa on hyödynnetty tehokkaasti myös esimerkiksi jäähallin kahden ison kompressorin hukkalämpöä. Kompressorien 30-asteisella jäähdytysvedellä hoidetaan ilman lämmitys, kuivaus sekä sosiaalitilojen lattialämmitys. Jäähdytysvedestä tehdään lämpöpumpun Kuntatekniikka 3/

22 LIIKUNTAPAIKAT avulla myös lämmintä käyttövettä. Lisäksi jäähdytysvettä hyödynnetään, kun halliosan pohjaa lämmitetään routaa vastaan. Mokka mainitsee, että jäähallin lämmitys- ja jäähdytysprosessit ovat myös tarkkaan tietokoneohjattuja. Kun esimerkiksi viimeinen jäävuoro päättyy illalla kymmenen aikaan, niin jään lämpötilan annetaan rauhassa nousta tiettyyn rajaan, mistä sitä aletaan sitten taas laskea. Ledejä ja lasereita Energiankulutuksessa oleellinen merkitys on myös jään oikealla paksuudella. Hyvä jään paksuus on milliä. Mikäli jää menee paksummaksi, niin sähköä kuluu liikaa. Jotta jää olisi hallissa kauttaaltaan ihannemitoissaan, pohjalaatan pitää olla tietenkin mahdollisimman tasainen. Meillä isossa betonilaatassa on maksimissaan viiden millin heitto, joten valu meni erittäin hyvin, Mokka kertoo. Mahdollisimman tasaisen jään saavuttamiseksi Tuki-Areenan jäänhoitokoneen kostutuslaitteissa on myös laserohjaus. Niin ikään reunajäästä huolehtivassa jyrsimessä on laserohjaus ilmeisesti ensimmäistä kertaa Suomessa. Energiatehokkuutta lisää myös se, että hallissa on käytelty led-valaisimia. Siitä on kaksinkertainen hyöty. Ledit kuluttavat vähemmän energiaa kuin muut valaisimet. Lisäksi ne eivät lämmitä ympäristöään, mistä on jäähallissa suuri etu. Yläkatsomosta on hyvä näköala kumpaank Tilankäytön maksimointia Tuki-Areenan on suunnitellut arkkitehti Esa Viitanen helsinkiläisestä Pro-Ark Oy:sta. Toistakymmentä jäähallia suunnitellut Viitanen kertoo, että kohteessa on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen tilankäyttöön. Tavoitteena oli, että jäähalliin ei jää minnekään vajaakäyttöisiä neliöitä, vaan esimerkiksi kaukaloiden laidat nuolevat tiukasti ulkoseiniä. Samoin kahta joukkuepukuhuonetta kohti on yksi yhteinen pesuhuone. Kaikista joukkuepukuhuoneista on ovet suoraan hallitilaan, jolloin niin sanotun puhtaan ja likaisen liikenteen erottelussa ei tarvita toista käytävää sisääntuloreitin lisäksi. Jäähallit tehdään usein teräsrunkoisina, mutta Rauman Tuki- Areenassa sekä pilarit että kattopalkit ovat liimapuuta. Ratkaisu luo viihtyisän vaikutelman ja vaimentaa ääntä. Mutta, kun mieleen tulee vaikkapa Laukaalla taannoin romahtanut ratsastushalli, niin mitenkäs turvallisuus? Massiivinen liimapuupalkki on yksinkertainen ja luja rakenne eikä se ole mielestäni yhtä altis suunnittelu- ja työvirheille kuin ristikkorakenteet. Liimapuun käyttö rakennuksen rungossa on tämän tyyppisessä harjoitusjäähallissa myös paloteknisesti helppoa, sillä erillistä palosuojausta ei tarvita niin kuin esimerkiksi te- Ei virta vie eikä vesi vaivaa Tuotamme yksilöllisiä ratkaisuja sade- ja sulamisvesien paikalliseen ja kunnallistekniseen käsittelyyn. Esimerkkeinä suunnittelimme ja toteutimme Raumalle KWH-hulevesikasettijärjestelmän ja Vantaalle m 3 :n Weholite- keräys- ja viivytyssäiliöt. Tervetuloa osastollemme C111! Oy KWH Pipe Ab Puhelin PL 21, Vaasa Telefax Member of the KWH Group 22 Kuntatekniikka 3/2013

Kangas osallistamisen polulla

Kangas osallistamisen polulla Kangas osallistamisen polulla 21.2.2013 Tanja Oksa Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut JYVÄSKYLÄN KANGAS Keskusta Paperinvalmistusta 130 vuotta. Tehdas suljettiin kesällä 2010 Kaupungin omistukseen

Lisätiedot

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 09.01.2013 Kaupunki sai etuosto-oikeudella 1,5 vuotta sitten,

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Onko Kankaalla tilaa luovuudelle? Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki

Onko Kankaalla tilaa luovuudelle? Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Onko Kankaalla tilaa luovuudelle? Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Vastaus: ON mutta mitä, miten, kuka, missä? Mikä Kangas on? Jyväskylän keskusta-alueen lähivuosien merkittävin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

1.10.2014. Kankaan ajankohtaiset KV 29.9.2014 Sandelin

1.10.2014. Kankaan ajankohtaiset KV 29.9.2014 Sandelin 1.10.2014 Kankaan ajankohtaiset KV 29.9.2014 Sandelin Kankaan maankäyttö ja kehittäminen 2011 2012 2013 2014 Uutta osallistumista Arkkitehtuurikilpailu selvitykset Avoimet ovet Kulttuurivisio Kaavarunko

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki

Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki KANKAAN Jyväskylän ALUEEN Kankaan KEHITTÄMINEN alueen ideakilpailu Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Puurakentamisen roadshow 14.3.2012 JYVÄSKYLÄN KANGAS Jyväskylän keskusta-alueen

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkikehityshanke. Hankejohtaja Anne Sandelin Erityishankkeet Kaupunkirakennepalvelut

Tulevaisuuden kaupunkikehityshanke. Hankejohtaja Anne Sandelin Erityishankkeet Kaupunkirakennepalvelut Tulevaisuuden kaupunkikehityshanke Hankejohtaja Anne Sandelin Erityishankkeet Kaupunkirakennepalvelut 31.1.2013 Jyväskylän merkittävin kehityshanke Kangas Keskusta Lutakko Vanha paperitehdas (30 ha) keskustan

Lisätiedot

23.3.2014. Kankaan tilannekatsaus 24.3.2014 kaupunginvaltuusto

23.3.2014. Kankaan tilannekatsaus 24.3.2014 kaupunginvaltuusto Kankaan tilannekatsaus 24.3.2014 kaupunginvaltuusto Jyväskylän merkittävin kehityshanke Kangas Keskusta Lutakko Merkittävä keskustan laajennusalue Kangas vastaa kaupungin kasvun ja vetovoiman tarpeeseen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 )

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O A R K T E S O Y, 16.04.2012 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

RAKENNE. 1. Rykmentinpuisto pähkinänkuoressa 2. Mitä tehty tähän asti 3. Rykmentinpuiston energiaratkaisu? 4. Mitä haasteita ja mitä opittu

RAKENNE. 1. Rykmentinpuisto pähkinänkuoressa 2. Mitä tehty tähän asti 3. Rykmentinpuiston energiaratkaisu? 4. Mitä haasteita ja mitä opittu RAKENNE 1. Rykmentinpuisto pähkinänkuoressa 2. Mitä tehty tähän asti 3. Rykmentinpuiston energiaratkaisu? 4. Mitä haasteita ja mitä opittu 2 9 / 4 / 2 0 1 4 V TT R E MI X - L O P P U S E MI N A A R I 2

Lisätiedot

One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen

One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen Antti Tuomainen, kaupunkikehitysjohtaja Skanska Oy Kuntatekniikan päivät 22.5.2015 Turku Esityksen sisältö Skanskasta lyhyesti Kestävä

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille Auni Haapala, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunki Viherkerroin? - Kuvaa alueen vihertehokkuutta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJEKTINUMERO 0115 12.4.2015 LARS OLSSON ARKKITEHTI KOTKAN KAUPUNKI

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 15. KAUPUNGINOSA KARHUVUORI, KORTTELI 8, TONTIT 2 JA 3 VALMISTELIJA MARJA KUKKONEN, ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI, PUH. 040 7236112 KAAVA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Maunulan keskusta Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Kaavaprosessi Nyt ollaan tässä Vireille tulosta ilmoitetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

002090 Asemakaavan muutos Piispankylä

002090 Asemakaavan muutos Piispankylä 002090 Asemakaavan muutos Piispankylä Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.1.2011 Vantaan kaupungin Yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista Vantaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 925 HAUKIVUOREN

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2015 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 Kaavan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS KESKUSTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS KESKUSTA Maakunta-aukio ALOITE Seinäjoen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 20.6.2005

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot