a saus PAINO-OSITEMENETELMÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA TEHTAALLA Jari Marjomaa 8/1990 TUTKIMUSAINEISTO JOHDANTO

Transkriptio

1 MITSÄTEHON a saus / PAINO-OSITEMENETELMÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA TEHTAALLA Jari Marjomaa Paino-osit=emit=t=auksessa t=eht=aalle saapuva puut=avara jaet=aan osit=t=eisiin vast=aanot=t=omit=t=auksessa (perusmit=t=auksessa) kuormit=t=ain arvioit=avan t=uoret=iheyden perust=eella Tukkipuun riit=t=ävä osit=t=eiden määrä on - 4 ja kuit=upuun 4 - Osit=erajojen väli on sillon 7 - kgjm Ot=oksen kokoon vaikut=t=avat= osit=t=eiden sisäinen t=uoret=iheyden vaiht=elu ja mit=t=auserän yksiköiden (nippujen Cms) määrä Osit=Ceiden määrä ei vaikut=a ot=oksen kokoon Osit=t=een liukuvan keskiarvon laskennassa Voidaan käyt=t=ää - viimeist=ä näyt=e -erän mit=t=aust=ulost=a Jos osit=t=een sisäinen t=uoret=iheys vaiht=elee paljon, on suosit=elt=avaa käyt=t=ää kymmenen mit=t=aust=uloksen liukuvaa keskiarvoa Henet=elmän eräkoht=ainen mit=t=aust=arkkuus on huomact=avast=i parempi kuin perint=eisessä paino-ot=ant=amit=t=auksessa Tarkast=usmit=t=aust=ulost=en perust=eella menet=elmän kuormakoht=ainen keskimääräinen virhe oli alle % Hit=t=aust=uloksen t=arkkuut=een vaikut=t=aa olennaisest=i se, kuinka hyvin kuormien Cuoret=iheysosit=e pyst=yt=ään vast=aanot=t=omit=cauksessa arvioimaan (mit=t=aamaan) tymässä, ja yritysten välisissä puutavaran vaihdoissa määrän ja laadun seurannan vaatimukset ovat kasvaneet Nämä seikat korostavat eräkohtaisen mittaustarkkuuden merkitystä Autokuljetuksessa kuljetusmeksujen maksuperusteet muuttuvat; siirrytään painoperusteisiin maksuihin, jolloin kuorman punnitsemine n on välttämä töntä Paino-otantamittaus soveltuu hyvin tehtaalle saapuvan kokonaispuumäärän selvittämiseen Tuoretiheyden suuren vaihtelun vuoksi eräkohtaisen tarkkuuden parantaminen lisää huomattavasti mittauskustannuksia, koska tarvittava näyte -e rien määrä (otantasuhde) nousee suureksi Paino-otantaa on mahdollista tehostaa jakamalla mittauserä ositteisiin perusmittauksessa arvioidun tuoretiheyden perusteella, jolloin tuoretiheyden hajonta ositteiden sisällä ja otoksen koko pienenevät Menetelmää kutsutaan paino-ositemittauks eksi Tutkimuksessa tarkastellaan paino-ositemittauksen teoreettista taustaa ja menetelmän tarkkuuteen vaikuttavia seikkoja tutkimustulosten perusteella sekä esitetään ohjeet paino-ositemittauksen suorittamiseksi TUTKIMUSAINEISTO JOHDANTO Paino-otantamittauksessa puutavaraerän tilavuus määritetään punnitsemalla koko erä vastaanottomittauksessa - jota tässä kutsutaan Perusmittaukseksi - ja muuntamalla tämä mittaustulos tilavuudeksi näyte-erien mittaustuloksista lasketulla keskimääräisellä tuoretiheysluvulla Tehtaallamittauksen kehittämistarpeet ovat asettaneet uusia vaatimuksia mittausmenetelmille Luovutusmittaus tehtaalla on lisään - Tuoretiheyd e n vaihtelun selvittämiseksi Metsätehon jäsenyrityksiltä kerättiin koko maan kattava p ainomittausaineisto Aineisto on mitattu vuosina - nippu-, osaupotusmenetelmää tai pölkyittäin mittausta ja punnitusta käyttäen Mitattuja nippuja on yhteensä 7 7 Osa aineistosta on mitattu paino-ositemittausta käyttäen Tätä aineistoa käytettiin tuore tiheysos i tteen määr i tys tarkkuuden selvittämiseen l

2 Puutavaralajien tuoretiheyksien alueelliset vuodenajoittaiset keskiarvokäyrät perustuvat tutkimukseen, jonka Metsäteho on tehnyt Metsäalan Kuljetuksenantajien ja Suomen Kuormaautoliitto ry:n pyynnöstä Tutkimuksessa käytettiin em aineiston lisäksi jäsenyrityksiltä kerättyjä viikoittaisia ja kuukausittaisia puutavaralajien tuoretiheyksien keskiarvotietoja Otoksen koko, \ 7 - ; - --r r r I ~ t -~ t - ---~ t ----= ~ f ~ l : t ; ; T r- - -! i ~--- -(- - -! i T T - r t- -~ ~ - - :: ~:_:: : : : :- ~:~:~:::: : ::::::r::~:~:~:t: : :::::[:~:~:~:::: : : :: :J~:~:~:::r:::: : ::I~:~:~::[ : : :~ JO -~ : ;--- -; ;---- ; - ot==~==:===~f;~t:~~~~~~~~=~~~~~~~i:~~~l!~g\, \ OSITETIU OTANTA PAINOMITTAUKSESSA 7 7 \ 7 Nippujen määrä Ositetun otannan periaatteet Ositetussa otannassa perusjoukko (mittauserä, puutavaralaji tms) jaetaan ennakkoinformaation perusteella toisensa poissulkeviin osiin eli ositteisiin ja jokaisesta osasta poimitaan otos Otantasuhde voi vaihdella ositteittain (Pahkinen & Lehtonen ) Mittauserän yksiköt (nippu, kuorma tms) tulee jakaa ositteisiin siten, että tuoretiheyden hajonta ositteiden sisällä on mahdollisimman pieni Ositteista laskettujen keskiarvojen tulee toisaalta poiketa riittävästi toisistaan Silloin päästään samalla otosmäärällä huomattavasti parempaan tarkkuuteen kuin osittamattomassa otannassa, koska ositteiden välinen hajonta ei vaikuta otoksen määrään Ositteiden määrän lisääminen pienentää yleensä ositteiden sisäistä hajontaa Lisäosituksen tuoma hyöty pienenee kuitenkin nopeasti, kun ositteiden määrä lisääntyy Yleensä jo muutamien ositteiden käyttö tuottaa valtaosan siitä hyödystä, joka ositteiden määrää lisäämällä on saavutettavissa yksinkertaiseen satunnaisotantaan verrattuna (Liedes & Manninen 74) Otoksen koon määritys eri kiintiöintimenetelmillä Kuva Otoksen koon riippuvuus mittauseran koosta ja ositteiden keskihajonnasta Otoksen koko: n N Suhteellinen kiintiöinti Suhteellista kiintiöintiä voidaan käyttää, kun ositteiden sisäiset hajonnat ovat suunnilleen yhtäsuuret Otantasuhde on silloin ositteissa sama termi :ENhShl on Otoksen koko ositteessa h: nh - n Optimaalinen kiintiöinti Optimaalista kiintiöintiä käytetään, kun ositteiden sisäiset hajonnat poikkeavat merkittävästi toisistaan Otantasuhde ositteessa määräytyy nippujen määrän ja tuoretiheyden hajonnan perusteella Otoksen koko: n- Otoksen koon laskentatapa riippuu siitä menetelmästä, jolla otos jaetaan (kiintiöidään) eri ositteiden kesken Paino-ositemittauksessa voidaan käyttää kahta vaihtoehtoista kiintiöintimenetelmää: suhteellista ja optimaalista (Neyman-) kiintiöintiä d t + :ENhShl Jos otantasuhde on < %, nimittä j ässä tarpeeton Yleistä Otoksen koon laskentaa varten on tunnettava tai arvioitava mittauserän kuormien tai nippujen määrä, jakauma eri tuoretiheysositteisiin sekä kunkin ositteen sisäinen hajonta d~ t + :ENhShl Jos otantasuhde on< %, termi :ENhShl on nimittä jässä tarpeeton Otoksen koko ositteessa h: nh - NhSh :ENhSh n Yhtälöiden selitykset: n N nh Nh Sh d t mittauserän otoksen koko mittauserän yksiköiden määrä otoksen koko ositteessa h ositteen h yksiköiden määrä ositteen h keskihajonta sallittu virhe todennäköisyystasoa vastaava t-jakauman arvo

3 Jos mittaustuloksen sallittu virh e ilmo i tetaan prosentteina, on myös ositteen keskihaj onta ilmoitettava prosentteina Suhteellinen otoksen koko, \ ~-, : : - -, - - -,-,:- - : -, : Otoksen kokoon vaikuttaa s~~s mittaus e r ä n yksiköiden määrä ja ositteiden hajonta ( kuva ) Jos ositteiden hajonta on sama kaikissa ositteissa, ositteiden määrä ja mittauser ä n yksiköiden jakautuminen eri ositteisiin ei vaikuta otoksen kokonaismäärään 7 4 : L ~--~----~==~=== j "=- = =- -= a~~-ö~-r~e-;et~t~ I;ne~ n~ : PAINO-OSITEMITTAUKSEN VAIHEET Perusmittaus Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino punnitaan ajoneuvovaa ' alla Kokonaispainosta vähennetään ajoneuvoyhdistelmän taarapaino, joka on esim viiden viimeisen tyhjänä punnitun tuloksen keskiarvo huomioon ottaen ajoneuvoyhdistelmä n varustus Tulokseksi saadaan kuorman painon likiarvo Kuorman kehystilavuus mitataan nipuittain Kehystilavuus muunne taan kiintotilavuudeksi käyttämällä arvioitua kiintotilavuusprosenttia Veto- ja perävaunu punnitaan erikseen, jos ne sisältävät eri puutavaralajia tai tuoretiheydeltään selvästi erilaista puuta Kuorman tuoretiheyden likiarvo on kuorman painon ja kiintotilavuuden suhde Tämän likiarvon perusteel la määräytyy kuorman tuoretiheysosite Näyte-erän arvonta Näyte-erä tulee valita satunnaisesti ositteen otantasuhteen mukaisesti Näyte-erä tulee arpoa ajoneuvoyksiköittäin tai nipuittain Näyte-e rän tai kuorman ositetta ei saa muuttaa näyte-erän arvonnan jälkeen Ositteiden määr ä Kuva Otoksen koon riippuvuus ositteiden maarasta teoriassa seka todellisen paino~itemittausaineiston mukaan (otoksen koko osiltamattomassa otannassa = ) TUORETIHEYSOSITTEET JA OSITTEEN SISÄISEEN TUORETIHEYDEN VAIHTELUUN VAIKUTTAVAT SEIKAT Ositteiden määrä ja ositerajat Tutkimusaineiston puutavaralajeittaisen tuoretiheyden vaihteluvälin ja ositteen määri tystarkkuuden perusteella tukkipuun osittei den riittävä määrä on - 4 ja kuitupuun 4 Ositerajojen väli on silloin keskimäärin 7 - kg/m Ositerajat sijoitetaan absoluuttisesti tai suhteellisesti tasavälein Jos kuormakoh tainen tilavuus pyritään määrittämään samalla suhteellisella tarkkuudella kaikissa os it teissa, tulee ositerajat asettaa suhteelli sesti tasavälein Näyte-erän mittaus : Näyte-erän tuoretiheys mitataan mahdollisimman pian perusmittauksen jälkeen esim upotuspunnitusmenetelmä llä, ja näyte-erästä mitatulla tuoretiheysarvella päivitetään kyseisen ositteen - havainnon liukuvaa keski arvoa Jos tuoretiheys poikkeaa ositteen liukuvasta keskiarvos ta enemmän kuin ±4 prosenttia, on syytä aina tarkistaa mittaustuloksen oikeellisuus (Virkesmätningsrådet 7) Tuloksen laskenta Ajoneuvoyhdiste lmä punnitaan tyhjänä kuorman purkamisen jälkeen, ja lasketaan tarkka kuorman paino Ajoneuvoyhdistelmän taarapaino Voidaan määrittää myös satunnaisotantaa käyt täen Silloin on kuitenkin otettava huomi oon ajoneuvoyhdistelmien suuret painonvaihtelut lumisena aikana Kuorman kuorellinen kiintotilavuus on kuorman painon ja ositteen liukuvan tuoretiheyskeskiarvon suhde Ositteiden lisäämisen vaikutus tuoretiheyden hajontaan ja menetelmän tarkkuuteen pienenee nopeasti ositteiden määrän kasvae s sa (kuva ) Jos kuorman nippujen tuoretiheyserois t a tai perusmittauksen mittausvirheistä johtuva ositteiden sisäinen hajonta on suuri, lis äesitteen suhteellinen hyöty jää hyvin pieneksi Ositteen määritystarkkuus perusmittauksessa Kuorman tuoretiheysesitteen määritystarkkuu teen vaikuttavat - punnitustarkkuus - kehystilavuuden mittauksen tarkkuus ja - keskimääräisen tiiviyden arviointitarkkuus Aj oneuvovaa' at ilmoittavat punnitustuloksen yleensä ± kg:n tarkkuudella Painon mittauksen maksimivirheenvaikutus tuoretiheyden likiarvoon on siten merkityksetön

4 Kun kehystilavuutta mitataan, on kuormatilan leveyden mittaus tarkkaa; kuorman korkeuden ja pölkkyjen keskipituuden mittauksessa syntyy virhettä cm:n virhe kuorman korkeuden mittauksessa aiheuttaa keskimäärin %:n virheen tuoretiheyden likiarvon määrityksessä Keskipituuden mittauksessa cm:n virhe aiheuttaa noin - 4 %:n virheen tuoretiheyden likiarvoon Kuorman sisäinen hajonta ja perusmittauksen mittausvirheet lisäävät tuntuvasti otoksen kokoa (kuva, s ) verrattuna teoreettiseen tilanteeseen, jossa kuorman sisäistä vaih telua ei ole ja jossa mittausvirheet eivä t vaikuta ositteen määrittämiseen Viiden ositteen todellinen otoksen koko on kuitenkin noin 4 % pienempi kuin osittamattomassa otannassa Kuorman keskimääräisen kiintotilavuusprosentin arvioinnissa ± yksikön virhe aiheuttaa noin 7 - %:n virheen tuo retiheyden likiarvoon TUORETIHEYDEN VAIHTELU Kuorman ja ositteen sisäinen tuoretiheyden vaihtelu Ositteen sisäiseen tuoretiheyden vaihteluun vaikuttaa merkittävästi myös kuorman nippujen tuoretiheyden vaihtelu Tutkimusaineistossa kuorman nippujen välistä tuoretiheyden hajontaa ei tutkittu, mutta toimitusalueittain (kunnittain) lasketut nippujen keskimääräiset tuoretiheyden hajonnat olivat 4 - % Paino-ositemittausaineistosta laskettiin otantanipun tuoretiheyden ja vastaavan kuor man tuoretiheyden erotus, joka kuvaa kuorman sisäisen hajonnan ja perusmittauksen mittaus ja arviointivirheiden suuruutta Puutavaralajeittain tuoretiheyserojen hajonta oli 44 7 kg/m, kun vastaava tuoretiheyden hajo,ta oli kg/m Perusmittauksessa yleinen virhe on systemaattinen kuormien "sovittaminen" tuoretiheyden vaihteluvälin keskimmäisiin ositteisiin, ts kevyiden kuormien tilavuus aliarvioidaan ja painavien kuormien tilavuus vastaavasti yliarvioidaan (kuva ) Tuoretiheyden vaihteluun vaikuttavat seikat Puutavaralajin tuoretiheyteen vaikuttava t lukuisat eri asiat Ulkoisesti vaikuttavat mm kasvupaikka, hakkuun ajankohta, varastointiaika, varastopaikan sijainti ja s ää olosuhteet, kun taas sisäisesti mm puun järeys, sydänpuun osuus, pölkyn sijainti rungolla, oksaisuus ja rodulliset ominaisuu det Tuoretiheyserojen perusteella on muodostettu kolme aluetta: Etelä- ja Itä-Suomi, LänsiSuomi sekä Pohjois-Suomi Tuoretiheyde n vaihteluväli sisältää % havainnoista ja prosentti tuoretiheysj akauman äärilaitojen havainnoista on vaihteluvälin ulkopuolel l a (taulukko) Tuoretiheyksien keskimää räiset alueelliset erot eivät ole kov in suuria Tukkipuun tuoretihey den hajonta on huomattavasti pienempi kuin kui tupuun K i tupuun tuore tiheyden hajonta on Pohjois-Suomessa selvä sti suuremp i kuin Etelä- ja Itä-Suomessa Vuodenajoittainen vaihtelu selittää puutavaralajien tuoretiheyden hajonnasta keskimäärin % Puutavaralajin pituus tai pölkkyjen keskikoko ei tutkimusaineiston perusteella merkittä västi vaikuta tuoretiheyteen Tu t k i musaine is ton maa ra, kesk i mää r äise t t uor etiheydet ( koko a i ne is to, tuore j a puo l iku i v a) j a tuo r e t iheyden va i h t eluväli seka keskihajonta a luei t tain ja puutavara ajei t tain TAUWKKO Ero, kg/m! Män t y tuki t tuki t, * Män t yk u i tupuu E ku itu puu Tuoretiheys, kgjm Nippuja keskiaar i n koko,, (tuore/ aineisto puolik) vaihteluväli Keski hajon ta ETELÄ- J A I TÅ-SUOMI - Puutavaraaj i Tuore t iheys, kg/m Kåntytukit HAntykuitupuu Koivu ( - (/) (/4) (77/747) (/77) ( /7 ) (/) ( ) (/7) ( /74) ( - - ) LÄNSI-SUOMI KAntytuki t Hantykuicupuu Koivu -- POHJOIS-SUOM I Kuva Perusmittauksessa kuormasta mitatun tuoretiheyden lilciarvon ja otantanipusta mitatun tuoretiheyden erot puutavaralajeittain 4 Kantytukit Kåntykuitupuu Koivu ) (4/7) (/7) ( /)

5 IIAVUJroiTOPOO Tuore tiheys, kg/ m, : : : : ltoivujroitopoo Tuoretiheys, kgfm r- - r - : : - Itä-suomi ; ~ ~ i i i------i i--- i = Länsi - s uomi + Po hj o is-suomi -~----- ""r-~:: :~:~ ~:T:::::r: :~:~:~:~r:: :r:~r::::;: N::::::a=a~~---, ---- ; - : ~ ~----- [ i - - t ---~--- - j 7 7 : l l -~-- - l t ~ i l! ~ r i ~ l ---~ ~ -- ; ; ;!!! ;_- ----~--- = : : : --! ~-----~-----~ = : : : - ;! : ~ - ~ - +- t t Ituuka usi Ituuk ausi MÄNTY-, ltoosi - JA ltoivutoltlti, koko maa Tuoret ihe ys, kg;m ~,_:,r:_: :~::::::::::~ : : :::~:~::_ :~: : :: - : - - ~, - - mäntytuk i t kuusi t uki t t- i ko ivu t ukit oo - - ;- L~---- ~-- ;:; l - + ; ; - t ' - r- r-- - -:- -:- - : -----~----: ~ Kuva 4 Tuoreen kuilupuun vuodenajoittaiset tuoretiheyden keskiarvokayrat alueittain ja tukkipuun vastaavat lcayrat koko maata kohti +-~--~--+-~--~--~-+--~~~~~ 7 Ituuk aus i fuoretiheyden vuodenajoittaisen vaihtelun huomioon ottaminen Kuitupuun keskimääräinen tuoretiheys on kesällä - kg pienempi kuin talvella, kun taas tukkipuun tuoretiheys vaihtelee vuodenajoittain selvästi vähemmän Tuoretiheys muuttuu nopeimmin huhti-toukokuussa ja loka marraskuussa (kuva 4) y Puoliku ivan koivukuitupuun tuoretiheys on keskimäärin - 7 kg/ml ja havukui tupuun - kg/m l pienempi kuin tuoreen puutavar an tuoretih eys Todelliseen tuoretiheyden VUodenajoittaiseen vaihteluun puun vastaanot topisteessä vaikuttavat luonnollisesti myös puutavaralajien kuivuusasteiden määräsuhteet eri vuodenaikoina Tuoretiheyden vuodenajoittainen vaihtelu Vaikuttaa kuormien määrään eri ositteissa sekä tuoretiheyden keskiarvoon ositteen sisällä Se tulee ottaa huomioon otannan suunnittelussa ja tuloksen laskennassa Kun liukuvan keskiarvon laskentaan käytetään n viimeisintä havaintoa, ositteen keskiarvo vaihtelee %:n todennäköisyydellä välillä: ± _s_ vn jossa S- esitteen keskihajonta (%) Jos ositteen sisäinen hajonta on suuri (yli %), on syytä käyttää viimeisimmän näyte erän liukuvaa keskiarvoa Silloin tuoreti heyden satunnaisvaihtelun (kuorman sisäisen haj onnan) vaikutus ositteen keskiarvoon jää pieneksi, mutta tuoretiheyden vuodenajoittainen vaihtelu tulee otetuksi huomioon Sil loin kun ositteen sisäinen hajonta on pieni tai sinä aikana, jolloin puutavaran tuoreti heys muuttuu nopeasti, voidaan käyttää vähintään kolmen näyte-erän liukuvaa keskiarvoa MUITA NÄKÖKOHTIA Lumi ja jää Tuoretiheyden vuodenajoittaisen vaihtelun Vaikutus ositteen sisäiseen keskiarvoon on Pieni, mutta sillä on merkitystä menetelmän kuormakoh taiselle tarkkuudelle Käyttämällä muutaman viimeisimmän näyte-erän liukuvaa keskiarvoa pystytään ottamaan huomioon tuoretiheyden ajallinen muutos Lunta ja jäätä on puutavarakuormissa yleises ti tammi-maaliskuussa Silloin lumen ja jään osuus nipun painosta on Keski-Ruotsissa teh dyn tutkimuksen mukaan keskimäärin %, mutta suurimmillaan osuus voi olla yli % (Björklund )

6 Paino-otantamittauksessa lumi ja jää aiheuttavat systemaattisen virheen puutavaraerän tilavuuteen, joten niiden vaikutus on eliminoitava perusmittaus- tai otantanippujen mittausvaiheessa Perusmittauksessa kuormassa olevan lumen ja jään paino voidaan arvioida silmävaraisesti ja vähentää kuorman painosta Silloin näyteerän mittauksessa otantanipun tilavuus ja paino on mitattava ilman lunta ja jäätä PÄÄTELMIÄ Paino-ositemittausmenetelmä lhi on mahdoll ista tehostaa huomattavasti perinteistä otantaan perustuvaa tehtaallamittausta Kun mittausyksikön erän tuoretiheyden keskihajonta osittamalla alenee %:sta %:iin, otoksen koko pienenee kolmannekseen Osittamattomaan paino-otantaan verrattuna myös menetelmän kuormittainen tarkkuus on merkittävästi parempi Jos lumi- ja jäävähennystä ei tehdä perusmittausvaiheessa, on otantanipun paino punnittava lumineen ja jäineen Nipun tilavuus mitataan siinäkin tapauksessa ilman lunta ja jäätä Kuorman tuoretiheysositteen määrityksessä on meneteltävä vastaavasti kuin näyte erien mittauksessa Perusmittauksessa on tärkeää myös kuorman keskimää r ä isen tiiviyden arviointi Jos kiintotilavuuden laskennassa käytetään samaa kiintotilavuusprosenttia, ositteiden tuoretiheyden hajonta saattaa muodostua suuremmaksi kuin koko mittauserän hajonta Silloin todellinen mittaustarkkuus huononee osittamisen vaikutuksesta Mittaamalla näyte-erän tilavuus pölkyittäin, ts nappuloimalla, pystytään eliminoimaan lumen ja jään vaikutus puutavaraerä n tilavuuteen Nipussa olevan lumen ja jään poistaminen sulattamalla upotuspunnituksessa on hankalaa, sillä nipun sisällä olevan jää n sulaminen saattaa kestää jopa vuorokausia Suuri osa lumesta sulaa kuitenkin upotusaltaassa nopeasti Lumi vaikuttaakin nipun tilavuuspainoon kaikkein eniten, sillä pakkaslumen tiheys on vain - kg/m Jään tiheys sen sijaan on noin kg/m Menetelmän kuormittaiselle kokonaistarkkuudelle on tärkeää, ettei perusmittauksessa ole mittaajakohtaisia systemaattisia virheitä Niitä voidaan karsia paitsi mittaajien valvontaa tehostamalla myös käyttämällä perusmittauksessa kehystilavuuden ja pinotiiviyden mittaukseen kehitettyä laitetekniikkaa, esim video- tai lasermittauslaitteita Kuormittainen tarkkuus Yksittäisen kuorman tilavuuden mittausvirheeseen vaikuttavat perusmittauksen tarkkuus ja osituksesta aiheutuva menetelmän sisäinen virhe Osituksesta aiheutuva teoreettinen maksimivirhe on ±(luokkaväli : ) ja keskimääräinen virhe siten 7 - kg:n luokkaväleillä % Käytännössä ositteen sisäistä virhettä saattaa lisätä myös liukuvan keskiarvon vaihtelu ositerajojen sisällä Kuorman ositteen määritystarkkuus vaihtelee menetelmittäin, mutta perusmittauksen virhe on luonnollisesti huomattavasti suurempi kuin osituksesta johtuva virhe Suppeasta painoositemittauksen tarkastusaineistosta laskettu perusmittauksen kuormakohtainen keskimääräinen virhe oli ± % ja maksimivirhe % Menetelmän kokonaisvirhe oli keskimäärin ± 7 prosenttia ja maksimivirhe % Tarkastusaineisto sisälsi koivu- ja havukuitupuuta Metsäteho Review Ositettua otantaa voidaan soveltaa myös laadun arvioinnissa Kuormat jaetaan perusmittausvaiheessa silmävaraisen arvion perusteel la nipuittain laatuositteisiin, joiden raakkiprosentit tms lasketaan näyte-erien mittausten perusteella Pelkästään paino-ositemittauksella saadaan luotettavaa tietoa puutavaralajin tärkeästä laatuun vaikuttavasta seikasta, tuoreusasteesta Lähteet: BJÖRKLUND, L Snö och is i massavedsleveranser Sveriges lantbruksuniversitet Institutionen för virkeslära, Rapport nr Uppsala LIEDES, M & MANNINEN, P 74 Otantamenetelmät Oy Gaudeamus Ab Helsinki PAHKINEN, E & LEHTONEN, R Otantaasetelmat ja tilastollinen analyysi Oy Gaudeamus Ab Helsinki Virkesmätningsrådet 7 Virkesmätning genom stickprov Stockholm Asiasanat: Puutavaran mittaus, tehtaalla, paino-ositemenetelmä / UTILIZING STRATIFIED SAMPLING FOR WEIGHT MEASUREMENT OF TIMBER AT THE MILL METSÄTEHO ISSN CX74 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 4 (Fabianinkatu B) HELSINKI Puhelin () HElS PAINOVALMISTE J