10/1978. PUUTAVARAN MITrAUS RUOTSISSA. Olavi Pennanen
|
|
- Ville Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 10/1978 PUUTAVARAN MITrAUS RUOTSISSA Olavi Pennanen
2 MITSATIHO Opastinailta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 10/ /1978 PUUTAVARAN MITTAUS RUOTSISSA Olavi Pennanen Sisällys Sivu 1 J 0 HD.AN'TO, 2 2 PUUTAVARAN MITTAUSORGANISAATIO MITTAUSTAVAT JA NIIDEN KÄYTTÖ Pinomittaus Ttlltin mittaus Sahan.hakkeen mittaus, Otantam.i. ttaus Mittaustapojen käyttö T.ARKA.STU~'JVI'AUS 10 5 MITl'AUSKUST.ANNUKSE!'r 10 6 P.ÄÄ.TW1IÄ 11 KIRJ'.AIJ.,I sut.j'.iwi' A,,, 12
3 2 1 JOHDANTO Esitys perustuu Mittausneuvoston Ruotsiin, Sundsvalliin suorittaman matkan yhteydessä tehtyihin havaintoihin. 2 PuuTAVARAN MITTAUSORGANISAATIO Puutavaran mittausta Ruotsissa suorittaa erillinen organisaatio, jota eri mittausosapuolet yhteisesti johtavat. ovat vain puun myyjä ja ostaja. Varsinaisia mittausosapuolia Muilla osapuolilla on vain puheoikeus ilman päätösvaltaa. Mittauskysymyksiä käsittelee ylinnä maatalousministeriö. Sen alaisen Skogsstyrelsenin (ylin valtion metsäorganisaatio, joka valvoo yksityismetsätaloutta) tehtävänä on laatia mittausta koskevat säännökset. koskevat vain luovutusmittausta. Ne Sen lisäksi Skogsstyrelsen tutkii ja kehittää mittausta sekä valvoo mittausmääräysten noudattamista. ( Kuva 1) Mittausneuvoston (Virkesmätningsrådet, VMR) tehtävänä on pyrkiä oikeudenmukaiseen, käytännölliseen, taloudelliseen ja mahdollisimman yhdenmukaiseen mittaustoimintaan. Siihen liittyvät myös selvitykset ja tutkimukset. Mittausneuvosto laatii suositeltavat mittausohjeet niille puutavaralajeille, joista ei ole säädetty laissa. tuina myyjät ja ostajat. Lisäksi Mittausneuvostossa ovat edustet- jäseniä Metsäteollisuuden yhteistoimintalautakunta, saavat asettaa Domänverket, Metsänomistajien valtakun- nallineq järjestö sekä Saha- ja puutavaran vientijärjestö. Mittausyhdistysten (Virkesmätningsförening, VMF, yhteensä 8 kpl) tehtävänä on mitata puutavara luotettavasti, puolueettomasti ja yhdenmukaisesti. Yhdistyksen jäseneksi hyväksytään puutavaraa jalostava tai puu- kauppaa suorittava henkilö tai yhteisö. Mittausyhdistyksen hallituk- sessa on sama määrä myyjien ja ostajien edustajia sekä puolueeton puheenjohtaja. Myös työntekijäin voivat olla läsnä kokouksissa. ja puutavaran kuljettajain edustajat He eivät osallistu päätöksiin. nössä mittausta johtaa mittauspäällikkö. Mittausyhdistyksen tarkastuspiirejä lukuun ottamatta yksi kokonaisuus. Käytänalue on
4 3 JORDgRUKSOEPARTE MEN TET ( ~AATA LOUSHI NISTERIÖ ) SKOGSSTY~ELSEN II ' PUUTAVARAi<AUPAI~ VI~~ESMÄTNINC,SRftOET OSAPUOLET <MITTAUS NEUVOSTO) 1 VI RKESMÄTfU NGS FöRHI I 1 GARNA (MITTAUSY HDIS TYKSET) 1-1 S 1{ 0 GSBRU, ET S [l/\taccthral (ATK-!<ESKUS) Kuva ' Puutavaran mittausorganisaatio Ruotsissa Säännösten mukaan tulee mittausyhdistysten jäsenten antaa puutavara (havusahapuu ja massapuu) yhdistyksen mitattavaksi. Erikoisluvalla osapuolet saavat itse mitata puutavaran. Mittausyhdistys mittaa tarvittaessa myös ulkopuolisten puutavaran. tasivat 90 %pyöreästä puusta ja 65 Vuonna 1974/75 yhdistykset mit- %sahanhakkeesta. Mittaustuloksen laskenta on suurelta osin keskitetty yhdelle atk-keskukselle,sdc:lle (Skogsbrukets Datacentral). tettävästä puumäärästä noin 70 Koko maassa vuosittain käy- %lasketetaan SDC:ssa. SDC:n jäseniä ovat metsäteollisuusyhtiöt, Domänverket sekä kaikki mittausyhdistykset. Pienet yritykset ovat järjestöjensä kautta edustettuina. SDC:n hallituk- sessa on yhtä paljon myyjien ja ostajien edustajia. 3 MITTAUSTAVAT JA NIIDEN KÄYTTÖ 3.1 Pinomittaus Pinot mitataan pääpiirtein samalla tavoin kuin meillä, leveyden, pituuden, korkeuden ja pinotiheyden avulla. leveys) tasataan silmämäåxäisesti. taan huomioon yhteensä 11 tekijää. meillä käytössä oleva menetelmä. Pölkkyjen vaihteleva pituus (pinon Pinotiheyden määrittämisessä otese on siten monimutkaisempi kuin
5 4 Kuitupuun laatua arvioitaessa otetaan huomioon hiili, noki, vieraat esineen, laho, minimimitat, karsinnan laatu ja puulaji. on tarkkaa. Koko mittauserässä ollakseen mittauskelpoinen saa olla vain tietty osuus raakkia. 3.2 Yleensä määrittely Raakin osuus vähennetään tuloksesta. Tukin mittaus Tukin tilavuus määritetään yksin kappalein läpimitan ja pituuden perusteella. Läpimitta voidaan mitata joko latvasta (toppmätning, to), kes- keltä (mittmätning, mi) tai Erilaisten mittaustapojen molemmista päistä (topprotmätning, tr). käyttö on keskittynyt alueittain. Kuoren päältä mitattaessa määritetään myös kuoren osuus. Tukissa olevien vikojen vuoksi tarvittaessa lyhennetään pituutta alennetaan läpimittaa. tai Lyhennys voi aiheutua esimerkiksi mekaanisesta vauriosta, mutkasta, haarautumesta tai lahosta. Läpimittaa alennetaan es imerkiksi lenkouden vuoksi. Mittauserän puumäärä lasketaan kiintomitaksi (m3f). Mittaustuloksessa ilmoitetaan läpimitan mittauskohta lyhenteellä. Tukkien laatu arvioidaan sahatavarana kolmeen eri luokkaan (U/S, V ja VI, kuva 2). Myös erikoislaatu voidaan erottaa. siitä saatavan sahatavaran perusteella. Arvio tapahtuu erikseen kummas- takin sydäntavaraosasta (tukin puolikkaasta). ehtoja muodostuu kuusi kappaletta. Mittaaja arvioi tukin laadun Siten tukkien laatuvaihto- Sahatukit hinnoitellaan laatumääri- tyksen mukaan. 3.3 Sahanhakkeen mittaus Sahanhake mitataan Ruotsissa yleensä samalla tavoin kuin meilläkin, irtomittana laatikossa (kuormassa). prosenteilla. Se muutetaan kiintomitaksi kiintomitta- Laatuvaatimukset kohdistuvat palakokoon ja kuoren osuuteen.
6 5 Unsol"ted U/S Puolikvinta PuoU.s ekste U/S, VI a U/S, V ICokokvinte v Erikoistukki Kvfnteseksta V, VI Kokoseka te VI Kuva 2. Havutukkien laatuluokkayhdistelmät Kuva 3. Näytekuorman mittaus yksin kappalein rautatien varressa (pituus sekä läpimitat molemmista päistä). Kaikki valok. Metsäteho
7 6 3.4 otantamittaus Otantamittauksen käyttö Ruotsissa on laajaa. ovat autokuormat. Yleensä otannan kohteena Otantaan on saatu suuret kuormamäärät yhdistämällä hallinnollisesti samanlaiset kuormat yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimer- kiksi kaikki toimituspuu (leveransvirke), joka käsittää eri metsänomistajien puutavaraeriä, on yhdistetty samaksi ositteeksi (kollektiiviksi). Otantamittauksessa käytettävät perusmittaustavat ovat: = kuormien lukumäärän laskenta T = pinomittaus (travmätning) U V = punnitus S = kappaleittainen ( uppräkning) (vägning) mittaus (kuitupuu tai tukit) (stockmätning) Lisäksi lyhenteissä esiintyvä B-kirjain tulee sanasta bedömma (pinotiheyden ja kiintomitan määritys). Eri mittaustapoja on yhdistetty otantaan seuraavasti. US-s UT - ja UTB-mittaus: kiintotilavuuden Kuormien lukumäärän laskenta ja näytekuormista Ja laadun määritys joko kappaleittain tai pinojen kiintomittauksella. TS-mittaus: Kuormien mittaus pinoina (kehysmittaus) ja näytteistä kappaleittaisella mittauksella kiintotilavuus ja puutavaran laatu. VS~ttaus: Kuormien punnitus sekä yksin kappalein kuutioiduista näyt- teistä kuormien tuoretiheys, jolla kokonaispaino muutetaan kuutiometreiksi. UTS~ttaua: Kuormien lukumäärien laskenta ja I vaiheessa arvottujen näytekuormien pinomittaus sekä II vaiheessa arvottujen näytekuormien kappaleittainen mittaus. TTS-mittaus: Kuljettajan suorittamana arv10 kuorman puumäärästä ja I vaiheen näytekuormista pinomittaus ja II vaiheen näytekuormista kiintotilavuuden ja laadun määritys kappaleittain mittauksella.
8 7 3.5 Mittaustapojen käyttö Koko Ruotsin alueella käytettiin vuonna 1976/77 seuraavasti. eri mittaustapoja Mittaustapa Lukumäärien laskenta US- ja UTB-mittaus Pinomittaus (myös hake) TS-mittaus (myös TTS) Punnitus VS-mittaus Kappaleittainen mittaus (tukit) Osuus, % mitatusta puumäärästä milj. m3 kuoretta (m3 f) = 100 % Sundsvallin mittausyhdistyksen alueella mitattiin seuraavasti (1976/77). Mittaustapa Osuus, % mitatusta puumäärästä Pinomittaus Kappaleittainen mittaus (tukit) UT--mittaus UTS--mittaus TTS--mittaus US-mittaus TS-mittaus VS-mittaus 9 milj. m3 kuoretta (m3 f) = %
9 8.. Otantamittaustapojen osuus on suuri varsinkin Sundsvallin mittausyhdistyksen alueella, joka kuvaa Pohjois-Ruotsia varsin hyvin. Kaksivaiheiseen otantaan perustuvien menetelmien (TTS- ja UTS-mittaus) käyttö laajentunee nykyisestään Myös tukkien mittauksessa käytetään kuormittaista otantaa, jossa perusmittauksena voi olla kehysmittaus. Useampaa puutavaralajia sisältävistä kuormista tehdään eri tavaralajien osuuksista arvio, jota sitten tarkennetaan näytteillä. Pinomittausta käytettäessä saadaan ilmeisesti eri laatuosat paremmin määritettyä kuin painomittauksella. Siitä saattaa johtua myös painomittauksen niinkin vähäinen käyttö. Mittauspaikkatyyppien käyttöosuudet olivat vuonna 1976/77 seuraavat. Mittauspaikka Koko maa Sundsvall, VMF Metsä Autotien vars1. Rautatien varsi Uittoväylä Erotte1u Teollisuuslaitos Osuus, % puumäärästä Yhteensä 100 % 100 %
10 9 Kuva 4. Näytekuormien erilläänpito ja 7ksilöinti on tärkeää, kun otanta suoritetaan yhteisesti useille puutavaraerille Kuva 5. Mittaustietojen kirjaus lävistyskortille. Lähiaikoina mittalomakkeet sekä lävistyskortit korvataan elektronisilla tallentimilla Kuva 6. Satunnaisesti valitut tukit, joista tarkastu.s mittaaja kontrolloi mittaajien työn tarkkuutta
11 10 4 TARKASTUSMI'ITAUS Mittaustoiminnan oikeellisuutta tarkastavat erityiset tarkastusmittaajat,. jo~ka ovat suoraan mittauspäällikön alaisia. Tarkastus kohdistuu pääasiassa mittaustyön oikeaan suorittamiseen kuten meillä pystymittauksessa. Tarkastusta suoritetaan kaikilla mittauspaikoilla Ja apuna käytetään satunnaisotantaa. Vutakunnallista valvontaa Ja tarkastusmittausta suorittaa Virkesmätningsrådet. 5 MITTAUSKUSTANNUKSET Mittaustyön ja siihen liittyvän hallinnon kustannukset eri mittausyhdistyksissä vuonna 1976/77 olivat 0,60 1,70 mk/m3. Alhaisimmat kustannukset olivat Pohjois-Ruotsissa, jossa otantaa käytetään laajasti. Eri mittaustapojen kustannuksiksi on laskettu US-mittaus Pinomittaus VS-mittaus Tukin mittaus 0,25 mk/m3 0,65 II 0,45 2,60 II " Y~ttauskustannuksiin on lisättävä erilaisten mittausasemien Ja -laitteiden perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä ylimääräisestä puutavaran käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Niiden suuruuden arviointi on vaikeaa, koska mittaukseen on paikan mukaan liitetty muita tehtäviä, esimerkiksi tukkien lajittelua. Jokin mittausasema taas on rakennettu vain mittauksen suorittamista varten. Mittaustuloksien (m3-määrät ja arvonlaskenta) laskentakustannukset SDC:ssa vuonna 1976 olivat 0,25. 0,45 mk/m3.
12 ll 6 PÄÄTELMIÄ. Puutavaran mittaus Ruotsissa on sopeutunut maan metsätalouden vaatimuk S11n. Ne ovat monessa suhteessa erilaiset kuin meillä. Tärkeimmät erot ovat myyjän (so. metsähallituksen ja maatilametsänomistajien yhteenliittymien) osallistuminen suurelta osin puun korjuuseen ja tehtaalle toimittamiseen sekä yleiset puunkorjuuolosuhteet. Mittaus tehtaalla asettaa puutavaran tehtaalle toimittajan vastuuseen korjuun toteuttamisesta, mikä korostuu, kun mittaukseen liitetään tarkka laadun määritys sekä korjuusta aiheutuneiden vaurioiden ja puun vikojen aiheuttamat määrävähennykset. Meillä ei yleensä ole vastaavaa tarvetta mitata puutavaran jalostuskelpoisuutta, koska puun ostaja vastaa myös korjuusta. On vaikea sanoa, missä määrin eri osapuolten yhteisesti johtama mittausorganisaatio mahdollistaa mittauksen rationalisoinnin. Se näyttää Ruotsissa, etenkin maan pohjoisosissa, onnistuneen hyvin. Meillä vastaava on kyseenalaista, koska puutavaran mittaukseen on liitetty niin monia osapuolia. Erillisen mittausorganisaation tarve meillä on muutenkin toinen, koska emme käytä laatua puutavaran hinnoitteluperusteena. Mittauskustannuksia verrattaessa e1 sov1 unohtaa korjuun suunnittelun ja toteutuksen vaatimaa mittauspanosta. Siihen Ruotsissa käytetään erilaisia arviointimenetelmiä tai meidän pystymittaustamme vastaavaa menetelmää (rotposttaxering). Otantamenetelmät ovat Ruotsissa kehittyneitä ja sellaisenakin meillä käyttökelpoisia. Vaatimuksena on vain yhdistää pienet mittauserät niin, että tarkempi ja siten myös kalliimpi näytteiden mittaus suoritetaan koko puumäärälle yhteisesti. Perusmittauksen osalta mittauserät pidetään tällöin luonnollisesti erillään.
13 12 KIRJALLISUUTI'A... Mätningsinstruktioner. Nr Rekommenderade av Virkesmätningsrådet. Lycksele TAMMINEN, ZACHRIS. Virkesmätning ~ Norden Del IV Sverige. Julkaisematon käsikirjoitus Arsredovisning och revisionsberättelse för år Virkesmätningsrådet. Stockholm Arsredovisning och revisionsberättelse för verksamhetsåret 1/ / Sundsvalls Virkesmätningsförening. Sundsvall
14 -t
KUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotPyöreän puun mittaus. 5.11.2014 x
Tehdasmittaus Laatija PUn, MPv Pvm 5.11.2014 x uusi ohje korvaa ohjeen 30.11.2013 Voimassa 1(7) 1.12.2014 alkaen MITTAUKSEN KUVAUS 1 PYÖREÄN PUUN MITTAUS Tehdasmittauksen lla mitataan Metsä Boardin BCTMP
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotLiite 1 - Hakkuukonemittaus
Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotMittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.
LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotKuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti.
Kuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti https://www.luke.fi/projektit/online-tuoretiheys/ Projekti lyhyesti Tavoitteena on kehittää kuitupuun painomittausta
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo
Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotOtantamittauksen toteuttamisessa sen sijaan tulee ongelmaksi näyteerien
MDSATIHO Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 41974 NÄYTE - ERIEN PÖLKYITTÄINEN MITTAUS TEHTAALLA Esko Leinonen TAUSTAA otantamittauksen käyttö puuta vastaanottavalla tehtaalla on
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotP A I N 0 M I T T A U K S E S T A
METSATEHON KATSAUS 5/1968 P U U T A V A R A N P A I N 0 M I T T A U K S E S T A Mittausmenetelmien ollessa meillä vilkkaan pohdinnan kohteina on paikallaan valottaa painomittausta, joka on parhaillaan
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA Samuli Hujo
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2003 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2003 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2003 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotPuutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
LisätiedotPuutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /
Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti SISÄLTÖ: 1. Eräkoon vaikutus puutavaran mittaustarkkuuteen 2. Puutavaran tuoretiheystaulukot
LisätiedotPuukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä
Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13 Päivämäärä 17.6.2013 Dnro 1323/13/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) 13 :n 3 mom., 14
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2011 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotPuukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK
Puukaupan tarjousvertailut MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous 25.11.2015 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Mitä tarkoittaa puukaupan tarjousvertailut? - Puunostajat tekevät metsänomistajalle/hänen tarjouspyyntöönsä
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2013 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2012 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotMitä puukaupassa sovitaan
Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden
LisätiedotSahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.
SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 Päivämäärä x.x.2013 Dnro xxx/xx/2013 Voimassaoloaika x.x.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (xx/xxxx) 13
LisätiedotAjankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa
Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
LisätiedotSuositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017 Timo Melkas Metsäteho Oy Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2017 Puutavaran mittausmenetelmien osuudet 2017 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotEnergiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
LisätiedotKUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen
Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Jukka Korri TTS Työtehoseura ry Motivan lämpöyrittäjäpäivät Tampere 24.10.2013 Kuva: Kari Vuorio Uusi puutavaranmittauslainsäädäntö
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotLaki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti:
EV 181/1996 vp- HE 140/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 140/1996 vp laiksi puutavaranmittauslain
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPuutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset
Puutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset Jari Lindblad & Tapio Wall Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi, 050 391 3072
LisätiedotMetsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta
Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio
LisätiedotPetteri Ojarinta 2.10.2010
Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotKTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies
KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen
LisätiedotMetsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
LisätiedotVanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta
Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotPuutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali
Puutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali Puutavaranmittaukselle, mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset Kalvosarja 3 27.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriö Mikäli
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotPuukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä
LisätiedotPuukauppa, heinäkuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa
LisätiedotENERGIAPUUN MITTAUS. Jari Lindblad Olli Äijälä
ENERGIAPUUN MITTAUS Tämä opas on tehty Sopimus energiapuun mittauksen järjestämisestä -projektissa. Oppaassa esitetään sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen yleiset periaatteet ja menettelytavat sekä
LisätiedotPuutavaranmittauslainsäädännön uudistaminen
Puutavaranmittauslainsäädännön uudistaminen Helsinki 2012 Työryhmämuistio mmm 2012:8 Puutavaranmittauslainsäädännön uudistaminen Helsinki 2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotENERGIAPUUN MITTAUS TAPIO METLA. Jari Lindblad Olli Äijälä Arto Koistinen
ENERGIAPUUN MITTAUS Tämä opas on tehty Sopimus energiapuun mittauksen järjestämisestä -projektissa. Oppaassa esitetään sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen yleiset periaatteet ja menettelytavat sekä
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 29.8.2007 882 Heinäkuun hakkuut 3
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 28 38/28 6.1.28 Aarre Peltola Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotMittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.
7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPuukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotMittausosapuolen on pyynnöstä annettava toiselle mittausosapuolelle mittaustuloksen lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea.
Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 261958 1 (6) 26.11.2018 1820/04.04.02.00/2018 kirjaamo@mtk.fi viite: MTK ry:n tulkintapyyntö 6.11.2018:
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotPuukaupan sanastoa (1)
PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 1/2017. Päivämäärä Dnro 3512/ /2017. Voimassaoloaika toistaiseksi
MÄÄRÄYS Nro 1/2017 Päivämäärä 21.12.2017 Dnro 3512/13 04 00 00 02/2017 Voimassaoloaika 1.1.2018 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013, muut. 566/2014 ja 725/2016)14 :n
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteuden hallinta
Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta Haltia 18.3.2014 Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad(at)metla.fi 050 391 3072 14.3.2014 1 Energiapuun mittaus sopimusperusteisesta
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.1.2006 802 Joulukuun hakkuut 5,5
LisätiedotUutta energiapuun mittauksessa
Uutta energiapuun mittauksessa Lämpöyrittäjäpäivä Kesälahdella Kesälahti 8.4.2011 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotMetsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka
Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta uudistui
Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima elokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 24.9.2004 741 Elokuun hakkuut
Lisätiedot