KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ ENERGIAOSASTO VESIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ ENERGIAOSASTO VESIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA"

Transkriptio

1 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ ENERGIAOSASTO VESIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

2 ESIPUHE Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa tavoitteenaan sovittaa yhteen nykyiset kansainväliset päästöjen vähennysvelvoitteet ja kansalliset energiantarpeet. Strategian aikajänne on vuoteen 2012 ulottuva Kioton pöytäkirjan kausi, mutta siinä tarkastellaan myös toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin vastaamaan vuoden 2012 jälkeen mahdollisesti tiukkeneviin päästöjen vähennysvelvoitteisiin. Sähkön hankintaa koskevien toimien osalta strategian lähtökohtana on, ettei mitään teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja ympäristötavoitteita tukevaa sähköntuotantoa suljeta tarkasteltavien vaihtoehtojen ulkopuolelle. Strategian tietopohjan tueksi kauppa- ja teollisuusministeriö päätti tilata joukon selvityksiä. Tässä yhteydessä ministeriö päätti selvittää myös vesivoiman tuotannon teknillistaloudelliset lisäysmahdollisuudet Suomessa. Vesivoimaan liittyvä kartoitus muodostuu kahdesta selvityksestä, joista toinen keskittyy rakentamattoman pien- ja minivesivoiman (alle 1 MW) lisäämismahdollisuuksiin (Pienvesivoimakartoitus 9 ) ja toinen sähkön tuotannon lisäämismahdollisuuteen jo rakennetuissa vesivoimalaitoksissa sekä rakentamattomaan, yli 1 megawatin tehoiseen vesivoimapotentiaaliin sen sijainnista riippumatta. Tämä raportti on jälkimmäisen selvityksen loppuraportti. Se sisältää myös pienvesivoimaselvityksen tulokset ja kattaa siis Suomen rankentamattoman vesivoiman kokonaisuudessaan. Raportti on teknillistaloudellinen selvitys Suomen rakentamattomasta vesivoimasta ja sen lisäämismahdollisuuksista. Se ei ota kantaa kysymykseen, olisiko siinä tarkastellut kohteet rakennettava vai ei. Jo olemassa olevan vesivoiman lisäyspotentiaali perustuu vesivoimayhtiöiden suunnitelmiin lisärakentamisesta ja rakentamisen kustannuksista esitettyihin arvioihin. Rakentamattomien vesistöjen potentiaali perustuu niin ikään olemassa oleviin suunnitelmiin tai joen virtaaman ja putouskorkeuden perusteella tehtyihin teoreettisiin laskelmiin. Selvityksessä on pyritty arvioimaan kohteen toteutettavuutta tiedossa olleiden rakennuskustannusten perusteella. Selvitys on toteutettu Energiateollisuus ry:n toimesta. Työtä on valvonut ohjausryhmä, johon kuuluivat kauppa- ja teollisuusministeriöstä neuvotteleva virkamies Seppo Oikarinen (pj.) ja neuvotteleva virkamies Erkki Eskola sekä lakiasiain päällikkö Kaj Hellsten Kemijoki Oy:stä, aluepäällikkö Jouko Maaranta Fortum Power and Heat Oy:stä, johtaja Birger Ylisaukko-oja Pohjolan Voima Oy:stä, yksikön päällikkö Tapio Öhman Helsingin Energiasta ja asiantuntija Pia Oesch (siht.) Energiateollisuus ry:stä. Selvityksen tuloksista vastaa selvityksen tekijä. Helsingissä KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 1

3 TIIVISTELMÄ Vesivoiman lisäämismahdollisuudet selvitettiin vesivoimalaitosten omistajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn avulla saatiin tietoja nykyisistä vesivoimalaitoksista ja suunnitelluista hankkeista lisätehon tai -energian saamiseksi. Vastausten määrä kattoi noin 98 % Suomen vesivoimalaitosten tehosta ja energiasta. Saatuja tietoja täydennettiin puuttuvilta osin vuonna 1995 päivitetyn vesivoimalaitostilaston tiedoilla. Arviot vesivoimapotentiaalista, josta ei ole suunnitelmia, perustuvat vuonna 1980 julkaistun Koskiluettelon 1 tietoihin. Käytettävissä olleen aineiston perusteella Suomessa on yli 200 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on lähes 3000 MW ja keskivesivuoden mukainen tuotanto 13 TWh. Vuoden 1970 jälkeen käytöstä on poistettu 6 vesivoimalaitosta, joiden yhteisteho on 5 MW ja tuotanto 27 GWh/a. Selvityksen perusteella Suomessa on vesivoimapotentiaalia jäljellä 2130 MW, joka vastaa 9715 GWh vuosituotantoa. Suojelemattomien vesistöjen osuus on 663 MW ja 2352 GWh/a, joka kokoluokkiin jaoteltuina jakautuu minivesivoimaan (alle 1 MW) 144 MW / 1021 GWh/a; pienvesivoimaan (1-10 MW) 144 MW / 392 GWh/a ja yli 10 MW vesivoimaan 375 MW / 939 GWh/a. 2 SUOMEN VESIVOIMAPOTENTIAALI YHTEENSÄ TEHOPOTEN- TIAALI [MW] ENERGIAPOTEN- TIAALI [GWh/a] RAKENNETUT VESISTÖT Tehonnostot Lisäkoneistot Perkaukset 5 13 Yläveden nostot 4 14 Tulvajuoksutuskoneistot Säännöstelykapasiteetin lisääminen - 7 * RAKENNETUT VESISTÖT YHTEENSÄ SUOJELEMATTOMAT VESISTÖT Rakennettavissa oleva kapasiteetti POTENTIAALI RAKENNETUISSA JA SUOJELEMATTOMISSA VESISTÖISSÄ YHTEENSÄ SUOJELLUT VESISTÖT Uuden vesivoiman potentiaali KAIKKI POTENTIAALI YHTEENSÄ * Kaikkiaan vuotuinen ohijuoksutusenergian suuruus on noin 750 GWh, josta on suunnitelmat ainoastaan 7 GWh hyödyntämiseksi. Kannattavuudeltaan edullisimmat vesivoimakohteet Suomessa on jo rakennettu tai suojeltu uudelta vesivoimarakentamiselta. Rakennetun vesivoimakapasiteetin lisäämisen kannattavuus vaihtelee suuresti kokoluokittain ja hanketyypeittäin. Edullisimpia hankkeita ovat tehonnostot toteutettuna voimalaitoksen pääkoneistojen peruskorjauksen yhteydessä sekä perkaukset ja yläveden nostot. Jälkimmäisten potentiaali on kuitenkin selvästi tehonnostohankkeita vähäisempi. Uuden vesivoiman osalta lisäämismahdollisuudet ovat lisäksi rajalliset erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä, jotka saattavat rajoittaa jo olemassa olevankin kapasiteetin käyttöä. Kun suojelun ulkopuolella olevasta vesivoiman kokonaisarviosta vähennettiin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä evätyn Vuotoksen hankkeen potentiaali ja pienimmissä koskissa kannattamattomaksi arvioitu potentiaali, saatiin toteutettavissa olevaksi tehopotentiaaliksi 580 MW ja vuosienergiaksi 986 GWh. Tämän potentiaalin toteutumisesta laadittu ennuste edel-

4 lyttää, että kannattavuus ja muut toimintaedellytykset pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Vesivoimatuotannon lisäämisellä vältetyt hiilidioksidipäästöt on laskettu käyttäen alarajana vertaamista maakaasutuotantoon (hyötysuhde 52,0 %) ja ylärajana kivihiilituotantoon (hyötysuhde 40,8 %). Ennuste suojelemattoman vesivoimapotentiaalin toteutumisesta Vuodet Teho [MW] Energia [GWh/a] Vältetyt CO 2 -päästöt [1000 t] YHTEENSÄ

5 SUMMARY The opportunities to increase hydropower production capacity in Finland were examined by means of a questionnaire sent to owners of hydropower plants. The survey provided information on current hydropower plants and on planned projects intended to obtain additional power or energy. The responses covered approx. 98 per cent of the power and energy of Finnish hydropower plants. The information obtained was supplemented through data contained in the hydropower plant statistics updated in Estimates concerning hydropower potential of which there are no plans are based on information published in Koskiluettelo 1 (List of Rapids) published in The available information indicates that there are more than 200 hydropower plants in Finland, having a total power of almost 3,000 MW and a production capacity of 13 TWh in an average precipitation year. After 1970, six hydropower plants have been decommissioned. These had a total power of 5 MW and a production volume of 27 GWh/a. The survey results show that Finland has 2,130 MW of remaining hydropower potential, corresponding to an annual production volume of 9,715 GWh. Unprotected waterways account for 663 MW and 2,352 GWh/a, which is broken down by the various size categories as follows: 144 MW/1,021 GWh/a for units of less than 1 MW; 144 MW/392 GWh/a for units of 1 to 10 MW; and 375 MW/939 GWh/a for units of more than 10 MW. TOTAL HYDROPOWER POTENTIAL IN FINLAND POWER PO- TENTIAL [MW] 4 ENERGY POTEN- TIAL [GWh/a] BUILT WATERWAYS Power increases Additional machinery Riverbed clearing 5 13 Elevation of upstream water level 4 14 Flood sluice machinery Increase in water regulation capacity - 7 * BUILT WATERWAYS, TOTAL UNPROTECTED WATERWAYS Available capacity 270 1,973 TOTAL POTENTIAL IN BUILT AND UNPROTECTED WATERWAYS 663 2,352 PROTECTED WATERWAYS New hydropower potential 1,467 7,363 ALL POTENTIAL, TOTAL 2,130 9,715 * The total annual diversion energy volume is approx. 750 GWh, of which there are plans for the utilisation of only 7 GWh. The most profitable hydropower locations in Finland have already been provided with hydropower plants or protected against new hydropower projects. The profitability of increasing the built hydropower capacity varies greatly as determined by the size category and type of project. The most viable project types are power increases in conjunction with the refurbishment of main machinery at the power plants, as well as riverbed clearing and elevation of upstream water level. However, the latter potential is clearly smaller than that provided by power increase projects. The opportunities to increase new hydropower production capacity are also limited especially because of reasons of environmental protection, and these reasons may also restrict the use of existing capacity.

6 When the potential of the Vuotos reservoir project, which has been dismissed through a decision of the Supreme Administrative Court of Finland, and the potential of smaller rapids, which has been assessed as being unprofitable, were deducted from the total estimated potential of unprotected hydropower capacity, the available power potential was 580 MW and annual energy 986 GWh. The scenario drawn up of the implementation of this potential requires that the profitability of hydropower and its other preconditions must remain at least at the current level. Carbon dioxide emissions avoided through increased hydropower production have been calculated using a reference value of power production through natural gas (efficiency 52,0%) as the lower limit and coal power production (efficiency 40,8%) as the upper limit. Scenario of the implementation of unprotected hydropower potential Years Power [MW] Energy [GWh/a] Avoided CO 2 emissions [1000 t] TOTAL

7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...1 TIIVISTELMÄ...2 SUMMARY VESIVOIMA SUOMESSA JA POHJOISMAISSA Suomen sähkönhankinta Vesivoiman kapasiteetti ja tuotanto Vesivoiman rooli ja merkitys VESIVOIMAN TUOTANTOON VAIKUTTAVAT SÄÄDÖKSET Vesilain mukainen lupaprosessi ja ympäristövaikutusten arviointi Koskiensuojelulait Natura verkosto EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa SELVITYSTYÖN PERUSTEET JA ARVIOINTIMENETELMÄT Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi tehdyt vesivoimaselvitykset Pienvesivoimaselvityksen menetelmät Menetelmät vesivoiman nykytilan ja kokonaispotentiaalia selvittämiseksi Hyötysuhteen arvioiminen Teho- ja energiapotentiaalin laskennassa käytetyt kertoimet VESIVOIMAKAPASITEETTI JA SEN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET Nykyisten vesivoimalaitosten määrä ja niiden sijainti Suunnitelmissa esitetyt vesivoimapotentiaalit eri kohteissa Tehonnostot rakennetuissa vesistöissä Lisäkoneistot Perkaukset Yläaltaan veden nostot Tulvajuoksutuskoneistot Säännöstelykapasiteetin lisääminen Uusi vesivoima suojelemattomissa vesistöissä Uuden vesivoiman potentiaali suojelluissa vesistöissä VESIVOIMAHANKKEIDEN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kannattavuuslaskennan perusteista Kannattavuus erityyppisissä vesivoimahankkeissa Nykyiset investointi- ja tuotantotuet YHTEENVETO SUOMEN VESIVOIMAPOTENTIAALISTA JA SEN TOTEUTETTAVUUDESTA Tulosten yhteenveto ja tarkastelu Ennuste vesivoimahankkeiden toteuttamisesta Pienvesivoimaselvityksen tulosten yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...29 LÄHDELUETTELO

8 1. VESIVOIMA SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1.1. Suomen sähkönhankinta Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä (kuva 1a ja 1b). Suomen kokonaissähkönhankinta oli vuonna 2004 noin 86,8 TWh, josta 5,6 % oli nettotuontia pääsääntöisesti Venäjältä. Vesivoiman osuus Suomen sähkön hankinnasta oli vuonna 2004 erittäin korkea ollen 17,0 %. Viimeisen vuosikymmenen aikana vastapainevoiman eli yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osuus sähköntuotannossa on kasvanut (kuva 1c). Ydinvoiman osuus on hieman pienentynyt toteutetuista tehonkorotuksista huolimatta, koska sähkön kulutus on vastaavasti kasvanut. Tavanomaisen lauhdevoiman osuus on vähentynyt. Mahdollisuudet tuottaa vesivoimalla sähköä vaikuttavat kuitenkin merkittävästi sekä lauhdevoiman että tuonnin määrän tarpeeseen kunakin vuonna. Kuva 1a. Sähkön hankinta energialähteittäin, ennakkotieto Kuva 1b. Suomen sähkönhankinnan (86,8 TWh) jakautuminen eri tuotantomuodoille vuonna Kuva 1c. Sähköntuotanto Suomessa

9 1.2. Vesivoiman kapasiteetti ja tuotanto Vesivoimatuotannon osuus pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on hyvin merkittävä, noin puolet kaikesta sähköntuotannosta. Suurimmat vesivoimavarat ovat Norjassa, jossa vesivoima kattaa lähes kaiken maan sähköntuotannosta. Ruotsin vastaava osuus on noin 40 %. Tanskassa vesivoimatuotannon määrä puolestaan on merkityksetön. Sähköntuotannon määrä ja tuotantomuotojen osuudet Pohjoismaissa vuonna 2003 on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Sähkön tuotanto Pohjoismaissa vuonna 2003 tuotantomuodoittain. Suomen vesivoimakapasiteetti oli noin MW vuoden 2004 lopussa. Suurin kasvu vesivoimakapasiteetissa tapahtui sotien jälkeen ja 1960-luvuilla (kuva 3). Tällöin myös vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli suurimmillaan, jopa 90 %. Nykyisin vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee välillä % riippuen vesivuodesta. Kuva 3. Vesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho Suomessa vuosina

10 1980-luvun verkkaisen vesivoimakapasiteetin kehityksen jälkeen kasvu kiihtyi 1990-luvulla niin uusien laitoshankkeiden kuin tehonnostoprojektien aloittamisen myötä. Tarkastelujaksolla Suomeen rakennettiin 444 MW lisää vesivoimaa (kuva 4), josta 315 MW on uutta kapasiteettia ja 129 MW olemassa olevien voimalaitosten tehoa nostamalla saatua lisätehoa. Määrä koostuu yhteensä yli 50 tehonnostosta ja uudesta voimalaitoksesta. Esimerkkejä toteutetuista vesivoiman lisäyksistä vuoden 1990 jälkeen ovat muun muassa Oulujoen peruskorjausohjelma, Voikkaan lisäkoneisto Kymijoessa, Melon tehonnosto Kokemäenjoessa ja Kelukosken voimalaitos Kitisessä Kemijoella. Käytöstä poistettiin yksi 1,3 MW vesivoimalaitos vuonna MW Kuva 4. Vesivoimakapasiteetin lisäykset Suomessa vuosina Vesivoiman tuotantoon vaikuttaa merkittävästi sateisuus. Vuonna 2004 vesivoimaa tuotettiin 14,7 TWh, mikä oli 14 % enemmän kuin keskimääräisenä vesivuonna. Vuoden 2003 tuotanto puolestaan oli 25 % keskivesituotantoa pienempi. Vesivoiman tuotanto on viimeksi ollut yhtä pieni 1970-luvulla, jolloin kapasiteettiakin oli selkeästi vähemmän kuin nyt. Nämä peräkkäiset vuodet olivatkin poikkeuksellisen erilaiset keskenään. Tätä kuvaa myös se, että Oulujoen historiassa oli pienin vesivoimatuotanto kautta aikojen vuonna 2003, jota puolestaan seurasi historian suurin tuotannon määrä vuonna Vesivoimatuotannon vuotuinen vaihtelu on havaittavissa kuvasta 5. 9

11 Kuva 5. Vesivoiman tuotanto Suomessa vuosina Vesivoiman rooli ja merkitys Vesivoimalla on monta merkittävää roolia sähköntuotannossa. Tärkein on sen säätöominaisuus, jolla voidaan vastata sähkön kulutushuippuihin tuottamalla sähköä verkkoon sillä hetkellä, kun kulutus on suurin. Kuvassa 6 on esitetty Kemijoki Oy:n vesivoimatuotannon vaihtelu viikolla 3 vuonna Tuotanto on suurimmillaan aamulla ja illalla, jolloin kulutus on suurin, ja pienimmillään yöllä. Tehon muutokset ovat suuria ja niihin kyetään reagoimaan nopeasti. Vesistöjen säännöstely mahdollistaa vesivoiman käytön säätövoimana ja edesauttaa häiriötöntä sähköntoimitusta kuluttajille. Sen lisäksi vesivoimasäännöstelyillä on kyetty torjumaan kevätaikaiset tulvat tai vähentämään niiden aiheuttamia vahinkoja. Vesivoiman rooli säätövoiman tuottajana korostuu kuivina vuosina. Sähkön kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Lisäksi tuulivoiman osuuden kasvattaminen luo paineita säätövoimakapasiteetin lisäämiseksi. 10

12 TEHO [MW] MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Kuva 6. Kemijoki Oy:n tuotanto viikolla 3 vuonna Vesivoima on myös keskeisessä roolissa sähkön hinnan muodostuksessa. Pohjoismaat, Islantia lukuun ottamatta muodostavat yhteisen sähkömarkkina-alueen, jolla on yhteinen sähköpörssi Nord Pool. Vuonna 2004 Nord Poolin fyysisen sähkön kauppa oli 167 TWh, mikä vastaa lähes puolta Pohjoismaiden sähköntuotannosta. Nord Poolissa muodostuukin sähkön markkinahinta, jonka määräytymiseen vaikuttaa oleellisesti Pohjoismaissa käytettävissä olevan vesivoiman määrä. Kuvissa 7a ja 7b on kuvattu sähkön hinnan muodostumista sähkön kulutuksen ja käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin perusteella. Esimerkeissä sähkön kulutus pohjoismaisilla markkinoilla pysyy samana (noin 380 TWh), mutta vesivoimatuotannon määrä vaihtelee kuivan ja märän vesivuoden mukaan. Vesivuoden mukainen tuotannon vaihteluväli voi olla yli 70 TWh, noin 140 TWh:sta 215 TWh:iin. Sähkön rajahinta määräytyy kulutuksen ja muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimman tuotantomuodon leikkauskohdasta. Kuva 7a. Sähkön hinnan muodostuminen niukkana vesivuotena. Kuva 7b. Sähkön hinnan muodostuminen runsaana vesivuotena. 11

13 Vesivoima on metsän ohella Suomen arvokkain uusiutuva luonnonvara. Vesivoiman tuotannon haitalliset vaikutukset ympäristöön ovat paikallisia, joita voidaan suurelta osin estää tai vähentää erilaisten ympäristönhoitotoimenpiteiden avulla. Vesilain mukaan kaikki vahingot on pyrittävä ensisijaisesti estämään tai korvattava rahalla. Moniin rakennettuihin vesistöihin onkin kehittynyt ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävä yhteistyö eri tahojen välille. Moniin muihin sähköntuotantomuotoihin verrattuna vesivoiman etuna ympäristön kannalta on päästöttömyys eikä siitä myöskään synny jätettä. Sähkön tarpeen kasvu ja globaalin ilmastonmuutoksen torjunta ovat vaikeasti yhteen sovitettavia kysymyksiä. Vesivoimalla voidaan välttää merkittävästi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Nykyinen keskimääräisen vesivuoden mukainen tuotanto (13 TWh) aiheuttaisi noin 5 milj.tonnia CO 2 /a, jos sama sähkömäärä tuotettaisiin maakaasulla 52 % hyötysuhteella. Lisäksi muodostuisi arviolta yli tonnia typenoksidipäästöjä. 2. VESIVOIMAN TUOTANTOON VAIKUTTAVAT SÄÄDÖKSET 2.1. Vesilain mukainen lupaprosessi ja ympäristövaikutusten arviointi Vesivoimalaitosten rakentaminen ja säännöstelyhankkeiden toteuttaminen edellyttävät asianomaisen ympäristölupaviraston antamaa lupaa. Sama pätee perkaushankkeisiin sekä merkittävimpiin tehonnostohankkeisiin. Myös säännöstelylupien muuttaminen edellyttää lupakäsittelyä. Lupamenettelyn yksityiskohtaiset käsittelyvaiheet määräytyvät hankkeen laajuuden perusteella. Ympäristövaikutuksiltaan vähäiset hankkeet voidaan käsitellä yksivaiheisessa kuulutusmenettelyssä, mutta laajemmat hankkeet edellyttävät erillisen katselmustoimituksen järjestämistä. Lupaviraston antamasta päätöksestä voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta, jonka päätöksestä voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vesilain (264/1961) mukainen lupaharkinta on oikeusharkintaa. Keskeisen lupaharkintakriteeristön muodostaa intressivertailusäännöstö, jonka mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Saadakseen luvan voimalaitoksen rakentamiseen hakijalla on omistajana tai käyttöoikeuden haltijana oltava oikeus yrityksessä käytettävään vesivoimaan tai hakijan on luvan myöntämisen yhteydessä saatava oikeus tarvittavan vesivoiman käyttämiseen. Myöntäessään vesitaloushankkeelle luvan lupaviranomaisen on samalla viran puolesta tutkittava hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja edunmenetykset, jotka ensisijaisesti on pyrittävä lupamääräyksissä yksilöidyillä kompensaatiotoimenpiteillä estämään. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta hankkeesta aiheutuu edunmenetyksiä, hankkeen toteuttaja määrätään ne korvaamaan. Tyypillisesti korvauksia on määrätty muun muassa lunastus- ja käyttöoikeuksien perustamisesta, kalatalousvahingoista, virkistyskäytön heikentymisestä aiheutuvasta kiinteistön arvon alentumisesta tai vettymisvahingoista. Toiminnanharjoittajat kokevat lupa-asiat monimutkaisiksi ja vaikeiksi. Näkemykseen vaikuttaa vesilain kieltokeskeinen rakenne, hakemusten sisällön yksityiskohtainen sääntely sekä hidas ja kankea lupakäsittely. Etenkin mini- ja pienvesivoiman omistajat kritisoivat niin sanottua osallistumistarjousmenettelyä historiallisena jäänteenä, jolla ei ole nykyaikana muuta merkitystä kuin, että se entisestään hidastaa ja vaikeuttaa lupamenettelyä. Kyseinen menettely velvoittaa vesivoiman hyödyntämistä haluavan selvittävän julkisella kuulutuksella muiden mahdollisten vesivoimaomistajien halukkuuden osallistua hankkeeseen, jopa silloin kun tällainen taho omistaa vain sadanneksen käyttöön otettavasta vesivoimasta. 12

14 Lupahakemusasiakirjoihin on liitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelylain (YVA-laki, 468/1994) mukainen arviointiselostus, jos voimataloushanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettely edeltää vesilain lupaprosessia ja sitä sovelletaan lähes kaikkiin uusiin vesivoiman rakennushankkeisiin. Vesioikeudellisen rakennusluvan pysyvyyden suojaa on tapahtuneilla lainmuutoksilla heikennetty. Viime vuosina onkin useissa säännöstelyhankkeissa noudatettavia juoksutussääntöjä sekä vedenpinnan ylä- ja alarajoja muunneltu aikaisemmasta käytännöstä. Näissä niin sanotuissa säännöstelyiden kehittämishankkeissa muutokset ovat tapahtuneet lähinnä voimantuotannon kustannuksella muiden intressien hyväksi. Pääosa näistä hankkeista on toteutettu muodollisesti vapaehtoisilla sopimuksilla. Tarvittaessa viranomaiset voivat hakea ympäristölupavirastolta lupaehtojen tarkistamista, mikäli asiasta ei päästä vapaaehtoiseen sopimukseen luvanhaltijan kanssa Koskiensuojelulait Suomessa on vesilain mukaisen rakennusluvan myöntäminen uusien voimalaitosten rakentamiseen kielletty erityislaeilla eräisiin vesistöihin ja eräiden vesistöjen yksittäisiin koskiin. Lailla Ounasjoen erityissuojelusta (703/1983) on kielletty vesilainmukaisen luvan myöntäminen uusien voimalaitosten rakentamiseen Ounasjokeen ja sen sivujokiin sekä Ounasjärveen laskeviin jokiin. Lailla Kyrönjoen erityissuojelusta (1139/1991) on kielletty vesilainmukaisen luvan myöntäminen uusien voimalaitosten rakentamiseen Kyrönjoen keski- ja alajuoksulla. Koskiensuojelulailla (35/1987) on kielletty vesilainmukaisen luvan myöntäminen mm. Iijoen keskijuoksun koskiin ja joukkoon erillisiä koskia useassa eri vesistössä. Tähän selvitykseen on sisällytetty myös näiden suojeltujen vesistöjen ja koskien vesivoima sellaisena kuin siitä tietoa on ollut saatavilla. Näitä koskia koskevat tiedot on tuloksissa käsitelty kategoriassa suojellut vesistöt Natura verkosto Lähtökohtaisesti alueen liittäminen Natura 2000-verkostoon ei vaikuta olemassa olevan vesivoimalaitoksen toimintaan. Natura-alueeseen kuulumisen ei myöskään pitäisi olla este tehonnostohankeen toteuttamiselle, jos tehonnosto ei vaikuta siihen luontotyyppiin tai lajiin, jonka perusteella alue on liitetty Natura verkostoon. Eräissä tapauksissa tehonnosto voi Naturan vuoksi vaikeutua tai estyä esimerkiksi siihen liittyvän uoman ruoppauksen vuoksi, jos se vaarantaa Natura-lajin olemassaolon. Vesivoimalaitoksen tai säännöstelyn lupaharkinnassa on Natura-alue ja luonnonsuojelulain (1096/1996) Natura verkostoa koskevat säännökset huomioitava. Monet Natura verkoston virtavesipaikat on jo suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Jos uusi vesivoimahanke todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset riippumatta siitä, onko hanke tai suunnitelma luvanvarainen. Vaikutusten perusteella viranomainen voi hylätä suunnitelman tai luvan. Valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää hankkeelle luvan erittäin tärkeän yleisen edun nojalla (LsL 66 ). Huomioitavaa lisäksi on, että Natura verkoston suojelutavoitteiden saavuttaminen saattaa aiheuttaa rajoituksia myös verkostoon otetun alueen ulkopuolella. 13

15 2.4. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää, että kaikissa vesistöissä saavutetaan hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Täytäntöönpanoa varten on säädetty laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Voimatalousvesistöt voidaan direktiivin mukaan nimetä ns. voimakkaasti muutetuiksi, jolloin direktiivin tavoitteista voidaan joiltakin osin poiketa. Täytäntöönpanoprosessi osoittaa lähivuosina, millä tavoin direktiivi vaikuttaa olemassa olevaan vesivoimatuotantoon. Kansallisella soveltamisella on tältä kannalta ratkaiseva merkitys. Direktiivi todennäköisesti vaikeuttaa uusien vesivoimalaitosten rakentamista. Edellytyksenä muun muassa on, että hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä eikä hankkeesta saatavia hyötyjä voida saavuttaa muilla, ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla. Edellytysten täyttyminen on osoitettava direktiivin mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa. Lupa käsitellään vesilain mukaan normaalisti, ja siinä on otettava huomioon direktiivin vaatimukset. 3. SELVITYSTYÖN PERUSTEET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 3.1. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi tehdyt vesivoimaselvitykset Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on valmisteluvastuussa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen kansainväliset ilmastotavoitteet ja kansalliset energiantarpeet. Strategian valmistelun tueksi KTM päätti selvittää myös vesivoiman tuotannon teknillistaloudelliset lisäysmahdollisuudet Suomessa. Vesivoimaan sisältyvät selvitykset muodostavat kaksi hankekokonaisuutta, joista toinen keskittyy rakentamattoman minivesivoiman (alle 1MW) lisäämismahdollisuuksiin (Pienvesivoimakartoitus, PR Vesisuunnittelu Oy) ja toinen sähkön tuotannon lisäämismahdollisuuteen jo rakennetuissa vesivoimalaitoksissa sekä rakentamattomaan, yli 1 megawatin tehoiseen vesivoimapotentiaaliin Pienvesivoimaselvityksen menetelmät Pienvesivoimakartoituksen tavoitteena oli selvittää Suomen pienvesivoiman tilanne ja kehitysmahdollisuudet. Selvityksessä oli pääpaino minivesivoimasektorilla, joka käsittää alle 1 MW kokoiset laitokset. Minivesivoimasta oli laitoskohtaisia tietoja saatavilla melko pienestä osasta laitoksia, minkä vuoksi tietoja oli määriteltävä pääosin vuonna 1980 julkaistun Koskiinventoinnin 1 avulla. Koski-inventoinnista muodostettiin vesistökohtainen työrekisteri, jota tarkistettiin Suomen patoturvallisuuspiiriin kuuluvien kohteiden ja suojeltujen koskien osalta. Vesivoimapotentiaalin nykytila määritettiin minivesivoimalaitosten tietojen ja niihin liittyvien rekisteritietojen pohjalta, minkä jälkeen potentiaalit sektoroitiin kehityskelpoisuudesta riippuen ja arvioitiin niiden toteutettavuusaikataulua. Minivesivoiman nykytehoksi saatiin muodostetun työrekisterin pohjalta 55 MW. Realistinen asiantuntija-arvio tämän hetkisestä tehotasosta on noin MW. Minivesivoiman kehityskelpoinen potentiaali määriteltiin seuraavin perustein: Peruskunnostustyöt suoritetaan tehosta riippumatta, minkä kautta saatava lisäpotentiaalin on arvioitu olevan 5-15 % tehoryhmän keskimääräisestä peruskunnosta riippuen. Uuden minivesivoimalaitoksen rakentaminen tulee kannattavaksi, jos kohteen tarjoama teho nousee yli 0,5 MW. Vanhan käyttämättömän voimalaitoksen kannattavuuden alaraja on 0,1 MW, jos laitoksen rakenteet ovat kunnostettavissa. Alle 0,1 MW:n kokoisten kohteiden on katsottu olevan voimataloudellisesti kannattamattomia kohteita. Jo olemassa olevien kohteiden kunnostustarpeet ja perinnearvojen säilyminen ovat usein tärkeitä, minkä vuoksi kohteet on pidetty mukana selvityksessä. 14

16 3.3. Menetelmät vesivoiman nykytilan ja kokonaispotentiaalia selvittämiseksi Vesivoiman lisäämismahdollisuudet selvitettiin vesivoimalaitosten omistajille suunnatulla kyselyllä (liite 1), jossa pyydettiin tietoja nykyisistä vesivoimalaitoksista ja suunnitelluista hankkeista lisätehon tai energian saamiseksi. Kyselyyn saatujen vastausten määrä kattoi noin 98 % Suomen vesivoimalaitosten tehosta ja energiasta. Saatuja tietoja täydennettiin puuttuvilta osin vuonna 1995 päivitetyn vesivoimalaitostilaston tiedoilla. Arviot vesivoimapotentiaalista, josta ei ollut suunnitelmia perustuvat vuonna 1980 julkaistun Koskiluettelon 1 tietoihin. Luettelosta poistettiin ne kosket, jotka tiedettiin jo rakennetun, sekä ne kosket, joihin ilmoitettiin olevan rakennussuunnitelmia. Jäljelle jäävien koskien teho- ja energiapotentiaalit laskettiin käyttäen kappaleessa 3.5 esitettyjä kertoimia. Tornionjoen teho- ja energiapotentiaalit perustuvat Suomen vesivoima -kirjassa 4 esitettyyn rakennussuunnitelmaan. Sekä kyselyn että muun lähdeaineiston osalta tietoja on varmennettu asiantuntijakeskusteluin Hyötysuhteen arvioiminen Asiantuntijoilta saatujen lausuntojen perusteella hyötysuhde on viime vuosina parantunut mm. turbiinien suunnittelun ja valmistustekniikan kehittymisen myötä. Arvio tällä hetkellä koneistoilla käytettävästä hyötysuhdekertoimesta on noin 8,6, mikä vastaa 88 % kokonaishyötysuhdetta. Laitoksilla, joilla on pieni putouskorkeus, hyötysuhdekerroin voi olla pienempi johtuen imuputken nopeuskorkeuden vaikutuksesta nettoputouskorkeuteen. Pienillä mikrovoimalaitoksilla hyötysuhdekerroin on oleellisesti pienempi. Muutaman viime vuoden aikana esimerkiksi tehonnostoissa saavutettava suhteellinen lisäteho on kasvanut huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Merkittävämpänä tekijänä on turbiinin suunnittelun sekä nykyisten ATK-pohjaisten työstölaitteiden ja materiaalien yhteisvaikutus. Nykytekniikalla turbiinin napa ja siivet kyetään valmistamaan entistä tarkemmin suunnitellun, kolmiulotteisen mallin mukaiseksi. Turbiinin läpi voidaan juoksuttaa suurempi vesimäärä ja sitä kautta saadaan suurempi teho kuin aiemmin. Tämä on mahdollista, koska uusilla turbiineilla juoksupyörää ja siipiä kuluttava kavitaatioilmiö vasta syntyy suuremmilla vesimäärillä ja tehoilla kuin vanhoilla turbiineilla. Vesivoimalaitoksen käyttötapa vaikuttaa turbiinin valintaan. Tilaaja voi painottaa parhaan hyötysuhteen haluamalleen käyttöalueelle. Jos kyseessä on voimakkaasti säätöön osallistuva koneisto, painotetaan tyypillisesti suuren tehon aluetta. Mikäli kyseessä on tasaisemmin, esim. tulovirtaaman mukaan ajava koneisto, painotus on eniten esiintyvän virtaaman mukainen. 15

17 Kuva 8. Vesivoimalaitoksen periaatekuva. Hyötysuhdekertoimeen vaikuttavat mm. seuraavat komponentit: - välpät (1) - tuloputki (2) - turbiini (3) - generaattori (4) - imuputki (5) - alakanava (6) P = η kok x ρ x g x Q x h vesivoimalaitoksen tehon yleinen laskentakaava, jossa η kok = yllä lueteltujen komponenttien hyötysuhteiden tulo P = laitoksen teho [kw] ρ = veden tiheys [kg/m 3 ] g = maan vetovoiman kiihtyvyys [m/s 2 ] Q = veden virtausmäärä [m 3 /s] h = putouskorkeus [m] 3.5. Teho- ja energiapotentiaalin laskennassa käytetyt kertoimet Rakentamattomien ja suunnittelemattomien koskien potentiaaleja laskettaessa, hyötysuhdekertoimina on käytetty seuraavia arvoja: P = 8,6 x Q x h vesivoimalaitoksen tehon laskentakaava, yli 1 MW kosket P = 8,2 x Q x h vesivoimalaitoksen tehon laskentakaava, kw kosket P = 7,2 x Q x h vesivoimalaitoksen tehon laskentakaava, kw kosket Tehopotentiaali on laskettu käyttäen yllä esitettyjä hyötysuhdekertoimia sekä koskiluettelossa ilmoitettuja keskivirtaamaa ja putouskorkeutta. Energiapotentiaalin laskennassa on käytetty seuraavia arvoja: 16

18 Rakennusaste = 1,9 yli 1 MW kosket Rakennusaste = 1,5 alle 1 MW kosket Käyttötunnit = 4100 h/a kaikki kosket Rakennusaste = rakennusvirtaama / keskivirtaama Rakennusaste teholuokittain on saatu tarkastelemalla Koskiluettelossa 1 ilmoitettujen rakennettujen voimalaitosten rakennusvirtaamien suhdetta keskivirtaamiin. Esimerkiksi yli 1 MW kerroin 1,9 on keskiarvo 115 voimalaitoksen rakennusasteesta. Käyttötuntien määrä 4100 tuntia/a on keskiarvo kyselyssä ilmoitettujen tehojen- ja vuosienergioiden suhteesta. 4. VESIVOIMAKAPASITEETTI JA SEN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET 4.1. Nykyisten vesivoimalaitosten määrä ja niiden sijainti Selvityksen perusteella Suomessa on 207 vesivoimalaitosta, joista 67 on minivesivoimalaitosta (alle 1 MW), 83 pienvesivoimalaitosta (1-10 MW) ja 57 yli 10 MW vesivoimalaitosta. Kuvassa 9 laitokset on lajiteltu tehon mukaan. Liitteessä 2 on puolestaan esitetty yli 1 MW vesivoimalaitosten maantieteellinen sijainti Suomen karttapohjalla. Vesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on MW. Laitosten yhteenlaskettu keskivesivuoden tuotanto on 12,9 TWh, josta minivesivoiman osuus on 1 %, pienvesivoiman osuus 8 % ja suurvesivoiman osuus 91 %. Teho [MW] Voimalaitosten lukumäärä Kuva 9. Vesivoimalaitokset tehon mukaan lajiteltuina. 67 minivesivoimalaitoksen osuus koko Suomen vesivoimatehosta on 1 %, 83 pienvesivoimalaitoksen osuus 9 % ja yli 10 MW vesivoimalaitokset (57 kpl) muodostavat 90 % osuuden. 17

19 Vuoden 1970 jälkeen käytöstä on poistettu 6 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 5 MW ja vuosienergia 27 GWh. Vesivoimalaitosten lisäksi Suomessa on Koskiluettelon 1 tietojen perusteella 524 patoa, joissa on saha tai mylly tai molemmat, sekä 350 muuta vesistöpatoa, joissa ei ole voimalaitosta, sahaa eikä myllyä Suunnitelmissa esitetyt vesivoimapotentiaalit eri kohteissa Tehonnostot rakennetuissa vesistöissä Koneiston tehonnostolla tarkoitetaan työtä, jossa laitoksen tehoa nostetaan lisäämällä turbiinin vedenläpäisykykyä ja/tai parannetaan laitoksen kokonaishyötysuhdetta. Turbiinin vedenläpäisykyvyn lisäys tarkoittaa samaa kuin rakennusasteen nosto, koska laitoksen rakennusvirtaama kasvaa alkuperäisestä. Koneiston hyötysuhde paranee juoksupyörän uuden muotoilun avulla, generaattorihäviöitä vähentämällä ja uusimalla turbiinin säätöjärjestelmä. Esimerkki toteutetusta tehonnostosta on Seitakorva Kemijoella. Yleensä tehonnostohankkeet eivät yksinään ole kannattavia, vaan tehonnostoprojektit toteutetaan koneiston peruskorjauksen yhteydessä, jolloin niiden kannattavuus paranee. Tyypillisessä peruskorjaus- ja tehonnostoprojektissa uusitaan generaattori, turbiini sekä automaatio-, ohjausja suojausjärjestelmät. Kyselyn perusteella Suomen vesistöissä on tutkittavana 37 potentiaalista vesivoimalaitoksen tehonnostoa. Näistä saatava lisäteho olisi yhteensä 315 MW ja lisätuotanto 296 GWh/a Lisäkoneistot Lisäkoneistoilla tässä selvityksessä tarkoitetaan olemassa oleviin patoihin rakennettavia uusia vesiteitä ja koneistoja. Joissakin tapauksissa patoon on rakennusvaiheessa tehty ilman koneistoa vesitie, johon on myöhemmin rakennettu koneisto. Esimerkki tällaisesta on Raasakan voimalaitos Iijoessa. Tehdyn kyselytutkimuksen perusteella lisäkonehankkeista on olemassa teknillisiä suunnitelmia 10 vesivoimalaitokselle. Näistä arvioidaan saatavan lisätehoa yhteensä 44 MW ja lisätuotantoa 29 GWh/a Perkaukset Perkauksilla tarkoitetaan olemassa olevien voimalaitosten alapuolisten jokiuomien virtaushäviöitä aiheuttavien kapeikkojen, koskipaikkojen tai nivojen perkauksia. Perkausten tavoitteena on virtaushäviöitä pienentämällä kasvattaa voimalaitoksen putouskorkeutta. Perkaushankkeissa optimoidaan saavutettavaa hyötyä suhteessa perkaustyön kustannuksiin. Esimerkki toteutuneesta perkauksesta on Voikkaa Kymijoessa. Kyselyn perusteella 12 perkaushankkeesta on olemassa suunnitelmat. Näiden avulla arvioidaan saatavan yhteensä 5 MW lisätehoa ja 13 GWh/a lisäenergiaa Yläaltaan veden nostot Yläaltaan veden nostolla tarkoitetaan voimalaitoksen putouskorkeuden kasvattamiseen liittyviä hankkeita. Peräkkäisten jokivoimalaitosten yhteydessä yläaltaan vedennosto saattaa pienentää yläpuolisen laitoksen putouskorkeutta, mutta hyvin usein voimalaitosten välisen jokiosuuden virtaushäviöt kuitenkin pienenevät ylävesipinnan noston seurauksena ja voimalaitosten yhteenlaskettu putouskorkeus kasvaa. Esimerkki toteutuneesta hankkeesta on Merikoski Oulujoessa. 18

20 Teknilliset suunnitelmat löytyvät kyselyn perusteella 9 yläaltaan nostosta, joista arvioidaan saatavan lisätehoa yhteensä 4 MW ja lisätuotantoa 14 GWh/a Tulvajuoksutuskoneistot Tulvajuoksutuskoneistolla tarkoitetaan tässä yhteydessä hankkeita, joissa esimerkiksi säännöstelypadon yhteyteen rakennetaan koneisto, jonka kautta osa ohijuoksutettavasta vedestä voidaan ohjata. Maailmalla on käytössä siirrettäviä (pois nostettavia) koneistoja, jotka voidaan asentaa tulvaluukun yhteyteen tulvan ajaksi. Suomen olosuhteisiin vastaava tekniikka on kehitteillä. Esimerkiksi Kemijoella voimalaitosten ohijuoksutusenergiat ovat vaihdelleet vesivuodesta ja varastotilavuudesta riippuen vuosittain siten, että suurimmillaan ohijuoksutusenergia oli vuonna 1998 jopa yli GWh. Viimeisen viiden vuoden keskiarvo on ollut 342 GWh/a. Tätä tekniikkaa soveltamalla on arvioitu, että noin 20 % ohijuoksutettavasta energiasta olisi hyödynnettävissä. Kyselyn perusteella suunnitelmia on ainoastaan yhdestä hankkeesta ohijuoksutusenergian hyödyntämiseksi. Suunnitellusta hankkeesta saatava lisäteho arvioidaan olevan yhteensä 25 MW ja lisätuotanto 20 GWh/a Säännöstelykapasiteetin lisääminen Olemassa olevan säännöstelykapasiteetin lisäämisellä tarkoitetaan säännöstelyn tehokkaampaa käyttöä voimantuotannon tarkoituksiin. Lisätehoa saadaan säännöstelyn ylärajaa nostamalla, jolloin säännöstelyn alapuolisen voimalaitoksen putouskorkeus kasvaa. Lisäenergiaa puolestaan syntyy säännöstelykapasiteetin kasvun seurauksena. Säännöstelyn muuttaminen vaatii aina lupaehtojen muuttamista vesilain mukaisesti. Lupaehtojen mukaista säännöstelyn ylärajaa nostettaessa maa-aluetta muutetaan vesialueeksi. Luvan hakijan on ennen hankkeen toteuttamista hankittava omistusoikeus näihin maa-alueisiin/kiinteistöihin tai saatava luvan myöntämisen yhteydessä niihin pysyvä käyttöoikeus. Tulvasuojelualtaat voivat päätehtävänsä ohella lisätä vesistöstä saatavan energian määrää. Tulvasuojelualtaalla tarkoitetaan allasta, johon suuren tulvan uhatessa varastoidaan vettä alapuolisen infrastruktuurin suojelemiseksi. Voimantuotanto altaan alapuolisessa vesistössä hyötyy siinä vaiheessa, kun allas tyhjennetään. Ohijuoksutuksissa menetetään vuosittain energiaa keskimäärin 750 GWh pääasiassa Kemi- ja Iijoella. Pieni osa tästä saadaan hyödyksi voimalaitosten tehostamis- tai täydennysinvestoinneilla, mutta valtaosa ohijuoksutusenergiasta voidaan hyödyntää vain ottamalla käyttöön uutta varastotilaa tulvavesille joko lisäämällä järvien säännöstelyä tai rakentamalla tekojärviä. Säännöstelyhankkeista on olemassa teknisiä suunnitelmia, mutta niiden toteuttaminen on vaikeaa ympäristösyistä. Kyselyssä ainoastaan yhdestä säännöstelyn tehostamishankkeesta arvioitiin saatavan lisätuotantoa 7 GWh/a Uusi vesivoima suojelemattomissa vesistöissä Uudella vesivoimalaitoksella tarkoitetaan luonnon koskeen rakennettavaa patoa, tulvaluukkuja ja koneasemaa. Jokiuomaan tehtävät perkaustyöt sisältyvät uuden voimalaitoksen rakennusprojektiin. 19

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Matti Hepola johtaja, OTT Lapin ympäristökeskus / Matti Hepola johtaja, OTT 1 Vesilain muutokset Vesilainsäädäntö on muuttunut

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

PR VESISUUNNITTELU OY Raportti 31.3.2005 PIENVESIVOIMAKARTOITUS MINIVESIVOIMASEKTORI <1MW

PR VESISUUNNITTELU OY Raportti 31.3.2005 PIENVESIVOIMAKARTOITUS MINIVESIVOIMASEKTORI <1MW PR VESISUUNNITTELU OY Raportti 31.3.2005 PIENVESIVOIMAKARTOITUS MINIVESIVOIMASEKTORI

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 %

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot