KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ ENERGIAOSASTO VESIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ ENERGIAOSASTO VESIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA"

Transkriptio

1 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ ENERGIAOSASTO VESIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

2 ESIPUHE Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa tavoitteenaan sovittaa yhteen nykyiset kansainväliset päästöjen vähennysvelvoitteet ja kansalliset energiantarpeet. Strategian aikajänne on vuoteen 2012 ulottuva Kioton pöytäkirjan kausi, mutta siinä tarkastellaan myös toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin vastaamaan vuoden 2012 jälkeen mahdollisesti tiukkeneviin päästöjen vähennysvelvoitteisiin. Sähkön hankintaa koskevien toimien osalta strategian lähtökohtana on, ettei mitään teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja ympäristötavoitteita tukevaa sähköntuotantoa suljeta tarkasteltavien vaihtoehtojen ulkopuolelle. Strategian tietopohjan tueksi kauppa- ja teollisuusministeriö päätti tilata joukon selvityksiä. Tässä yhteydessä ministeriö päätti selvittää myös vesivoiman tuotannon teknillistaloudelliset lisäysmahdollisuudet Suomessa. Vesivoimaan liittyvä kartoitus muodostuu kahdesta selvityksestä, joista toinen keskittyy rakentamattoman pien- ja minivesivoiman (alle 1 MW) lisäämismahdollisuuksiin (Pienvesivoimakartoitus 9 ) ja toinen sähkön tuotannon lisäämismahdollisuuteen jo rakennetuissa vesivoimalaitoksissa sekä rakentamattomaan, yli 1 megawatin tehoiseen vesivoimapotentiaaliin sen sijainnista riippumatta. Tämä raportti on jälkimmäisen selvityksen loppuraportti. Se sisältää myös pienvesivoimaselvityksen tulokset ja kattaa siis Suomen rankentamattoman vesivoiman kokonaisuudessaan. Raportti on teknillistaloudellinen selvitys Suomen rakentamattomasta vesivoimasta ja sen lisäämismahdollisuuksista. Se ei ota kantaa kysymykseen, olisiko siinä tarkastellut kohteet rakennettava vai ei. Jo olemassa olevan vesivoiman lisäyspotentiaali perustuu vesivoimayhtiöiden suunnitelmiin lisärakentamisesta ja rakentamisen kustannuksista esitettyihin arvioihin. Rakentamattomien vesistöjen potentiaali perustuu niin ikään olemassa oleviin suunnitelmiin tai joen virtaaman ja putouskorkeuden perusteella tehtyihin teoreettisiin laskelmiin. Selvityksessä on pyritty arvioimaan kohteen toteutettavuutta tiedossa olleiden rakennuskustannusten perusteella. Selvitys on toteutettu Energiateollisuus ry:n toimesta. Työtä on valvonut ohjausryhmä, johon kuuluivat kauppa- ja teollisuusministeriöstä neuvotteleva virkamies Seppo Oikarinen (pj.) ja neuvotteleva virkamies Erkki Eskola sekä lakiasiain päällikkö Kaj Hellsten Kemijoki Oy:stä, aluepäällikkö Jouko Maaranta Fortum Power and Heat Oy:stä, johtaja Birger Ylisaukko-oja Pohjolan Voima Oy:stä, yksikön päällikkö Tapio Öhman Helsingin Energiasta ja asiantuntija Pia Oesch (siht.) Energiateollisuus ry:stä. Selvityksen tuloksista vastaa selvityksen tekijä. Helsingissä KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 1

3 TIIVISTELMÄ Vesivoiman lisäämismahdollisuudet selvitettiin vesivoimalaitosten omistajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn avulla saatiin tietoja nykyisistä vesivoimalaitoksista ja suunnitelluista hankkeista lisätehon tai -energian saamiseksi. Vastausten määrä kattoi noin 98 % Suomen vesivoimalaitosten tehosta ja energiasta. Saatuja tietoja täydennettiin puuttuvilta osin vuonna 1995 päivitetyn vesivoimalaitostilaston tiedoilla. Arviot vesivoimapotentiaalista, josta ei ole suunnitelmia, perustuvat vuonna 1980 julkaistun Koskiluettelon 1 tietoihin. Käytettävissä olleen aineiston perusteella Suomessa on yli 200 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on lähes 3000 MW ja keskivesivuoden mukainen tuotanto 13 TWh. Vuoden 1970 jälkeen käytöstä on poistettu 6 vesivoimalaitosta, joiden yhteisteho on 5 MW ja tuotanto 27 GWh/a. Selvityksen perusteella Suomessa on vesivoimapotentiaalia jäljellä 2130 MW, joka vastaa 9715 GWh vuosituotantoa. Suojelemattomien vesistöjen osuus on 663 MW ja 2352 GWh/a, joka kokoluokkiin jaoteltuina jakautuu minivesivoimaan (alle 1 MW) 144 MW / 1021 GWh/a; pienvesivoimaan (1-10 MW) 144 MW / 392 GWh/a ja yli 10 MW vesivoimaan 375 MW / 939 GWh/a. 2 SUOMEN VESIVOIMAPOTENTIAALI YHTEENSÄ TEHOPOTEN- TIAALI [MW] ENERGIAPOTEN- TIAALI [GWh/a] RAKENNETUT VESISTÖT Tehonnostot Lisäkoneistot Perkaukset 5 13 Yläveden nostot 4 14 Tulvajuoksutuskoneistot Säännöstelykapasiteetin lisääminen - 7 * RAKENNETUT VESISTÖT YHTEENSÄ SUOJELEMATTOMAT VESISTÖT Rakennettavissa oleva kapasiteetti POTENTIAALI RAKENNETUISSA JA SUOJELEMATTOMISSA VESISTÖISSÄ YHTEENSÄ SUOJELLUT VESISTÖT Uuden vesivoiman potentiaali KAIKKI POTENTIAALI YHTEENSÄ * Kaikkiaan vuotuinen ohijuoksutusenergian suuruus on noin 750 GWh, josta on suunnitelmat ainoastaan 7 GWh hyödyntämiseksi. Kannattavuudeltaan edullisimmat vesivoimakohteet Suomessa on jo rakennettu tai suojeltu uudelta vesivoimarakentamiselta. Rakennetun vesivoimakapasiteetin lisäämisen kannattavuus vaihtelee suuresti kokoluokittain ja hanketyypeittäin. Edullisimpia hankkeita ovat tehonnostot toteutettuna voimalaitoksen pääkoneistojen peruskorjauksen yhteydessä sekä perkaukset ja yläveden nostot. Jälkimmäisten potentiaali on kuitenkin selvästi tehonnostohankkeita vähäisempi. Uuden vesivoiman osalta lisäämismahdollisuudet ovat lisäksi rajalliset erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä, jotka saattavat rajoittaa jo olemassa olevankin kapasiteetin käyttöä. Kun suojelun ulkopuolella olevasta vesivoiman kokonaisarviosta vähennettiin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä evätyn Vuotoksen hankkeen potentiaali ja pienimmissä koskissa kannattamattomaksi arvioitu potentiaali, saatiin toteutettavissa olevaksi tehopotentiaaliksi 580 MW ja vuosienergiaksi 986 GWh. Tämän potentiaalin toteutumisesta laadittu ennuste edel-

4 lyttää, että kannattavuus ja muut toimintaedellytykset pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Vesivoimatuotannon lisäämisellä vältetyt hiilidioksidipäästöt on laskettu käyttäen alarajana vertaamista maakaasutuotantoon (hyötysuhde 52,0 %) ja ylärajana kivihiilituotantoon (hyötysuhde 40,8 %). Ennuste suojelemattoman vesivoimapotentiaalin toteutumisesta Vuodet Teho [MW] Energia [GWh/a] Vältetyt CO 2 -päästöt [1000 t] YHTEENSÄ

5 SUMMARY The opportunities to increase hydropower production capacity in Finland were examined by means of a questionnaire sent to owners of hydropower plants. The survey provided information on current hydropower plants and on planned projects intended to obtain additional power or energy. The responses covered approx. 98 per cent of the power and energy of Finnish hydropower plants. The information obtained was supplemented through data contained in the hydropower plant statistics updated in Estimates concerning hydropower potential of which there are no plans are based on information published in Koskiluettelo 1 (List of Rapids) published in The available information indicates that there are more than 200 hydropower plants in Finland, having a total power of almost 3,000 MW and a production capacity of 13 TWh in an average precipitation year. After 1970, six hydropower plants have been decommissioned. These had a total power of 5 MW and a production volume of 27 GWh/a. The survey results show that Finland has 2,130 MW of remaining hydropower potential, corresponding to an annual production volume of 9,715 GWh. Unprotected waterways account for 663 MW and 2,352 GWh/a, which is broken down by the various size categories as follows: 144 MW/1,021 GWh/a for units of less than 1 MW; 144 MW/392 GWh/a for units of 1 to 10 MW; and 375 MW/939 GWh/a for units of more than 10 MW. TOTAL HYDROPOWER POTENTIAL IN FINLAND POWER PO- TENTIAL [MW] 4 ENERGY POTEN- TIAL [GWh/a] BUILT WATERWAYS Power increases Additional machinery Riverbed clearing 5 13 Elevation of upstream water level 4 14 Flood sluice machinery Increase in water regulation capacity - 7 * BUILT WATERWAYS, TOTAL UNPROTECTED WATERWAYS Available capacity 270 1,973 TOTAL POTENTIAL IN BUILT AND UNPROTECTED WATERWAYS 663 2,352 PROTECTED WATERWAYS New hydropower potential 1,467 7,363 ALL POTENTIAL, TOTAL 2,130 9,715 * The total annual diversion energy volume is approx. 750 GWh, of which there are plans for the utilisation of only 7 GWh. The most profitable hydropower locations in Finland have already been provided with hydropower plants or protected against new hydropower projects. The profitability of increasing the built hydropower capacity varies greatly as determined by the size category and type of project. The most viable project types are power increases in conjunction with the refurbishment of main machinery at the power plants, as well as riverbed clearing and elevation of upstream water level. However, the latter potential is clearly smaller than that provided by power increase projects. The opportunities to increase new hydropower production capacity are also limited especially because of reasons of environmental protection, and these reasons may also restrict the use of existing capacity.

6 When the potential of the Vuotos reservoir project, which has been dismissed through a decision of the Supreme Administrative Court of Finland, and the potential of smaller rapids, which has been assessed as being unprofitable, were deducted from the total estimated potential of unprotected hydropower capacity, the available power potential was 580 MW and annual energy 986 GWh. The scenario drawn up of the implementation of this potential requires that the profitability of hydropower and its other preconditions must remain at least at the current level. Carbon dioxide emissions avoided through increased hydropower production have been calculated using a reference value of power production through natural gas (efficiency 52,0%) as the lower limit and coal power production (efficiency 40,8%) as the upper limit. Scenario of the implementation of unprotected hydropower potential Years Power [MW] Energy [GWh/a] Avoided CO 2 emissions [1000 t] TOTAL

7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...1 TIIVISTELMÄ...2 SUMMARY VESIVOIMA SUOMESSA JA POHJOISMAISSA Suomen sähkönhankinta Vesivoiman kapasiteetti ja tuotanto Vesivoiman rooli ja merkitys VESIVOIMAN TUOTANTOON VAIKUTTAVAT SÄÄDÖKSET Vesilain mukainen lupaprosessi ja ympäristövaikutusten arviointi Koskiensuojelulait Natura verkosto EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa SELVITYSTYÖN PERUSTEET JA ARVIOINTIMENETELMÄT Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi tehdyt vesivoimaselvitykset Pienvesivoimaselvityksen menetelmät Menetelmät vesivoiman nykytilan ja kokonaispotentiaalia selvittämiseksi Hyötysuhteen arvioiminen Teho- ja energiapotentiaalin laskennassa käytetyt kertoimet VESIVOIMAKAPASITEETTI JA SEN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET Nykyisten vesivoimalaitosten määrä ja niiden sijainti Suunnitelmissa esitetyt vesivoimapotentiaalit eri kohteissa Tehonnostot rakennetuissa vesistöissä Lisäkoneistot Perkaukset Yläaltaan veden nostot Tulvajuoksutuskoneistot Säännöstelykapasiteetin lisääminen Uusi vesivoima suojelemattomissa vesistöissä Uuden vesivoiman potentiaali suojelluissa vesistöissä VESIVOIMAHANKKEIDEN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kannattavuuslaskennan perusteista Kannattavuus erityyppisissä vesivoimahankkeissa Nykyiset investointi- ja tuotantotuet YHTEENVETO SUOMEN VESIVOIMAPOTENTIAALISTA JA SEN TOTEUTETTAVUUDESTA Tulosten yhteenveto ja tarkastelu Ennuste vesivoimahankkeiden toteuttamisesta Pienvesivoimaselvityksen tulosten yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...29 LÄHDELUETTELO

8 1. VESIVOIMA SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1.1. Suomen sähkönhankinta Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä (kuva 1a ja 1b). Suomen kokonaissähkönhankinta oli vuonna 2004 noin 86,8 TWh, josta 5,6 % oli nettotuontia pääsääntöisesti Venäjältä. Vesivoiman osuus Suomen sähkön hankinnasta oli vuonna 2004 erittäin korkea ollen 17,0 %. Viimeisen vuosikymmenen aikana vastapainevoiman eli yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osuus sähköntuotannossa on kasvanut (kuva 1c). Ydinvoiman osuus on hieman pienentynyt toteutetuista tehonkorotuksista huolimatta, koska sähkön kulutus on vastaavasti kasvanut. Tavanomaisen lauhdevoiman osuus on vähentynyt. Mahdollisuudet tuottaa vesivoimalla sähköä vaikuttavat kuitenkin merkittävästi sekä lauhdevoiman että tuonnin määrän tarpeeseen kunakin vuonna. Kuva 1a. Sähkön hankinta energialähteittäin, ennakkotieto Kuva 1b. Suomen sähkönhankinnan (86,8 TWh) jakautuminen eri tuotantomuodoille vuonna Kuva 1c. Sähköntuotanto Suomessa

9 1.2. Vesivoiman kapasiteetti ja tuotanto Vesivoimatuotannon osuus pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on hyvin merkittävä, noin puolet kaikesta sähköntuotannosta. Suurimmat vesivoimavarat ovat Norjassa, jossa vesivoima kattaa lähes kaiken maan sähköntuotannosta. Ruotsin vastaava osuus on noin 40 %. Tanskassa vesivoimatuotannon määrä puolestaan on merkityksetön. Sähköntuotannon määrä ja tuotantomuotojen osuudet Pohjoismaissa vuonna 2003 on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Sähkön tuotanto Pohjoismaissa vuonna 2003 tuotantomuodoittain. Suomen vesivoimakapasiteetti oli noin MW vuoden 2004 lopussa. Suurin kasvu vesivoimakapasiteetissa tapahtui sotien jälkeen ja 1960-luvuilla (kuva 3). Tällöin myös vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli suurimmillaan, jopa 90 %. Nykyisin vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee välillä % riippuen vesivuodesta. Kuva 3. Vesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho Suomessa vuosina

10 1980-luvun verkkaisen vesivoimakapasiteetin kehityksen jälkeen kasvu kiihtyi 1990-luvulla niin uusien laitoshankkeiden kuin tehonnostoprojektien aloittamisen myötä. Tarkastelujaksolla Suomeen rakennettiin 444 MW lisää vesivoimaa (kuva 4), josta 315 MW on uutta kapasiteettia ja 129 MW olemassa olevien voimalaitosten tehoa nostamalla saatua lisätehoa. Määrä koostuu yhteensä yli 50 tehonnostosta ja uudesta voimalaitoksesta. Esimerkkejä toteutetuista vesivoiman lisäyksistä vuoden 1990 jälkeen ovat muun muassa Oulujoen peruskorjausohjelma, Voikkaan lisäkoneisto Kymijoessa, Melon tehonnosto Kokemäenjoessa ja Kelukosken voimalaitos Kitisessä Kemijoella. Käytöstä poistettiin yksi 1,3 MW vesivoimalaitos vuonna MW Kuva 4. Vesivoimakapasiteetin lisäykset Suomessa vuosina Vesivoiman tuotantoon vaikuttaa merkittävästi sateisuus. Vuonna 2004 vesivoimaa tuotettiin 14,7 TWh, mikä oli 14 % enemmän kuin keskimääräisenä vesivuonna. Vuoden 2003 tuotanto puolestaan oli 25 % keskivesituotantoa pienempi. Vesivoiman tuotanto on viimeksi ollut yhtä pieni 1970-luvulla, jolloin kapasiteettiakin oli selkeästi vähemmän kuin nyt. Nämä peräkkäiset vuodet olivatkin poikkeuksellisen erilaiset keskenään. Tätä kuvaa myös se, että Oulujoen historiassa oli pienin vesivoimatuotanto kautta aikojen vuonna 2003, jota puolestaan seurasi historian suurin tuotannon määrä vuonna Vesivoimatuotannon vuotuinen vaihtelu on havaittavissa kuvasta 5. 9

11 Kuva 5. Vesivoiman tuotanto Suomessa vuosina Vesivoiman rooli ja merkitys Vesivoimalla on monta merkittävää roolia sähköntuotannossa. Tärkein on sen säätöominaisuus, jolla voidaan vastata sähkön kulutushuippuihin tuottamalla sähköä verkkoon sillä hetkellä, kun kulutus on suurin. Kuvassa 6 on esitetty Kemijoki Oy:n vesivoimatuotannon vaihtelu viikolla 3 vuonna Tuotanto on suurimmillaan aamulla ja illalla, jolloin kulutus on suurin, ja pienimmillään yöllä. Tehon muutokset ovat suuria ja niihin kyetään reagoimaan nopeasti. Vesistöjen säännöstely mahdollistaa vesivoiman käytön säätövoimana ja edesauttaa häiriötöntä sähköntoimitusta kuluttajille. Sen lisäksi vesivoimasäännöstelyillä on kyetty torjumaan kevätaikaiset tulvat tai vähentämään niiden aiheuttamia vahinkoja. Vesivoiman rooli säätövoiman tuottajana korostuu kuivina vuosina. Sähkön kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Lisäksi tuulivoiman osuuden kasvattaminen luo paineita säätövoimakapasiteetin lisäämiseksi. 10

12 TEHO [MW] MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Kuva 6. Kemijoki Oy:n tuotanto viikolla 3 vuonna Vesivoima on myös keskeisessä roolissa sähkön hinnan muodostuksessa. Pohjoismaat, Islantia lukuun ottamatta muodostavat yhteisen sähkömarkkina-alueen, jolla on yhteinen sähköpörssi Nord Pool. Vuonna 2004 Nord Poolin fyysisen sähkön kauppa oli 167 TWh, mikä vastaa lähes puolta Pohjoismaiden sähköntuotannosta. Nord Poolissa muodostuukin sähkön markkinahinta, jonka määräytymiseen vaikuttaa oleellisesti Pohjoismaissa käytettävissä olevan vesivoiman määrä. Kuvissa 7a ja 7b on kuvattu sähkön hinnan muodostumista sähkön kulutuksen ja käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin perusteella. Esimerkeissä sähkön kulutus pohjoismaisilla markkinoilla pysyy samana (noin 380 TWh), mutta vesivoimatuotannon määrä vaihtelee kuivan ja märän vesivuoden mukaan. Vesivuoden mukainen tuotannon vaihteluväli voi olla yli 70 TWh, noin 140 TWh:sta 215 TWh:iin. Sähkön rajahinta määräytyy kulutuksen ja muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimman tuotantomuodon leikkauskohdasta. Kuva 7a. Sähkön hinnan muodostuminen niukkana vesivuotena. Kuva 7b. Sähkön hinnan muodostuminen runsaana vesivuotena. 11

13 Vesivoima on metsän ohella Suomen arvokkain uusiutuva luonnonvara. Vesivoiman tuotannon haitalliset vaikutukset ympäristöön ovat paikallisia, joita voidaan suurelta osin estää tai vähentää erilaisten ympäristönhoitotoimenpiteiden avulla. Vesilain mukaan kaikki vahingot on pyrittävä ensisijaisesti estämään tai korvattava rahalla. Moniin rakennettuihin vesistöihin onkin kehittynyt ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävä yhteistyö eri tahojen välille. Moniin muihin sähköntuotantomuotoihin verrattuna vesivoiman etuna ympäristön kannalta on päästöttömyys eikä siitä myöskään synny jätettä. Sähkön tarpeen kasvu ja globaalin ilmastonmuutoksen torjunta ovat vaikeasti yhteen sovitettavia kysymyksiä. Vesivoimalla voidaan välttää merkittävästi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Nykyinen keskimääräisen vesivuoden mukainen tuotanto (13 TWh) aiheuttaisi noin 5 milj.tonnia CO 2 /a, jos sama sähkömäärä tuotettaisiin maakaasulla 52 % hyötysuhteella. Lisäksi muodostuisi arviolta yli tonnia typenoksidipäästöjä. 2. VESIVOIMAN TUOTANTOON VAIKUTTAVAT SÄÄDÖKSET 2.1. Vesilain mukainen lupaprosessi ja ympäristövaikutusten arviointi Vesivoimalaitosten rakentaminen ja säännöstelyhankkeiden toteuttaminen edellyttävät asianomaisen ympäristölupaviraston antamaa lupaa. Sama pätee perkaushankkeisiin sekä merkittävimpiin tehonnostohankkeisiin. Myös säännöstelylupien muuttaminen edellyttää lupakäsittelyä. Lupamenettelyn yksityiskohtaiset käsittelyvaiheet määräytyvät hankkeen laajuuden perusteella. Ympäristövaikutuksiltaan vähäiset hankkeet voidaan käsitellä yksivaiheisessa kuulutusmenettelyssä, mutta laajemmat hankkeet edellyttävät erillisen katselmustoimituksen järjestämistä. Lupaviraston antamasta päätöksestä voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta, jonka päätöksestä voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vesilain (264/1961) mukainen lupaharkinta on oikeusharkintaa. Keskeisen lupaharkintakriteeristön muodostaa intressivertailusäännöstö, jonka mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Saadakseen luvan voimalaitoksen rakentamiseen hakijalla on omistajana tai käyttöoikeuden haltijana oltava oikeus yrityksessä käytettävään vesivoimaan tai hakijan on luvan myöntämisen yhteydessä saatava oikeus tarvittavan vesivoiman käyttämiseen. Myöntäessään vesitaloushankkeelle luvan lupaviranomaisen on samalla viran puolesta tutkittava hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja edunmenetykset, jotka ensisijaisesti on pyrittävä lupamääräyksissä yksilöidyillä kompensaatiotoimenpiteillä estämään. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta hankkeesta aiheutuu edunmenetyksiä, hankkeen toteuttaja määrätään ne korvaamaan. Tyypillisesti korvauksia on määrätty muun muassa lunastus- ja käyttöoikeuksien perustamisesta, kalatalousvahingoista, virkistyskäytön heikentymisestä aiheutuvasta kiinteistön arvon alentumisesta tai vettymisvahingoista. Toiminnanharjoittajat kokevat lupa-asiat monimutkaisiksi ja vaikeiksi. Näkemykseen vaikuttaa vesilain kieltokeskeinen rakenne, hakemusten sisällön yksityiskohtainen sääntely sekä hidas ja kankea lupakäsittely. Etenkin mini- ja pienvesivoiman omistajat kritisoivat niin sanottua osallistumistarjousmenettelyä historiallisena jäänteenä, jolla ei ole nykyaikana muuta merkitystä kuin, että se entisestään hidastaa ja vaikeuttaa lupamenettelyä. Kyseinen menettely velvoittaa vesivoiman hyödyntämistä haluavan selvittävän julkisella kuulutuksella muiden mahdollisten vesivoimaomistajien halukkuuden osallistua hankkeeseen, jopa silloin kun tällainen taho omistaa vain sadanneksen käyttöön otettavasta vesivoimasta. 12

14 Lupahakemusasiakirjoihin on liitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelylain (YVA-laki, 468/1994) mukainen arviointiselostus, jos voimataloushanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettely edeltää vesilain lupaprosessia ja sitä sovelletaan lähes kaikkiin uusiin vesivoiman rakennushankkeisiin. Vesioikeudellisen rakennusluvan pysyvyyden suojaa on tapahtuneilla lainmuutoksilla heikennetty. Viime vuosina onkin useissa säännöstelyhankkeissa noudatettavia juoksutussääntöjä sekä vedenpinnan ylä- ja alarajoja muunneltu aikaisemmasta käytännöstä. Näissä niin sanotuissa säännöstelyiden kehittämishankkeissa muutokset ovat tapahtuneet lähinnä voimantuotannon kustannuksella muiden intressien hyväksi. Pääosa näistä hankkeista on toteutettu muodollisesti vapaehtoisilla sopimuksilla. Tarvittaessa viranomaiset voivat hakea ympäristölupavirastolta lupaehtojen tarkistamista, mikäli asiasta ei päästä vapaaehtoiseen sopimukseen luvanhaltijan kanssa Koskiensuojelulait Suomessa on vesilain mukaisen rakennusluvan myöntäminen uusien voimalaitosten rakentamiseen kielletty erityislaeilla eräisiin vesistöihin ja eräiden vesistöjen yksittäisiin koskiin. Lailla Ounasjoen erityissuojelusta (703/1983) on kielletty vesilainmukaisen luvan myöntäminen uusien voimalaitosten rakentamiseen Ounasjokeen ja sen sivujokiin sekä Ounasjärveen laskeviin jokiin. Lailla Kyrönjoen erityissuojelusta (1139/1991) on kielletty vesilainmukaisen luvan myöntäminen uusien voimalaitosten rakentamiseen Kyrönjoen keski- ja alajuoksulla. Koskiensuojelulailla (35/1987) on kielletty vesilainmukaisen luvan myöntäminen mm. Iijoen keskijuoksun koskiin ja joukkoon erillisiä koskia useassa eri vesistössä. Tähän selvitykseen on sisällytetty myös näiden suojeltujen vesistöjen ja koskien vesivoima sellaisena kuin siitä tietoa on ollut saatavilla. Näitä koskia koskevat tiedot on tuloksissa käsitelty kategoriassa suojellut vesistöt Natura verkosto Lähtökohtaisesti alueen liittäminen Natura 2000-verkostoon ei vaikuta olemassa olevan vesivoimalaitoksen toimintaan. Natura-alueeseen kuulumisen ei myöskään pitäisi olla este tehonnostohankeen toteuttamiselle, jos tehonnosto ei vaikuta siihen luontotyyppiin tai lajiin, jonka perusteella alue on liitetty Natura verkostoon. Eräissä tapauksissa tehonnosto voi Naturan vuoksi vaikeutua tai estyä esimerkiksi siihen liittyvän uoman ruoppauksen vuoksi, jos se vaarantaa Natura-lajin olemassaolon. Vesivoimalaitoksen tai säännöstelyn lupaharkinnassa on Natura-alue ja luonnonsuojelulain (1096/1996) Natura verkostoa koskevat säännökset huomioitava. Monet Natura verkoston virtavesipaikat on jo suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Jos uusi vesivoimahanke todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset riippumatta siitä, onko hanke tai suunnitelma luvanvarainen. Vaikutusten perusteella viranomainen voi hylätä suunnitelman tai luvan. Valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää hankkeelle luvan erittäin tärkeän yleisen edun nojalla (LsL 66 ). Huomioitavaa lisäksi on, että Natura verkoston suojelutavoitteiden saavuttaminen saattaa aiheuttaa rajoituksia myös verkostoon otetun alueen ulkopuolella. 13

15 2.4. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää, että kaikissa vesistöissä saavutetaan hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Täytäntöönpanoa varten on säädetty laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Voimatalousvesistöt voidaan direktiivin mukaan nimetä ns. voimakkaasti muutetuiksi, jolloin direktiivin tavoitteista voidaan joiltakin osin poiketa. Täytäntöönpanoprosessi osoittaa lähivuosina, millä tavoin direktiivi vaikuttaa olemassa olevaan vesivoimatuotantoon. Kansallisella soveltamisella on tältä kannalta ratkaiseva merkitys. Direktiivi todennäköisesti vaikeuttaa uusien vesivoimalaitosten rakentamista. Edellytyksenä muun muassa on, että hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä eikä hankkeesta saatavia hyötyjä voida saavuttaa muilla, ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla. Edellytysten täyttyminen on osoitettava direktiivin mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa. Lupa käsitellään vesilain mukaan normaalisti, ja siinä on otettava huomioon direktiivin vaatimukset. 3. SELVITYSTYÖN PERUSTEET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 3.1. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi tehdyt vesivoimaselvitykset Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on valmisteluvastuussa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen kansainväliset ilmastotavoitteet ja kansalliset energiantarpeet. Strategian valmistelun tueksi KTM päätti selvittää myös vesivoiman tuotannon teknillistaloudelliset lisäysmahdollisuudet Suomessa. Vesivoimaan sisältyvät selvitykset muodostavat kaksi hankekokonaisuutta, joista toinen keskittyy rakentamattoman minivesivoiman (alle 1MW) lisäämismahdollisuuksiin (Pienvesivoimakartoitus, PR Vesisuunnittelu Oy) ja toinen sähkön tuotannon lisäämismahdollisuuteen jo rakennetuissa vesivoimalaitoksissa sekä rakentamattomaan, yli 1 megawatin tehoiseen vesivoimapotentiaaliin Pienvesivoimaselvityksen menetelmät Pienvesivoimakartoituksen tavoitteena oli selvittää Suomen pienvesivoiman tilanne ja kehitysmahdollisuudet. Selvityksessä oli pääpaino minivesivoimasektorilla, joka käsittää alle 1 MW kokoiset laitokset. Minivesivoimasta oli laitoskohtaisia tietoja saatavilla melko pienestä osasta laitoksia, minkä vuoksi tietoja oli määriteltävä pääosin vuonna 1980 julkaistun Koskiinventoinnin 1 avulla. Koski-inventoinnista muodostettiin vesistökohtainen työrekisteri, jota tarkistettiin Suomen patoturvallisuuspiiriin kuuluvien kohteiden ja suojeltujen koskien osalta. Vesivoimapotentiaalin nykytila määritettiin minivesivoimalaitosten tietojen ja niihin liittyvien rekisteritietojen pohjalta, minkä jälkeen potentiaalit sektoroitiin kehityskelpoisuudesta riippuen ja arvioitiin niiden toteutettavuusaikataulua. Minivesivoiman nykytehoksi saatiin muodostetun työrekisterin pohjalta 55 MW. Realistinen asiantuntija-arvio tämän hetkisestä tehotasosta on noin MW. Minivesivoiman kehityskelpoinen potentiaali määriteltiin seuraavin perustein: Peruskunnostustyöt suoritetaan tehosta riippumatta, minkä kautta saatava lisäpotentiaalin on arvioitu olevan 5-15 % tehoryhmän keskimääräisestä peruskunnosta riippuen. Uuden minivesivoimalaitoksen rakentaminen tulee kannattavaksi, jos kohteen tarjoama teho nousee yli 0,5 MW. Vanhan käyttämättömän voimalaitoksen kannattavuuden alaraja on 0,1 MW, jos laitoksen rakenteet ovat kunnostettavissa. Alle 0,1 MW:n kokoisten kohteiden on katsottu olevan voimataloudellisesti kannattamattomia kohteita. Jo olemassa olevien kohteiden kunnostustarpeet ja perinnearvojen säilyminen ovat usein tärkeitä, minkä vuoksi kohteet on pidetty mukana selvityksessä. 14

16 3.3. Menetelmät vesivoiman nykytilan ja kokonaispotentiaalia selvittämiseksi Vesivoiman lisäämismahdollisuudet selvitettiin vesivoimalaitosten omistajille suunnatulla kyselyllä (liite 1), jossa pyydettiin tietoja nykyisistä vesivoimalaitoksista ja suunnitelluista hankkeista lisätehon tai energian saamiseksi. Kyselyyn saatujen vastausten määrä kattoi noin 98 % Suomen vesivoimalaitosten tehosta ja energiasta. Saatuja tietoja täydennettiin puuttuvilta osin vuonna 1995 päivitetyn vesivoimalaitostilaston tiedoilla. Arviot vesivoimapotentiaalista, josta ei ollut suunnitelmia perustuvat vuonna 1980 julkaistun Koskiluettelon 1 tietoihin. Luettelosta poistettiin ne kosket, jotka tiedettiin jo rakennetun, sekä ne kosket, joihin ilmoitettiin olevan rakennussuunnitelmia. Jäljelle jäävien koskien teho- ja energiapotentiaalit laskettiin käyttäen kappaleessa 3.5 esitettyjä kertoimia. Tornionjoen teho- ja energiapotentiaalit perustuvat Suomen vesivoima -kirjassa 4 esitettyyn rakennussuunnitelmaan. Sekä kyselyn että muun lähdeaineiston osalta tietoja on varmennettu asiantuntijakeskusteluin Hyötysuhteen arvioiminen Asiantuntijoilta saatujen lausuntojen perusteella hyötysuhde on viime vuosina parantunut mm. turbiinien suunnittelun ja valmistustekniikan kehittymisen myötä. Arvio tällä hetkellä koneistoilla käytettävästä hyötysuhdekertoimesta on noin 8,6, mikä vastaa 88 % kokonaishyötysuhdetta. Laitoksilla, joilla on pieni putouskorkeus, hyötysuhdekerroin voi olla pienempi johtuen imuputken nopeuskorkeuden vaikutuksesta nettoputouskorkeuteen. Pienillä mikrovoimalaitoksilla hyötysuhdekerroin on oleellisesti pienempi. Muutaman viime vuoden aikana esimerkiksi tehonnostoissa saavutettava suhteellinen lisäteho on kasvanut huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Merkittävämpänä tekijänä on turbiinin suunnittelun sekä nykyisten ATK-pohjaisten työstölaitteiden ja materiaalien yhteisvaikutus. Nykytekniikalla turbiinin napa ja siivet kyetään valmistamaan entistä tarkemmin suunnitellun, kolmiulotteisen mallin mukaiseksi. Turbiinin läpi voidaan juoksuttaa suurempi vesimäärä ja sitä kautta saadaan suurempi teho kuin aiemmin. Tämä on mahdollista, koska uusilla turbiineilla juoksupyörää ja siipiä kuluttava kavitaatioilmiö vasta syntyy suuremmilla vesimäärillä ja tehoilla kuin vanhoilla turbiineilla. Vesivoimalaitoksen käyttötapa vaikuttaa turbiinin valintaan. Tilaaja voi painottaa parhaan hyötysuhteen haluamalleen käyttöalueelle. Jos kyseessä on voimakkaasti säätöön osallistuva koneisto, painotetaan tyypillisesti suuren tehon aluetta. Mikäli kyseessä on tasaisemmin, esim. tulovirtaaman mukaan ajava koneisto, painotus on eniten esiintyvän virtaaman mukainen. 15

17 Kuva 8. Vesivoimalaitoksen periaatekuva. Hyötysuhdekertoimeen vaikuttavat mm. seuraavat komponentit: - välpät (1) - tuloputki (2) - turbiini (3) - generaattori (4) - imuputki (5) - alakanava (6) P = η kok x ρ x g x Q x h vesivoimalaitoksen tehon yleinen laskentakaava, jossa η kok = yllä lueteltujen komponenttien hyötysuhteiden tulo P = laitoksen teho [kw] ρ = veden tiheys [kg/m 3 ] g = maan vetovoiman kiihtyvyys [m/s 2 ] Q = veden virtausmäärä [m 3 /s] h = putouskorkeus [m] 3.5. Teho- ja energiapotentiaalin laskennassa käytetyt kertoimet Rakentamattomien ja suunnittelemattomien koskien potentiaaleja laskettaessa, hyötysuhdekertoimina on käytetty seuraavia arvoja: P = 8,6 x Q x h vesivoimalaitoksen tehon laskentakaava, yli 1 MW kosket P = 8,2 x Q x h vesivoimalaitoksen tehon laskentakaava, kw kosket P = 7,2 x Q x h vesivoimalaitoksen tehon laskentakaava, kw kosket Tehopotentiaali on laskettu käyttäen yllä esitettyjä hyötysuhdekertoimia sekä koskiluettelossa ilmoitettuja keskivirtaamaa ja putouskorkeutta. Energiapotentiaalin laskennassa on käytetty seuraavia arvoja: 16

18 Rakennusaste = 1,9 yli 1 MW kosket Rakennusaste = 1,5 alle 1 MW kosket Käyttötunnit = 4100 h/a kaikki kosket Rakennusaste = rakennusvirtaama / keskivirtaama Rakennusaste teholuokittain on saatu tarkastelemalla Koskiluettelossa 1 ilmoitettujen rakennettujen voimalaitosten rakennusvirtaamien suhdetta keskivirtaamiin. Esimerkiksi yli 1 MW kerroin 1,9 on keskiarvo 115 voimalaitoksen rakennusasteesta. Käyttötuntien määrä 4100 tuntia/a on keskiarvo kyselyssä ilmoitettujen tehojen- ja vuosienergioiden suhteesta. 4. VESIVOIMAKAPASITEETTI JA SEN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET 4.1. Nykyisten vesivoimalaitosten määrä ja niiden sijainti Selvityksen perusteella Suomessa on 207 vesivoimalaitosta, joista 67 on minivesivoimalaitosta (alle 1 MW), 83 pienvesivoimalaitosta (1-10 MW) ja 57 yli 10 MW vesivoimalaitosta. Kuvassa 9 laitokset on lajiteltu tehon mukaan. Liitteessä 2 on puolestaan esitetty yli 1 MW vesivoimalaitosten maantieteellinen sijainti Suomen karttapohjalla. Vesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on MW. Laitosten yhteenlaskettu keskivesivuoden tuotanto on 12,9 TWh, josta minivesivoiman osuus on 1 %, pienvesivoiman osuus 8 % ja suurvesivoiman osuus 91 %. Teho [MW] Voimalaitosten lukumäärä Kuva 9. Vesivoimalaitokset tehon mukaan lajiteltuina. 67 minivesivoimalaitoksen osuus koko Suomen vesivoimatehosta on 1 %, 83 pienvesivoimalaitoksen osuus 9 % ja yli 10 MW vesivoimalaitokset (57 kpl) muodostavat 90 % osuuden. 17

19 Vuoden 1970 jälkeen käytöstä on poistettu 6 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 5 MW ja vuosienergia 27 GWh. Vesivoimalaitosten lisäksi Suomessa on Koskiluettelon 1 tietojen perusteella 524 patoa, joissa on saha tai mylly tai molemmat, sekä 350 muuta vesistöpatoa, joissa ei ole voimalaitosta, sahaa eikä myllyä Suunnitelmissa esitetyt vesivoimapotentiaalit eri kohteissa Tehonnostot rakennetuissa vesistöissä Koneiston tehonnostolla tarkoitetaan työtä, jossa laitoksen tehoa nostetaan lisäämällä turbiinin vedenläpäisykykyä ja/tai parannetaan laitoksen kokonaishyötysuhdetta. Turbiinin vedenläpäisykyvyn lisäys tarkoittaa samaa kuin rakennusasteen nosto, koska laitoksen rakennusvirtaama kasvaa alkuperäisestä. Koneiston hyötysuhde paranee juoksupyörän uuden muotoilun avulla, generaattorihäviöitä vähentämällä ja uusimalla turbiinin säätöjärjestelmä. Esimerkki toteutetusta tehonnostosta on Seitakorva Kemijoella. Yleensä tehonnostohankkeet eivät yksinään ole kannattavia, vaan tehonnostoprojektit toteutetaan koneiston peruskorjauksen yhteydessä, jolloin niiden kannattavuus paranee. Tyypillisessä peruskorjaus- ja tehonnostoprojektissa uusitaan generaattori, turbiini sekä automaatio-, ohjausja suojausjärjestelmät. Kyselyn perusteella Suomen vesistöissä on tutkittavana 37 potentiaalista vesivoimalaitoksen tehonnostoa. Näistä saatava lisäteho olisi yhteensä 315 MW ja lisätuotanto 296 GWh/a Lisäkoneistot Lisäkoneistoilla tässä selvityksessä tarkoitetaan olemassa oleviin patoihin rakennettavia uusia vesiteitä ja koneistoja. Joissakin tapauksissa patoon on rakennusvaiheessa tehty ilman koneistoa vesitie, johon on myöhemmin rakennettu koneisto. Esimerkki tällaisesta on Raasakan voimalaitos Iijoessa. Tehdyn kyselytutkimuksen perusteella lisäkonehankkeista on olemassa teknillisiä suunnitelmia 10 vesivoimalaitokselle. Näistä arvioidaan saatavan lisätehoa yhteensä 44 MW ja lisätuotantoa 29 GWh/a Perkaukset Perkauksilla tarkoitetaan olemassa olevien voimalaitosten alapuolisten jokiuomien virtaushäviöitä aiheuttavien kapeikkojen, koskipaikkojen tai nivojen perkauksia. Perkausten tavoitteena on virtaushäviöitä pienentämällä kasvattaa voimalaitoksen putouskorkeutta. Perkaushankkeissa optimoidaan saavutettavaa hyötyä suhteessa perkaustyön kustannuksiin. Esimerkki toteutuneesta perkauksesta on Voikkaa Kymijoessa. Kyselyn perusteella 12 perkaushankkeesta on olemassa suunnitelmat. Näiden avulla arvioidaan saatavan yhteensä 5 MW lisätehoa ja 13 GWh/a lisäenergiaa Yläaltaan veden nostot Yläaltaan veden nostolla tarkoitetaan voimalaitoksen putouskorkeuden kasvattamiseen liittyviä hankkeita. Peräkkäisten jokivoimalaitosten yhteydessä yläaltaan vedennosto saattaa pienentää yläpuolisen laitoksen putouskorkeutta, mutta hyvin usein voimalaitosten välisen jokiosuuden virtaushäviöt kuitenkin pienenevät ylävesipinnan noston seurauksena ja voimalaitosten yhteenlaskettu putouskorkeus kasvaa. Esimerkki toteutuneesta hankkeesta on Merikoski Oulujoessa. 18

20 Teknilliset suunnitelmat löytyvät kyselyn perusteella 9 yläaltaan nostosta, joista arvioidaan saatavan lisätehoa yhteensä 4 MW ja lisätuotantoa 14 GWh/a Tulvajuoksutuskoneistot Tulvajuoksutuskoneistolla tarkoitetaan tässä yhteydessä hankkeita, joissa esimerkiksi säännöstelypadon yhteyteen rakennetaan koneisto, jonka kautta osa ohijuoksutettavasta vedestä voidaan ohjata. Maailmalla on käytössä siirrettäviä (pois nostettavia) koneistoja, jotka voidaan asentaa tulvaluukun yhteyteen tulvan ajaksi. Suomen olosuhteisiin vastaava tekniikka on kehitteillä. Esimerkiksi Kemijoella voimalaitosten ohijuoksutusenergiat ovat vaihdelleet vesivuodesta ja varastotilavuudesta riippuen vuosittain siten, että suurimmillaan ohijuoksutusenergia oli vuonna 1998 jopa yli GWh. Viimeisen viiden vuoden keskiarvo on ollut 342 GWh/a. Tätä tekniikkaa soveltamalla on arvioitu, että noin 20 % ohijuoksutettavasta energiasta olisi hyödynnettävissä. Kyselyn perusteella suunnitelmia on ainoastaan yhdestä hankkeesta ohijuoksutusenergian hyödyntämiseksi. Suunnitellusta hankkeesta saatava lisäteho arvioidaan olevan yhteensä 25 MW ja lisätuotanto 20 GWh/a Säännöstelykapasiteetin lisääminen Olemassa olevan säännöstelykapasiteetin lisäämisellä tarkoitetaan säännöstelyn tehokkaampaa käyttöä voimantuotannon tarkoituksiin. Lisätehoa saadaan säännöstelyn ylärajaa nostamalla, jolloin säännöstelyn alapuolisen voimalaitoksen putouskorkeus kasvaa. Lisäenergiaa puolestaan syntyy säännöstelykapasiteetin kasvun seurauksena. Säännöstelyn muuttaminen vaatii aina lupaehtojen muuttamista vesilain mukaisesti. Lupaehtojen mukaista säännöstelyn ylärajaa nostettaessa maa-aluetta muutetaan vesialueeksi. Luvan hakijan on ennen hankkeen toteuttamista hankittava omistusoikeus näihin maa-alueisiin/kiinteistöihin tai saatava luvan myöntämisen yhteydessä niihin pysyvä käyttöoikeus. Tulvasuojelualtaat voivat päätehtävänsä ohella lisätä vesistöstä saatavan energian määrää. Tulvasuojelualtaalla tarkoitetaan allasta, johon suuren tulvan uhatessa varastoidaan vettä alapuolisen infrastruktuurin suojelemiseksi. Voimantuotanto altaan alapuolisessa vesistössä hyötyy siinä vaiheessa, kun allas tyhjennetään. Ohijuoksutuksissa menetetään vuosittain energiaa keskimäärin 750 GWh pääasiassa Kemi- ja Iijoella. Pieni osa tästä saadaan hyödyksi voimalaitosten tehostamis- tai täydennysinvestoinneilla, mutta valtaosa ohijuoksutusenergiasta voidaan hyödyntää vain ottamalla käyttöön uutta varastotilaa tulvavesille joko lisäämällä järvien säännöstelyä tai rakentamalla tekojärviä. Säännöstelyhankkeista on olemassa teknisiä suunnitelmia, mutta niiden toteuttaminen on vaikeaa ympäristösyistä. Kyselyssä ainoastaan yhdestä säännöstelyn tehostamishankkeesta arvioitiin saatavan lisätuotantoa 7 GWh/a Uusi vesivoima suojelemattomissa vesistöissä Uudella vesivoimalaitoksella tarkoitetaan luonnon koskeen rakennettavaa patoa, tulvaluukkuja ja koneasemaa. Jokiuomaan tehtävät perkaustyöt sisältyvät uuden voimalaitoksen rakennusprojektiin. 19

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille Vaelluskalafoorumi 11.2.2014 11.2.2014 PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Ympäristö- ja vesilupapäivät Oulussa 5. 6.11.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki 6.11.2013 Vesilain

Lisätiedot

61 Iijoen vesistöalue

61 Iijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Outi Vilén Laskentatoimen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 %

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISU

HELSINGIN ENERGIARATKAISU HELSINGIN ENERGIARATKAISU YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ JANNE RAUHAMÄKI, HELEN OY Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 Sisältö x 16.3.2016 2 HELEN OY Osakeyhtiö vuoden 2015 alusta Organisaatio 1.10.2015 alkaen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 1 LIITE 11 Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 Lain tulvariskien hallinnasta 16 :n mukaan tulvaryhmä hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot