Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusaineistojen tietoarkkitehtuurin konsultointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusaineistojen tietoarkkitehtuurin konsultointi"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusaineistojen tietoarkkitehtuurin konsultointi Metsäntutkimuslaitos sivu 1/32

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Johdanto Tiedon hallinnan tavoitetila Tietoarkkitehtuurin nykytilan haasteita Aineistojen hallinnan nykytila ja haasteet Aineistojen tallennusmuodot Aineistokokonaisuus käsitteenä Aineistojen ja aineistokokonaisuuksien väliset suhteet Aineistojen metatietojen kuvaaminen Yhteensopimattomat käsite- ja tietomallit Tietoarkkitehtuurin kehittämisen tavoitteita Käsitteistön yhtenäistäminen Käsite- ja tietomallien kehittäminen yhtenäisellä tavalla Aineistojen ja muiden kohteiden kuvaamisen kehittäminen Tiedon löydettävyyden parantaminen Käsite- ja tietomallinnus Karkean tason käsitemalli Tarkemman tason käsite- ja tietomallit Kehityssuunnitelma Kehitysskenaarioita Piilossa olevat aineistot Aineistoja ei voida yhdistää Henkilösidonnaisuus Eläköityminen Pidemmän aikavälin tiekartta Välittömät jatkotoimenpiteet A. Organisaatiotasoinen strateginen kehitystyö B. Tiedon tallennuksen ja mallinnuksen kehittäminen C. Tiedon löydettävyyden kehittäminen Yhteenveto Liitteet...27 sivu 2/32

3 1 Tiivistelmä Metlan tiedon hallinta on suurien haasteiden edessä. Metlassa on kerätty ja tuotettu dataa ja jalostettu aineistoja vuosikymmenien ajan. Tuona aikana organisaatiossa on syntynyt monia erilaisia tapoja tiedon hallintaan ja säilyttämiseen. Suurin osa datasta tallennetaan nykyään sähköisessä muodossa. Dataa kuvailevaa tietoa on tallennettu lisäksi tiedostoihin ja mappeihin. Suuret haasteet kohdistuvat ennen kaikkea tiedon säilytykseen, löytymiseen ja uudelleenkäyttöön. On ratkaistava, miten tulevaisuudessa pystytään hyödyntämään olemassa olevien ja uusien tietovarantojen sisältämä tietopääoma sekä tutkimuksessa että palveluissa. Metlan työskentelykulttuuri on ohjannut siihen, että yksittäiset tutkimusryhmät ja - hankkeet ovat kehittäneet omia tapojaan tiedon hallintaan. Tämä on saattanut olla tehokkainta ryhmän tai hankkeen näkökulmasta, mutta kulttuuri ei ole edistänyt tiedon hallintaa Metlassa kokonaisuudessaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sähköisessä muodossa oleva data, jalostettu tieto ja aineistot olisi mahdollista saattaa kaikkien tietoa tarvitsevien saataville. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan edellyttää yhteisiä linjauksia, menetelmiä ja välineitä. Työskentelykulttuuria tulisikin muuttaa asteittain siten, että Metlan tietopääoma on tehokkaasti koko organisaation käytössä. Tutkimusaineistojen hallinnan kehittämisessä korostuvat tietojen säilyvyys, löydettävyys ja uudelleenkäytettävyys. Työn perusteet ja suuntaviivat on luotu Tutkimusaineistoprojektissa (2009/2010). Metlalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä aktiiviseksi palveluja tarjoavaksi organisaatioksi, jonka tietovarannot ovat tehokkaasti löydettävissä ja käytettävissä sekä tutkimustyön pohjaksi että asiakkaiden monipuoliseen palveluun. Tulevaisuuden mahdollisia skenaarioita ovat: Metlan työskentelykulttuuri ohjaa tietojen keskitettyyn hallintaan ja jakamiseen sekä yhteistyön lisääntymiseen. Kaikki sellainen aineisto, jota ei ole erikseen käyttöoikeuksin rajoitettu, on vapaasti saatavilla ja helposti löydettävissä. Tiedon hallinnan menetelmät, linjaukset ja työkalut mahdollistavat datan ja aineistojen tehokkaan yhdistelyn ja kokoamisen. Resurssoimalla riittävästi tiedon hallinnan tukitoimintoihin (esim. data managerit) tutkijat on vapautettu ydintehtäviinsä. Tutkijoiden ja tiedon hallinnan asiantuntijoiden yhteistyönä tärkeimmät olemassa olevat aineistot on kuvattu ja ne hallitaan keskitetysti. Vuosikymmenten aikana syntynyt hiljainen tieto on saatu paremmin talteen. Skenaarioiden pohjalta voidaan esittää kehittämistä ohjaava tiedon hallinnan tavoitetila: Metlan sisäinen tiedon hallinta on järjestetty tukemaan tiedon jakamista Metla tarjoaa aktiivisesti tietoa sisäisille ja ulkoisille asiakkailleen Metla vastaa tehokkaasti yhteiskunnan tieto- ja palvelutarpeisiin sivu 3/32

4 Tavoitetilaan pyrkiminen edellyttää, että toimintakulttuuri muuttuu tiedon avoimuutta suosivammaksi. Osa tiedosta on tulevaisuudessakin luottamuksellista, salassa pidettävää tai muista syistä käyttörajoitettua. Tällöin tiedon käyttöoikeudet tulee määritellä voimassaolevan aineistopolitiikan mukaan. Tietoarkkitehtuurissa kuvataan nykytilan haasteet ja esitetään toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä tavoitetilaan pääsemiseksi. Raportissa esitetään sekä pidemmän aikavälin tiekartta että välittömät jatkotoimenpide-ehdotukset. Toimenpiteet on jaettu kolmeen luokkaan niiden luonteen mukaan. Luokkaan A kuuluvat organisaatiotasoiset, laitostasoisia ratkaisuja ja rakenteita edellyttävät kehityskohteet. Luokassa B ovat tiedon säilytykseen ja hallintaan liittyvät toimenpiteet ja luokassa C tiedon löydettävyyttä parantavat toimenpiteet. Projektiryhmä ehdottaa seuraavia välittömiä jatkotoimenpiteitä. A. Organisaatiotasoinen kehitystyö (Vastuu: Laitoksen johto) Aineistopolitiikka otetaan käyttöön ja se ohjaa tiedon hallinnan kehittämistä. Palvelukartan laatiminen/päivittäminen käynnistetään. B. Tiedon tallennuksen ja mallinnuksen kehittäminen (Vastuu: Tutkimusaineistokantojen tietoarkkitehti) Aineistotietokantojen ja horisontaalisten tietovarantojen suunnittelu- ja toteutustyötä jatketaan siten, että yhteisen tietoympäristön yhteensopivuudesta ja tiedollisesta eheydestä huolehditaan. Aineistopalveluiden toimintaprosessien ja tehtävänkuvauksien olemassa olevat rakenteet kuvataan ja niitä kehitetään tarpeen mukaan. o Kaikelle tiedolle määritellään tietovastuullinen. o Yksi tieto sijaitsee pääsääntöisesti yhdessä paikassa (ns. master data). o Data manageri -rooli kuvataan. Käsite- ja tietomallinnuskoulutusta jatketaan ja linjatut mallinnusvälineet otetaan käyttöön. Käsite- ja tietomallinnuksen dokumentointitavat linjataan ja otetaan käyttöön, jotta tehtyä työtä voidaan hyödyntää jatkossa. C. Tiedon löydettävyyden kehittäminen (Vastuu: Tutkimusaineistojen hakupalvelujen arkkitehti) Aineistokartoituksen tulokset dokumentoidaan ja tehdään johtopäätökset jatkokehittämisestä. Ontologioiden kuvaaminen aloitetaan ja karkean tason käsitemallien kuvaamista jatketaan. Dynaamisen aineistokokonaisuuden käsite määritellään ja aineistokokonaisuuden muodostamisen kriteerit kuvataan. Tiedonhakuratkaisu (vertikaalipilotti) määritellään ja rajataan kuvattujen käsitemallien ja ontologioiden pohjalta. sivu 4/32

5 2 Johdanto Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tietoarkkitehtuurin kehittäminen on osa Tutkimusaineistoprojektia. Tietoarkkitehtuurin kehittämisprojektin tavoitteena on ollut kehittää tutkimusaineistojen tietoarkkitehtuuria. Pitkän aikavälin tavoite on saattaa olemassa oleva tutkimusaineisto sähköiseen muotoon ja viedä olemassa oleva sekä tulevaisuudessa kerättävä aineisto aineistokokonaisuuksittain sopiviin aineistotietokantoihin ja dokumentoida aineisto. Vertikaalisten aineistotietokantojen lisäksi tietoa tallennetaan horisontaalisiin tietokantoihin, kuten koerekisteri (Kuva 1). Yksi keskeinen kehittämisen kohde onkin määritellä ja kuvata aineistokohtaisten ja yleisten horisontaalisten tietokantojen välisiä suhteita. Kuva 1. Horisontaaliset ja vertikaaliset aineistotietokannat Tutkimusaineistojen hallinnan kehittämisessä korostuvat tietojen säilyvyys, löydettävyys ja uudelleenkäytettävyys. Tietoarkkitehtuurilla on keskeinen rooli kehitystyössä. Yhtenäistetyt sanastot, koordinoidut käsite- ja tietomallit, kurinalainen metatietojen kuvaaminen ja tiedon jakamiseen kannustava aineistopolitiikka yhdessä luovat edellytyksiä yhä tehokkaammalle ja laadukkaammalle tutkimustyölle. Tutkimusaineistojen tietoarkkitehtuurin kuvaamisen lähtökohtana on pidetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmää ja sen sisältämiä kuvaustapoja. Menetelmän mukaan organisaation tietojen tulee tukea toimintaa, prosesseja ja palveluja. Osana kokonaisarkkitehtuuria tulisi kuvata myös ne tietojärjestelmät ja teknologiat, joilla tietojen hallinta käytännössä järjestetään. Tässä projektissa on keskitytty yksinomaan tietoarkkitehtuuriin. Muihin kokonaisarkkitehtuurin osa-alueisiin viitataan mahdollisina jatkokehittämisen kohteina. sivu 5/32

6 Tietoarkkitehtuuria tarkastellaan sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös. Tavoitteena on toisaalta tunnistaa ja jäsentää Metlan tärkeimpiä aineistokokonaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Lisäksi on aloitettu karkean tason käsitteiden kuvaaminen, minkä tarkoituksena on linjata eritasoista käsitemallinnusta yhtenäisesti. Toisaalta tavoitteena on kehittää käsite- ja tietomallinnusta, jotka tukevat konkreettisia tietokantatoteutuksia. Raportissa esitellään aineistojen hallinnan ja tietoarkkitehtuurin nykytilaa ja siihen liittyviä haasteita. Raporttiin on haasteiden perusteella kirjattu tärkeimpiä kehittämiskohteita ja esitetty miten kehittäminen on jo laitostasolla tai Tutkimusaineistoprojektissa aloitettu. Raportissa on dokumentoitu projektin aikana pidetyt koulutustilaisuudet sekä projektissa laaditut karkean tason käsitekartat. Raportti sisältää myös kehityssuunnitelman, jossa on kuvattu sekä pidemmän aikavälin kehittämisen tiekartta että ehdotukset välittömiksi jatkotoimenpiteiksi. 3 Tiedon hallinnan tavoitetila Tietoarkkitehtuurin kehittämisellä tavoitellaan tiedon tehokkaampaa hallintaa ja luodaan edellytyksiä tiedon monipuoliselle hyödyntämiselle. Tiedon hallinnan tavoitetila vuoteen 2015 mennessä voidaan tiivistää seuraavasti: Metlan sisäinen tiedon hallinta on järjestetty tukemaan tiedon jakamista Metla tarjoaa aktiivisesti tietoa sisäisille ja ulkoisille asiakkailleen Metla vastaa tehokkaasti yhteiskunnan tieto- ja palvelutarpeisiin Tavoitetilassa Metlan sisäinen tiedon hallinta on järjestetty siten, että se tukee tiedon säilymistä, jakamista ja löytymistä. Yhteiskäyttöisten tietojen tulee olla helposti löydettävissä ja saatavissa tietojärjestelmistä ja aineistotietokannoista. Tämä on edellytys sille, että tutkimus voi hyödyntää tehokkaasti olemassa olevaa tietoa. Tieto (tutkimusaineistot) on tutkimusorganisaation tärkein pääoma asiantuntevan henkilöstön ohella. Tutkijoiden välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista tulee tukea tiedon hallinnan keinoin. Tulevaisuudessa Metla tarjoaa aktiivisesti tietoa sisäisille ja ulkoisille asiakkailleen. Tavoitteena on, että tietoa tarjoillaan asiakkaiden tarpeiden mukaisissa kokonaisuuksissa. Tämä edellyttää asiakkaiden tarpeiden entistä tarkempaa huomiointia ja palvelujen kehittämistä tarpeiden mukaisiksi. Toimintakulttuuria tulee kehittää suosimaan tietojen jakamista keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Metla vastaa tehokkaasti yhteiskunnan tieto- ja palvelutarpeisiin viranomaistehtäviensä velvoittamana. Metlan palvelujen tulee täyttää ne lakisääteiset velvollisuudet, jotka sillä on toimialastansa vastaavana viranomaisena. Kehittämisen toimenpiteet tulee suunnata siten, että tietovarannot ja tietopääoma ovat avoimesti ja vaivattomasti saatavilla niitä käyttäville. Tavoitetilaan pyrkiminen edellyttää, että toimintakulttuuri muuttuu asteittain tiedon sivu 6/32

7 avoimuutta suosivaksi. Tiedon avoimuudella tarkoitetaan sitä, että lähtökohtaisesti tutkimustyössä syntyvä data ja jalostettu tieto jaetaan koko yhteisön hyödynnettäväksi. Tämä ei tarkoita kaiken datan jakamista rajoituksetta. Luottamuksellisen, salassa pidettävän ja muilla perusteilla rajoitetun tiedon käyttöoikeuksista tulee huolehtia. Päälinjat tiedon julkisuudesta, saatavuudesta ja käyttöoikeuksista määritellään aineistopolitiikassa. Metlan ydinprosessit ovat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto sekä viranomaispalvelut. Ydinprosessien laadun parantaminen edellyttää tiedon hallinnan ja tietoarkkitehtuurin kehittämistä aineistopolitiikan ja palvelukartan ohjaamana seuraavasti. Tiedon säilyminen ja aineiston dokumentointi tulee turvata Metlan tietovarantojen tulee olla aineistopolitiikan linjaamalla tavalla asiantuntijoiden käytössä Metlan tulee tarjota tietointensiivisiä palveluja asiakkailleen tehokkaasti, asiakkaiden tarpeista lähtien ja asiakkaan ymmärtämällä kielellä Tiedon jakamista tulee kehittää tutkijoiden ja tutkimushankkeiden välillä sekä yhdessä kumppanien ja sidosryhmien kanssa Tutkimuksen ja kehittämisen kannalta oleellisen aineiston tulee olla löydettävissä ja saatavissa sekä tunnettuihin että ennakoimattomiin tutkimuskohteisiin Olemassa olevaa tietoa tulee pystyä aikaisempaa tehokkaammin uudelleen käyttämään Tiedon hallinnan keinoin tulee varmistaa, että oikea tieto on saatavilla oikeassa paikassa oikeaan aikaan 4 Tietoarkkitehtuurin nykytilan haasteita Projektin alussa järjestettiin haastattelukierros, jossa selvitettiin tietoarkkitehtuuriin ja aineistojen hallintaan liittyviä suurimpia haasteita ja tärkeimpiä kehittämiskohteita. Kartoitusta varten haastateltiin 10 osapuolta, jotka on lueteltu alla. Koerekisteri (Jyrki Koivuniemi, Jorma Nykänen, Sointu Virkkala) Metsägenetiikan ja metsän jalostuksen tietokanta (Matti Haapanen, Leena Yrjänä, Arto Aalto) Maantutkimus (Hannu Ilvesniemi, Mikko Kukkola, Anna Saarsalmi, Pekka Tamminen, Martti Lindgren, Markku Tamminen, Pasi Aatsinki) Suontutkimus (Hannu Hökkä, Timo Penttilä, Markku Tamminen, Inkeri Suopanki, Mikko Moilanen, Marja-Leena Piiroinen) Inka/Tinka/Sinka ja Puuntuotostutkimus (Merja Aro, Sauli Valkonen, Harri sivu 7/32

8 Mäkinen, Timo Siitonen, Tapio Huttunen) VMI -aineistot (Kari T. Korhonen, Sakari Tuominen) Sosioekonomisia aineistoja (metsänomistajatutkimus) ja luonnon virkistyskäyttö (Heimo Karppinen, Marko Neuvonen) Metsäeläintieteelliset aineistot; Heikki Henttosen (myyrä) aineistot (Heikki Henttonen, Juha Siitonen, Antti Pouttu) Tilastopalvelu (Esa Ylitalo, Martti Aarne) Tietohallinto (Olavi Kurttio, Jukka Pöntinen, Pauli Leppänen) Alle on luetteloitu keskeisimmät tunnistetut haasteet. Kunkin haasteen kohdalle on kirjattu ne toimenpiteet, jotka on jo aloitettu laitostasolla tai Tutkimusaineistoprojektissa tai joihin tulisi ryhtyä. Tarkempi kuvaus haastattelun tuloksista löytyy projektin väliraportista. Aineistopolitiikan määrittely Haaste: Metlassa kehitetään parhaillaan aineistopolitiikkaa. Aineistopolitiikassa kuvataan pelisäännöt, jotka linjaavat muun muassa tietojen jakamiseen, avoimuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Toimenpiteet: Aineistopolitiikka valmistuu 2010 aikana. Prosessien/palveluiden ja tietotarpeiden yhteydet Haaste: Tyypillinen tietoarkkitehtuurin kuvausmenetelmä on prosessien ja niiden tietotarpeiden välisten yhteyksien kuvaaminen. Kuvaustavan edellyttämiä määrämuotoisia prosessikuvauksia on laadittu varsin vähän. Prosessien kuvaamisella olisi mahdollista tunnistaa yksityiskohtaisia tietotarpeita tehokkaammin. Prosessikuvaukset voisivat toimia myös toiminnan kehittämisen pohjana. Tietotarpeita voidaan kartoittaa myös tunnistamalla organisaation keskeiset palvelut ja kuvaamalla ne palvelukarttana. Palveluiden kartoittamisessa painottuvat asiakkaiden tarpeet. Toimenpiteet: Ehdotetaan, että Metlan palvelut kartoitetaan ja määritellään palvelukarttana. Palveluiden tietotarpeet analysoidaan. Tunnistetut tietotarpeet luovat pohjan aineistokokonaisuuksien määrittelylle ja tietojen yhdistämiselle ja koostamiselle aineistotietokannoista. Palveluiden kartoittaminen ja kehittäminen koskee koko organisaatiota, joten se on laitostasoinen strateginen tehtävä. Tiedon hankinnan koordinointi Haaste: Ulkopuolisten aineistojen tietotarpeita ei aina koordinoida tarkasti, mikä saattaa johtaa päällekkäisen tiedon hankintaan. Esimerkiksi paikka- ja karttatietoaineistojen hankintaan ja käyttöön tarvittaisiin yhteinen strategia. Toimenpiteet: Hankinta on koordinoitava keskitetysti organisaatiotasolla. Paikkatietoaineiston tallentaminen mahdollistuu koealatasolle saakka Tutkimusaineistoprojek- sivu 8/32

9 tissa toteutettavan koerekisteriuudistuksen myötä (Koerekisteriosaprojekti). Aineistokokonaisuus -käsitteen määrittely Haaste: Aineistokokonaisuus käsitteenä on epäselvä. Aineistokokonaisuuksien ymmärtäminen samalla tavalla Metlassa on tärkeää erityisesti Metlan palvelujen kehittämisen, tietojen koostamisen ja yhteiskäyttöisyyden sekä metatietojen kuvaamisen kannalta. Toimenpiteet: Työ on aloitettu Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa Metatiedon osaprojektissa, jossa on käynnistetty aineistokartoitus. Aineistokokonaisuudet voidaan jatkossa käsittää dynaamisina aineistotietokannoista tuotettuina koosteina. Jatkossa tulee kuvata kriteerit ja periaatteet, joilla eri näkökulmista rajattuja aineistokokonaisuuksia voidaan tuottaa. Aineistokokonaisuudet ja niiden väliset suhteet Haaste: Aineistokokonaisuudet ja niiden väliset suhteet tulee kuvata siten, että aineistoja voidaan yhdistää tavoilla, jota ei tiedon keruun ja tuottamisen aikaan ole osattu ennustaa. Toimenpiteet: Aineistokokonaisuudet ja niiden väliset suhteet kuvataan käsite- ja tietomalleilla käyttäen yhtenäistä metatietokuvaustapaa. Työ on aloitettu tutkimusaineistoprojektissa. Yhtenäisen käsitteistön pohjalta kehitettävää kokonaisratkaisua tulisi pilotoida rajatulla kohdealueella. Pilotissa kehitetään kohtuullisella panostuksella tiedon tuottamisen, hallinnan ja hakemisen kattava ratkaisu, jonka perusteella voidaan arvioida mallin toimivuus. Sisällöltään rajatun pilotin (vertikaalipilotti) avulla pyritään todentamaan yhdenmukaisen käsitemallinnuksen hyödyt tietojen hallinnassa ja haussa. Tutkimusaineistojen ja horisontaalisten tietovarantojen väliset yhteydet Haaste: Tutkimushankkeiden ja tieteenalojen tietojen ja horisontaalisten tietovarantojen (esim. koerekisteri) tietojen väliset suhteet (Kuva 1) tulisi kuvata niin, että tiedot ovat yksiselitteisesti löydettävissä ja yhdistettävissä. Toimenpiteet: Työ on aloitettu pilottiaineistojen osalta Tutkimusaineistoprojektin koerekisteriuudistuksessa. Koerekisteri on yksi merkittävimmistä horisontaalisista tietovarannoista Metlassa. Muuttuja-käsitteiden yhtenäistämisellä parannetaan avaintietojen käyttöä tietojen yhdistämisessä. Käsitteiden yhtenäistäminen laajemminkin lisää tietojen vertailukelpoisuutta ja käytettävyyttä eri järjestelmien välillä. Tietojen hajaantunut säilytys Haaste: Verkkolevylle tiedostomuotoon tai tutkijoiden tietokoneille tallennetut tai pelkästään paperimuodossa olevat tiedot ovat riskialttiita häviämään esim. eläköitymisen myötä. Ymmärtämys aineistoista ja niiden yksityiskohtaisesta sisällöstä on henkilösidonnaista. Tiedon hakemisen ja uudelleenkäytön kannalta keskitetyt tietokantapohjaiset ratkaisut ovat kestävämpi ratkaisu. Toimenpiteet: Tieto on tallennettava sähköiseen muotoon. Tallennettava data on sivu 9/32

10 dokumentoitava siten, että tiedon käyttö ei ole henkilösidonnaista. Datan säilytyksessä siirrytään asteittain keskitettyihin tietokantoihin. Säilytys sekä dokumentointiohjeistukset tulee ajantasaistaa ja dokumentointitavat yhtenäistää. Laatukäsikirjojen ohjeita ja muita aineistonkeruu, -säilytys ja dokumentointiohjeita tulee suunnitella, ylläpitää, kehittää ja noudattaa. Käsite- ja tietomallien osaamisen kehittäminen Haaste: Tietokantojen kehittäminen edellyttää käsite- ja tietomallien kuvaamistaitojen osaamista, ja aineistojen kuvaamista tarkemmalla tasolla (kts. kappale 7). Tietokantojen kehittäjien tulee hankkia soveltuvaa koulutusta. Toimenpiteet: Tutkimusaineistoprojekti on tarjonnut käsite- ja tietomallinnuskoulutusta mallinnuksesta vastaaville henkilöille ja mallinnusväline (sekä sen käyttökoulutus) on ostettu. Lisää tukea ja koulutusta hankitaan tarpeen mukaan. Tarkemman tason mallinnustyö on aloitettu Tutkimusaineistoprojektin osaprojekteista/piloteista, joita ovat Koerekisteri, MaaPuu -kannan aineistot (mm. maan-, suon- ja puuntuotostutkimuksen puustonmittausaineistot) sekä Metsägenetiikan ja Metsänjalostuksen kannan materiaali. Näissä kaikissa kehitetään käytännön tietokantaratkaisuja. Myös muiden aineistojen mallinnustyö on aloitettu (mm. sosioekonomiset aineistot). Master data -mallin kehittäminen Haaste: Tiedon hallintaan tulisi kehittää ns. master data -mallia, jolla tarkoitetaan tiedon tallentamista ja ylläpitoa ensisijaisesti yhdessä paikassa. Tiedon päällekkäinen säilyttäminen ja epäsystemaattinen versiointi saattavat heikentää tiedon laatua ja luotettavuutta. Toimenpiteet: Master data -mallin kehittäminen alkaa määrittelemällä ne tiedot, jotka ovat yhteisiä koko organisaatiolle tai useille osapuolille. Näiden tietojen osalta on linjattava vastuutaho ja konkreettinen tietokanta, jossa kyseinen data hallitaan. Master data tulee huomioida tietokantojen suunnittelun yhteydessä. Käytännön toimenpiteenä aineistopalveluiden toimintaprosessien ja tehtävänkuvauksien olemassa olevat rakenteet kuvataan ja niitä kehitetään tarpeen mukaan. Tietovastuullisten ja tietojen omistajien määrittely Haaste: Osana tietoarkkitehtuurin kehittämistä tulisi määritellä tietojen omistajuudet ja vastuutahot. Kaikilla tietovarannoilla tulisi olla vastuullinen, joka vastaa tietovarannon tietojen laadusta, eheydestä ja ajantasaisuudesta. Toimenpiteet: Tiedon tuottamis- ja tallennusvaiheessa määritellään tiedon tai tietokokonaisuuden vastuutaho. Tiedon vastuutaholla tässä yhteydessä tarkoitetaan yksiselitteisesti nimettyä tahoa, joka omistaa tiedon ja vastaa siitä tiedon elinkaaren eri vaiheissa. Data manageri -roolin määrittely ja resurssointi Haaste: Aineistojen kurinalainen hallinta ja metatietojen kuvaaminen edellyttävät riit- sivu 10/32

11 täviä resursseja. Data managerin roolissa olevat henkilöt avustavat tutkijoita tietojen tallentamisessa, dokumentoinnissa, käsittelyssä ja hakemisessa. Data manageri on rooli, jossa oleva henkilö tuntee sekä tutkimusaineistoja eli Metlan substanssia että tiedon hallinnan menetelmiä, järjestelmiä ja tekniikoita. Toimenpiteet: Data managerien rooli määritellään osana aineistopalvelujen työnkuvaa, tehtävänään aineistotyö ja aineistotietokantojen ylläpito sekä kehitys. Aineistojen metatiedot Haaste: Metatietojen kuvaamiseen tarvitaan ohjeistusta ja välineitä. Aineistojen kuvailun metatietojen tulee perustua yhtenäistettyihin sanastoihin ja tulevaisuudessa ontologioiden hyödyntämiseen (Taulukko 1). Toimenpiteet: Vuoden 2009 aikana Tutkimusaineistoprojektin metatietoryhmä tutustui eri metatietoformaatteihin, minkä perusteella se valmisteli Metlan tutkimusaineistoille sopivan formaatin. Formaatissa on aineiston yleistiedot, aikaviite sekä aineiston rakenteen, laadun, paikkatiedon, muuttujien, saatavuuden ja itse metatietojen kuvausta yhteensä 36 elementtiä. Sovitun formaatin elementit perustuvat Data Documentation Initiative (DDI) -, Federal Geographic Data Committee (FGDC) ja Ecological Metadata Language (EML) formaatteihin sekä JHS -suosituksiin. Osa metatiedoista on jo olemassa koerekisterissä tai tulevissa aineistotietokannoissa. Aineistojen kartoituksessa käytetään 9 peruselementtiä, jotta kuvaaminen olisi riittävän kevyttä ja kartoitukseen saataisiin osallistuman mahdollisimman monia tahoja. Kartoituksen jälkeen aineisto analysoidaan ja arvioidaan mahdollinen täydentävien tietojen tarve. Sanastotyö on aloitettu. Käsitemalleja on kuvattu osana tietoarkkitehtuurin kehittämistä. Ontologian kuvaaminen ollaan aloittamassa TSK Sanastokeskuksen ja Viikin AFO-ryhmän kanssa. Tavoitteena on, että ensimmäinen versio Metlan metsäontologiasta olisi valmiina syksyllä Aineistokartoituksessa tunnistetun "aineiston", ontologian ja käsitemallien perusteella suunnitellaan ensimmäinen version semanttisesta hausta. Tiedonhakuratkaisussa arvioidaan, miten haku voidaan ulottaa aineistoihin saakka ja miten erilaiset käsitemallit ja sanastot tukevat toisiaan (ns. vertikaalipilotti). Uuden koerekisterin ja aineistokantojen toteutuessa aineistokartoituksen metatietoja korvataan näiden järjestelmien metatiedoilla. 5 Aineistojen hallinnan nykytila ja haasteet 5.1 Aineistojen tallennusmuodot Tieto on informaatiota, joka voi olla vahvasti tiedostosidonnaista (mm. asiakirjat, kuvat, kartat). Tällaista tietoa nimitetään usein ei-rakenteiseksi tiedoksi. Tieto voi olla myös dataa, jota tutkimuskäytössä irrotetaan tiedostoista ja kootaan kunkin tutkimusasettelun mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin puhutaan rakenteisesta tiedosta. Yksi aineistojen hallinnan keskeisistä päämääristä on edistää tietojen keskitettyä hal- sivu 11/32

12 lintaa ja vähentää erilaisten tallennusformaattien ja -tapojen kirjoa. Perinteisesti verkkolevyt ja tutkijoiden omat tietokoneet ovat primääridatan pääasiallinen tallennuspaikka. Myös osa jalostetusta ja analysoidusta tutkimustiedosta sijaitsee tutkijoiden omilla tietokoneilla. Verkkolevyratkaisuissa ja tutkijoiden tietokoneissa tietoa säilytetään tiedostomuodossa. Tiedostomuotoinen tutkimusaineisto on tehotonta joustavuutta vaativassa työssä. Yksittäisen tutkijan tai tutkimusryhmän kannalta nämä tiedon tallennusmuodot saattavat olla riittäviä, mutta laajempaa tietojen hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä ne eivät edistä. Aineistojen hallinnassa tulee jatkossa pyrkiä määrämuotoisen tiedon tallentamiseen rakenteisessa muodossa keskitettyihin tietokantoihin. Tietokannassa data on sijoitettu sille suunnitellun tietorakenteen mukaisiin tauluihin, joista hakupalveluiden avulla voidaan poimia ja yhdistellä rajattomasti tietoa aina uusiksi kokonaisuuksiksi. Tämä on välttämätöntä sekä tiedon löytymisen että käytettävyyden kannalta. Erityisesti sellainen tutkimusaineisto, jolla on merkitystä jatkotutkimuksessa ja josta muut tutkimusalueet voisivat hyötyä, tulisi saattaa käytettäväksi. Osa raaka- ja luonnosaineistosta on sellaista, jota ei pidä vaatia avaamaan jatkokäyttöön. Tällaiset tiedot voivat olla luonteeltaan keskeneräisiä luonnoksia, joita ei ole tarkoitettukaan jaettavaksi. Kyseessä voi olla myös sellaisia tietoja, joita tutkija/tutkimusryhmä ei halua jaettavaksi ennen tiettyä ajankohtaa tutkimukseen liittyvistä syistä. Tutkimusaineistotietokantoihin viennin yhteydessä tieto irrotetaan tiedostoista, se tarkastetaan ja dokumentoidaan yksityiskohtaisesti ja sijoitetaan kannan tietotauluihin tietotyypeittäin suureksi tietomassaksi. Tietokantaan siirtämisen yhteydessä aineistokokonaisuudet dokumentoidaan yhteisesti sovitulla metatietostandardilla ja yksittäiset tiedot dokumentoidaan sekä harmonisoidaan mittayksiköiden, esitystapojen, koodistojen, nimistöjen jne. suhteen. Dokumentointi ja harmonisointi ovat edellytys tietojen haulle ja yhdistelylle yksittäisten tutkimusten aineistoa muodostettaessa. Erilaisten hakupalveluiden avulla tietoa voi poimia ja yhdistellä ilman manuaalisia välivaiheita tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. 5.2 Aineistokokonaisuus käsitteenä Aineistokokonaisuus on keskeinen käsite Metlan aineistojen hallinnan ja jakamisen kannalta. Aineistokokonaisuudesta ei ole kuitenkaan ollut olemassa yhtä kaikkien samoin ymmärtämää määritelmää, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä käsitteestä puhuttaessa. Tarkkaa kuvaa ei ole myöskään siitä, mitä ja millaisia aineistoja Metlassa on olemassa. Tutkimusaineistoprojektiin kuuluva Metatiedon osaprojekti on käynnistänyt aineistokartoituksen, jonka tavoitteena on ottaa selvää, mitkä ovat Metlan keskeisimmät aineistot, miten niitä hallitaan ja miten ne on kuvattu tällä hetkellä. Kartoituksen tuloksia tullaan hyödyntämään aineistokokonaisuuksien analysoinnissa. Aineistokartoitus on ensiarvoisen tärkeä jo siksi, että siten saadaan käsitys aineistojen laadusta ja sijainnista. Kartoitus on välttämätön myös aineistojen hallinnan jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Kartoituksella on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä vuosien ja vuosikymmenten aikana kerätty tutkimusaineisto on osa kansal- sivu 12/32

13 lisomaisuutta, jonka säilyvyys on turvattava. On olemassa merkittävä riski, että piilossa olevien ja dokumentoimattomien aineistojen myötä katoaa suuri määrä ns. hiljaista tietoa tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden siirtyessä eläkkeelle. Aineistokokonaisuuden käsitettä voidaan tarkastella myös Metlan asiakkaille tarjottavien palvelujen kautta. Suurin osa palveluista on ns. tietointensiivisiä, eli ne perustuvat olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen. Esimerkkejä palveluista ovat koulutus, neuvonta ja viranomaistehtävät. Palveluiden tietotarpeiden tunnistaminen edellyttää palveluiden tunnistamista ja määrittelyä palvelukarttana. Palveluiden tietotarpeet ovat tärkeä lähtökohta aineistokokonaisuuksien määrittelylle. Perinteinen malli sisällön tuottamiseen, hallintaan ja jakeluun on ns. siilomainen malli (Kuva 2). Mallissa jokin hanke, yksikkö tai muu organisaation osa tuottaa ja hallitsee omat tietonsa ja kehittää tiedon jakelukanavat ja -tavat itse. Yksittäisen tahon kannalta ratkaisu voi olla toimiva ja perusteltu, mutta organisaation kokonaisetua ratkaisu ei palvele. Siilomaisuus johtaa useisiin erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, päällekkäiseen ylläpitoon, yhteistyön heikkenemiseen ja tietojen uudelleenkäytön vähenemiseen. Kuva 2. Sisällön ja aineistojen tuottaminen, hallinta ja jakelu siiloina Tämän hetkisen näkemyksen mukaan aineistokokonaisuus tulisi mieltää dynaamisesti muodostettavaksi koosteeksi olemassa olevista aineistoista ja tietolähteistä. Tämä edellyttää niiden näkökulmien tunnistamista, joista aineistokokonaisuuksia on mielekästä tuottaa. Yhden lähtökohdan näkökulmien tunnistamiselle tarjoaa edellä mainitut palveluiden tietotarpeet. Toinen tärkeä lähtökohta on Metlan karkean tason käsitekartta ja siinä kuvatut käsit- sivu 13/32

14 teet. Keskeisimmät käsitteet (esim. Painoala, Tieteenala, Osaamisalue, Tutkimusohjelma, Hanke) edustavat näkökulmia, joiden kautta aineistokokonaisuuksia voi olla hyödyllistä määritellä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että tutkimusohjelmat ja - hankkeet tuottavat aineistot, jotka kuuluvat tiettyyn tieteenalaan. Näin ollen aineiston konkreettinen vastuutaho on kyseisen tieteenalan edustaja. Painoalueet ja osaamisalueet voidaan nähdä näkökulmina, joiden kautta tulisi pystyä hakemaan aineistoja tai muodostamaan aineistokokonaisuuksia. Aineistokokonaisuuksien dynaaminen koostaminen edellyttää, että aineistojen metatiedot on kuvattu riittävän kattavasti ja tasalaatuisesti. Aineistokokonaisuuden paketointi halutun näkökulman tai hakukriteereiden mukaan on mahdollista vain, jos aineistojen kuvailutiedot ovat yhdenmukaisia ja perustuvat yhteisiin sanastoihin ja ontologioihin. Hakukoneavusteisen sisällönhallinnan perusmalli kuvaa periaatteet, joiden mukaan dynaamisten aineistokokonaisuuksien luonti on mahdollista (Kuva 3). Tietojen tuottamisen yhteydessä aineistoista tulee kuvata systemaattisesti metatiedot. Aineistot tallennetaan keskitettyihin aineistotietokantoihin. Eri käyttäjille tai käyttäjäryhmille voidaan dynaamisesti poimia tietokannoista erilaisia näkymiä, jotka voivat vastata aineistokokonaisuuksia. Kuva 3. Hakukoneavusteisen sisällönhallinnan perusmalli 5.3 Aineistojen ja aineistokokonaisuuksien väliset suhteet Aineistojen välisiä suhteita keskenään ja suhteessa horisontaalisiin järjestelmiin ei ole aiemmin kuvattu selkeästi. Toisaalta suhteiden kuvaaminen on hankalaa, mikäli aineistoja ei tunneta eikä niitä ole tallennettu yhtenäisin menetelmin. Tämä on aiheuttanut ongelmia tietojen koostamisessa ja yhdistämisessä eri järjestelmien välillä. sivu 14/32

15 Suhteiden kuvaaminen on aloitettu Tutkimusaineistoprojektissa. Koerekisteriuudistuksen myötä kehitetään koerekisterin ja aineistotietokantojen välistä vastuunjakoa ja yhtenäistetään avaintietojen kuvaamista. Asteittain tarkentuva ja aineistotyypeittäin tapahtuva käsitemallinnus on aloitettu. Mallinnustyö yhtenäistää eri kohdealueiden käsite- ja tietomalleja ja johtaa yhdenmukaisiin tietokantarakenteisiin. Myös muuttujien yhdenmukaistus on aloitettu työryhmätyöskentelynä. Muuttujien yhdenmukaistaminen kattaa muuttujakäsitteiden harmonisoinnin, nimeämisen yhtenäistämisen ja tarvittavien metatietojen kuvaamisen. 5.4 Aineistojen metatietojen kuvaaminen Metatietojen kuvaaminen on aineistojen hallinnan sekä tiedon hakemisen ja koostamisen kulmakivi. Metatiedoilla tarkoitetaan tiedon ymmärrettävyyttä lisääviä, kuvailevia tietoja. Metatietojen kuvaaminen on ollut melko satunnaista eikä ole perustunut yhtenäisiin käytäntöihin ja kuvauspohjiin. Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa Metatiedon osaprojektissa on suunniteltu metatietojen kuvauspohja. Kuvauspohja tulee ottaa pilotoinnin jälkeen käyttöön. Metatietojen kuvaamisen tulee perustua yhdessä sovittuihin sanastoihin. Sanastojen yhtenäistäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jokin yhteisö harmonisoi jonkin kohdealueen käsitteet ja sopii käsitteitä edustavista termeistä. Harmonisoidut sanastot ovat edellytys luotettavalle tietojen löytymiselle ja yhdistämiselle. Tekstimuotoisista asiasanoista ja sanastoista tulisi siirtyä asteittain konelukuisten ontologioiden käyttöön. Ontologiatyötä johtaa Suomessa FinnONTO-tutkimushanke, jossa on kuvattu sekä yleisiä että erityisalojen ontologioita. Metatiedon osaprojektissa on käynnistymässä pilotti, jossa valitaan kohdealue ja laaditaan sille ontologia. Pilotin jälkeen tulee arvioida ontologisoinnin jatkotoimenpiteet. Sanastojen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon koko metsäsektorin intressiyhteisö. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja tietojen ja järjestelmien yhteentoimivuus edellyttävät, että sanastojen määrittelyyn osallistuvat myös Metlan keskeiset sidosryhmät. Useat osapuolet jakavat saman käsitteistön, joten olisi kokonaisuuden kannalta hyödyllistä, että osapuolet sopivat yhteisistä käsitteistä määritelmineen. 5.5 Yhteensopimattomat käsite- ja tietomallit Käsite- ja tietomalleja on kehitetty pääasiassa sektori-, järjestelmä- tai tietokantakohtaisesti. Yksittäisen tietokantaratkaisun kannalta tämä on voinut olla toimiva ratkaisu, mutta tietojen yhdistämisen ja vaihtamisen kannalta ongelmallista. Tiedon hallinnan tämän päivän merkittävimpiä kehityssuuntia ovat tietojen yhteiskäyttö ja tiedon hyödyntäminen ennalta suunnittelemattomissa kohteissa. Keskenään yhteensopimattomat käsite- ja tietomallit ovat muodostaneet esteen tietojen tehokkaalle yhdistelylle. Jatkossa tietokantojen suunnittelun tulee pohjautua yhdenmukaisiin käsite- ja tietomalleihin. Käsitemallien määrittelyn tulee alkaa karkeimmalta tasolta, jolla määritellään yleiset sivu 15/32

16 ylätason käsitteet. Tämä tarjoaa lähtötason, josta voidaan lähteä tarkentamaan alemman tason käsitemalleja. Tarkemman tason käsitemallien tulee perustua karkeamman tason malleihin, jotka takaavat yhtenäisen nimeämisen ja alemman tason mallien yhteensopivuuden. Käsite- ja tietomallinnustyö on aloitettu Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa Tietohallinnon osaprojektissa. Käsite- ja tietomallinnuskoulutus on aloitettu ja mallinnus on käynnissä. Tavoitteena on ensi vaiheessa mallintaa valitut pilottiaineistot (Maa- Puu -kannan puustonmittausaineisto, Metsägenetiikan ja Metsänjalostus -kannan sisältö), Metlan muut keskeiset aineistot ja koerekisteri yhtenäisellä tavalla. 6 Tietoarkkitehtuurin kehittämisen tavoitteita Tietoarkkitehtuurin kehittämiskohteet vaikuttavat kaikkiin tiedon elinkaaren vaiheisiin (Kuva 4). Seuraavissa luvuissa on nostettu esiin keskeisimpiä kehittämisen kohteita. Kunkin kohteen osalta on esitelty myös niitä toimenpiteitä, joihin on jo ryhdytty käynnissä olevassa Tutkimusaineistoprojektissa ja sen osaprojekteissa. Myös tiedon tuottajien, jalostajien ja käyttäjien roolit on hahmoteltu. Kuva 4. Tietoarkkitehtuurissa kehitettävät tiedon elinkaaren vaiheet ja kehityskohteet* sekä tiedon tuottajien, jalostajien ja käyttäjien roolit elinkaaren eri vaiheissa 6.1 Käsitteistön yhtenäistäminen Käsitteiden määrittelyllä ja yhtenäistämisellä pyritään kehittämään kommunikointia sekä ihmisten että tietojärjestelmien välillä. Hyvin ja täsmällisesti määritellyt käsitteet luovat pohjan semanttiselle yhteentoimivuudelle. Käyttäjän (ihmisen) kannalta käsitteiden määrittely luo perustan sille, että asiat voidaan ymmärtää samalla tavalla Metlan sisällä ja Metlan sidosryhmien kesken. Terminologisella sanastotyöllä tähdätään erikoisalojen (esim. metsäntutkimus) käsittei- sivu 16/32

17 den määrittelyyn ja sovitaan, mitä termejä käsitteistä on suositettavaa käyttää eri kielillä. Sanastotyön tavoitteena on parantaa viestinnän laatua varmistamalla, että samoista asioista puhutaan samoilla nimityksillä. Järjestelmien kehittämisen kannalta käsitteiden määrittely luo perustan sille, että tietoja voidaan yhdistellä ja vaihtaa järjestelmien kesken. Tavoitteena on, että tiedon merkitys säilyy, kun sitä käytetään muissa kuin sen tuottaneessa järjestelmässä. Käsitteiden konkreettisia teknisiä ilmentymiä ovat esimerkiksi käsite- ja tietomallien luokat ja attribuutit sekä XML-sanomien elementit. Perinteisesti terminologisia sanastoja ja teknisiä käsite- ja tietomalleja on kehitetty eri tekijöiden toimesta eri tarkoituksiin. Ihmisten toiminnassaan käyttämät käsitteet ja tietojärjestelmissä käytetyt käsitteet eivät ole kohdanneet nimeämiseltään tai määritelmiltään. Käsitemäärittelytyö tuleekin aloittaa karkeimmalta tasolta mallintamalla valitun kohdealueen keskeiset ylätason käsitteet käsitekarttoina. Tässä projektissa kohdealueeksi on valittu Metlan tutkimusaineistojen hallintaan oleellisesti liittyvä käsitteistö. Karkean tason käsitekartat muodostavat lähtökohdan sekä keskeisistä käsitteistä viestimiselle ihmisten kesken että tarkemman tason käsitekarttojen ja käsitemallien laadinnalle. Karkean tason käsitemallin tärkeimmät hyödyntämiskohteet ovat: sivu 17/32 1. Lähtökohta tarkemman tason käsitemalleille, tietomalleille ja tietokantarakenteille 2. Tiedon hakua ja yhdistämistä tukevan ontologisoinnin lähtötaso 3. Aineistokokonaisuuksien tunnistamista ja jäsentämistä tukeva malli JUHTA on huhtikuussa 2010 julkaissut suosituksen JHS 175 Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi. Suositus linjaa ja ohjeistaa saman käsitteellisen kokonaisuuden jakavien tahojen organisoitumista intressiyhteisöksi käsitteiden teknistä nimeämistä ISO standardin kolmitasoisen nimeämiskäytännön mukaan kunkin käsitteen määrittelyä sovittujen metatietojen avulla ja viemistä keskitettyyn sanastotyövälineeseen (pilottijärjestelmä kehitteillä) Metla yhdessä sen tärkeimpien sidosryhmien kanssa muodostaa intressiyhteisön, jonka tulisi yhdessä määritellä toimialan keskeisiä käsitteitä. Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa Metatiedon osaprojektissa on aloitettu käsitteiden määrittelytyö. Liikkeelle on lähdetty muuttujien määrittelyjen ja metatietojen kuvaamisesta. Ensi vaiheessa tulee keskittyä käsitteiden ymmärrettävistä nimistä sopimiseen ja käsitteiden määritelmiin. Apuna työssä voidaan käyttää terminologisen sanastotyön asiantuntijoita. Seuraavassa vaiheessa voidaan laatia JHS-suosituksen mukaiset tekniseen nimeämiseen liittyvät yksityiskohdat. Jatkossa tulee arvioida myös, missä vaiheessa käsitteet voidaan viedä julkishallinnon yhteiseen sanastotyövälineeseen eli JHS-metatietokirjastoon.

18 6.2 Käsite- ja tietomallien kehittäminen yhtenäisellä tavalla Käsite- ja tietomallien kehittämisessä pyritään yhtenäisiin mallintamistapoihin. Yhtenäisten mallien hyötyjä ovat: Käsite- ja tietomallit luovat pohjan yhtenäiselle ja ajantasaiselle tietoarkkitehtuurille sekä tietokantojen kehittämiselle ja ylläpidolle. Yhdenmukainen ja kurinalainen mallintamistapa organisaatiossa edistää osaamisen kehittymistä ja siirtymistä sekä kommunikointia eri osapuolien kesken. Yhtenäinen nimeäminen, yhdenmukaiset tietorakenteet ja keskitetysti sovitut avaintiedot lisäävät mallien ymmärrettävyyttä ja helpottavat tietojen yhdistämistä ja koostamista useista tietojärjestelmistä ja tietokannoista. Standardit kuvaustavat ja -notaatiot lisäävät mallien elinkaarta ja mahdollistavat mallinnus- ja kehitysvälineistä riippumattoman esitysmuodon. Käsite- ja tietomallien kehittäminen on aloitettu Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa Tietohallinnon osaprojektissa. Käyttäjille on tarjottu koulutusta, mallinnusväline on valittu ja tietokokonaisuuksien mallintaminen on aloitettu hankkeen pilottiprojekteissa. Sisällön asiantuntijat (Data managerit, tutkijat) sekä tekniset asiantuntijat yhdessä huolehtivat vaadittavien mallinnuskuvausten syntymisestä. Mallinnustyön pohjalta suunnitellaan ja kehitetään tietoarkkitehtuurikuvausta sekä tietokantaratkaisuja. Tämä edellyttää, että asiantuntijoille resurssoidaan riittävästi työaikaa mallien laadintaan, arkkitehtuurin suunnitteluun ja tietokantojen kehitykseen sekä ylläpitoon. 6.3 Aineistojen ja muiden kohteiden kuvaamisen kehittäminen Jotta tietoon päästään tehokkaasti ja luotettavasti kiinni, on tieto kuvattava laadukkaasti ja systemaattisesti (Kuva 5). Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa Metatiedon osaprojektissa ovat käynnistyneet kuvaamisen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Tiedon tuottaminen käynnistyy keräämällä havaintokohteesta, kuten kokeesta dataa havaintoina ja näytteinä. Havainnoista ja näytteistä kerättävä primääridata tulisi tallentaa tietokantaan ja se pitäisi kuvata systemaattisesti. Primääridataa jalostetaan analyysissä laskentadataksi, joka tulisi tallentaa ja kuvata kuten primääridata. Havaintokohteen yleiset metatiedot tulee tallentaa yhtenäisellä tavalla, kuten kokeiden tiedot koerekisteriin. Tutkimustyössä syntyy runsaasti ei-rakenteista tietoa eli tekstidokumentteja, kuvia, äänitallenteita ja multimediaa. Ei-rakenteisen tiedon hallinta ja löytyminen edellyttää metatietojen kuvaamista kattavasti. Aineisto voi sisältää dataa ja jalostettua tietoa eri muodoissaan. Aineisto itsessään pitää kuvata metatiedoin. Tutkimustyön lopputuotteet ovat tavallisesti julkaisuja, joiden laadinnassa hyödynnetään kaikkea tutkimus- sivu 18/32

19 prosessin aikana syntynyttä ja tuotettua tietoa ja aineistoja. Taulukkoon 1 on tehty yhteenveto kuvattavista kohteista ja luonnehdittu kustakin kohteesta kuvattavia tietoja. Kuva 5. Tiedon jalostuminen ja kuvauskohteet Käynnissä olevan aineistokartoituksen avulla on tarkoitus saada käsitys siitä, mitä aineistoja Metlassa on, miten aineistoja säilytetään ja miten ne on tällä hetkellä kuvattu. Kartoituksen perusteella tulee päättää, mitkä ovat tiedon karkeustasot, joilla metatietokuvauksia tulisi laatia. Karkeustaso voi vaihdella yksittäisistä tiedoista laajoihin aineistokoosteisiin. Taulukko 1. Kuvattavat kohteet ja niistä kuvattavat tiedot sivu 19/32

20 Kuvausten yhteismitallisuus edellyttää, että kohteista kuvataan samat metatiedot samoin kriteerein. Tähän tarkoitukseen Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa metatiedon osaprojektissa on kehitetty metatietojen kuvauspohja, jota tulee käyttää kuvaamisessa. Yhdessä sovittu kuvauspohja ei ole riittävä, mikäli yksittäisten metatietokenttien arvoalueita ei ole määritelty ja täyttämistä ohjeistettu. Valmiit sanastot, koodistot ja automaattisesti generoituvat kenttien arvot ohjaavat yhteismitallisten kuvausten tuottamiseen. Koodistot voivat olla Metlan oman toiminnan tueksi kehittämiä tai yleisiä kansallisia tai kansainvälisiä koodistoja. Tavoitteena on käyttää valmiita ulkoa saatavia koodistoja (esim. kuntakoodit, maakoodit, kielikoodit) aina kun se on tarkoituksenmukaista. Sisältöä kuvaavien asia- tai avainsanojen tulisi perustua määriteltyihin asiasanastoihin. Suositeltavaa on, että toimiala kehittää yhdessä koko toimialan kattavia sanastoja tiedon yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi. Sana- ja merkkipohjaisista asiasanastoista ollaan siirtymässä vaiheittain ontologioiden käyttöön. Ontologioiden määrittely lähtee tavallisesti liikkeelle olemassa olevista sanastoista. Ontologioilla määritellään käsitteet ja niiden suhteet. Ontologiat kuvataan merkkauskielillä, jotka ovat koneluettavassa muodossa. Ontologiat mahdollistavat koneellisen päättelyn täsmällisesti määriteltyjen käsitesuhteiden perusteella. Metatiedon osaprojektissa on käynnistymässä pilotti, jossa valitaan kohdealue ja laaditaan siitä ontologia. Suurin haaste metatietojen tuottamisessa on kuvausten tuottamisen resurssointi. Metatietojen laadinta edellyttää ihmistyövoimaa, vaikka apuna käytettäisiin ns. automaattista annotointia tukevia välineitä. Annotointi tarkoittaa tietyn kohteen metatietojen kuvaamista. Metatietojen laadukas tuottaminen edellyttää, että sisällön asiantuntijat (tutkijat, muut asiantuntijat) ja tiedon hallinnan osaajat (Data managerit) yhdessä huolehtivat vaadittavien kuvausten syntymisestä. Tämä edellyttää, että molemmille ammattiryhmille resurssoidaan riittävästi työaikaa metatietokuvausten laadintaan. On myös tärkeää, että metatietojen tuottaminen mielletään ja määritellään oleelliseksi osaksi tiedon elinkaaren hallintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tieto tulee kuvailla asianmukaisesti heti tiedon synty- tai tuottamishetkellä tai viimeistään siinä vaiheessa kun tieto jaetaan muiden käyttöön tai siirretään säilytykseen. 6.4 Tiedon löydettävyyden parantaminen Yhtenäiset sanastot, koneluettavat ontologiat ja metatietojen systemaattinen kuvaaminen yhdessä ovat keinoja tiedon löydettävyyden parantamiseen. Mitä et voi löytää, sitä et voi hyödyntää. Tiedon löydettävyyden perusehtoja ovat: Tieto on tallennettu siten, että se voidaan saavuttaa hakuvälineillä sivu 20/32

21 Tieto on kuvattu siten, että se löytyy luotettavasti käyttäjän antamilla hakukriteereillä Tieto on sellaisessa muodossa, että tiedon hyödyntäjä voi ottaa sen käyttöönsä Luvussa 5.2 esiteltiin aineistokokonaisuuden muodostuminen dynaamisesti aineistojen haku- ja koostamishetkellä. Kuvassa 6 on hahmoteltu kerrosmalli tiedon tarjoiluun eri käyttäjäryhmille. Kuva 6. Tiedon tarjoilu eri käyttäjäryhmille Kerrosmallia voidaan tarkastella ylhäältä alaspäin. Metlan tietojen ja palvelujen käyttäjiä ovat muun muassa yksityishenkilöt, omat ja ulkopuoliset tutkijat, yritykset ja ammatinharjoittajat, oma henkilöstö sekä viranomaiset. Järjestelmä asiakkaana tarkoittaa, että Metlan tietoja voidaan siirtää suoraan jonkin sidosryhmän tietojärjestelmään. Verkossa olevia palvelukanavia ovat julkinen internet (Web) sekä intranet omalle henkilöstölle ja extranet kumppaneille. Palvelukanava voi olla myös suora asiakaskontakti puhelimitse, toimistossa tai kentällä. Tällöin Metlan aineistojen ja tietovarantojen tulee olla asiakaspalvelijan käytössä. Automaattinen tiedonsiirto vastaa tietojen vaihtamisesta tietojärjestelmien välillä. Palvelukanavissa tarjottava tieto perustuu asiakkaan tai muun tiedon käyttäjän määrittelemiin näkymiin. Yksi näkymä voi vastata dynaamisesti muodostettua aineistokokonaisuutta. Näkymien tuottaminen edellyttää tehokasta tiedonhakusovellusta. Palvelunäkymien ja aineistokokonaisuuksien muodostaminen edellyttää metatietojen kurinlaista ja yhtenäistä kuvaamista. Metatietojen kuvaamisessa tulee käyttää keski- sivu 21/32

22 tetysti määriteltyjä kuvauspohjia. Metatietokenttien arvoalueiden tulee perustua yhdessä sovittuihin sanasoihin ja koodistoihin. Hakusovellus hyödyntää koneluettavia ontologioita semanttiset hakujen toteuttamisessa. Mallin alimmassa kerroksessa ovat aineistotietokannat. Jatkossa tietojen tallentamista määrämuotoiseen, rakenteiseen muotoon tulee lisätä. Myös ei-rakenteinen, tiedostomuotoinen aineisto tulee kuvata metatiedoin, jotta se on löydettävissä. Tiedon haun ratkaisun pilotointi aloitetaan 2010 syksyllä. Ensi sijassa haetaan kokemusta semanttisen webin ontologioiden hyödyntämisestä semanttisten hakujen toteuttamisessa. Projektissa on hahmoteltu myös laajempaa pilotointia, jossa haut kohdistuisivat erityyppisiin sisältöihin ja datoihin. Rajaamalla pilotointi kohdealueeltaan vertikaalisesti voidaan pilotoida teknistä ratkaisua kohtuullisella resurssoinnilla. 7 Käsite- ja tietomallinnus 7.1 Karkean tason käsitemalli Tutkimusaineistoprojektissa on aloitettu karkean tason käsitemallien (käsitekarttojen) kuvaaminen. Karkean tason käsitemallin suunnittelussa sekä aineistokokonaisuuksien hahmottamisessa hyödynnettiin professorikokouksessa ( ) järjestetyn työpajatyöskentelyn tuloksia. Projektissa on kuvattu seuraavat käsitekartat: Metlan karkean tason käsitemalli (Liite 1) Metla Tutkimusaihe käsitekartta (Liite 2) Metla Aineisto käsitekartta (Liite 3) Karkean tason käsitekartan tehtävä on kiinnittää yleisimmät ylimmän tason käsitteet, niistä käytettävät termit ja käsitteiden väliset suhteet. Käsitekartat auttavat ihmisten välistä kommunikointia Metlan käsitteistä keskustellessa. Käsitekartat luovat myös lähtötason, josta voidaan edetä tarkemman tason käsitemallien kuvaamiseen. 7.2 Tarkemman tason käsite- ja tietomallit Käsite- ja tietomallit ovat tärkeä osa tutkimusaineiston yksityiskohtaista sisällönkuvausta. Tutkimusaineistoprojektin tarkoitus on yhtenäistää Metlan kuvauskäytäntöä ja nostaa mallinnusosaamisen tasoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Metlaan ostettiin Database Visual Architect -mallinnustyökalu ja järjestettiin neljä koulutustapahtumaa kevään 2010 aikana, kestoltaan 1-2 päivää. Näissä tapahtumissa on opiskeltu UML mallinnusmenetelmää, mallinnustyökalun käyttöä ja tietomallien laatimista. Pohjana on käytetty mm. Metlan aineistoja. Lisäksi käytännön käsite- ja tietomallinnusta on opiskeltu puustonmittaustyöpajassa, jossa mallinnettiin kestokokeiden puustonmittausaineisto. Koulutukseen on osallistunut metlalaista tapahtumasta riippuen. Tästä eteenpäin järjestetään tarvittaessa mallinnustyöpajoja eri aineistokokonaisuuksista. Metlassa tarvitaan myös ohjeet, miten mallinnusasioissa toimitaan ja mitä aineiston kuvauksen tulee sisältää. Yhtenä osana aineiston kuvauksen sisältöä ovat sivu 22/32

23 käsite- ja tietomallit. 8 Kehityssuunnitelma 8.1 Kehitysskenaarioita Nyt meneillään olevilla piloteilla (esim. MaaPuu tai Metsägenetiikan ja Metsänjalostuksen -kantaratkaisut) hankitaan kokemusta sekä mallintamisesta että mallien toimivuudesta käytännössä. Kunkin aineiston kohdalla joudutaan arvioimaan, mitä kannattaa viedä tietokantaan ja mitä säilyttää muilla tallennustavoilla. Mallinnusohjeet laaditaan saatujen kokemusten pohjalta. Liitteessä 4 on käsitemalli MaaPuu-aineiston puustonmittausosasta ja liitteessä 5 tietomalli metsänjalostuksen Siemen- ja toimenpiderekisterin keskeisistä tauluista. Seuraavissa luvuissa on kuvattu mahdollisia skenaarioita, mikäli tietoarkkitehtuuria ja tiedon hallintaa ei määrätietoisesti kehitetä. Kunkin skenaarion osalta on kuvattu riskit ja ei-toivottu asioiden eteneminen. Jokaiseen skenaarioon esitetään lisäksi vaihtoehtoinen, hyvää tietoarkkitehtuuria noudattava eteneminen Piilossa olevat aineistot Riskiskenaario: Toimintakulttuuri ohjaa tutkijoita, hankkeita ja yksiköitä säilyttämään tuottamiaan tietoja vain itsellään. Muut asiantuntijat eivät tiedä aineistojen olemassaolosta. Kerätty ja tuotettu tieto hyödyttää ainoastaan suppeaa tutkijoiden joukkoa, koska tiedon jakaminen ei ole rutiininomainen, tiedon elinkaareen liittyvä tehtävä. Tieto unohtuu, tuhoutuu, ymmärtämys tiedosta ei säily tai tieto ei periydy. Vaihtoehtoinen skenaario: Työskentelykulttuuri ohjaa tietojen säilymiseen, jakamiseen ja keskitettyyn hallintaan sekä yhteistyön lisääntymiseen (Kuva 3). Kaikki sellainen aineisto, jota ei ole erikseen käyttöoikeuksin rajoitettu, on pääasiassa vapaasti saatavilla ja helposti löydettävissä. Linjaukset aineistojen käyttöoikeuksista ja käyttörajoituksista määritellään aineistopolitiikassa. Metlan yhteinen tietopääoma on tehokkaasti sekä pitkäaikaisten, suunniteltujen että uusien tutkimuskohteiden käytössä Aineistoja ei voida yhdistää Riskiskenaario: Uudet tutkimus- ja palvelutarpeet edellyttävät tietojen koostamista ja yhdistämistä useista eri tietolähteistä ja tietovarannoista. Riskinä on, että aineistoissa on käytetty erilaisia käsitteitä ja eri tietokantoja linkittävät avaintiedot puuttuvat. Vaikka tiedot löytyvät ja niitä on kuvattu, niistä ei pystytä tekemään koosteita ja luotettavaa analyysiä, koska ne poikkeavat liikaa käsitteistöltään. Vaihtoehtoinen skenaario: sivu 23/32

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

PALVELUITA DATANHALLINTAAN

PALVELUITA DATANHALLINTAAN PALVELUITA DATANHALLINTAAN Etua tutkimukseesi: Huolehdi aineistostasi ja varmista tutkimuksen toistettavuus. Nosta näkyvyyttäsi, mahdollista viittaukset ja meritoidu. Vastaa rahoittajien ja kotiorganisaatiosi

Lisätiedot

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE Eero Mikkola, Metla LYNETin tutkimusseminaari, Metla, Vantaa, 31.1.2012 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Vuonna 2012 Aikanaan sitä jaksoi

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi

Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi Opetustoimen sanastotyö Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi 4.11.2010 Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - tavoite Tuottaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN

PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN Etua tutkimukseesi: Huolehdi aineistostasi ja varmista tutkimuksen toistettavuus. Nosta näkyvyyttäsi, mahdollista viittaukset ja meritoidu. Vastaa rahoittajien ja kotiorganisaatiosi

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Näkökulmia yhteentoimivuuteen

Näkökulmia yhteentoimivuuteen Näkökulmia yhteentoimivuuteen 6.9.2016 Ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostotapaaminen JulkICT / Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Yhteentoimivuus? Semanttinen yhteentoimivuus? l ä p i

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

ATT-viitearkkitehtuuri

ATT-viitearkkitehtuuri ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Yhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa

Yhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa Yhteentoimivuus Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Yhteentoimivuus? Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Tampere 25.5.2010 Terveydenhuollon atk-päivät Maritta Korhonen Hankepäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 3.6.2010 1 Metatieto, määritelmä Metatieto

Lisätiedot

Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin?

Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin? Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin? Annette Hotari, PTV-käyttöönottojen projektipäällikkö, Väestörekisterikeskus KaPA-info 16.8.2016 Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

JHS XXX Julkishallinnon sanastotyö

JHS XXX Julkishallinnon sanastotyö JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Luonnos 08.01.2010 JHS XXX Julkishallinnon sanastotyö Versio: 0.5 Julkaistu: 8.1.2010 Voimassaoloaika Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

Tietoarkkitehtuuri nyt!

Tietoarkkitehtuuri nyt! 1 Tietoarkkitehtuuri nyt! - tietoarkkitehtuuri tietovarastoinnin kivijalkana - miten ratkaista lähes kaikkia vaivaava tietojen siiloutumistauti - miten saada käyttäjät määrittelyyn mukaan Ari Hovi Ari

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 1 - miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 2 - Eri tekniikoiden integraatio on helppoa semanttinen yhteentoimivuus, eli sopiminen yhteisistä tietosisällöistä

Lisätiedot

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari Kokemuksia aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 2 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto OKM:n rahoittama valtakunnallinen palveluresurssi erillisyksikkö Tampereen

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

JUHTAn syysseminaari Työpajat

JUHTAn syysseminaari Työpajat JUHTAn syysseminaari 14.11.2014 - Työpajat Osallistujat jakautuvat kolmeen työpajaan (työpajan kesto 1 h, valitaan alustavasti jo ilmoittautumisen yhteydessä); aiheina A) Palveluväylä, B) Palvelunäkymät

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT. Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto

HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT. Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto Datanhallinnan tukipalvelut Datapolitiikka Vastuunjako

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

HY TUTKIMUSDATA POLITIIKKA

HY TUTKIMUSDATA POLITIIKKA HY TUTKIMUSDATA POLITIIKKA 10.6.2015 EEVA NYRÖVAARA MIKSI? ULKOISET SYYT Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (Valtiovarainministeriö) Avoimen tieteen ja tutkimuksen hanke (ATT) 2014-2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Valmistelu: Marjaana Kivelä, Pirkko Rautaniemi, Jari Väisänen, Marjo Nykänen, Susanna Voutila, Riitta Leviäkangas, Kati Hoffren ja Kimmo Hoikka Lähtökohtana tiedostojen

Lisätiedot

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari 2011 17.11.2011 Joensuu Mikä on LYNET? Evira GL Metla MTT RKTL SYKE Muut VAIKUTTAVUUTTA TUTKIMUKSEEN

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) - suosituksen julkaisuseminaari 31.03.2014 Jani Ruuskanen / Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot