Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannuksia koskeva asiantuntijatapaaminen

Transkriptio

1 HUONON TYÖSUOJELUN KUSTANNUKSET ARVIOIDEN LAATIMINEN EU:N 28 JÄSENVALTIOSTA Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannuksia koskeva asiantuntijatapaaminen 1 Tausta Tässä raportissa kerrotaan teknisestä tapaamisesta, johon osallistuneet asiantuntijat pyrkivät selvittämään mahdollisuuksia määrittää huonon työsuojelun kustannukset 28 jäsenvaltion tasolla. Tapaaminen perustui Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) hankkeeseen Estimating the cost of accidents and ill health at work A review of methodologies (työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannusten arviointi menetelmien arviointi) (raportti ja tiivistelmä käännettyinä kahdeksalle kielelle saatavissa osoitteesta Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannukset voivat olla huomattavia. Vuonna jäsenvaltion EU:ssa sattui kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, ja 2,9 prosentille työvoimasta sattui työtapaturma, joka johti yli kolmen päivän poissaoloon työstä. Lisäksi noin 23 miljoonalla henkilöllä ilmeni 12 kuukauden aikana työn aiheuttama tai työssä pahentunut terveysongelma ( 1 ). Tarkan kokonaisarvion laatiminen kustannuksista, joita kansallisen tai kansainvälisen tason kaikille sidosryhmille aiheutuu työsuojelun puutteellisuudesta tai laiminlyönnistä johtuvien työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vuoksi, on monimutkainen tehtävä. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että päätöksentekijät ymmärtävät työsuojelun puutteellisuuden tai laiminlyönnin vaikutukset ja laajuuden, jotta he voisivat toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä tällä politiikan alalla. Edellä mainitussa vuonna 2013 loppuun saatetussa hankkeessa tarkasteltiin malleja työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vaikutusten arvioimiseksi sekä pyrittiin tarjoamaan EU-OSHA:lle lähtökohta sellaisen EU:n tason mallin laatimiseksi, jolla voitaisiin laatia 28 jäsenvaltiota kattavia arvioita. Asiantuntijatapaamisen tavoitteena oli tarkastella hankkeen tärkeimpiä tuloksia ja nostaa keskustelun pohjalta esiin tekijöitä, joita EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston olisi otettava huomioon EU:n tason arvioinnissa: nykyiset rajoitukset ja mahdolliset keinot niistä selviämiseksi sekä yleisesti paras metodologinen lähestymistapa. EU-OSHA:n raportti esiteltiin aamupäivällä, ja samalla tarkasteltiin EU-tason arvion tarvetta. Tämän jälkeen esiteltiin Australian malli sekä sen soveltaminen toisessa valtiossa (Singaporessa), ja tarkoituksena oli valaista menetelmien siirrettävyyteen valtioiden välillä liittyviä seikkoja. Iltapäivällä keskityttiin kahteen keskeiseen vaiheeseen, joita tarvitaan kvantitatiivisen arvion tekemiseen työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannuksista: 1) tapausten lukumäärän määrittäminen ja 2) rahallisen arvon soveltaminen määritettyihin tapauksiin. Lopuksi tehtiin ryhmätyötä, minkä jälkeen keskusteltiin ja esitettiin yhteenveto päivän sisällöstä. Tapaaminen järjestettiin viraston tiloissa Bilbaossa 19. kesäkuuta 2014, ja siihen kokoontui asiantuntijoita, jotka osallistuivat tapaamiseen aktiivisesti koko sen ajan. Tapaamisen esityslista on liitteessä 1, jossa on myös linkit esityksiin, ja osallistujaluettelo liitteessä 2. Seuraavassa käsitellään asiantuntijatapaamisen keskustelun pääkohtia kunkin esityslistan kohdan osalta. 1 Eurostat (2010), Health and safety at work in Europe ( ): A statistical portrait. Saatavana osoitteessa (tiedot syötetty 21. kesäkuuta 2013).

2 2 Johdanto Nykyinen hanke ja katsaus tulevaan William Cockburn, EU-OSHA:n ennaltaehkäisyn ja tutkimuksen yksikön väliaikainen päällikkö, esitteli yleisesti virastoa. Sitten hän esitteli hanketta, joka tarjoaa yleiskatsauksen työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamien kustannusten arviointiin. Asiantuntijatapaamisen kannalta hyvin tärkeänä asiana hän esitteli myös EU-OSHA:n tulevia suunnitelmia tällä alalla, erityisesti uuden työsuojelun etuja koskevan toiminnon, jonka tarkoituksena on laskea arvio 28 jäsenvaltion EU:n tasolla. 3 EU:n 28 jäsenvaltiota kattavan arvion tarve Jadwiga Tudek (Euroopan komissio, työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava pääosasto) kertoi, miksi Euroopan komission on tärkeää saada tällainen arvio. Aluksi hän viittasi Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT), jonka 153 artiklassa mainitaan työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Seuraavaksi hän esitteli erilaisia EU-tason aloitteita, joille arviosta olisi hyötyä. Erityisesti hiljattain julkaistussa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä kaudelle mainitaan selkeästi tarve tarkastella työsuojelun kustannuksia ja hyötyjä vuoteen 2016 mennessä, mutta tietoa tarvitaan myös käynnissä olevaa EU:n työsuojelulainsäädännön käytännön täytäntöönpanon arviointia sekä vaikutustenarviointia varten. Esityksen jälkeen keskusteltiin jonkin verran täytäntöönpanoasteista sekä siitä, kuinka joidenkin osanottajien mielestä vaikuttaa siltä, että rajojen asettamiseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin määräysten noudattamisen valvontaan. Tämän esitettiin johtuvan pääosin siitä, ettei saatavilla ole vertailukelpoista maakohtaista tietoa. Tämän vuoksi EU:n uudessa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä nimenomaisesti mainitaan hyvälaatuisen tiedon tarve. Noudattamisen osalta oletetaan tosin yleisesti, että vaaditut tasot tavallisesti täyttyvät, mutta riittävästi tietoja ei ole saatavilla. Asianmukaiset mallit ja tiedot, joista kävisivät selvästi ilmi kustannukset myös välttämättömät investoinnit työsuojeluun muodostaisivat hyvän perustan toiminnalle, ei niinkään valtioiden vertailemiseksi vaan kehityksen seuraamiseksi ajan myötä. 4 EU-OSHA:n raportin esittely Xabier Irastorza (EU-OSHA) esitteli hankkeen, selitti sen taustoja ja tavoitteita sekä menetelmiä, joilla malleja tarkastetaan. Hän korosti asianmukaisen arvioinnin kahta vaihetta, 1) tapausten määrän vahvistamista ja 2) tapausten rahallisen arvon määrittämistä, joiden jälkeen on tarkasteltava kustannusten tyyppejä sekä niihin liittyviä eri sidosryhmiä. Hän esitteli erityisesti joitakin mallintamiseen liittyviä pääkohtia sekä työsuojelun hyötyjä koskevan tulevan hankkeen todennäköisiä haasteita pyrittäessä laatimaan 28 jäsenvaltion EU:n tason arviota. Esiin tuoduista moninaisista haasteista keskusteltiin. Maailman terveysjärjestö (WHO) on selvittänyt elämänlaadun arvon osalta, kuinka paljon ihmiset olisivat halukkaita maksamaan elämänlaatunsa turvaamisesta. Keskimääräinen arvo tai työpäivinä ajateltuna kustannus vahvistettiin Singaporessa päiväksi, ja WHO:n kattava työ olisikin syytä ottaa huomioon. Tätä seikkaa on tutkittu myös Uudessa-Seelannissa, jossa todettiin, että kivun ja kärsimyksen kustannukset muodostavat 95 prosenttia työsuojelun puutteellisuuden tai laiminlyönnin kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle, joten ne on tärkeää ottaa huomioon. Keskustelussa todettiin myös, että on pidettävä mielessä, mitä BKT:lla mitataan, ja pohdittava, voidaanko työsuojelun puutteellisuuden tai laiminlyönnin kustannuksia laskea osuutena BKT:sta, koska niillä mitataan eri asioita. Keskustelussa tuotiin esiin, että määritettäessä työsuojelun puutteellisuuden tai laiminlyönnin vaikutuksia olisi kenties järkevämpää tarkastella tapaturmien/sairauksien astetta työntekijää/toimialaa kohden. Esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden osalta todettiin, että esiintyvyysmenetelmä tuottaa korkeampia lukuja, koska siinä otetaan huomioon aiempien vuosien tapaukset ja koska menneisyydessä tapahtui enemmän tapaturmia. Ilmaantuvuus kertoo nykyisistä työoloista, mutta ilmaantuvuusmenetelmä ei paljasta aiempia tapauksia, joiden kustannuksia edelleen maksetaan. Latenssiaika hankaloittaa 2

3 tapausten asianmukaista raportointia, eikä valinta esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden välillä ole yksinkertainen se riippuu pitkälti saatavilla olevista tiedoista mutta voidaan väittää, että esiintyvyysmenetelmä antaa totuudenmukaisemman kuvan, koska siinä mitataan sitä, mikä jo tapahtuu ja mitkä ovat sen todelliset kustannukset riippumatta siitä, milloin tapaukset ovat tosiasiassa sattuneet. 5 Australian kustannuslaskentamalli Richard Webster (Safe Work Australia) esitteli Australian mallin, joka on laajalti tunnustettu kansainvälisellä tasolla yhdeksi järkevimmistä arvioista. Webster painotti, kuten edellä jo todettiin, että on korostettava tarvetta ymmärtää, mitä arvio kertoo. Kyse on mitasta, joka tarjoaa yhden näkökulman, mutta kyse ei ole tosiasiallisesta BKT:n menetyksestä tai menetetystä taloudellisesta toiminnasta. Mallissa otetaan huomioon erilaisia seikkoja, ja vaikka jotkin niistä saattavat olla työsuojelutulosten kannalta haitallisia, ne edistävät BKT:n kasvua. Webster painotti myös, että kustannuksissa on otettava huomioon työsuojelumääräysten noudattamisen kustannukset. Uusi australialainen arvio saataneen tammikuuhun 2015 mennessä, ja se koskee todennäköisesti varainhoitovuotta 2012/13. Periaatteessa tapausten määrä voitaisiin arvioida erillään varsinaisesta kustannuslaskentamenetelmästä, koska on kyse kahdesta menettelyn eri vaiheesta, ja kustannuslaskentaa olisi sovellettava suoraan tapausten määrää koskevaan tietoon, joka ihannetapauksessa olisi helposti saatavilla. Australialaisessa arvioinnissa sovelletaan ilmaantuvuusmenetelmää eikä se kata omaisuusvahinkoja, jos niillä ei ole vaikutusta ihmisiin. Mallissa otetaan huomioon viikon työstä poissa olleet pitäen mielessä eri osavaltioiden tilanteen erilaisuuden, mikä johtaa raportoinnin puutteellisuuteen. Selvästi työhön liittyviä sairauksia todettiin neljää tyyppiä, ja tiedot osoittavat, että vaikka sairauksien määrä on kasvanut, pysyvien tapausten määrä on laskenut. Mallissa sovellettu diskonttokorko laskettiin vaihtoehtoiskustannusten ottaen huomioon pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin perustuvat raha- ja valuuttakurssit ja inflaatiovauhdin perusteella. Lopuksi Webster lisäsi, että työntekijöiden kokonaiskustannusten prosentuaalisen osuuden havaittu lisäys liittyy suoraan palkkojen nousuun. Esitystä seuranneessa keskustelussa keskityttiin EU:n eri jäsenvaltioiden erilaisiin korvausjärjestelmiin ja siihen, kuinka ne vaikuttavat nykyisten kansallisten tilastotietojen mahdolliseen vertailtavuuteen. Tämän osalta korostettiin, että korvausten tarkastelemisen sijaan olisi kiinnitettävä huomiota menetettyihin vuosiin ja että diskonttokorossa olisi otettava huomioon palkkakehitys. Kustannusten jakautuminen niistä vastaavien mukaan vaihtelee varmasti valtioiden välillä. Esimerkiksi Australiassa työnantajien osuus on pienempi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Keskustelussa tarkasteltiin sitä, missä määrin on asianmukaista olettaa tuottavuusasteen nousevan ja kuinka malleissa otetaan huomioon koko ikänsä sairastaneiden ikääntyvien työntekijöiden kasvava osuus. Joka tapauksessa, vaikka yksittäisen henkilön tuottavuus voikin laskea, yhteiskunnan kokonaistuottavuus todennäköisesti lisääntyy ajan myötä. 6 Mallien siirtäminen valtiosta toiseen tuoreet kokemukset Australian menetelmän soveltamisesta Singaporessa Jukka Takala (Workplace Safety and Health Institute, Singapore) esitteli singaporelaisen arvion, joka perustuu Australian menetelmään. Yleisarvio on Singaporessa alhaisempi kuin Australiassa, mikä johtuu suurelta osin maiden välisistä palkkaeroista. Takala painotti, kuten edeltävissä keskusteluissakin todettiin, että arviossa on otettava huomioon myös kivun ja kärsimyksen kustannukset, koska ne muodostavat merkittävän osuuden yhteiskunnalle koituvista kustannuksista. Tätä on selvitetty laajemmin Uudessa-Seelannissa. 3

4 On hyvin tärkeää ottaa huomioon, miten pitkään ihmiset pysyvät töissä, koska alle 55-vuotiaina eläkkeelle jäävien osuus vaihtelee maiden välillä. Sillä on varmasti vaikutuksensa yhteiskuntaan ja sosiaaliturvajärjestelmien toimintaan. Takala kiitteli Yhdistyneen kuningaskunnan mallia, mutta totesi, että onnettomuuksista raportoimisessa vaikuttaa olevan puutteita Yhdistyneen kuningaskunnan luvuissa. Hankkeiden vaikutuksesta kustannusten arvioimiseen Takala totesi, että joissain maissa on jo toteutettu toimia. Norjassa oikeuskehystä on muutettu tällaisen hankkeen seurauksena, jotta rasite jakautuisi tasaisemmin eri sidosryhmien kesken. Tämän osalta esitettiin joitakin huomautuksia, joiden mukaan on hyvä esitellä kustannukset kunkin sidosryhmien osalta, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia poliittisia päätöksiä. Keskustelussa tuotiin esiin haasteita, joita liittyy päätelmien siirrettävyyteen maiden välillä erilaisten alakohtaisten rakenteiden vuoksi. Todettiin, että on arvioitava alakohtainen jakautuminen eri maissa ja että tämä voi johtaa maiden erilaiseen ryhmittelyyn niiden talouden rakenteen perusteella. Mallintamista voitaisiin sitten soveltaa näihin ryhmiin, koska hankkeen toteuttaminen erikseen kunkin jäsenvaltion osalta on todettu hyvin monimutkaiseksi. Tämän lisäksi on tärkeää ottaa huomioon maiden erilainen ikärakenne sekä työkyky ja eläkeikä, jotka vaikuttavat ensin mainittuun. BKT:ta ja maiden välisiä eroja koskevan keskustelun mukaisesti korostettiin myös, että EU:n arviossa olisi otettava huomioon EU:n sisäiset transaktiot, jotta ymmärrettäisiin paremmin, mitä BKT kuvastaa ja kuinka muiden valtioiden panos otetaan huomioon kunkin valtion BKT:ssa. Tämän lisäksi todettiin, että kustannuslaskenta on hyödyllistä ja mielenkiintoista, mutta sen esittäminen osuutena BKT:sta ei kenties ole paras ja järkevin tapa. Myös joitakin huomautuksia talouden syklien ja työsuojelutulosten välisestä yhteydestä, joka on otettava huomioon mallintamisessa. Tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että taloudellisen toiminnan lisääntyminen todennäköisesti lisää tapaturmien määrää, mutta tietyn pisteen jälkeen voidaan odottaa tapaturma-asteen pienenevän ehkäisevien toimien ja ihmisten asennemuutoksesta seuraavan lisääntyneen tietoisuuden ansiosta. Asennemuutos on tärkeä, ja taloudellisen toiminnan lisääntyessä voidaan todellakin odottaa tietoisuuden lisääntyvän. Jukka Takala esitteli myös hankkeen, joka koski työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttaman rasitteen yleisiä arvioita. Siinä hyödynnettiin Eurostatin EU-tason tietoja kansallisilla tiedoilla mukautettuina. Työperäisten sairauksien osalta sovellettiin syyksilukuosuuden menetelmää, kuten Suomessa, mutta tällä kertaa sovellettuna koko EU:hun. On päätettävä, mitä syyksilukuosuutta sovelletaan, ja tämä edellyttää asianmukaista dokumentointia ja perusteluja. Työperäisten syöpien osalta otettiin huomioon tietoa työperäisestä altistumisesta karsinogeeneille sisältävä CAREXjärjestelmä, mutta on otettava huomioon kemikaalien lisäksi myös muut syöpätekijät. 7 Tapauskirjanpito työperäisyys Heidi Edwards (Health and Safety Executive, HSE) esitteli Yhdistyneen kuningaskunnan työsuojeluviranomaisen soveltaman mallin. Hän keskittyi mallintamismenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen, toisin sanoen työtapaturmien ja työperäisten sairauksien tapauskirjanpitoon. Hän kertoi, että vuosina 2006/2007 toteutettiin kattava menetelmien tarkistus, mikä vaikutti tapausten ja niiden vakavuuden määrään, mutta että mallia on todennäköisesti jatkuvasti muutettava ja päivitettävä uusien tietojen tai tutkimusten mukaisesti. Tämä koskee esimerkiksi kivun rahallista arvoa, koska se on aina pyritty sisällyttämään ja kuvaamaan mallissa. Mitä tulee työperäiseen syöpään, syöpäkustannusmalli valmistunee vuonna 2014/2015, ja jos saatavilla on hyvälaatuista tietoa, sitä voidaan soveltaa myös muihin pitkän kehittymisajan sairauksiin. Nimenomaan tietojen laatu on merkittävä huolenaihe, koska sillä on olennainen merkitys menettelyssä. Esimerkiksi vahinkoja aiheuttamattomat tapaturmat päätettiin jättää mallin ulkopuolelle saatavilla olevien tietojen heikon laadun vuoksi. Vastaavasti kuolemaan johtavia vammoja koskeva pakollinen raportointi on kattavaa, mutta muista onnettomuuksista raportoidaan puutteellisesti. On muistettava, että alle seitsemän päivän poissaoloon johtavista vammoista ei tarvitse raportoida. Niiden absoluuttinen määrä on suuri mutta kustannukset vähäisiä. Lopuksi suurena haasteena on laatia arvio niiden määrästä, jotka eivät koskaan palaa töihin. 4

5 8 Kustannusten kohdistaminen Michael Zand (Health and Safety Executive, HSE) keskittyi esityksessään menettelyn toiseen vaiheeseen, kustannusten laskentaan. Pääperiaatteena menetelmässä on vaihtoehtokustannusten soveltaminen. Suurimmiksi kustannustekijöiksi on todettu kuten edellä todettiin elämänlaadun menetys sekä tuottavuuskustannukset, jotka liittyvät pääosin poissaoloon. Sairausläsnäolo tapaturman/sairauden vuoksi osittain työkyvyttömänä läsnäolon kielteiset vaikutukset tuottavuuteen muodostaa merkittävän osan vaikutuksesta tuottavuuteen, mutta sitä on hyvin vaikea arvioida, joten se olisi otettava huomioon vain, jos käytettävissä on tyydyttävä menetelmä ja hyväksyttävät tietolähteet. Myöskään määräysten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon ja niitä on vaikea arvioida. Vakuutusmaksut sisällytetään laskelmaan työnantajien kustannuksena. Esityksen jälkeen esitettiin huomautuksia nykyisistä arvioista, jotka koskevat elämänlaadun menetystä tieliikennealalla etukäteen arvioituina esimerkiksi liikennekuolemien osalta. Voidaan katsoa, että siirrettävyys maiden välillä on vähäistä, mutta sekä EU:lla että OECD:lla on arvionsa. Samankaltaisia huomautuksia esitettiin maiden välisistä eroista terveydenhuollon ja korvausjärjestelmien alalla sekä siitä, miten ne hankaloittavat kustannuslaskentaa. 9 Keskustelu ryhmätyö Täysistunnon esitysten jälkeen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joissa keskusteltiin suurimmista menetelmiin liittyvistä haasteista sekä tekijöistä, jotka EU-OSHA:n on otettava huomioon laadittaessa EU:n 28 jäsenvaltiota kattavaa arviointia. Tässä osiossa esitetään yhteenveto keskusteluista, joita käytiin molemmissa ryhmissä, sekä sen jälkeisestä raportoinnista täysistunnossa. Tapausten lukumäärän osalta ehdotettiin, että aluksi käytettäisiin työvoimatutkimuksen tapaturmalukuja sairauksien osalta tämä on haastavampaa ja valmistellaan itsearvioidun tilan validointitutkimuksia. Koska joidenkin solujen osalta otoskoko voi olla pieni, maiden ryhmittäminen yhteen voi olla hyvä ajatus. Ajatusta kannatettiin, koska koettiin, että mallintamista ei kenties ole mahdollista toteuttaa kansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion osalta. Joka tapauksessa, jotta saataisiin mahdollisimman kattava yleiskuva sekä tapaturmista että sairauksista, työvoimatutkimuksen lukuja on täydennettävä kansallisen tason luvuilla. Maiden välillä on eroja ja raportointi on selvästi puutteellista (esim. liikennettä ja työmatkaliikennettä ei sisällytetty), joten on tärkeää tarkastella molempia tiedon tasoja. On myös tärkeää muistaa, että työvoimatutkimukseen sisältyy kulttuurivaihtelua, koska se perustuu työntekijöiden omaa tilannettaan koskevaan itsearviointiin, mistä myös seuraa eroavuuksia maiden välillä. Joka tapauksessa painotettiin, että merkittävimmät eroavuudet perustuvat kansallisten talouksien rakenteisiin jaoteltuna toiminta-aloittain. Jos perusteena käytetään tapausmäärän arviota, saattaa olla tarpeen soveltaa syyksilukuosuutta, jolloin oletukset on dokumentoitava asianmukaisesti, kuten edellä esitettiin. EU-OSHA:n raportissa esitetään katsaus työntekijöiden ja työnantajien kustannusten laskentaan sovellettaviin eri menetelmiin, ja keskustelussa pohdittiin, olisiko järkevää yksinkertaisesti laskea yhteen eri menetelmin saadut luvut. Esimerkiksi inhimillistä pääomaa koskeva lähestymistapa on työntekijöiden osalta järkevä, muttei välttämättä työnantajien kannalta, koska nämä eivät ajattele asiasta samalla tavalla. Kustannusten määrittäminen voi olla suhteellisen helppoa, mutta niiden yhteen laskeminen järkevällä tavalla ei aina ole yksinkertaista. Tästä huolimatta, kuten kokouksessa useaan otteeseen todettiin, hankkeessa on tehtävä oletuksia ja ne on dokumentoitava asianmukaisesti kaikkien päätösten avoimuuden takaamiseksi. Kustannuslaskentamallien siirtämiseen maiden välillä voi kohdistua tiettyjä rajoituksia, eikä tämäkään välttämättä ole yksinkertainen menettely. Tuotemerkkiä koskevien menetysten tai omaisuusvahinkojen kaltaisten epäsuorien kustannusten poisjättämistä suositeltiin. Niiden sijaan olisi keskityttävä inhimillisiin menetyksiin. Tuotantokustannusten osalta olisi sovellettava jonkinlaista maakohtaista painotusta. Ihmiselämän arvon osalta keskusteltiin siitä, voidaanko eri maiden osalta sisällyttää 5

6 erilaisia lukuja. Joidenkin mielestä arvon on oltava sama kaikkialla, mutta toiset korostivat, että kipu ja kärsimys on arvotettu eri tavoin eri maissa. Yksi vaihtoehto olisi ilmaista arvot ostovoimapariteettina. Myös käytettävän indikaattorin osalta keskusteltiin siitä, käytetäänkö palkkaa vai BKT:ta henkeä kohden, ja siitä, miten sitä sovelletaan johdonmukaisesti kaikissa maissa, valittiinpa kumpi tahansa. Mallitulosten käytöstä esitettiin yksi kannanotto. Esimerkiksi HSE:n arvioista on ollut käyttäjilleen käytännön hyötyä: laajuuden ja asteiden osoittamisessa yhteisvaluutassa, tietojen tarjoamisessa kustannusten jakautumisesta sidosryhmien osalta, muutosten seuraamisessa ajan myötä ja arvioinnissa hyödyllisten yksikkökustannusten määrittämisessä. Tietojen käytön osalta on tärkeää selittää niiden rajoitukset, jotta vältettäisiin mahdollisimman tarkkaan niiden väärinkäyttö. Tämän vuoksi on harkittava tarkkaan, kuinka mallintamisen tulokset esitetään. On myös hyvin tärkeää, että sidosryhmät osallistuvat sekä olemassa olevien tietojen määrittämiseen/validointiin että keskusteluun menetelmää koskevasta ehdotuksesta. Lisäksi todettiin, että on tärkeää esittää arvio muiden tietojen yhteydessä (esim. DALY 2 ) sekä pyrkiä tarjoamaan tietoa alakohtaisesti ja tapaturmatyyppien mukaan jaoteltuna, koska yhdistetyt tiedot usein lisäävät ymmärrystä. Pitäen mielessä keskustelussa esiin tuodut rajoitukset ja keskittyen hankkeen lisäarvoon lopuksi korostettiin, että on tärkeää erottaa selkeästi toisistaan kaksi vaihetta: tapausten määrän määrittäminen sekä tapausten keskimääräisten kustannusten määrittäminen. Hanke voisi olla myös mielenkiintoinen mahdollisuus määrittää tietojen keruussa ilmenneet puutteet tarkastamalla saatavilla olevat tiedot perusteellisesti. Lopuksi esitettiin vielä huomautus, että EU-OSHA voisi aloittaa toimet laatimalla suhteellisen helpon arvioinnin saadakseen nopeasti käyttöön mallin ja sitten jatkaa sen kehittämistä, koska siitä on etua, että on jotain esiteltävää, josta voidaan keskustella ja jonka avulla voidaan lisätä tietoisuutta. 10 Loppuhuomautukset ja seuraavat vaiheet EU-OSHA:n edustajat (William Cockburn, Dietmar Elsler ja Xabier Irastorza) päättivät kokouksen kiittäen osallistujia näiden aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun sekä seuraavien vaiheiden perustaksi esitetyistä hyödyllisistä huomautuksista. EU-OSHA julkaisee vuoden 2014 loppuun mennessä sähköisen yhteenvedon asiantuntijatapaamisen keskustelun pääkohdista ja käynnistää hankintamenettelyn EU:n 28 jäsenvaltiota kattavaa arviointia koskevassa hankkeessa, jonka olisi määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Asiasta tiedotetaan tapaamiseen osallistuneille asiantuntijoille sekä EU-OSHA:n sidosryhmille. 2 Sairastavuusvakioitu elinvuosi 6

7 LIITE 1: ESITYSLISTA HUONON TYÖSUOJELUN KUSTANNUKSET ARVIOIDEN LAATIMINEN EU:N 28 JÄSENVALTIOSTA Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannuksia koskeva asiantuntijatapaaminen EU-OSHA 19. kesäkuuta Kahvitauko Lounas Kahvitauko Alustus (myös puheenvuorokierros) Xabier Irastorza ja Dietmar Elsler, EU-OSHA Nykyinen hanke ja katsaus tulevaan William Cockburn, EU-OSHA EU:n 28 jäsenvaltiota kattavan arvion tarve Jadwiga Tudek, Euroopan komissio, työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava pääosasto EU-OSHA:n raportin esittely Xabier Irastorza, EU-OSHA Australian kustannuslaskentamalli Richard Webster, Safe Work Australia Mallien siirtäminen valtiosta toiseen tuoreet kokemukset Australian menetelmän soveltamisesta Singaporessa Jukka Takala, Workplace Safety and Health Institute, Singapore Tapauskirjanpito työperäisyys Heidi Edwards, Health and Safety Executive (HSE) Kustannusten kohdistaminen Michael Zand, Health and Safety Executive (HSE) Keskustelu Huomioon otettavat tekijät Rajoitukset/mahdollisuudet Sovellettava menetelmä (kaikki osallistujat) Loppuhuomautukset ja seuraavat vaiheet Xabier Irastorza ja Dietmar Elsler, EU-OSHA 7

8 LIITE 2: OSALLISTUJAT Nimi Organisaatio Maa Heidi Edwards Ana María García HSE - Health and Safety Executive ISTAS (CC OO Research Institute), Universidad de Valencia Yhdistynyt kuningaskunta Espanja Ernst Koningsveld Riippumaton asiantuntija Alankomaat Lesley Rushton Desislava Stoilova Occupational Epidemiology, Imperial College London Southwest University Neofit Rilski, Faculty of Economics Yhdistynyt kuningaskunta Bulgaria Jukka Takala Workplace Safety and Health Institute Singapore Antonis Targoutzidis Jadwiga Tudek ELINYAE - Kreikan työterveys- ja työturvallisuusinstituutti Euroopan komissio Työllisyysasioiden PO Kreikka Euroopan komissio (European Commission) Richard Webster Safe Work Australia Australia Mike Zand HSE - Health and Safety Executive Yhdistynyt kuningaskunta William Cockburn Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU OSHA Dietmar Elsler Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU OSHA Xabier Irastorza Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU OSHA Elke Schneider Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU OSHA 8