17/2002 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "17/2002 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA"

Transkriptio

1 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ 17/2002

2 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ 17/2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Anitta Railonkoski ISSN ISBN Edita Oyj HELSINKI 2002

4 Kuvailulehti Julkaisija Tekijät Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Tiivistelmä Julkaisuaika Valtiovarainministeriö Joulukuu 2002 Työryhmän puheenjohtaja Rauno Niinimäki Työryhmän sihteeri Lauri Taro EU-HAKIJAMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Valtiovarainministeriö asetti työryhmän arvioimaan EU:n laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia sekä Suomen että unionin kannalta. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tutkia hakijamaiden taloudellisia valmiuksia EU-jäsenyyteen. Tässä työryhmän puitteissa kootussa muistiossa on kerätty yhteen kuusi erillistä itsenäisesti laadittua selvitystä, joissa on käsitelty ehdokasmaiden talouksiin liittyviä erityispiirteitä. Tutkitut erityispiirteet poikkeavat unionin nykyisten jäsenmaiden rakenteista tai ovat laajentumisen kannalta muutoin erityisen mielenkiintoisia. Tarkastelun kohteina ovat julkisen sektorin menopaineet, rahoitussektori, ulkomaiset investoinnit, taloudellinen kiinniotto, euroalueen laajentuminen sekä verojärjestelmät. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Keski- ja Itä-Euroopan (KIE)-maat, hakijamaat, Kööpenhaminan kriteerit, lähentyminen, eruoalue, verokilpailu, suorat ulkomaiset sijoitukset TYÖRYHMÄMUISTIOITA, /2002 ISSN Sivuja 149 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriön budjettiosasto, puh. (09) Hinta Julkaisun kustantaja Painopaikka ja aika Valtiovarainministeriö Edita Oyj, Helsinki 2002

5 Presentationsblad Utgivare Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Datum Finansministeriet December 2002 Konsultative tjänstemannen Rauno Niinimäki och finanssekreterare Lauri Taro SÄRDRAG I ANSÖKARLÄNDERNAS STRUKTURELLA OCH EKONOMISKA UTVECKLING Publikationen finns på Internet: Sammandrag Finansministeriet tillsatte en arbetsgrupp för att bedöma de totalekonomiska verkningarna av EU-utvidgningen dels för Finland, dels för unionen, vartill arbetsgruppen skall undersöka ansökarländernas ekonomiska beredskap för medlemskap i EU. I detta betänkande, som sammanställts inom arbetsgruppen, ingår flera separata utredningar som behandlar särdrag i ansökarländer-nas ekonomier. Granskningen begränsas till utgiftstrycken inom den offentliga ekonomin, det utländska ägandet inom den finansiella sektorn i ansökarländerna, verkningarna av utländska investeringar, intagande av det ekonomiska försprånget, utvidgningen av euroområdet samt skattekonkurrensen. Nyckelord Publikationsserie och nummer de Central- och Östeuropeiska länderna, ansökarländer, Köpenhamnskriterierna, konvergens, euroområdet, skattekonkurrens, direkta utländska investeringar ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, /2002 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution ISSN ISBN Sidor Språk 149 Finska Finansministeriets budgetavdelning, tel. (09) Pris Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Finansministeriet Edita Abp, Helsingfors 2002

6 Documentation page Publisher Author (s) Date Ministry of Finance December 2002 Rauno Niinimäki and Lauri Taro Title of publication Parts of publication/ other publications TOPICS ON STRUCTURAL AND ECONOMIC DEVELOPMENT OF THE EU CANDIDATE COUNTRIES The publication is also available: Abstract The Ministry of Finance decided on 19 September 2000 to set up a working group with the task of examining the macro-economic effects of EU enlargement. Furthermore, the group s task is to assess the Candidate Countries economic readiness for EU membership. This report has been compiled by the working group and it consists of six individual and independent studies which all deal with EU enlargement. Special issues are public finances, foreign ownership in the finance sector, effects of foreign direct investment on the economy, economic catching-up, euroarea enlargement and tax-competition. Keywords Publications series and number Identifications For sale at/ distributor Central and East European Countries (CEECs), Candidate Countries, Copenhagen criteria, catching-up, Euro-area, tax-competition, FDI WORKING PAPERS, /2002 ISSN No. of pages 149 ISBN Language Finnish Price Ministry of Finance, Budget Department, phone Financier of publication Printing place and year Ministry of Finance Edita Plc, Helsinki 2002

7 Esipuhe Valtiovarainministeriö asetti työryhmän arvioimaan EU:n laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia sekä Suomen että unionin kannalta. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tutkia hakijamaiden taloudellisia valmiuksia EU-jäsenyyteen. Tässä työryhmän puitteissa kootussa muistiossa on kerätty yhteen kuusi erillistä itsenäisesti laadittua selvitystä, joissa on käsitelty ehdokasmaiden talouksiin liittyviä erityispiirteitä. Tutkitut erityispiirteet poikkeavat unionin nykyisten jäsenmaiden rakenteista tai ovat laajentumisen kannalta muutoin erityisen mielenkiintoisia. Tarkastelun kohteina ovat julkisen sektorin menopaineet, rahoitussektori, ulkomaiset investoinnit, taloudellinen kiinniotto, euroalueen laajentuminen sekä verojärjestelmät. Työryhmän puheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Rauno Niinimäki ja jäseniä ovat finanssisihteeri Minna Aaltonen, neuvotteleva virkamies Marja Granlund, finanssisihteeri Marketta Järvinen, finanssineuvos Ilkka Kajaste, finanssisihteeri Petri Malinen, vanhempi hallitussihteeri Asta Niskanen, finanssisihteeri Lauri Taro ja vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama valtiovarainministeriöstä, erityisasiantuntija Jussi Huopaniemi ja ylitarkastaja Kirsti Vilén valtioneuvoston kansliasta, ulkoasiainsihteeri Ann- Christine Krank ulkoasiainministeriöstä, neuvonantaja Paavo Peisa Suomen Pankista ja tutkimusjohtaja Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Lisäksi tutkimusohjaaja Iikka Korhonen Suomen Pankista sekä ekonomisti Risto Vaittinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ovat osallistuneet ryhmän työskentelyyn.

8

9 SISÄLLYS Esipuhe JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET EU-HAKIJAMAISSA ULKOMAISTEN PANKKIEN OMISTUS EU-HAKIJAMAIDEN RAHOITUSTOIMIALALLA ULKOMAISTEN INVESTOINTIEN HYÖDYT JA HAITAT EU:N JÄSENYYTTÄ HAKENEISSA MAISSA EU-HAKIJAMAIDEN TALOUDELLINEN KIINNIOTTO JA INFLAATIO EUROALUEEN LAAJENTUMINEN: HAKIJAMAIDEN TALOUSPOLIITTISET STRATEGIAVALINNAT EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMINEN JA VEROKILPAILU

10 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... VALTIOVARAINMINISTERIÖ Rauno Niinimäki/KO Sari Sontag/KO Lauri Taro/KO 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET EU-HAKIJAMAISSA Yhteenveto Julkisen sektorin kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat useimmissa hakijamaissa 40 prosentin tuntumassa eli lähes neljä prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon. Julkisen talouden alijäämät ovat lähes kaikilla melko suuret, mutta perusjäämän taso vaihtelee paljon. Vuonna 2001 julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli hakijamaissa keskimäärin 12,5 prosenttia. Tulevassa laajentumiskierroksessa jäseniksi hyväksyttävillä kymmenellä hakijamaalla vaje oli 4 prosenttia. Useimmat hakijamaista tavoittelevat menosuhteidensa alentamista lähivuosina. Julkisten menojen erityispiirre on julkisten investointien suuri osuus, keskimäärin 4,3 prosenttia BKT:sta, kun se nykyisissä jäsenmaissa on selvästi tätä vähemmän. Tämä piirre johtuu luonnollisesti infrastruktuurin vaatimattomasta tilasta ja sen suurista kehittämistarpeista. Velkatasot vaihtelevat hakijamaiden kesken huomattavasti. Eniten velkaantunut on Bulgaria ja ainoa, joka ylittää 60 %:n viitearvon. Vähiten velkaa on Virolla, alle 5 % suhteessa BKT:hen. Yleisenä piirteenä voidaan todeta, että velkasuhteet ovat kehittyneet toistaiseksi varsin maltillisesti. Maat ovat lähes poikkeuksetta käyttäneet innokkaasti kansainvälisiä pääomamarkkinoita velkansa rahoitukseen. Lähes kaikkien hakijamaiden veloista vähintään puolet on ulkomaista. Kotimaiset raha- ja joukkovelkakirjamarkkinat ovatkin vielä osassa hakijamaita kehittymättömät. Sosiaalimenot suhteessa kansantuotteeseen ovat suhteellisen korkeat ja eräissä hakijamaissa ne ylittävät nykyisten jäsenmaiden keskiarvon. Osaltaan tähän vaikuttaa monissa hakijamaissa vallitseva korkea työttömyys. Työttömyysaste oli hakijamaissa 15

11 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... keskimäärin 11,7 prosenttia vuonna Korkeasta sosiaalimenojen osuudesta huolimatta monissa maissa köyhyysrajan alapuolella elää huomattava osa väestöstä. Monissa hakijamaissa on otettu käyttöön pakollinen rahastoiva eläkejärjestelmä, jotta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä saataisiin parannettua. Veropohja on kapeampi kuin nykyisissä jäsenmaissa ja julkisen talouden tulojen kansantuoteosuus on euroalueen keskiarvoa selvästi alhaisempi. Verotulot olivat vuonna 2000 keskimäärin 34 prosenttia BKT:sta, kun vastaava euroalueen luku oli 45 prosenttia. Tyypillisesti suurin osa verotaakasta kohdistuu työvoimaan. Julkisten tulojen kansantuoteosuus laskee useimmissa hakijamaissa niiden oman arvion mukaan vuoteen 2002 mennessä. Tulevissa liittymistä edeltävissä talousohjelmissa olisi aihetta tarkastella verotuksen kehittämistä nykyistä tarkemmin. Lisää tietoa kaivattaisiin erityisesti tulo- ja yhteisöverotuksen kehitysnäkymistä. Kumulatiiviset yksityistämistulot suhteessa kansantuotteeseen vaihtelevat Latvian 4,1 prosentista Unkarin 30,1 prosenttiin. Yksityistäminen on useimmissa hakijamaissa jo käytännöllisesti katsoen suoritettu, joten tulojen kertyminenkin tältä osin loppuu. Ennen EU-jäsenyyttä hakijamaat saavat unionilta huomattavia tukisummia Phare-, ISPA-, Sapard-tukijärjestelmien kautta. Tuilla vahvistetaan institutionaalisia rakenteita, rahoitetaan infrastruktuuria sekä kehitetään maaseutua ja maataloutta. Jäsenyyden myötä nämä tukijärjestelmät korvaa EU:n rakenne-, koheesio- sekä maataloustuet. Sapard-, ISPA ja Phare-tuille varatun rahoituksen yhteenlaskettu osuus hakijamaiden BKT:sta vaihtelee Slovenian 0,3 prosentista Bulgarian 2,2 prosenttiin. Vaikkakin tukien tarve on suuri, on hyvin valmisteltuja tukiprojekteja varsin vähän, koska tukien absorbointikapasiteetti on hakijamaissa vielä heikko. Lisäksi esim. virolaisten mukaan EUrahoituksen saamista vaikeuttaa projektien minimikokovaatimus. EU komission mukaan hakijamaiden tulisi uudelleen arvioida julkisten talouksiensa tulo- ja menorakenteet, jotta ne voisivat luoda kasvuystävällisen ympäristön sekä kannustimia yksityisen sektorin kehittymiselle. Varsinaisia BEPG:ien (talouspolitiikan laajat suuntaviivat) tapaisia maakohtaisia katselmuksia ja suosituksia ei hakijamaille ole toistaiseksi tehty. Liittymisestä alkaen olisikin perusteltua ulottaa unionissa vallitseva käytäntö myös uusiin jäsenmaihin. Myös hakijamaiden julkista taloutta koskevaa tilastointia olisi syytä parantaa. Unionin jäseniksi tultuaan maat ovat velvollisia estämään liiallisten alijäämien syntymisen. Useat hakijamaat ryhtynevät myös aktiivisesti tavoittelemaan rahaliiton jäsenyyttä ja lähentymiskriteerien täyttämistä. Julkisen talouden tasapaino on keskeisin lähentymiskriteeri, koska siihen voidaan suoraan vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla. Se myös pitkälti määrittelee, mihin mittaan muiden lähentymiskriteerien tavoitear- 16

12 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... vot saavutetaan. Julkisen talouden tasapaino uhkaa edelleen heiketä hakijamaissa EU-jäsenyyden myötä. Euroopan keskuspankin tavoitteena on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella. Jos tässä pyrkimyksessä onnistutaan, voi myös korkotaso säilyä vakaana ja alhaisena. Keskuspankin on vaikeaa tai mahdotonta pitää yllä luottamusta rahan arvoon, ellei yhteisen rahan taustalla oleva julkinen talous ole kestävällä pohjalla. Jos rahaliitossa on mukana maita, joiden oma talous ei ole saavuttanut kestävää vakautta ja markkinoiden luottamusta, on luultavaa, että tämä näkyy euron kurssin heikkenemisenä ja/tai korkojen nousemisena. Tällä tavalla koko euroalueen talouskehitys kärsii. Yhteisen rahapolitiikan näkökulmasta ei riitä, että lähentymiskriteerit täytetään nimellisesti ja kenties tilapäisesti. Olennaista on, että kaikki rahaliitossa mukana olevat maat ovat omalla toiminnallaan saavuttaneet sellaisen rahataloudellisen vakauden, jonka pysyvyyteen markkinat luottavat. Tämä ei kokemuksen valossa voi toteutua käden käänteessä vaan siihen voi mennä runsaastikin aikaa. Hakijamaiden julkisen talouden vakaus ei siis ole pelkästään niiden oma asia, vaan sillä on heijastuksia myös muihin rahaliiton maihin. 2 Julkistalouksien tyypilliset piirteet Hakijamaiden julkisilla talouksilla on sekä yhteisiä että erilaisia piirteitä. Yhteisiä piirteitä ovat rakenteelliset ongelmat, kuten heikko julkinen talous ja väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet. Maita erottavat toisistaan niiden makrotalouden ongelmat. Esim. Bulgarialla ja Unkarilla on korkea ulkomainen velka, Puolalla suurin työttömyys sekä erittäin suuri vaihtotaseen alijäämä. Tsekkiä ja Slovakiaa rasittavat huomattavasti pankkija yrityssektorin uudelleenjärjestelyt. Puolan maataloudella on edessään rakennemuutos, koska tilakoko on maassa pieni ja sektorilla työskentelee lähes 18 % työvoimasta. Julkisen talouden alijäämät ovat lähes kaikilla melko suuret, mutta perusjäämän taso vaihtelee maittain paljon. Myös julkiset tulot ja menot vaihtelevat sekä kokonsa että rakenteensa osalta. Erilaiset lähtökohdat vaikuttavat finanssipolitiikan strategiaan, mutta perusperiaatteiden tulisi olla kaikille hakijamaille yhteisiä. EU komission mukaan hakijamaiden tulisi uudelleen arvioida julkisen talouden meno- ja tulorakenteensa, jotta ne voisivat luoda kasvuystävällisen ympäristön sekä kannustimia yksityisen sektorin kehittymiselle. Varsinaisia talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen (Broad Economic Policy Guidelines) tapaisia suosituksia ei hakijamaille ole maakohtaisesti toistaiseksi esitetty. IMF on selvittänyt Puolan, Slovakian, Slovenian, Tsekin sekä Unkarin 17

13 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... taloudellisia mahdollisuuksia ja haasteita niiden matkalla EU-jäsenyyteen. IMF on listannut yhteisinä keskipitkän aikavälin politiikkatavoitteina: vahvan julkisen talouden, joka - auttaa maakohtaisissa ulkoisissa haasteissa - luo liikkumatilaa finanssipolitiikkaan ulkoisten häiriöiden sattuessa - luo edellytyksiä ikääntymisen haasteisiin vastaamiselle pitkällä aikavälillä - mahdollistaa vakaus- ja kasvusopimuksen täyttämisen keskipitkällä/ pitkällä aikavälillä työverotuksen alentamisen samalla kun tuotannon ja tuonnin verot saate taan linjaan EU-maiden kanssa, jotta - yksityisen sektorin johtama kasvu ja työllisyys vauhdittuisi rakenneuudistusvetoiset menolisäykset tietyissä toiminnoissa, kuten - markkinatalouteen siirtymisen loppuunsaattamisessa - talouden modernisoimisessa infrastruktuurin ja ympäristön hoidon osalta - EU-direktiivien voimaansaattamisessa - terveydenhuollon ja eläkejärjestelmien parantamisessa kustannustehokkaiksi. 2.1 Julkisen sektorin koko ja menorakenne Hakijamaiden julkisten sektoreiden kokonaismenot suhteessa BKT:hen ylittävät tai ovat lähellä 40 % useimmissa maissa, vaikkakin perusmenot suhteessa BKT:hen vaihtelevat paljon (esim. ääripäinä Tsekki, Slovenia 43 %; Liettua, Romania 30 %). Eri tilastoissa (IMF:n, OECD:n ja EU:n) menoasteet vaihtelevat jonkin verran. Hakijamaiden julkiset pääomamenot eli investoinnit suhteessa BKT:hen ovat selvästi keskimääräistä euroaluetta korkeammalla tasolla. Euroalueen pääomamenojen keskiarvo on vain yksi prosentti suhteessa BKT:hen ja esim. Unkarissa yli 7 %. Vuosien aikana markkinatalouteen siirtyessään maat pystyivät alentamaan menosuhteitaan keskimäärin 5 prosenttiyksikköä, kun aiempia keskushallinnon tehtäviä siirrettiin yksityisen sektorin hoidettavaksi. Myös yksityistäminen on keventänyt menoja, koska aiemmin lukuisten yritysten tulonmuodostusta autettiin julkisen vallan rahoitustoimenpiteillä. Vuonna 2004 muut hakijamaat paitsi Tsekki ja Romania tavoittelevat menosuhteiden alentamista 1 7 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 tasoiltaan. Slovakia, 7 %-yksikköä, ja Latvia, 5 %-yksikköä, ovat asettaneet kovimmat tavoitteet. 18

14 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Taulukko 1. Julkisten menojen rakenne suhteessa BKT:hen v Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola Euroalue Juoksevat menot 38,4 36,3 39,9 36,6 30,4 38,2 39,2-43,8 Julkinen kulutus 8,7 24,6 14,4 16,1 16,6 17,6 17,6 15,0 19,8 Korkomenot 1,1 0,3 6,1 1,1 1,7 2,9 1,5 3,0 3,7 Tuet ja siirtomenot 28,6 11,4 19,4 18,9 12,1 17,9 20,1-19,8 Tuet 8,1 0,8 2,8 5,0 0,2 4,0 1,5-1,4 Siirtomenot 20,5 10,6 16,6 13,9 11,9 13,9 17,9-18,4 Pääomamenot 5,9 3,2 7,1 4,0 1,9 3,9 4,1 2,8 1,0 Julkiset menot, yht. 46,1 40,1 47,0 40,6 32,3-43,3 43,7 44,8 - = tieto puuttuu Lähde: IMF, OECD, Puolan valtiovarainministeriö Komission arvion mukaan maiden julkisista menoista jopa 80 % on jäykkiä, sillä ne määräytyvät budjettiprosessin ulkopuolelta. Luonteeltaan nämä ovat lähinnä puolustusmenoja, vanhuuteen ja invaliditeettiin liittyviä eläkkeitä sekä siirtomenoja kunnille. Usein ne ovat indeksoituja, minkä vuoksi menopuolen joustavuus ulkoisen shokin uhatessa on pieni ja automaattisten menopuolen vakauttajien voima on heikko. Maastrichtin kriteerien tavoittelu on jo palkittu rahoitusmarkkinoilla, sillä hakijamaiden korkoerot Saksaan ovat kaventuneet. Markkinat diskonttaavat pitkälti jo tulevat todennäköiset tapahtumat. Korkomenot suhteessa BKT:hen vaihtelevat velkasuhteesta riippuen huomattavasti maiden välillä, Unkarin noin 6 %:sta Viron 0,3 %:iin Sosiaaliturva Hakijamaiden sosiaalimenot ovat suhteellisen korkeat. Esimerkiksi Puolan ja Slovenian sosiaaliturva ja hyvinvointimenot suhteessa BKT:hen ovat noin 18,5 % ja ne ylittävät EU-maiden keskiarvon. Siitä huolimatta monissa maissa köyhyysrajan alapuolella on huomattavan suuri osa väestöstä 1. Osaltaan tähän vaikuttaa myös monissa hakijamaissa vallitseva korkea työttömyys. Puolan sosiaaliturvamenot suhteessa BKT:hen ovat joidenkin menoryhmien osalta Suomen ja Saksan tasoja korkeammalla. Tällaisia ovat esim. työkyvyttömyyteen ja ammattisairauksiin liittyvät toimeentulotuet. EU-komissio suosittaa tukien saamisehtojen kiristämistä. Palvelutuotannon, esimerkiksi perhepalvelut ja aktiivisten työmarkkinatoimien, taso on suhteellisesti matala verrattuna mm. Suomeen. 1 Lähde: IMF, EBRD 19

15 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Monissa hakijamaissa on otettu käyttöön pakollinen rahastoiva eläkejärjestelmä, jotta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä saadaan parannettua. Eläkeuudistuksia on tehty ainakin Latviassa, Puolassa, Sloveniassa, Unkarissa ja Virossa. Uudistukset aiheuttavat julkissektorille lisämenoja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tsekissä on tiukennettu edullisten varhaiseläkejärjestelmän ehtoja v Tsekin eläkejärjestelmä on nk. pay-as-you-go -järjestelmän sekä vapaaehtoisen rahastointijärjestelmän yhdistelmä. Bulgariassa on meneillään kolmen pilarin eläkejärjestelmäuudistus. Siellä sosiaalisten eläkkeiden tasoa nostettiin 10 % vuoden 2001 alusta. Sosiaaliturvajärjestelmä on heikon Romaniassa, jota mm. Maailman Pankki avustaa niin kutsutun Sosiaalisektorin kehitysprojektin toteuttamisessa. Tavoitteena on mm. työmarkkinoiden modernisointi, köyhyyden vähentäminen sekä sosiaalisten turvaverkkojen vahvistaminen. Tämä projekti kestää vuoteen 2005 asti. Taulukko 2: Sosiaaliturva ja reformit (v. 2000) Bulgaria Romania Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola Osuus väestöstä köyhyysrajan alla, % 18,0 44,5 0,8 19,3 15,4 34,8 22,5 8,6 1,3 18,4 Yksityisiä eläkerahastoja on ei on on on on on on on on Koulutus ja terveydenhuolto 7,4 5,9 10,8 12,0 11,4 10,5 11,1 9,6 13,5 9,91 (1998) (1997) (1998) (1996) (1998) (1999) (1998) Sosiaaliturva- ja hyvinvointi ,0-13, ,5 17,9 18,5 ( ) - = tieto puuttuu Lähde: EBRD, IMF Infrastruktuuri Entisten sosialistimaiden infrastruktuuri on soveltunut huonosti markkinatalouden standardeihin ja tarpeisiin. Esimerkiksi sähkön ja veden käyttö on ollut kohtuutonta johtuen siitä, että niiden hinnat ovat aiemmin kattaneet vain pienen osan tuotantokustannuksista. Rautatieverkosto on laaja ja ylimiehitetty. Sen sijaan tieverkosto on riittämätön. Telepalvelut ovat erityisesti mm. Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Romaniassa ja Slovakiassa vielä alimitoitetut. Infrastruktuurin kehittäminen on haastava tehtävä ja se edellyttää tariffiuudistuksia, lisääntyvää kaupallistumista ja kilpailua infrastruktuuripalvelujen tuottamisessa, juridista sääntelyä sekä instituutioiden kehittämistä. EU edellyttää maiden kehittyvän erityisesti sähkön tuotannon, telekommunikaation, vesi- sekä jätevesisektorien osalta. Uudistuksia rahoitetaan EU-varoin, yksityistämistuloilla sekä houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia mukaan projekteihin. 20

16 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Bulgariassa ja Tsekissä yhtenä keskeisenä kehityskohteena on energiasektori. Unkarissa on toteutettu ensiaskeleita maan suurimman työllistäjän, MAVin eli Unkarin rautateiden, uudistamiseksi. Latviassa telesektorin liberalisointi astuu voimaan vuoden 2003 alusta. Liettuassa kaasumarkkinat on uuden lain mukaan vapautettu kilpailulle ja valtion omistamasta kaasuyhtiöstä on myyty strategisesti vähemmän tärkeitä toimintoja saksalaiselle Ruhrgasille. Puolan infrastruktuurin kehittämistä vaivaa rahoituksen puute, siellä suunnitellaan uutta lakia lisäämään JYY-toimintaa. Romania on sopinut nostavansa sähkön ja lämmityksen hintoja ja kompensoivansa nämä alimman tulotason kotitalouksille erityisellä vuoden 2002 budjettiin liitetyllä minimituloturva-takuujärjestelmällä. Slovakiassa mm. Ruhrgas ja Gas de France ovat olleet osallisina, kun kansallisesta kaasuyhtiöstä myytiin 49 %. Sloveniassa sähkömarkkinoiden vapauttamisen seurauksena suurimmat sähkönkuluttajat (yhteensä 24 % koko sähkönkulutuksesta) voivat tuoda sähköä ulkomailta vuoden 2002 alusta lukien. JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖMALLI (JYY-MALLI) JYY-malli on julkisten hankkeiden toteutusmuoto, joka sijoittuu luonteensa puolesta julkisen sektorin yksin toteuttaman ja yksityisen hankkeen välimaastoon. JYY-mallilla pyritään saamaan julkisten hankkeiden kustannuksille vastinetta, value for money. Sen edut liittyvät julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon ja erikoistumisen hyväksikäyttöön. Ajatuksena on, että molemmat osapuolet keskittyvät osa-alueille, joilla toimimisen ne hallitsevat parhaiten. Hyvä lopputulos saadaan aikaan pienemmin kustannuksin kuin budjettirahoituksen keinoin tai parempi lopputulos saadaan aikaan samoilla kustannuksilla. JYY-hankkeiden muotoilu ja arviointi edellyttää monipuolista asiantuntemusta, jota on olemassa sekä julkisessa hallinnossa että yksityisellä sektorilla. Etupainoista julkisten investointien toteuttamista JYY-hankkeina voidaan perustella erityisesti kehittyvien maiden osalta sillä, että tällä tavoin maat saavat infrastruktuurinsa nopeammin kilpailukykyiseen kuntoon. Lisäksi kasvu- ja vakaussopimuksen kriteerit rajoittavat lähes kaikissa tapauksissa näiden maiden julkisten menojen kasvua. Epäilemättä EMU:n lähentymiskriteereillä ja kasvu- ja vakaussopimuksella on osansa JYY-mallin suosion kasvuun myös muissa kuin kehittyvissä maissa. Aika usein JYY-mallin käyttöä perustallaan myös sillä, että budjettirajoitukset jarruttavat julkisia investointeja ja että tarpeelliset investoinnit saadaan varmimmin aikaan, kun annetaan yksityisen sektorin hoitaa rahoitus. Eräs JYY-mallin käyttöön liittyvä huoli on, että kun tulevaa investointimenoa ei kirjata välittömästi budjettiin, mallin käyttö johtaa huonosti harkittuihin ja liiallisiin investointeihin. Lähde: VM 1999, Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallin käyttö Suomessa 21

17 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET Julkisen talouden tulot Verotulot Komission arvion mukaan veropohja on hakijamaissa EU-maita paljon kapeampi ja julkisen talouden tulot ovat selvästi matalammalla tasolla. Tyypillisesti suurin osa verotaakasta kohdistuu työvoimaan. Julkisten tulojen suhde BKT:hen laskee useimmissa hakijamaissa niiden omien arvioiden mukaan vuosina Suurimmat veroleikkaukset on odotettavissa Bulgariassa, Latviassa sekä erityisesti Slovakiassa, missä reippaita verokevennyksiä on tehty jo vuosina Vain Romaniassa, Kyproksella sekä vähäisemmässä määrin Tsekissä verot suhteessa BKT:hen kasvavat. Kyproksella suunnitellaan ALV-kantojen nostoa lähemmäs EU-maiden tasoa. Romaniassa taas arvioidaan veronkannon tehostamisen lisäävän verotuloja. Bulgariassa tehtiin vuonna 2001 verouudistus, jonka tavoitteena oli alentaa verotaakkaa työpaikkojen lisäämiseksi. Kevennyksessä henkilöverotusta alennettiin 2 prosenttiyksikköä, yhteisöverokantaa 5 prosenttiyksikköä ja sosiaaliturvamaksuja 3 prosenttiyksikköä. Kevennysten rahoittamiseksi on tarkoitus tehostaa veronkantoa sekä laajentaa veropohjaa. Myös Virossa on verotusta kehitetty mm. nostamalla luonnollisten henkilöiden verovapaata tuloa sekä jatkettu yritysten investointeihinsa käyttämien voittojen verovapautta. Toisaalta välillisiä veroja on nostettu. Taulukko 3: Julkisten tulojen rakenne suhteessa BKT:hen v Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola Euroalue Juoksevat tulot 39,2 38,7 41,8 36,8 30,4 36,6 41,5-45,0 Verot 36,7 35,8 36,2 31,3 28,5 34,1 39,2 39,9 44,9 Tuloverot 5,0 7,8 7,2 6,0 7,8 4,6 7,6 4,6 9,9 Yritysverot 3,9 1,0 2,2 1,7 0,7 3,0-2,0 3,0 Sos.turvamaksut 14,7 12,4 9,8 10,7 7,1 13,0 13,6 8,7 15,9 Omaisuusverot 0,5 0,4 0,9 1,0 0,6 n.a. 2,3-1,5 Välilliset verot 12,6 14,2 16,0 11,9 11,7 13,5 15,7 11,4 13,6 Tulot, yhteensä 40,6-44, ,1-41,6 - - = tieto puuttuu lähde: OECD, IMF, Puola valtiovarainministeriö (Puolan osalta vuoden 2001 tietoja) Yksityistäminen Useimmat hakijamaat ovat jo siirtyneet massiivisista yksityistämisohjelmista enemmän suorien tarjousten hyväksyntään sekä huutokauppoihin. Yksityistämistulot ovat vaihdelleet huomattavasti maittain. Tähän ovat vaikuttaneet sekä valitut yksityistämistavat että kohteiden houkuttelevuus. Eniten rahaa on kerännyt Unkari (ks. oheinen taulukko), jossa on käytetty suoria myyntejä pääasiallisena yksityistämiskeinona. Se 22

18 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... onkin käytännössä jo saattanut päätökseen koko yksityistämisprosessinsa. Viime vuonna esiintyi kuitenkin ongelmia, kun viranomaiset purkivat yksipuolisesti jo Budapestin lentokenttäterminaalin rakentamiseen liittyneen JYY-sopimuksen ilman kompensaatioita ulkomaisille yksityisille investoijille. Useimmissa hakijamaissa tulot ovat peräisin lähinnä muutamasta yrityksestä/sektorilta kuten telesektorilta, energianjakelusta sekä keskeisten pankkien yksityistämisistä. Ulkomaiset sijoittajat ovat osallistuneet laajassa mitassa mm. Liettuan ja Romanian yksityistämisiin. Latvian suurimpien yhtiöiden yksityistäminen ei ole sujunut ongelmitta ja yksityistämisistä vastaavan viraston johtaja erotettiin marraskuussa Sen jälkeen helmikuussa 2002 aloitettu Latvian Shipping Companyn (LASCO) yksityistäminen on mennyt hyvin. Liettuassa hallitus on myynyt osia 820 valtion omistamasta yhtiöstä. Suurimmat tulot syntyivät Lithuanian Shipping Companyn sekä Savings Bankin myynneistä. Puolassa vuodelle 2001 suunnitelluista yksityistämisistä toteutettiin vain kaksi kolmasosaa. Yksityistämistuloja syntyi vain noin 5 mrd osittain markkinatilanteesta ja osittain hallituksen vaihdoksesta johtuen. Romaniassa yksityistäminen on edennyt muita hitaammin, mutta 2001 lokakuussa IMF:n avulla tehdyllä Stand-by sopimuksella on tarkoitus vauhdittaa yksityistämisiä siten, että jo kuluvan vuoden loppuun mennessä toteutettaisiin monia merkittäviä yksityistämisiä, kuten alumiinitehtaita sekä kaasun ja sähkön jakelua hoitavia yhtiöitä. Romania on saanut Maailman Pankin toisesta yksityisen sektorin sopeuttamislainaohjelmasta lainaa toimien osittaiseksi rahoittamiseksi. Slovakia on pääosin yksityistänyt valtionyhtiönsä. Sen sijaan Sloveniassa isojen yhtiöiden yksityistämisiä tulisi viedä eteenpäin ponnekkaammin, jotta kansainväliset investoijat saataisiin innostumaan. Tsekissä yksityistäminen on jo lähes loppuun saatettu, esim. v yksityistämistulot olivat 8 % suhteessa BKT:hen. Tsekin yksityistämisiä on kritisoitu läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden puutteesta. Taulukko 4: Yksityistämistulot kumulatiivisesti, suhteessa BKT:hen, % Bulgaria Romania Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola ,0 0,0 n.a. n.a. 3,9 n.a. n.a. 3,7 0,0 0, ,0 0,1 n.a. 1,0 8,7 n.a. 0,9 4,7 0,0 0, ,2 0,4 2,7 2,6 12,3 0,3 1,3 6,7 0,0 1, ,7 1,2 4,6 4,1 20,8 0,7 1,4 8,7 0,4 2, ,5 2,2 6,3 5,3 23,4 0,8 1,4 9,7 0,9 3, ,7 4,6 7,1 6,3 27,4 2,2 1,6 10,2 1,4 5, ,4 6,6 7,9 7,1 28,5 3,3 6,9 10,8 2,2 6, ,7 7,9 9,4 8,2 29,6 3,5 8,0 11,0 2,5 7, ,0 8,9 10,4 8,8 30,1 4,1 9,8 14,7 2,6 11,6 Lähde: EBRD 23

19 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Virossa jäljellä olevat valtionyhtiöt ovat lähinnä infrastruktuuripuolella. Bulgaria oli yksityistänyt jo vuoden 2000 loppuun mennessä yli 78 % valtionyhtiöistä. Bulgariassa on v hyväksytty uusi yksityistämistä koskeva laki, jonka tavoitteena on taata aiempaa parempi läpinäkyvyys sekä kauppasopimusten noudattaminen. Laki sallii kahdenväliset neuvottelut potentiaalisten investoijien kanssa ilman tarjouksen tekemistä, millä on ollut suuri korruptiota lisäävä vaikutus. Bulgariassa on edelleen yli 1700 valtionyhtiötä EU:n jäsenyyttä edeltävät tuet Ennen EU-jäsenyyttä hakijamaat saavat Unionilta huomattavia tukisummia Phare-, ISPA-, Sapard-tukijärjestelmien kautta. Jäsenyyttä edeltävään rahoitukseen on varattu kokonaisuudessaan 3 mrd. euroa vuodessa, josta n. puolet on Phare-tukea. Tuilla vahvistetaan julkisia sekä institutionaalisia rakenteita, rahoitetaan infrastruktuuria sekä kehitetään maaseutua ja maataloutta. Jäsenyyden myötä EU:n rakenne-, koheesiosekä maataloustuet korvaavat nämä tukijärjestelmät. Sapard-, ISPA ja Phare-tukiin varatun rahoituksen yhteenlaskettu osuus hakijamaiden BKT:hen nähden vaihtelee karkeasti arvioiden Slovenian 0,3 prosentista Bulgarian 2,2 prosenttiin. Hakijamaat eivät kuitenkaan ole pystyneet käyttämään kokonaan tuille varattua EU-rahoitusta rajallisten omien budjettivarojen sekä sopivien projektien puutteen vuoksi. Vaikkakin tukien tarve on suuri, on hyvin valmisteltuja tukiprojekteja varsin vähän, koska tukien absorbointikapasiteetti on hakijamaissa vielä heikko. Lisäksi esim. virolaisten mukaan EU-rahoituksen saamista vaikeuttaa projektien minimikokovaatimus. Viron kokoisesta maasta on vaikea löytää riittävän suuria projekteja, joihin rahoitusta olisi mahdollista saada. (ks. liite 1). 2.3 Julkisen talouden alijäämät Julkisen talouden rahoitusalijäämät suhteessa BKT:hen säilyvät lähivuosina suhteellisen suurena johtuen heikentyneistä suhdanteista, aiempien vuosien löysästä finanssipolitiikasta sekä menojen kasvusta. Hakijamaiden (pl. Bulgaria, Romania ja Turkki) vuoden 2002 rahoitusalijäämä heikkenee komission ennusteen mukaan vuodentakaisesta lähes yhden prosenttiyksikön, alijäämäsuhteen keskiarvon ollessa 4,9 %. Ensi vuonna alijäämäsuhteen odotetaan paranevan vastaavasti 0,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2002 Unkarin alijäämäsuhde on suurin, komission arvion mukaan 6,9 %. Tsekin vajeeksi ennakoidaan 6,4 %. Tsekin alijäämät johtuvat pääosin pankkisektorin uudelleenjärjestelyistä, joihin kului varoja v noin 5 % suhteessa BKT:hen. Kokonaisarvio vuosille on noin 10 % suhteessa BKT:hen. Myös Slovakian 6,0 % sekä Puolan 4,4 % ovat joukon korkeimmasta päästä. Viro, jolla oli vielä v.-99 yli neljän prosentin alijäämä, on nyt paras 0,7 %:n ylijäämäsuhteella. 24

20 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Vuoden 2003 osalta Tsekin budjettitilanne näyttää huonoimmalta. Alijäämäsuhteen ennustetaan olevan 6,6 %. Viron taseen odotetaan kääntyvän lievästi alijäämäiseksi. Julkisen talouden sisällä suurimmat alijäämät ovat lähes kaikissa maissa olleet nimenomaan valtiontaloudessa (taulukko 6). Vain Latviassa valtio sekä muut alasektorit yhteensä ovat olleet suunnilleen yhtä alijäämäisiä. Puolassa myös muiden kuin valtiosektorin alijäämäisyys näyttäisi kasvaneen viime vuosien aikana. Taulukko 5: Julkisen talouden nettoluotonanto suhteessa BKT:hen, % vuosina Kypros Malta Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola 1997 n.a. -10,7-2,7 2,0-6,8 n.a. -1,1-5,7 n.a. -4, ,7-10,8-3,8-0,4-7,8-0,7-3,1-4,9 n.a. -2, ,0-7,8-4,0-4,1-5,4-5,3-5,7-5,7-1,3-2, ,7-7,0-3,3-0,4-3,1-2,7-3,3-4,8-1,6-3, ,0-7,0-5,2 0,5-4,1-1,6-1,9-5,4-2,5-3,9 2002** -2,6-6,2-6,4 0,7-6,9-1,8-1,8-6,0-1,8-4,4 2003** -2,1-5,3-6,6-0,3-5,7-2,5-1,9-4,8-1,3-4,5 2004** -1,1-4,1-6,3-0,4-4,5-2,9-1,8-3,6-1,2-3,6 ** Komission syksyn 2002 ennuste Taulukko 6: Valtion talouden nettoluotonanto suhteessa BKT:hen, % vuosina Kypros Malta Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola ,7-1,5 1,9-5,9 - -1,2-4,0 - -4, ,4-10,8-3,7-0,8-6,8-0,7-3,1-4,0 - -2, ,8-7,8-4,0-3,2-4,4-2,6-4,4-4,8-1,3-1, ,1-6,6-4,0-0,5-2,5-1,1-3,1-6,3-1,9-2,0 ** Eurostat 2001 Hakijamaiden julkistalouksien alijäämät uhkaavat EU-jäsenyyden myötä kasvaa entisestään. Hakijamaiden maakohtainen maksuosuus EU:n budjettiin tulee olemaan BKT:hen nähden yli prosentin. Tosin tulevat rahoitusjärjestelyt eivät ole vielä täysin selvinneet. Selvää kuitenkin on, että hakijamaat eivät joudu jäsenyyden ensivuosina EU-rahavirroissa nettomaksajiksi, vaan mahdollinen nettomaksuosuus palautetaan hakijamaalle tavalla tai toisella. Hakijamaat saavat EU:lta tukia rakenne- ja koheesiotukien muodossa, mutta rakennetukien myöntäminen edellyttää samansuuruista rahoituspanosta kansallisesta budjetista, joten tästä syystä rakennetuilla on budjettitaloudellisesti negatiivinen vaikutus. EU-jäsenyys edellyttää myös rakenteellisten uudistus- 25

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista. 1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot