17/2002 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "17/2002 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA"

Transkriptio

1 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ 17/2002

2 EU-EHDOKASMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ 17/2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Anitta Railonkoski ISSN ISBN Edita Oyj HELSINKI 2002

4 Kuvailulehti Julkaisija Tekijät Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Tiivistelmä Julkaisuaika Valtiovarainministeriö Joulukuu 2002 Työryhmän puheenjohtaja Rauno Niinimäki Työryhmän sihteeri Lauri Taro EU-HAKIJAMAIDEN RAKENTEELLISEEN JA TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Valtiovarainministeriö asetti työryhmän arvioimaan EU:n laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia sekä Suomen että unionin kannalta. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tutkia hakijamaiden taloudellisia valmiuksia EU-jäsenyyteen. Tässä työryhmän puitteissa kootussa muistiossa on kerätty yhteen kuusi erillistä itsenäisesti laadittua selvitystä, joissa on käsitelty ehdokasmaiden talouksiin liittyviä erityispiirteitä. Tutkitut erityispiirteet poikkeavat unionin nykyisten jäsenmaiden rakenteista tai ovat laajentumisen kannalta muutoin erityisen mielenkiintoisia. Tarkastelun kohteina ovat julkisen sektorin menopaineet, rahoitussektori, ulkomaiset investoinnit, taloudellinen kiinniotto, euroalueen laajentuminen sekä verojärjestelmät. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Keski- ja Itä-Euroopan (KIE)-maat, hakijamaat, Kööpenhaminan kriteerit, lähentyminen, eruoalue, verokilpailu, suorat ulkomaiset sijoitukset TYÖRYHMÄMUISTIOITA, /2002 ISSN Sivuja 149 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriön budjettiosasto, puh. (09) Hinta Julkaisun kustantaja Painopaikka ja aika Valtiovarainministeriö Edita Oyj, Helsinki 2002

5 Presentationsblad Utgivare Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Datum Finansministeriet December 2002 Konsultative tjänstemannen Rauno Niinimäki och finanssekreterare Lauri Taro SÄRDRAG I ANSÖKARLÄNDERNAS STRUKTURELLA OCH EKONOMISKA UTVECKLING Publikationen finns på Internet: Sammandrag Finansministeriet tillsatte en arbetsgrupp för att bedöma de totalekonomiska verkningarna av EU-utvidgningen dels för Finland, dels för unionen, vartill arbetsgruppen skall undersöka ansökarländernas ekonomiska beredskap för medlemskap i EU. I detta betänkande, som sammanställts inom arbetsgruppen, ingår flera separata utredningar som behandlar särdrag i ansökarländer-nas ekonomier. Granskningen begränsas till utgiftstrycken inom den offentliga ekonomin, det utländska ägandet inom den finansiella sektorn i ansökarländerna, verkningarna av utländska investeringar, intagande av det ekonomiska försprånget, utvidgningen av euroområdet samt skattekonkurrensen. Nyckelord Publikationsserie och nummer de Central- och Östeuropeiska länderna, ansökarländer, Köpenhamnskriterierna, konvergens, euroområdet, skattekonkurrens, direkta utländska investeringar ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, /2002 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution ISSN ISBN Sidor Språk 149 Finska Finansministeriets budgetavdelning, tel. (09) Pris Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Finansministeriet Edita Abp, Helsingfors 2002

6 Documentation page Publisher Author (s) Date Ministry of Finance December 2002 Rauno Niinimäki and Lauri Taro Title of publication Parts of publication/ other publications TOPICS ON STRUCTURAL AND ECONOMIC DEVELOPMENT OF THE EU CANDIDATE COUNTRIES The publication is also available: Abstract The Ministry of Finance decided on 19 September 2000 to set up a working group with the task of examining the macro-economic effects of EU enlargement. Furthermore, the group s task is to assess the Candidate Countries economic readiness for EU membership. This report has been compiled by the working group and it consists of six individual and independent studies which all deal with EU enlargement. Special issues are public finances, foreign ownership in the finance sector, effects of foreign direct investment on the economy, economic catching-up, euroarea enlargement and tax-competition. Keywords Publications series and number Identifications For sale at/ distributor Central and East European Countries (CEECs), Candidate Countries, Copenhagen criteria, catching-up, Euro-area, tax-competition, FDI WORKING PAPERS, /2002 ISSN No. of pages 149 ISBN Language Finnish Price Ministry of Finance, Budget Department, phone Financier of publication Printing place and year Ministry of Finance Edita Plc, Helsinki 2002

7 Esipuhe Valtiovarainministeriö asetti työryhmän arvioimaan EU:n laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia sekä Suomen että unionin kannalta. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tutkia hakijamaiden taloudellisia valmiuksia EU-jäsenyyteen. Tässä työryhmän puitteissa kootussa muistiossa on kerätty yhteen kuusi erillistä itsenäisesti laadittua selvitystä, joissa on käsitelty ehdokasmaiden talouksiin liittyviä erityispiirteitä. Tutkitut erityispiirteet poikkeavat unionin nykyisten jäsenmaiden rakenteista tai ovat laajentumisen kannalta muutoin erityisen mielenkiintoisia. Tarkastelun kohteina ovat julkisen sektorin menopaineet, rahoitussektori, ulkomaiset investoinnit, taloudellinen kiinniotto, euroalueen laajentuminen sekä verojärjestelmät. Työryhmän puheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Rauno Niinimäki ja jäseniä ovat finanssisihteeri Minna Aaltonen, neuvotteleva virkamies Marja Granlund, finanssisihteeri Marketta Järvinen, finanssineuvos Ilkka Kajaste, finanssisihteeri Petri Malinen, vanhempi hallitussihteeri Asta Niskanen, finanssisihteeri Lauri Taro ja vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama valtiovarainministeriöstä, erityisasiantuntija Jussi Huopaniemi ja ylitarkastaja Kirsti Vilén valtioneuvoston kansliasta, ulkoasiainsihteeri Ann- Christine Krank ulkoasiainministeriöstä, neuvonantaja Paavo Peisa Suomen Pankista ja tutkimusjohtaja Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Lisäksi tutkimusohjaaja Iikka Korhonen Suomen Pankista sekä ekonomisti Risto Vaittinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ovat osallistuneet ryhmän työskentelyyn.

8

9 SISÄLLYS Esipuhe JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET EU-HAKIJAMAISSA ULKOMAISTEN PANKKIEN OMISTUS EU-HAKIJAMAIDEN RAHOITUSTOIMIALALLA ULKOMAISTEN INVESTOINTIEN HYÖDYT JA HAITAT EU:N JÄSENYYTTÄ HAKENEISSA MAISSA EU-HAKIJAMAIDEN TALOUDELLINEN KIINNIOTTO JA INFLAATIO EUROALUEEN LAAJENTUMINEN: HAKIJAMAIDEN TALOUSPOLIITTISET STRATEGIAVALINNAT EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMINEN JA VEROKILPAILU

10 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... VALTIOVARAINMINISTERIÖ Rauno Niinimäki/KO Sari Sontag/KO Lauri Taro/KO 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET EU-HAKIJAMAISSA Yhteenveto Julkisen sektorin kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat useimmissa hakijamaissa 40 prosentin tuntumassa eli lähes neljä prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon. Julkisen talouden alijäämät ovat lähes kaikilla melko suuret, mutta perusjäämän taso vaihtelee paljon. Vuonna 2001 julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli hakijamaissa keskimäärin 12,5 prosenttia. Tulevassa laajentumiskierroksessa jäseniksi hyväksyttävillä kymmenellä hakijamaalla vaje oli 4 prosenttia. Useimmat hakijamaista tavoittelevat menosuhteidensa alentamista lähivuosina. Julkisten menojen erityispiirre on julkisten investointien suuri osuus, keskimäärin 4,3 prosenttia BKT:sta, kun se nykyisissä jäsenmaissa on selvästi tätä vähemmän. Tämä piirre johtuu luonnollisesti infrastruktuurin vaatimattomasta tilasta ja sen suurista kehittämistarpeista. Velkatasot vaihtelevat hakijamaiden kesken huomattavasti. Eniten velkaantunut on Bulgaria ja ainoa, joka ylittää 60 %:n viitearvon. Vähiten velkaa on Virolla, alle 5 % suhteessa BKT:hen. Yleisenä piirteenä voidaan todeta, että velkasuhteet ovat kehittyneet toistaiseksi varsin maltillisesti. Maat ovat lähes poikkeuksetta käyttäneet innokkaasti kansainvälisiä pääomamarkkinoita velkansa rahoitukseen. Lähes kaikkien hakijamaiden veloista vähintään puolet on ulkomaista. Kotimaiset raha- ja joukkovelkakirjamarkkinat ovatkin vielä osassa hakijamaita kehittymättömät. Sosiaalimenot suhteessa kansantuotteeseen ovat suhteellisen korkeat ja eräissä hakijamaissa ne ylittävät nykyisten jäsenmaiden keskiarvon. Osaltaan tähän vaikuttaa monissa hakijamaissa vallitseva korkea työttömyys. Työttömyysaste oli hakijamaissa 15

11 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... keskimäärin 11,7 prosenttia vuonna Korkeasta sosiaalimenojen osuudesta huolimatta monissa maissa köyhyysrajan alapuolella elää huomattava osa väestöstä. Monissa hakijamaissa on otettu käyttöön pakollinen rahastoiva eläkejärjestelmä, jotta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä saataisiin parannettua. Veropohja on kapeampi kuin nykyisissä jäsenmaissa ja julkisen talouden tulojen kansantuoteosuus on euroalueen keskiarvoa selvästi alhaisempi. Verotulot olivat vuonna 2000 keskimäärin 34 prosenttia BKT:sta, kun vastaava euroalueen luku oli 45 prosenttia. Tyypillisesti suurin osa verotaakasta kohdistuu työvoimaan. Julkisten tulojen kansantuoteosuus laskee useimmissa hakijamaissa niiden oman arvion mukaan vuoteen 2002 mennessä. Tulevissa liittymistä edeltävissä talousohjelmissa olisi aihetta tarkastella verotuksen kehittämistä nykyistä tarkemmin. Lisää tietoa kaivattaisiin erityisesti tulo- ja yhteisöverotuksen kehitysnäkymistä. Kumulatiiviset yksityistämistulot suhteessa kansantuotteeseen vaihtelevat Latvian 4,1 prosentista Unkarin 30,1 prosenttiin. Yksityistäminen on useimmissa hakijamaissa jo käytännöllisesti katsoen suoritettu, joten tulojen kertyminenkin tältä osin loppuu. Ennen EU-jäsenyyttä hakijamaat saavat unionilta huomattavia tukisummia Phare-, ISPA-, Sapard-tukijärjestelmien kautta. Tuilla vahvistetaan institutionaalisia rakenteita, rahoitetaan infrastruktuuria sekä kehitetään maaseutua ja maataloutta. Jäsenyyden myötä nämä tukijärjestelmät korvaa EU:n rakenne-, koheesio- sekä maataloustuet. Sapard-, ISPA ja Phare-tuille varatun rahoituksen yhteenlaskettu osuus hakijamaiden BKT:sta vaihtelee Slovenian 0,3 prosentista Bulgarian 2,2 prosenttiin. Vaikkakin tukien tarve on suuri, on hyvin valmisteltuja tukiprojekteja varsin vähän, koska tukien absorbointikapasiteetti on hakijamaissa vielä heikko. Lisäksi esim. virolaisten mukaan EUrahoituksen saamista vaikeuttaa projektien minimikokovaatimus. EU komission mukaan hakijamaiden tulisi uudelleen arvioida julkisten talouksiensa tulo- ja menorakenteet, jotta ne voisivat luoda kasvuystävällisen ympäristön sekä kannustimia yksityisen sektorin kehittymiselle. Varsinaisia BEPG:ien (talouspolitiikan laajat suuntaviivat) tapaisia maakohtaisia katselmuksia ja suosituksia ei hakijamaille ole toistaiseksi tehty. Liittymisestä alkaen olisikin perusteltua ulottaa unionissa vallitseva käytäntö myös uusiin jäsenmaihin. Myös hakijamaiden julkista taloutta koskevaa tilastointia olisi syytä parantaa. Unionin jäseniksi tultuaan maat ovat velvollisia estämään liiallisten alijäämien syntymisen. Useat hakijamaat ryhtynevät myös aktiivisesti tavoittelemaan rahaliiton jäsenyyttä ja lähentymiskriteerien täyttämistä. Julkisen talouden tasapaino on keskeisin lähentymiskriteeri, koska siihen voidaan suoraan vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla. Se myös pitkälti määrittelee, mihin mittaan muiden lähentymiskriteerien tavoitear- 16

12 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... vot saavutetaan. Julkisen talouden tasapaino uhkaa edelleen heiketä hakijamaissa EU-jäsenyyden myötä. Euroopan keskuspankin tavoitteena on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella. Jos tässä pyrkimyksessä onnistutaan, voi myös korkotaso säilyä vakaana ja alhaisena. Keskuspankin on vaikeaa tai mahdotonta pitää yllä luottamusta rahan arvoon, ellei yhteisen rahan taustalla oleva julkinen talous ole kestävällä pohjalla. Jos rahaliitossa on mukana maita, joiden oma talous ei ole saavuttanut kestävää vakautta ja markkinoiden luottamusta, on luultavaa, että tämä näkyy euron kurssin heikkenemisenä ja/tai korkojen nousemisena. Tällä tavalla koko euroalueen talouskehitys kärsii. Yhteisen rahapolitiikan näkökulmasta ei riitä, että lähentymiskriteerit täytetään nimellisesti ja kenties tilapäisesti. Olennaista on, että kaikki rahaliitossa mukana olevat maat ovat omalla toiminnallaan saavuttaneet sellaisen rahataloudellisen vakauden, jonka pysyvyyteen markkinat luottavat. Tämä ei kokemuksen valossa voi toteutua käden käänteessä vaan siihen voi mennä runsaastikin aikaa. Hakijamaiden julkisen talouden vakaus ei siis ole pelkästään niiden oma asia, vaan sillä on heijastuksia myös muihin rahaliiton maihin. 2 Julkistalouksien tyypilliset piirteet Hakijamaiden julkisilla talouksilla on sekä yhteisiä että erilaisia piirteitä. Yhteisiä piirteitä ovat rakenteelliset ongelmat, kuten heikko julkinen talous ja väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet. Maita erottavat toisistaan niiden makrotalouden ongelmat. Esim. Bulgarialla ja Unkarilla on korkea ulkomainen velka, Puolalla suurin työttömyys sekä erittäin suuri vaihtotaseen alijäämä. Tsekkiä ja Slovakiaa rasittavat huomattavasti pankkija yrityssektorin uudelleenjärjestelyt. Puolan maataloudella on edessään rakennemuutos, koska tilakoko on maassa pieni ja sektorilla työskentelee lähes 18 % työvoimasta. Julkisen talouden alijäämät ovat lähes kaikilla melko suuret, mutta perusjäämän taso vaihtelee maittain paljon. Myös julkiset tulot ja menot vaihtelevat sekä kokonsa että rakenteensa osalta. Erilaiset lähtökohdat vaikuttavat finanssipolitiikan strategiaan, mutta perusperiaatteiden tulisi olla kaikille hakijamaille yhteisiä. EU komission mukaan hakijamaiden tulisi uudelleen arvioida julkisen talouden meno- ja tulorakenteensa, jotta ne voisivat luoda kasvuystävällisen ympäristön sekä kannustimia yksityisen sektorin kehittymiselle. Varsinaisia talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen (Broad Economic Policy Guidelines) tapaisia suosituksia ei hakijamaille ole maakohtaisesti toistaiseksi esitetty. IMF on selvittänyt Puolan, Slovakian, Slovenian, Tsekin sekä Unkarin 17

13 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... taloudellisia mahdollisuuksia ja haasteita niiden matkalla EU-jäsenyyteen. IMF on listannut yhteisinä keskipitkän aikavälin politiikkatavoitteina: vahvan julkisen talouden, joka - auttaa maakohtaisissa ulkoisissa haasteissa - luo liikkumatilaa finanssipolitiikkaan ulkoisten häiriöiden sattuessa - luo edellytyksiä ikääntymisen haasteisiin vastaamiselle pitkällä aikavälillä - mahdollistaa vakaus- ja kasvusopimuksen täyttämisen keskipitkällä/ pitkällä aikavälillä työverotuksen alentamisen samalla kun tuotannon ja tuonnin verot saate taan linjaan EU-maiden kanssa, jotta - yksityisen sektorin johtama kasvu ja työllisyys vauhdittuisi rakenneuudistusvetoiset menolisäykset tietyissä toiminnoissa, kuten - markkinatalouteen siirtymisen loppuunsaattamisessa - talouden modernisoimisessa infrastruktuurin ja ympäristön hoidon osalta - EU-direktiivien voimaansaattamisessa - terveydenhuollon ja eläkejärjestelmien parantamisessa kustannustehokkaiksi. 2.1 Julkisen sektorin koko ja menorakenne Hakijamaiden julkisten sektoreiden kokonaismenot suhteessa BKT:hen ylittävät tai ovat lähellä 40 % useimmissa maissa, vaikkakin perusmenot suhteessa BKT:hen vaihtelevat paljon (esim. ääripäinä Tsekki, Slovenia 43 %; Liettua, Romania 30 %). Eri tilastoissa (IMF:n, OECD:n ja EU:n) menoasteet vaihtelevat jonkin verran. Hakijamaiden julkiset pääomamenot eli investoinnit suhteessa BKT:hen ovat selvästi keskimääräistä euroaluetta korkeammalla tasolla. Euroalueen pääomamenojen keskiarvo on vain yksi prosentti suhteessa BKT:hen ja esim. Unkarissa yli 7 %. Vuosien aikana markkinatalouteen siirtyessään maat pystyivät alentamaan menosuhteitaan keskimäärin 5 prosenttiyksikköä, kun aiempia keskushallinnon tehtäviä siirrettiin yksityisen sektorin hoidettavaksi. Myös yksityistäminen on keventänyt menoja, koska aiemmin lukuisten yritysten tulonmuodostusta autettiin julkisen vallan rahoitustoimenpiteillä. Vuonna 2004 muut hakijamaat paitsi Tsekki ja Romania tavoittelevat menosuhteiden alentamista 1 7 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 tasoiltaan. Slovakia, 7 %-yksikköä, ja Latvia, 5 %-yksikköä, ovat asettaneet kovimmat tavoitteet. 18

14 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Taulukko 1. Julkisten menojen rakenne suhteessa BKT:hen v Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola Euroalue Juoksevat menot 38,4 36,3 39,9 36,6 30,4 38,2 39,2-43,8 Julkinen kulutus 8,7 24,6 14,4 16,1 16,6 17,6 17,6 15,0 19,8 Korkomenot 1,1 0,3 6,1 1,1 1,7 2,9 1,5 3,0 3,7 Tuet ja siirtomenot 28,6 11,4 19,4 18,9 12,1 17,9 20,1-19,8 Tuet 8,1 0,8 2,8 5,0 0,2 4,0 1,5-1,4 Siirtomenot 20,5 10,6 16,6 13,9 11,9 13,9 17,9-18,4 Pääomamenot 5,9 3,2 7,1 4,0 1,9 3,9 4,1 2,8 1,0 Julkiset menot, yht. 46,1 40,1 47,0 40,6 32,3-43,3 43,7 44,8 - = tieto puuttuu Lähde: IMF, OECD, Puolan valtiovarainministeriö Komission arvion mukaan maiden julkisista menoista jopa 80 % on jäykkiä, sillä ne määräytyvät budjettiprosessin ulkopuolelta. Luonteeltaan nämä ovat lähinnä puolustusmenoja, vanhuuteen ja invaliditeettiin liittyviä eläkkeitä sekä siirtomenoja kunnille. Usein ne ovat indeksoituja, minkä vuoksi menopuolen joustavuus ulkoisen shokin uhatessa on pieni ja automaattisten menopuolen vakauttajien voima on heikko. Maastrichtin kriteerien tavoittelu on jo palkittu rahoitusmarkkinoilla, sillä hakijamaiden korkoerot Saksaan ovat kaventuneet. Markkinat diskonttaavat pitkälti jo tulevat todennäköiset tapahtumat. Korkomenot suhteessa BKT:hen vaihtelevat velkasuhteesta riippuen huomattavasti maiden välillä, Unkarin noin 6 %:sta Viron 0,3 %:iin Sosiaaliturva Hakijamaiden sosiaalimenot ovat suhteellisen korkeat. Esimerkiksi Puolan ja Slovenian sosiaaliturva ja hyvinvointimenot suhteessa BKT:hen ovat noin 18,5 % ja ne ylittävät EU-maiden keskiarvon. Siitä huolimatta monissa maissa köyhyysrajan alapuolella on huomattavan suuri osa väestöstä 1. Osaltaan tähän vaikuttaa myös monissa hakijamaissa vallitseva korkea työttömyys. Puolan sosiaaliturvamenot suhteessa BKT:hen ovat joidenkin menoryhmien osalta Suomen ja Saksan tasoja korkeammalla. Tällaisia ovat esim. työkyvyttömyyteen ja ammattisairauksiin liittyvät toimeentulotuet. EU-komissio suosittaa tukien saamisehtojen kiristämistä. Palvelutuotannon, esimerkiksi perhepalvelut ja aktiivisten työmarkkinatoimien, taso on suhteellisesti matala verrattuna mm. Suomeen. 1 Lähde: IMF, EBRD 19

15 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Monissa hakijamaissa on otettu käyttöön pakollinen rahastoiva eläkejärjestelmä, jotta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä saadaan parannettua. Eläkeuudistuksia on tehty ainakin Latviassa, Puolassa, Sloveniassa, Unkarissa ja Virossa. Uudistukset aiheuttavat julkissektorille lisämenoja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tsekissä on tiukennettu edullisten varhaiseläkejärjestelmän ehtoja v Tsekin eläkejärjestelmä on nk. pay-as-you-go -järjestelmän sekä vapaaehtoisen rahastointijärjestelmän yhdistelmä. Bulgariassa on meneillään kolmen pilarin eläkejärjestelmäuudistus. Siellä sosiaalisten eläkkeiden tasoa nostettiin 10 % vuoden 2001 alusta. Sosiaaliturvajärjestelmä on heikon Romaniassa, jota mm. Maailman Pankki avustaa niin kutsutun Sosiaalisektorin kehitysprojektin toteuttamisessa. Tavoitteena on mm. työmarkkinoiden modernisointi, köyhyyden vähentäminen sekä sosiaalisten turvaverkkojen vahvistaminen. Tämä projekti kestää vuoteen 2005 asti. Taulukko 2: Sosiaaliturva ja reformit (v. 2000) Bulgaria Romania Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola Osuus väestöstä köyhyysrajan alla, % 18,0 44,5 0,8 19,3 15,4 34,8 22,5 8,6 1,3 18,4 Yksityisiä eläkerahastoja on ei on on on on on on on on Koulutus ja terveydenhuolto 7,4 5,9 10,8 12,0 11,4 10,5 11,1 9,6 13,5 9,91 (1998) (1997) (1998) (1996) (1998) (1999) (1998) Sosiaaliturva- ja hyvinvointi ,0-13, ,5 17,9 18,5 ( ) - = tieto puuttuu Lähde: EBRD, IMF Infrastruktuuri Entisten sosialistimaiden infrastruktuuri on soveltunut huonosti markkinatalouden standardeihin ja tarpeisiin. Esimerkiksi sähkön ja veden käyttö on ollut kohtuutonta johtuen siitä, että niiden hinnat ovat aiemmin kattaneet vain pienen osan tuotantokustannuksista. Rautatieverkosto on laaja ja ylimiehitetty. Sen sijaan tieverkosto on riittämätön. Telepalvelut ovat erityisesti mm. Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Romaniassa ja Slovakiassa vielä alimitoitetut. Infrastruktuurin kehittäminen on haastava tehtävä ja se edellyttää tariffiuudistuksia, lisääntyvää kaupallistumista ja kilpailua infrastruktuuripalvelujen tuottamisessa, juridista sääntelyä sekä instituutioiden kehittämistä. EU edellyttää maiden kehittyvän erityisesti sähkön tuotannon, telekommunikaation, vesi- sekä jätevesisektorien osalta. Uudistuksia rahoitetaan EU-varoin, yksityistämistuloilla sekä houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia mukaan projekteihin. 20

16 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Bulgariassa ja Tsekissä yhtenä keskeisenä kehityskohteena on energiasektori. Unkarissa on toteutettu ensiaskeleita maan suurimman työllistäjän, MAVin eli Unkarin rautateiden, uudistamiseksi. Latviassa telesektorin liberalisointi astuu voimaan vuoden 2003 alusta. Liettuassa kaasumarkkinat on uuden lain mukaan vapautettu kilpailulle ja valtion omistamasta kaasuyhtiöstä on myyty strategisesti vähemmän tärkeitä toimintoja saksalaiselle Ruhrgasille. Puolan infrastruktuurin kehittämistä vaivaa rahoituksen puute, siellä suunnitellaan uutta lakia lisäämään JYY-toimintaa. Romania on sopinut nostavansa sähkön ja lämmityksen hintoja ja kompensoivansa nämä alimman tulotason kotitalouksille erityisellä vuoden 2002 budjettiin liitetyllä minimituloturva-takuujärjestelmällä. Slovakiassa mm. Ruhrgas ja Gas de France ovat olleet osallisina, kun kansallisesta kaasuyhtiöstä myytiin 49 %. Sloveniassa sähkömarkkinoiden vapauttamisen seurauksena suurimmat sähkönkuluttajat (yhteensä 24 % koko sähkönkulutuksesta) voivat tuoda sähköä ulkomailta vuoden 2002 alusta lukien. JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖMALLI (JYY-MALLI) JYY-malli on julkisten hankkeiden toteutusmuoto, joka sijoittuu luonteensa puolesta julkisen sektorin yksin toteuttaman ja yksityisen hankkeen välimaastoon. JYY-mallilla pyritään saamaan julkisten hankkeiden kustannuksille vastinetta, value for money. Sen edut liittyvät julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon ja erikoistumisen hyväksikäyttöön. Ajatuksena on, että molemmat osapuolet keskittyvät osa-alueille, joilla toimimisen ne hallitsevat parhaiten. Hyvä lopputulos saadaan aikaan pienemmin kustannuksin kuin budjettirahoituksen keinoin tai parempi lopputulos saadaan aikaan samoilla kustannuksilla. JYY-hankkeiden muotoilu ja arviointi edellyttää monipuolista asiantuntemusta, jota on olemassa sekä julkisessa hallinnossa että yksityisellä sektorilla. Etupainoista julkisten investointien toteuttamista JYY-hankkeina voidaan perustella erityisesti kehittyvien maiden osalta sillä, että tällä tavoin maat saavat infrastruktuurinsa nopeammin kilpailukykyiseen kuntoon. Lisäksi kasvu- ja vakaussopimuksen kriteerit rajoittavat lähes kaikissa tapauksissa näiden maiden julkisten menojen kasvua. Epäilemättä EMU:n lähentymiskriteereillä ja kasvu- ja vakaussopimuksella on osansa JYY-mallin suosion kasvuun myös muissa kuin kehittyvissä maissa. Aika usein JYY-mallin käyttöä perustallaan myös sillä, että budjettirajoitukset jarruttavat julkisia investointeja ja että tarpeelliset investoinnit saadaan varmimmin aikaan, kun annetaan yksityisen sektorin hoitaa rahoitus. Eräs JYY-mallin käyttöön liittyvä huoli on, että kun tulevaa investointimenoa ei kirjata välittömästi budjettiin, mallin käyttö johtaa huonosti harkittuihin ja liiallisiin investointeihin. Lähde: VM 1999, Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallin käyttö Suomessa 21

17 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET Julkisen talouden tulot Verotulot Komission arvion mukaan veropohja on hakijamaissa EU-maita paljon kapeampi ja julkisen talouden tulot ovat selvästi matalammalla tasolla. Tyypillisesti suurin osa verotaakasta kohdistuu työvoimaan. Julkisten tulojen suhde BKT:hen laskee useimmissa hakijamaissa niiden omien arvioiden mukaan vuosina Suurimmat veroleikkaukset on odotettavissa Bulgariassa, Latviassa sekä erityisesti Slovakiassa, missä reippaita verokevennyksiä on tehty jo vuosina Vain Romaniassa, Kyproksella sekä vähäisemmässä määrin Tsekissä verot suhteessa BKT:hen kasvavat. Kyproksella suunnitellaan ALV-kantojen nostoa lähemmäs EU-maiden tasoa. Romaniassa taas arvioidaan veronkannon tehostamisen lisäävän verotuloja. Bulgariassa tehtiin vuonna 2001 verouudistus, jonka tavoitteena oli alentaa verotaakkaa työpaikkojen lisäämiseksi. Kevennyksessä henkilöverotusta alennettiin 2 prosenttiyksikköä, yhteisöverokantaa 5 prosenttiyksikköä ja sosiaaliturvamaksuja 3 prosenttiyksikköä. Kevennysten rahoittamiseksi on tarkoitus tehostaa veronkantoa sekä laajentaa veropohjaa. Myös Virossa on verotusta kehitetty mm. nostamalla luonnollisten henkilöiden verovapaata tuloa sekä jatkettu yritysten investointeihinsa käyttämien voittojen verovapautta. Toisaalta välillisiä veroja on nostettu. Taulukko 3: Julkisten tulojen rakenne suhteessa BKT:hen v Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola Euroalue Juoksevat tulot 39,2 38,7 41,8 36,8 30,4 36,6 41,5-45,0 Verot 36,7 35,8 36,2 31,3 28,5 34,1 39,2 39,9 44,9 Tuloverot 5,0 7,8 7,2 6,0 7,8 4,6 7,6 4,6 9,9 Yritysverot 3,9 1,0 2,2 1,7 0,7 3,0-2,0 3,0 Sos.turvamaksut 14,7 12,4 9,8 10,7 7,1 13,0 13,6 8,7 15,9 Omaisuusverot 0,5 0,4 0,9 1,0 0,6 n.a. 2,3-1,5 Välilliset verot 12,6 14,2 16,0 11,9 11,7 13,5 15,7 11,4 13,6 Tulot, yhteensä 40,6-44, ,1-41,6 - - = tieto puuttuu lähde: OECD, IMF, Puola valtiovarainministeriö (Puolan osalta vuoden 2001 tietoja) Yksityistäminen Useimmat hakijamaat ovat jo siirtyneet massiivisista yksityistämisohjelmista enemmän suorien tarjousten hyväksyntään sekä huutokauppoihin. Yksityistämistulot ovat vaihdelleet huomattavasti maittain. Tähän ovat vaikuttaneet sekä valitut yksityistämistavat että kohteiden houkuttelevuus. Eniten rahaa on kerännyt Unkari (ks. oheinen taulukko), jossa on käytetty suoria myyntejä pääasiallisena yksityistämiskeinona. Se 22

18 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... onkin käytännössä jo saattanut päätökseen koko yksityistämisprosessinsa. Viime vuonna esiintyi kuitenkin ongelmia, kun viranomaiset purkivat yksipuolisesti jo Budapestin lentokenttäterminaalin rakentamiseen liittyneen JYY-sopimuksen ilman kompensaatioita ulkomaisille yksityisille investoijille. Useimmissa hakijamaissa tulot ovat peräisin lähinnä muutamasta yrityksestä/sektorilta kuten telesektorilta, energianjakelusta sekä keskeisten pankkien yksityistämisistä. Ulkomaiset sijoittajat ovat osallistuneet laajassa mitassa mm. Liettuan ja Romanian yksityistämisiin. Latvian suurimpien yhtiöiden yksityistäminen ei ole sujunut ongelmitta ja yksityistämisistä vastaavan viraston johtaja erotettiin marraskuussa Sen jälkeen helmikuussa 2002 aloitettu Latvian Shipping Companyn (LASCO) yksityistäminen on mennyt hyvin. Liettuassa hallitus on myynyt osia 820 valtion omistamasta yhtiöstä. Suurimmat tulot syntyivät Lithuanian Shipping Companyn sekä Savings Bankin myynneistä. Puolassa vuodelle 2001 suunnitelluista yksityistämisistä toteutettiin vain kaksi kolmasosaa. Yksityistämistuloja syntyi vain noin 5 mrd osittain markkinatilanteesta ja osittain hallituksen vaihdoksesta johtuen. Romaniassa yksityistäminen on edennyt muita hitaammin, mutta 2001 lokakuussa IMF:n avulla tehdyllä Stand-by sopimuksella on tarkoitus vauhdittaa yksityistämisiä siten, että jo kuluvan vuoden loppuun mennessä toteutettaisiin monia merkittäviä yksityistämisiä, kuten alumiinitehtaita sekä kaasun ja sähkön jakelua hoitavia yhtiöitä. Romania on saanut Maailman Pankin toisesta yksityisen sektorin sopeuttamislainaohjelmasta lainaa toimien osittaiseksi rahoittamiseksi. Slovakia on pääosin yksityistänyt valtionyhtiönsä. Sen sijaan Sloveniassa isojen yhtiöiden yksityistämisiä tulisi viedä eteenpäin ponnekkaammin, jotta kansainväliset investoijat saataisiin innostumaan. Tsekissä yksityistäminen on jo lähes loppuun saatettu, esim. v yksityistämistulot olivat 8 % suhteessa BKT:hen. Tsekin yksityistämisiä on kritisoitu läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden puutteesta. Taulukko 4: Yksityistämistulot kumulatiivisesti, suhteessa BKT:hen, % Bulgaria Romania Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola ,0 0,0 n.a. n.a. 3,9 n.a. n.a. 3,7 0,0 0, ,0 0,1 n.a. 1,0 8,7 n.a. 0,9 4,7 0,0 0, ,2 0,4 2,7 2,6 12,3 0,3 1,3 6,7 0,0 1, ,7 1,2 4,6 4,1 20,8 0,7 1,4 8,7 0,4 2, ,5 2,2 6,3 5,3 23,4 0,8 1,4 9,7 0,9 3, ,7 4,6 7,1 6,3 27,4 2,2 1,6 10,2 1,4 5, ,4 6,6 7,9 7,1 28,5 3,3 6,9 10,8 2,2 6, ,7 7,9 9,4 8,2 29,6 3,5 8,0 11,0 2,5 7, ,0 8,9 10,4 8,8 30,1 4,1 9,8 14,7 2,6 11,6 Lähde: EBRD 23

19 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Virossa jäljellä olevat valtionyhtiöt ovat lähinnä infrastruktuuripuolella. Bulgaria oli yksityistänyt jo vuoden 2000 loppuun mennessä yli 78 % valtionyhtiöistä. Bulgariassa on v hyväksytty uusi yksityistämistä koskeva laki, jonka tavoitteena on taata aiempaa parempi läpinäkyvyys sekä kauppasopimusten noudattaminen. Laki sallii kahdenväliset neuvottelut potentiaalisten investoijien kanssa ilman tarjouksen tekemistä, millä on ollut suuri korruptiota lisäävä vaikutus. Bulgariassa on edelleen yli 1700 valtionyhtiötä EU:n jäsenyyttä edeltävät tuet Ennen EU-jäsenyyttä hakijamaat saavat Unionilta huomattavia tukisummia Phare-, ISPA-, Sapard-tukijärjestelmien kautta. Jäsenyyttä edeltävään rahoitukseen on varattu kokonaisuudessaan 3 mrd. euroa vuodessa, josta n. puolet on Phare-tukea. Tuilla vahvistetaan julkisia sekä institutionaalisia rakenteita, rahoitetaan infrastruktuuria sekä kehitetään maaseutua ja maataloutta. Jäsenyyden myötä EU:n rakenne-, koheesiosekä maataloustuet korvaavat nämä tukijärjestelmät. Sapard-, ISPA ja Phare-tukiin varatun rahoituksen yhteenlaskettu osuus hakijamaiden BKT:hen nähden vaihtelee karkeasti arvioiden Slovenian 0,3 prosentista Bulgarian 2,2 prosenttiin. Hakijamaat eivät kuitenkaan ole pystyneet käyttämään kokonaan tuille varattua EU-rahoitusta rajallisten omien budjettivarojen sekä sopivien projektien puutteen vuoksi. Vaikkakin tukien tarve on suuri, on hyvin valmisteltuja tukiprojekteja varsin vähän, koska tukien absorbointikapasiteetti on hakijamaissa vielä heikko. Lisäksi esim. virolaisten mukaan EU-rahoituksen saamista vaikeuttaa projektien minimikokovaatimus. Viron kokoisesta maasta on vaikea löytää riittävän suuria projekteja, joihin rahoitusta olisi mahdollista saada. (ks. liite 1). 2.3 Julkisen talouden alijäämät Julkisen talouden rahoitusalijäämät suhteessa BKT:hen säilyvät lähivuosina suhteellisen suurena johtuen heikentyneistä suhdanteista, aiempien vuosien löysästä finanssipolitiikasta sekä menojen kasvusta. Hakijamaiden (pl. Bulgaria, Romania ja Turkki) vuoden 2002 rahoitusalijäämä heikkenee komission ennusteen mukaan vuodentakaisesta lähes yhden prosenttiyksikön, alijäämäsuhteen keskiarvon ollessa 4,9 %. Ensi vuonna alijäämäsuhteen odotetaan paranevan vastaavasti 0,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2002 Unkarin alijäämäsuhde on suurin, komission arvion mukaan 6,9 %. Tsekin vajeeksi ennakoidaan 6,4 %. Tsekin alijäämät johtuvat pääosin pankkisektorin uudelleenjärjestelyistä, joihin kului varoja v noin 5 % suhteessa BKT:hen. Kokonaisarvio vuosille on noin 10 % suhteessa BKT:hen. Myös Slovakian 6,0 % sekä Puolan 4,4 % ovat joukon korkeimmasta päästä. Viro, jolla oli vielä v.-99 yli neljän prosentin alijäämä, on nyt paras 0,7 %:n ylijäämäsuhteella. 24

20 1 JULKISEN TALOUDEN MENOPAINEET... Vuoden 2003 osalta Tsekin budjettitilanne näyttää huonoimmalta. Alijäämäsuhteen ennustetaan olevan 6,6 %. Viron taseen odotetaan kääntyvän lievästi alijäämäiseksi. Julkisen talouden sisällä suurimmat alijäämät ovat lähes kaikissa maissa olleet nimenomaan valtiontaloudessa (taulukko 6). Vain Latviassa valtio sekä muut alasektorit yhteensä ovat olleet suunnilleen yhtä alijäämäisiä. Puolassa myös muiden kuin valtiosektorin alijäämäisyys näyttäisi kasvaneen viime vuosien aikana. Taulukko 5: Julkisen talouden nettoluotonanto suhteessa BKT:hen, % vuosina Kypros Malta Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola 1997 n.a. -10,7-2,7 2,0-6,8 n.a. -1,1-5,7 n.a. -4, ,7-10,8-3,8-0,4-7,8-0,7-3,1-4,9 n.a. -2, ,0-7,8-4,0-4,1-5,4-5,3-5,7-5,7-1,3-2, ,7-7,0-3,3-0,4-3,1-2,7-3,3-4,8-1,6-3, ,0-7,0-5,2 0,5-4,1-1,6-1,9-5,4-2,5-3,9 2002** -2,6-6,2-6,4 0,7-6,9-1,8-1,8-6,0-1,8-4,4 2003** -2,1-5,3-6,6-0,3-5,7-2,5-1,9-4,8-1,3-4,5 2004** -1,1-4,1-6,3-0,4-4,5-2,9-1,8-3,6-1,2-3,6 ** Komission syksyn 2002 ennuste Taulukko 6: Valtion talouden nettoluotonanto suhteessa BKT:hen, % vuosina Kypros Malta Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Slovakia Slovenia Puola ,7-1,5 1,9-5,9 - -1,2-4,0 - -4, ,4-10,8-3,7-0,8-6,8-0,7-3,1-4,0 - -2, ,8-7,8-4,0-3,2-4,4-2,6-4,4-4,8-1,3-1, ,1-6,6-4,0-0,5-2,5-1,1-3,1-6,3-1,9-2,0 ** Eurostat 2001 Hakijamaiden julkistalouksien alijäämät uhkaavat EU-jäsenyyden myötä kasvaa entisestään. Hakijamaiden maakohtainen maksuosuus EU:n budjettiin tulee olemaan BKT:hen nähden yli prosentin. Tosin tulevat rahoitusjärjestelyt eivät ole vielä täysin selvinneet. Selvää kuitenkin on, että hakijamaat eivät joudu jäsenyyden ensivuosina EU-rahavirroissa nettomaksajiksi, vaan mahdollinen nettomaksuosuus palautetaan hakijamaalle tavalla tai toisella. Hakijamaat saavat EU:lta tukia rakenne- ja koheesiotukien muodossa, mutta rakennetukien myöntäminen edellyttää samansuuruista rahoituspanosta kansallisesta budjetista, joten tästä syystä rakennetuilla on budjettitaloudellisesti negatiivinen vaikutus. EU-jäsenyys edellyttää myös rakenteellisten uudistus- 25

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kysymyksiä EU:n laajentumisesta ja hakijamaiden talouksista

Kysymyksiä EU:n laajentumisesta ja hakijamaiden talouksista Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 ARTIKKELEITA Kysymyksiä EU:n laajentumisesta ja hakijamaiden talouksista Lauri Taro* Finanssisihteeri Valtiovarainministeriö 1. Johdanto K äsittelen tässä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouspolitiikka ja EU:n laajentuminen

Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouspolitiikka ja EU:n laajentuminen Kansantaloudellinen aikakauskirja 97. vsk. 2/2001 ARTIKKELEITA Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouspolitiikka ja EU:n laajentuminen Marketta Järvinen* Finanssisihteeri Valtiovarainministeriö Meri Obstbaum*

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE

GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE YHTEENVETO: ITÄ-EUROOPPA TUTKIMUS 6.9.2007 GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE HOW FAST WILL THEY CATCH UP WITH THE OLD WEST? Tutkimus Itäisen Euroopan kasvunäkymistä: Kuinka nopeasti

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talouden kestävyys Vesa Vihriälä 14.8. 2013 Näkökulmia talouden kestävyyteen Kestävä kehitys: kansantalouden varallisuuden vähentymättömyys Julkisen talouden kestävyys Sopeutuminen Taloudellinen kestävyys:

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot