1 (7) KAJAANIN KAUPUNKIKESKUSTA -HANKE, / TTL

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (7) KAJAANIN KAUPUNKIKESKUSTA -HANKE, / TTL KAJAANIN KAUPUNKIKESKUSTA HANKE Ohjausryhmän kokous no 1 Aika: Torstai klo Paikka: Kokoushuone Brahe, Kaupungintalo Läsnä: Kajaanin kaupunki; Risto Hämäläinen, Jari Kauppinen, Irmeli Hanka, Anne Siltavuori Poissa: Osuuskauppa Maakunta, Osmo Arffman Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Hannu Heikkinen Kainuun Osuuspankki, Olli-Pekka Hyyryläinen Aberdeen Property Investors Finland Oy, Jussi Mattila Kajaanin yrittäjät ry, Eero Suutari, pj. WSP Finland, Terhi Tikkanen-Lindström, siht. Kajaanin kaupunkikeskusta ry., Miariikka Heikkinen Kainuun Puhelinosuuskunta, Marja Karjalainen Kajaanin kaupunginhallitus, Maija Rissanen Valjus Oy, Marja Suni Kajaanin kaupungin ympäristötekninen lautakunta, Tuula Väyrynen Kruunukiinteistöt Oy, Arto Kärki WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Puhelin Faksi Y-tunnus

2 2 (7) MUISTIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Eero Suutari avasi kokouksen. 2 Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Kajaanin kaupungin ympäristötekninen toimiala on asettanut hankkeelle ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen ja Kajaanin yrittäjät ry.:n puheenjohtaja Eero Suutari. Ohjausryhmän jäseniä ovat: - Risto Hämäläinen, Irmeli Hanka, Jari Kauppinen ja Anne Siltavuori, Kajaanin kaupunki - Osmo Arffman, Osuuskauppa Maakunta - Arto Kärki, Kruunukiinteistöt Oy - Jussi Mattila, Aberdeen Property Investors Oy - Marja Suni, Valjus Oy - Olli-Pekka Hyyryläinen, Kainuun Osuuspankki - Marja Karjalainen, Kainuun Puhelinosuuskunta - Hannu Heikkinen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä - Miiariikka Heikkinen, Kajaanin kaupunkikeskusta ry - Maija Rissanen, Kajaanin kaupunginhallitus - Tuula Väyrynen, Kajaanin ympäristötekninen lautakunta. Ohjausryhmän sihteerinä toimii Terhi Tikkanen-Lindström, WSP Finland Oy. Ohjausryhmätyölle keskeinen tavoite on yhteistyö ja osapuolten näkemyksien kokoaminen. Hannu Heikkinen jakoi osanottajille ohjausryhmän tehtävää koskevan ohjeistuksen liittyen hankkeen ohjaamiseen. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata hankkeen suunnitelman mukaista etenemistä ja sille varatun budjetin toteutumista. Jos hankkeeseen tulee muutostarpeita, voi ohjausryhmä tehdä esityksiä muutoksesta rahoittajalle. Käytännössä mahdolliset esitykset valmistelee Kajaanin kaupungilta Jari Kauppinen. 3 Osapuolten esittäytyminen Kokouksessa läsnä olevat ohjausryhmän jäsenet esittäytyivät lyhyesti.

3 3 (7) 4 Hankkeen tausta ja lähtökohdat Risto Hämäläinen selosti hankkeen taustoja. Kymmenen vuotta sitten käynnistettiin Parempi kaupunkikeskusta hanke. Hankkeen tuloksena perustettiin mm. Kajaanin kaupunkikeskusta ry. ja Raatihuoneen ympäristö saatiin kävelyalueeksi. Sittemmin suunnitelmat menivät jäihin, mutta viime vuosina ollut esillä erityisesti Kauppakadun kehittäminen. Taloussuunnitelmassa 2011 on hankkeena Kauppakadun kävelypainotteisuuden lisääminen. Epävarmuus on tähän asti leimannut toteutusta. Nyt käynnistynyt keskustan kehittämishanke on kaksivuotinen ( ). Hankkeessa on tarkoitus tehdä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Edellisessä vaiheessa kaupungin investoinnit olivat 7 M, yksityisten ilmoittamat investoinnit yhteensä yli 100 M. Nyt tavoitellaan julkisten investointien lisäksi noin M :n yksityisiä investointeja. Hankkeen toteuttamiseksi tehtiin rahoitushakemus maakuntahallitukselle, joka rahoituspäätöksellään myönsi sen. Hannu Heikkinen kertoi rahoituspäätöksen sisällöstä. Rahoituspäätöksessä ilmoitettu kokonaisbudjetti on euroa (alv 0%), joka sisältää EAKR:n ja valtion(70%), kunnan(22,5%) ja yksityisten yritysten(7,5%) rahoitusosuudet. Hankkeesta tulee tehdä kirjanpito, ja väliraportointi päärahoittajalle tulee tehdä määräajoin. Hankkeessa käytettävä konsultti on kilpailutettu normaalin menettelyn mukaisesti. WSP Finland Oy valittiin palvelun toimittajaksi. Konsulttityöhön, joka sisältää myös projektipäällikköpalvelut käytetään euroa (alv. 0%). 4 Projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen Terhi Tikkanen-Lindström esitteli kokouskutsun liitteenä jaellun projektisuunnitelman. Työn tavoitteena on tuottaa jokirannat sisältävälle ydinkeskustan alueelle yleissuunnitelma, jonka keskeiset osa-alueet ovat: - katualueiden yleissuunnittelu painottaen kävelyalueen laajentamista ja kevyen liikenteen olosuhteiden sekä katumiljöön parantamista - keskustan pysäköintijärjestelyjen suunnittelu - Kruununpuodinmäen sillan tavoitteiden määrittäminen ja yleissuunnittelu. Lisäksi tuotetaan selvitys keskustan toimijoiden tarpeista, kehittämispanoksista ja yhteistoimintarakenteista sekä keskustan kehittämisen strateginen ohjelma. Esittelyn jälkeen käytiin keskustelua:

4 4 (7) Eero Suutari totesi, että poliittisen päätöksenteon kannalta on tärkeää tuottaa hankkeen avulla suunnitelma, jonka avulla voidaan pohjustaa päätöksiä. Maija Rissanen tiedusteli suunnitelmasta vastaavan konsulttiryhmän Kajaani tuntemusta. Terhi Tikkanen-Lindström kertoi, että ryhmän jäsenistä kahdella on asuinhistoriaa Kajaanissa, ja yksi on ollut laatimassa Kajaanin linnan kevyen liikenteen sillan suunnitelmaa. Projektipäällikkö ja työryhmä tuovat myös ulkopuolista näkökulmaa ja kokemuksia muista kaupungeista. Irmeli Hanka kertoi että hankkeen tuloksia tarvitaan suunnittelun ja kaavatyön pohjaksi. Tarkoituksena että rinnalla käynnistyy keskustaajaman osayleiskaavan laadinta. Tarvitaan pysäköinnin strategia uusien rakennushankkeiden pohjaksi. Kruununpuodinmäen siltakysymykseen halutaan vaihtoehtoja ja selvitys siitä, millainen silta voisi tulla kysymykseen valitussa paikassa. Nyt tuotettava aineisto on avaintekijä lopullisen ratkaisun arviointia varten. Tähän asti siltamallit ovat olleet viitteellisiä. Sovittiin, että kaupunki selvittää hallussaan olevat maastomittaustiedot jokirannoista ja toimittaa ne konsultille. Osmo Arffmanin mielestä on hyvä että asiaa katsotaan laajana kokonaisuutena, koska keskustassa kaikki liittyy kaikkeen. Yksittäisinä asioina asiat eivät etene liiketoiminnan kannalta. Autolla liikutaan paljon Kajaanissa, mm. keskustan viereisessä PRISMA-tavaratalossa yli 1000 ajoneuvoa pysäköi säännöllisesti. Autot pitää voida pysäköidä jonnekin, jotta keskustan kävelykadulla on ihmisiä. Sitten uskalletaan investoida kaupalliseen tarjontaan. Risto Hämäläinen totesi ohjausryhmän olevan hyvä foorumi, jossa keskustelua on syytä käydä. Myönteistä on myös se, että kaupunginhallitus on käsitellyt jokin aika sitten strategiaa, ja kaupunkikeskustan kehittäminen on strategian asialistalla. Jussi Mattila totesi että Aberdeen rahasto omistaa ns. Anttilan kiinteistön. Kiinteistö vaatii kehittämistä. Sijainti on kaupungin parhaita. Kiinteistö tulee jatkamaan liikekäytössä tulevaisuudessakin. Paikoitus on nyt kriittinen. Jo suunnitelma paikoituksesta helpottaisi kiinteistön kehittämistä. Olli-Pekka Hyyryläisen edustamalla Kainuun Osuuspankilla on Kauppakadulla iso omistus. Kiinteistön näkökulmasta parkkipaikkoja ei ole riittävästi. Vähitellen tapahtuva tonttien täydennysrakentaminen vie loputkin pysäköintipaikat. Nykyinen tori keskustan itälaidalla ei toimi. Muutama koju laajalla aukiolla, joitakin markinapäiviä lukuun ottamatta. Tori tulisi siirtää Raatihuoneen torille. Kauppakadulle pitää saada ihmisiä. Jari Kauppinen kertoi, että Kauppakadun suunnittelun ohjausryhmässä on ollut liikkeenharjoittajia ja kiinteistön omistajia mukana. On pohdittu ratkaisua: kävelykatu vai kävelypainotteinen katu. Pysäköintikysymys on myös ollut vahvasti esillä. Työssä on päädytty siihen että talviaikaan

5 5 (7) ajoneuvoliikenne voisi olla sallittu. Nykyisten kaavailujen mukaan Kirkkokatu-Koivukoskenkatu välillä nykyiset 28 ap vähenisivät 16 ap:een. Alun perin katu oli tarkoitus rakentaa jo vuonna Nyt hanke on karsittu myös 2010 talousarviosta. Näillä näkymin 2011 on tarkoitus jatkaa. Yllättävää hankkeessa oli se, että yritykset toimittivat nimilistan muutosten vastustamiseen, vaikka suunnittelun aikana yksituumaisuus vaikutti vallitsevan. Maija Rissanen totesi että pysäköinti on ongelma keskustassa ja valitsee kilpailua asukaspysäköinti / muu. Tuntuma on, että asukkaat valtaavat käytössä olevan paikoitustilan. Irmeli Hanka vahvisti tilanteen. Monet talot keskustassa on rakennettu 1960-luvulla, jolloin hankkeisiin ei tehty suurta määrää pysäköintiä. Näin esim. Brahenkadulla. Asukkaat ovat potentiaalisia parkkitaloasiakkaita, jos ratkaisuja löytyy. Pysäköinnille tarvitaan toteuttamiseen resursseja. On esitetty ajatus parkkitalosta Kauppakatu 30:ssa. Todettiin, että Rovaniemi on hyvä esimerkki onnistumisesta ja samankokoinen kaupunki. Siellä tehtiin uusi liikekeskus, ja yli 1000 parkkipaikkaa. Kokonaisuuteen liittyy myös olokatu. Kaikki elementit toteutettiin yhtä aikaa. Anne Siltavuori totesi, että pysäköintipaikoista on pulaa monissa kaupungeissa, mm. Oulussa. Eero Suutari totesi, että nyt elokuvakeskuksen vieressä on pysäköintikenttä, joka on nyt vajaakäytössä. Ihmiset eivät käytä, jos sijainti on huono tai liian kaukana. Hannu Heikkinen totesi, että hankkeen asiakirjoissa tulee rahoituspäätöksen mukaisesti käyttää EU kehittämishankkeen tunnuksia. Kainuun maakunnan logon käyttäminen on myös suotavaa. Ohjausryhmä ei esittänyt muutoksia projektisuunnitelmaan, joten konsultin työ käynnistyy suunnitelman pohjalta välittömästi. 5 Projektin aloitusseminaari Ohjausryhmän 2. kokouksen korvaa hankkeen aloitusseminaari, jonka ajankohta on maanantai klo Kaupungintalolla. Tiedotusvälineet kutsutaan seminaariin. Puheenjohtaja kehotti ohjausryhmän jäseniä tunnistamaan tärkeitä seminaarissa esille otettavia asioita. Keskustelussa tuli esille seuraavaa:

6 6 (7) Maija Rissanen toi esille keskustan tapahtumatarjonnan. Torin esiintymislavan epäkohdat puhuttavat, mm. katto on nyt rikki. Todettiin, että kaikki keskustaa koskevat kehittämisasiat on syytä ottaa esille yleissuunnitelmaa tehtäessä. Myös jokirannat sisältyvät keskustaalueeseen, joten tarpeet kootaan ja aikaisemmin tehdyt suunnitelmat arvioidaan. Irmeli Hanka toi esille, että ydinkeskusta ja joki yhdessä ovat pari, joka luo vetovoimaa Kajaanin keskustalle. Eero Suutari totesi että jokirantaa on viime vuosina kehitetty viihtyisämmäksi. Alueella on kesätapahtumia ja mm. Kyynäspääniemeen on tehty raivausta. Risto Hämäläinen totesi että jokiranta molemmin puolin kuuluu suunnitelmaan. Toimivia kalateitä suunnitellaan alajuoksulla, kalaston näkökulmasta aluetta tulee kehittää myös. Lohi ei pääse keskustan kohdasta ylös. Kalaporras tms. voisi olla ratkaisu. Irmeli Hanka totesi, että kalaporras on tarpeena olemassa ja maakuntakaavakin edellyttää kalojen nousumahdollisuuden huomioon ottamista. Eero Suutari esitti kysymyksen nykyisen sillan tulevaisuudesta paikallaan. Irmeli Hanka toi esille, että vanhan sillan säilyttäminen on yksi vaihtoehto. Siltaa on levitetty ajan kuluessa. Jos se muutettaisiin kevyen liikenteen sillaksi, tulisi tutkia mitä vaikutuksia toimenpiteellä olisi. Ohikulkusillasta voi olla vaikea luopua, sillä linna ei kestä mitä tahansa läpikulkuliikennettä. Eero Suutari totesi esillä olleen idean Brahenkadun alle parkkimahdollisuudesta. Tämä on asia joka tulee tutkia hankkeen yhteydessä. Kävelyalueiden onnistumisesta olisi hyvä koota kokemuksia. Väheneekö vai lisääntyykö kauppa kävelykadulla. Lopuksi todettiin, että esteettömyyden huomioiminen keskustan katualueiden suunnittelussa on tärkeää. 6 Muut mahdolliset asiat Todetaan, että maakuntaliiton ja kaupungin välistä hankkeen aloituspalaveria ei ole pidetty. Sovittiin palaveri pidettäväksi klo 9. osallistujina Risto Hämäläinen, Jari Kauppinen ja Hannu Heikkinen sekä hankeja talousasioiden edustajia molemmilta osapuolilta. Projektin tiedotus hoidetaan projektisuunnitelman mukaisesti. Hankkeen verkkosivut avataan lähiaikoina kaupungin sivujen yhteyteen. Sivuille tallennetaan kaikki hankkeen materiaali, myös projektisuunnitelma ja muistiot. Netissä on palautemahdollisuus, joka käydään läpi mutta vastauksia tai vastineita ei luvata. Netissä ei myöskään ole keskustelumahdollisuutta.

7 7 (7) 7 Ohjausryhmän kokousaikataulu Sovittiin pidettäväksi seuraavat kokoukset: klo 15 kaupungintalo, nh Brahe klo klo klo 15 8 Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo