Sisällys 1. Johdanto 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 3. Opetuksen toteuttaminen 4. Opiskelun yleinen tuki

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE

2

3 Sisällys 1. Johdanto Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Koulun arvot ja toiminta-ajatus Kasvatus- ja oppimistavoitteet Opetuksen painotukset Tuntijako Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Opiskelun yleinen tuki Koulun ja kodin välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus

4 8. Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Todistukset Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Norssin kulttuuripolku Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/savonlinnan normaalikoulu Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Todistukset Aihekokonaisuudet oppiaineissa

5 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1 1. Johdanto S avonlinnan normaalikoulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1 6 perustuu opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Savonlinnan normaalikoulun johtokunta hyväksyi uusien vuonna 2004 hyväksyttyjen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetussuunnitelman kokouksessaan (yliopiston hallintojohtosääntö 23 ). Tuolloin hyväksytty opetussuunnitelma oli voimassa lukuvuoden Käsillä oleva opetussuunnitelma on täydennetty ja tarkennettu aiemmasta suunnitelmasta. Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman kokouksessaan Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Koulun arvot ja toiminta-ajatus S avonlinnan normaalikoulu on Joensuun yliopistoon kuuluva perusasteen vuosiluokkien 1 6 harjoittelukoulu. Tavoitteena on oppilaiden kasvattaminen itsenäisiksi ja vastuullisiksi. Kaikille tulee taata fyysisesti ja henkisesti turvallinen kouluympäristö. - Oppilas kasvaa arvostamaan itseään, toisia ihmisiä sekä ympäristöään. - Oppilas kasvaa luottamaan itseensä sekä tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Oppilas kasvaa myös kriittiseksi ja arvostelukykyiseksi sekä oppii vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta. - Oppilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta koulutyöskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään. Koulussa toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja. Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Koulun tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla ja tämän tiedon välittäminen opetusharjoittelijoille. Lisäksi koulun tehtävänä on kokonaisvaltainen opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. 2.2 Kasvatus- ja oppimistavoitteet S avonlinnan normaalikoulun kasvatuksellisena tavoitteena on itsenäisen, tasapainoisen sekä ilmaisu- ja yhteistyökykyisen, toisen aseman tunnustavan oppilaan kasvattaminen. Tällaisella oppilaalla on positiivinen suhde luontoon ja kulttuuriin sekä aktiivinen suhde yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös herättää oppilaassa halu elinikäiseen oppimiseen sekä antaa hänelle siihen tarvittavat valmiudet. 2.3 Opetuksen painotukset S avonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Näiden avulla tuetaan ensisijaisesti oppilaiden - kykyä löytää ja kehittää omia taidollisia vahvuuksiaan sekä - kykyä ja rohkeutta ilmaista niitä eri tavoin. Tavoitteena on oppilas, jolla on - myönteinen minäkuva - sosiaalisia taitoja sekä - rohkeutta viestiä. Oppilas voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa ja oman työnsä arvioinnin opettelemisessa. Koulun painoalueisiin pyritään - toteuttamalla Norssin kulttuuripolkua (liite 1) - näkemällä oppilas yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan - järjestämällä oppilaalle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi - suunnittelemalla opetus vastaamaan oppilaan oppimisedellytyksiä. Oppitunteja taito- ja taideaineissa koulussamme on vuosiluokilla 1 6 kaksi vuosiviikkotuntia. Esiopetuksesta on oma opetussuunnitelma (liite 2 Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma).

6 2 Tuntijako 2.4 Tuntijako Savonlinnan normaalikoulussa Oppiaine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus ,5* ,5 A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Teematunti Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnan normaalikoulussa , ,5 toteutuva tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Savonlinnan normaalikoulussa toteutuva enimmäistuntimäärä , ,5 * sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin

7 Opetuksen toteuttaminen 3 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys P erusolemukseltaan vuotias lapsi on aktiivinen yksilö, joka on luonnostaan utelias ja kiinnostunut monenlaisista asioista ja ilmiöistä. Opiskeluun tulee liittää kaikilla luokka-asteilla mahdollisimman paljon toimintaa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan oppilaan oppiminen itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen on luonteeltaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa perustuen oppijan kokemuksiin ja niiden arviointiin. Tavoitteena on uusien tietojen ja taitojen lisäksi saada myönteisiä oppimiskokemuksia sekä elämäntaitoja ja kulttuurin ymmärrystä. Oppiessaan ihminen valikoi, tulkitsee ja liittää uuden aineksen aiemmin opittuun, jäsentäen vanhaa tietoa ja taitoa uudelleen. Oppiminen on prosessi, joka sisältää sekä itsenäistä että yhteistä ongelmanratkaisua. Oppimaan oppimisessa on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman toiminnan merkityksellisyys sekä saada oppilas sitoutumaan opiskeluun ja ohjaamaan omaa oppimistaan. 3.2 Oppimisympäristö O ppimisympäristö koostuu niistä fyysisistä ja psyykkisistä toimintaympäristöistä, joissa koulutyötä tehdään. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja viihtyisä ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat ihmiset, rakennettu ympäristö, opetusvälineet, lähiympäristö ja luonto. Savonlinnan normaalikoulun oppilailla on käytössään koulun tarjoamat tilat (esim. kotiluokka, ATKluokka, musiikkiluokka, tekstiilityön ja teknisen työn luokat), liikuntasali sekä kirjasto. Koulurakennuksen tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat yliopiston rakennukset: opettajankoulutuslaitos, liikuntahalli, taitotalo ja puutarha. Yliopiston kampuksen ulkopuolella oppimisympäristöinä toimivat myös ympäröivä luonto ja lähiympäristö, urheilukentät, hiihtokeskukset, jäähalli, uimahalli sekä erilaiset vierailu- ja retkeilykohteet esim. Olavinlinna. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Lisäksi voidaan oppimisympäristöä tarkastella Enkenbergin mukaan seuraavasti: Oppimisympäristön rakennetekijöinä voidaan pitää tehtäväympäristöä, sosiaalista ympäristöä, teknologista ympäristöä sekä fyysistä ympäristöä (Enkenberg 2002). 3.3 Toimintakulttuuri S avonlinnan normaalikoulun toimintakulttuurin lähtökohtana ovat koulun arvot ja toiminta-ajatus. Koulumme toimintakulttuurin tavoitteena on edistää ja tukea johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyötä. Hyvin toimiva koulu perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin, koulun virallisiin ja epävirallisiin sääntöihin sekä toiminta- ja käyttäytymismalleihin. Koulu on arvoyhteisö, jonka arvot tulevat näkyviin yhteisön toimintakulttuurissa, ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa sekä opetuksen sisällöissä. Koulumme toimintakulttuurissa tuetaan sellaisia käytänteitä, jotka auttavat avoimen, joustavan ja suvaitsevan ilmapiirin muodostumista. Koulussamme toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja. Kouluyhteisömme välittömiä jäseniä ovat oppilaat, opettajat, opetusharjoittelijat sekä koulun muu henkilökunta. Kouluyhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen kiinnitetään johdonmukaisesti huomiota. Hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkeinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava käyttäytyminen. Toimivien ihmissuhteiden avulla pyritään luomaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiselle otolliset olosuhteet.

8 4 Opetuksen toteuttaminen Koulun sisäisen yhteistyön muotoja ovat mm. koulun yhteiset projektit, yhteiset suunnitteluryhmät, eri luokkatasojen opettajien yhteistyö, oppimateriaalihankinnat, koulun yhteisen normiston ylläpitäminen toimivana, kummiluokat ja oppilaskuntatoiminta. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat mm. vanhempainyhdistys ja vanhempaintoimikunnat luokilla, vanhempainillat, tavoite- ja arviointikeskustelut ja vanhempien asiantuntemuksen käyttö opetuksen ja toiminnan yhteisessä suunnittelussa. Koulun ja ympäröivän yhteisön yhteistyön muotoja ovat mm. työelämään tutustuminen, tutustumiskäynnit, opintoretket ja leirikoulut, eri alojen vierailijat koululla sekä ajankohtaisten tapahtumien ja aiheiden etsiminen opetukseen ympäristön tapahtumista. Koulumme on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja kotien lisäksi ovat yliopiston eri laitokset, Savonlinnan kaupunki eri hallintokuntineen (erityisesti muut peruskoulut, koulutoimi ja päiväkodit), yhteistyötä tekevät kunnat, valtion eri hallintokunnat, järjestöt ja yhdistykset sekä elinkeinoelämä (yksityinen sektori). Sekä koulun aloitusvaiheessa että siirtymisessä 7. vuosiluokalle olemme yhteistyössä erillisen nivelkohtaan liittyvän suunnitelman mukaisesti. Eri yhteistyötahojen kanssa koulumme pyrkii luottamukselliseen toimintaan sekä asiantuntijuuden jakamiseen koulumme perustoimintaa tukevalla ja kehittävällä tavalla. Keskeinen osa koulun toimintakulttuurista sisältyy opetukseen ja siihen liittyviin käytänteisiin. Monipuolinen opetus auttaa itsetunnon löytymistä. Oppilaan saadessa omien kykyjensä mukaista opetusta hän kokee koulussa onnistumisen elämyksiä. Terve itsetunto pohjautuu myönteiseen ihmiskäsitykseen, jolloin jokaisen on mahdollista myös hyväksyä itsensä. Monipuolinen taito- ja taideaineiden opetus antaa mahdollisuuksia oppilaan itsetunnon vahvistumiseen. Oppilas saa oikeudenmukaista ja kannustavaa palautetta toiminnastaan sekä oppii kestämään pettymyksiä. Terve itsetunto näkyy itsehillintänä, sääntöihin sopeutumisena ja yhteisöä rakentavana asenteena. Koulumme toimintakulttuuria ohjaavia asiakirjoja opetussuunnitelman lisäksi ovat mm. - koulun järjestyssäännöt - tapakasvatusohjelma - ruokailun toimintatavat - kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma - kriisitoimintasuunnitelma (sisältää mm. turvallisuus- ja ensiapuohjeet), (liite 3 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/savonlinnan normaalikoulu) 3.4 Työtavat O petuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset kehityserot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

9 Opiskelun yleinen tuki 5 4. Opiskelun yleinen tuki S äännöllinen yhteistyö esiopetusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen perusopetukseen. Näin varmistetaan jatkumo esi- ja perusopetuksen välillä. Yhteistyösuunnitelma esiopetuksen kanssa tarkistetaan vuosittain. Koulun työsuunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä muiden perusopetusta antavien koulujen kanssa. 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on huoltajilla. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisedellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on järjestetty siten, että myös moniammatilliset yhteistyöverkot auttavat tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Huoltajilla on myös mahdollisuus tutustua koulun toimintakulttuuriin, päästä vaikuttamaan ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Yhteistyötä kehitetään edelleen koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Normaalikoulun ja kotien välistä yhteistyötä ja tiedottamista ovat mm. - syyslukukauden alussa jaettava koulutiedote - koulun kotisivut ( - reissuvihko, sähköposti tai puhelin (opettaja sopii oppilaittensa vanhempien kanssa) - kehitys- ja arviointikeskustelut - erikseen sovittavat palaverit ja muut tiedotteet - vanhempainilta koulutulokkaiden vanhemmille lukuvuoden käynnistyessä - koko koulun yhteinen vanhempainilta - luokkatoimikunnat (käytännöistä päättävät luokat) - vanhempainyhdistyksen te lat ja tapahtumat - koulun juhlat - muut erikseen sovittavat luokka-, luokkataso- tai koulukohtaiset tapahtumat - avoimet ovet - vanhempainilta perusopetuksen 7 9 luokille siirtyvien oppilaiden vanhemmille - koulutulokkaiden kouluun tutustumispäivä - kevätlukukauden lopussa jaettava koulun vuosikirja 4.2 Oppimissuunnitelma O ppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta ja sitä voidaan käyttää pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa myös huoltaja saa tietoa, miten hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa.

10 6 Opiskelun yleinen tuki Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus sekä muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman toteutumista voidaan arvioida yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Oppimissuunnitelma sisältää mm. - luettelon oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskeleva lukuvuoden aikana - tavoitteet, miten oppilaan osalta on tarkoitus ne saavuttaa - valinnaiset opinnot - opiskelun erityiset painoalueet - tukitoimet, kuten tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen - muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen, esim. psykomotoriseen kuntoutukseen perustuva MOTO-ryhmä, oppilashuollon asiantuntijat ja eri kuntoutustahot - muut opetussuunnitelmaan liittyvät poikkeamat opiskelun etenemisessä - arvioinnin 4.3 Ohjauksen järjestäminen O hjaustoiminta on koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, joka toteutuu siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Koulussa toteutettava ohjaus on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin erityisesti tuetaan niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Lisäksi opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Lisäksi heille selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa, huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. 4.4 Tukiopetus T ukiopetus on opetusta, joka on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseen. Sitä annetaan esim. sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen. Tukiopetusta ei anneta tilanteissa, joissa opetuksesta on jääty jälkeen lomamatkan takia. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan tai ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Koulussamme annetaan tarvittaessa ennakoivaa tukiopetusta oppilaan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

11 Opiskelun yleinen tuki 7 Tukiopetus toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös huoltaja voi pyytää lapselleen tukiopetusta, mikäli opiskelu ei suju odotetulla tavalla. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 Oppilashuolto O ppilashuolto on koulun kasvatustyöhön sisältyvää toimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien, oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden ja kolmannen sektorin (kansalais-, nuoriso- ja urheilujärjestöjen) kanssa. Siihen kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään, tunnistamaan, lieventämään ja poistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Savonlinnan normaalikoulussa oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Tarvittaessa se voi kokoontua useammin tilanteen ja tarpeen edellyttämällä tavalla ja kokoonpanolla. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulun minioppilashuoltoryhmän perusrungon muodostavat rehtori, erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Minioppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain käsittelemään koulun asioita. Samalla opettajilla on mahdollisuus tuoda huolensa ja asiansa esiin. Laajennetun oppilashuoltoryhmän ja minioppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on myös huoltajalla ja oppilaalla mahdollisuus osallistua asian käsittelyn niin edellyttäessä. Oppilasta koskevissa asioissa on aloitteenteko, huolto-, kasvatus- ja päätösvastuu aina ensi sijassa huoltajalla. Koulun tehtävänä on kuulla ja tukea kotia. Huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmän kokouksesta tehdään muistio. Savonlinnan normaalikoulu on koulunkäynnin nivelvaiheissa yhteistyössä kaupungin päiväkotien ja koulujen kanssa. Nivelvaiheen kokoukseen osallistuvat ja niitä järjestävät rehtori, opettaja, erityisopettaja ja koulukuraattori. Kokouksessa lapsen tai oppilaan tilanne kartoitetaan ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI. Kouluterveydenhuollossa työskennellään yhteistyössä vanhempien, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön sekä kunnan viranomaisten kanssa. Kouluterveydenhuollon yleistavoite - koko kouluyhteisön hyvinvointi ja oppilaan terveys paranee - seuraavan sukupolven terveys ja vanhemmuuden voimavarat ovat nykyistä paremmat Kouluterveydenhuollon tehtävät - oppilaan kasvun, kehityksen, terveydentilan sekä hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja edistäminen (terveystarkastukset, rokottaminen, pitkäaikaissairaiden oppilaiden terveyden seuraaminen ja koulussa selviytymisen tuki, tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksiin lähettäminen) - oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden tunnistaminen ja selvittäminen sekä niihin liittyvän tuen antaminen yhteistyössä oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa - osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, erityisesti oppilashuoltotyössä, opetussuunnitelmien valmistelussa ja koulun sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhdessä työsuojelun, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa mukaan lukien ensiapu ja ensiapuvälineistön ylläpito yhdessä koulun ensiapuvastaavan kanssa.

12 8 Opiskelun yleinen tuki Kouluterveydenhoitaja on päiväaikaan säännöllisesti oppilaiden, huoltajien ja opettajien tavattavissa ennalta ilmoitettuina aikoina. Tarvittaessa järjestetään myös iltavastaanottoja. Kouluterveydenhoitajan tavoittaa myös puhelimitse kaikkina koulupäivinä. Ensiapu- ja peruselvytystaitoja vaativissa tilanteissa koulussa on käytettävissä kriisitoimintasuunnitelmassa mainittu ensiapu- ja peruselvytystaidot hallitseva opettaja tai vastuuhenkilö silloin, kun kouluterveydenhoitaja ei ole välittömästi saatavilla. Koululääkäri Kouluterveydenhoitaja Kouluhammashuolto Koululääkäri on koululla erikseen sovittuina ajankohtina. Koululääkäri tekee suunnitelman mukaiset terveystarkastukset. Sairaanhoitopalvelut annetaan ensisijaisesti terveyskeskuksen vastaanotolla, oppilaan asuinalueen hoitoryhmässä. Kouluhammashuolto kutsuu oppilaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan tarkastuksiin. Hoitokäynti on mahdollista koulupäivän aikana, kun siitä ilmoitetaan opettajalle ennakkoon. Oppilaan artikulaatiovirheisyyden hoidossa konsultoidaan hammaslääkäriä, joka tarkistaa puheen tuottamiseen liittyvien elinten toimivuuden ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet. Arviointi Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä seuraa ja arvioi kouluterveydenhuoltoa jatkuvasti osana omaa toimintaansa sekä yhteistyössä koulun ja valtakuntatason arvioinnin kanssa. Perhepalvelukeskus Perhepalvelukeskus on osa SOSTERIn toimintaa ja sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut. Perhepalvelukeskukseen voi hakeutua erityisesti, kun on huoli lapsen kehityksestä tai käyttäytymisestä, oppiminen tai koulunkäynti ei suju tai on pulmia kavereiden kanssa, vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen tai kasvatustehtävään, perheessä on ristiriitoja tai vaikeita elämäntilanteita. Vanhemmat voivat ottaa omasta aloitteestaan yhteyttä Perhepalvelukeskukseen tai opettajan ja erityisopettajan suosituksesta. Myös kouluterveydenhoitaja voi ohjata lapsen ja hänen perheensä perhepalvelukeskuksen erityistyöntekijöiden (esim. psykologi tai puheterapeutti) palvelujen piiriin. Perhepalvelukeskuksen sosiaalityöntekijä ja psykologi ovat mukana koulun oppilashuoltoryhmän toiminnassa. Koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa tehdään yhteistyötä opettajien ja perheen kanssa. Yhdessä sovitaan tarvittavista tukitoimista ja seurannasta. Tarvittaessa oppilas ohjautuu Perhepalvelukeskuksesta lastenpsykiatriseen konsultaatioon, jossa tilannetta arvioidaan ja suunnitellaan asianmukaista tukea ja hoitoa. Hoitoneuvotteluissa voidaan pyytää kuvausta oppilaan koulunkäynnistä. Lastenpsykiatria antaa koululle ja oppilaan huoltajille tilannekohtaisesti ohjausta ja tukea koulunkäynnin sujumiseksi. Muut hoitoja kuntoutuspalvelut Koulu pyrkii osaltaan helpottamaan oppilaan päivittäistä selviytymistä erityistarpeista johtuvissa pulmissa mm. joustavin opetusjärjestelyin, tukimuodoin ja hankkimalla erityisvälineitä oppimisen tueksi oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Muualla tapahtuvia kuntoutus- ja tutkimusjaksoja varten oppilas saa koulusta poissaololuvan, tehtäviä ja muuta tukea. Oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä tietoja siirretään tutkiville ja hoitaville asiantuntijoille vain huoltajan suostumuksella. Arviointi Oppilaan tarvitseman kuntoutuksen, tutkimuksen yms. tarvetta ja hyötyä arvioidaan oppilaan moniammatillisessa HOJKS -neuvottelussa kodin ja koulun kanssa.

13 Opiskelun yleinen tuki 9 Savonlinnan normaalikoulun tukena toimii sopimuksen mukaisesti kaupungin länsipuolen koulukuraattori, joka osallistuu mm. erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin nivelvaihekokoukseen vastaanottavan koulun erityisopettajan kanssa. Koulukuraattori auttaa koulunkäyntiin liittyvien ongelmien selvittämisessä. Hän toimii koulun oppilashuoltoryhmän jäsenenä sekä koulun ja kodin välisenä yhdyshenkilönä. Koulukuraattorilla on usein tietoa oppilaan perhetilanteesta, sosiaalisesta verkostosta ja mahdollisesti myös erilaisista kriiseistä. Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen tuki koululle tulee erityisesti näkyviin lastensuojelullisissa tapauksissa, jolloin varhaisella asiaan puuttumisella voidaan vähentää suurempia ongelmia oppilaan elämässä. Koulun yhteistyötahona sosiaalitoimi rohkaisee kouluhenkilöstöä huolen ilmaisemiseen tarvittaessa ja muistuttaa Lastensuojelulain 40 :n ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukitoimilla, jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä. Tietyissä kriisitilanteissa voi koulu pyytää apuun sosiaalityöntekijän. Kouluruokailu Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä, jaksamista ja oppilashuoltoa. Lisäksi se on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokapalvelun henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattajia niin ravitsemusasioissa kuin hyvien tapojen opettamisessa. Ruokailun yhteydessä tutustutaan sekä kansalliseen että kansainväliseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Samalla ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin sekä korrekteihin ruokailutapoihin ja välineiden oikeaoppiseen käyttämiseen. Oppilasta totutetaan vähitellen eri ruokalajien sekä vihannesten että salaattien säännölliseen nauttimiseen. Toisten huomioiminen myös ruokaillessa kuuluu tapakasvatuksen piiriin. Ruokailun tulisi olla miellyttävä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineyliherkkyydet kartoitetaan vuosittain. Koululääkäri ja -terveydenhoitaja auttavat tarvittaessa asiassa. Eettisistä ym. syistä johtuvat erikoisjärjestelyt hoidetaan opettajan ja tarvittaessa rehtorin kautta. Arviointi Kouluruokailua seuraavat ja arvioivat säännöllisesti opettajat, koulun ruokalatoimikunta ja oppilashuoltoryhmä. Avustajat Koulukuraattori Henkilökohtainen avustaja Ryhmäavustaja Kouluavustajat työllistyvät koululle yleensä työvoimatoimiston kautta. Avustajien toimenkuvat täsmentyvät oppilas- ja luokkakohtaisissa neuvotteluissa. Henkilökohtainen avustaja on tarkoitettu oppilaan päivittäisen oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen. Hän tekee tiivistä yhteistyötä sekä opettajan että huoltajan kanssa. Henkilökohtaisen avustajan tulee olla työhönsä koulutettu ja pätevä. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle anotaan kaupungilta kirjallisesti vuosittain henkilökohtaista avustajaa. Anomuksen liitteeksi laitetaan asiantuntijalausunto avustajatarpeesta. Ryhmäavustaja osallistuu opettajan rinnalla luokan kaikkien oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhteistyö opettajan ja huoltajien kanssa on tärkeää. Avustajien työhön perehdyttämisestä huolehtivat opettaja ja erityisopettaja. Lisäksi rehtori huolehtii avustajien perehdyttämisestä koulun toimintaan. Arviointi Kouluavustajien tuen määrä arvioidaan lukuvuosittain koulun oppilasaineksen pohjalta oppilashuoltoryhmässä.

14 10 Opiskelun yleinen tuki Koulukuljetukset Koulumatkojen kulkemisessa noudatetaan koulun johtokunnan hyväksymiä periaatteita. Koulumatkan kuljettaja on yksi oppilaan kasvattajista. Hän antaa omalla esimerkillään liikennekasvatusta. Yksityiskohtaisista taksikuljetuksiin liittyvistä ohjeista sovitaan kuljettajien, koulun ja kotien kanssa. Linja-automatkaan oikeutetuille oppilaille annetaan älykortit toimintaohjeineen. Koulu järjestää vuosittain liikennekasvatusta yhdessä poliisin kanssa. Koululaisten liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua itsenäiseksi, vastuuntuntoiseksi ja muut huomioon ottavaksi tienkäyttäjäksi. Koulun vanhempainyhdistys seuraa aktiivisesti mm. kaupungin liikennejärjestelyitä koulun ja kotien puolesta tehden tarvittaessa aloitteita oppilaiden koulumatkojen turvallisuudesta. Arviointi Koulukuljetusjärjestelyjä seurataan ja arvioidaan havaintojen ja saadun palautteen pohjalta. Aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhot Aamuvalvonta on järjestetty sitä tarvitseville esi- ja luokkien oppilaille. Valvojina toimivat avustajat. Koulun esi- ja luokkien oppilailla on mahdollisuus ilmoittautua seurakunnan järjestämään iltapäivähoitoon. Koululaisten iltapäivähoito toimii koulun tiloissa. Oppilailla on myös mahdollisuus hakeutua iltapäivähoitoon seurakunnan omiin tiloihin tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskuksen tiloihin kaupungilla. Iltapäivähoitoon hakeutumisesta tiedotetaan koteja kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Koulu järjestää oppilaille koulupäivän jälkeen tai ennen kerhotoimintaa, josta tiedotetaan koteja lukuvuosittain. Arviointi Koulun järjestämän aamuvalvonnan tarve kartoitetaan vuosittain. Poliisi ja pelastuslaitos Poliisi ja pelastuslaitos toimivat kiinteässä yhteistyössä koulun kanssa. Liikenne- ja laillisuuskasvatus, turvallisuuskoulutus, kriisitilanteissa toimiminen sekä huume- ja päihdevalistus kuuluvat yhteistyön piiriin. Lisäksi järjestetään säännöllisin väliajoin pelastautumisharjoituksia sekä tarkistetaan koulun väestönsuojelullinen valmius. Oppilaille opetetaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän voi edistää sekä omaa että muiden turvallisuutta. Näiden kautta hän tulee omaksuneeksi turvallisuutta edistäviä arvoja, kuten toisen ihmisen auttamista ja kunnioittamista. Tämän lisäksi oppilas kykenee toimimaan yksin tai ryhmässä. Turvallisuusopetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan toimintavalmiutta, tuntemattoman sietokykyä, harkitsevuutta ja luottamusta omaan selviytymiseen. Koulun turvallisuuskouluttajina voivat lisäksi toimia mm. kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja SPR:n kouluttaja. Liikunnan opetussuunnitelman mukaisesti opetellaan riittävää uimataitoa sekä vedestä pelastamisen taitoja. Ensiaputaitoihin tutustutaan eri oppiaineissa tai teema- tai kerhotunneilla. Seurakunta Seurakunta tarjoaa kuunteluapua ja tukea erilaisissa kriisitilanteissa sekä perheelle, yksittäiselle oppilaalle että kouluhenkilökunnalle. Seurakunta järjestää koulun pienimmille oppilaille iltapäivähoitoa koulun tiloissa ja isommille erilaista kerhotoimintaa seurakuntakeskuksessa. Kolmas sektori Kolmas sektori tukee erilaisen toiminnan kautta oppilaita tai koko perhettä. Eri yhdistykset, seurat ja järjestöt ilmoittavat toiminnastaan monistein ja lehti-ilmoituksin. Savonlinnan normaalikoulussa on laadittu seuraavat oppilashuoltoa koskevat suunnitelmat, joiden rinnalla noudatetaan koko kaupungin yhteisiä suunnitelmia: - turvallisuussuunnitelma sisältää koulun palo- ja pelastussuunnitelmat - koulun kriisitoimintamalli (Liite 2 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli / Savonlinnan normaalikoulu) - erityisopetuksen käsikirja.

15 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat ensisijaisesti koulun profilaatioalueisiin. Tämän johdosta tarjotaan sellaista taito- ja taideaineisiin pohjautuvaa kerhotoimintaa, joissa oppilaita kannustetaan tuottamaan omaa kulttuuriaan. Koulun kerhoista päätetään kunakin lukuvuotena erikseen resurssien puitteissa ja koulu kirjaa erikseen työsuunnitelmaan kunkin lukuvuoden kerhojärjestelynsä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen - mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen - mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen - luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen - oppilaiden kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan - mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen - harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot Koulun eri tukimuotojen tarkoituksena on ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan elämässä. Keskeistä on opettajien toteuttama oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien varhainen havainnointi sekä tunnistaminen, jotka mahdollistavat tukitoimien nopean käynnistämisen vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Pedagogisia tukimuotoja ovat tukiopetus ja erityisopetus sekä opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen (HOJKS). Tukipalveluja ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut (esim. läksyparkki, Moto -ryhmä) sekä erityiset apuvälineet. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, - joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toiminnanvajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessä oppimiseen liittyviä riskitekijöitä - jotka edustavat eri kieli- ja kulttuuriryhmiä - jotka ovat lahjakkaita.