P E R U S OPETUKSEN OPE T U S S U UNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P E R U S OPETUKSEN OPE T U S S U UNNITELMA"

Transkriptio

1 P E R U S OPETUKSEN OPE T U S S U UNNITELMA V U OSILUOKILLE

2 Sisällys 1. Johdanto Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Koulun arvot ja toiminta-ajatus Kasvatus- ja oppimistavoitteet Opetuksen painotukset Tuntijako Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Opiskelun yleinen tuki Koulun ja kodin välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus

3 8. Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana vuosiluokilla Todistukset Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Osa II. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Norssin kulttuuripolku Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/savonlinnan normaalikoulu Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Todistukset Aihekokonaisuudet oppiaineissa

4 1 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1. Johdanto S avonlinnan normaalikoulun opetussuunnitelma vuosiluokille perustuu opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Savonlinnan normaalikoulun johtokunta hyväksyi uusien vuonna 2004 hyväksyttyjen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetussuunnitelman kokouksessaan (yliopiston hallintojohtosääntö 23 ). Tuolloin hyväksytty opetussuunnitelma oli voimassa lukuvuoden Käsillä oleva opetussuunnitelma on täydennetty ja tarkennettu aiemmasta suunnitelmasta. Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman kokouksessaan Tähän tieto uudesta täydennyksestä ja hyväksymisestä. 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Koulun arvot ja toiminta-ajatus S avonlinnan normaalikoulu on Itä-Suomen yliopistoon kuuluva perusasteen vuosiluokkien harjoittelukoulu. Tavoitteena on oppilaiden kasvattaminen itsenäisiksi ja vastuullisiksi. Kaikille tulee taata fyysisesti ja henkisesti turvallinen kouluympäristö. - Oppilas kasvaa arvostamaan itseään, toisia ihmisiä sekä ympäristöään. - Oppilas kasvaa luottamaan itseensä sekä tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Oppilas kasvaa myös kriittiseksi ja arvostelukykyiseksi sekä oppii vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta. - Oppilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta koulutyöskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään. Koulussa toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja. Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Koulun tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla ja tämän tiedon välittäminen opetusharjoittelijoille. Lisäksi koulun tehtävänä on kokonaisvaltainen opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. 2.2 Kasvatus- ja oppimistavoitteet S avonlinnan normaalikoulun kasvatuksellisena tavoitteena on itsenäisen, tasapainoisen sekä ilmaisu- ja yhteistyökykyisen, toisen aseman tunnustavan oppilaan kasvattaminen. Tällaisella oppilaalla on positiivinen suhde luontoon ja kulttuuriin sekä aktiivinen suhde yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös herättää oppilaassa halu elinikäiseen oppimiseen sekä antaa hänelle siihen tarvittavat valmiudet. 2.3 Opetuksen painotukset S avonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Näiden avulla tuetaan ensisijaisesti oppilaiden - kykyä löytää ja kehittää omia taidollisia vahvuuksiaan sekä - kykyä ja rohkeutta ilmaista niitä eri tavoin. Tavoitteena on oppilas, jolla on - myönteinen minäkuva - sosiaalisia taitoja sekä - rohkeutta viestiä. Oppilas voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa ja oman työnsä arvioinnin opettelemisessa. Koulun painoalueisiin pyritään - toteuttamalla Norssin kulttuuripolkua (liite 1) - näkemällä oppilas yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan - järjestämällä oppilaalle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi - suunnittelemalla opetus vastaamaan oppilaan oppimisedellytyksiä. Esiopetuksesta on oma opetussuunnitelma (liite 2 Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma).

5 Tuntijako Tuntijako Savonlinnan normaalikoulussa Oppiaine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus ,5 A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide 1,5 1, Käsityö 1,5 1, Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnan normaalikoulussa ,5 29, toteutuva tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Savonlinnan normaalikoulussa ,5 31, toteutuva enimmäistuntimäärä

6 3 3. Opetuksen toteuttaminen Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys P erusolemukseltaan vuotias lapsi on aktiivinen yksilö, joka on luonnostaan utelias ja kiinnostunut monenlaisista asioista ja ilmiöistä. Opiskeluun tulee liittää kaikilla luokka-asteilla mahdollisimman paljon toimintaa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan oppilaan oppiminen itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen on luonteeltaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa perustuen oppijan kokemuksiin ja niiden arviointiin. Tavoitteena on uusien tietojen ja taitojen lisäksi saada myönteisiä oppimiskokemuksia sekä elämäntaitoja ja kulttuurin ymmärrystä. Oppiessaan ihminen valikoi, tulkitsee ja liittää uuden aineksen aiemmin opittuun, jäsentäen vanhaa tietoa ja taitoa uudelleen. Oppiminen on prosessi, joka sisältää sekä itsenäistä että yhteistä ongelmanratkaisua. Oppimaan oppimisessa on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman toiminnan merkityksellisyys sekä saada oppilas sitoutumaan opiskeluun ja ohjaamaan omaa oppimistaan. 3.2 Oppimisympäristö O ppimisympäristö koostuu niistä fyysisistä ja psyykkisistä toimintaympäristöistä, joissa koulutyötä tehdään. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja viihtyisä ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat ihmiset, rakennettu ympäristö, opetusvälineet, lähiympäristö ja luonto. Savonlinnan normaalikoulun oppilailla on käytössään koulun tarjoamat tilat (esim. kotiluokka, ATKluokka, musiikkiluokka, kielten luokat sekä tekstiilityön ja teknisen työn luokat), liikuntasali sekä kirjasto. Koulurakennuksen tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat yliopiston rakennukset: opettajankoulutuslaitos, liikuntahalli, taitotalo, kansainvälisen viestinnänlaitoksen kielistudio ja puutarha. Yliopiston kampuksen ulkopuolella oppimisympäristöinä toimivat myös ympäröivä luonto ja lähiympäristö, urheilukentät, hiihtokeskukset, jäähalli, uimahalli sekä erilaiset vierailu- ja retkeilykohteet esim. Olavinlinna. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Lisäksi voidaan oppimisympäristöä tarkastella Enkenbergin mukaan seuraavasti: Oppimisympäristön rakennetekijöinä voidaan pitää tehtäväympäristöä, sosiaalista ympäristöä, teknologista ympäristöä sekä fyysistä ympäristöä (Enkenberg 2002). 3.3 Toimintakulttuuri S avonlinnan normaalikoulun toimintakulttuurin lähtökohtana ovat koulun arvot ja toiminta-ajatus. Koulumme toimintakulttuurin tavoitteena on edistää ja tukea johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyötä. Hyvin toimiva koulu perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin, koulun virallisiin ja epävirallisiin sääntöihin sekä toiminta- ja käyttäytymismalleihin. Koulu on arvoyhteisö, jonka arvot tulevat näkyviin yhteisön toimintakulttuurissa, ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa sekä opetuksen sisällöissä. Koulumme toimintakulttuurissa tuetaan sellaisia käytänteitä, jotka auttavat avoimen, joustavan ja suvaitsevan ilmapiirin muodostumista. Koulussamme toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja. Kouluyhteisömme välittömiä jäseniä ovat oppilaat, opettajat, opetusharjoittelijat sekä koulun muu henkilökunta. Kouluyhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen kiinnitetään johdonmukaisesti huomiota. Hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkeinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava käyttäytyminen. Toimivien ihmissuhteiden avulla pyritään luomaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiselle otolliset olosuhteet.

7 Opetuksen toteuttaminen 4 Koulun sisäisen yhteistyön muotoja ovat mm. koulun yhteiset projektit, yhteiset suunnitteluryhmät, eri luokkatasojen opettajien yhteistyö, oppimateriaalihankinnat, koulun yhteisen normiston ylläpitäminen toimivana, kummiluokat ja oppilaskuntatoiminta. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat mm. vanhempainyhdistys ja vanhempaintoimikunnat luokilla, vanhempainillat, tavoite- ja arviointikeskustelut ja vanhempien asiantuntemuksen käyttö opetuksen ja toiminnan yhteisessä suunnittelussa. Koulun ja ympäröivän yhteisön yhteistyön muotoja ovat mm. työelämään tutustuminen, tutustumiskäynnit, opintoretket ja leirikoulut, eri alojen vierailijat koululla sekä ajankohtaisten tapahtumien ja aiheiden etsiminen opetukseen ympäristön tapahtumista. Koulumme on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja kotien lisäksi ovat yliopiston eri laitokset, Savonlinnan kaupunki eri hallintokuntineen (erityisesti muut peruskoulut, koulutoimi ja päiväkodit), seurakunta, yhteistyötä tekevät kunnat, valtion eri hallintokunnat, järjestöt ja yhdistykset sekä elinkeinoelämä (yksityinen sektori). Sekä koulun aloitusvaiheessa että siirtymisessä 7. vuosiluokalle olemme yhteistyössä erillisen nivelkohtaan liittyvän suunnitelman mukaisesti. Eri yhteistyötahojen kanssa koulumme pyrkii luottamukselliseen toimintaan sekä asiantuntijuuden jakamiseen koulumme perustoimintaa tukevalla ja kehittävällä tavalla. Keskeinen osa koulun toimintakulttuurista sisältyy opetukseen ja siihen liittyviin käytänteisiin. Monipuolinen opetus auttaa itsetunnon löytymistä. Oppilaan saadessa omien kykyjensä mukaista opetusta hän kokee koulussa onnistumisen elämyksiä. Terve itsetunto pohjautuu myönteiseen ihmiskäsitykseen, jolloin jokaisen on mahdollista myös hyväksyä itsensä. Monipuolinen taito- ja taideaineiden opetus antaa mahdollisuuksia oppilaan itsetunnon vahvistumiseen. Oppilas saa oikeudenmukaista ja kannustavaa palautetta toiminnastaan sekä oppii kestämään pettymyksiä. Terve itsetunto näkyy itsehillintänä, sääntöihin sopeutumisena ja yhteisöä rakentavana asenteena. Koulumme toimintakulttuuria ohjaavia asiakirjoja opetussuunnitelman lisäksi ovat mm. - koulun järjestyssäännöt - tapakasvatusohjelma - ruokailun toimintatavat - kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma - kriisitoimintasuunnitelma (sisältää mm. turvallisuus- ja ensiapuohjeet), (liite 3 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/savonlinnan normaalikoulu) 3.4 Työtavat O petuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset kehityserot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

8 5 Opiskelun yleinen tuki 4. Opiskelun yleinen tuki S äännöllinen yhteistyö esiopetusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen perusopetukseen. Näin varmistetaan jatkumo esi- ja perusopetuksen välillä. Yhteistyösuunnitelma esiopetuksen kanssa tarkistetaan vuosittain. Koulun työsuunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä muiden perusopetusta antavien koulujen kanssa. 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö K asvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on huoltajilla. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisedellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on järjestetty siten, että myös moniammatilliset yhteistyöverkot auttavat tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Huoltajilla on myös mahdollisuus tutustua koulun toimintakulttuuriin, päästä vaikuttamaan ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Yhteistyötä kehitetään edelleen koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Normaalikoulun ja kotien välistä yhteistyötä ja tiedottamista ovat mm. - syyslukukauden alussa jaettava koulutiedote - koulun kotisivut (http://snor.joensuu.fi) - reissuvihko, sähköposti tai puhelin (opettaja sopii oppilaittensa vanhempien kanssa) - kehitys- ja arviointikeskustelut - erikseen sovittavat palaverit ja muut tiedotteet - vanhempainilta koulutulokkaiden vanhemmille lukuvuoden käynnistyessä - koko koulun yhteinen vanhempainilta - luokkatoimikunnat (käytännöistä päättävät luokat) - vanhempainyhdistyksen te lat ja tapahtumat - koulun juhlat - muut erikseen sovittavat luokka-, luokkataso- tai koulukohtaiset tapahtumat - avoimet ovet - vanhempainilta perusopetuksen 7 9 luokille siirtyvien oppilaiden vanhemmille - koulutulokkaiden kouluun tutustumispäivä - kevätlukukauden lopussa jaettava koulun vuosikirja 4.2 Oppimissuunnitelma O ppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta ja sitä voidaan käyttää pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa myös huoltaja saa tietoa, miten hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa.

9 Opiskelun yleinen tuki 6 Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus sekä muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman toteutumista voidaan arvioida yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Oppimissuunnitelma sisältää mm. - luettelon oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskeleva lukuvuoden aikana - tavoitteet, miten oppilaan osalta on tarkoitus ne saavuttaa - valinnaiset opinnot - opiskelun erityiset painoalueet - tukitoimet, kuten tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen - muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen, esim. psykomotoriseen kuntoutukseen perustuva MOTO-ryhmä, oppilashuollon asiantuntijat ja eri kuntoutustahot - muut opetussuunnitelmaan liittyvät poikkeamat opiskelun etenemisessä - arvioinnin 4.3 Ohjauksen järjestäminen O hjaustoiminta on koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, joka toteutuu siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Koulussa toteutettava ohjaus on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin erityisesti tuetaan niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Lisäksi opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Lisäksi heille selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa, huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. 4.4 Tukiopetus T ukiopetus on opetusta, joka on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseen. Sitä annetaan esim. sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen. Tukiopetusta ei anneta tilanteissa, joissa opetuksesta on jääty jälkeen lomamatkan takia. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan tai ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Koulussamme annetaan tarvittaessa ennakoivaa tukiopetusta oppilaan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

10 7 Opiskelun yleinen tuki Tukiopetus toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös huoltaja voi pyytää lapselleen tukiopetusta, mikäli opiskelu ei suju odotetulla tavalla. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 Oppilashuolto O ppilashuolto on koulun kasvatustyöhön sisältyvää toimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien, oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden ja kolmannen sektorin (kansalais-, nuoriso- ja urheilujärjestöjen) kanssa. Siihen kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään, tunnistamaan, lieventämään ja poistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Savonlinnan normaalikoulussa oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Tarvittaessa se voi kokoontua useammin tilanteen ja tarpeen edellyttämällä tavalla ja kokoonpanolla. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulun minioppilashuoltoryhmän perusrungon muodostavat rehtori, erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Minioppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain käsittelemään koulun asioita. Samalla opettajilla on mahdollisuus tuoda huolensa ja asiansa esiin. Laajennetun oppilashuoltoryhmän ja minioppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on myös huoltajalla ja oppilaalla mahdollisuus osallistua asian käsittelyn niin edellyttäessä. Oppilasta koskevissa asioissa on aloitteenteko, huolto-, kasvatus- ja päätösvastuu aina ensi sijassa huoltajalla. Koulun tehtävänä on kuulla ja tukea kotia. Huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmän kokouksesta tehdään muistio. Savonlinnan normaalikoulu on koulunkäynnin nivelvaiheissa yhteistyössä kaupungin päiväkotien ja koulujen kanssa. Nivelvaiheen kokoukseen osallistuvat ja niitä järjestävät rehtori, opettaja, erityisopettaja ja koulukuraattori. Kokouksessa lapsen tai oppilaan tilanne kartoitetaan ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI. Kouluterveydenhuollossa työskennellään yhteistyössä vanhempien, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön sekä kunnan viranomaisten kanssa. Kouluterveydenhuollon yleistavoite - koko kouluyhteisön hyvinvointi ja oppilaan terveys paranee - seuraavan sukupolven terveys ja vanhemmuuden voimavarat ovat nykyistä paremmat Kouluterveydenhuollon tehtävät - oppilaan kasvun, kehityksen, terveydentilan sekä hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja edistäminen (terveystarkastukset, rokottaminen, pitkäaikaissairaiden oppilaiden terveyden seuraaminen ja koulussa selviytymisen tuki, tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksiin lähettäminen) - oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden tunnistaminen ja selvittäminen sekä niihin liittyvän tuen antaminen yhteistyössä oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa - osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, erityisesti oppilashuoltotyössä, opetussuunnitelmien valmistelussa ja koulun sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhdessä työsuojelun, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa mukaan lukien ensiapu ja ensiapuvälineistön ylläpito yhdessä koulun ensiapuvastaavan kanssa.

11 Opiskelun yleinen tuki 8 Kouluterveydenhoitaja on päiväaikaan säännöllisesti oppilaiden, huoltajien ja opettajien tavattavissa ennalta ilmoitettuina aikoina. Tarvittaessa järjestetään myös iltavastaanottoja. Kouluterveydenhoitajan tavoittaa myös puhelimitse kaikkina koulupäivinä. Ensiapu- ja peruselvytystaitoja vaativissa tilanteissa koulussa on käytettävissä kriisitoimintasuunnitelmassa mainittu ensiapu- ja peruselvytystaidot hallitseva opettaja tai vastuuhenkilö silloin, kun kouluterveydenhoitaja ei ole välittömästi saatavilla. Koululääkäri Kouluterveydenhoitaja Kouluhammashuolto Koululääkäri on koululla erikseen sovittuina ajankohtina. Koululääkäri tekee suunnitelman mukaiset terveystarkastukset. Sairaanhoitopalvelut annetaan ensisijaisesti terveyskeskuksen vastaanotolla, oppilaan asuinalueen hoitoryhmässä. Kouluhammashuolto kutsuu oppilaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan tarkastuksiin. Hoitokäynti on mahdollista koulupäivän aikana, kun siitä ilmoitetaan opettajalle ennakkoon. Oppilaan artikulaatiovirheisyyden hoidossa konsultoidaan hammaslääkäriä, joka tarkistaa puheen tuottamiseen liittyvien elinten toimivuuden ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet. Arviointi Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä seuraa ja arvioi kouluterveydenhuoltoa jatkuvasti osana omaa toimintaansa sekä yhteistyössä koulun ja valtakuntatason arvioinnin kanssa. Perhepalvelukeskus Perhepalvelukeskus on osa SOSTERIn toimintaa ja sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut. Perhepalvelukeskukseen voi hakeutua erityisesti, kun on huoli lapsen kehityksestä tai käyttäytymisestä, oppiminen tai koulunkäynti ei suju tai on pulmia kavereiden kanssa, vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen tai kasvatustehtävään, perheessä on ristiriitoja tai vaikeita elämäntilanteita. Vanhemmat voivat ottaa omasta aloitteestaan yhteyttä Perhepalvelukeskukseen tai opettajan ja erityisopettajan suosituksesta. Myös kouluterveydenhoitaja voi ohjata lapsen ja hänen perheensä perhepalvelukeskuksen erityistyöntekijöiden (esim. psykologi tai puheterapeutti) palvelujen piiriin. Perhepalvelukeskuksen sosiaalityöntekijä ja psykologi ovat mukana koulun oppilashuoltoryhmän toiminnassa. Koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa tehdään yhteistyötä opettajien ja perheen kanssa. Yhdessä sovitaan tarvittavista tukitoimista ja seurannasta. Tarvittaessa oppilas ohjautuu Perhepalvelukeskuksesta lastenpsykiatriseen konsultaatioon, jossa tilannetta arvioidaan ja suunnitellaan asianmukaista tukea ja hoitoa. Hoitoneuvotteluissa voidaan pyytää kuvausta oppilaan koulunkäynnistä. Lastenpsykiatria antaa koululle ja oppilaan huoltajille tilannekohtaisesti ohjausta ja tukea koulunkäynnin sujumiseksi. Muut hoitoja kuntoutuspalvelut Koulu pyrkii osaltaan helpottamaan oppilaan päivittäistä selviytymistä erityistarpeista johtuvissa pulmissa mm. joustavin opetusjärjestelyin, tukimuodoin ja hankkimalla erityisvälineitä oppimisen tueksi oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Muualla tapahtuvia kuntoutus- ja tutkimusjaksoja varten oppilas saa koulusta poissaololuvan, tehtäviä ja muuta tukea. Oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä tietoja siirretään tutkiville ja hoitaville asiantuntijoille vain huoltajan suostumuksella. Arviointi Oppilaan tarvitseman kuntoutuksen, tutkimuksen yms. tarvetta ja hyötyä arvioidaan oppilaan moniammatillisessa HOJKS -neuvottelussa kodin ja koulun kanssa.

12 9 Opiskelun yleinen tuki Savonlinnan normaalikoulun tukena toimii sopimuksen mukaisesti kaupungin länsipuolen koulukuraattori, joka osallistuu mm. erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin nivelvaihekokoukseen vastaanottavan koulun erityisopettajan kanssa. Koulukuraattori auttaa koulunkäyntiin liittyvien ongelmien selvittämisessä. Hän toimii koulun oppilashuoltoryhmän jäsenenä sekä koulun ja kodin välisenä yhdyshenkilönä. Koulukuraattorilla on usein tietoa oppilaan perhetilanteesta, sosiaalisesta verkostosta ja mahdollisesti myös erilaisista kriiseistä. Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen tuki koululle tulee erityisesti näkyviin lastensuojelullisissa tapauksissa, jolloin varhaisella asiaan puuttumisella voidaan vähentää suurempia ongelmia oppilaan elämässä. Koulun yhteistyötahona sosiaalitoimi rohkaisee kouluhenkilöstöä huolen ilmaisemiseen tarvittaessa ja muistuttaa Lastensuojelulain 40 :n ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukitoimilla, jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä. Tietyissä kriisitilanteissa voi koulu pyytää apuun sosiaalityöntekijän. Kouluruokailu Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä, jaksamista ja oppilashuoltoa. Lisäksi se on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokapalvelun henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattajia niin ravitsemusasioissa kuin hyvien tapojen opettamisessa. Ruokailun yhteydessä tutustutaan sekä kansalliseen että kansainväliseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Samalla ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin sekä korrekteihin ruokailutapoihin ja välineiden oikeaoppiseen käyttämiseen. Oppilasta totutetaan vähitellen eri ruokalajien sekä vihannesten että salaattien säännölliseen nauttimiseen. Toisten huomioiminen myös ruokaillessa kuuluu tapakasvatuksen piiriin. Ruokailun tulisi olla miellyttävä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineyliherkkyydet kartoitetaan vuosittain. Koululääkäri ja -terveydenhoitaja auttavat tarvittaessa asiassa. Eettisistä ym. syistä johtuvat erikoisjärjestelyt hoidetaan opettajan ja tarvittaessa rehtorin kautta. Arviointi Kouluruokailua seuraavat ja arvioivat säännöllisesti opettajat, koulun ruokalatoimikunta ja oppilashuoltoryhmä. Avustajat Koulukuraattori Henkilökohtainen avustaja Ryhmäavustaja Kouluavustajat työllistyvät koululle yleensä työvoimatoimiston kautta. Avustajien toimenkuvat täsmentyvät oppilas- ja luokkakohtaisissa neuvotteluissa. Henkilökohtainen avustaja on tarkoitettu oppilaan päivittäisen oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen. Hän tekee tiivistä yhteistyötä sekä opettajan että huoltajan kanssa. Henkilökohtaisen avustajan tulee olla työhönsä koulutettu ja pätevä. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle anotaan kaupungilta kirjallisesti vuosittain henkilökohtaista avustajaa. Anomuksen liitteeksi laitetaan asiantuntijalausunto avustajatarpeesta. Ryhmäavustaja osallistuu opettajan rinnalla luokan kaikkien oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhteistyö opettajan ja huoltajien kanssa on tärkeää. Avustajien työhön perehdyttämisestä huolehtivat opettaja ja erityisopettaja. Lisäksi rehtori huolehtii avustajien perehdyttämisestä koulun toimintaan. Arviointi Kouluavustajien tuen määrä arvioidaan lukuvuosittain koulun oppilasaineksen pohjalta oppilashuoltoryhmässä.

13 Opiskelun yleinen tuki 10 Koulukuljetukset Koulumatkojen kulkemisessa noudatetaan koulun johtokunnan hyväksymiä periaatteita. Koulumatkan kuljettaja on yksi oppilaan kasvattajista. Hän antaa omalla esimerkillään liikennekasvatusta. Yksityiskohtaisista taksikuljetuksiin liittyvistä ohjeista sovitaan kuljettajien, koulun ja kotien kanssa. Linja-automatkaan oikeutetuille oppilaille annetaan älykortit toimintaohjeineen. Koulu järjestää vuosittain liikennekasvatusta yhdessä poliisin kanssa. Koululaisten liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua itsenäiseksi, vastuuntuntoiseksi ja muut huomioon ottavaksi tienkäyttäjäksi. Koulun vanhempainyhdistys seuraa aktiivisesti mm. kaupungin liikennejärjestelyitä koulun ja kotien puolesta tehden tarvittaessa aloitteita oppilaiden koulumatkojen turvallisuudesta. Arviointi Koulukuljetusjärjestelyjä seurataan ja arvioidaan havaintojen ja saadun palautteen pohjalta. Aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhot Aamuvalvonta on järjestetty sitä tarvitseville esi- ja luokkien oppilaille. Valvojina toimivat avustajat. Koulun esi- ja luokkien oppilailla on mahdollisuus ilmoittautua seurakunnan järjestämään iltapäivähoitoon. Koululaisten iltapäivähoito toimii koulun tiloissa. Oppilailla on myös mahdollisuus hakeutua iltapäivähoitoon seurakunnan omiin tiloihin tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskuksen tiloihin kaupungilla. Iltapäivähoitoon hakeutumisesta tiedotetaan koteja kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Koulu järjestää oppilaille koulupäivän jälkeen tai ennen kerhotoimintaa, josta tiedotetaan koteja lukuvuosittain. Arviointi Koulun järjestämän aamuvalvonnan tarve kartoitetaan vuosittain. Poliisi ja pelastuslaitos Poliisi ja pelastuslaitos toimivat kiinteässä yhteistyössä koulun kanssa. Liikenne- ja laillisuuskasvatus, turvallisuuskoulutus, kriisitilanteissa toimiminen sekä huume- ja päihdevalistus kuuluvat yhteistyön piiriin. Lisäksi järjestetään säännöllisin väliajoin pelastautumisharjoituksia sekä tarkistetaan koulun väestönsuojelullinen valmius. Oppilaille opetetaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän voi edistää sekä omaa että muiden turvallisuutta. Näiden kautta hän tulee omaksuneeksi turvallisuutta edistäviä arvoja, kuten toisen ihmisen auttamista ja kunnioittamista. Tämän lisäksi oppilas kykenee toimimaan yksin tai ryhmässä. Turvallisuusopetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan toimintavalmiutta, tuntemattoman sietokykyä, harkitsevuutta ja luottamusta omaan selviytymiseen. Koulun turvallisuuskouluttajina voivat lisäksi toimia mm. kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja SPR:n kouluttaja. Liikunnan opetussuunnitelman mukaisesti opetellaan riittävää uimataitoa sekä vedestä pelastamisen taitoja. Ensiaputaitoihin tutustutaan eri oppiaineissa tai teema- tai kerhotunneilla. Seurakunta Seurakunta tarjoaa kuunteluapua ja tukea erilaisissa kriisitilanteissa sekä perheelle, yksittäiselle oppilaalle että kouluhenkilökunnalle. Seurakunta järjestää koulun pienimmille oppilaille iltapäivähoitoa koulun tiloissa ja isommille erilaista kerhotoimintaa seurakuntakeskuksessa. Kolmas sektori Kolmas sektori tukee erilaisen toiminnan kautta oppilaita tai koko perhettä. Eri yhdistykset, seurat ja järjestöt ilmoittavat toiminnastaan monistein ja lehti-ilmoituksin. Savonlinnan normaalikoulussa on laadittu seuraavat oppilashuoltoa koskevat suunnitelmat, joiden rinnalla noudatetaan koko kaupungin yhteisiä suunnitelmia: - turvallisuussuunnitelma sisältää koulun palo- ja pelastussuunnitelmat - koulun kriisitoimintamalli (Liite 2 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli / Savonlinnan normaalikoulu) - erityisopetuksen käsikirja.

14 11 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat ensisijaisesti koulun profilaatioalueisiin. Tämän johdosta tarjotaan sellaista taito- ja taideaineisiin pohjautuvaa kerhotoimintaa, joissa oppilaita kannustetaan tuottamaan omaa kulttuuriaan. Koulun kerhoista päätetään kunakin lukuvuotena erikseen resurssien puitteissa ja koulu kirjaa erikseen työsuunnitelmaan kunkin lukuvuoden kerhojärjestelynsä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen - mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen - mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen - luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen - oppilaiden kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan - mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen - harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot K oulun eri tukimuotojen tarkoituksena on ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan elämässä. Keskeistä on opettajien toteuttama oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien varhainen havainnointi sekä tunnistaminen, jotka mahdollistavat tukitoimien nopean käynnistämisen vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Pedagogisia tukimuotoja ovat tukiopetus ja erityisopetus sekä opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen (HOJKS). Tukipalveluja ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut (esim. läksyparkki, Moto -ryhmä) sekä erityiset apuvälineet. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, - joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toiminnanvajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessä oppimiseen liittyviä riskitekijöitä - jotka edustavat eri kieli- ja kulttuuriryhmiä - jotka ovat lahjakkaita.

15 Koulun tukimuodot tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseksi Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 12 Tukimuodot Käytäntö Toteuttaja Lisätiedot Kodin ja koulun yhteistyö - kasvatusperiaatteiden ja tavoitteiden yhdenmukaistaminen - opetus- ja tukimuodoista tiedottaminen - koulu ja koti yhteistyössä - päävastuu opettajalla - kehitys- ja arviointikeskustelut Eriyttäminen Oppimistaitojen erilaisuus - hitaus - lahjakkuus - tarkkaavaisuuden puute - aistitoimintojen puutteet - motoriset vaikeudet - sopeutumattomuus - eri kieli ja kulttuuri - opettaja - erityisopettaja - kodin osuus oheistukijana kasvaa Tukiopetus - opetusta, joka on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseen - opettaja tai erityisopettaja - opetusharjoittelija opetusharjoittelussa - tiedottaminen kotiin - harkittava ennakoivan tukiopetuksen tarpeellisuus ja hyöty - huoltajalla pyyntömahdollisuus Konsultointi - asiantuntijalta pyydetty tuki oppilaan koulunkäyntiin tai muuhun elämäntilanteeseen - opettaja pyytää konsultointiapua erityisopettajalta tai muilta oppilashuollon asiantuntijoilta Oppimissuunnitelma - voidaan laatia tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville, osa-aikaista erityisopetusta saaville sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluville - laaditaan yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa Osa-aikainen erityisopetus - lievät oppimis-, sopeutumis- ja ilmaisuvaikeudet ym. - ennaltaehkäisevä, korjaava ja vaikeuksia vähentävä toiminta - oppimisen syventäminen - erityisopettaja ja opettajat yhteistyössä samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena - yhteistyö huoltajan kanssa - tiedottaminen kotiin

16 13 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen yksilöllisin edellytyksin yleisopetuksen ryhmään integroituna - erityisopetukseen ottaminen (ennen oppivelvollisuutta) tai siirtäminen (aloittanut opiskelun yleisopetuksessa) - oppimäärän yksilöllistäminen yhdessä tai useammassa aineessa - opettaja, erityisopettaja, huoltaja ja muut oppilashuollon asiantuntijat - hallinnollinen päätös: rehtori tai Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta (erityisluokka tai -koulu) - tutkimukset ja lausunnot - huoltajan kuuleminen - esitys oppilaan opetuksen järjestämiseksi - erityisopetuspäätös - erityisopetuspäätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - HOJKS -asiakirja - HOJKS -päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - HOJKS säilytetään oppivelvollisuusajan + 10 vuotta Oppilashuolto - erityistä tukea, tutkimusta ja opetusta tarvitsevan oppilaan tukitoimien suunnittelu ja järjestäminen - opettajan ja muun kouluhenkilöstön huolen kuuleminen, tukeminen ja ohjaus - huoltajan kasvatustyön tukeminen - opetusharjoittelijan kuuleminen ja tukeminen - koulun laajennettu moniammatillinen oppilashuoltoryhmä: rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhuolto, perhepalvelukeskus, sosiaalitoimi, koulukuraattori ym. tapauskohtaisesti - koulun minioppilashuoltoryhmä: rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja - moniammatillisen yhteistyön periaatteet ja vastuualueet - koulun oppilasaineksen tuntemus - koulun kriisitoimintamalli - koulun turvallisuussuunnitelma 5.2 Osa-aikainen erityisopetus O sa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan esi- ja yleisopetuksen tavoitteet yksilöllisten edellytystensä pohjalta perusopetusryhmänsä jäsenenä. Opetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Lisäksi osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen voi määritellä oppilaan muut syyt. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Oppilaan siirtyminen osa-aikaiseen erityisopetukseen tapahtuu opettajan, erityisopettajan ja huoltajien yhteisestä päätöksestä, joka perustuu opettajan ja huoltajien tekemiin havaintoihin sekä erityisopettajan lukukausittain teettämiin äidinkielen ja matematiikan testeihin että annettuun konsultointiapuun. Lisäksi tarkistetaan oppilaan suullisen ilmaisun taidot. Opetuksen toteuttamisesta huolehtii erityisopettaja, oppilaalla mahdollisesti olevan oppimissuunnitelman tai oppilaalle tarvittaessa laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti, johon myös oppilaan itsearviointi ja erityisopettajan tekemä arviointi perustuvat. Mikäli osa-aikainen erityisopetus, muiden koulun tukimuotojen rinnalla, ei ole riittävä oppilas siirretään erityisopetukseen ja hänen oppimisensa tueksi laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS voi sisältää oppimäärän yksilöllistämisen yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Koulupäivän ulkopuolella annettavasta tuesta sovitaan erikseen.

17 Osa-aikaisen erityisopetuksen sisältö esi- ja yleisopetuksessa Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 14 Sisältö Käytäntö Toteuttaja Lisätiedot Konsultointi - asiantuntijan antama tuki ja opastus oppilaan koulunkäyntiin tai muuhun elämäntilanteeseen - kehitys- ja arviointikeskustelut - kodin ja koulun yhteistyö Seulonnat Oppilashuolto - lukukausittain tai tarvittaessa tehtävät testit äidinkielessä ja matematiikassa sekä puheessa vuosisuunnitelman mukaisesti - oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen sekä tarpeen ja päättymisen selvittäminen että jatkotutkimuksiin lähettäminen - oppilaan oppimisen, koulunkäynnin tukeminen ja elämänhallintataidot - koulun yhdyshenkilö moniammatillisessa yhteistyöverkostossa - lausunnon antaja perus- ja jatkotutkimuksiin - erityisopettaja - erityisopettaja ohjaa tarvittaessa opetusharjoittelijoita opetuksen eriyttämiseen - erityisopettaja - erityisopettaja ja opettaja yhteistyössä - oppilaan itsearviointi - erityisopettajan tekemä arviointi havaintojen ja työskentelyn pohjalta - lausunnon tukena harkittaessa tarkempia asiantuntijalla teetettäviä tutkimuksia - erityisopettaja - erityisopetuksen asiantuntija - oma vastuualue ja erityistehtävä sovittu Oppimissuunnitelma Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - voidaan laatia tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville, osa-aikaista erityisopetusta saaville sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluville - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen yksilöllisin edellytyksin yleisopetuksen ryhmään integroituna - erityisopetukseen ottaminen (ennen oppivelvollisuutta) tai siirtäminen (aloittanut opiskelun yleisopetuksessa) - oppimäärän yksilöllistäminen yhdessä tai useammassa aineessa - laaditaan yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - opettaja, erityisopettaja, oppilas, huoltajat ja oppilashuollon asiantuntijat yhteistyössä - hallinnollinen päätös: rehtori tai Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta (erityisluokka tai -koulu) - tutkimukset ja lausunnot - huoltajan kuuleminen - esitys oppilaan opetuksen järjestämiseksi - erityisopetuspäätös - erityisopetuspäätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - HOJKS -asiakirja - HOJKS -päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle Arviointi - jatkuvaa - luo perustan erityisopettajan opetukselle, ohjaukselle ja konsultoinnille - oppilas - erityisopettaja ja opettaja - huoltajat - oppilashuoltoryhmä - ajoittain tehtävä erityisopetuksen arviointi kouluyhteisössä

18 15 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus E rityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Tällöin integroinnin lähtökohtana on oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Nämä huomioidaan annettavassa opetuksessa, mikä edistää oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä määritellään, järjestetäänkö oppilaan opetus joko yleisen (10-vuotinen) tai pidennetyn oppivelvollisuuden (11-vuotinen) piirissä. Osittain oppilaan opetus voidaan järjestää toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Tällöin vaihtoehtona ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta on oppilaan tavoitetason määritteleminen hänen edellytystensä mukaisesti eli oppimäärää yksilöllistämällä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 1435/2001, 9 ). Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Oppilaan vapauttamiseen oppimäärän suorittamisesta tulee olla erityisen painavat syyt. Mikäli oppilas kuitenkin on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee hänelle järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Koulun toimenpiteet oppilaan ottamiseksi/siirtämiseksi erityisopetukseen Toimenpide Käytäntö Toteuttaja Lisätiedot Ajankohta - aikaisemmat tukitoimet eivät ole riittävät Oppilas on saanut - eriyttävää opetusta - tukiopetusta - osa-aikaista erityisopetusta Oppilas - ei etene yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti - saa jatkuvasti heikkoja arvosanoja joko yhdessä tai useammassa aineessa - opettaja - erityisopettaja - huoltajat - riittävä tiedottaminen tärkeää - kehitys- ja arviointikeskustelut - dokumentit ja oppilaan itsearvioinnit - erityisopetuksen testit Tutkimukset, selvitykset ja lausunnot Huoltajan kuuleminen - mahdollinen psykologinen/ lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys oppilaan tarkoituksenmukaisen opetuksen järjestämiseksi - huoltajien kuuleminen ja yhteistyön rakentaminen - perhepalvelukeskus, SKS / Lastenpoliklinikka - oppilashuoltoryhmä tai sen yksittäiset jäsenet - opettaja - erityisopettaja - huoltajat - koulun ja kodin yhteinen näkemys - huoltajat varaavat itse ajan tutkivalle taholle

19 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 16 Esitys - erityisopetukseen ottaminen (ennen oppivelvollisuutta) - erityisopetukseen siirtäminen (aloittanut opiskelun yleisopetuksessa) Huoltajan kuuleminen - tarvittavien asiapapereiden kokoaminen esityksen tueksi - esitys oppilaan opetuksen järjestämiseksi - oppilaan oppivelvollisuuden määritteleminen (10- tai 11-vuotinen) - huoltajien kuuleminen ja yhteistyön rakentaminen - opettaja, erityisopettaja, oppilashuoltoryhmä - opettaja - huoltajat - yleisopetuksen piiriin kuuluvat oppilaat = 10-vuotinen oppivelvollisuus - pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat = 11-vuotinen oppivelvollisuus - takaisin yleisopetukseen siirtämisessä toimitaan samalla tavalla Erityisopetuspäätös - hallinnollinen päätös - erityisopetuspäätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - rehtori - Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta (erityisluokka tai -koulu) - ryhmäkoot huomioitava oppilaan sijoittamisessa - koulun erityisopetuksen tilastointi 20.9./Oph HOJKS - oppilaan oppimäärien, opetusjärjestelyjen, tukitoimien määrittely ja arvioinnin peruste - opettaja, erityisopettaja - oppilas ja huoltajat - oppilashuollon asiantuntijat - muu avustava henkilöstö HOJKS -päätös - hallinnollinen päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - rehtori Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus (11-vuotinen) - mahdollistaa oppilaan oppiaineiden yhdistämisen oppiainekokonaisuuksiksi - merkitään HOJKSiin - opettaja, erityisopettaja - oppiainekokonaisuudet voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla - mm. viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla Jonkin oppiaineen opetuksesta vapauttaminen - harkitaan vain erittäin painavista syistä - mikäli oppilas on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään hänelle muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene - huoltajat - rehtori - opettaja, erityisopettaja - oppilashuollon asiantuntijat - huoltajan anomus - rehtorin puoltolausunto - päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle

20 17 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma J okaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä - niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä - oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa - tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilaan huoltajat ja oppilas, opettajat ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijat. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA. - käsikirja henkilöstölle

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA. - käsikirja henkilöstölle OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA - käsikirja henkilöstölle TUEN TASOT ARVIOINTI - erityisen tuen päätös - pedagoginen selvitys tarkistusta varten tehdään 2. ja 6. luokan keväällä - HOJKS - säännöllinen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot