ERIP020 Kommunikaation haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERIP020 Kommunikaation haasteet"

Transkriptio

1 ERIP020 Kommunikaation haasteet Kevät t 2010 Tiina Pilbacka-Rönk nkä Helena Sume

2 Kurssin tavoite on tutustua kommunikaation haasteisiin eli puheen, kielen ja kuulon vaikeuksiin, niiden ilmenemiseen ja taustatekijöihin. ihin. Lisäksi perehdytää ään n alan keskeisimpiin käsitteisiin ja hiukan kuntoutukseenkin. Kurssi sisält ltää 20 t käytk ytännönläheistä luentoa ja 115 t itsenäist istä työskentely skentelyä.

3 Kurssin sisält ltö: Kielen normaali, viivästynyt ja poikkeava kehittyminen ja tuottaminen Kommunikaatiohäiri iriöt Puheen, kuulon ja kielen tuottamisen anatomiaa ja fysiologiaa Kommunikaation haasteisiin liittyvää käsitteistöä Äänih nihäiriöt Änkytys Kuulovammat Poikkeava kielen kehitys eli dysfasia Kielen osa-alueiden alueiden kuntouttaminen

4 Suoritus luentotentti: viimeisen luentokerran lopuksi kirjatentti viimeisen luentokerran lopuksi 2 h oppimistehtävä: : huhtikuun 2010 loppuun mennessä Helena Sumelle

5 Oppimistehtävä:Tee a tai b a) Mene seuraamaan 4 X 45 min - Puheopetusta, puheterapeutin työtä, kielivaikeuksisten lasten opetusta tai vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttk yttöä. Raportoi näkemn kemäsi ja kuulemasi ja peilaa sitä teoriaan. b) Valmista materiaali johonkin kielen kuntoutuksen osa- alueeseen ja perustele työsi teorialla. - Voit tehdä tehtävän n myös s pareittain tai pienissä ryhmissä.. Toimita/toimittakaa tehtävä Helena Sumelle huhtikuun -10 loppuun mennessä.

6 Kirjallisuus 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. A (toim.) Kommunikoinnin häirih iriöt: : syitä,, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.. (277 s.) 2) MÄÄM ÄÄTTÄ,, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) Lapsi kuulolla.. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille.jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (150 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS: 3) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiäss ssä. Jyväskyl skylä:ps-kustannus.. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) Ymmärsink rsinkö oikein? Kielelliset K vaikeudet nuoruusiäss ssä. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (400 s.)

7 Kommunikaation häirih iriöt ASHA = American Speech and Hearing Association Puheen häirih iriöt artikulaatio ääni puheen sujuvuus Kielen häirih iriöt puhuttu kieli esim. dysfasia tai afasia kirjoitettu kieli esim. lukivaikeus Kuulon häirih iriöt

8 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset iset ilmaisut 3. Kaksijäseniset seniset ilmaisut 4. Myöhempi syntaksin (lauseopin) kehitys lauseet pitenevät t nopeasti verbien ja nominien taivutus rinnasteiset ja alisteiset lauseet 6-v v valmis

9 5. Sanaston kehitys 6. Äännej nnejärjestelmän n kehitys universaali sidoksissa fyysiseen kehitykseen 7. Pragmaattinen kehitys 8. Kouluikäisen isen kieli morfologian, syntaktin ja äänteiden kehitys valmis lähenee aikuisen puhetta. valmius kirjoitettuun kieleen.

10 Kielen osa-alueet alueet Fonologia Semantiikka Morfologia Syntaksi Pragmatiikka

11 Aivojen toiminnalliset alueet

12 Kielen häirih iriö = kyvyttömyys tai vaikeus vastaanottaa ja/tai tuottaa puhuttua kieltä yhtä hyvin ikätoverit Kielen omaksumisen edellytykset Biologiset edellytykset Kognitiiviset edellytykset Muistin edellytykset Sosiaaliset edellytykset Myös s kielen käyttk yttötehtävät t opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

13 Kommunikoinnin häirih iriöt t : Tuula Pulli: viivästynyt/ poikkeava/traumaattinen Kuuleminen Ymmärt rtäminen Puhemotoriikka MUOTO Puhe artikulaatio puheen sujuvuus dyspraksia ääni Fonologiset häiriöt SISÄLT LTÖ Kieli dysfasia afasia lukivaikeus Pragmaattiset häiriöt KÄYTTÖ Dialogisuus Vuorovaikutus ekolalia semanttis-pragm pragm. dysfasia autismin kirjo

14 Tärkeä kieli itseilmaisun väline: v tarpeet, tunteet, mielipiteet ajattelun välinev oppimisen ja opiskelun välinev toiminnan ohjauksen välinev väline, jonka avulla pidetää ään n yhteyttä toiseen ihmiseen

15 Kielen häirih iriöitä aiheuttavat Kuulovamma Kehitysvamma Lapsuuden afasia Spesifinen kielenhäiri iriö eli dysfasia Tarkkaavaisuushäiri iriö Emotionaaliset tekijät Autismi Funktionaaliset tekijät sairaus stimulaation puute eri kulttuuri, kieli

16 Dysfasia? Vkk? Dysleksia? Viivästynyt vai/ja poikkeava Viivästyneess styneessä kielen kehityksessä kieli kehittyy normaalisti, mutta hitaammin Poikkeavassa kielenkehityksessä kieli on viivästymisen lisäksi poikkeavaa rakenteeltaan. Dysleksia vaikeus vain luku- ja /tai kirjoitustaidossa mutta ei arkipuheessa ja ymmärt rtämisessä

17 Dysfasia Cantwell: Kun ei-kielelliset tekijät t (älykkyys,( kuulo, emotionaaliset tekijät ) ) eivät t selitä kielen häirih iriötä Cantwell Kielen kehityksen erityisvaikeus Spesifi kielenhäiri iriö = Spesific Language Impairment Kehityksellinen kielenhäiri iriö = Developmental Language Disorder puheen ja kielen kehityksen häirih iriö kielihäiri iriö lapsiafasia vanha termi

18 Syyt epäselvi selviä: keskushermoston rakenne? neurologinen toimintahäiri iriö? perinnöllisyys? sensorisen integraation häirih iriö? hidas maturaatio? kromosomipoikkeama?

19 Dysfasia vaihtelee lieväst stä vaikeaan 0, %, 1980-l. 0,5 % - 3 % ja 1997 USA:ssa jopa 7 %!!! poikia 3:1 nuoremmilla globaalimmat vaikeudet jako alatyyppeihin: 1. ekspressiivinen dysfasia eli tuottamisen vaikeus 2. reseptiivinen d. eli vastaanottamisen vaikeus; molempia ongelmia

20 Lievän dysfasian piirteitä puheessa ensi sanat ja lauseet viivästyneet sanat perusmuodossa usein pelkkiä alku- tai lopputavuja omia sanahahmoja nimeämisvaikeutta misvaikeutta äännevirheisyytt nnevirheisyyttä (epäsystemaattista)

21 Lievän dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä puutteita kielellisissä peruskäsitteiss sitteissä kuullun hahmottamisen ja erottelun vaikeutta kuulomuistin vaikeutta jäävät t helposti ympärist ristöltä huomaamatta, mutta jatkuessaan vaikeuttavat kielellistä kehitystä

22 Lievän dysfasian kuntoutuksesta puheterapia vanhemmilta normaalia enemmän huolenpitoa ja kuntoutustoimenpiteitä (hoitotuki) päivähoidon ryhmäss ssä hyvä kielellinen malli kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus

23 Keskivaikean dysfasian piirteitä: ensi sanat ja lauseet selvästi sti viivästyneet kielen kehitys ei noudata normaalin kielen kehityksen piirteitä vaikeuksia selviytyä arkipäiv ivän n tilanteissa etenkin kodin ulkopuolella

24 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheessa sanoja vähän v n tai ei ollenkaan omia ja vääv ääristyneitä sanoja äännevirheet sananlöyt ytämisen vaikeus, kiertoilmaukset sähkösanomatyyli tai kieliopillisten muotojen virheellinen käyttk yttö joskus runsasta puhetta, mutta rönsyilyr nsyilyä, juuttumista, poikkeava puheintonaatio, puutteellinen kielenkäytt yttötaitotaito

25 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä auditiiviset vaikeudet, myös reagoimattomuus muistin vaikeudet: lyhyt- ja pitkäaikainen kielellisten peruskäsitteiden sitteiden puuttuminen kielellinen pääp äättelyvaikeus ja hitaus kielioppivaikeudet

26 Keskivaikean dysfasian kuntoutuksesta puheterapia, myös AAC-keinot muut terapiat: musiikki, toiminta jne. kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus vanhempien erityinen kasvatus ja huolenpito (korotettu hoitotuki) viittomakielen opetus lapselle, perheelle ja päiväkotiin päiväkodin lapsiryhmä harkittu perheneuvola ym. tukipalvelut

27 augmentative and alternative communication AAC = augmentative = puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tuo ilmaisukeinon niille, joilla ei ole toimivaa puheilmaisua sosiaalinen kanssakäyminen mahdollistuu/lisää ääntyy helpottaa puhumisen painetta rytmittää puheyritystä lisää ymmärrett rrettävyyttä edistää puheen ja kielen kehittymistä,, sisäinen inen puhe, ajattelu monikanavainen oppiminen mahdollistuu

28 AAC-keinot 1) Ei Ei-avusteiset keinot - ele- ja viittomakommunikaatio: tukiviittomat ja viitottu puhe - puhetulkkaus 2) Avusteiset keinot - graafinen kommunikaatio: kuvat, bliss,, PCS, Sig, kirjoitus - esinekommunikaatio:premack,, esineet (3) Kommunikoinnin apuvälineet)

29 Vaikea dysfasia liittyy usein johonkin muuhun kehityshäiri iriöön selvästi sti viivästynyt ja häiriintynyt h kielen kehitys ja huomattavat ymmärt rtämisen vaikeudet huomattavia lisävaikeuksia esim. motoriikassa ja käyttäytymisessä vaatii hoitoa ja monenlaista kuntoutusta vaikeavammaisen erityishoitotuki

30 Dysfasian luokittelua Rapin & Allen 1996; Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen 2001 Ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalinen dyspraksia = puheliikkeiden ohjailun vaikeus Motorinen ongelma Puhe niukkaa, vaikeaa monia fonologisia virheitä 2) Fonologisen (ää( äännejärjestelmän) ohjelmoinnin häirih iriö sanahahmot muuttuvat puhe epäselv selvää,, mutta vaivatonta

31 Ymmärt rtämisen ja ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalis-auditiivinen auditiivinen agnosia = puheen tunnistamisvaikeus sanakuurous Lapsen vaikea hahmottaa sanoja kuulemastaan puheesta vaikuttaa kielen kehitykseen suuresti ymmärt rtäminen ja tuottaminen erittäin in vaikeita korvaavat kommunikaatiokeinot 2) Fonologis-syntaktinen syntaktinen häirih iriö yleisin puhe niukkaa ja lyhentynyttä rauniosanoja ielioppivirheitä kouluiäss ssäkin puhe voi olla sähks hkösanomatyylistä ymmärt rtäminen tuottoa parempaa

32 Korkeamman kielellisen prosessoinnin häirih iriöt 1) Leksikaalis-verbaalinen häirih iriö = sanaston hallinnan vaikeus puhe ymmärrett rrettävääää mutta niukkaa, sanojen hakemista heikko sanavarasto -> > ymmärt rtämisvaikeudet 2) Semanttis-pragmaattinen häirih iriö = merkitysten ja kielen käytk ytön n vaikeus puhe runsasta, mutta sisäll llöllisesti llisesti poikkeavaa voi olla muodollisesti huoliteltua, mutta lapsi ei ymmärr rrä puhettaan itsekää ään ekolaliaa eli kaikupuhetta, lainauksia, aiheesta harhautumista

33 Häiriöitä ilmenee monilla alueilla kielen kehitys hidas, epätasainen ja poikkeava lingvistinen itsekorjaus puuttuu kielen ymmärt rtäminen artikulaatio: puuttuu, korvautuu, vääv ääristyy, vaihtelee kielioppi: lauseenmuodostus, taivutus, sähkösanomakielisanasto, nimeäminen minen sanasto, nimeäminen minen kielen käyttk yttö sujuvuus dyspraksia

34 Liitänn nnäisoireita Vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa muistissa matematiikassa motoriikassa tarkkaavaisuudessa

35 Mistä ymmärt rtämisvaikeuden voi huomata? Lapsi vastaa vääv äärin tai epätäsm smällisesti tehtyyn kysymykseen ei osaa noudattaa annettua ohjetta etsii ympärilt riltään n vihjeitä,, mitä hänen odotetaan tekevän vastaa tai toimii viiveellä - hidas lapsi voi olla ymmärt rtämisvaikeuksinen lapsi toistaa kuulemansa on keskittymätön, levoton, häiritsevh iritsevä.. Ymmärt rtäminen on vaativaa ja voimia kuluttavaa. (Paul ym Van der Lel Dewart 1986).

36 Kielen kehityksen tukeminen tulisi tapahtua lapsen arjessa osana lapsen luontaista oppimista ja kehitystä. mallintaminen kannustaminen ja rohkaiseminen vuorovaikutukseen nimetää ään n asioita ja tunteita ja toistetaan ja laajennetaan lapsen ilmaisua ja tehdää ään tarkentavia kysymyksiä.

37 Yleisiä ohjeita puhumiseen Puhu sopivan hitaasti älä venytä Painota avainsanoja erityisesti uudessa asiassa. Käytä selventävi viä kuvia, ilmeitä ja eleitä. Käytä lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita Anna ohjeet loogisessa järjestyksessj rjestyksessä. Käytä järjestystä helpottavia sanoja kuten ensin, sitten tai lopuksi. Toistamisen sijasta kertaa ohjeet käyttk yttäen toisia sanoja ja lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita. Kertaa aikaisemmin opittua.

38 Käytännön n vinkkejä ymmärt rtämisvaikeuksiin STRUKTUROI kuvin, tekstein ja sanoin aikaa, paikkaa, tehtävää ää..!!! Tarkista onko lapsi ymmärt rtänyt asian; tee kysymyksiä tai pyydä lasta kertomaan pääp ääkohdat asiasta Rohkaise lasta kysymää ään n epäselvi selviä asioita Tee siirtymät t asiasta toiseen selvästi sti ( nyt( olemme käsitelleet. k. ja siirrymme Pidä tarvittaessa taukoja. Älä näytä turhautumistasi lapsen ymmärt rtäessä asioita vääv äärin. Anna lapsen tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Älä puhu kun lapsi esim. kirjoittaa Pyydä kaveria tekemää ään n muistiinpanoja lapsen puolesta. Nauhoita lapselle tunteja. Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

39 Kielioppi, morfologia sanojen loput monikot vertailut adverbit sti konjunktiot, prepositiot possessiivit etuliitteet johdannaiset

40 Kielioppi, syntaksi yksinkertaistettu epäloogisuus virheelliset rakenteet: esim. sanajärjestys, aikamuodot lyhyet lauseet sanojen ja rakenteiden puuttuminen eivät t tunnista virheitä

41 Sanasto rajoittunut vaikeus oppia uusia sanoja korvaaminen (tuoli pöytä) funktionaalinen (istua tuoli) yleistäminen (tuoli - huonekalut) jargon (papim( tuoli) täytesanat uh, ää,, tuota toistot, tauot kuvainnollinen kieli erityisen vaikeaa nimeäminen! minen!

42 Nimeämisvaikeus misvaikeus - erityinen vaikeus palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä pronominipuhetta toistuvia fraaseja ei todellakaan lauseiden aloitukseen liittyviä täytesanoja: ja..ja..sitten.. rajoittuneita ja epätarkkoja verbejä: poika menee kivelle ja sit se menee suksilla po. hyppää ja hiihtää ää. ääntelee, laulaa, ilmehtii tai elehtii vastaa viiveellä kiertoilmauksia: se mistä otetaan hunajaa po. mehiläispes ispesä sanakorvautumia,, jotka muistuttavat aiottua sanaa merkitykseltää ään: harja po. kampa, äänneasultaan tai visuaalisesti yläkäsitteit sitteitä sanakorvautumina Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

43 Käytännön n vinkkejä nimeämisen misen harjoittelemiseen tarkkuus ja nopeus: automatisoituminen: luvut, värit, v muodot sanastoharjoitukset eli semanttiset harjoitukset: luokittelut, vastakohdat, synonyymeja tai tietyn käsiteluokan sanoja, lauseen täydennysvaihtoehtoja. t kielellisen tietoisuuden harjoitukset eli fonologiset harjoitukset: riimitys ja tavutustehtävät t sekä alkuää äänteen erottelu. kuvailevan puheen harjoitukset ja pelit, esimerkiksi Junior Alias ja Neropatti. vihjeharjoitukset: vihjeitä liittyen sijaintiin, luokitteluun tai toimintaan, alkutavun antaminen. visuaalisten mielikuvien käyttk yttöä ja tukisanojen käyttk yttöä.

44 Pragmatiikan ongelmat ei huomioi kuulijaa, tilannetta, ympärist ristöä, aikaa ei osaa vuorottelua keskustelussa kohteliaat muodot puuttuvat ei tee selventävi viä kysymyksiä -> > sosiaaliset ongelmat

45 Milloin tutkimuksiin? laajat fonologiset ongelmat puheen sujumattomuus: toistot, tauot poikkeava kielen rakenne heikko sanavarasto epätarkoituksenmukaiset vastaukset heikko aiheessa pysyminen vaatii toistoa, ei ymmärr rrä

46 Koulutie kielellinen vaikeus näkyy n koulussa lähes l kaikessa erityisopetus, erityisopetussiirto, hojks koulunkäyntiavustaja evy luokat, dysfasialuokat 11-vuotinen oppivelvollisuus erityiskoulut esim. Haukkaranta Jkl CID- ja KPL- menetelmät t lukemaan opetuksessa eri tuntijako, vapautus kielistä? arviointi?

47 Pidennetty oppivelvollisuus jos perusopetuksen tavoitteita ei ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksäss ssä vuodessa lapsen sairauden tai vamman vuoksi vaikeasti vammaiset tai viivästyneet lapset oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin, kestää 11 v Kaikilla pääp äättyy oppivelvollisuus sen vuoden kevää äällä,, jolloin he täyttt yttävät t 17 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla oppilaalla on oikeus esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista eli viisivuotiaana.

48 Erityisopetuspää äätös jos oppilaalle ei voida muutoin antaa opetusta: yleinen ops ensisijainen vaihtoehto muut tukitoimet kokeiltava: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki vanhemmat mukana prosessissa tiiviisti hallinnollinen pääp äätös järjestelyt/*oppimäärien yksilöllist llistäminen HOJKS

49 HOJKS = henkilökohtainen kohtainen opetuksen järjestj rjestämistä koskeva suunnitelma määrittää,, miten oppimista on yksilöllistetty llistetty verrattuna yleiseen opsiin tehtävä erityisopetukseen otetulle/siirretylle korotettu valtionapu tuntijako 1) oppimää äärän n yksilöllist llistäminen ja/tai opetusjärjestelyjen yksilöllist llistäminen 2) opetusj

50 Mitä voi tehdä koulussa?? onnistumisen kokemuksia omatoimisuutta kaikki, mitä luokassa päivittp ivittäin in tehdää ään, tähtää lapsen kielen kehittämiseen strukturointi eli asian järjestj rjestäminen sanoin ja kuvin monikanavaisuus

51 Valmiuksien kehittämist mistä motivaatio ja itsetunto impulsiivisuuden hallinta havaitseminen spatiaalisuus motoriset taidot kielelliset taidot

52 Kielelliset valmiudet Sisäinen inen kieli Vastaanottava kieli: kuunteleminen Ilmaiseva kieli: ääntelyst ntelystä sanoihin ja lauseisiin, vaihtoehtokommunikaatio, kertominen, rikas kommunikaatio lukeminen ja kirjoittaminen vieraat kielet?

53 Lähteitä Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, M. (toim.) Sanat sekaisin? Juva: WSOY. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T.(toim.)..) Ymmärsink rsinkö oikein? Juva: PS-kustannus kustannus. Haynes,, W., Moran, M & Pindzola,, R Communication Disorders in the Classroom.. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury,, Massachusetts: Jones and Bartlett. Honka, S., Norvapalo,, P. & Väinolä,, V. Koritehtävät t 3. Haukkarannan koulu. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen Makkonen,, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. Moilanen, K Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R Joko se puhuu? Juva: WSOY.

54 Äiti mitä tarkoittaa tänäät ään, yläpuolella, huomenna? Nämä asiat minulle suomenna. On tämät joskus vaikeaa, kun ei sanat mene tajuntaan. Ei voi kuin ihmetellä! Voi Erkki olen välillv lillä oikea elävä kysymysmerkki! Olen Panu 7-vuotias 7 ja diagnoosini on dysfasia. (teksti Dysfasialiitto,, kuva Tiina Saarenketo)

55

56

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Kielelliset oppimisvaikeudet

Kielelliset oppimisvaikeudet ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Nuoret mediatoimijoina

Nuoret mediatoimijoina Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys Sisällys 1 Johdatus pragmatiikan peruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin Soile Loukusa, Leila Paavola ja Matti Leiwo... 11 1.1 Pragmaattisen tutkimuskentän historiaa ja määrittelyä...11 1.2

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Kommunikaation tukeminen

Kommunikaation tukeminen Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20 Materiaalivinkkejä kuulovikaisen lapsen arkeen ja kuntoutukseen Koonneet puheterapeutit Satu Rimmanen (TYKS) ja Hannele Hyvärinen (Satakieliohjelma) 1/2011 Päivitetty 1/2013 (ei hinnat) / HH Kuuntelutaidot

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat: Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Evantia 360 Teen Start -taulusto Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot