ERIP020 Kommunikaation haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERIP020 Kommunikaation haasteet"

Transkriptio

1 ERIP020 Kommunikaation haasteet Kevät t 2010 Tiina Pilbacka-Rönk nkä Helena Sume

2 Kurssin tavoite on tutustua kommunikaation haasteisiin eli puheen, kielen ja kuulon vaikeuksiin, niiden ilmenemiseen ja taustatekijöihin. ihin. Lisäksi perehdytää ään n alan keskeisimpiin käsitteisiin ja hiukan kuntoutukseenkin. Kurssi sisält ltää 20 t käytk ytännönläheistä luentoa ja 115 t itsenäist istä työskentely skentelyä.

3 Kurssin sisält ltö: Kielen normaali, viivästynyt ja poikkeava kehittyminen ja tuottaminen Kommunikaatiohäiri iriöt Puheen, kuulon ja kielen tuottamisen anatomiaa ja fysiologiaa Kommunikaation haasteisiin liittyvää käsitteistöä Äänih nihäiriöt Änkytys Kuulovammat Poikkeava kielen kehitys eli dysfasia Kielen osa-alueiden alueiden kuntouttaminen

4 Suoritus luentotentti: viimeisen luentokerran lopuksi kirjatentti viimeisen luentokerran lopuksi 2 h oppimistehtävä: : huhtikuun 2010 loppuun mennessä Helena Sumelle

5 Oppimistehtävä:Tee a tai b a) Mene seuraamaan 4 X 45 min - Puheopetusta, puheterapeutin työtä, kielivaikeuksisten lasten opetusta tai vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttk yttöä. Raportoi näkemn kemäsi ja kuulemasi ja peilaa sitä teoriaan. b) Valmista materiaali johonkin kielen kuntoutuksen osa- alueeseen ja perustele työsi teorialla. - Voit tehdä tehtävän n myös s pareittain tai pienissä ryhmissä.. Toimita/toimittakaa tehtävä Helena Sumelle huhtikuun -10 loppuun mennessä.

6 Kirjallisuus 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. A (toim.) Kommunikoinnin häirih iriöt: : syitä,, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.. (277 s.) 2) MÄÄM ÄÄTTÄ,, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) Lapsi kuulolla.. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille.jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (150 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS: 3) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiäss ssä. Jyväskyl skylä:ps-kustannus.. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) Ymmärsink rsinkö oikein? Kielelliset K vaikeudet nuoruusiäss ssä. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (400 s.)

7 Kommunikaation häirih iriöt ASHA = American Speech and Hearing Association Puheen häirih iriöt artikulaatio ääni puheen sujuvuus Kielen häirih iriöt puhuttu kieli esim. dysfasia tai afasia kirjoitettu kieli esim. lukivaikeus Kuulon häirih iriöt

8 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset iset ilmaisut 3. Kaksijäseniset seniset ilmaisut 4. Myöhempi syntaksin (lauseopin) kehitys lauseet pitenevät t nopeasti verbien ja nominien taivutus rinnasteiset ja alisteiset lauseet 6-v v valmis

9 5. Sanaston kehitys 6. Äännej nnejärjestelmän n kehitys universaali sidoksissa fyysiseen kehitykseen 7. Pragmaattinen kehitys 8. Kouluikäisen isen kieli morfologian, syntaktin ja äänteiden kehitys valmis lähenee aikuisen puhetta. valmius kirjoitettuun kieleen.

10 Kielen osa-alueet alueet Fonologia Semantiikka Morfologia Syntaksi Pragmatiikka

11 Aivojen toiminnalliset alueet

12 Kielen häirih iriö = kyvyttömyys tai vaikeus vastaanottaa ja/tai tuottaa puhuttua kieltä yhtä hyvin ikätoverit Kielen omaksumisen edellytykset Biologiset edellytykset Kognitiiviset edellytykset Muistin edellytykset Sosiaaliset edellytykset Myös s kielen käyttk yttötehtävät t opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

13 Kommunikoinnin häirih iriöt t : Tuula Pulli: viivästynyt/ poikkeava/traumaattinen Kuuleminen Ymmärt rtäminen Puhemotoriikka MUOTO Puhe artikulaatio puheen sujuvuus dyspraksia ääni Fonologiset häiriöt SISÄLT LTÖ Kieli dysfasia afasia lukivaikeus Pragmaattiset häiriöt KÄYTTÖ Dialogisuus Vuorovaikutus ekolalia semanttis-pragm pragm. dysfasia autismin kirjo

14 Tärkeä kieli itseilmaisun väline: v tarpeet, tunteet, mielipiteet ajattelun välinev oppimisen ja opiskelun välinev toiminnan ohjauksen välinev väline, jonka avulla pidetää ään n yhteyttä toiseen ihmiseen

15 Kielen häirih iriöitä aiheuttavat Kuulovamma Kehitysvamma Lapsuuden afasia Spesifinen kielenhäiri iriö eli dysfasia Tarkkaavaisuushäiri iriö Emotionaaliset tekijät Autismi Funktionaaliset tekijät sairaus stimulaation puute eri kulttuuri, kieli

16 Dysfasia? Vkk? Dysleksia? Viivästynyt vai/ja poikkeava Viivästyneess styneessä kielen kehityksessä kieli kehittyy normaalisti, mutta hitaammin Poikkeavassa kielenkehityksessä kieli on viivästymisen lisäksi poikkeavaa rakenteeltaan. Dysleksia vaikeus vain luku- ja /tai kirjoitustaidossa mutta ei arkipuheessa ja ymmärt rtämisessä

17 Dysfasia Cantwell: Kun ei-kielelliset tekijät t (älykkyys,( kuulo, emotionaaliset tekijät ) ) eivät t selitä kielen häirih iriötä Cantwell Kielen kehityksen erityisvaikeus Spesifi kielenhäiri iriö = Spesific Language Impairment Kehityksellinen kielenhäiri iriö = Developmental Language Disorder puheen ja kielen kehityksen häirih iriö kielihäiri iriö lapsiafasia vanha termi

18 Syyt epäselvi selviä: keskushermoston rakenne? neurologinen toimintahäiri iriö? perinnöllisyys? sensorisen integraation häirih iriö? hidas maturaatio? kromosomipoikkeama?

19 Dysfasia vaihtelee lieväst stä vaikeaan 0, %, 1980-l. 0,5 % - 3 % ja 1997 USA:ssa jopa 7 %!!! poikia 3:1 nuoremmilla globaalimmat vaikeudet jako alatyyppeihin: 1. ekspressiivinen dysfasia eli tuottamisen vaikeus 2. reseptiivinen d. eli vastaanottamisen vaikeus; molempia ongelmia

20 Lievän dysfasian piirteitä puheessa ensi sanat ja lauseet viivästyneet sanat perusmuodossa usein pelkkiä alku- tai lopputavuja omia sanahahmoja nimeämisvaikeutta misvaikeutta äännevirheisyytt nnevirheisyyttä (epäsystemaattista)

21 Lievän dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä puutteita kielellisissä peruskäsitteiss sitteissä kuullun hahmottamisen ja erottelun vaikeutta kuulomuistin vaikeutta jäävät t helposti ympärist ristöltä huomaamatta, mutta jatkuessaan vaikeuttavat kielellistä kehitystä

22 Lievän dysfasian kuntoutuksesta puheterapia vanhemmilta normaalia enemmän huolenpitoa ja kuntoutustoimenpiteitä (hoitotuki) päivähoidon ryhmäss ssä hyvä kielellinen malli kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus

23 Keskivaikean dysfasian piirteitä: ensi sanat ja lauseet selvästi sti viivästyneet kielen kehitys ei noudata normaalin kielen kehityksen piirteitä vaikeuksia selviytyä arkipäiv ivän n tilanteissa etenkin kodin ulkopuolella

24 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheessa sanoja vähän v n tai ei ollenkaan omia ja vääv ääristyneitä sanoja äännevirheet sananlöyt ytämisen vaikeus, kiertoilmaukset sähkösanomatyyli tai kieliopillisten muotojen virheellinen käyttk yttö joskus runsasta puhetta, mutta rönsyilyr nsyilyä, juuttumista, poikkeava puheintonaatio, puutteellinen kielenkäytt yttötaitotaito

25 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä auditiiviset vaikeudet, myös reagoimattomuus muistin vaikeudet: lyhyt- ja pitkäaikainen kielellisten peruskäsitteiden sitteiden puuttuminen kielellinen pääp äättelyvaikeus ja hitaus kielioppivaikeudet

26 Keskivaikean dysfasian kuntoutuksesta puheterapia, myös AAC-keinot muut terapiat: musiikki, toiminta jne. kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus vanhempien erityinen kasvatus ja huolenpito (korotettu hoitotuki) viittomakielen opetus lapselle, perheelle ja päiväkotiin päiväkodin lapsiryhmä harkittu perheneuvola ym. tukipalvelut

27 augmentative and alternative communication AAC = augmentative = puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tuo ilmaisukeinon niille, joilla ei ole toimivaa puheilmaisua sosiaalinen kanssakäyminen mahdollistuu/lisää ääntyy helpottaa puhumisen painetta rytmittää puheyritystä lisää ymmärrett rrettävyyttä edistää puheen ja kielen kehittymistä,, sisäinen inen puhe, ajattelu monikanavainen oppiminen mahdollistuu

28 AAC-keinot 1) Ei Ei-avusteiset keinot - ele- ja viittomakommunikaatio: tukiviittomat ja viitottu puhe - puhetulkkaus 2) Avusteiset keinot - graafinen kommunikaatio: kuvat, bliss,, PCS, Sig, kirjoitus - esinekommunikaatio:premack,, esineet (3) Kommunikoinnin apuvälineet)

29 Vaikea dysfasia liittyy usein johonkin muuhun kehityshäiri iriöön selvästi sti viivästynyt ja häiriintynyt h kielen kehitys ja huomattavat ymmärt rtämisen vaikeudet huomattavia lisävaikeuksia esim. motoriikassa ja käyttäytymisessä vaatii hoitoa ja monenlaista kuntoutusta vaikeavammaisen erityishoitotuki

30 Dysfasian luokittelua Rapin & Allen 1996; Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen 2001 Ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalinen dyspraksia = puheliikkeiden ohjailun vaikeus Motorinen ongelma Puhe niukkaa, vaikeaa monia fonologisia virheitä 2) Fonologisen (ää( äännejärjestelmän) ohjelmoinnin häirih iriö sanahahmot muuttuvat puhe epäselv selvää,, mutta vaivatonta

31 Ymmärt rtämisen ja ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalis-auditiivinen auditiivinen agnosia = puheen tunnistamisvaikeus sanakuurous Lapsen vaikea hahmottaa sanoja kuulemastaan puheesta vaikuttaa kielen kehitykseen suuresti ymmärt rtäminen ja tuottaminen erittäin in vaikeita korvaavat kommunikaatiokeinot 2) Fonologis-syntaktinen syntaktinen häirih iriö yleisin puhe niukkaa ja lyhentynyttä rauniosanoja ielioppivirheitä kouluiäss ssäkin puhe voi olla sähks hkösanomatyylistä ymmärt rtäminen tuottoa parempaa

32 Korkeamman kielellisen prosessoinnin häirih iriöt 1) Leksikaalis-verbaalinen häirih iriö = sanaston hallinnan vaikeus puhe ymmärrett rrettävääää mutta niukkaa, sanojen hakemista heikko sanavarasto -> > ymmärt rtämisvaikeudet 2) Semanttis-pragmaattinen häirih iriö = merkitysten ja kielen käytk ytön n vaikeus puhe runsasta, mutta sisäll llöllisesti llisesti poikkeavaa voi olla muodollisesti huoliteltua, mutta lapsi ei ymmärr rrä puhettaan itsekää ään ekolaliaa eli kaikupuhetta, lainauksia, aiheesta harhautumista

33 Häiriöitä ilmenee monilla alueilla kielen kehitys hidas, epätasainen ja poikkeava lingvistinen itsekorjaus puuttuu kielen ymmärt rtäminen artikulaatio: puuttuu, korvautuu, vääv ääristyy, vaihtelee kielioppi: lauseenmuodostus, taivutus, sähkösanomakielisanasto, nimeäminen minen sanasto, nimeäminen minen kielen käyttk yttö sujuvuus dyspraksia

34 Liitänn nnäisoireita Vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa muistissa matematiikassa motoriikassa tarkkaavaisuudessa

35 Mistä ymmärt rtämisvaikeuden voi huomata? Lapsi vastaa vääv äärin tai epätäsm smällisesti tehtyyn kysymykseen ei osaa noudattaa annettua ohjetta etsii ympärilt riltään n vihjeitä,, mitä hänen odotetaan tekevän vastaa tai toimii viiveellä - hidas lapsi voi olla ymmärt rtämisvaikeuksinen lapsi toistaa kuulemansa on keskittymätön, levoton, häiritsevh iritsevä.. Ymmärt rtäminen on vaativaa ja voimia kuluttavaa. (Paul ym Van der Lel Dewart 1986).

36 Kielen kehityksen tukeminen tulisi tapahtua lapsen arjessa osana lapsen luontaista oppimista ja kehitystä. mallintaminen kannustaminen ja rohkaiseminen vuorovaikutukseen nimetää ään n asioita ja tunteita ja toistetaan ja laajennetaan lapsen ilmaisua ja tehdää ään tarkentavia kysymyksiä.

37 Yleisiä ohjeita puhumiseen Puhu sopivan hitaasti älä venytä Painota avainsanoja erityisesti uudessa asiassa. Käytä selventävi viä kuvia, ilmeitä ja eleitä. Käytä lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita Anna ohjeet loogisessa järjestyksessj rjestyksessä. Käytä järjestystä helpottavia sanoja kuten ensin, sitten tai lopuksi. Toistamisen sijasta kertaa ohjeet käyttk yttäen toisia sanoja ja lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita. Kertaa aikaisemmin opittua.

38 Käytännön n vinkkejä ymmärt rtämisvaikeuksiin STRUKTUROI kuvin, tekstein ja sanoin aikaa, paikkaa, tehtävää ää..!!! Tarkista onko lapsi ymmärt rtänyt asian; tee kysymyksiä tai pyydä lasta kertomaan pääp ääkohdat asiasta Rohkaise lasta kysymää ään n epäselvi selviä asioita Tee siirtymät t asiasta toiseen selvästi sti ( nyt( olemme käsitelleet. k. ja siirrymme Pidä tarvittaessa taukoja. Älä näytä turhautumistasi lapsen ymmärt rtäessä asioita vääv äärin. Anna lapsen tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Älä puhu kun lapsi esim. kirjoittaa Pyydä kaveria tekemää ään n muistiinpanoja lapsen puolesta. Nauhoita lapselle tunteja. Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

39 Kielioppi, morfologia sanojen loput monikot vertailut adverbit sti konjunktiot, prepositiot possessiivit etuliitteet johdannaiset

40 Kielioppi, syntaksi yksinkertaistettu epäloogisuus virheelliset rakenteet: esim. sanajärjestys, aikamuodot lyhyet lauseet sanojen ja rakenteiden puuttuminen eivät t tunnista virheitä

41 Sanasto rajoittunut vaikeus oppia uusia sanoja korvaaminen (tuoli pöytä) funktionaalinen (istua tuoli) yleistäminen (tuoli - huonekalut) jargon (papim( tuoli) täytesanat uh, ää,, tuota toistot, tauot kuvainnollinen kieli erityisen vaikeaa nimeäminen! minen!

42 Nimeämisvaikeus misvaikeus - erityinen vaikeus palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä pronominipuhetta toistuvia fraaseja ei todellakaan lauseiden aloitukseen liittyviä täytesanoja: ja..ja..sitten.. rajoittuneita ja epätarkkoja verbejä: poika menee kivelle ja sit se menee suksilla po. hyppää ja hiihtää ää. ääntelee, laulaa, ilmehtii tai elehtii vastaa viiveellä kiertoilmauksia: se mistä otetaan hunajaa po. mehiläispes ispesä sanakorvautumia,, jotka muistuttavat aiottua sanaa merkitykseltää ään: harja po. kampa, äänneasultaan tai visuaalisesti yläkäsitteit sitteitä sanakorvautumina Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

43 Käytännön n vinkkejä nimeämisen misen harjoittelemiseen tarkkuus ja nopeus: automatisoituminen: luvut, värit, v muodot sanastoharjoitukset eli semanttiset harjoitukset: luokittelut, vastakohdat, synonyymeja tai tietyn käsiteluokan sanoja, lauseen täydennysvaihtoehtoja. t kielellisen tietoisuuden harjoitukset eli fonologiset harjoitukset: riimitys ja tavutustehtävät t sekä alkuää äänteen erottelu. kuvailevan puheen harjoitukset ja pelit, esimerkiksi Junior Alias ja Neropatti. vihjeharjoitukset: vihjeitä liittyen sijaintiin, luokitteluun tai toimintaan, alkutavun antaminen. visuaalisten mielikuvien käyttk yttöä ja tukisanojen käyttk yttöä.

44 Pragmatiikan ongelmat ei huomioi kuulijaa, tilannetta, ympärist ristöä, aikaa ei osaa vuorottelua keskustelussa kohteliaat muodot puuttuvat ei tee selventävi viä kysymyksiä -> > sosiaaliset ongelmat

45 Milloin tutkimuksiin? laajat fonologiset ongelmat puheen sujumattomuus: toistot, tauot poikkeava kielen rakenne heikko sanavarasto epätarkoituksenmukaiset vastaukset heikko aiheessa pysyminen vaatii toistoa, ei ymmärr rrä

46 Koulutie kielellinen vaikeus näkyy n koulussa lähes l kaikessa erityisopetus, erityisopetussiirto, hojks koulunkäyntiavustaja evy luokat, dysfasialuokat 11-vuotinen oppivelvollisuus erityiskoulut esim. Haukkaranta Jkl CID- ja KPL- menetelmät t lukemaan opetuksessa eri tuntijako, vapautus kielistä? arviointi?

47 Pidennetty oppivelvollisuus jos perusopetuksen tavoitteita ei ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksäss ssä vuodessa lapsen sairauden tai vamman vuoksi vaikeasti vammaiset tai viivästyneet lapset oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin, kestää 11 v Kaikilla pääp äättyy oppivelvollisuus sen vuoden kevää äällä,, jolloin he täyttt yttävät t 17 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla oppilaalla on oikeus esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista eli viisivuotiaana.

48 Erityisopetuspää äätös jos oppilaalle ei voida muutoin antaa opetusta: yleinen ops ensisijainen vaihtoehto muut tukitoimet kokeiltava: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki vanhemmat mukana prosessissa tiiviisti hallinnollinen pääp äätös järjestelyt/*oppimäärien yksilöllist llistäminen HOJKS

49 HOJKS = henkilökohtainen kohtainen opetuksen järjestj rjestämistä koskeva suunnitelma määrittää,, miten oppimista on yksilöllistetty llistetty verrattuna yleiseen opsiin tehtävä erityisopetukseen otetulle/siirretylle korotettu valtionapu tuntijako 1) oppimää äärän n yksilöllist llistäminen ja/tai opetusjärjestelyjen yksilöllist llistäminen 2) opetusj

50 Mitä voi tehdä koulussa?? onnistumisen kokemuksia omatoimisuutta kaikki, mitä luokassa päivittp ivittäin in tehdää ään, tähtää lapsen kielen kehittämiseen strukturointi eli asian järjestj rjestäminen sanoin ja kuvin monikanavaisuus

51 Valmiuksien kehittämist mistä motivaatio ja itsetunto impulsiivisuuden hallinta havaitseminen spatiaalisuus motoriset taidot kielelliset taidot

52 Kielelliset valmiudet Sisäinen inen kieli Vastaanottava kieli: kuunteleminen Ilmaiseva kieli: ääntelyst ntelystä sanoihin ja lauseisiin, vaihtoehtokommunikaatio, kertominen, rikas kommunikaatio lukeminen ja kirjoittaminen vieraat kielet?

53 Lähteitä Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, M. (toim.) Sanat sekaisin? Juva: WSOY. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T.(toim.)..) Ymmärsink rsinkö oikein? Juva: PS-kustannus kustannus. Haynes,, W., Moran, M & Pindzola,, R Communication Disorders in the Classroom.. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury,, Massachusetts: Jones and Bartlett. Honka, S., Norvapalo,, P. & Väinolä,, V. Koritehtävät t 3. Haukkarannan koulu. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen Makkonen,, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. Moilanen, K Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R Joko se puhuu? Juva: WSOY.

54 Äiti mitä tarkoittaa tänäät ään, yläpuolella, huomenna? Nämä asiat minulle suomenna. On tämät joskus vaikeaa, kun ei sanat mene tajuntaan. Ei voi kuin ihmetellä! Voi Erkki olen välillv lillä oikea elävä kysymysmerkki! Olen Panu 7-vuotias 7 ja diagnoosini on dysfasia. (teksti Dysfasialiitto,, kuva Tiina Saarenketo)

55

56

Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017

Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017 Maahanmuuttajien kielen tukeminen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Kevät 2017 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994; Pilbacka-Rönkä) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Kielelliset oppimisvaikeudet

Kielelliset oppimisvaikeudet ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet Kielen osa-alueet Fonologia äänteet, äännejärjestelmä, äänneoppi Morfologia sanojen muodostaminen ja taivuttaminen, muoto-oppi Syntaksi lauserakenteet, lauseoppi Semantiikka Grammatiikka kielioppi sanojen

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen

Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen Esityksen sisällöstä Kehitysvammaisuus ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen haasteet Keinoja puheen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Evantia 360 Teen Start -taulusto Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia360 Junior Start Viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY Sisällys: 1. Yleisen tuen järjestäminen 2. Osa-aikainen erityisopetus 3. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä 4. HOJKS-päätös (Henkilökohtainen opetuksen

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä Lukivaikeus -selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä 1 Veijo Turpeinen Lukivaikeuden ilmeneminen Tyypillistä on vaikeudet lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Samalla esiintyy toistuvasti tietyntyyppisiä

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Irtokuva

Evantia 360 Junior Irtokuva Evantia 360 Junior Irtokuva Evantia 360 Junior Irtokuva -kommunikointikansio on suunniteltu lapsikäyttäjille. Irrotettavien kuvien ansiosta kansio soveltuu erityisen hyvin kommunikoinnissa alkuun pääsemiseen

Lisätiedot