ERIP020 Kommunikaation haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERIP020 Kommunikaation haasteet"

Transkriptio

1 ERIP020 Kommunikaation haasteet Kevät t 2010 Tiina Pilbacka-Rönk nkä Helena Sume

2 Kurssin tavoite on tutustua kommunikaation haasteisiin eli puheen, kielen ja kuulon vaikeuksiin, niiden ilmenemiseen ja taustatekijöihin. ihin. Lisäksi perehdytää ään n alan keskeisimpiin käsitteisiin ja hiukan kuntoutukseenkin. Kurssi sisält ltää 20 t käytk ytännönläheistä luentoa ja 115 t itsenäist istä työskentely skentelyä.

3 Kurssin sisält ltö: Kielen normaali, viivästynyt ja poikkeava kehittyminen ja tuottaminen Kommunikaatiohäiri iriöt Puheen, kuulon ja kielen tuottamisen anatomiaa ja fysiologiaa Kommunikaation haasteisiin liittyvää käsitteistöä Äänih nihäiriöt Änkytys Kuulovammat Poikkeava kielen kehitys eli dysfasia Kielen osa-alueiden alueiden kuntouttaminen

4 Suoritus luentotentti: viimeisen luentokerran lopuksi kirjatentti viimeisen luentokerran lopuksi 2 h oppimistehtävä: : huhtikuun 2010 loppuun mennessä Helena Sumelle

5 Oppimistehtävä:Tee a tai b a) Mene seuraamaan 4 X 45 min - Puheopetusta, puheterapeutin työtä, kielivaikeuksisten lasten opetusta tai vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttk yttöä. Raportoi näkemn kemäsi ja kuulemasi ja peilaa sitä teoriaan. b) Valmista materiaali johonkin kielen kuntoutuksen osa- alueeseen ja perustele työsi teorialla. - Voit tehdä tehtävän n myös s pareittain tai pienissä ryhmissä.. Toimita/toimittakaa tehtävä Helena Sumelle huhtikuun -10 loppuun mennessä.

6 Kirjallisuus 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. A (toim.) Kommunikoinnin häirih iriöt: : syitä,, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.. (277 s.) 2) MÄÄM ÄÄTTÄ,, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) Lapsi kuulolla.. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille.jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (150 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS: 3) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiäss ssä. Jyväskyl skylä:ps-kustannus.. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) Ymmärsink rsinkö oikein? Kielelliset K vaikeudet nuoruusiäss ssä. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (400 s.)

7 Kommunikaation häirih iriöt ASHA = American Speech and Hearing Association Puheen häirih iriöt artikulaatio ääni puheen sujuvuus Kielen häirih iriöt puhuttu kieli esim. dysfasia tai afasia kirjoitettu kieli esim. lukivaikeus Kuulon häirih iriöt

8 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset iset ilmaisut 3. Kaksijäseniset seniset ilmaisut 4. Myöhempi syntaksin (lauseopin) kehitys lauseet pitenevät t nopeasti verbien ja nominien taivutus rinnasteiset ja alisteiset lauseet 6-v v valmis

9 5. Sanaston kehitys 6. Äännej nnejärjestelmän n kehitys universaali sidoksissa fyysiseen kehitykseen 7. Pragmaattinen kehitys 8. Kouluikäisen isen kieli morfologian, syntaktin ja äänteiden kehitys valmis lähenee aikuisen puhetta. valmius kirjoitettuun kieleen.

10 Kielen osa-alueet alueet Fonologia Semantiikka Morfologia Syntaksi Pragmatiikka

11 Aivojen toiminnalliset alueet

12 Kielen häirih iriö = kyvyttömyys tai vaikeus vastaanottaa ja/tai tuottaa puhuttua kieltä yhtä hyvin ikätoverit Kielen omaksumisen edellytykset Biologiset edellytykset Kognitiiviset edellytykset Muistin edellytykset Sosiaaliset edellytykset Myös s kielen käyttk yttötehtävät t opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

13 Kommunikoinnin häirih iriöt t : Tuula Pulli: viivästynyt/ poikkeava/traumaattinen Kuuleminen Ymmärt rtäminen Puhemotoriikka MUOTO Puhe artikulaatio puheen sujuvuus dyspraksia ääni Fonologiset häiriöt SISÄLT LTÖ Kieli dysfasia afasia lukivaikeus Pragmaattiset häiriöt KÄYTTÖ Dialogisuus Vuorovaikutus ekolalia semanttis-pragm pragm. dysfasia autismin kirjo

14 Tärkeä kieli itseilmaisun väline: v tarpeet, tunteet, mielipiteet ajattelun välinev oppimisen ja opiskelun välinev toiminnan ohjauksen välinev väline, jonka avulla pidetää ään n yhteyttä toiseen ihmiseen

15 Kielen häirih iriöitä aiheuttavat Kuulovamma Kehitysvamma Lapsuuden afasia Spesifinen kielenhäiri iriö eli dysfasia Tarkkaavaisuushäiri iriö Emotionaaliset tekijät Autismi Funktionaaliset tekijät sairaus stimulaation puute eri kulttuuri, kieli

16 Dysfasia? Vkk? Dysleksia? Viivästynyt vai/ja poikkeava Viivästyneess styneessä kielen kehityksessä kieli kehittyy normaalisti, mutta hitaammin Poikkeavassa kielenkehityksessä kieli on viivästymisen lisäksi poikkeavaa rakenteeltaan. Dysleksia vaikeus vain luku- ja /tai kirjoitustaidossa mutta ei arkipuheessa ja ymmärt rtämisessä

17 Dysfasia Cantwell: Kun ei-kielelliset tekijät t (älykkyys,( kuulo, emotionaaliset tekijät ) ) eivät t selitä kielen häirih iriötä Cantwell Kielen kehityksen erityisvaikeus Spesifi kielenhäiri iriö = Spesific Language Impairment Kehityksellinen kielenhäiri iriö = Developmental Language Disorder puheen ja kielen kehityksen häirih iriö kielihäiri iriö lapsiafasia vanha termi

18 Syyt epäselvi selviä: keskushermoston rakenne? neurologinen toimintahäiri iriö? perinnöllisyys? sensorisen integraation häirih iriö? hidas maturaatio? kromosomipoikkeama?

19 Dysfasia vaihtelee lieväst stä vaikeaan 0, %, 1980-l. 0,5 % - 3 % ja 1997 USA:ssa jopa 7 %!!! poikia 3:1 nuoremmilla globaalimmat vaikeudet jako alatyyppeihin: 1. ekspressiivinen dysfasia eli tuottamisen vaikeus 2. reseptiivinen d. eli vastaanottamisen vaikeus; molempia ongelmia

20 Lievän dysfasian piirteitä puheessa ensi sanat ja lauseet viivästyneet sanat perusmuodossa usein pelkkiä alku- tai lopputavuja omia sanahahmoja nimeämisvaikeutta misvaikeutta äännevirheisyytt nnevirheisyyttä (epäsystemaattista)

21 Lievän dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä puutteita kielellisissä peruskäsitteiss sitteissä kuullun hahmottamisen ja erottelun vaikeutta kuulomuistin vaikeutta jäävät t helposti ympärist ristöltä huomaamatta, mutta jatkuessaan vaikeuttavat kielellistä kehitystä

22 Lievän dysfasian kuntoutuksesta puheterapia vanhemmilta normaalia enemmän huolenpitoa ja kuntoutustoimenpiteitä (hoitotuki) päivähoidon ryhmäss ssä hyvä kielellinen malli kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus

23 Keskivaikean dysfasian piirteitä: ensi sanat ja lauseet selvästi sti viivästyneet kielen kehitys ei noudata normaalin kielen kehityksen piirteitä vaikeuksia selviytyä arkipäiv ivän n tilanteissa etenkin kodin ulkopuolella

24 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheessa sanoja vähän v n tai ei ollenkaan omia ja vääv ääristyneitä sanoja äännevirheet sananlöyt ytämisen vaikeus, kiertoilmaukset sähkösanomatyyli tai kieliopillisten muotojen virheellinen käyttk yttö joskus runsasta puhetta, mutta rönsyilyr nsyilyä, juuttumista, poikkeava puheintonaatio, puutteellinen kielenkäytt yttötaitotaito

25 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä auditiiviset vaikeudet, myös reagoimattomuus muistin vaikeudet: lyhyt- ja pitkäaikainen kielellisten peruskäsitteiden sitteiden puuttuminen kielellinen pääp äättelyvaikeus ja hitaus kielioppivaikeudet

26 Keskivaikean dysfasian kuntoutuksesta puheterapia, myös AAC-keinot muut terapiat: musiikki, toiminta jne. kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus vanhempien erityinen kasvatus ja huolenpito (korotettu hoitotuki) viittomakielen opetus lapselle, perheelle ja päiväkotiin päiväkodin lapsiryhmä harkittu perheneuvola ym. tukipalvelut

27 augmentative and alternative communication AAC = augmentative = puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tuo ilmaisukeinon niille, joilla ei ole toimivaa puheilmaisua sosiaalinen kanssakäyminen mahdollistuu/lisää ääntyy helpottaa puhumisen painetta rytmittää puheyritystä lisää ymmärrett rrettävyyttä edistää puheen ja kielen kehittymistä,, sisäinen inen puhe, ajattelu monikanavainen oppiminen mahdollistuu

28 AAC-keinot 1) Ei Ei-avusteiset keinot - ele- ja viittomakommunikaatio: tukiviittomat ja viitottu puhe - puhetulkkaus 2) Avusteiset keinot - graafinen kommunikaatio: kuvat, bliss,, PCS, Sig, kirjoitus - esinekommunikaatio:premack,, esineet (3) Kommunikoinnin apuvälineet)

29 Vaikea dysfasia liittyy usein johonkin muuhun kehityshäiri iriöön selvästi sti viivästynyt ja häiriintynyt h kielen kehitys ja huomattavat ymmärt rtämisen vaikeudet huomattavia lisävaikeuksia esim. motoriikassa ja käyttäytymisessä vaatii hoitoa ja monenlaista kuntoutusta vaikeavammaisen erityishoitotuki

30 Dysfasian luokittelua Rapin & Allen 1996; Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen 2001 Ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalinen dyspraksia = puheliikkeiden ohjailun vaikeus Motorinen ongelma Puhe niukkaa, vaikeaa monia fonologisia virheitä 2) Fonologisen (ää( äännejärjestelmän) ohjelmoinnin häirih iriö sanahahmot muuttuvat puhe epäselv selvää,, mutta vaivatonta

31 Ymmärt rtämisen ja ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalis-auditiivinen auditiivinen agnosia = puheen tunnistamisvaikeus sanakuurous Lapsen vaikea hahmottaa sanoja kuulemastaan puheesta vaikuttaa kielen kehitykseen suuresti ymmärt rtäminen ja tuottaminen erittäin in vaikeita korvaavat kommunikaatiokeinot 2) Fonologis-syntaktinen syntaktinen häirih iriö yleisin puhe niukkaa ja lyhentynyttä rauniosanoja ielioppivirheitä kouluiäss ssäkin puhe voi olla sähks hkösanomatyylistä ymmärt rtäminen tuottoa parempaa

32 Korkeamman kielellisen prosessoinnin häirih iriöt 1) Leksikaalis-verbaalinen häirih iriö = sanaston hallinnan vaikeus puhe ymmärrett rrettävääää mutta niukkaa, sanojen hakemista heikko sanavarasto -> > ymmärt rtämisvaikeudet 2) Semanttis-pragmaattinen häirih iriö = merkitysten ja kielen käytk ytön n vaikeus puhe runsasta, mutta sisäll llöllisesti llisesti poikkeavaa voi olla muodollisesti huoliteltua, mutta lapsi ei ymmärr rrä puhettaan itsekää ään ekolaliaa eli kaikupuhetta, lainauksia, aiheesta harhautumista

33 Häiriöitä ilmenee monilla alueilla kielen kehitys hidas, epätasainen ja poikkeava lingvistinen itsekorjaus puuttuu kielen ymmärt rtäminen artikulaatio: puuttuu, korvautuu, vääv ääristyy, vaihtelee kielioppi: lauseenmuodostus, taivutus, sähkösanomakielisanasto, nimeäminen minen sanasto, nimeäminen minen kielen käyttk yttö sujuvuus dyspraksia

34 Liitänn nnäisoireita Vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa muistissa matematiikassa motoriikassa tarkkaavaisuudessa

35 Mistä ymmärt rtämisvaikeuden voi huomata? Lapsi vastaa vääv äärin tai epätäsm smällisesti tehtyyn kysymykseen ei osaa noudattaa annettua ohjetta etsii ympärilt riltään n vihjeitä,, mitä hänen odotetaan tekevän vastaa tai toimii viiveellä - hidas lapsi voi olla ymmärt rtämisvaikeuksinen lapsi toistaa kuulemansa on keskittymätön, levoton, häiritsevh iritsevä.. Ymmärt rtäminen on vaativaa ja voimia kuluttavaa. (Paul ym Van der Lel Dewart 1986).

36 Kielen kehityksen tukeminen tulisi tapahtua lapsen arjessa osana lapsen luontaista oppimista ja kehitystä. mallintaminen kannustaminen ja rohkaiseminen vuorovaikutukseen nimetää ään n asioita ja tunteita ja toistetaan ja laajennetaan lapsen ilmaisua ja tehdää ään tarkentavia kysymyksiä.

37 Yleisiä ohjeita puhumiseen Puhu sopivan hitaasti älä venytä Painota avainsanoja erityisesti uudessa asiassa. Käytä selventävi viä kuvia, ilmeitä ja eleitä. Käytä lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita Anna ohjeet loogisessa järjestyksessj rjestyksessä. Käytä järjestystä helpottavia sanoja kuten ensin, sitten tai lopuksi. Toistamisen sijasta kertaa ohjeet käyttk yttäen toisia sanoja ja lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita. Kertaa aikaisemmin opittua.

38 Käytännön n vinkkejä ymmärt rtämisvaikeuksiin STRUKTUROI kuvin, tekstein ja sanoin aikaa, paikkaa, tehtävää ää..!!! Tarkista onko lapsi ymmärt rtänyt asian; tee kysymyksiä tai pyydä lasta kertomaan pääp ääkohdat asiasta Rohkaise lasta kysymää ään n epäselvi selviä asioita Tee siirtymät t asiasta toiseen selvästi sti ( nyt( olemme käsitelleet. k. ja siirrymme Pidä tarvittaessa taukoja. Älä näytä turhautumistasi lapsen ymmärt rtäessä asioita vääv äärin. Anna lapsen tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Älä puhu kun lapsi esim. kirjoittaa Pyydä kaveria tekemää ään n muistiinpanoja lapsen puolesta. Nauhoita lapselle tunteja. Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

39 Kielioppi, morfologia sanojen loput monikot vertailut adverbit sti konjunktiot, prepositiot possessiivit etuliitteet johdannaiset

40 Kielioppi, syntaksi yksinkertaistettu epäloogisuus virheelliset rakenteet: esim. sanajärjestys, aikamuodot lyhyet lauseet sanojen ja rakenteiden puuttuminen eivät t tunnista virheitä

41 Sanasto rajoittunut vaikeus oppia uusia sanoja korvaaminen (tuoli pöytä) funktionaalinen (istua tuoli) yleistäminen (tuoli - huonekalut) jargon (papim( tuoli) täytesanat uh, ää,, tuota toistot, tauot kuvainnollinen kieli erityisen vaikeaa nimeäminen! minen!

42 Nimeämisvaikeus misvaikeus - erityinen vaikeus palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä pronominipuhetta toistuvia fraaseja ei todellakaan lauseiden aloitukseen liittyviä täytesanoja: ja..ja..sitten.. rajoittuneita ja epätarkkoja verbejä: poika menee kivelle ja sit se menee suksilla po. hyppää ja hiihtää ää. ääntelee, laulaa, ilmehtii tai elehtii vastaa viiveellä kiertoilmauksia: se mistä otetaan hunajaa po. mehiläispes ispesä sanakorvautumia,, jotka muistuttavat aiottua sanaa merkitykseltää ään: harja po. kampa, äänneasultaan tai visuaalisesti yläkäsitteit sitteitä sanakorvautumina Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

43 Käytännön n vinkkejä nimeämisen misen harjoittelemiseen tarkkuus ja nopeus: automatisoituminen: luvut, värit, v muodot sanastoharjoitukset eli semanttiset harjoitukset: luokittelut, vastakohdat, synonyymeja tai tietyn käsiteluokan sanoja, lauseen täydennysvaihtoehtoja. t kielellisen tietoisuuden harjoitukset eli fonologiset harjoitukset: riimitys ja tavutustehtävät t sekä alkuää äänteen erottelu. kuvailevan puheen harjoitukset ja pelit, esimerkiksi Junior Alias ja Neropatti. vihjeharjoitukset: vihjeitä liittyen sijaintiin, luokitteluun tai toimintaan, alkutavun antaminen. visuaalisten mielikuvien käyttk yttöä ja tukisanojen käyttk yttöä.

44 Pragmatiikan ongelmat ei huomioi kuulijaa, tilannetta, ympärist ristöä, aikaa ei osaa vuorottelua keskustelussa kohteliaat muodot puuttuvat ei tee selventävi viä kysymyksiä -> > sosiaaliset ongelmat

45 Milloin tutkimuksiin? laajat fonologiset ongelmat puheen sujumattomuus: toistot, tauot poikkeava kielen rakenne heikko sanavarasto epätarkoituksenmukaiset vastaukset heikko aiheessa pysyminen vaatii toistoa, ei ymmärr rrä

46 Koulutie kielellinen vaikeus näkyy n koulussa lähes l kaikessa erityisopetus, erityisopetussiirto, hojks koulunkäyntiavustaja evy luokat, dysfasialuokat 11-vuotinen oppivelvollisuus erityiskoulut esim. Haukkaranta Jkl CID- ja KPL- menetelmät t lukemaan opetuksessa eri tuntijako, vapautus kielistä? arviointi?

47 Pidennetty oppivelvollisuus jos perusopetuksen tavoitteita ei ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksäss ssä vuodessa lapsen sairauden tai vamman vuoksi vaikeasti vammaiset tai viivästyneet lapset oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin, kestää 11 v Kaikilla pääp äättyy oppivelvollisuus sen vuoden kevää äällä,, jolloin he täyttt yttävät t 17 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla oppilaalla on oikeus esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista eli viisivuotiaana.

48 Erityisopetuspää äätös jos oppilaalle ei voida muutoin antaa opetusta: yleinen ops ensisijainen vaihtoehto muut tukitoimet kokeiltava: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki vanhemmat mukana prosessissa tiiviisti hallinnollinen pääp äätös järjestelyt/*oppimäärien yksilöllist llistäminen HOJKS

49 HOJKS = henkilökohtainen kohtainen opetuksen järjestj rjestämistä koskeva suunnitelma määrittää,, miten oppimista on yksilöllistetty llistetty verrattuna yleiseen opsiin tehtävä erityisopetukseen otetulle/siirretylle korotettu valtionapu tuntijako 1) oppimää äärän n yksilöllist llistäminen ja/tai opetusjärjestelyjen yksilöllist llistäminen 2) opetusj

50 Mitä voi tehdä koulussa?? onnistumisen kokemuksia omatoimisuutta kaikki, mitä luokassa päivittp ivittäin in tehdää ään, tähtää lapsen kielen kehittämiseen strukturointi eli asian järjestj rjestäminen sanoin ja kuvin monikanavaisuus

51 Valmiuksien kehittämist mistä motivaatio ja itsetunto impulsiivisuuden hallinta havaitseminen spatiaalisuus motoriset taidot kielelliset taidot

52 Kielelliset valmiudet Sisäinen inen kieli Vastaanottava kieli: kuunteleminen Ilmaiseva kieli: ääntelyst ntelystä sanoihin ja lauseisiin, vaihtoehtokommunikaatio, kertominen, rikas kommunikaatio lukeminen ja kirjoittaminen vieraat kielet?

53 Lähteitä Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, M. (toim.) Sanat sekaisin? Juva: WSOY. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T.(toim.)..) Ymmärsink rsinkö oikein? Juva: PS-kustannus kustannus. Haynes,, W., Moran, M & Pindzola,, R Communication Disorders in the Classroom.. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury,, Massachusetts: Jones and Bartlett. Honka, S., Norvapalo,, P. & Väinolä,, V. Koritehtävät t 3. Haukkarannan koulu. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen Makkonen,, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. Moilanen, K Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R Joko se puhuu? Juva: WSOY.

54 Äiti mitä tarkoittaa tänäät ään, yläpuolella, huomenna? Nämä asiat minulle suomenna. On tämät joskus vaikeaa, kun ei sanat mene tajuntaan. Ei voi kuin ihmetellä! Voi Erkki olen välillv lillä oikea elävä kysymysmerkki! Olen Panu 7-vuotias 7 ja diagnoosini on dysfasia. (teksti Dysfasialiitto,, kuva Tiina Saarenketo)

55

56

Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017

Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017 Maahanmuuttajien kielen tukeminen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Kevät 2017 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994; Pilbacka-Rönkä) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien oppimisen haasteita

Maahanmuuttajien oppimisen haasteita Maahanmuuttajien oppimisen haasteita Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Oulu 2016-17 Oppimisen haasteita saattavat aiheuttaa - Oppimisvaikeudet - Hahmottamisen pulmat - motoriikan pulmat - vaikeudet

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet Kielen osa-alueet Fonologia äänteet, äännejärjestelmä, äänneoppi Morfologia sanojen muodostaminen ja taivuttaminen, muoto-oppi Syntaksi lauserakenteet, lauseoppi Semantiikka Grammatiikka kielioppi sanojen

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Kielelliset oppimisvaikeudet

Kielelliset oppimisvaikeudet ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen

Lisätiedot

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen

Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen Esityksen sisällöstä Kehitysvammaisuus ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen haasteet Keinoja puheen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys Sisällys 1 Johdatus pragmatiikan peruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin Soile Loukusa, Leila Paavola ja Matti Leiwo... 11 1.1 Pragmaattisen tutkimuskentän historiaa ja määrittelyä...11 1.2

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Nuoret mediatoimijoina

Nuoret mediatoimijoina Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll

Lisätiedot

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kommunikaation tukeminen

Kommunikaation tukeminen Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot