ERIP020 Kommunikaation haasteet

Transkriptio

1 ERIP020 Kommunikaation haasteet Kevät t 2010 Tiina Pilbacka-Rönk nkä tiina.pilbacka-ronka@edu.muurame.fi Helena Sume helena.sume@jyu.fi

2 Kurssin tavoite on tutustua kommunikaation haasteisiin eli puheen, kielen ja kuulon vaikeuksiin, niiden ilmenemiseen ja taustatekijöihin. ihin. Lisäksi perehdytää ään n alan keskeisimpiin käsitteisiin ja hiukan kuntoutukseenkin. Kurssi sisält ltää 20 t käytk ytännönläheistä luentoa ja 115 t itsenäist istä työskentely skentelyä.

3 Kurssin sisält ltö: Kielen normaali, viivästynyt ja poikkeava kehittyminen ja tuottaminen Kommunikaatiohäiri iriöt Puheen, kuulon ja kielen tuottamisen anatomiaa ja fysiologiaa Kommunikaation haasteisiin liittyvää käsitteistöä Äänih nihäiriöt Änkytys Kuulovammat Poikkeava kielen kehitys eli dysfasia Kielen osa-alueiden alueiden kuntouttaminen

4 Suoritus luentotentti: viimeisen luentokerran lopuksi kirjatentti viimeisen luentokerran lopuksi 2 h oppimistehtävä: : huhtikuun 2010 loppuun mennessä Helena Sumelle

5 Oppimistehtävä:Tee a tai b a) Mene seuraamaan 4 X 45 min - Puheopetusta, puheterapeutin työtä, kielivaikeuksisten lasten opetusta tai vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttk yttöä. Raportoi näkemn kemäsi ja kuulemasi ja peilaa sitä teoriaan. b) Valmista materiaali johonkin kielen kuntoutuksen osa- alueeseen ja perustele työsi teorialla. - Voit tehdä tehtävän n myös s pareittain tai pienissä ryhmissä.. Toimita/toimittakaa tehtävä Helena Sumelle huhtikuun -10 loppuun mennessä.

6 Kirjallisuus 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. A (toim.) Kommunikoinnin häirih iriöt: : syitä,, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.. (277 s.) 2) MÄÄM ÄÄTTÄ,, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) Lapsi kuulolla.. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille.jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (150 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS: 3) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiäss ssä. Jyväskyl skylä:ps-kustannus.. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) Ymmärsink rsinkö oikein? Kielelliset K vaikeudet nuoruusiäss ssä. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (400 s.)

7 Kommunikaation häirih iriöt ASHA = American Speech and Hearing Association Puheen häirih iriöt artikulaatio ääni puheen sujuvuus Kielen häirih iriöt puhuttu kieli esim. dysfasia tai afasia kirjoitettu kieli esim. lukivaikeus Kuulon häirih iriöt

8 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset iset ilmaisut 3. Kaksijäseniset seniset ilmaisut 4. Myöhempi syntaksin (lauseopin) kehitys lauseet pitenevät t nopeasti verbien ja nominien taivutus rinnasteiset ja alisteiset lauseet 6-v v valmis

9 5. Sanaston kehitys 6. Äännej nnejärjestelmän n kehitys universaali sidoksissa fyysiseen kehitykseen 7. Pragmaattinen kehitys 8. Kouluikäisen isen kieli morfologian, syntaktin ja äänteiden kehitys valmis lähenee aikuisen puhetta. valmius kirjoitettuun kieleen.

10 Kielen osa-alueet alueet Fonologia Semantiikka Morfologia Syntaksi Pragmatiikka

11 Aivojen toiminnalliset alueet

12 Kielen häirih iriö = kyvyttömyys tai vaikeus vastaanottaa ja/tai tuottaa puhuttua kieltä yhtä hyvin ikätoverit Kielen omaksumisen edellytykset Biologiset edellytykset Kognitiiviset edellytykset Muistin edellytykset Sosiaaliset edellytykset Myös s kielen käyttk yttötehtävät t opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

13 Kommunikoinnin häirih iriöt t : Tuula Pulli: viivästynyt/ poikkeava/traumaattinen Kuuleminen Ymmärt rtäminen Puhemotoriikka MUOTO Puhe artikulaatio puheen sujuvuus dyspraksia ääni Fonologiset häiriöt SISÄLT LTÖ Kieli dysfasia afasia lukivaikeus Pragmaattiset häiriöt KÄYTTÖ Dialogisuus Vuorovaikutus ekolalia semanttis-pragm pragm. dysfasia autismin kirjo

14 Tärkeä kieli itseilmaisun väline: v tarpeet, tunteet, mielipiteet ajattelun välinev oppimisen ja opiskelun välinev toiminnan ohjauksen välinev väline, jonka avulla pidetää ään n yhteyttä toiseen ihmiseen

15 Kielen häirih iriöitä aiheuttavat Kuulovamma Kehitysvamma Lapsuuden afasia Spesifinen kielenhäiri iriö eli dysfasia Tarkkaavaisuushäiri iriö Emotionaaliset tekijät Autismi Funktionaaliset tekijät sairaus stimulaation puute eri kulttuuri, kieli

16 Dysfasia? Vkk? Dysleksia? Viivästynyt vai/ja poikkeava Viivästyneess styneessä kielen kehityksessä kieli kehittyy normaalisti, mutta hitaammin Poikkeavassa kielenkehityksessä kieli on viivästymisen lisäksi poikkeavaa rakenteeltaan. Dysleksia vaikeus vain luku- ja /tai kirjoitustaidossa mutta ei arkipuheessa ja ymmärt rtämisessä

17 Dysfasia Cantwell: Kun ei-kielelliset tekijät t (älykkyys,( kuulo, emotionaaliset tekijät ) ) eivät t selitä kielen häirih iriötä Cantwell Kielen kehityksen erityisvaikeus Spesifi kielenhäiri iriö = Spesific Language Impairment Kehityksellinen kielenhäiri iriö = Developmental Language Disorder puheen ja kielen kehityksen häirih iriö kielihäiri iriö lapsiafasia vanha termi

18 Syyt epäselvi selviä: keskushermoston rakenne? neurologinen toimintahäiri iriö? perinnöllisyys? sensorisen integraation häirih iriö? hidas maturaatio? kromosomipoikkeama?

19 Dysfasia vaihtelee lieväst stä vaikeaan 0, %, 1980-l. 0,5 % - 3 % ja 1997 USA:ssa jopa 7 %!!! poikia 3:1 nuoremmilla globaalimmat vaikeudet jako alatyyppeihin: 1. ekspressiivinen dysfasia eli tuottamisen vaikeus 2. reseptiivinen d. eli vastaanottamisen vaikeus; molempia ongelmia

20 Lievän dysfasian piirteitä puheessa ensi sanat ja lauseet viivästyneet sanat perusmuodossa usein pelkkiä alku- tai lopputavuja omia sanahahmoja nimeämisvaikeutta misvaikeutta äännevirheisyytt nnevirheisyyttä (epäsystemaattista)

21 Lievän dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä puutteita kielellisissä peruskäsitteiss sitteissä kuullun hahmottamisen ja erottelun vaikeutta kuulomuistin vaikeutta jäävät t helposti ympärist ristöltä huomaamatta, mutta jatkuessaan vaikeuttavat kielellistä kehitystä

22 Lievän dysfasian kuntoutuksesta puheterapia vanhemmilta normaalia enemmän huolenpitoa ja kuntoutustoimenpiteitä (hoitotuki) päivähoidon ryhmäss ssä hyvä kielellinen malli kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus

23 Keskivaikean dysfasian piirteitä: ensi sanat ja lauseet selvästi sti viivästyneet kielen kehitys ei noudata normaalin kielen kehityksen piirteitä vaikeuksia selviytyä arkipäiv ivän n tilanteissa etenkin kodin ulkopuolella

24 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheessa sanoja vähän v n tai ei ollenkaan omia ja vääv ääristyneitä sanoja äännevirheet sananlöyt ytämisen vaikeus, kiertoilmaukset sähkösanomatyyli tai kieliopillisten muotojen virheellinen käyttk yttö joskus runsasta puhetta, mutta rönsyilyr nsyilyä, juuttumista, poikkeava puheintonaatio, puutteellinen kielenkäytt yttötaitotaito

25 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä auditiiviset vaikeudet, myös reagoimattomuus muistin vaikeudet: lyhyt- ja pitkäaikainen kielellisten peruskäsitteiden sitteiden puuttuminen kielellinen pääp äättelyvaikeus ja hitaus kielioppivaikeudet

26 Keskivaikean dysfasian kuntoutuksesta puheterapia, myös AAC-keinot muut terapiat: musiikki, toiminta jne. kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus vanhempien erityinen kasvatus ja huolenpito (korotettu hoitotuki) viittomakielen opetus lapselle, perheelle ja päiväkotiin päiväkodin lapsiryhmä harkittu perheneuvola ym. tukipalvelut

27 augmentative and alternative communication AAC = augmentative = puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tuo ilmaisukeinon niille, joilla ei ole toimivaa puheilmaisua sosiaalinen kanssakäyminen mahdollistuu/lisää ääntyy helpottaa puhumisen painetta rytmittää puheyritystä lisää ymmärrett rrettävyyttä edistää puheen ja kielen kehittymistä,, sisäinen inen puhe, ajattelu monikanavainen oppiminen mahdollistuu

28 AAC-keinot 1) Ei Ei-avusteiset keinot - ele- ja viittomakommunikaatio: tukiviittomat ja viitottu puhe - puhetulkkaus 2) Avusteiset keinot - graafinen kommunikaatio: kuvat, bliss,, PCS, Sig, kirjoitus - esinekommunikaatio:premack,, esineet (3) Kommunikoinnin apuvälineet)

29 Vaikea dysfasia liittyy usein johonkin muuhun kehityshäiri iriöön selvästi sti viivästynyt ja häiriintynyt h kielen kehitys ja huomattavat ymmärt rtämisen vaikeudet huomattavia lisävaikeuksia esim. motoriikassa ja käyttäytymisessä vaatii hoitoa ja monenlaista kuntoutusta vaikeavammaisen erityishoitotuki

30 Dysfasian luokittelua Rapin & Allen 1996; Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen 2001 Ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalinen dyspraksia = puheliikkeiden ohjailun vaikeus Motorinen ongelma Puhe niukkaa, vaikeaa monia fonologisia virheitä 2) Fonologisen (ää( äännejärjestelmän) ohjelmoinnin häirih iriö sanahahmot muuttuvat puhe epäselv selvää,, mutta vaivatonta

31 Ymmärt rtämisen ja ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalis-auditiivinen auditiivinen agnosia = puheen tunnistamisvaikeus sanakuurous Lapsen vaikea hahmottaa sanoja kuulemastaan puheesta vaikuttaa kielen kehitykseen suuresti ymmärt rtäminen ja tuottaminen erittäin in vaikeita korvaavat kommunikaatiokeinot 2) Fonologis-syntaktinen syntaktinen häirih iriö yleisin puhe niukkaa ja lyhentynyttä rauniosanoja ielioppivirheitä kouluiäss ssäkin puhe voi olla sähks hkösanomatyylistä ymmärt rtäminen tuottoa parempaa

32 Korkeamman kielellisen prosessoinnin häirih iriöt 1) Leksikaalis-verbaalinen häirih iriö = sanaston hallinnan vaikeus puhe ymmärrett rrettävääää mutta niukkaa, sanojen hakemista heikko sanavarasto -> > ymmärt rtämisvaikeudet 2) Semanttis-pragmaattinen häirih iriö = merkitysten ja kielen käytk ytön n vaikeus puhe runsasta, mutta sisäll llöllisesti llisesti poikkeavaa voi olla muodollisesti huoliteltua, mutta lapsi ei ymmärr rrä puhettaan itsekää ään ekolaliaa eli kaikupuhetta, lainauksia, aiheesta harhautumista

33 Häiriöitä ilmenee monilla alueilla kielen kehitys hidas, epätasainen ja poikkeava lingvistinen itsekorjaus puuttuu kielen ymmärt rtäminen artikulaatio: puuttuu, korvautuu, vääv ääristyy, vaihtelee kielioppi: lauseenmuodostus, taivutus, sähkösanomakielisanasto, nimeäminen minen sanasto, nimeäminen minen kielen käyttk yttö sujuvuus dyspraksia

34 Liitänn nnäisoireita Vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa muistissa matematiikassa motoriikassa tarkkaavaisuudessa

35 Mistä ymmärt rtämisvaikeuden voi huomata? Lapsi vastaa vääv äärin tai epätäsm smällisesti tehtyyn kysymykseen ei osaa noudattaa annettua ohjetta etsii ympärilt riltään n vihjeitä,, mitä hänen odotetaan tekevän vastaa tai toimii viiveellä - hidas lapsi voi olla ymmärt rtämisvaikeuksinen lapsi toistaa kuulemansa on keskittymätön, levoton, häiritsevh iritsevä.. Ymmärt rtäminen on vaativaa ja voimia kuluttavaa. (Paul ym Van der Lel Dewart 1986).

36 Kielen kehityksen tukeminen tulisi tapahtua lapsen arjessa osana lapsen luontaista oppimista ja kehitystä. mallintaminen kannustaminen ja rohkaiseminen vuorovaikutukseen nimetää ään n asioita ja tunteita ja toistetaan ja laajennetaan lapsen ilmaisua ja tehdää ään tarkentavia kysymyksiä.

37 Yleisiä ohjeita puhumiseen Puhu sopivan hitaasti älä venytä Painota avainsanoja erityisesti uudessa asiassa. Käytä selventävi viä kuvia, ilmeitä ja eleitä. Käytä lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita Anna ohjeet loogisessa järjestyksessj rjestyksessä. Käytä järjestystä helpottavia sanoja kuten ensin, sitten tai lopuksi. Toistamisen sijasta kertaa ohjeet käyttk yttäen toisia sanoja ja lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita. Kertaa aikaisemmin opittua.

38 Käytännön n vinkkejä ymmärt rtämisvaikeuksiin STRUKTUROI kuvin, tekstein ja sanoin aikaa, paikkaa, tehtävää ää..!!! Tarkista onko lapsi ymmärt rtänyt asian; tee kysymyksiä tai pyydä lasta kertomaan pääp ääkohdat asiasta Rohkaise lasta kysymää ään n epäselvi selviä asioita Tee siirtymät t asiasta toiseen selvästi sti ( nyt( olemme käsitelleet. k. ja siirrymme Pidä tarvittaessa taukoja. Älä näytä turhautumistasi lapsen ymmärt rtäessä asioita vääv äärin. Anna lapsen tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Älä puhu kun lapsi esim. kirjoittaa Pyydä kaveria tekemää ään n muistiinpanoja lapsen puolesta. Nauhoita lapselle tunteja. Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

39 Kielioppi, morfologia sanojen loput monikot vertailut adverbit sti konjunktiot, prepositiot possessiivit etuliitteet johdannaiset

40 Kielioppi, syntaksi yksinkertaistettu epäloogisuus virheelliset rakenteet: esim. sanajärjestys, aikamuodot lyhyet lauseet sanojen ja rakenteiden puuttuminen eivät t tunnista virheitä

41 Sanasto rajoittunut vaikeus oppia uusia sanoja korvaaminen (tuoli pöytä) funktionaalinen (istua tuoli) yleistäminen (tuoli - huonekalut) jargon (papim( tuoli) täytesanat uh, ää,, tuota toistot, tauot kuvainnollinen kieli erityisen vaikeaa nimeäminen! minen!

42 Nimeämisvaikeus misvaikeus - erityinen vaikeus palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä pronominipuhetta toistuvia fraaseja ei todellakaan lauseiden aloitukseen liittyviä täytesanoja: ja..ja..sitten.. rajoittuneita ja epätarkkoja verbejä: poika menee kivelle ja sit se menee suksilla po. hyppää ja hiihtää ää. ääntelee, laulaa, ilmehtii tai elehtii vastaa viiveellä kiertoilmauksia: se mistä otetaan hunajaa po. mehiläispes ispesä sanakorvautumia,, jotka muistuttavat aiottua sanaa merkitykseltää ään: harja po. kampa, äänneasultaan tai visuaalisesti yläkäsitteit sitteitä sanakorvautumina Ahonen, Siiskonen & Aro 2001

43 Käytännön n vinkkejä nimeämisen misen harjoittelemiseen tarkkuus ja nopeus: automatisoituminen: luvut, värit, v muodot sanastoharjoitukset eli semanttiset harjoitukset: luokittelut, vastakohdat, synonyymeja tai tietyn käsiteluokan sanoja, lauseen täydennysvaihtoehtoja. t kielellisen tietoisuuden harjoitukset eli fonologiset harjoitukset: riimitys ja tavutustehtävät t sekä alkuää äänteen erottelu. kuvailevan puheen harjoitukset ja pelit, esimerkiksi Junior Alias ja Neropatti. vihjeharjoitukset: vihjeitä liittyen sijaintiin, luokitteluun tai toimintaan, alkutavun antaminen. visuaalisten mielikuvien käyttk yttöä ja tukisanojen käyttk yttöä.

44 Pragmatiikan ongelmat ei huomioi kuulijaa, tilannetta, ympärist ristöä, aikaa ei osaa vuorottelua keskustelussa kohteliaat muodot puuttuvat ei tee selventävi viä kysymyksiä -> > sosiaaliset ongelmat

45 Milloin tutkimuksiin? laajat fonologiset ongelmat puheen sujumattomuus: toistot, tauot poikkeava kielen rakenne heikko sanavarasto epätarkoituksenmukaiset vastaukset heikko aiheessa pysyminen vaatii toistoa, ei ymmärr rrä

46 Koulutie kielellinen vaikeus näkyy n koulussa lähes l kaikessa erityisopetus, erityisopetussiirto, hojks koulunkäyntiavustaja evy luokat, dysfasialuokat 11-vuotinen oppivelvollisuus erityiskoulut esim. Haukkaranta Jkl CID- ja KPL- menetelmät t lukemaan opetuksessa eri tuntijako, vapautus kielistä? arviointi?

47 Pidennetty oppivelvollisuus jos perusopetuksen tavoitteita ei ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksäss ssä vuodessa lapsen sairauden tai vamman vuoksi vaikeasti vammaiset tai viivästyneet lapset oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin, kestää 11 v Kaikilla pääp äättyy oppivelvollisuus sen vuoden kevää äällä,, jolloin he täyttt yttävät t 17 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla oppilaalla on oikeus esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista eli viisivuotiaana.

48 Erityisopetuspää äätös jos oppilaalle ei voida muutoin antaa opetusta: yleinen ops ensisijainen vaihtoehto muut tukitoimet kokeiltava: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki vanhemmat mukana prosessissa tiiviisti hallinnollinen pääp äätös järjestelyt/*oppimäärien yksilöllist llistäminen HOJKS

49 HOJKS = henkilökohtainen kohtainen opetuksen järjestj rjestämistä koskeva suunnitelma määrittää,, miten oppimista on yksilöllistetty llistetty verrattuna yleiseen opsiin tehtävä erityisopetukseen otetulle/siirretylle korotettu valtionapu tuntijako 1) oppimää äärän n yksilöllist llistäminen ja/tai opetusjärjestelyjen yksilöllist llistäminen 2) opetusj

50 Mitä voi tehdä koulussa?? onnistumisen kokemuksia omatoimisuutta kaikki, mitä luokassa päivittp ivittäin in tehdää ään, tähtää lapsen kielen kehittämiseen strukturointi eli asian järjestj rjestäminen sanoin ja kuvin monikanavaisuus

51 Valmiuksien kehittämist mistä motivaatio ja itsetunto impulsiivisuuden hallinta havaitseminen spatiaalisuus motoriset taidot kielelliset taidot

52 Kielelliset valmiudet Sisäinen inen kieli Vastaanottava kieli: kuunteleminen Ilmaiseva kieli: ääntelyst ntelystä sanoihin ja lauseisiin, vaihtoehtokommunikaatio, kertominen, rikas kommunikaatio lukeminen ja kirjoittaminen vieraat kielet?

53 Lähteitä Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, M. (toim.) Sanat sekaisin? Juva: WSOY. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T.(toim.)..) Ymmärsink rsinkö oikein? Juva: PS-kustannus kustannus. Haynes,, W., Moran, M & Pindzola,, R Communication Disorders in the Classroom.. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury,, Massachusetts: Jones and Bartlett. Honka, S., Norvapalo,, P. & Väinolä,, V. Koritehtävät t 3. Haukkarannan koulu. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen Makkonen,, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. Moilanen, K Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R Joko se puhuu? Juva: WSOY.

54 Äiti mitä tarkoittaa tänäät ään, yläpuolella, huomenna? Nämä asiat minulle suomenna. On tämät joskus vaikeaa, kun ei sanat mene tajuntaan. Ei voi kuin ihmetellä! Voi Erkki olen välillv lillä oikea elävä kysymysmerkki! Olen Panu 7-vuotias 7 ja diagnoosini on dysfasia. (teksti Dysfasialiitto,, kuva Tiina Saarenketo)

55

56