Karvianjoki. Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Ojakorven -Loukaskosken alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karvianjoki. Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Ojakorven -Loukaskosken alue"

Transkriptio

1 Karvianjoki Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma Ojakorven -Loukaskosken alue Teemu Tuovinen Kauhajoki 2011

2 TAUSTAA Pohjois-Satakunnassa, Karvianjoen valuma-alueelle kuuluva Pomarkunjoki ja siihen sivuhaarana laskeva pieni Valkkioja ovat osa arvokkaita jokialueita. Valkkioja saa alkunsa Valkjärvestä. Valkkioja virtaa noin 8 km matkan vaihtelevassa, maa- ja metsätalousvaltaisessa maastossa ennen Pomarkunjokeen yhtymistään. Valkjärven (36.019) alue on pääasiassa metsätalousaluetta, eikä sitä ole ojitettu runsaasti. Järven pinta-ala on 335 ha ja vedenlaatu on hyvä. Järvi on lähdepitoinen ja vesi on silmin nähden hyvälaatuista ja kirkasta. Järvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi ja sen kemiallinen tila on hyvä. Valkkiojan varren valuma-alue on pääasiassa ojitettua metsätalousmaata. Valuma-alueella on vain vähäisesti peltoja sekä useita umpeutuneita peltoalueita. Valkkioja on vähän rehevä, mutta vedenlaadultaan alueellisesti erityisen hyvä. Valkkiojan uoma on täysin perattu ja se on menettänyt luonnontilansa 1960-luvun kaivuissa, joskin monin paikoin oja on hiljalleen alkanut palautumaan kohti luonnontilaa. Ojan varressa on monin paikoin esteettisenkin kauniita paikkoja, erityisesti virta-alueiden läheisyydessä. Pääosa Valkkiojasta on nivamaista aluetta, veden kuitenkin virratessa koko ajan selkeästi alivirtaamakauden vähäisintä aikaa lukuunottamatta, jolloin veden kulku on suvantoalueilla hidasta. Virtaus ei kuitenkaan lopu kuivienkaan jaksojen aikana. Tämä tuo elinedellytyksiä monille vaateliaille lajeille. Valkkiojan pituus on noin 8 km. Valkkioja on pääosin perattua, etenkin valtatie 23 alapuolisilta alueilta. Karkean arvion mukaan ojan valuma-alueen koko on noin 35 km2 ja järvisyys on noin 10%. Valkjärven valuma-alueen koko on 17 km2. Valkkiojan keskimääräinen putouskorkeus on 1,3 m/km, joka on keskimääräinen putouskorkeus monissa alueen pienvesissä. Virta-alueet sijoittuvat pääosin Valkkiojan alaja keskiosalle. Kunnostuskohteet sijaitsevat noin 4 ja 5,5 km Pomarkunjoen haarasta mitattuna. Kunnostusalueet ovat täysin oikoperattuja ja virtapaikoilla on oikaisun lisäksi paikoin myös louhittu tai räjäytetty kalliota ja isoja kiviä. Alueella on kalastolle elinedellytyksiä ja puro on muuttumassa luonnontilaisemmaksi. Ojan kalalajistoa selvitetään kunnostuksen yhteydessä ja yleisesti on tiedossa, että ojassa on yleisesti tunnettuja kalalajeja (hauki, ahven, särki) ja ne menestyvät siellä. Oja on ollut menestyksekäs rapuvesi vielä ennen kaivuita. Ojan rapukannan on hävittänyt rapurutto, joka on alueellinen ongelma. Tällä hetkellä ojan rapukanta on heikko tai hävinnyt. Valkkiojasta tavataan myös vähäisesti luonnonvaraista taimenta, jonka elinmahdollisuuksien parantamiseksi pääosa tästä kunnostuksesta tehdään. Kunnostusalueet sijaitsevat koordinaattitietojen mukaan alueilla: Ojakorven kunnostuskohde: Pohjoisraja VT23 N E ja alaraja rautatiellä N E Loukaskosken alueen kunnostuskohteen yläraja: N E ja alaraja Loukaskosken metsätiellä N E Kartta 1. Valkkioja sijaitsee PohjoisSatakunnassa Kankaanpään ja Pomarkun rajan tuntumassa Kartta 2. Kunnostusalueet ovat Pomarkunjoen valuma-alueella Valkkiojalla, Valkjärven laskuojassa

3 Tämä kunnostussuunnitelma on tehty Suomen luonnonsuojeluliiton Puroista syntyy virta -hankkeen toimesta kesällä 2011 tehtyyn maastotarkasteluun ja aikaisempien inventointitietojen pohjalta. Maastotöiden aikana sää oli sateeton ja vuodenaikaan nähden varsin keskimääräisen poutainen. Vesitilanne oli tavanomainen, joskin vedenpinta oli tavanomaista korkeammalla aikaisemmista kuuroluonteisista sateista johtuen. Ylivirtaamatilanteista selvityksen tekijällä on silmämääräisiä havaintoja aikaisemmilta vuosilta sekä maanomistajien kertomana ja voidaan olettaa, että kunnostuksella ei toimenpiteiden pienimuotoisuuden takia ole merkitystä ylivirtaamatilanteiden osalta haitallisesti maankäytölle eikä tehdyt toimet lisää vettymistä maaalueilla millään tavoin. Pääosa pienvesien kunnostustöistä tehdään keskimääräisen vedenpinnantason alapuolella, pääosin alueilla, joissa uoma laskee muutenkin riittävästi. Suunnitelman tavoitteena on parantaa mm. Valkkiojan taimenkantaa ja sen elinoloja. Pääpaino on kutualueiden kunnostuksella ja voimakkaasti muuttuneiden alueiden tilan parantamisessa poikaskasvualueiden laajentamiseksi. TAVOITTEET Suomen luonnonsuojeluliitolla on meneillään Puroista syntyy virta -pienvesihanke, jonka tavoitteena on edistää pienvesien tilaa parantaen erityisesti kalaston elinoloja. Hankkeen pääalue on IsojokiLapväärtinjoen alue sekä Satakunnassa Karvianjoki. Näillä alueille keskitytään konkreettisen kunnostustyön tekemiseen, mm. purokunnostuksin. Kunnostukset toteutetaan pienimuotoisina, lähinnä käsityönä tehtävinä töinä pääasiassa talkooperiaatteella. Konetyötä tehdään lähinnä materiaalin kuljettamiseksi alueelle ja puroon. Kunnostusten tavoitteena on edistää taimenen ja muun virtavesien kalalajiston elinedellytyksiä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. kutusoraikoiden puhdistus, suojakivien, puusuisteiden ja kivikynnysten rakentaminen, virtaaman ohjaaminen uomassa siten, että monotoninen uoma saadaan monipuolisemmaksi ja virraltaan vaihtelevaksi. Vesisyvyyttä ei lisätä kynnyksin ja muin rakentein kuin enintään cm alivirtaamatason vedenkorkeustasoon nähden eikä muutoksilla näin aiheuteta haittaa maankäytölle. Vesisyvyyden lisääminen mahdollistaa pienten virtapaikkojen syntymisen, joka puolestaan lisää kalastolle sopivien suoja- ja lisääntymispaikkojen määrää. Mikäli kivimateriaalia ei ole mahdollista käyttää, korvataan se puulla. Puuaineksen (runkojen ja juurakoiden) käyttö on hyvä menetelmä, jolla virtaamaa voidaan ohjata tehokkaasti sekä runkojen avulla voidaan tehdä kynnyksiä hyvin. Erityinen apu rungoista on hiekkaisella ja savisella pohjalla ja niiden kiinnittäminen pohjaan on helppoa paalujen avulla. Kun vesitilavuutta ja suojapaikkoja saadaan yksipuolisessa luomassa lisättyä, puron tila kehittyy aikaa myöden kohti luonnontilaisuutta nopeammin. Puumateriaali, kivikynnykset ja asentokivien lisäys toimii myös hyvänä vesihyönteisten elinalustana ja sammalten kiinnittymispohjana. Hyönteisten lisääntyminen edesauttaa mm. kalaston ravinnonsaantia. Hiekkapohjaisten luomien suurimpana ongelmana lienee kalastoa ajatellen erityisesti suojapaikkojen ja lisääntymispaikkojen puute sekä jossakin mielessä myös ravinnon puute. KUNNOSTUSKOHTEET JA TOIMENPITEET Tässä esityksessä on esimerkinomaisesti kerrottu, minkälaisia toimenpiteitä kunnostusjaksolla on tarkoitus toteuttaa. Toimenpiteitä on havainnollistettu karttaliitteessä, johon suuntaa antavat toimenpiteet on esitetty. Alueella on tarkoituksena lisätä paikoin vähäisesti alivirtaamakauden vesisyvyyttä ja virtapaikkojen määrää kivisin pohjakynnyksin, puusuistein ja kivisin virranohjaimin. Samassa yhteydessä olemassa olevia kutusoraikoiksi soveltuvia sorapaikkoja puhdistetaan taimenten kutumahdollisuuksia parantavasti ja tehdään niitä lisää soveliaille paikoille maaperän omia soravaroja hyödyntäen. Kivi- ja puumateriaalilla on mahdollista myös ohjata virtaa haluttuihin paikkoihin tai pois epäsuotuisista virrankohdista. Materiaaliksi käytettäisiin ranta-alueen lähietäisyydeltä puita, kuten mäntyä, kuusta tai leppää. Käytettävät puut katsottaisiin tarkoituksenmukaisista paikoista ja siihen käytettäisiin viallisia tai tiheissä ryhmissä kasvavia harvennustarvetta kaipaavia puita. Käytettävän puun koko on lähinnä kuitupuuta tai pikkutukiksi luokiteltavaa puuta, läpimitaltaan cm, pituudeltaan noin 2-4m. Kokonaistarve kunnostuksessa puurunkojen osalta olisi noin 3 m3. Puumateriaalista maksetaan käypä korvaus maanomistajalle. Kunnostus kohdistuisi Valkkiojassa noin 600 m matkalle kahdella eri kohteella. Molemmat jaksot ovat täysin metsäisiä ja uoma on perattu ja oikaistu aikanaan. Kunnostus toteutettaisiin kolmen tilan ranta-alueella , sekä Vesialue kuuluu maanomistajille eikä alueella ole yhteistä vesialuetta. Kunnostuksesta on alustavasti sovittu Isojärven kalastusalueen sekä Puhdas Valkjärvi ry:n kanssa vaikutusalueen maanomistajien lisäksi. Tilat näkyvät alla olevalla kartalla.

4 KOHDE 1 OJAKORPI Kunnostuskohde Ojakorpi sijaitsee valtatie 23 alapuolella tien ja junaradan välisellä alueella. Leveyttä uomalla on jaksolla 3-4m. Kunnostusjakson pituus on noin 300 m. Kohteessa on kaksi vähäistä virtapaikkaa ja loput nivamaista virtaavaa osuutta. Vähäinen tarvittava kivimateriaali saadaan maanomistajalta ojan perkauspenkereiden kivistä. Tarvittava puumateriaali otetaan maanomistajan metsästä, perkauspenkereen läheisyydestä tiheistä puuryhmistä. Asioista on sovittu maanomistajan kanssa. Pohja on tuolla osuudella savihiekkaa jossa on seassa kiviä. Tulvarajaan, reunapenkereelle on puron pohjalta noin 1 m, joten puiden ja kivien käyttäminen rakentamisessa ei lisää tulvariskiä, koska ne nostavat ainoastaan alivirtaama-ajan vedenkorkeutta cm. Suurin tulvariski on valtatien yläpuolen peltoalueilla, mutta tehtävät toimenpiteet eivät vaikuta sinne saakka vähäisimmässäkään määrin. Uoma on hyvin laskeva eikä siinä ole vedenjohtamista hankaloittavia esteitä tai rakenteita. Pohjan heinittynyt. Uomassa on kaltevuutta kunnostusjakson matkalla noin 1 m, alueen ylä- ja alaosassa on pieni virtapaikka, joissa korkeusero pääasiassa syntyy. Virtapaikoilla on jonkin verran hienompaa kiviainesta, joista voi tehdä mm. kutualuetta lohikaloille. Oja on suvanto-osuudellakin kalteva, veden virtaus on koko ajan silminnähden havaittavissa hyvin, joten veden vaihtuvuus on hyvä eikä liettyminen ole ongelma. Käytännössä kunnostuksien cm alivirtaama-ajan vedentason pinnannosto ei muuta uoman hydrologiaa tai haittaa ylivirtaama-aikana uoman vedenjohtokykyä metsämaan tai peltojen käyttöä ajatellen haittaavasti. Palautettavat kivet, joita asetellaan suojapaikoiksi kalastolle, eivät pidätä ylivirtaama-ajan vesimassoja haitallisesti eikä toimenpiteet heikennä uoman hydrologiaa kuin enintään alivirtaama-ajan virtausolojen osalta, jolloin pohjan tuntumaan taataan vesieliöille ja kalastolle nykyistä riittävämmin suojapaikkoja, lisääntymisalueita sekä ravinnonhankinnan kannalta merkityksellisiä alueita. KOHDE 2 LOUKASKOSKEN Loukaskosken kunnostusalueen yläosa on edellisen kaltaista, savihiesua ja kiveä sisältävää oikaistua uomaa, joka on heinittynyt. Reunoilla on perkuupenkereet, joissa on runsaasti kivimateriaalia. Pääosa kunnostuskohteesta on kuitenkin pääosin kivipohjaista, osittain louhittua ja räjäytettyäkin virta-aluetta, joka on oikaisuperattu. Uoman pohja on paikoin yksipuolinen ja uomaprofiili on suora ja rännimäinen. Uoman leveys on 3-4m ja se on alivirtaama-aikana erityisen matalavetinen, veden kulkiessa ohuena kerroksena ojassa leveällä alueella. Uoman kaltevuus on noin 2m 300 m matkalla, joten alue on selkeä virta-alue. Uoman luonnonmukaisuuden lisäämiseksi on tarkoituksena tehdä kiveämällä alivirtaama-ajan vedenkorkeudelle sopivia suisteita ja ohjaimia, joilla vedenalaisen pohja-alueen olosuhteita muutetaan monipuolisemmiksi lisäten mm. kutukuoppia ja tehdään niihin soraikoita, muutetaan virtausoloja aikaan saaden kiivaita virtakohtia sekä hitaampia suojapoteroita etenkin lohikaloille sopiviksi paikoiksi. Materiaalina käytetään kaivuupenkereiden ja puron pohjan kiviä sekä rantametsästä maanomistajan luvalla saatavaa puumateriaalia vähäinen määrä (2-3 m3). Virranohjauksella pyritään tekemään rännimäisestä virta-alueesta monipuolisempi ja nopeuttaa uoman palautumista kohti luonnontilaa tai sen kaltaista tilaa. Virran poikki tai osittain poikki kulkevat hidasteet tai virranohjaimet tekevät uomaan monipuolisuutta ja aikaansaavat suojapaikkoja kalastolle. Uomassa oleva ja sinne lisättävä puumateriaali mahdollistaa vesihyönteisten määrän ja lajiston monipuolistumisen. Pienimuotoisia suisteita ja kynnyksiä kalteville virta-alueille tulee noin m välein koska yhden suisteen vaikutusmatka on varsin vähäinen. Virtapaikoille ja suvantoihin lisätään myös kookkaampia asentokiviä suojapaikoiksi kaloille ja kiviksi, johon talviaikana jääkansi voi paremmin muodostua virtaamaa haittaamatta.

5 Karttakuva 3. Kunnostusalue Ojakorpi. Jaksolle lisätään kivistä suojapaikkoja ja tehdään suisteita ja vastaavia pieniä virranohjausrakenteita kivistä ja puista, joiden vaikutus on suurimmillaan lähinnä alivirtaama-aikoina. Karttakuva 4. Kunnostuskohde Loukaskoski. Alueella tehdään puisia ja kivisiä virranohjaimia, suojakivikoita Ojakorven kohteen tavoin ja lisäksi useita kutupaikkoja lähinnä lohikaloille.

6 ALUEEN NYKYTILA JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Kunnostusalueelta on maastosuunnitelman yhteydessä otettu kuvia, jotka esittävät yleisnäkymiä alueelta. Kuvien yhteydessä on lyhyesti luonnehdittu kuvaa ja sen lähialuetta sekä esitetty kuvaan liittyviä erityispiirteitä ja mahdollisia tehtäviä, suunniteltuja toimenpiteitä. Kuva 1. Oikaistua leveää ja täysin muuttunutta Valkkiojaa tiesillan Kuva 2. Korkeakosken alueen alaosa on virtajaksoa, joka on alapuolella. Kohteeseen on mahdollista tehdä puusuisteita sekä perattu ja hyvin rännimäinen. Monipuolisuuden lisääminen pienin palauttaa vähäisessä määrin kiviä perkuupenkereistä. Jakso on kivisin suistein ja puisin virranohjaimin yhdessä kutupaikkojen kokonaisuudessaan hyvin kuvan kaltaista. rakentamisen kanssa lisäävät tämän alueen monipuolisuutta etenkin kalastoa ajatellen. Kuva 3.Virta-alueen yläpuolella on virtaisaa nivaa, johon kivien ja puiden lisääminen toisi kaivattua monipuolisuutta. Nykyisellään alue on kovin paljas ja arvokaloille yksipuolinen. Kuva 4. Alueen yläosa on nivamaista, paljasta ja leveää uomaa, jonka monipuolisuutta kivet ja puiset suisteet monipuolistaisivat.

7 Kuva 5. Puusuisteiden avulla virranohjaus on mahdollista tehdä monella eri tavalla. Kuvassa virtaa kiihdytetään ja ohjataan kaivajapuuhun jolloin pehmeään maaperään syntyy syvännemonttu kalojen suojapaikaksi. Toteutustapoja on monia eri tarkoituksiin. Kuva 6. Kivistä tehtyjä suisteita ja asentokivikkoa. Suorassa uomassa oleva vesi on saatu kulkemaan mukitellen ja virrassa on useita erilaisia virta-alueita monipuolistamassa puroluontoa.

8 LUPATARPEET JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Kunnostus on suunniteltu siten, että se ei vaadi aluehallintoviraston vesilupaa tai muita lupamenettelyitä hankkeen toteuttamiseksi. Kunnostus vaatii alueen maanomistajien suostumuksen alueen käyttämiseksi ja siellä liikkumiseksi, sekä mahdollisen materiaalin kuljettamiseksi tai hankkimiseksi alueelta. Työ on suunniteltu tehtäväksi kokonaisuudessaan alueen maan- ja vedenomistajan alueella, joten alueiden omistajan lupa hankkeelle on ensiarvoisen tärkeä ja se on olemassa. Suunnitelma toimitetaan Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä alueen maanomistajille ja kalastusalueelle ja Puhdas Valkjärvi Ry:lle. Kunnostussuunnitelma laitetaan tiedoksi kunnalliselle ympäristöviranomaiselle Kunnostus on tarkoituksena toteuttaa lähinnä talkooperiaatteella ja käsityönä elokuussa viikolla 34 vuonna Mahdollisista korvattavista vähäisistä haitoista, puumateriaalin hankinnasta ja muista tulonmenetyksistä sovitaan asianosaisten kanssa erikseen. ARVIO LAJEIHIN JA LUONTOTYYPPEIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Virtavesikunnostuksen hyödyt kohdistuvat pääasiassa taimenen elinolojen parantamiseen, mutta virtaalueiden lisääntyminen kivikynnysten ja puusuisteiden ansiosta lisää myös muun virtavesiluonnon monimuotoisuutta. Ajan kuluessa alueelle muodostuu nykyistä enemmän mm. vesisammalkasvillisuutta sekä sitä kautta hyönteisten monipuolistumista ja runsastumista. Nämä muutokset lisäävät myös vesihyönteisten elinmahdollisuuksia ja sitä kautta saattavat lisätä myös harvinaisten lajien määrää. Valkkiojan vesi on alivirtaama-aikana hyvälaatuista, joten vaateliailla lajeilla on hyvät menestymisen mahdollisuudet luomassa. Virta-paikkojen ja mahdollisten vesihyönteismäärien lisääntyminen saattaa tuoda alueelle myös paremmat elinedellytykset koskikaralle. Kalaston lisääntyminen ja välillisesti isompien kalojen lisääntyminen jokialueella tuo lisäravintoa myös saukolle sekä lisää alueen kalastusmahdollisuuksia vähäisesti. Maamme puroista enää alle 2% on luonnontilaisia. Valkkioja on lähes kokonaisuudessaan perattu ja muuttunut. Silti ojaa voidaan pitää erinomaisena kohteena kalaston ja vesiluonnon osalta ja ojan tilan parantamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat suotavia. Työn aikainen samentuminen on vähäistä huomioiden luoman pohjan olevan savisilttiä ja kivikkoa. Mahdollinen vähäinen samentuminen ja kiintoaineksen kulkeutuminen alapuoliselle alueelle on erittäin vähäistä eikä työn haittoja ole havaittavissa kunnostusalueen ulkopuolella. TARKKAILU Kunnostusalueen alapuolinen kalasto on koekalastettu ulkopuolisen toimijan toimesta vuonna Ennen kunnostusta on tarkoituksena koekalastaa Loukaskosken alueella koeala ja toistaa koekalastus 2 ja 4 vuoden kuluttua kunnostuksesta. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaavana toimii Suomen luonnonsuojeluliitto ry, jonka päätoimipaikka on Kotkankatu 9, Helsinki. Käytännön töistä ja hankkeen järjestelyistä vastaa liiton pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen. Suomen luonnonsuojeluliitto pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen Valtionkatu SEINÄJOKI p / Lisätietoa hankkeesta:

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2007-2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 12.6.2014 Kunnostettuja

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha. LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Kunnostusten alkuun. J. Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kunnostusten alkuun. J. Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kunnostusten alkuun J. Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oltava selkeä, perusteltu tavoite. Se määrää kunnostuskohteelle tai sen yksittäiselle osa-alueelle yleisesti soveltuvat kunnostusmenetelmät.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (14) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (14) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu Suomen luonnonsuojeluliiton Vesivuosi 2012 Vuoden laji: TAIMEN Suomen luonnonsuojeluliitto -Valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö

Lisätiedot

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot