Kansallinen TULE - ohjelma. Suomen Tule ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallinen TULE - ohjelma. Suomen Tule ry"

Transkriptio

1 Kansallinen TULE - ohjelma Suomen Tule ry Eduskunta

2 tule = tuki- ja liikuntaelin Suomen tuki ja liikuntaelinliitto Suomen Tule ry Bulevardi 5 A, Helsinki Kansi ja taitto: Esa Vehmassalo Kuvat: Kuvakori.com 1. painos. Painopaikka: Rakennuspaino Oy, Helsinki 2007 ISBN

3 Kansallinen TULE - ohjelma Suomen Tule ry

4 Sisällysluettelo: Esipuhe Johdanto Kansallisen TULE-ohjelman perustelut Kansallisen TULE-ohjelman päämäärät ja tavoitteet Tule-sairauksien ja -vammojen syyt ja riskitekijät Tule-terveyden edistäminen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Terveyden edistäminen Työterveyden edistäminen Lihavuuden ehkäisy ja vähentäminen Liikunnan ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen Tupakoinnin vähentäminen Alkoholin käytön vähentäminen Sairauksien ja tapaturmien ehkäisy Tule-sairauksien ehkäisy Eräiden muiden kansansairauksien ehkäisy Tapaturmien ehkäisy Hoitojärjestelmät Lainsäädäntö Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi Hoito Tule-sairaudet ja -tapaturmat terveydenhuollon kentässä Tule-sairauksien ja -tapaturmien aiheuttama kuormitus terveydenhuollolle Hoitomenetelmien kehitys Kuntoutus Koulutus Tutkimus Politiikka- ja toimenpide-esitykset vuosille Tule-terveyden edistämisen vahvistaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Tule-sairaiden ja vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistaminen Rakennetun ympäristön kehittäminen Järjestelmien kehittäminen Terveydenhuolto Työterveyshuolto Järjestöt Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset Terveyden edistäminen Lihavuuden ehkäisy ja vähentäminen Liikunnan ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen Tupakoinnin vähentäminen Alkoholin käytön vähentäminen Tule-sairauksien spesifinen ehkäisy Tule-sairauksien hoito Tule-sairauksien ja -vammojen kuntoutus Tutkimus ja kehittämistoiminta Opetus ja koulutus Viestintä Yhteenveto Ohjelman toteuttaminen Johtaminen, vastuu, koordinaatio ja seuranta Arviointi Kirjallisuutta Liitteet

5 Esipuhe Miksi tarvitsemme Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman Väestön terveydentilaa eniten heikentävät taudit ovat tule-sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja niiden aiheuttamat pysyvät vammat sekä mielenterveyden ongelmat. Suuren ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden takia nämä sairaudet ovat todellisia kansantauteja. Kasvavia terveyteen liittyviä ongelmia Suomessa ovat diabetes, päihdeongelmat, infektiotaudit sekä iäkkäiden terveys- ja toimintakykyongelmat (geriatriset sairaudet). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja tapaturmat ovat väestössä yleisin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloihin johtava sairausryhmä. Joka viides avohoidon lääkärissäkäynti tehdään tuki- ja liikuntaelinongelman vuoksi. Potilasmäärän kasvu heijastuukin sairaaloiden kuormitukseen: sairaaloiden vuosittain noin puolesta miljoonasta leikkauksesta joka neljäs leikkaus kohdistuu tuki- ja liikuntaelinten korjauksiin. Eräiden kansantautien (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, astma) ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseksi on kuluneen kymmenen vuoden aikana tehty täsmälliset laaja-alaiset ohjelmat. Yhteistä näille ohjelmille on ollut vahva yhteistyö päättäjien, asiantuntijoiden, terveydenhuollon laitosten ja ns. kolmannen sektorin välillä. Ohjelmissa on selkeästi määritellyt tavoitteet, toimijat, menetelmät ja aikataulut. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Kyseessä olevien sairauksien tunnettuus on kasvanut, ennaltaehkäisevät toimenpiteet on voitu valtakunnallisesti aloittaa ja potilaiden hoitoonohjaus on tehostunut. Vaikka tule-sairauksien aiheuttamat kärsimykset, haitat ja kustannukset ovat erittäin suuret sekä edelleen kasvavat ja väestössä eriarvoisuutta lisäävästi jakautuneet, ei tuleterveyden parantamiseksi ole toteutettu yhtenäistä ohjelmaa. Kansallinen TULE-ohjelma on suunniteltu korjaamaan tätä puutetta. Tule-sairauksien ja niihin vaikuttavien tekijöiden moninaisuuden vuoksi se on luonteeltaan puiteohjelma, jota tulee jatkuvasti täydentää ja päivittää. Suomen Tule ry:n jäsenyhteisön laajana yhteistyönä valmistelemassa ohjelmassa kuvataan tule-kenttään vaikuttaneita muutoksia viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana sekä esitellään tule-problematiikan nykytilaa ja ratkaisuja. Esitetyt toimenpiteet perustuvat alan asiantuntijoiden, järjestöjen sekä kansalaisten kuulemiseen. Suomen Tule ry:n hallitus kutsui tiedonkeruuvaiheen jälkeen syksyllä 2006 ohjelman pääkirjoittajaksi professori Ilkka Vuoren. Pääkirjoittajaa on avustanut ryhmä, johon on kuulunut professori Pär Slätis, professori Hannu Alaranta, professori Eira Viikari-Juntura, Suomen Tule ry:n puheenjohtaja, ylilääkäri Markku Heliövaara ja Suomen Tule ry:n pääsihteeri Maria Valkama. Kansallisen TULE-ohjelman täytäntöönpanon käynnistämisvaiheessa on tule-toimijoiden yhdessä päätettävä ongelmien tärkeysjärjestyksestä, määriteltävä konkreettiset toimenpiteet sekä sitouduttava yhteiseen tahtotilaan toimenpiteiden toteuttamiseksi. Helsingissä

6 1. Johdanto Tule = tuki- ja liikuntaelin Tuki- ja liikuntaelimistö käsittää luuston, nivelet ja lihakset, joiden toiminta edellyttää mm. hermoston ja sydän- ja verenkiertojärjestelmän huoltotoimintoja ja säätelyä. Tuki- ja liikuntaelimistöllä ja sitä huoltavien ja säätelevien toimintojen ja mekanismien välityksellä on suuri vaikutus muiden elinjärjestelmien toimintoihin. Luuston merkitys mineraalien aineenvaihdunnassa on merkittävä ja lihakset vastaavat energian tuotosta ja siihen liittyvästä aineenvaihdunnasta. Lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin kehittymisessä lihasten aineenvaihdunnalla ja siten niiden toiminnan eli liikkumisen määrällä on suuri merkitys. Aivojen ja muun hermoston toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttää puolestaan niiden runsasta ja monipuolista käyttöä, johon yksilöllisesti sovellettu liikunta tarjoaa tehokkaan tavan kaikenikäisillä ihmisillä. Toisaalta muiden elinjärjestelmien toiminnan heikkous tai sairaudet heijastuvat melko nopeasti myös tuki- ja liikuntaelimistön vajaatoimintaan. Tuki- ja liikuntaelimistön tärkeänä tehtävänä on vastata elimistön tukemisesta, asennosta, suojaamisesta ulkoiselta kuormitukselta, liikkuvuudesta ja liikkumisesta. Nämä toiminnat ovat keskeisiä fyysisten toimintojen ja sitä kautta toimintakyvyn, työkyvyn, sosiaalisen osallistumisen ja hyvän elämänlaadun edellytyksiä. Tuki- ja liikuntaelimistön toiminta ei rajoitu pelkästään mekaanisiin toimintoihin, vaan laajasti tarkasteltuna tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky liittyy myös ihmisen suorituksiin (activities) ja osallistumiseen yhteisön toimintoihin (participation) ICH/WHO:n mukaan. Tuki- ja liikuntaelimistön hyvä toimintakyky ja terveys ovat keskeisiä edellytyksiä myös muiden elinjärjestelmien toimintakyvylle ja terveydelle. Tule-terveyden edistäminen on terveyden edistämisen perusta ja yleisimpien kansantautien tehokas ehkäisy edellyttää tule-sairauksien tehokasta ehkäisyä.

7 Terveelle tuki- ja liikuntaelimistölle ovat ominaisia näiden elinten rakenteet, toiminnat ja toimintakyky, jotka vastaavat näitä ominaisuuksia terveillä samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla henkilöillä, ja jotka antavat mahdollisuudet senhetkiseen elämänvaiheeseen liittyviin välttämättömiin ja valinnaisiin toimintoihin osallistumiseen. Tule-ongelmia ovat vointia tai toimintakykyä jatkuvasti, pitkään tai toistuvasti haittaavat tuki- ja liikuntaelimistön oireet; rakenteiden synnynnäiset tai muista syistä johtuvat poikkeavuudet, jotka aiheuttavat haittaavia oireita, alentuneen toimintakyvyn tai haittojen kehittymisen vaaran; tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvat tai niiden toimintaan vaikuttavat sairaudet ja vammat; toimintojen vajaukset edellisten tai epäedullisten elintapojen seurauksena; ja pysyvä tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvä vammaisuus. Tule-ohjelman tarve. Tuki- ja liikuntaelimistön oireiden ja sairauksien yleisyys ja niistä aiheutuvat haitat yksilöille ja yhteiskunnalle ovat olleet pitkään hyvin tunnetut. Niiden ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseksi tarvittavia toimenpiteitä on esitetty vuosikymmenien kuluessa toistuvasti, ja nämä tarpeet ovat johtaneet useiden kansanterveys- ja potilasjärjestöjen syntyyn. Pitkäjänteistä, eri tahojen toimintoja tukevaa ja ohjaavaa valtakunnallista ohjelmaa ei kuitenkaan ole syntynyt huolimatta perusteellisiin selvityksiin pohjautuvista ehdotuksista. Kansallisen ohjelman tarpeellisuutta on korostanut kansainvälinen YK:n, Maailman Terveysjärjestön (WHO), Maailman Pankin ja Vatikaanin tukema Bone and Joint Decade kampanja vuodesta 2000 alkaen. Suomi on osallistunut tähän kampanjaan tules-vuosikymmen -hankkeena siten, että Tules-liiga ohjaa hankkeen toimintaa, Suomen Reumaliitto toteuttaa sitä ja Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa taloudellisesti. Tules-vuosikymmen vaikutti merkittävästi Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton Suomen Tule ry:n perustamiseen vuonna Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto Suomen Tule ry on yhteistyöjärjestö, joka muodostuu tule-alan keskeisistä järjestöistä. Jäsenyhteisöt edustavat kansanterveys- ja potilasjärjestöjä, palvelujen tuottajia sekä erilaisia asiantuntijatahoja. Vuonna 2007 Suomen Tule ry:llä oli 13 jäsenjärjestöä: Huoltoliitto ry, Invalidiliitto ry, ORTON Invalidisäätiö, Reumasäätiö, Suomen fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry, Suomen Kiropraktikkoliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Ortopediyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Työfysioterapeutit ry ja Työterveyslaitos. Jäsenjärjestöjen henkilöjäsenmäärä edustaa noin kansalaista. senyhteisöjensä valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestön tavoitteena on tuoda tule-ongelmat näkyviksi, lisätä keskustelua ja vuorovaikutusta sekä tarjota toimintaympäristö, joka tuottaa ja välittää ajantasaista tule-tietoutta. Suomen Tule ry on ottanut keskeiseksi tehtäväkseen Kansallisen TULE-ohjelman luomisen. Kansallien TULE-ohjelman aikaansaamisen edellytyksiä selvitettiin ensimmäisen kerran v. 2000, mutta tarkoitukseen ei saatu varoja. Vuonna 2002 järjestöväen näkemyksiä selvitettiin Suomen Reumaliiton jäsenyhdistysten piirissä järjestetyissä suunnitteluilloissa, ja saadut kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Kansallinen TULE-ohjelma käynnistyi vuonna 2005, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi Suomen Tule ry:lle projektiavustuksen. Rahaautomaattiyhdistyksen ennakkosuunnitelmien mukaan projekti saa avustusta vuoteen Ohjelman laadinnan yhtenä lähtökohtana oli, että siinä yhdistetään kokemukseen perustuva, ammatillinen ja tieteellinen tieto. Näin pyrittiin hyödyntämään erilaista tietoa ja luomaan edellytyksiä eri tahojen sitoutumiseen ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tietoja kansalaisten kokemuksista ja ideoita Kansalliseen Tule-ohjelmaan saatiin eri puolilla Suomea pidetyistä järjestöaktiivien alueellisista suunnitteluilloista. Tilaisuuksien tuloksena kertyi runsaasti tietoja, ehdotuksia ja näkemyksiä. Tieteellistä ja ammatillista tietoa kerättiin tilastoista, tutkimuksista ja selvityksistä, valtionhallinnon mietinnöistä, muistioista ja alan suosituksista sekä jäsenyhteisöjen edustajilta. Suurta asiantuntijoiden joukkoa kuultiin järjestetyissä seminaareissa ja kyselyillä. Tiedonkeruun keskeiset tulokset on esitetty julkaisuissa Kansalaiset äänessä (Suomen Tule ry 2005) ja Asiantuntijat äänessä (Suomen Tule ry 2005). Tiedonkeruun perusteella tehtiin seuraavat johtopäätökset, jotka on määritelty ohjelman painoalueiksi: Kansallisessa TULE-ohjelmassa korostetaan ennaltaehkäisyä. Sitä toteutetaan primaari-, sekundaari- ja tertiaariprevention tasoilla. Terveyttä ja tasa-arvoisuutta korostetaan siten, että Kansallisessa TULE-ohjelmassa toteutetaan kahta strategiaa: terveysstrategia ja tasa-arvoisuuden strategia. Ohjelmaan on syytä sisällyttää alueellisia toimintoja. Ohjelmassa painotetaan liikunnan merkitystä, lasten ja nuorten elämäntapoja, koulun merkitystä, potilaan oikeutta osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon, hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta sekä toimivaa hoitoketjua. Suomen Tule ry:n tarkoituksena on luoda edellytyksiä tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseksi ja toimia jä-

8 2. Kansallisen TULE-ohjelman perustelut Tule-ongelmat ja haitat painottuivat vähän koulutettuihin ja pienituloisiin väestöryhmiin ja lisäävät 3. siten eriarvoisuutta väestössä. Tule-sairaudet ovat laaja ja moninainen terveysongelmien ryhmä. Useimmilla sairauksilla on useita 4. riskitekijöitä. Osa niistä on yhteisiä useille tule-sairauksille. Niiden vähentämisessä on siten yleensä vaikutettava useisiin riskitekijöihin, mutta samalla toimintojen vaikutukset kohdistuvat useisiin sairauksiin. Tule-sairauksien yleisyyden ja moninaisuuden takia 5. niiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuu suuri määrä erilaisia ammattihenkilöitä ja järjestöjä. Tule-terveyden tehokas edistäminen edellyttää eri tahojen suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistoimintaa. Tule-terveyden parantamiseen ja tule-sairauksien 6. ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen on olemassa tehokkaita keinoja, mutta niiden käytön ajoituksessa, yhteensovittamisessa ja riittävyydessä on voimavarojen kohdentamisesta, organisoinnista, koulutuksesta ja rahoituksesta johtuvia puutteita. Edellä todettujen ongelmien ja puutteiden korjaamiseksi tarvitaan kansallinen ohjelma, joka johtaa tehokkaiden, kattavien ja tasa-arvoisten toimintapolitiikkojen luomiseen ja niiden edellyttämien toimintojen toteuttamiseen. Tule-sairaudet ovat suuri ongelma suomalaisille ja Suomelle: Tule-oireet: yleisimpiä oireita, joka kuukausi niitä on noin joka kolmannella suomalaisella. Kansallista TULE-ohjelmaa tarvitaan seuraavista syistä: Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on toiminta- ja työkyvyn perusta ja edellytys useimpien kansansaira- 1. uksien ehkäisylle. Tuki- ja liikuntaelinten huono kunto, oireet, sairaudet, tapaturmat ja pysyvät vammat ovat yleisimpiä 2. terveysongelmia ja yhdessä ne aiheuttavat enemmän kärsimystä, huonontunutta elämänlaatua, taipumusta masennukseen, toiminta- ja työkyvyn vajausta, työpanoksen menetystä, avun, hoitojen ja hoivan tarvetta sekä kustannuksia kuin muut sairausryhmät. Tule-sairaudet ja tapaturmat: yleisimpiä terveysongelmia, niistä kärsii useampi kuin joka viides työikäinen ja useampi kuin joka kolmas eläkeikäinen suomalainen, naisista useampi kuin miehistä. Sairauspoissaolot: maksetuista sairauspäivärahapäivistä tule-sairauksien osuus on 30.8 % ja vammojen osuus 12.4 %. Vuonna 2004 korvaussumma oli 221 miljoonaa euroa. Tule-sairauksien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat 2000-luvulla jatkuvasti kasvaneet. Hoitokustannukset: tule-sairauksien hoidosta aiheutuvat välittömät kustannukset ovat suuret, lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa, 11 % kaikista sairauksien hoitokustannuksista. Suurempia hoitokustannuksia aiheuttavat vain sydän- ja verisuonitaudit ja mielenterveyshäiriöt.

9 Ennenaikainen eläkkeelle jääminen: joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella. Käytettävissä oleva työpanos pienenee henkilötyövuotta, 22 % koko menetyksestä. Eläkemenot: tule-sairauksien aiheuttamat eläkemenot vuonna 2005 olivat 684 miljoonaa euroa eli 30,3 % kaikista vastaavista menoista. Työpanosmenetykset yhteensä: kaikkiaan lähes 2 miljardia euroa vuodessa tule-sairauksien seurauksena. Suurempia menetyksiä aiheuttavat vain mielenterveyden ongelmat. Mikäli tapaturman aiheuttamat vammat lasketaan mukaan, tule-ongelmat ovat kuitenkin kallein ryhmä. Toimintakyvyn rajoituksista johtuva avun tarve: jossain määrin 36 %:lla ja päivittäisenä 14 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Ongelma suurenee iäkkäiden henkilöiden määrän kasvaessa. Elämänlaatu: tule-sairaudet huonontavat voimakkaasti elämänlaatua ja yleisyytensä vuoksi ne, erityisesti nivelrikko, aiheuttavat enemmän laadukkaiden elinvuosien menetystä kuin mikään muu sairausryhmä. on esitetty yksityiskohtaisia tietoja tule-sairauksien aiheuttamista hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta, työpanosmenetyksistä ja kustannuksista. 10 kalleinta tautiryhmää (Kiiskinen ym. 2005) Suorat kustannukset milj % Työpanosmenetykset milj % Sydän- ja verisuonitaudit Mielenterveyshäiriöt Mielenterveyshäiriöt Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Hengityselintaudit Vammat ja myrkytykset Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sydän- ja verisuonitaudit Hermoston ja aistien sairaudet Syöpätaudit Syöpätaudit Hermoston ja aistien sairaudet Vammat ja myrkytykset Hengityselintaudit Ruuansulatuselinten sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten taudit Synnynnäiset epämuodostumat Raskauden ja synnytysten tilat Aineenvaihduntasairaudet Muut yhteensä Muut yhteensä Kaikki sairaudet yhteensä Kaikki yhteensä Yleisimmät tule-sairaudet työikäisillä ja iäkkäillä (Kaila-Kangas 2007) vuotiaat, % -vuotiaat, % Selkäoireyhtymä Niskaoireyhtymä Lonkkanivelrikko Polvinivelrikko Nivelreuma , ,5 1 Tapaturmien aiheuttamat pysyvät vammat Kaikki tule-sairaudet Tule-ongelmien yleisyyden ja seurausten perusteella ongelmien vähentämisessä keskeisimpiä kohteita eri ikäryhmissä ovat: Lapsilla ja nuorilla: koti-, koulu-, liikunta- ja liikennetapaturmat Iäkkäillä: nivelrikko, toimintakyvyn vajaukset sekä kaatumisista ja osteoporoosista aiheutuvat murtumat Kaikissa ikäryhmissä: pysyvien vammojen ehkäisy ja niiden haittojen vähentäminen Työikäisillä: selän, niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet, koti-, liikunta- ja liikennetapaturmat, nivelrikko, huono toimintakyky

10 3. Kansallisen TULE-ohjelman päämäärät ja tavoitteet Kansallinen TULE-ohjelma on politiikka- ja toimenpideohjelma vuosille Päämäärä Ohjelman päämääränä on väestön parempi tule-terveys ja väestöryhmien välisten erojen pieneneminen. Tämä edellyttää, että tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, tule-sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus otetaan huomioon suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan kaikilla tasoilla. Kohdennus Ohjelma on ensisijaisesti suunnattu valtakunnallisille päättäjille ja vaikuttajille toimintapolitiikkojen aikaansaamiseksi. Ohjelma on suunnattu myös kaikille niille tahoille ja henkilöille, jotka voivat vaikuttaa päätöksillään ja toiminnoillaan tule-terveyteen. Näitä ovat mm. eri alojen päättäjät, tutkijat, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, asiantuntijat, palvelutuottajat, kolmannen sektorin toimijat ja kansalaiset. Ohjelman toimenpiteitä toteutetaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti lukuisten tahojen laajana yhteistoimintana ja ottamalla kaikkien väestöryhmien tarpeet tasa-arvoisesti huomioon. Toimintalinjat Keskeisiä toimintalinjoja ovat terveyden edistäminen; tule-oireiden, -sairauksien, -vammojen ja vammaisuuden ehkäisy, tule-potilaiden hoito ja kuntoutus ja näitä tukeva tutkimus, koulutus ja väestön tule-tietoutta lisäävä tiedotus. Tavoitteet Väestön parempi tule-terveys: tuki- ja liikuntaelimistön aiheuttamia oireita on harvemmilla suoma- 1. laisilla, näiden elinten kunto ei aiheuta vaaraa tule-sairauksien kehittymisestä ja se riittää täyttämään työn ja ko-

11 titöiden vaatimukset ja antaa mahdollisuudet osallistua kiinnostaviin vapaa-ajan toimintoihin. Väestön parempi tule-tietoisuus: väestön eri ikäryhmiin suunnattu tule-asioista tiedottaminen joh- 2. taa parempaan tule-tietoisuuteen ja tule-ongelmien vähenemiseen. * Näköala: Kansanterveyslaitos on arvioinut, että ennaltaehkäisyn tuloksena sekä selkäsairauksien että nivelrikon esiintyvyys vähenisi väestössä noin 30 % ja että tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat vammat vähenisivät %. Tule-sairauksia ja vammoja ilmaantuu harvemmille suomalaisille. Tuloksena on elämänlaadun ja 3. toiminta- ja työkyvyn säilyminen useammilla suomalaisilla, pienempi hoitojen, kuntoutuksen ja hoivan tarve, vähemmän koulutetun henkilökunnan ja hoito- ja hoivapaikkojen tarvetta ja pienemmät kustannukset yksilöille ja yhteiskunnalle. * Näköala: Kansanterveyslaitoksen arvion mukaan tapaturmista ja väkivallasta aiheutuvat kuolemat vähenisivät työikäisillä 45 % ja eläkeikäisillä 20 %, jos niitä esiintyisi koko väestössä saman verran kuin niitä esiintyy nyt siinä osassa väestöä, jossa niitä on vähiten. Tule-sairaiden hoito tehostuu. Monet tule-sairaudet alkavat vähitellen lisääntyvinä kipuina ja toi- 4. minnan rajoituksina. Varhaisen diagnosoinnin ja hoidon aloittamisen avulla sairauden kroonistuminen voidaan usein estää. Kansallisen TULE-ohjelman tuloksena diagnoosin teko ja hoitoon pääsy nopeutuvat ja oikeat toimenpiteet tehdään oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, seurauksina paremmat välittömät tulokset, vähemmän pitkäaikaisen hoidon ja hoivan tarvetta, nopeampi paluu työhön, vähemmän ennenaikaista eläköitymistä, pienempi voimavarojen tarve ja pienemmät kustannukset. Tule-sairaiden kuntoutus tehostuu ja laajenee. 5. Oikeus kuntoutuspalveluihin laajenee, niiden saatavuuden tasa-arvoisuus lisääntyy, aloituksen viiveet vähenevät, oikeat toimenpiteet tehdään oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, terveys ja toimintakyky palautuvat useammin ja täydellisemmin, vähemmän pitkäaikaisen hoidon ja hoivan tarvetta, nopeampi työhön paluu, vähemmän ennenaikaista eläköitymistä, pienempi voimavarojen tarve ja kustannukset. Toiminta- ja työkyky paranevat tai niiden heikkeneminen hidastuu ja työkyvyttömyyden kus- 6. tannukset vähenevät merkittävällä osalla niistä suomalaisista, joilla huono tule-terveys alentaa toiminta- tai työkykyä. Uusien tapausten ilmaantuminen vähenee. Tuloksena on parempi selviytyminen arjen vaatimuksista, parempi ja pitempään jatkuva työkyky, vähemmän enneaikaista eläköitymistä, pitempään jatkuva omatoiminen selviytyminen iäkkäänä ja pienempi hoivan tarve. * Näköala: Kansanterveyslaitoksen arvion mukaan toimintakyvyn rajoituksista aiheutuva avun tarve pienenisi 50 %, jos näitä rajoituksia esiintyisi koko väestössä saman verran kuin niitä esiintyy nyt siinä osassa väestöä, jossa niitä on vähiten. Tule-sairaiden elämänlaatu paranee, kun sairauksista aiheutuvat oireet ja sosiaalisia osallistumismah- 7. dollisuuksia vähentävät huonokuntoisuus, toiminnanvajaukset ja liikkumisen esteet vähenevät. Kansallisen TULE-ohjelman tuloksena iäkkäiden henkilöiden toimintakyky ja omatoimisuus paranevat Suomen väestön yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 76 %. Työikäinen väestö supistuu vastaavana aikana 67 %:sta 58 %:iin koko väestöstä. Väestön ikääntyessä hoidon ja hoivan tarve kasvavat. Jos iäkkäiden ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä pidetään huolta, voi säästöjä kertyä. Suomessa elinaika piteni viime vuosisadan lopulla kolmella vuodella. Siihen liittyi myös toimintakykyisen ajan piteneminen. Tämä viittaa siihen, että siirtymistä laitoshoitoon voidaan siirtää, mahdollisesti kolmella vuodella.

12 4. Tule-sairauksien ja -vammojen syyt ja riskitekijät Vaikka monien tule-sairauksien syntymekanismeja koskevassa tiedossa on vielä puutteita, lukuisia niiden kehittymiseen vaikuttavia ja riskiä lisääviä tekijöitä tunnetaan. Näiden tekijöiden yleisyys selittää suuren osan tule-oireista ja -sairauksista. Yksi syy riskitekijöiden yleisyyteen on niiden ja niiden merkityksen huono tuntemus erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa niitä ja tule-sairauksia on eniten. Useimpiin riski- ja syytekijöihin voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen ja sairauksien ja vammojen ehkäisyn keinoilla. Lapsilla ja nuorilla kodin ja koulun antaman ohjauksen ja aikuisilla oman aktiivisuuden antamat mahdollisuudet terveyttä edistävien elintapojen omaksumiseen ja noudattamiseen ovat muilla keinoilla korvaamattomia.

13 Tärkeimmät tule-sairauksien ja tapaturmien riskitekijät ovat seuraavat: Lihavuus: Ylipainon vahva yhteys polven, lonkan ja käden nivelrikon riskiin on todistettu jo kymmenissä epidemiologisissa tutkimuksissa. Yhteys on vahva, suoraviivainen, muista riskitekijöistä riippumaton ja ajalliselta järjestykseltään oikea. Eri tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin joka kolmannen nivelrikon kehittyminen estyisi, jos lihavuuden vaikutus riskiin voitaisiin poistaa. Vakuuttava näyttö on myös lihavuuden syysuhteesta kihtiin eli uraattikiteiden aiheuttamaan niveltulehdukseen. Ylipainoisuudella on todettu yhteyttä myös selkävaivoihin; se mm. ennustaa työkyvyttömyyseläkkeeseen johtavia pitkäaikaisia selkäsairauksia. Liikunnan vähäisyys: johtaa mm. pieneen energiankulutukseen, yleiskestävyyden ja lihasten voiman, kestävyyden ja tehon huononemiseen sekä erityisesti iäkkäillä tasapainon ja liikkumisvarmuuden vähentymiseen. Nämä muutokset lisäävät lihavuuden, alaselän sairauksien, niska-hartiaseudun oireyhtymän, polven nivelrikon, osteoporoosin, kaatumisten ja muiden tapaturmien sekä luunmurtumien vaaraa. Työhön liittyvä liiallinen tai virheellinen fyysinen kuormitus: lisää alaselän sairauksien mukaan lukien iskiasoireyhtymän, niska-hartia oireyhtymän, olkapään, kyynärpään ja ranteen seudun rasitussairauksien sekä polven ja lonkan nivelrikon vaaraa. Noin joka kolmannen polvinivelrikon on arvioitu olevan seurausta työn kuormitustekijöistä. Liiallista tai virheellistä kuormitusta voi aiheuttaa myös rasittavien urheilulajien harrastaminen. Runsaskaan istuminen yksinään ei lisää riskiä, mutta yhdessä huonon asennon ja kehoon kohdistuvan tärinän kanssa alaselän vaivojen ja iskiaksen riski kasvaa. Myös autolla ajo lisää selkäsairauksien ja niska-hartiaseudun oireyhtymän vaaraa. Kaikkiaan työhön liittynee kuitenkin enemmän terveyttä edistäviä kuin haitallisia vaikutuksia. Runsas alkoholin käyttö: lisää tapaturmien vaaraa. Ravintotekijät: niukka kalsiumin ja D-vitamiinin saanti lisää osteoporoosin vaaraa. Runsaasti kasviksia, hedelmiä, kasvisöljyjä ja tuoretta kalaa sisältävä ruokavalio liittyy nivelreuman ja nivelrikon pienentyneeseen vaaraan, mutta vaikutusmekanismia ei tiedetä. Estrogeenin puute: lisää osteoporoosin vaaraa naisilla vaihdevuosien jälkeen. Masennus: vaikeuttaa elämän hallintaa, myötävaikuttaa edellä mainittujen riskitekijöiden yleisyyteen ja lisää tulesairauksien ja tapaturmien vaaraa ja niistä johtuvia haittoja. Työhön liittyvät psyykkiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät: voivat lisätä mm. alaselän ja niska-hartiaoireyhtymän ilmenemisen ja erityisesti näistä aiheutuvien haittojen korostumisen vaaraa Vireyttä, tarkkaavaisuutta ja aistien toimintaa huonontavat tekijät: univajaus ja tietyt lääkkeet lisäävät työhön liittyvää haitallista kuormitusta ja tapaturmavaaraa. Yleinen terveydentila: Useat pitkäaikaiset sairaudet ja niiden lääkehoito myötävaikuttavat tule-sairauksien ja vammojen syntyyn ja lisäävät niiden aiheuttamaa haittaa. Tule-sairauksien ja vammojen ehkäisyssä tärkeimmät muutettavissa olevat riskitekijät ovat lihavuus, liikunnan puute, huono lihaskunto ja tasapainon hallinta erityisesti iäkkäillä, tupakointi, työn liiallinen tai virheellinen kuormitus, runsas alkoholin käyttö ja tapaturmat. Tieteellinen näyttö näiden tekijöiden vaikutuksista tule-sairauksien syntyyn on vakuuttava. Tupakointi: lisää nivelreuman vaaraa. Vaikutus koskee reumatekijäpositiivista tautia siten, että tupakoijan sairastumisriski on 2-4 -kertaa niin suuri kuin tupakoimattoman. Tupakoinnilla ja periytyvällä reuma-alttiudella on vahva yhdysvaikutus sairastumisvaaraan. Riskin lisääntyminen liittyy tupakansavun vaikutukseen immunologisiin mekanismeihin. Tupakointi lisää suuresti myös osteoporoosin ja murtumien vaaraa. Lisäksi se on selkäsairauksien, erityisesti iskiasoireyhtymän riskitekijä. Tapaturmat: Suomalaisista miehistä 8 %:lla ja naisista 3 %:lla on tapaturman aiheuttama pysyvä tule-vamma. Näihin lukuihin eivät sisälly nivelvammojen johdosta syntyneet nivelrikot (sekundaariartroosit) eivätkä selän, niskan ja olkapään pitkäaikaiset oireyhtymät, joiden esiintyvyydestä tapaturmien osuus on huomattava.

14 5. Tule-terveyden edistäminen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana siin terveysongelmiin jäävät kuitenkin yleensä vähäisemmiksi kuin kyseisiin terveysongelmiin erityisesti kohdennettujen toimintojen vaikutukset. Terveyden edistäminen ja kohdennetut toiminnat sairauksien ehkäisyssä täydentävät toisiaan. Viime vuosina Suomessa on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota terveyden edistämiseen, mikä ilmenee mm. uudessa kansanterveyslaissa. Erityisesti kansanterveysjärjestöt ovat edistäneet aktiivisesti sekä koko väestön että jo sairastuneiden henkilöiden terveyttä. Kevään 2007 hallitusohjelmaan sisältyy terveyden edistämisen politiikkaohjelma Työterveyden edistäminen Uudistettu työterveyshuoltolaki korostaa terveysvaarojen ehkäisyn lisäksi työntekijöiden terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja pyrkii suuntaamaan työterveyshuollon toimintaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Laissa säädetystä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta työpaikoilla pääsee osalliseksi yli 90 % työssäkäyvistä. Työturvallisuuslaki korostaa työhön liittyvien vaarojen arviointia ja torjuntaa sekä ennalta ehkäisevän toiminnan vahvistamista prosessina, joka tähtää työolosuhteiden jatkuvaan parantamiseen ja edistää työkyvyn säilyttämistä luvun puoliväliin asti tapahtunut kehitys on kuvattu julkaisuissa Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Suomessa ja Asiantuntijat äänessä. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tapahtunutta ja meneillään olevaa toimintaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen ja näitä tukevien toimintojen alueilla. Tarkoituksena on ollut tunnistaa erityisesti sellaisia alueita, joilla tarvitaan uusia tai tehostettuja politiikkoja ja toimenpiteitä Kansallisen TULE-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta kartoituksen avulla vähennetään vaaraa esittää päällekkäisiä ja jo toteutettuja toimenpiteitä Terveyden edistäminen Terveyttä edistävät toiminnat kohdistuvat koko väestöön tai suuriin väestöryhmiin. Onnistunut terveyden edistäminen säilyttää tai parantaa mitattua ja koettua terveyttä ja toimintakykyä, pienentää sairastumisen vaaraa sekä vähentää sairastuvuutta ja sairastavuutta ja näiden seurauksia. Saavutetut hyödyt kohdistuvat mm. tule-terveyteen. Yleisen terveyden edistämisen vaikutukset spesifi- Työterveyslaitoksen selvitysten perusteella työssä esiintyvät toistuvat yksipuoliset liikkeet näyttävät lisääntyneen erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Sen sijaan raskaat nostamiset ja taakkojen siirrot ovat viime vuosina vähentyneet miehillä erityisesti kuljetus- ja rakennusaloilla ja naisilla maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa sekä sairaanhoitoalalla. Hankalia työasentoja tai raskaita taakkoja esiintyy edelleen runsaasti miehillä rakennustyössä, teollisuudessa, maa-metsätaloudessa ja kalastuksessa. Naisilla näitä kuormitustekijöitä esiintyi yleisimmin teollisuudessa, palvelualoilla sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan töissä. Työkykyä ja työturvallisuutta edistäviä toimintoja on totutettu laajan tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla sekä välittämällä tietoja ja kokemuksia käyttöön koulutus- ja julkaisutoiminnan avulla Lihavuuden ehkäisy ja vähentäminen Kahdella kolmesta 30 vuotta täyttäneestä suomalaisesta miehestä ja yli joka toisella saman ikäisellä naisella kehon painoindeksi (BMI) ylittää normaaliksi luokitellun rajan (25 kg/m 2 ) eli he ovat ylipainoisia. Viidennes suomalaisista miehistä ja neljännes naisista on selvästi lihavia (BMI

15 30 kg/m 2 tai enemmän). Sekä ylipainoisten että lihavien määrä on lisääntynyt. Sama kehitys havaitaan lapsilla ja nuorilla. Lihavuuteen terveysongelmana on kiinnitetty runsaasti huomiota viime vuosina. Lihavuuden ehkäisy ja/tai hoito on keskeisellä sijalla kansallisissa ravitsemussuosituksissa, aihetta on käsitelty neljässä tule-sairauksiin liittyvässä ja lukuisissa muissa Käypä hoito -suosituksissa, aiheesta on järjestetty konsensus-kokous v ja se on tärkeä osa sydän- ja verisuonitautien edistämisohjelmaa ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaa (Dehko). Näistä erityisesti konsensus -lausuma ja Dehko sisältävät kattavat suositukset lihavuuden ehkäisyn ja hoidon keinoista ja niitä toteuttavista tahoista. Opetusministeriön suunnitelmissa on kehittää toimenpideohjelma lasten ja nuorten lihavuuden ja ylipainon ehkäisyyn Liikunnan ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen Suomalaisten osallistumista liikuntaan on selvitetty useilla toistetuilla kyselytutkimuksilla. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien nuorten osuudeksi arvioidaan %. Liikunnan riittävyyden kannalta ongelmallista on harrastuksen jakautuminen hyvin runsaasti ja ei juuri lainkaan harrastaviin sekä päivittäisiin toimintoihin liittyvän arkiliikunnan väheneminen. Työikäisistä terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuudeksi arvioidaan %. Varsinkin naisten vapaa-ajan liikunta on hitaasti lisääntynyt, mutta työmatkoihin ja asiointiin sisältyvä liikunta on vähentynyt. Aktiivisimpia ovat vuotiaat. Harrastuksena toteutuvan liikunnan ja urheilun sekä päivittäisiin toimintoihin sisältyvän fyysisen aktiivisuuden edistämiseen on kiinnitetty runsaasti huomiota. Keskeinen asema tässä toiminnassa on ollut urheilu- ja liikuntajärjestöillä, erityisesti kuntoliikuntajärjestöillä kuten Suomen Ladulla ja Suomen Kuntoliikuntaliitolla. Tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle sauvakävelyn harrastuksen muodostuminen todelliseksi kansanliikunnaksi on erityisen merkittävää. Kansanterveysjärjestöt samaten kuin palveluntuottajat ovat lisääntyvästi edistäneet liikuntaa. Tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa liikuntaa on painottanut toiminnassaan Suomen Reumaliitto toteuttamalla mm. laajan Kävele Kunnolla -ohjelman. Vahvan perustan yhteiskunnan osallistumiseen liikunnan edistämiseen antaa vuoden 1999 liikuntalaki, jossa painotetaan terveyttä edistävää liikuntaa ja kuntien velvoitteita. Toinen vahva kannanotto liikunnan edistämiseksi on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2002 terveyttä edistävän liikunnan kehittämisestä ja yhteistyön organisoinnista, joka mm. velvoittaa eri ministeriöt liikunnan edistämiseen omilla alueillaan ja yhteistoimintaan keskenään. Periaatepäätöksen toimeenpanoa edistävä komiteanmietintö sisältää 53 ehdotusta, jotka kattavat varsin hyvin terveysliikunnan edistämiseksi koko väestössä tarvittavat toimenpiteet. Ehdotusten toteutumista koordinoi, seuraa ja varmistaa terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kanssa ja ehdotukset ovat toteutuneet tai toteutumassa hyvin. Toimenpiteet ovat kohdistuneet eri väestöryhmien liikunnan edistämiseen mm. laatimalla suosituksia, kehittämällä toimintamalleja, lisäämällä yhteistyötä liikunta-alan sisällä ja muiden sektoreiden kanssa, suuntaamalla valtion tukea terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksien lisäämiseen ja kehittämällä yhdyskuntarakenteita kuten kevyen liikenteen väyliä liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta suosiviksi. Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelmassa vuosille on tehty useita esteettömien liikuntatilojen ja -ympäristöjen kehittämisehdotuksia. Merkittävä osa terveysliikunnan edistämisessä on pääasiassa opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden rahoittamalla Kunnossa Kaiken Ikää ohjelmalla. Erityisesti iäkkäiden tarpeita vastaavan terveysliikunnan sisältöä ja toteuttamistapoja kehitetään Ikäinstituutin koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Uusi valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämiseksi on valmisteilla, ja se tullee sisältämään pääasiassa aikaisempien toimintojen jatkamista. OPM:n johtamana on tekeillä kansallinen liikuntaohjelma. Sen väliraportti on ilmestynyt ja koko raportin pitäisi olla valmis helmikuussa Liikunnan Käypä hoito suosituksen laatiminen on käynnissä ja se valmistuu v Tupakoinnin vähentäminen Miesten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta alkaen ja nykyisin miehistä tupakoi päivittäin 26 %. Naisten tupakointi on pysynyt samalla tasolla ja heistä tupakoi päivittäin 18 %. Tupakoivien osuus kasvaa voimakkaasti koulutuksen pituuden lyhentyessä ja väestöryhmien erot ovat edelleen suurentuneet. Tupakoinnin haluaisi lopettaa joka toinen päivittäin tupakoiva, vakavia yrityksiä viimeksi kuluneen vuoden aikana oli tehnyt 37 % miehistä ja 41 % naisista, ja tupakoinnin on onnistunut lopettamaan 20 % miehistä ja 17 % naisista. Tupakointia koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu useita kertoja ja uusimmat muutokset astuvat voimaan kesäkuussa Säädökset kieltävät tupakoinnin mm. päiväkotien, oppilaitosten, virastojen ja laitosten, työyhteisöjen, yleisten kulkuneuvojen ja ravintoloiden yhteisissä ja asiakkaille varatuissa tiloissa. Tupakoinnin vähentämisellä on suuri yhteiskuntapoliittinen merkitys, koska tupakoinnin ja alkoholin käytön erot yhdessä selittävät suuren osan väestöryhmien välisistä 11

16 12 terveyseroista. Tupakoinnin vähentämiseksi käytettävissä olevia keinoja ovat mm. tupakan reaalihinnan korottaminen verotusta lisäämällä, rajoitusten valvonnan tehostaminen ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen esimerkiksi työpaikoilla ja terveydenhuollossa Alkoholin käytön vähentäminen Suomalaisten alkoholin käyttö on 1990-luvun jälkeen kasvanut ja on nyt suurempaa kuin milloinkaan aikaisemmin. Erityinen ongelma on humalahakuinen juominen yleensä ja varsinkin nuorten keskuudessa. Vastaavasti ovat kasvaneet alkoholista johtuvat haitat kuten alkoholisairaudet ja -kuolemat sekä väkivaltarikokset. Väestöryhmittäiset erot alkoholin käyttötavoissa ja alkoholihaitoissa ovat suuret. Alkoholin käytön ja sen haittojen vähentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö tekee esityksiä lainsäädännöksi ja toteuttaa alkoholiohjelmaa. Alkoholiohjelma perustuu valtioneuvoston v tekemään periaatepäätökseen ja on sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama prosessi. Ohjelman tavoitteena on koota eri toimijoiden vaikuttaviksi todetut toimet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi, jossa yhteistyö edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyöhön halukkaat toimijat liittyvät alkoholiohjelmaan kumppaneina. Vuoden 2006 maaliskuussa kumppaneita oli 135, mukana mm. runsaasti kansalaisjärjestöjä, eri alojen ammatillisia järjestöjä, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, kirkko ja useita kymmeniä kuntia. Ohjelmassa painotetaan vanhempien ja nuorten alkoholinkäytöstä, yksittäisistä alkoholin käyttökerroista ja pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyä käyttämällä eri tarkoituksiin suunnattuja monipuolisia toimenpiteitä ja laajaa yhteistoimintaa. Alkoholin kokonaiskulutukseen vaikutetaan alkoholiverotuksella, säilyttämällä viinien ja väkevien vähittäismyynti Alkon tehtävänä ja tehostamalla alkoholilupahallinnon ja -valvonnan panosta hyvinvointia ja elinympäristöä heikentävien haittojen ja häiriöiden vähentämisessä. Ohjelma on tuottanut lukuisia toimintamalleja ja julkaisuja eri tarkoituksiin ja eri tahojen käyttöön. Kevään 2007 hallitusohjelmaan sisältyy mm. alkoholiveron korotus Sairauksien ja tapaturmien ehkäisy Tule-sairauksien ehkäisy Tärkeä hanke on Tules-vuosikymmen, joka on Suomen osuus laajassa kansainvälisessä Bone and Joint Decade ohjelmassa. Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Reumaliitto. Hankkeen keskeiset toimintamuodot ovat koulutus ja tiedotus, joita toteuttavat maakuntakouluttajat ja yhteyshenkilöt terveyskeskuksissa, työterveyshuollon yksiköissä ja liiton paikallisyhdistyksissä. Sairaiden ja vammaisten henkilöiden esteettömän toiminnan ja sitä kautta tasa-arvon edistämiseksi toimivat mm. Invalidiliitto ja Työterveyslaitos toteuttamalla elinympäristön esteettömyyttä parantavaa hanketta ja Suomen Reumaliitto kehittämällä pakkausten avattavuutta. Monet tule-järjestöt ovat toteuttaneet valtakunnallisia kampanjoita ja toimintapäiviä sekä laatineet suosituksia tule-sairauksien merkitystä ja ehkäisyä koskevan tietoisuuden ja tiedon lisäämiseksi Eräiden muiden kansansairauksien ehkäisy Tule-sairauksien ehkäisyä ovat edistäneet eräiden muiden kansansairauksien ehkäisyohjelmat, koska niissä on kohdistettu toimintoja myös moniin tule-sairauksien keskeisiin riskitekijöihin. Tällaisia ohjelmia ovat mm. toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi (STM 1997:27, Suomen Sydänliitto 2005) ja Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma (Diabetesliitto 2003) ja sitä toteuttava Dehkon 2D -hanke (Dehko etenee , Diabetesliitto 2005). Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy Suomen Sydänliiton Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi sisälsi yhteensä 118 toimenpidesuositusta monille aloille yhteiskunnassa. Ohjelma tuotti tavoitteiden mukaisia tuloksia, mutta saavutetut tulokset kattoivat vain noin kymmeneksen kaikista asetetuista tavoitteista. Sydänliiton uudessa toimenpideohjelmassa vuosille pyritään laajan yhteistoiminnan avulla toteuttamaan yleisiä terveyttä edistäviä ja erityisesti sydäntautien tärkeimpiin riskitekijöihin, mm. lihavuuteen, liikunnan puutteeseen, tupakointiin ja runsaaseen alkoholin käyttöön eri ikäryhmissä kohdistuvia toimenpiteitä. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa pyritään väestöstrategialla (terveyden edistämisellä) vähentämään erityisesti lihavuutta ja metabolista oireyhtymää ravitsemuksen ja liikunnan keinoin. Ohjelmassa korostetaan terveyttä edistävän toiminnan terävöittämistä, laaja-alaista yhteistyötä sekä terveydenhuoltojärjestelmän valmiuksien lisäämistä. Toteutuksessa hyödynnetään kaikkia ajankohtaisia terveyspoliittisia strategioita, ohjelmia ja projekteja sekä kansanterveys-, ravitsemus- ja liikuntajärjestöjen palveluita. Väestöstrategiatyö ulotetaan koko suomalaiseen järjestökenttään ja Diabetesliitto toteuttaa sitä Suomen Sydänliiton kanssa kumppanuussopimuksen puitteissa Tapaturmien ehkäisy Tapaturmista suuri osa kohdistuu suoraan tuki- ja liikuntaelimistöön ja välillisesti vammojen aiheuttama tilapäi-

17 nen tai pysyvä liikkumiskyvyn rajoittuminen huonontaa tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä ja toimintakykyä. Tapaturmien ehkäisy on siten keskeinen osa tule-sairastavuuden ja -vammaisuuden ehkäisyä. Työ- ja työmatkatapaturmat V tehdyn haastattelututkimuksen mukaan 11 % miehistä ja 7 % naisista oli edeltäneen vuoden aikana joutunut tapaturmaan työssä tai työmatkalla. Koko työllisessä väestössä näitä tapaturmia oli noin Työtapaturmien aiheuttamista vammoista noin 90 % kohdistuu selkään ja ylä- ja alaraajoihin. Vuoden 2003 alussa voimaan tulleessa työturvallisuuden parantamiseksi säädetyssä laissa asetetaan suuret vaatimukset työympäristön turvallisuudelle ja sen kehittämiselle ja valvonnalle. Vuosina toteutettiin valtakunnallinen työtapaturmaohjelma, jonka keskeisenä keinona oli hyvän turvallisuuskulttuurin edistäminen työpaikoilla. Vuonna 2004 toimintaa laajennettiin koteihin ja liikenteeseen. Työtapaturmaohjelmaa jatketaan osana sosiaali- ja terveysministeriön johtamaa Työelämän vetovoima, VETO-ohjelmaa Lisäksi vuonna 2003 käynnistettiin Nolla tapaturmaa foorumin toiminta sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja työtapaturmaohjelman kanssa. Liikennetapaturmat Liikennetapaturmien ja niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat viime vuosina vähentyneet. Vuonna 2002 poliisin tietoon tuli 6196 henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Niissä kuoli 415 henkilöä ja loukkaantui 8156 henkilöä, näistä runsaat 1200 pysyvästi. Nämä tilastot kattavat kuitenkin vain noin puolet loukkaantuneista ja esimerkiksi pyöräilijöitä loukkaantuu vuosittain noin Liikenneturvallisuutta kehitetään alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistoimintana vuona 2000 valmistuneen ohjelman mukaisesti. Keinoina ovat mm. liikenteen kasvun hillintä, tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen eri kansalaisryhmille maankäytön ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin, turvallisuuden arvostaminen liikennettä koskevassa päätöksenteossa ja suunnittelussa, uuden tekniikan käyttö sekä kampanjointi ja elinikäinen liikennekasvatus turvallisuustietoisuuden ylläpitämiseksi ja turvallisuutta edistävien muutosten hyväksymiseksi. Erityinen haaste on iäkkään väestön osuuden kasvu liikenteessä. Koti-, liikunta- ja vapaa-ajan tapaturmat Haastattelututkimusten mukaan kotona, liikunnassa ja muutoin vapaa-aikana tapaturmia sattui vuonna 2003 lähes Eniten tapaturmia sattui liikunnassa, noin Vuodesta 1980 vuoteen 2003 kotitapaturmien määrä on yli kaksinkertaistunut ja liikuntatapaturmien määrä on kasvanut yli kolmasosalla. Suuri osa koti-, liikunta- ja vapa-ajan tapaturmista on lieviä, mutta osa niistä aiheuttaa vakavia vammoja. Vuonna 2004 koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuoli 2300 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 1986 oli vajaat Sairaalahoitoon joutumisen aiheutti vuonna 2004 lähes koti-, lähes liikunta- ja lähes muuta vapaa-ajan tapaturmaa. Suuri osa näistä vammoista kohdistuu tuki- ja liikuntaelimiin. Koti-, liikunta- ja vapaa-ajantapaturmien moninaisuuden ja laaja-alaisuuden takia niiden ehkäisyn vastuu ja toteuttaminen on jakaantunut monelle taholle, mm. sosiaali- ja terveys-, sisäasiain-, ympäristö-, kauppa- ja teollisuus-, liikenne- ja viestintä- sekä opetusministeriölle. Ehkäisyyn osallistuvia laitoksia ovat mm. Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Kuluttajavirasto, Turvatekniikan Keskus, Tiehallinto, Ilmatieteen laitos ja Merenkulkulaitos. Tapaturmien ehkäisyyn osallistuvat myös lukuisat järjestöt. Tapaturmien torjuntaa toteutetaan laajan, 44 toimenpide-ehdotusta sisältävän tavoiteohjelman perusteella. Ohjelma täydentää valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on koti- ja vapaa-ajan tapaturmien alalla Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmaan sisältyvät myös toimenpideohjelmat ikääntyneiden kaatumistapaturmien ja liikuntavammojen ehkäisemiseksi Hoitojärjestelmät Lainsäädäntö Väestön terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto nojaa terveyskeskusjärjestelmään ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirijärjestelmään. Terveydenhuollon palveluita tarjoavat lisäksi yksityiset lääkärin ammatin harjoittajat ja lääkärikeskukset sekä eräiden säätiöiden ylläpitämät sairaalat Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Koko väestön kattava terveyskeskusjärjestelmä luotiin kansanterveyslailla (66/1972), jossa kansanterveystyö linjataan seuraavasti: Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Kunnan tehtävät kansanterveyslain mukaan ovat terveysneuvonta, kunnan asukkaiden sairaanhoito, sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveydenhuolto, työterveys- 13

18 huolto, yrittäjien työterveyshuolto, seulonta ja joukkotarkastukset sekä kiireellinen avosairaanhoito. Maassamme on noin 240 terveyskeskusta. Terveyskeskuslääkäreistä (noin 3 400) kaksi kolmasosaa on yleislääkäreitä ja kolmasosa on noin kuusivuotisen peruskoulutuksen jälkeen erikoistunut yleislääketieteeseen. Työterveyshuolto kattoi vuonna % palkansaajista ja vuonna 2005 työterveyshuollossa oli noin 2600 lääkärin tointa. Työterveyshuollon keskeinen sisältö on työhön liittyvien terveysvaarojen ehkäisy ja työkykyä ylläpitävä toiminta Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan siitä säädetyn lain mukaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Kunnan velvoitteena on järjestää lain mukainen erikoissairaanhoito henkilöille, joilla on väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka kunnassa. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 20 sairaanhoitopiiriin siten, että sairaanhoitopiirin alueella olevat kunnat ovat jäseniä sairaanhoitopiirin kuntainliitossa. Sairaanhoitopiirit ylläpitävät 20 keskussairaalaa, joista viisi on yliopistollisia keskussairaaloita. (Helsinki, Turku, Oulu, Kuopio ja Tampere). Nämä antavat yhteistyössä asemakaupungin yliopiston kanssa lääkärikoulutusta. Useissa sairaanhoitopiireissä on lisäksi kuntainliittojen ylläpitämiä aluesairaaloita. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Lisäksi kuntaliiton tulee olla alueensa kuntien sosiaalilautakuntien kanssa tarpeellisessa yhteistyössä. Sairaanhoitopiirien yhteistyötä korostetaan kuntaliittojen tarvitseman ohjauksen ja neuvonnan antamisessa, sairaanhoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksessa ja sairaanhoitoon kuuluvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisessä. Valmisteilla on valtioneuvoston hallitusohjelmaan (2007) kirjattu hanke kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämiseksi Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi Terveydenhuollon järjestäminen kaksiportaiseksi osoittautui periaatteessa oikeaksi. Käytännössä yhteistyö terveyskeskusjärjestelmän ja erikoissairaanhoitojärjestelmän välillä ei kuitenkaan kehittynyt lakien viitoittamalla tavalla. Terveyskeskuksissa esiintyi lisääntyvässä määrin potilasruuhkia ja potilasaineistossa sosiaalilääketieteellisiä ongelmia. Erikoissairaanhoidossa lääketieteen uusien hoitomenetelmien nopea kasvu ja siitä johtuva palvelujen kasvava kysyntä aiheutti jonomuodostusta. Lain edellyttämä keskussairaaloiden ohjaus ja neuvonta jäi vähälle huomiolle, henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutus jäi monesti puutteelliseksi, ja kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain edellyttämät ehkäisevät toimet ilman koordinoitua ohjelmaa. Väestöryhmien välillä todettu terveyserojen kasvu, tiedot väestön ikääntymisestä ja terveydenhuollon kasvava henkilöstöpula vaikuttivat osaltaan terveydenhuoltojärjestelmän kriisin kehittymiseen vuosituhannen vaihteessa. Ongelmien ratkaisemiseksi valtioneuvosto asetti vuonna 2002 työryhmän laatimaan Kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Projekti sisälsi osioita lääkäri- ja hoitohenkilöstön koulutuksen lisäämiseksi, potilaiden hoitoon pääsyn turvaamiseksi, hoitokäytäntöjen kehittämiseksi ja ammattiryhmien väliseksi työnjaon täsmentämiseksi. Projekti on tuottanut lukuisia työryhmäraportteja ja terveydenhuollon tehostamiseen tähtääviä päätöksiä. Näkyvin ratkaisu on ollut ns. hoitotakuu -järjestelmän kehittäminen, jolla potilaille on pyritty takaamaan oikea-aikainen hoitoon pääsy sekä terveyskeskukseen että erikoissairaanhoitoon. Hoitotakuu on onnistunut pääpiirteittäin hyvin. Vuonna 2002 oli erikoissairaanhoidossa yli 6 kuukautta sairaanhoitoon odottaneita potilaita , mutta vuoteen 2007 mennessä luku pieneni hoitotakuun ja lisärahoituksen turvin 5 500:een. Perusterveydenhuollossa terveyskeskusten henkilökuntapula on sen sijaan hankaloittanut hoitotakuun toteuttamista. Kansallinen projekti päättyy vuonna Hoito Tule-sairaudet ja -tapaturmat terveydenhuollon kentässä Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule-sairaudet) ja tapaturmat ovat väestön yleisin ja toiminnanvajautta aiheuttava sairauksien ryhmä. Tavallisimmat ongelmat ovat selkäsairaus tai selkävika, suurten ja pienten nivelten nivelrikko, niska-hartiaoireyhtymä ja nivelreuma. Erityisryhmät muodostavat lasten ja nuorten synnynnäiset sairaudet ja kasvuhäiriöt, työikäisten selkä- ja nivelongelmat sekä rasitusvammat ja tapaturmat, sekä iäkkään väestön luukadosta ja kudosten heikkenemisestä johtuvat liikkumis- ja toimintakyvyn alenemat. Väestön kaikissa ikäryhmissä tavataan tule-sairauksien tai tapaturmien seurauksina pysyvästi vammautuneita. 14

Kansallinen TULE-ohjelma

Kansallinen TULE-ohjelma Kansallinen TULE-ohjelma KTO 5.6.2008 Maria Valkama pääsihteeri Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry on yhteistyöjärjestö on jäsenyhteisönsä yhteistyöelin päätehtävä on edistää tule-terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kuntalaiset kuntoon! tule = tuki- ja liikuntaelin tules = tuki- ja liikuntaelinsairaus, tule-sairaus Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on kaikkien asia.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projekti, kevät 2014 Metropolia, Vanha Viertotie 24, 7.2.2014 Vastuuopettaja: Mirka Peththahandi,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot