KOULUVERKKOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUVERKKOSUUNNITELMA Sisällys TAUSTAA KOULUVERKKOUUDISTUKSELLE 3 JOUTSAN KUNTA Sivistyslautakunta , LIITE no 10

2 2 Kouluverkko 5 Perusopetus 5 Koulumatka 7 Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset 8 NYKYINEN KOULUVERKKO, OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS JA RYHMÄKOOT 9 Perusopetuksen kouluverkko 9 Oppilasmäärien kehitys ja ryhmäkoot 10 Tuntijako ja opetustuntimäärät 12 Jakotunnit 12 Kerhot 13 Iltapäivätoiminta 13 KOULUJEN HENKILÖSTÖ 14 KOULUKULJETUKSET 15 KOULUVERKKOMUUTOKSEN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN 15 ESITYS KOULUVERKKOMUUTOKSEKSI ALKAEN 17 LÄHTEET 17 LIITTEET 17 TAUSTAA KOULUVERKKOUUDISTUKSELLE Voimassa olevan koulutuslainsäädännön mukaan kunta on vastuussa koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Oppilasmäärien muutokset ja kunnan yleinen taloustilanne vaikuttavat kunnan kouluverkkouudistuksen

3 3 tarpeeseen. Perushaasteet kouluverkkouudistukselle tuovat kunnan väestökehityksessä, oppilasmäärissä tapahtuvat muutokset ja Joutsan kunnan taloudellinen tilanne. Tilastokeskuksen mukaan Joutsan väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia vuodesta 2012 vuoteen 2030 mennessä. Ennusteen mukaan Joutsassa 0 6 -vuotiaiden määrä laskee vuoteen 2030 mennessä 28 %. Ikäluokka vuotiaat vähenevät liki saman verran, vähennyksen olen 26 %. Nuorimpien eläkeläisten ikäryhmän, vuotiaat, määrä pysyy lähes ennallaan, kasvun ollessa vain prosentin luokkaa. Sen sijaan kasvua tapahtuu vanhimmissa ikäryhmissä, ikäluokassa vuotiaat, 54 % ja vanhimmassa ikäluokassa yli 84 -vuotiaat 68 %. Joutsan väkiluvun ennustetaan muuttuvan v väkiluvusta henkilöä vuoteen 2030 mennessä henkilöön. Väestön määrä laskee noin viisisataa henkilöä. Huomattakoon, että Joutsan väestömäärä oli tosiasiallisesti v yhteensä Liite 1. Nyt käynnistyneen kouluverkkomuutoksen tavoite on löytää Joutsan kunnalle kestävä ja optimaalinen kouluverkkoratkaisu. Joutsan kunnan talouden sopeuttamisohjelma vaatii tarkistuksia ja rakenteellisia muutoksia myös opetustoimen käyttötalouteen. Talouden alijäämän kattamissuunnitelman mukaan toimintakatteen tulee vuonna 2014 pienentyä euroa verrattuna kuluvan vuoden 2013 talousarvioon, eikä se saa enää nousta suunnitelmakautena. Liite 2. Nykyinen kouluverkko on laaja suhteessa kunnan asukaslukuun tai ennusteen mukaiseen oppilasmäärään verrattuna. Koulukeskukseen valmistuvat uudet koulurakennukset mahdollistavat opetuksen uudelleen järjestelyt. Lisäksi Leivonmäellä oleva Kurkiauran koulu on vajaakäytössä. Koskikaran koulun mittava peruskorjaustarve on myös eräs tekijä järkeistää kouluverkkoa. Kunta voi päättää koulujen yhdistämisestä ja / tai lakkauttamisesta. Kouluverkkoa koskevat päätökset, kuten koulun lakkauttaminen, ovat kunnan päätösvaltaan kuuluvia asioita. Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon Perusopetuslain 6.1, jonka mukaan opetus tulee kunnassa

4 4 järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen koulujen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen. Liitteessä 3 on kuvattu nykyisten koulujen rakennusteknisiä tietoja. Koskikaran koululla tehtyjen kuntotutkimusten ja havaintojen perusteella rakennusten korjaaminen siten että rakennuksista tulisi terveelliset ja turvalliset, on hyvin vaikeaa. Korjaustyön lopputulos on käytetyistä rakenteista johtuen epävarma. Korjausasteen arvioidaan olevan vähintään %. Perusopetuksen oppilaiden määrässä tulee tapahtumaan laskua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Koskikaran koulun 1 6 luokkien oppilasmäärä vaihtelee vuosittain vuodesta 2013 vuoteen 2018 mennessä 14 ja 18 oppilaan välillä laskettuna joutsalaisten oppilaiden ennusteesta. Tämän lisäksi Koskikaran koulussa on samana aikana 7 4 ulkokuntalaista oppilasta. Jyväskylästä keskimäärin 4 5 ja Toivakasta 1 2 oppilasta. Näin ollen koko koulun oppilasmäärä on aikavälillä yhteensä lukuvuoden yhteensä 22 oppilaasta vuoden oppilaaseen. Näissä luvuissa ovat mukana myös esioppilaat ja muukuntalaiset oppilaat. Liite 4a. Mieskonmäen koulussa on vastaavasti ennusteen mukaan vuosina yhteensä kaikkiaan oppilasta, luvussa on mukana esioppilaat sekä Hirvensalmelta tulevia oppilaita luokkien oppilasmäärä laskee ratkaisevasti vuonna 2018 ollen 16 joutsalaista oppilasta. Liite 4b. Tutkimusten mukaan opettajien työn kannalta haastavimmat ja raskaimmat koulut ovat alle viiden opettajan tai yli 500 oppilaan koulut. Nykyisin kyläkouluissa on oppilasmääristä johtuen yhdysluokkia joissa opetetaan kahden tai kolmen luokan oppilaita samassa luokassa. Yhdysluokkien poistaminen tehostaa opettamista, koska opettajan ei tarvitse keskittyä useamman luokka-asteen opettamiseen samanaikaisesti. Myös koulunkäyntiavustajien tarve vähenee. Kiertävien opettajien työpanosta ei enää tarvita samassa määrin kuin nykyisin.

5 5 Päätösvalta kouluverkkoasioissa on kunnanvaltuustolla ja lopullinen päätös koulun lakkauttamisesta tehdään valtuustossa sivistyslautakunnan esityksestä. Koulun lakkauttaminen valmistellaan ja käsitellään omana asianaan ja valtuuston päätös tehdään yleensä keväällä. Kouluverkko Kouluverkkoa on käsitelty koulurakentamisen yhteydessä edellisen kerran vuonna 2009 ja kunnanhallituksessa sitä ennen Joutsan kunnanvaltuuston on hyväksymässä kouluverkkosuunnitelmassa määritellyt kaksiopettajaisen koulun oppilasmääräminimiksi asetettu 18 oppilasta luokilla 1 6. Tarkoituksena on ollut, että koulun kullekin vuosiluokalle tulee keskimäärin vähintään kolme oppilasta. Syksystä 2013 alkaen Koskikaran koulun 0 6 luokilla on opiskellut 22 oppilasta, joista 7 oppilasta on naapurikunnista. Näin ollen muu kuntalaisten oppilaiden osuus koulun oppilaista on 32 %. Koskikaran koulun oppilasennusteen mukaan 1-6 luokkien joutsalaisten oppilaiden oppilasmäärät jäävät myös seuraavina vuosina pääsääntöisesti alle valtuuston päättämän 18 oppilaan minimirajan. Liite 4a. Tässä kouluverkkotarkastelussa on perusteltua tarkastella Joutsan yhtenäiskoulua, Kurkiauran, Koskikaran ja Mieskonmäen kouluja yhtenä kokonaisuutena. Perusopetus Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen. Esiopetus ja lisäopetus kestävät yhden vuoden. Esiopetus voi Perusopetuslain (628/1998) 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa sekä asianomaisen ministeriön luvalla 10 :n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa kestää kaksi vuotta.

6 6 Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta, sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta POL 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle Perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta saavalle 6 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Oppivelvollinen voi hakeutua oppilaaksi myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun. Ns. toissijaisen koulun oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista (POL 32 3 mom.). Perusopetuslain 6 :n 1 momentti jättää opetuksenjärjestäjälle harkintavaltaa, jonka rajoissa opetuksenjärjestäjä voi ottaa huomioon oppilaiden tarkoituksenmukaisen sijoittumisen kunnassa opetuksen järjestämispaikkoihin huomioiden käytettävissä olevat henkilöstö-, tila- ja muut voimavarat. Perusopetuslain 6 :n 1 momentti ei edellytä, että opetuksen järjestämispaikaksi olisi välttämättä osoitettava maantieteellisesti lähin opetuksen järjestämispaikka. Myös muu asianomaisen lainkohdan asettamat edellytykset täyttävä opetuspaikka voidaan osoittaa opetuksen järjestämispaikaksi tai muuksi soveltuvaksi opetuspaikaksi, mikäli siihen on olemassa objektiivisesti perusteltu syy. Päätös voidaan tehdä määräajaksi tai oppilaan koko kouluajaksi. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. HE 86/1997: Kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Tällaisena syynä voi tulla kysymykseen se, että koulu tulee käyttökelvottomaksi tai jos koulun toiminta lakkautetaan.

7 7 Lisäksi on huomioitava, että oppilaan päivittäinen koulumatka ei saa kestää yli laissa säädettyjen aikarajojen (POL 32 2 mom.). Mikäli koulu sijaitsee kaukana tai turvattoman matkan päässä, se voidaan osoittaa lähikouluksi järjestämällä koulukuljetus. Koulumatka Oppilaalla on Perusopetuslain (628/1998) 32 :n mukaan oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä avustus mikäli koulumatka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa Perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä voi päättää myös säädettyjä etuja laajemmista kuljetuksista. Koulumatkan vaarallisuutta arvioitaessa voidaan käyttää esim. Koululiitu-nimistä atk-ohjelmaa. Ohjelmalla on kunnittain laskettu kaikille maanteille ja osalle muita teitä tieosuuksittain vaarallisuusindeksit, joita voidaan mm. käyttää apuna arvioitaessa tarvetta koulukuljetuksen järjestämiselle.

8 8 Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset Vuoden 2010 valtionosuusuudistuksessa muututtiin ns. yhden putkeen valtionosuuksiin ja niihin kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleinen valtionosuus, terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus. Perusopetuksen rahoitus on kuulunut vuodesta 2010 alkaen em. yhden putken valtionosuusjärjestelmään. Esi- ja perusopetuksen valtionosuus määräytyy kunnalle ikäluokkapohjaisesti 6 15-vuotiaiden perusteella. Lisäksi kunnalle säädetään perusopetusta muissa kunnissa suorittavien osalta kotikuntakorvausperusteet, joiden mukaan kotikuntakorvausmenot ja kotikuntakorvaustulot määräytyvät. Em. lisätään korotukset, eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, jotka ovat seuraavat: asukastiheys, kaksikielisyys, saaristolaisuus, 3 15-vuotiaiden osuus, ruotsinkielisyys ja vieraskielisyys. Koulutoimen valtionosuuksiin koulujen lakkauttamisella ei ole vaikutusta, koska vuoden 2010 alusta lukien voimaan tulleen valtionosuusjärjestelmän mukaan valtionosuus määräytyy ikäluokkapohjaisesti kunnan 6-vuotiaiden määrän, vuotiaiden määrän ja vuotiaiden määrän mukaan. Tulevina vuosina valtionosuuksien pieneneminen johtuu ikäluokkien pienenemisestä. Joutsalaisten esi- ja perusopetuksessa olevien oppilaiden valtionosuus kustannukset v ovat euroa eli 8 012,62 euroa (ikäluokkien 6 15-vuotiai-den määrä 424 oppilasta tilastopäivän mukaan). Esi- ja perusopetuksen kustannukset talousarviossa v ovat yhteensä euroa, joten erotus euroa jää koulutuksen järjestäjän eli kunnan maksettavaksi. Liite 5. Nettokustannukset per oppilas ovat vuoden 2013 talousarvion mukaan keskimäärin euroa/oppilas. Halvimmillaan yhtenäiskoulun alakoulussa

9 9 (Pohvinrinteen alakoulu) ja kallein Koskikaran koulussa euroa / oppilas. Yhtenäiskoulussa kustannusten arvioidaan olevan euroa / oppilas. Vuonna 2013 esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten perushinta on vahvistettu 7 174,70 euroksi. Esioppilaan hinta on 0.91 kertaa perushinta, yläkouluikäisen korotus on 1.35 x perushinta. Joutsa maksaa muualla kuin omassa kunnassa opiskelevasta esioppilaasta 6 528,98 euroa, muusta alakoululaisesta 7 174, 70 euroa ja yläkoululaisesta koulutuksen järjestäjälle (toinen kunta) 9 685,85 euroa. Käytännössä maksun suorittaa VM saamiensa kotikuntakyselyjen perusteella. Liite 6. Muu kuntalaisten Joutsan kouluissa opiskelevien perusopetuksen oppilaiden kotikunnat suorittavat Joutsalle VM:n kautta kotikuntakorvausta kunkin kunnan oman kotikuntakorvauksen perushinnan perusteella; esioppilaan osalta 0.91 x oppilaan kotikunnan perushinta, muu alakouluikäinen kotikuntansa perushinnan ja yläkoululainen kotikunnan perushinta x Esimerkiksi Jyväskylän kotikuntakorvauksen perushinnaksi on vuodelle 2013 vahvistettu 5 897,86euroa (Joutsa 7 174,70 euroa) ja Hirvensalmen 7 230,74 euroksi (Joutsa 7 174,70 euroa) ja Toivakka 7 067,27 (Joutsa 7 174,70 euroa). Liite 7. NYKYINEN KOULUVERKKO, OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS JA RYHMÄKOOT Perusopetuksen kouluverkko Pohvinrinteen koulusta ja Joutsa-Luhangan yläasteesta muodostettiin vuonna luokat käsittävä Joutsan yhtenäiskoulu. Lisäksi Joutsassa on kolme kyläkoulua; Kälän kylällä sijaitseva Mieskonmäen koulu, Rutalahdessa Koskikaran koulu ja Leivonmäellä Kurkiauran koulu. Kyläkouluilla annetaan esiopetusta sekä opetusta luokilla 1 6. Koskikaran koulun oppilaat ja henkilökunta siirtyivät väliseksi ajaksi väistöön Kurkiauran koululle. Koulun toiminnan jatkamisesta päätetään kouluun tehtävän kuntotutkimuksen ja tämän kouluverkkoratkaisun yhteydessä.

10 10 Nykyiset oppilaaksi otot tehdään lähikouluperiaatteen mukaan ja koko kunta on oppilaaksi ottoaluetta. Oppilasmäärien kehitys ja ryhmäkoot Joutsan kunnassa perusopetuksen oppilasmäärät (sisältäen koulujen ja päivähoidon esiopetuksen) näyttäisivät olevan laskusuunnassa (lv oppilaita oli 468 ja lv arviolta 408 ), jolloin voisi ajatella, että automaattisesti myös opetusryhmien pitäisi vähentyä. Huomattakoon, että Leivonmäen ja Joutsan kunnat yhdistyivät , mikä muutti myös oppilasennusteita. Ensimmäinen suurempi oppilasmäärän pudotus tapahtuu lv jolloin perusopetuksen oppilasmäärä putoaa 387 oppilaaseen. Tämä oppilasmäärä mahtuisi Joutsan koulukeskukseen. Vielä voimakkaampi oppilasmäärien pudotus ennustetaan tapahtuvan lv mennessä jolloin ennustetaan olevan alakouluissa 170 oppilasta ja yläkoulussa 113. Perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan putoavan noin kymmenessä vuodessa 125 oppilasta joka on kuuden opetusryhmän verran. Liite 8. Oppilasmäärän laskiessa myös opetustunnin hinta nousee, mikäli opetusryhmien määrää ei samalla vähennetä. Ongelmana on kuitenkin se, ettei oppilasmäärän väheneminen kohdistu yhteen kouluun tai tiettyihin luokkiin. Koulujen nettomenoihin vaikuttavat erityisesti koulujen oppilasmäärät, henkilöstön määrä ja henkilöstön ikärakenne, koulukuljetusten määrä ja pituudet sekä koulujen kiinteistökustannukset. Yhden oppitunnin hinta vaihtelee alaluokkien kouluissa 117,96 eurosta 145,12 euroon, ja yläluokilla n. 162,28 euroa. (Talousarvio 2013). Lukuvuonna eri opetusryhmien keskimääräiset ryhmäkoot (1 6 lk.) ovat seuraavat: Koulu 1-2 lk oppilaita yhtensä/ ja heistä tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia Koskikara, yhdistetyt luokat 4 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat lk oppilaita yhtensä/ ja heistä tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia 13 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat lk oppilaita yhtensä/ ja heistä tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia -

11 11 Kurkiaura, yhdistetyt luokat 3-4: 8 5-6: tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 2 ka 9,50 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 7 Mieskonmäki, yhdistetyt luokat Yhtenäiskoulu 1-2 lk: 20,19,20 3-6: 24,23,18,18,21 7-9: 17,19,17,19,22,19,23 9 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 3 ka 19,67 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 6 14 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 0 ka 20,80 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 9 ka 19,43 tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat 15 - Yleisopetuksen alustavat ryhmäkoot Koulu 1-2 lk 3-6 lk 7-9 lk Kurkiaura, yhdistetyt luokat; 4 esiopetus lk = 11+8= = = 14 - Mieskonmäki, yhdistetyt opetusryhmät; 2 esiopetus lk= 2+6 =8 3-6= 15 - Yhtenäiskoulu; 8 opetusryhmää *) 1A, 2A, 1-2 / opp. yhdysluokassa vähän vähemmän 3A, 4A, 3-4, 5, 6 *) Tämä järjestely edellyttää sitä, että saadaan anottu valtionapua opetusryhmien pienentämiseen. Yhtenäiskoulun nykyaikaiset uudet koulurakennukset ja opetusvälineet antavat mahdollisuuden kehittää myös nykyaikaisia pedagogisia ratkaisuja mm. opetusmenetelmien suhteen. Lisäksi uudet pedagogiset ratkaisut antaa mahdollisuuden muodostaa nykyisestä poikkeavia ryhmäkokoja. Jakotunteja tulisi käyttää vain erittäin perustellusta syystä, eriyttäminen, yksittäisen oppilaan tukeminen tms. syystä. Koulun rehtori päättää jakotunneista tuntikehyksen puitteissa. Jakotuntien tarkoituksenmukaisella käyttämisellä voidaan vähentää erilaisten tukitoimien tarvetta jatkossa. Jakotuntien käyttö on hyvin perusteltua esim. alakoulun puolella joissa opitaan perustaitoja ja tietoja, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikan alkeet.

12 12 Valinnaisaineryhmien kohdalla kokotavoite voisi olla keskimäärin 12 oppilasta nykyisen 10 oppilaan sijaan. Suurryhmäopetus voidaan kehittää yläkoulun ja lukion opetuksessa. Tuntijako ja opetustuntimäärät Opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa on määritelty tuntimäärä, joka kunnan on tarjottava oppilaille. Opetussuunnitelman tuntijaossa on määritelty oppilaan minimituntimäärät. Ks. Opetushallituksen ja -ministeriön www-sivut. 1-2 lk. 19 viikkotuntia 3-4 lk. 23 viikkotuntia 5-6 lk. 24 viikkotuntia 7-9 lk. 30 viikkotuntia Yhtenäiskoulussa 1-4 luokilla on käytössä minimi viikkotuntimäärä ja 5-6 luokilla yksi tunti yli minimin viikossa. Yksi lisätunti on käytetty koulukohtaiseen painotukseen taito- ja taideaineissa. Kohde on liikunta. Yläluokilla ei ole vaihteluvaraa, vaan oppilaan minimituntimäärä on 30 viikkotuntia. Joissain muissa kunnissa esim. kielitarjonta kasvattaa oppilaan viikkotuntimäärää. Jakotunnit Jakotuntien avulla jaetaan alakoululla luokkia seuraavin perustein. Luokka on jaettu kahteen ryhmään neljällä tunnilla viikossa. Tuolloin puolet oppilaista opiskelee englannin kieltä ja puolet matematiikka tai äidinkieltä. Sama toistuu kaikilla ikäryhmillä. Ratkaisu nähdään tarpeellisena, koska näin saadaan tehokkaampia oppimis- ja opetustuokioita sekä yksilöllisempää ohjausta. Lisäksi opettajan virkojen opetusvelvollisuudet saadaan täytettyä. Näiden jakotuntien leikkaaminen johtaisi siihen, että opettajien opetusvelvollisuuksia ei saataisi täyteen, jolloin virkojen täyttö tulisi vaikeaksi jatkossa. Jakoperusteena on ollut myös pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden ryhmän maksimikoon ylityksen välttäminen.

13 13 Kielenopetuksessa on perusteltua käyttää jakotunteja, koska kieliluokka on alakoululla niin pieni, että siihen ei mahdu yli 20 oppilaan ryhmää. Kerhot Yhtenäiskoululla on tarjottu kerhotoimintaa syksystä 2011 alkaen. Kerhoja on ollut 5-8 / viikko. Kerhojen käynnistyminen vaatii seitsemän oppilaan osallistumisen. Tästä on kuitenkin poikettu yksittäisillä kerroilla. Kerhotoimintaa saadaan ylimääräistä valtionavustusta joka tulee hakea erikseen joka lukuvuosi. Samalla tavalla kuin muidenkin opetusryhmien kohdalla kerhojen järjestämiseen tulee edellyttää tiettyä osallistujamäärää esimerkiksi 10 oppilasta/ kerho. Iltapäivätoiminta Yhtenäiskoululla toimii Joutsan seurakunnalta ostopalveluna hankittava iltapäivätoiminta. Toimintaan on otettu mukaan maksimissaan 25 lasta, koska on käytännössä todettu, että 20 lapsen raja ei ylity. Kevätlukukauden aikana on todettu osallistujien määrän laskevan huomattavasti. Alle 10 kertaa kuussa osallistuvista lapsista laskutetaan 40 euroa/kk ja yli 10 kertaa osallistuvista 80 euroa/kk. Iltapäivätoimintaa järjestetään I II luokan oppilaille sekä eritystä tukea tarvitseville oppilaille Joutsan yhtenäiskoululla ja Kurkiauran koululla mikäli osallistujia on yhteensä seitsemän oppilasta. Oppilasmäärät yhdistymisen jälkeen Koskikaran ja Kurkiauran koulujen yhdistyessä alakoululuokkien oppilasmäärät luokittain on seuraava:

14 14 Kurkiaura sis. Koskikaran oppilaat Mieskonmäki Yhtenäiskoulu esiopetus 11 6 (Röllin eo 28) I LK II LK III LK IV LK V LK VI LK oppilaita yhteensä Mieskonmäen koulun oppilaiden siirtyessä Kurkiauran ja Yhtenäiskoulun oppilaiksi ovat alakoululuokkien oppilasmäärät luokittain seuraavat: Kurkiaura Yhtenäiskoulu esiopetus 9 (30 Rölli ) I LK II LK III LK VLK 10 5 V Lk VI LK 9 24 oppilaita yhteensä Liitteet

15 15 Lukuvuonna Mieskonmäen koulun oppilaista osa siirtyy Kurkiauran kouluun ja osa yhtenäiskoululle. Kurkiauran koulua pidetään yllä niin kauan kuin se toimii kaksiopettajaisena kouluna. KOULUJEN HENKILÖSTÖ Opetustoimessa työskentelee lv yhteensä 55 henkilöä. Joista rehtoreita on kaksi, opettajia on 41,5, koulunkäyntiavustajia 9,5 sekä toimistohenkilökuntaa yksi ja muuta henkilökuntaa 1. Liite 13. KOULUKULJETUKSET Kuljetuksia pitäisi nykyistä tehokkaammin yhdistää. Esimerkiksi kuljetuksessa olevia oppilaita tulisi sijoittaa mahdollisimman pitkälti samaan opetusryhmään, jolloin koulupäivät alkavat ja päättyvät samaan aikaan. Vuonna 2012 eri koulujen kuljetuskustannukset oppilasta kohden ovat liitteissä 14 ja 14 a. Mieskonmäen koulun oppilaiden siirtymistä toiseen kouluun on suunniteltu lähikouluperiaatteen ja koulukuljetusten näkökulmasta. Myös koulukyytisuunnitelma on tehty osoitteittain. Lasten osoitteiden perusteella näyttäisi siltä, että enemmistö lapsista siirtyisi Kurkiauran kouluun. Mikäli lapsen vanhemmat haluavat viedä lapsensa johonkin muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun tulee vanhempien huolehtia itse lapsen koulukuljetuksista (POL 32.) KOULUVERKKOMUUTOKSEN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN Arvioidut kustannusvaikutukse t hallinto säästyvät kustannukset henkilöstökulut -säästyvät kustannukset tuntikehyksen vähennyksen vaikutus kiinteistökulujen säästö ruokahuollon kustannuksien säästö siivouskustannusten säästö oppilaiden kuljetuskustannukset nousevat

16 16 -kahden koulunjohtaja n palkkakustan nukset > muutos luokan-opetta jaksi - yleiskulut opettajan palkka-kustannukset - kiertävien opettajien kustannukset - avustajien kustannukset Kurkiaura lisäys 1 luokanopettaja Jos Koskikara lakkautettu ja oppilaiden lähikoulu on Kurkiauran koulu Jos Mieskonm äki lakkautettu ja oppilaiden lähikoulu on Kurkiauran tai yhtenäisko ulu -koulunjohtaj a - yleiskulut -koulunjohtaj a - yleiskulut - koulunkäynninavustaja siirtyy varhaiskasvatuksee n - kiertävän opettajan matkakorvaukset säästyvät, ja ov huojennus poistuu -yksi- kaksi luokanopettaja siirtyy Kurkiauran koululle tai yhtenäiskoululle - koulunkäynninavustaja siirtyy Kurkiauran kouluun - keittäjä-talonmies työpanosta ei enää tarvita - kiertävän opettajan ov-huojennus ja matkakorvaukset poistuvat oppilaat siirtyivät Kurkiauran ja yhtenäiskoulun oppilasryhmiin ryhmäkokojen kasvaminen nykyisestä Koskikaran ja Mieskonmäe n kiinteistö-kust annukset mm. sisäiset vuokrat säästyvät ei merkittävää nousua ei kiinteistökuluj a ei kiinteistökuluj a Koskikaran ja Mieskonmäen ruokahuollon kustannukset siirtyvät oppilaiden mukana toiselle koululle ruokahuollon kustannukset nousevat oppilasmäärän suhteessa Koskikaran ja Mieskonmäen siivouskustanukset jäävät pois siivouskulut eivät lisäänny merkittävästi ei siivouskuluja ei siivouskuluja kustannukset siirtyvät Kurkiauran ja yhtenäiskoulun kustannuksiin kuljetuskustannukset nousevat ei kuljetus-kusta nnuksia ei kuljetus-kusta nnuksia Yhtenäisko ulu -avoimeksi tulevat luokanopettajan virat täytetään Koskikaran ja / tai Mieskonmäestä tulevilla opettajilla (2) ei muutosta kiinteistökului ssa nousevat Mieskonmäestä tulevien oppilaiden määrällä nousee hiukan kuljetuskusta n-nukset nousevat Kouluverkkomuutoksen vaikutuksen näkyvät käyttötaloudessa kustannusten pienentymisenä henkilöstökulujen, kiinteistökulujen ja osittain aineet,

17 17 tarvikkeet ja tavarat menokohdilla. Kustannukset lisääntyvät koulukuljetuksien osalta, koska kuljetettavien oppilaiden määrä lisääntyy ja matka pitenevät. Arvioidut säästöt ovat vuositasolla ensimmäisenä vuotena euroa yhden koulun lakkauttamisen jälkeen ja toisena vuotena euroa toisen koulun lakkauttamisen jälkeen. Tämä säästö toistuu jokaisena seuraavana vuotena sivistystoimen käyttötaloudessa. Liite 9. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu tuntikehyksessä tapahtuvia muutoksia, mutta se tulee pienenemään opetusryhmien määrän vähetessä. ESITYS KOULUVERKKOMUUTOKSEKSI ALKAEN 1. Koskikaran koulun lakkauttaminen alkaen ja koulun toiminnan siirtäminen Kurkiauran koululle. 2. Mieskonmäen koulun lakkauttaminen alkaen ja koulun toiminnan siirtäminen Kurkiauran ja/ Joutsan yhtenäiskoululle. LÄHTEET Perusopetuslaki /628 HE 86/1997: Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi Hallintolaki /434 Hallintomenettelylaki /688 KHO T 5117: Päätöksenteko kouluverkkomuutoksessa Kuntalaki /365 KHO: 1998:68/ /2646 Päätöksenteko kouluverkkomuutoksessa, esteellisyys KHO 2004:16: Esteellisyys KHO 2005:45: Esteellisyys KHO T 73: Päätöksenteko kouluverkkomuutoksessa Laki kunnallisesta viranhaltijasta /304

18 18 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta /1705 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta /44 LIITTEET 1. Joutsan väestön ikärakenne 2. Alijäämän kattaminen, Joutsa 3. Koulurakennusten tekniset tiedot kouluverkkosuunnitelmaan 4a. Koskikaran koulun oppilasmäärät 4b. Mieskonmäen koulun oppilasmäärät 5. Kunnan esi- ja perusopetuksen valtionosuudet 6. Kotikuntakorvaustulot ja -menot vuonna Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen peruste vuonna Oppilaslukumäärätietoja ja ennusteita lv vuoteen Vaihtoehto 1) Alakouluverkko säilytetään nykyisellään. Vaihtoehto 2) Koskikara yhdistetään Kurkiauraan 2013 Vaihtoehto 3) Mieskonmäki yhdistetään Kurkiauraan ja Yhtenäiskoulun alakouluun 10. Kurkiauran oppilasmäärät muutosten jälkeen 11. Yhtenäiskoulun alakoulun oppilasmäärät muutoksen jälkeen 12. Perusopetuksen oppilaat kouluittain, muutosten jälkeen, sis. esiopetuksen 13. Sivistystoimi; Koulujen henkilöstö lv Perusopetuksen Joutsan koulujen aamu-iltakuljetusten kustannukset vuonna a. Tunnistesaldot