TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Liite 1 Alueiden kehittämisyksikkö Hallitusneuvos Tuula Manelius

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Liite 1 Alueiden kehittämisyksikkö Hallitusneuvos Tuula Manelius VALTIONEUVOSTON ASETUS RAKENNERAHASTOISTA OSARAHOITETTAVIEN KUSTANNUSTEN TUKIKELPOISUUDESTA Säädösperusta Rakennerahastokautta varten annetuissa Euroopan yhteisön säännöksissä on lähtökohtana, että menojen tukikelpoisuudesta säädetään pääosin kansallisella tasolla. Neuvoston asetuksessa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (EY) N:o 1083/2006, jäljempänä yleisasetus, sekä rahastokohtaisissa asetuksissa on menojen tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä. Komissio julkaisi marraskuussa 2008 Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa koskevan tiedonannon KOM(2008) 800, , jossa kehotettiin lisäämään investointeja Euroopan talouden kannustamiseksi. Tähän liittyen rakennerahastoohjelmien täytäntöönpanoa olisi tehostettava. Komissio sitoutui tehostamaan toimintaa lisäämällä mahdollisuuksia tukikelpoisten menojen kattamiseksi maksettavien kiinteämääräisten korvausten käyttöön. Yhteisön tilintarkastustuomioistuin on myös vuotta 2007 koskevassa tilintarkastuskertomuksessaan suositellut tukikelpoisten kustannusten laskentaperusteiden yksinkertaistamista ja kertaluontoisten tai kiinteämääräisten maksujen lisäämistä todellisiin kustannuksiin perustuvien maksujen sijaan. Sen vuoksi Euroopan aluekehitysrahastoa koskeva asetus (EY) N:O 1080/2006 sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 397/2009, 7 artiklan 4 kohta ja Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetus (EY) N:o 1081/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 397/2009, 11 artiklan 3 kohdan b alakohta sisältävät kummankin rahaston osalta samansisältöisen mahdollisuuden soveltaa kiinteähintaisia välillisiä kustannuksia, yksikkökustannusten vakiotaulukkoja ja kertasuorituksia. Nämä Euroopan yhteisön säännökset ovat suoraan sovellettavissa rakennerahastotoimintaan. EU-säännösten ja tämän asetusehdotuksen lisäksi tukikelpoisuudesta säädetään kansallisesti eri tukimuotoja koskevassa kansallisessa lainsäädännössä kuten laissa eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta, valtionavustuslaissa sekä yritystukia koskevassa lainsäädännössä. Rakennerahastolain (1401/2006) 47 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menojen tukikelpoisuudesta. Yleiset perustelut Nyt voimassa olevan marraskuun 29 päivänä 2007 rakennerahastoista osarahoittavien tukikelpoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä ehdotetaan uu-

2 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 2 distettavaksi. Asetuksella olisi tarkoitus antaa kansalliset säädökset prosenttimääräisinä ilmoitettavista välillisistä kustannuksista sekä tehdä eräitä muutoksia ja tarkennuksia nyt voimassa olevaan valtioneuvoston asetukseen. Nämä tarkennustarpeet ovat tulleet esille rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon yhteydessä. Annettavien säädösten tarkoituksena on selkeyttää eri viranomaisten menettelyjä niiden myöntäessä tukea. Myös toimenpideohjelmien tehokas täytäntöönpano edellyttää, että rakennerahastoista osarahoitettavissa hankkeissa noudatettaisiin mahdollisimman yhdenmukaisia tukikelpoisuussäännöksiä. Nyt voimassa oleva asetus ehdotetaan kumottavaksi. Kumottavaksi ehdotettavan asetuksen 9 :ssä säädetään hankkeiden pysyvyydestä ja sen 10 :ssä tuloja tuottavien hankkeiden tukikelpoisista kustannuksista. Näitä säännöksiä ei ole tarkoitus ottaa uudistettuun valtioneuvoston asetukseen. Hankkeiden pysyvyydestä on säädetty yleisasetuksen 57 artiklassa ja tuloja tuottavien hankkeiden tukikelpoisista kustannuksista 55 artiklassa, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista toistaa kansallisessa säädöksessä. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala 2 Määritelmä Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi asetuksen soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan asetusta sovellettaisiin alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelman sekä Euroopan alueellinen yhteistyötavoitteen toimenpideohjelmien hankkeiden rahoitukseen. Asetusta sovellettaisiin rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden tukikelpoisiin kustannuksiin. Yleisasetuksen 56 artiklan 4 kohdan mukaan kansallisia tukikelpoisuussääntöjä on noudatettava kaikkiin toimenpideohjelman osana ilmoitettuihin menoihin. Rakennerahastoja koskevassa EU-lainsäädännössä on useita tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä, joiden soveltamisen edellytyksenä on, että asiasta on säädetty jäsenvaltiossa. Sellaisia säännöksiä ovat esimerkiksi uusiin kustannusmalleihin liittyvät Euroopan unionin säännökset. Lisäksi tukikelpoisuusasetukseen esitetään otettavaksi eräitä käytännön toimeenpanon yhteydessä esiin tulleita tukikelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä, joista on syytä säätää kansallisesti. Tilanteessa, joissa kustannukselle on asetettu kansallisessa lainsäädännössä tätä asetusta tarkempia vaatimuksia, on niitä kuitenkin noudatettava. Voimassa olevassa asetuksessa on toimea koskeva määritelmä, jonka mukaan toimella tarkoitetaan hanketta tai hankekokonaisuutta. Rakennerahastolakia valmisteltaessa otettiin käyttöön Euroopan unionin rakennerahastosäännösten suomenkielisistä versioista sana toimi. Toimella tarkoitettiin kuitenkin yleisesti hanketta tai hankekokonaisuutta. Yleisessä kielenkäytössä sekä kansallisessa tukilainsäädännössä käytetään sanaa hanke.

3 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 3 3 Tukemisen yleiset edellytykset Pykälään ehdotetaan otettavaksi rakennerahastotoiminnassa noudatettavat yleiset tukikelpoisuutta koskevat säännökset. Keskeinen tukikelpoisuutta koskeva 1 momentin mukainen pääsääntö on, että kustannusten on oltava hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia, ja määrältään kohtuullisia. Tarpeellisuudella tarkoitetaan sitä, että hankkeen toteuttaminen olisi huomattavan vaikeaa ilman kyseessä olevia kustannuseriä. Tällä pyritään muun muassa varmistamaan, että kustannukset ovat hankkeen kustannuksia eivätkä esimerkiksi hankkeen taustayhteisön normaalista toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Kustannusten tulisi olla myös kohtuullisia. Suuressa osassa hankkeita sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Asianmukaisesti toteutetulla hankintamenettelyllä varmistetaan kustannusten kohtuullisuus Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan hankkeen kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne ovat ohjelman mukaisia. Rakennerahastoista osarahoitettaville ohjelmille on EUsäännöksissä annettu tavoitteet, joita jäsenvaltiot ovat omissa toimenpideohjelmissaan tarkentaneet. Ohjelmien seurantakomiteat ovat lisäksi hyväksyneet ohjelmista rahoitettavien hankkeiden valintaperusteet. Näitä valintaperusteita noudatetaan valittaessa ohjelmista rahoitettavia hankkeita. Lisäksi alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen ESR-ohjelman osalta hallintoviranomainen on päättänyt, että Euroopan sosiaalirahaston varoja voidaan myöntää julkisista työvoimapalveluista annetun laissa (1295/2002) tarkoitettuihin seuraaviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin: 1) työvoimapoliittinen aikuiskoulutus; 2) palkkatuki; 3) starttiraha sekä 4) työllistäminen valtion virastoon tai laitokseen. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne ovat hanketta koskevan tukipäätöksen mukaisia. Tukipäätökseen on otettava kaikki hankkeen toteuttamisen kannalta keskeiset ehdot. Tukipäätös perustuu hankesuunnitelmaan, jossa hankkeen toteuttaminen tulee kuvata niin yksityiskohtaisesti, että tuen myöntävä viranomainen voi arvioida myös hankkeessa tarvittavien kustannusten laatua ja määrää. Kolmannessa kohdassa esitettään, että kustannusten on tullut aiheutua hankkeen hyväksyttynä toteuttamisaikana. Kuitenkin, jos tuen myöntävä viranomainen on asettanut tukikelpoisuuden edellytykseksi, että hankkeessa on toimitettava tilintarkastus, ovat hankkeen loppuerän tilintarkastuskustannukset tukikelpoisia vaikka ne aiheutuvatkin vasta hankkeen toteuttamisajan jälkeen. Lisäksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisissa yrityshankkeissa hyväksytään tukikelpoisiksi kustannuksiksi myös ennen hankkeen aloittamista syntyneet suunnittelukustannukset kuten arkkitehdin palkkiot, rakennuspiirustus-, sähkösuunnittelu- ja lvi-suunnittelukustannukset sekä tarvittavista etukäteen hankittavista viranomaisluvista kuten rakennusluvista aiheutuneet kustannukset. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan säännöstä tilanteesta, että tuensaajan saa muualta korvausta kustannuksiinsa. Tällöin korvaus on vähennettävä ja ainoastaan erotus on tukikelpoista. Tällaisia korvauksia ovat sairausajan palkkoihin ja työterveysmaksui-

4 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 4 4 Palkkakustannukset hin liittyvät KELA-palautukset. Tukikelpoisia ovat sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 4 :n 1 momentissa säädetyt sairausloman, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan ajalta työsuhteen ehdoissa sovituilta osin kustannukset, joihin tukea saava organisaatio ei ole oikeutettu saamaan korvausta KELAlta. Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvista sairausvakuutuslain 13 luvun 1 :n 1 momentin mukaisista kustannuksista ovat tukikelpoisia ne kustannukset, joihin tukea saava organisaatio ei ole oikeutettu saamaan korvausta sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n 1 momentin perusteella. Pykälän 2 momentissa muulta saatavalla korvauksella ei tarkoiteta samaan hankkeeseen kohdistuvien eri valtiontukien yhteenlaskettuja enimmäismääriä, joista on säädetty erikseen. Kolmannessa momentissa ehdotetaan lisäksi, että tukea ei voisi käyttää toimintatukena. Rakennerahasto-ohjelmista rahoitetut hankkeet ovat luonteeltaan valtionavustuslain (688/2001) 5 :n 3 momentin mukaisia erityisavustuksia eikä niitä ole tarkoitettu tuen saajaorganisaatioin toimintaan yleisesti käytettäväksi yleisavustukseksi. Yleisavustusta voidaan käyttää valtionavustuslain 5 3 momentin mukaan valtionavustuksen saajan toimintaan yleisesti, kaikkiin organisaation säännönmukaisen toiminnan menoihin. Erityisavustusta myönnetään taas erillisen hankkeen toteuttamiseksi sen toteuttamisaikana. Pykälän 3 momentin mukaan on sekä pääsääntönä että menojen tukikelpoisuuden edellytyksenä se, että ne ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia ja ne on voitava osoittaa kirjanpitotosittein. Mahdollisuudesta poiketa tästä pääsäännöstä säädetään myöhemmin asetuksen yleiskustannuksia, poistoja, luontoissuorituksia sekä prosenttimääräisinä korvattavia välillisiä kustannuksia koskevissa pykälissä. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös tuettavista palkkakustannuksista. Palkat ovat muissa kuin investointihankkeissa yleensä suurin menoerä, joten niiden tukikelpoisuuden tarkka määrittely on tärkeää. Pykälän 1 momentin mukaan palkkakustannusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa on keskeistä, että palkkakustannukset aiheutuvat sellaisesta työstä, joka on hankkeen kannalta tarpeellista. Tämä tarkoittaa sitä, että tuen myöntävälle viranomaiselle on jo hakemuksen yhteydessä toimitettava sellaiset tiedot suunnitellun työn sisällöstä, että viranomainen voi arvioida työn tarpeellisuuden hankkeen toteuttamisen kannalta. Palkkakustannuksia ovat esimerkiksi hankepäällikön ja hankesihteerin palkkakustannukset ja muut varsinaisesta työsuhteesta aiheutuneet palkkakustannukset. Palkkakustannuksiin ei lueta lyhyitä ostopalvelun luonteisia korvauksia kuten taloushallinnon kustannuksia. Hankkeen varoilla palkatulla henkilöllä on aina oltava kirjallinen tehtävänkuvaus, jonka perusteella voidaan arvioida tehtävien tarpeellisuus hankkeen kannalta. Palkan lisäksi siitä aiheutuvat lakisääteiset sivukulut, kuten sosiaali- ja eläketurvamaksut olisivat hyväksyttäviä palkkakustannuksia. Lisäksi ehdotetaan, että palkat hyväksyttäisiin tukikelpoisiksi vain siltä osin, kuin ne eivät ylitä hankkeen taustayhteisön yleistä palkkatasoa. Tarkoituksena ei ole määritellä työntekijälle maksettavan palkan määrää, ainoastaan rajoittaa tukikelpoiseksi hyväksyttävää osuutta palkasta. Tukikelpoisia eivät ole tulospalkkiot, luontoisedut eivätkä bonukset. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä tilanteesta, että hankkeen hyväksi tehty työ kattaa vain osan henkilön työajasta. Tällöin on välttämätöntä, että hankkeeseen tehtävästä työstä pidetään asianmukaista työaikakirjanpitoa, josta selvi-

5 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 5 5 Matkakustannukset 6 Hankinnat ää ainakin osa-aikaisen työntekijän tekemän työn laatu, ajankohta ja määrä. Työaikakirjanpidosta olisi käytävä ilmi myös hankkeelle tehdyn työn lisäksi työntekijän kokonaistyöaika. Lisäksi työaikakirjanpito tulee olla sekä työntekijän että työnantajan allekirjoituksella vahvistettu. Allekirjoituksella tarkoitetaan myös sähköistä allekirjoitusta, jos se on organisaatiossa käytössä. Asetusehdotuksen 5 pykälässä annettaisiin säännökset hankkeen matkakustannusten tukikelpoisuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan matkoista aiheutuvat matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin eivät ylitä tuen saajaan sovellettavan virkatai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan säädöstä ulkomaan matkojen tukikelpoisuudesta. Tarkoitus on, että hakija esittää suunnitellut ulkomaan matkat ja niitä koskevat suunnitelmat ja arvion kustannuksista mahdollisimman tarkoin jo hankkeen hakuvaiheessa. Koska hankkeissa on yhä enenevässä määrin kansainvälistä toimintaa, voidaan sellaisissa hankkeissa, joissa jo hankkeen kansainvälisen luonteen vuoksi on odotettavissa paljon ulkomaan matkoja luopua etukäteishyväksynnästä tukipäätöksessä. Asetusehdotuksen 6 pykälässä on osarahoitetuissa hankkeissa tukikelpoisuuden ehtona esitetty hankintoja koskevista edellytyksistä. Laki julkisista hankinnoista tulee sovellettavaksi useimmissa hankkeissa. Hankkeissa, joissa hankintalakia ei sovelleta, on kuitenkin varmistuttava siitä, että tehtyjen hankintojen kustannukset ovat kohtuullisia. Kohtuulliseksi katsotaan kustannus, joka perustuu tavanomaiseen hintatasoon. Maksatuksen yhteydessä, kustannuksia arvioitaessa, on tuensaajan esitettävä tuen myöntäneen viranomaisen vaatiessa perustelunsa kustannusten kohtuullisuudelle eli selvityksensä siitä, että kustannukset perustuvat tavanomaiseen hintatasoon. Yrityshankkeissa, joissa tukitasot ovat matalat, ei tällaista vaatimusta ole yleensä tarpeellista esittää. Hankintalain soveltamisalan piiriin kuuluvien yhteisöjen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa on varmistettava hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, markkinoiden toimivuus, ostotoiminnan tehokkuus sekä hyvän hallinnon periaatteet. 7 Osamaksukaupalla hankittu omaisuus Pykälän sisältöön ei esitetä muutoksia. Suomen EU-jäsenyyden alusta lukien on tukikelpoisuuden piiriin luettu osamaksulla hankitun omaisuuden hankintameno rahoitusvelan osalta ja sen on täten rinnastettu tavanomaiseen luottolaitoksen lainarahoitukseen. Kuluvalla ohjelmakaudella on edellä mainittua tulkintaa noudatettu edelleen. Euroopan yhteisön komission aluepolitiikan pääosasto on koskien Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman DAS 2001-tarkastusta ja siinä tehtyjä havaintoja vastauksessaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ilmoittanut, että se yhtyy kauppa- ja teollisuusministeriön kantaan siitä, että osamaksurahoituksella maksettujen käyttöomaisuuksien ostot ovat tukikelpoisia todellisia kustannuksia. Euroopan yhteisön komission aluepolitiikan pääosasto on katsonut, että

6 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 6 osamaksurahoitus on lähempänä lainaa kuin pitkäaikaista vuokraa ja että lainalla maksetut ostot ovat tukikelpoisia menoja. Edelleen komissio on samaisessa vastauksessaan todennut velan vakuuksien osalta, että vaikka osamaksurahoituksessa omaisuus on velan vakuutena, voidaan tukien takaisinperintä toteuttaa lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin lainarahoituksessa. 8 Käytettynä hankitut koneet ja laitteet 9 Tekninen tuki Pykälään ehdotetaan otettavaksi nykyistä vastaava säännös käytettynä hankituista koneista ja laitteista. Koneitten ja laitteiden hankintaa rahoitetaan vain Euroopan aluekehitysrahastosta. Käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän on oltava riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden. Myös teknisten ominaisuuksien on oltava riittävät suunniteltuun käyttöön. Lisäksi pykälään asetettaisiin tukikelpoisuuden edellytykseksi säännös, ettei hankintameno ole tukikelpoinen, jos koneen tai laitteen hankintaan on edellisten viiden vuoden aikana saatu julkista tukea. Tässä säännös ulottuu myös koneen tai laitteen aikaisempiin omistajiin. Todistustaakka julkisesta tuesta on tuen hakijalla. Jos hakija ei kykene asiaa selvittämään, ei sellaisen käyttöomaisuuden hankintaa voida hyväksyä tukikelpoiseksi. Yleisasetuksen 46 artiklan mukaan jäsenvaltioiden aloitteesta voidaan rahastoista rahoittaa toimenpideohjelmien mukaisia teknisen tuen hankkeita, jotka liittyvät valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan sekä joilla parannetaan rahastojen täytäntöönpanoa koskevia hallinnollisia valmiuksia. Teknisen tuen hankkeet toteutetaan kunkin toimenpideohjelman osana. Teknistä tukea käytetään viranomaisen omiin rakennerahastotoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, ja sitä hallinnoidaan viranomaisen itse toteutettuna hankkeena. Itse toteutettavien hankkeiden hallinnoinnissa on huomioitava täytäntöönpanoasetuksen säännös näiden hankkeiden hallinnoinnissa noudatettavasta muita hankkeita tarkemmasta tehtävien eriyttämisvaatimuksesta. Tekniseen tukeen ei sovelleta tämän asetuksen luontoissuorituksia ja yleiskustannuksia koskevia pykäliä. 10 Eräiden verojen, maksujen ja kulujen tukikelpoisuus Pykälässä säädettäisiin arvonlisäveron ja eräiden rahoitukseen liittyvien maksujen tukikelpoisuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan arvonlisävero on tukikelpoinen, jos tuensaaja esittää riittävän selvityksen siitä, ettei hankkeeseen liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta. Pääsääntöisesti tällaisena selvityksenä pidetään veroviranomaisen antamaa todistusta. Tuensaajan on jo hakemuksen yhteydessä esitettävä kyseinen selvitys hankkeen arvolisäverokohtelusta. Riittävää ei yksin ole, onko palautusta todellisuudessa saatu. Pykälän 2 momentissa on ensinnä lueteltu rahoitustapahtumiin liittyviä kustannuksia, joita ehdotetaan tukikelvottomiksi. Edellytyksenä tukikelvottomuudelle on, että kyse on nimenomaan rahoitukseen liittyvistä menoista. Takaukseen liittyvät kustannukset olisivat tukikelpoisia siinä tapauksessa, että hallintoviranomainen tai tuen myöntävä viranomainen vaatisi takausta rahoituksen ehtona. Euroopan alueellisen yhteistyön

7 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 7 osalta rahoituskulujen ja takausten osalta tulisi noudattaa täytäntöönpanoasetuksen 49 artiklan säännöksiä. Pykälän 3 momentin mukaan sakot, hankkeelle aiheutuvat taloudelliset seuraamukset kuten vahingonkorvaukset sekä oikeudenkäyntikulut eivät olisi tukikelpoisia. 11 Eräiden kustannusten tukikelpoisuus 12 Luontoissuoritukset Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi ohjausryhmän jäsenelle tai kokoukseen kutsutulle asiantuntijalle maksettavista korvauksista ja palkkioista. Palkkion tulee aina olla kohtuullinen. Erilaisista ohjausryhmän kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista voidaan maksaa korvausta selvityksen perusteella. On kuitenkin tarkoitus, ettei palkkiota tai korvausta makseta sellaiselle ohjausryhmän jäsenelle tai asiantuntijalle, jonka normaaleihin työtehtäviin kuuluu oman alansa hankkeiden ohjausryhmien työhön osallistuminen. Pykälän toisessa momentissa on säännös työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Pykälän 3 momentissa esitetään säännöstä koneiden ja laitteiden hankinnalle vaihtoehtona käytettävästä pitkäaikaisesta vuokraamisesta aiheutuvien kustannusten eli leasingkustannusten hyväksyttävyydestä. Kustannukset ovat hyväksyttäviä hankkeen toteuttamisajalta. Kuitenkaan pitkäaikaisesta vuokraamisesta aiheutuvat hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- tai huoltokustannukset tai muut vastaavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Mikäli nämä menot eivät ilmene leasingsopimuksesta, tulee tuen saajan selvittää ne erikseen. Pykälään ehdotetaan otettavaksi nykyistä vastaavat säännökset luontoissuoritusten tukikelpoisuudesta. Yleisasetuksen 56 artiklan mukaan luontoissuoritukset voidaan käsitellä tuensaajien hankkeiden toteuttamisessa maksamina kustannuksina, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kansallisissa tukikelpoisuutta koskevissa säännöissä säädetään tällaisten kustannusten tukikelpoisuudesta, b) kustannusten määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat tositteet ja c) luontoissuorituksen rahastoista maksettava osarahoitus ei ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää tällaisten suoritusten arvo poisluettuna. Pykälän 1 momentissa luontoissuoritus määriteltäisiin sellaiseksi hankkeen toteuttamista edistäväksi toiminnaksi, joka tapahtuu muuna kuin rahallisena suorituksena. Sellaista on hankkeen hyväksi tehty työ, josta ei ole maksettu palkkaa tai hankkeeseen luovutettu vastikkeeton tuotantopanos. Palkaton työ on usein vapaaehtoistyötä, kuten perinteinen talkootyö. Tuotantopanoksia voivat olla esimerkiksi erilaiset käyttöomaisuusesineet, sora tai kiinteistön käyttö. Lisäksi momenttiin ehdotetaan erityissäännöstä, jonka mukaan luontoissuoritusten on oltava perusteltuja hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta. Säännös täydentää 3 :n yleistä vaatimusta kustannusten tarpeellisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että luontoissuoritus on luonteva ja keskeinen osa hankkeen toteuttamista. Usein näin on esimerkiksi erilaisissa yhdistysten toteuttamissa pienimuotoisissa hankkeissa.

8 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 8 13 Poistot 14 Yleiskustannukset Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännökset luontoissuorituksen arvon määräämisestä ja sen todentamiseen liittyvästä menettelystä. Perusperiaatteena olisi, että luontoissuorituksen arvo tai ainakin sen laskentaperusteet vahvistettaisiin tukipäätöksessä. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin omarahoitusosuuteen luettavan omarahoitusosuuden enimmäismäärästä. Sääntönä olisi, että vähintään puolet omarahoitusosuudesta on oltava rahaa. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi myös säännös siitä, ettei luontoissuorituksiin saa kohdistua tukea. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös poistojen tukikelpoisuudesta. Pykälä vastaa voimassaolevaa sääntelyä. Kysymyksessä on yleisasetuksen 56 artiklan mukaisesta poikkeuksesta sääntöön, että menon tulee olla tuensaajan maksama. Edellytyksenä on, että sen määrä voidaan todeta kirjanpidosta. Poistot laskettaisiin kirjanpitolain (1336/1007) tai vastaavien tuensaajaa koskevien säännösten mukaan. Poiston tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että poiston kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan mitä tahansa julkista tukea, jota on käytetty omaisuuden hankintaan. Säännöksen tarkoituksena on estää menon rahoittaminen kahteen kertaan julkisista varoista. Säännöksellä estetään myös tuen kumuloituminen. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta täytäntöönpanoasetuksen 53 artiklassa on säännös poistoista. Säännöksen mukaan hankkeen osarahoituskauden aikana aiheutuneet, hankkeessa suoraan käytetyn poistokelpoisen varallisuuden poistokustannukset ovat tukikelpoisia, mikäli varallisuuden hankintaa ei ole ilmoitettu tukikelpoisiksi kustannuksiksi. Käyttöomaisuudella tarkoitettaisiin koneita, laitteita, kalusteita ja ajoneuvoja myös siinä tapauksessa, että ne ovat osa infrastruktuuria. Yleensä rakennerahastoista osarahoitetun tuen osalta on mahdollista valita, rahoitetaanko käyttöomaisuuden hankintaa vai siitä tehtyjä poistoja. Yleensä vaihtoehtoa harkittaessa on huomiota kiinnitettävä muun muassa hankkeen kestoon. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös tilanteesta, jolloin julkisyhteisö on tuensaajana. Julkisena tukena ei tällöin pidetä sellaista julkista tukea, jota julkisyhteisö on käyttänyt käyttöomaisuuden hankintaan. Kuitenkin erilaisilla julkisyhteisön hanketuilla, joko toiselta viranomaiselta saatua tai viranomaisen itse toteuttamissaan hankkeissa hankittua omaisuutta koskee 1 momentin säännös. Euroopan sosiaalirahaston osalta tuen käyttökohteita on rajoitettu ESR-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan c-alakohdassa siten, että rahastosta ei voida rahoittaa käyttöomaisuusesineiden hankintaa. Hankintaa ei voida rahoittaa, mutta siitä tehtäviä poistoja voidaan hyödyntää, jos hankintaan ei ole saatu julkista tukea edellä mainitun ESRasetuksen mukaisesti. Pykälässä ehdotetaan, että hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä muissa kuin 15 :n mukaisissa hankkeissa hankkeen tosiasiallisiin kustannuksiin perustuva osuus hakijayhteisön toiminnan kustannuksista. Kullekin yleiskustannuserälle voidaan määritellä oma kohdentamisperusteensa. Kohdentamisperuste on toteutettava perustelulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Tarkoituksena on, että yleiskustannuksista voidaan kohdistaa hankkeelle vain se osuus, jonka voi-

9 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 9 daan yksiselitteisesti osoittaa johtuvan hankkeesta. Yleiskustannusten määrään soveltuu myös asetusehdotuksen 3 :n yleissäännös kustannusten kohtuullisuudesta ja tarpeellisuudesta. Yleiskustannusten kohdentaminen hankkeeseen voidaan säännöksen perusteella toteuttaa usealla eri tavalla. Kohdentamisperusteen määrittelyssä on noudatettava suhteellisuuden, tarpeellisuuden sekä kohtuullisuuden vaatimuksia. Kohdentamisperusteen käyttö edellyttää, että tuen hakija on antanut tuen myöntävälle viranomaiselle ennen tuen myöntämistä riittävän selvityksen laskentaperusteista. Sen arvioiminen, että yleiskustannukset ovat aiheutuneet hankkeesta, on osa tapauskohtaista ja tukipäätökseen liittyvää harkintaa. Tukikelpoisuutta arvioitaessa on myös huomioitava asetusehdotuksen 3 :n mukainen toimintatuen kielto. 15 Välillisten kustannusten korvaaminen prosenttimääräisinä Pykälässä määriteltäisiin menettely, jossa hankkeen välilliset kustannukset korvattaisiin määrättynä prosenttiosuutena hankkeen tiettyjen määriteltyjen hankkeen todellisten välittömien kustannusten osuutena. Menettely perustuu Euroopan unionin tekemiin asetusmuutoksiin, joilla tavoitellaan hanketoiminnan yksinkertaistamista. Muutokset tehtiin sekä Euroopan aluekehitysrahastoa että Euroopan sosiaalirahastoa koskeviin asetuksiin. Lisäksi Euroopan komission rakennerahastoista vastaavat yksiköt ovat laatineet asiasta asiakirjan, jossa annetaan teknisiä ohjeita, joilla on tarkoitus selventää asetusmuutoksia. Asetusmuutokset sisältävät molempien rahastojen osalta mahdollisuuden soveltaa kiinteähintaisia välillisiä kustannuksia, yksikkökustannusten vakiotaulukkoja sekä kertasuorituksia. Tässä pykälässä säädettäisiin kiinteähintaisina korvattavista välillisistä kustannuksista, joista ehdotetaan käytettävän kuvaavampaa nimitystä, prosenttimääräisinä korvattavat välilliset kustannukset. Menettelyllä on tarkoitus yksinkertaistaa hankkeiden toteuttamista ja erityisesti vähentää sekä tuen saajan että viranomaisen työtä tukien maksatusvaiheessa. Pykälän 1 momentin mukaan hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisinä hankkeen 4 :n mukaisista palkkakustannuksista. Tuen saajan ei tällöin tarvitse yksilöidä kustannuksia hakemuksen yhteydessä eikä myöskään esittää kirjanpitotositteita viranomaiselle. Tuen hakija voi myös vaihtoehtoisesti esittää hakemuksessaan, että välilliset kustannukset korvataan todellisiin kustannuksiin perustuen, jolloin hankkeen mahdolliset yleiskustannukset korvattaisiin 14 :n mukaisesti. Hankkeen välittömät kustannukset todennetaan kuten nykyisinkin kirjanpitotositteilla. Niihin sovelletaan edelleenkin tässä asetuksessa annettuja sekä asiaa koskevia Euroopan unionin että kansallisia tukikelpoisuussäännöksiä. Pykälän 2 momentin mukaan päätös siitä korvataanko välilliset kustannukset prosenttimääräisinä vai todellisiin kustannuksiin perustuen tehdään koko hankkeen toteuttamisajaksi. Hankkeen toteuttamisajalla tarkoitettaisiin nimenomaan hankkeen koko toteuttamisaikaa, ei mahdollisia vuosittaisia rahoituspäätöksiä. Asianmukaisen hankehallinnoinnin osalta on välttämätöntä, että valittua korvaamismenettelyä noudatetaan kaikkien hankkeen toteuttajien osalta. Näitä useamman hanketoteuttajien hankkeita ovat yhteishankkeet, joissa on useampi tuensaaja, jotka toteuttavat hanket-

10 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 10 ta yhdessä sekä hankkeet, joissa tuen saaja voi siirtää osan hankkeen toteuttamisesta muulle toteuttajalle. Pykälän 3 momentissa määriteltäisiin ne Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavat hankkeet, joissa ei välillisiä kustannuksia voida korvata prosenttiperusteisesti, Euroopan sosiaalirahaston osalta määrittely olisi 4 momentissa. 16 Prosenttimääräisinä korvattavat välilliset kustannukset ja korvauksen määrä Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavissa hankkeissa Pykälässä ehdotetaan otettavaksi tarkemmat rahastokohtaiset määritelmät. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden prosenttimäärästä, jolla hankkeen välilliset kustannukset korvattaisiin. Pykälän 2 momentissa olisi listaus niistä kustannuksista, jotka sisältyvät prosenttimääräisenä korvattaviin kustannuksiin. Se sisältää keskeiset kustannuslajit, joiden sisällöstä tai määrästä tuen saajan ei tarvitse esittää tarkempaa selvitystä, vaan ne korvataan määrättynä prosenttiosuutena hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Näistä kustannuksista ei myöskään voi hakea korvausta hankkeen välittöminä kustannuksina, jos hanke on hyväksytty prosenttiperusteisena. Momentin mukaiset kustannuslajit ovat luonteeltaan paljon pieniä kustannuslajeja sisältäviä ja niiden todentaminen maksatusvaiheessa vaatii paljon työtä. Ensinnä 2 momentin 1 kohdassa tällaisiksi kustannuksiksi määritellään hankkeen matkakustannukset. Näihin matkakustannuksiin kuuluvat sekä hankehenkilöstön tekemät matkat että muut mahdolliset hankkeen toteuttamiseen liittyvät sekä kotimaanettä ulkomaan matkakustannukset. Prosenttimääräisesti korvattaviin välillisiin kustannuksiin kuuluvat 2 kohdan mukaan hankkeen toimistokustannukset. Toimistokuluihin kuuluvat muun muassa toimistohenkilöstön puhelin- ja internetkustannukset sekä ohjelmistoihin liittyvät kustannukset. Lisäksi tavanomaisiin toimistokustannuksiin sisältyvät kopioinnista, postituksesta ja kokouksista ja neuvotteluista aiheutuvat kulut. Myös hankkeelle vyörytetyt yleishallinnolliset kustannukset, kuten taloushallinto- ja tietohallintopalvelut määritellään toimistokustannuksiin. Hankehenkilöstön koulutuskustannukset, työterveysmaksut sekä hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista ja laitteista aiheutuvat kustannukset sisältyisivät kokonaisuudessaan prosenttimääräisesti korvattaviin kustannuksiin. Hankkeelle asetetun ohjausryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset kuten kokouskulut, asiantuntijoiden palkkiot ja muut korvaukset esitetään sisällytettäviksi prosenttimääräiseen korvaukseen. Pykälän 3 momenttiin esitetään otettavaksi tyhjentävä luettelo niistä välittömistä kustannuksista, jotka voidaan hyväksyä hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi. Niitä ei voida hyväksyä laskennallisina kustannuksina, vaan niiden on osoitettava aiheutuneen kokonaisuudessaan hankkeesta ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein. Näiden kustannusten on myös täytettävä hankkeelle tässä asetuksessa ja muualla lainsäädännössä asetetut tukikelpoisuuden vaatimukset.

11 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 11 Luettelon 1 kohdan mukaan näihin kustannuksiin kuuluvat hankkeen palkkakustannukset. Palkkakustannusten määrittely on asetusehdotuksen 4 :ssä. Koska välillisten kustannusten korvaamiseen käytettävä prosentti lasketaan palkkakustannuksista, on niiden määrittely tärkeää. Ennen kuin tukea myönnetään, on viranomaisen varmistuttava siitä, että palkkakustannukset aihetuvat hankkeen toteuttamisesta ja tehty työ on hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellista ja erityisesti hanketoiminnasta aiheutuvaa. Myöntämisen lisäedellytyksenä on myös, että hankehenkilöstöllä on kirjallinen tehtävänkuva. Palkkakustannuksiin ei voi sisältyä työterveyskustannuksia, koska ne kuuluvat 1 momentin mukaan prosenttimääräisesti korvattaviin kustannuksiin. Palkkakustannukset eivät voi myöskään sisältää hankintakustannuksia ulkoistetuista työpalveluista tai muille kuin hankehenkilöstölle maksettuja palkkioita. Nämä kustannukset kuuluvat hankkeen ostopalveluihin. Luettelon 2 kohdassa säädettäisiin välittömiksi kustannuksiksi hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut. Näillä tarkoitetaan asiantuntijapalveluita ja -palkkioita, muun muassa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisten tutkimusten ja selvitysten hankkimista tai tiedotukseen ja markkinointiin liittyviä palveluiden ostoja. Tyypillisiä ostopalveluja EAKR-hankkeissa ovat hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavien koneiden ja laitteiden asennus- ja korjauspalvelut, kuten myös rakentamiseen liittyvät kokonaisurakat. Myös kaikki hankkeen kohderyhmälle järjestettäviin seminaareihin, koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin liittyvät hankinnat ovat hankkeen välittömiä kustannuksia. Erityisen tärkeää on ennen tuen myöntämistä ja myös maksatuksen yhteydessä varmistua siitä, että välittöminä kustannuksina ilmoitetut ostopalvelut eivät sisällä samoja ostopalveluja kuin mitä on tarkoitus sisällyttää prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin. Momentin 3 kohdassa säädettäisiin välittömiksi kustannuksiksi tilintarkastuspalkkiot. Ne ovat tukikelpoisia, jos tuen myöntänyt viranomainen on asettanut tukipäätöksessään tilintarkastuksen tukikelpoisuuden edellytykseksi. Tilintarkastuspalkkiot ovat luonteensa mukaisesti ostopalvelukustannuksia. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin, että hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät koneiden ja laitteiden hankinta-, vuokra-, leasing-, poisto-, ja vuokrakustannukset olisivat hankkeen välittömiä kustannuksia. On huomattava, että hankehenkilöstön käyttöön hankitut tai hankkeen toimistotiloihin hankitut tietokoneet, matkapuhelimet ja muut hankkeen hallinnoinnille tarpeelliset koneet ja laitteet ovat osa prosenttiperusteisina maksettavia välillisiä kustannuksia. Momentin 5 kohdan mukaan hankkeen välittömiin kustannuksiin kuuluvat maaalueiden ja rakennusten hankkimiseen ja vuokraamiseen liittyvät investointikustannukset. Kohdassa 6 välittömiksi kustannuksiksi säädettäisiin hankkeen aineelliset ja aineettomat hankinnat kuten rakentamiseen liittyvät materiaalikustannukset, kiinteistöliittymät ja ohjelmistolisenssit, silloin kun ne ovat hankkeen sisällöllistä toteuttamista. Näitä hankintoja ovat myös raaka-aineet ja puolivalmisteet kuten jalokaasut ja laboratoriotarvikkeet silloin kun ne ovat osa hankkeen sisällöllistä toteuttamista. Pykälän 2 momentin mukaan välittömiin kustannuksiin kuuluvat myös hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät luontoissuoritukset.

12 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Prosenttimääräisinä korvattavat välilliset kustannukset ja korvauksen määrä Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavissa hankkeissa Pykälässä ehdotetaan otettavaksi tarkemmat rahastokohtaiset määritelmät. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin prosenttimäärästä, jolla hankkeen välilliset kustannukset korvattaisiin. Pykälän 2 momenttiin esitetään otettavaksi listaus niistä kustannuksista, jotka sisältyvät prosenttimääräisenä korvattaviin kustannuksiin. Se sisältää keskeiset kustannuslajit, joiden sisällöstä tai määrästä tuen saajan ei tarvitse esittää tarkempaa selvitystä, vaan ne korvataan määrättynä prosenttiosuutena hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Näistä kustannuksista ei myöskään voi hakea korvausta hankkeen välittöminä kustannuksina, jos hanke on hyväksytty prosenttiperusteisena. Momentin mukaiset kustannuslajit ovat luonteeltaan paljon pieniä kustannuslajeja sisältäviä ja niiden todentaminen maksatusvaiheessa vaatii paljon työtä. Ensinnä 1 momentin 1 kohdassa tällaisiksi kustannuksiksi määritellään hankkeen matkakustannukset. Tämä koskee sekä hankehenkilöstön tekemiä matkoja että muita mahdollisia hankkeen toteuttamiseen liittyviä matkakustannuksia. Prosenttimääräisesti korvattaviin välillisiin kustannuksiin kuuluvat 2 kohdan mukaan hankkeen toimistokustannukset. Toimistokuluihin kuuluvat muun muassa toimistohenkilöstön puhelin- ja internetkustannukset sekä ohjelmistoihin liittyvät kustannukset. Lisäksi tavanomaisiin toimistokustannuksiin sisältyvät kopioinnista, postituksesta ja kokouksista ja neuvotteluista aiheutuvat kulut. Myös hankkeelle vyörytetyt yleishallinnolliset kustannukset kuten taloushallinto- ja tietohallintopalvelut määritellään toimistokustannuksiin. Hankehenkilöstön koulutuskustannukset, työterveysmaksut sekä hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista ja laitteista aiheutuvat kustannukset sisältyisivät kokonaisuudessaan prosenttimääräisesti korvattaviin kustannuksiin. Hankkeelle asetetun ohjausryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset kuten kokouskulut, asiantuntijoiden palkkiot ja muut korvaukset esitetään sisällytettäviksi prosenttimääräiseen korvaukseen. Pykälän 3 momenttiin esitetään otettavaksi tyhjentävä luettelo niistä välittömistä kustannuksista, jotka voidaan hyväksyä hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi. Niitä ei voida hyväksyä laskennallisina kustannuksina, vaan niiden on osoitettava aiheutuneen kokonaisuudessaan hankkeesta ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein. Näiden kustannusten on myös täytettävä hankkeelle tässä asetuksessa ja muualla lainsäädännössä asetetut tukikelpoisuuden vaatimukset. Luettelon 1 kohdan mukaan näihin kustannuksiin kuuluvat hankkeen palkkakustannukset. Palkkakustannusten määrittely on asetusehdotuksen 4 :ssä. Koska välillisten kustannusten korvaamiseen käytettävä prosentti lasketaan palkkakustannuksista, on niiden määrittely tärkeää. Ennen kuin tukea myönnetään, on viranomaisen varmistuttava siitä, että palkkakustannukset aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta ja tehty työ on hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellista ja erityisesti hanketoiminnasta aiheutuvaa. Myöntämisen lisäedellytyksenä on myös, että hankehenkilöstöllä on kirjallinen tehtävänkuva. Palkkakustannuksiin ei voi sisältyä työterveyskustannuksia, koska ne kuuluvat 1 momentin mukaan prosenttimääräisesti korvattaviin kustannuksiin. Palkkakustannukset eivät voi myöskään sisältää hankintakustannuksia ulkoiste-

13 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 13 tuista työpalveluista tai muille kuin hankehenkilöstölle maksettuja palkkioita. Nämä kustannukset tulevat hankkeen ostopalveluihin. Luettelon 2 kohdassa säädettäisiin välittömiksi kustannuksiksi hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut. Näillä tarkoitetaan asiantuntijapalveluita ja -palkkioita, muun muassa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisten tutkimusten ja selvitysten hankkimista tai tiedotukseen ja markkinointiin liittyviä palveluiden ostoja. Myös kaikki hankkeen kohderyhmälle järjestettäviin seminaareihin, koulutusja tiedotustilaisuuksiin liittyvät hankinnat ovat hankkeen välittömiä kustannuksia. Erityisen tärkeää on ennen tuen myöntämistä ja myös maksatuksen yhteydessä varmistua siitä, että välittöminä kustannuksina ilmoitetut ostopalvelut eivät sisällä samoja ostopalveluja kuin mitä on tarkoitus sisällyttää prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin. Momentin 3 kohdassa säädettäisiin välittömiksi kustannuksiksi tilintarkastuspalkkiot. Pääsäännön mukaan ne ovat tukikelpoisia, jos tuen myöntänyt viranomainen on asettanut tilintarkastuksen tukikelpoisuuden edellytykseksi tukipäätöksessä. Tilintarkastuspalkkiot ovat luonteensa mukaisesti ostopalvelukustannuksia. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin, että hankkeen kohderyhmän käyttöön varattujen tilojen vuokrakustannukset ovat hankkeen välittömiä kustannuksia. Momentin 5 kohdassa säädettäisiin, että hankkeen kohderyhmän käyttöä varten tehdyt pienhankinnat olisivat hankkeen välittömiä kustannuksia. On huomattava, että hankehenkilöstön käyttöön hankitut (sisältäen myös leasingsopimuksella hankitut) sekä hankkeen toimistotiloihin hankitut tietokoneet, matkapuhelimet ja muut hankkeen hallinnoinnille tarpeelliset koneet ja laitteet ovat osa prosenttiperusteisina maksettavia välillisiä kustannuksia. Viimeisessä momentissa säädettäisiin välittömiksi kustannuksiksi hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvistä 12 :n mukaisista luontoissuorituksista sekä muun kuin tuensaajan maksamista sellaisista osallistujien palkka- ja matkakustannuksista, joihin ei myönnetä tukea. Myös julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) mukaiset toimenpiteet ovat välittömiä kustannuksia. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, palkkatuki, starttiraha sekä työllistäminen valtion virastoon tai laitokseen. 18 Voimaantulo Asetuksen ehdotetaan tulevan voimaan Asetusta sovelletaan asetuksen voimaan tulon jälkeen tehtäviin tukipäätöksiin. Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin tukipäätöksiin sovelletaan vuonna 2007 rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen voimaantuloa voidaan muun muassa vastaanottaa uusia hakemuksia ja avata haku hankkeisiin, joissa on mahdollista soveltaa uusia kustannusmalleja. Edelleen voidaan ennen asetuksen voimaantuloa ryhtyä sellaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin, joiden avulla on mahdollista aloittaa kustannusmallien käyttö heti asetuksen tultua voimaan. Uusia kustannusmalleja sovelletaan vain uusiin hankkeisiin. Uudella hankkeella tarkoitetaan hankkeita, joilla ei ole hankenumeroa ja

14 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 14 joille ei ole vielä tehty hankepäätöstä. Hanke joka jatkuu varsinaisen hankkeen päätyttyä, eli niin kutsuttu jatkoaikahanke, katsotaan sen sijaan uudeksi hankkeeksi, koska sille myönnetään uusi hankenumero ja siitä annetaan uusi hankepäätös. Hankkeen siirtämistä ei pidetä uutena hankkeena. Taloudelliset vaikutukset Vuoden 2011 talousarviossa on rakennerahastovaroja ja kansallista julkista rahoitusosuutta varattu valtion talousarvioon myöntämisvaltuutta yhteensä euroa. Ehdotuksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Ehdotetut säännökset vastaavat sisällöltään pääsääntöisesti voimassa olevaa rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta vuonna 2007 annettua valtioneuvoston asetusta. Uutena menettelynä esitetty hankkeen välillisten kustannusten hyväksyminen prosenttiperusteisena yksinkertaistaa hankkeiden maksatuksia. Tältä osin se vähentää maksatuksiin käytettävää työaikaa rakennerahastovaroja välittävissä viranomaisissa.