NUMMI-PUSULAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 NUMMI-PUSULAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KUNNANVALTUUSTO Voimaantulo: Korjaus 6, Kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 4 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 4 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Paikalliset olosuhteet ja määritelmät 2 LUKU JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN 5 5 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella (jossa on jätevesiviemäri) 6 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella 7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset 8 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 9 Eläinsuojien rakenteet ja niiden sijoittaminen sekä lannan yms. levittäminen 10 Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä 3 LUKU JÄTTEET JA KEMIKAALIT Jätteiden käsittely kiinteistöllä 12 Kompostointi 13 Ongelmajätteet 14 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 15 Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely 16 Polttonesteiden jakelu 17 Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä 4 LUKU MELUA AIHEUTTAVA TOIMINTA Häiritsevää melua koskevat määräykset 19 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 20 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito 21 Yleisötilaisuuksien järjestäminen 5 LUKU TILAPÄINEN ASFALTTIASEMA JA MURSKAUSASEMA Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitoksen sijoittaminen 6 LUKU VALVONTATIETOJEN ANTAMINEN Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 24 Tiedot ruoppauksesta ja vesialtaiden kaivamisesta 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 24

3 3 25 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 26 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 28 Siirtymäkausimääräykset Kartat pohjavesialueista LIITE 1 Kuvia jätevesienkäsittelylaitteista LIITE 2 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 3 Asfalttiasemat ja murskaus LIITE 4 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LIITE 5

4 4 JOHDANTO Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan paikallisista olosuhteista ja tarpeista aiheutuvia säännöksiä. Näissä ympäristönsuojelumääräyksissä tavallisin painokirjaimin on kirjoitettu määräykset, jotka velvoittavat ja ovat sitovasti voimassa ympäristönsuojelumääräyksinä. Määräyksissä kursiivilla on kirjoitettu normit, jotka ovat voimassa muun lainsäädännön perusteella. Kursiivilla kirjoitettuja normeja ei anneta näissä määräyksillä sitovina määräyksinä. Pienennetyllä tekstillä ja puolivälistä palstaa on kirjoitettu suositukset, joita noudattamalla saavutetaan paremmin ympäristölliset tavoitteet ja vältetään ympäristöriskejä. Suositukset eivät kuitenkaan velvoita. 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Näiden määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö 3) ehkäistä jätteen syntyä ja haitallisia vaikutuksia, siten kuin ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset on antanut Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n perusteella. 2.2 Määräyksien noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Nummi-Pusulan kunnassa toimii ympäristölautakunta. 2.3 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää näissä määräyksissä itselleen kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 2.4 Ympäristönsuojeluviranomainen voi päätöksellään saattaa ajantasalle näissä määräyksissä kursiivilla kirjoitettuja informatiivisia normeja tai ajantasaistaa liitteissä 3 ja 4 olevia ohjeita. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1 Näitä Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä on noudatettava ympäristönsuojelulain ja -asetuksen ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi. 3.2 Nämä määräykset ovat voimassa koko Nummi-Pusulan kunnan alueella, jollei näissä määräyksissä toisin säädetä.

5 5 Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai lain 61, 62 taikka 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. (YsL 19 ) 4 Paikalliset olosuhteet ja määritelmät Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat Nummi-Pusulan kunnassa seuraavat: - taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan sellaisia asemakaavoitettuja alueita, joissa on yhtenäinen ja tiheä rakennuskanta tai asutus. - rantavyöhyke, jolla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain rantavyöhykettä, joka ulottuu keskimäärin 100 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. - pohjavesialue, jolla tarkoitetaan I ja II luokan pohjavesialueita ja näihin rinnastuvia pohjavesialueita. Pohjavesialueiden rajaus on esitetty liitekartassa 1. - vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen. Vesistönä ei kuitenkaan pidetä (Vesilaki (264/1961) 1 luku 1 ): 1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea; eikä 2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenottamoa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa. (Vesilaki 1 luku 2 ). - kaksoisvaippasäiliöllä tarkoitetaan sellaista säiliötä, jonka ulkovaippa ulottuu vähintään korkeimman säiliössä mahdollisen nestepinnan korkeudelle. 2 LUKU JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN 5 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella (jossa on jätevesiviemäri) Viemäriin liittyminen Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö tulee vesihuoltolain 10 :n mukaan liittää viemäriin, jolla jätevedet johdetaan keskitettyyn jätevesienpuhdistukseen. (Vesihuoltolaki 10 ) Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi vesihuoltolain 11 :n perusteella myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kuultuaan kiinteistön omistajaa, kunnan terveydensuojeluviranomaista ja alueellista ympäristökeskusta. (Vesihuoltolaki 11 ) 5.1 Viemäriin johdettavat jätevedet Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä.

6 6 Jätemyllyn asentaminen viemäriverkkoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin on kielletty. Jauhetun eloperäisen jätteen tai muun kuin viemäröitäväksi tarkoitetun jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. Viemäriin ei saa johtaa ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n liitteessä 1 lueteltuja aineita ilman ympäristölupaa. Em. liitteessä tarkemmin määritellyt aineet ovat mm. raskasmetalleja, liuottimia, öljyjä, myrkkyjä. (Ympäristönsuojelulaki 29, Ympäristönsuojeluasetus 3 ) 5.2 Jätevesien esikäsittely Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Jätevesien esikäsittely tulee järjestää niiden tilojen osalta, joista edellä mainittujen aineiden joutuminen viemäriin on mahdollista. Uudet öljyn- ja rasvanerotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Erotinkaivot tulee tehdä haitta-aineita läpäisemättömistä materiaaleista. Kiinteistön haltijan on huolehdittava näiden erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen sekä pienpuhdistamojen saostuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Erotinlaitteiden tyhjennyksessä syntyvä ongelmajäte on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Muu jäte tulee toimittaa kunnan osoittamaan paikkaan. Tositteet erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja niitä koskevat tiedot on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemärilaitokselle. Tositteet tulee säilyttää viisi vuotta. 6 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Näitä ympäristönsuojelumääräyksiä on noudatettava talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa. Sen lisäksi on noudatettava ympäristönsuojelulain 103 :n sekä valtioneuvoston ympäristönsuojelulain 18 :n perusteella antaman talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen määräyksiä. Jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan näistä määräyksistä poikkeavalla tavalla saattaa aiheuttaa vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista. Tällaisessa tapauksessa jätevesien johtamiselle on haettava ympäristölupa (YsL 28 ). Suositus: Kiinteistöllä käytetään mahdollisimman ympäristöystävällisiä kemikaaleja, mikäli kemikaaleja kulkeutuu jätevesien mukana kiinteistön jätevesijärjestelmään. 6.1 Jätevesiviemäriverkon läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt Kiinteistön tulee liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos tällainen on enintään 20 metrin päässä tontin tai rakennuspaikan rajasta. Mikäli viemäri on edellä mainittua etäisyyttä

7 kauempana, eikä kiinteistön jätevesien puhdistusjärjestelmiä ja purkupaikkaa voida toteuttaa 6 :ssä annettujen määräysten mukaisesti, tulee kiinteistö liittää viemäriin, jos a) sitä on pidettävä terveydellisistä syistä tarpeellisena, b) siihen on ympäristönsuojelulliset syyt, c) eikä viemäriin liittyminen aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. 6.2 Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevat kaava-alueet Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla asemakaava-alueilla on vesikäymäläjätevedet johdettava tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön (umpikaivoon). Muut jätevedet on käsiteltävä siten, kuin kohdissa määrätään. Alueelta on liityttävä jätevesiviemäriverkostoon kaikkien jätevesien osalta välittömästi sen ollessa mahdollista. 6.3 Pohjavesialueet (Liitteet 1 ja 2) Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön (umpikaivoon) ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi kohdan 6.5 mukaisesti. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan kuitenkin käsitellä tiivispohjaisessa jäteveden maasuodattamossa ja johtaa sen jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. 6.4 Rantavyöhykkeet ja saaristo Rantavyöhykkeillä käymäläjätevedet on johdettava jäteveden umpisäiliöön (umpikaivoon) tai käsiteltävä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli jätevesiä käsitellään valuma-alueella lähempänä kuin 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Muut jätevedet tulee tällöin käsitellä siten kuin kohdassa 6.5 esitetään. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty kiinteistöillä ja saarilla, joihin ei ole tieyhteyttä. Muut jätevedet tulee käsitellä siten kuin kohdassa 6.5 määrätään. 6.5 Muut alueet Jos kiinteistön jätevedenkäsittelyssä ei sovelleta kohtia , tulee jätevedet käsitellä seuraavasti: Jätevesien käsittely muilla alueilla Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, tulee ne kiinteistöllä käsitellä asianmukaisesti vähintään kolmiosaisella saostussäiliöllä (saostuskaivolla) ja jäteveden maahanimeyttämöllä tai maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan ojaan tai vesistöön, vaan ne on johdettava sepeliojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon siten, että niiden haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saostussäiliö (saostuskaivo) olla kaksiosainen. Vapaa-ajan rakennusten ja talousrakennusten, joissa ei ole vesijohtoa, muille kuin vesikäymälän jätevesille (vähäinen kantovesi) on jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimus yksiosainen saostussäiliö ja jäteveden maahanimeyttämö. Kesäasuntojen saostussäiliöiden määrästä voidaan hakea poikkeusta määräysten 10 :n mukaisesti ennen näiden määräysten voimaantuloa rakennettujen jätevesijärjestelmien osalta. 7

8 8 Jätevesien käsittelyssä tulee aina noudattaa valtioneuvoston talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen vaatimuksia ja jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja mitoitettava ja järjestelmää käytettävä ja huollettava siten, että käsittelyllä saavutetaan asetuksen mukainen kuormituksen väheneminen. Talousjätevesien ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen ((542/03) 4 1. mom). Mikäli jäljempänä kohdassa vaaditut suojaetäisyydet eivät täyty, jätevesi on johdettava jäteveden umpisäiliöön (umpikaivo). Liitteessä 3 on ohjeellisia kuvia jätevedenkäsittelylaitteista Suojaetäisyydet muilla alueilla Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa tulee noudattaa vähintään taulukossa 1 esitettyjä suojaetäisyyksiä. Suojaetäisyydellä tarkoitetaan lyhyintä etäisyyttä jätevedenkäsittelylaitteista häiriintyvään kohteeseen. Pohjaveden virtaussuunta ei saa olla jäteveden käsittely- ja purkupaikalta kohti talousvesikaivoa. Taulukossa esitetyn suojaetäisyyden on katsottu riittävän pinta- ja pohjaveden laadun turvaamiseen, mikäli alueen maaperä pystyy suodattamaan jätevettä. Tontin olosuhteista johtuen saatetaan edellyttää suurempia suojaetäisyyksiä. Ympäristönsuojelulain 4 4. kohdan mukaan jätevesijärjestelmän rakennuttaja vastaa käsittelylaitteistojen vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Tontin olosuhteista johtuen voidaan vesitiiviille säiliörakennelmalle hyväksyä pienemmät suojaetäisyydet. Vesistön osalta suojaetäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä vesistöön oltaessa vesistön valuma-alueella. TAULUKKO 1 Kohde Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä - hyvin läpäisevä maaperä Suojaetäisyys vähintään (m) Ilman käymäläjäte-vesiä Käymäläjätevedet Vesistö Tontin raja tai oja 5 10 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - jäteveden maasuodattamossa - jäteveden maahanimeyttämössä Jos lomarakennuksessa tai erillisessä saunarakennuksessa ei ole vesijohtoa, voidaan tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen (kantovesi), imeyttää

9 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin loma- tai sauna rakennus. Jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Näiden määräysten suojaetäisyyksistä voidaan hakea poikkeusta määräysten 9 :n mukaisesti kesäasuntojen ennen näiden määräysten voimaantuloa rakennettujen jätevesijärjestelmien osalta. Jätevesien puhdistuslaitteistot rantavyöhykkeillä tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät puhdistamattomat jätevedet tulvakorkeuden aikanakaan pääse suoraan vesistöön. 6.6 Selvitys jätevesijärjestelmästä ja jätevesijärjestelmän rakentamista tai muuttamista koskeva suunnitelma Nämä määräykset koskevat talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Selvityksen tulee täyttää asetuksen vaatimukset. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. (Asetus talousjätevesien käsittelystä 6 ). Selvitys tulee tehdä asetuksen mukaisesti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Kiinteistössä, jossa ei ole vesikäymälää, selvitys on tehtävä viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. (12 ). Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Suunnitelman tulee täyttää talousjätevesiä koskevan asetuksen vaatimukset (7 ). Mikäli jätevesijärjestelmän muutostöiden tai rakentamisen yhteydessä ei edellytetä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista hakemusta/ilmoitusta, tulee kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan tehdä ennen muutostöiden toteuttamista talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen mukainen jätevesijärjestelmän suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle. Näiden määräysten liitteenä 6 on valtioneuvoston talousjätevesiä koskeva asetus (552/2003) liitteineen. 6.7 Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa parhaimmalle käyttökelpoiselle tekniikalle asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään (Asetus talousjätevesien käsittelystä (9 ). 6.8 Jäteveden saostussäiliöt (saostuskaivot), jäteveden umpisäiliöt (umpikaivot) ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Edellä esitettyjä jätevesilaitteistojen hoitomääräyksien lisäksi tulee noudattaa maankäyttö- ja 9

10 rakennuslain nojalla mahdollisesti annettuja kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeita. (Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 134 ja 153 :t, Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 66 ) 6.9 Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tositteet tulee säilyttää viisi vuotta Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin tulee niiden osalta noudattaa näitä määräyksiä. Muussa tapauksessa jätevesien johtaminen saattaa edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset 7.1 Pohjavesialueet Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Satunnainen pesu ilman liuottavia pesuaineita on kuitenkin sallittua omakotitalojen tai niihin verrattavien asuinkiinteistöjen piha-alueella, mikäli peseminen voidaan toteuttaa haitattomasti. 7.2 Katu- ja tiealueet, muut yleiset alueet ja rantavyöhykkeet Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä sellaisilla rantavyöhykkeillä, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön. 7.3 Muut alueet Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, että niistä ei aiheudu haittaa naapureille, ympäristölle eikä terveydelle. Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. 7.4 Matonpesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. 8 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 8.1 Useiden kiinteistöjen yhteisten lumenkaatopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueelle on kiel-

11 11 letty. 8.2 Lumenkaatopaikan sijoittaminen siten, että sulamisvedet joutuvat suoraan vesistöön on kielletty ilman erillistä ympäristölupaa. Lumenkaatopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että niiden sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista. Sulamisvedet tulee tarvittaessa selkeyttää ennen niiden johtamista ojaan tai maastoon. Lumenkaatopaikkoja tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudu ympäristön roskaantumista. 9 Eläinsuojien rakenteet ja niiden sijoittaminen sekä lannan yms. levittäminen Lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Lannan varastointitilan tilavuudesta poikkeaminen on mahdollista. Poikkeamisesta tulee riittävän ajoissa etukäteen ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi antaa asiasta ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla tarvittavia määräyksiä. Säiliörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä. Kotieläinsuojaa ei saa perustaa siten, että siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu pohjaveden pilaantumisvaara. Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava riittävästi huomioon pinta- ja pohjavesien suojelun tarpeet. (Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 4 ja 7 ). Suositus: Lantalan tulee olla katettu. Lantala, jaloittelutarha ja/tai pysyvä ruokintapaikka tulee sijoittaa vähintään 20 m etäisyydelle valtaojasta, 50 m etäisyydelle kaivosta, 100 m etäisyydelle purosta tai muusta vesistöstä ja 100 m etäisyydelle naapurin pihapiiristä, kuitenkin olosuhteista riippuen vähintään 10 m valtaojasta, 30 m kaivosta ja 50 m vesistöstä ja naapurin pihapiiristä. Vesistöön tai valtaojaan viettävät rinteet tulee jättää kokonaan ulkotarhan ulkopuolelle, ellei ole mahdollista jättää riittävää suojavyöhykettä. Rinnetarhojen käytön määrää voi olla tarpeen rajoittaa ainakin talvikausina. Ulkotarhoja ja talleja ei tulisi sijoittaa pohjavesialueille. Hevosten jaloittelutarhat tulee puhdistaa tarhoihin kertyneestä lannasta riittävän usein vähintään kerran viikossa. Kerätty lanta tulee varastoida lantalaan. Hevosten ulkotarhan pohjarakenteelle asetettavat vaatimukset riippuvat alueen maaperästä, maaston muodoista, ulkoilualueen koosta sekä alueen hevospaineesta. Sade- ja sulamisvedet eivät saa jäädä tarhaan ja pohjan tulee kestää kaikilla säätyypeillä. Ulkotarhojen pintamaa tulee uusia ajoittain. Nautaeläinten suppean jaloittelualueen, jonka ala on alle 20 m2 täyskasvuista (lehmä tai muu yli 22 kk-ikäinen nauta) nautaeläintä kohti, tulisi olla tiivispohjainen (esim. maabetoni tai asfaltti) ja muotoiltu niin, että likavedet voidaan johtaa keräilykaivoon. Kaivon tilavuus on vähintään 0,2 m3jaloittelupihan neliömetriä kohti, mikäli kyseessä ei ole katettu alue. Laajalle jaloittelualueelle, yli 20 m2 yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti, avautuvan kulkuaukon

12 edessä rakennuksen ulkopuolella tulisi olla vähintään 50 m2:n kokoinen tiivispohjainen alue tai yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti vähintään 5 m2, suosituksena 10 m2. Alueen ylärajaksi riittää 300 m2. Jos eläimille on järjestetty kulkuväylä rakennuksesta jaloittelualueelle, on tämäkin oltava tiivispohjainen. (Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet. Liite 12 MMM:n asetuksen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja -ohjeista (MMM:n asetus 100/2001, MMM-RMO C4)) Nautaeläinten laajalla jaloittelualueella sijaitsevan pysyvän ruokintapaikan eteen varataan vähintään 3 m:n syvyinen tiivispohjainen alue. Ruokintapaikkaleveyttä varataan vähintään 0,7 m kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tämän lisäksi tulisi tehdä puhdistusta varten traktorin kääntymiselle tarvittavaa tiivispohjaista aluetta. Siten ruokintapaikan yhteyteen on varattava yhteensä noin 4 m2 tiivispohjainen alue täysikasvuista nautaa kohti. Kattamattomissa ruokintapaikoissa on oltava keräilykaivot, joiden tilavuus on vähintään 0,2 m2 ruokinta-aluelaatan neliömetriä kohti. (MMM:n asetus 100/2001, MMM-RMO C4) Lannan ym. levitys pohjavesialueilla ja vesistöjen ja valtaojien varrella Pohjavesialueiden varsinaisella muodostumisalueella ei levitetä lietelantaa, virtsaa eikä säilörehun puristenestettä. Pohjavesialueiden muissa osissa tulee välttää etenkin lietelannan ja virtsan sekä puristenesteen levittämistä. Myös kiinteän lannan ja käsitellyn jätevesilietteen levitystä tulee välttää. Talousveden ottoon käytettävien vesistöjen rannoille sekä kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteista ja maalajista riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla ja virtsalla. Kasvinsuojeluaineiden käytössä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta pohjavesilaueilla. Torjunta-ainetta käytettäessä tulee aineen pakkauksesta aina varmistaa, voidaanko sitä käyttää pohjavesialueella. Lannan levitys ja lantapatterin sijoittaminen asutuksen lähelle Orgaaninen lanta, joka levitetään 200 metriä lähemmäksi vakituista tai vapaa-ajan asutusta, koulua, päiväkotia puistoa tai vastaavia laitoksia, tulee aina mullata tai kyntää välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa. Lantapatteria ei saa tehdä vakituisen tai vapaa-ajan asutuksen, koulun, päiväkodin, puiston tai vastaavan laitoksen läheisyyteen. etäisyyden tulee olla vähintään 100 m Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksen perusteella myöntää poikkeuksen seuraavista tässä luvussa olevista määräyksistä, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa: poikkeus voidaan myöntää luvun 6 vaatimuksista jäteveden puhdistustavan ja -määrän, maaston kaltevuuden, maaperän laadun ja pohjaveden virtaamissuuntien perusteella, kesäasuntojen ennen näiden määräysten voimantuloa rakennettujen jätevesijärjestelmien suojaetäisyysvaatimuksista ja sakokaivojen määristä kesäasunnon käytön vähäisyyden ja nykyisen järjestelmän asianmukaisen toiminnan perusteella, kohdan 6.8 lietetilojen tyhjennysvälin osalta kiinteistön vähäisen käytön perusteella sekä kohdan 7.3 osalta sellaisilla pohjavesialueen ulkopuolisilla alueilla, joilla yleiseen viemäriin liittyminen ei ole mahdollista. 3 LUKU JÄTTEET JA KEMIKAALIT 11 Jätteiden käsittely kiinteistöllä

13 11.1 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily-, välivarastointi- ja käsittelypaikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, ettei jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä aiheudu terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille eikä muutakaan ympäristöhaittaa. Jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat ja -säiliöt sekä jätteiden kompostointi kiinteistöllä tulee toteuttaa siten, että haittaeläinten pääsy on estetty ja ettei jätehuollon järjestämisestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn Jätteet on kuljetettava niin, ettei jätteitä pääse ympäristöön ja ettei kuljetuksesta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suositus: Lannan ja lietelannan levittämistä pohjavesialueilla tulee välttää. kts luku Rakennustuotannon ja purkutyön jätehuolto Rakennuslupaa tai purkamislupaa/-ilmoitusta edellyttävästä työstä syntyvästä jätteestä on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain 62 :n nojalla vähintään 30 päivää ennen työn aloittamista. Rakennus- ja purkujätteen lajitteluvelvollisuus koskee yli 5 tonnin jätekertymää. Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet sekä käyttämättä jääneet ainekset on lajiteltava rakennuspaikalla mahdollisimman hyvin seuraaviin ryhmiin: 1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet 2) kyllästämättömät puujätteet 3) metallijätteet 4) maa-aines, kiviaines- ja ruoppausjätteet 5) ongelmajätteet lajeittain erikseen (maalit, lakat, loisteputket, kyllästetty puutavara yms.) 6) muut rakennusjätteet (siivousjätteet, eristevillat yms.) 7) hyödyntämiskelpoiset jätteet lajeittain erikseen (esim. kierrätykseen kelpaavat ovet, ikkunat ym. rakennusmateriaali, paperi, pahvi, polttokelpoinen muovi ja muut, joiden vastaanotto on kunnassa järjestetty) Myös pienemmillä rakennus- ja purkutyömailla tulee mahdollisuuksien mukaan lajitella jätteet ja toimittaa ne hyötykäyttöön. Jätteen tai kiinteistön haltijan on järjestettävä omat keräysvälineet ja kuljetus näille jäteryhmille, mikäli kyseiselle lajitellulle jätteelle on kunnassa osoittaa vastaanottopaikka Muut kuin tähän lukuun otetut kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat määräykset annetaan kunnan jätehuoltomääräyksissä Kompostointi 12.1 Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä, mikäli toiminta ei ammattimaisena tai laitosmaisena edellytä ympäristölupaa. Taajama-alueella puutarhajätteitä saa kompostoida vain asianmukaisessa kehikossa.

14 12.2 Taajama-alueella on lannan, lietteiden ja käymäläjätteiden kompostointi kielletty muussa kuin siihen tarkoitukseen erityisesti suunnitellussa kompostointilaitteessa. Kuivakäymäläjätteiden kompostointi on kuitenkin sallittu myös taaja-asutusalueella, kun noudatetaan seuraavia ohjeita: Muut kuin kompostoivat kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava tiiviillä alusastialla pinta- ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Säiliöstä jäte tulee tyhjentää kompostoitavaksi tai muuten asianmukaisesti käsiteltäväksi. Käymäläjätteen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostorissa. Käymälä, jonka luokse päästään kuorma-autolla tai traktorilla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä Biojätteet tulee kompostoida siten, että haittaeläinten pääsy kompostiin on estetty. Biojätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä eli kompostorissa. Kompostorin lämpöeristeiden tulee olla riittävän paksut, jotta kompostorilla on edellytykset toimia talvellakin. Sinne ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kompostia tai kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta yhtä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostointi tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- tai muita ympäristöhaittoja. Vierekkäiset kiinteistöt/lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteistä lämpöeristettyä kompostoria Kompostointi-ilmoitus Biojätteen yhteisestä kompostoinnista sellaisilla asuinkiinteistöillä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa, on kiinteistönhaltijan tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojelutoimistoon. Ilmoituksessa tulee olla tiedot siitä, miten biojätteen käsittely kiinteistöllä on järjestetty ja tarvittavat tiedot kiinteistön haltijasta yhteystietoineen Jätteiden maahan hautaaminen on kielletty lukuun ottamatta puutarhajätteiden käyttöä pihan tai puutarhan hoidossa ja yksittäisten pieneläinten hautaamista. Muiden yksittäisten tuotantoeläinten tai hevosten hautaaminen on sallittua mikäli siihen on saatu kunnan terveysviranomaisen lupa Ongelmajätteet 13.1 Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä Ongelmajätteiden keräys ja varastointi on luvallista ainoastaan kiinteistöillä, jotka eivät ole asuinkiinteistöjä. Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt ongelmajätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen katettu ja suoja-altaalla varustettu lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat (keräyspiste), josta jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysastia. Kiinteistöllä syntyvien ja varastoitavien sekä eteenpäin toimitettavien ongelmajätteiden määristä on pidettävä kirjanpitoa. Kirjanpito tulee olla tarvittaessa viranomaisten nähtävillä. Kuitit ja siirtoasiakirjat ongelmajätteiden eteenpäin toimittamisesta on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden käsittelyluvan mukaisiin paikkoihin.

15 13.3 Kiinteistön haltijan on asetettava ongelmajätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistönhaltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Kiinteistön haltijan on nimettävä keräyspisteen vastuuhenkilö Ympäristölle vaaralliset nestemäiset jätteet, kuten esimerkiksi öljyt, maalit, torjunta-aineet ja liuottimet, tulee kiinteistöllä varastoida ja säilyttää siten, että niiden pääsy maaperään tai ympäristöön on estetty noudattamalla 15 :n määräyksiä Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, asianmukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi Kotitaloudessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet tulee toimittaa kuljetusta varten kunnassa järjestettyihin yhteisiin keräyspaikkoihin: raskasmetalliparistot Munkkaan jätekeskuksen ongelmajätteiden vastaanottopaikka, jäteasemat (RR1), hyötyjätepisteet (RR2), ongelmajäteauto tai muut raskasmetalliparistojen keräyspaikat 15 lääkkeet muut apteekit tai ongelmajäteauto tai muut lääkejätteiden vastaanottopaikat Munkkaan jätekeskuksen ongelmajätteiden vastaanottopaikka, ongelmajäteauto, jäteasemat (RR1) tai muut ongelmajätteiden vastaanottopisteet 14 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 14.1 Jätteiden poltto on pääsääntöisesti kielletty. Kiinteistön lämmitykseen käytettävässä tulipesässä voidaan kuitenkin polttaa yhdessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa pieniä määriä kiinteistöllä syntynyttä hyötykäyttöön soveltumatonta puhdasta pahvia ja paperia sekä käsittelemätöntä puuta, joka ei sisällä liimaa, maalia, lakkaa, kyllästysaineita eikä muita haitallisia aineita. Polttamisen edellytyksenä on hyvät palamisolosuhteet, ja ettei poltosta aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle Taajaan rakennetulla alueella on oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto kielletty. Maanviljelyssä- ja metsänhoidossa tarpeellinen kulotus on kuitenkin sallittua. Kokkotulen polttaminen on sallittua taaja-asutusalueella maanomistajan luvalla juhlapyhien yhteydessä. Kulotuksesta tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. (Pelastuslaki 24 ) 14.3 Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä risuja, oksia sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Maanviljelyssä- ja metsänhoidossa tarpeellinen kulotus on kuitenkin sallittua. Kulotuksesta tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. (Pelastuslaki 24 ) 14.4 Taajaan rakennetulla alueella uusien rakennusten savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen

16 päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta haittaa naapurikiinteistöille, ympäristölle eikä terveydelle. Kiinteistön tulisijoja tulee hoitaa ja käyttää siten, että hyvät palamisolosuhteet aina varmistetaan Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely Näissä määräyksissä jäljempänä kemikaaleja koskevat määräykset koskevat polttonesteitä ja terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Näiden määräysten lisäksi kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee huomioida myös muut mahdolliset säädökset kuten palo- ja räjähdysvaarallisista aineista annetut määräykset. Kemikaalit on säilytettävä siten, että mahdollisissa vuototilanteissa kemikaalien valuminen maaperään ja joutuminen edelleen pohjaveteen on estetty. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden päällä tulee olla maininta siitä, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalisäiliöt ja suoja-altaat on sijoitettava siten, että niiden kunto voidaan todeta esteettömästi, ja mahdolliset vuodot havaita nopeasti. Säiliöiden ja suojarakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti Polttonesteiden ja muiden kemikaalien säilytys pohjavesialueella Pohjavesialueella uusia lämmitysöljysäiliöitä, muita kemikaalisäiliöitä (esim. jäteöljysäiliöt) tai niiden putkistoja ei saa sijoittaa maan alle. Uudet kiinteät säiliöt tulee varustaa tarkoituksenmukaisin valvonta- ja hälytyslaittein. Uusista lämmitysöljysäiliöistä polttoneste tulee johtaa yksiputkijärjestelmällä tai muulla vastaavantasoisella tekniikalla polttimolle ympäristöriskien minimoimiseksi. Säiliö voidaan sijoittaa pohjavesialueella maanpinnan tason alapuolelle rakennuksen kellaritiloihin, jos noudatetaan kohdan vaatimuksia. Suositus: Säilytys ulkotiloissa Nestemäisten kemikaalien ulkona sijaitsevat säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikat rakennetaan aina siten, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Täyttö- ja tyhjennyspaikat on päällystettävä ja viemäröitävä umpikaivoon tai tarvittaessa öljynerottimeen, jonka öljytilan täyttymistä valvotaan. Viemäreihin on asennettava sulkuventtiilit öljynerottimen jälkeen. Alueen kaadot on järjestettävä siten, ettei sille kerry sadevesiä muualta kuin täyttö- ja tyhjennyspaikalta ja sen läheisyydestä. Sadevedet on johdettava tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle, umpikaivoon tai jätevesiviemäriin. Ulkona olevat täyttö- ja tyhjennyspaikat on katettava, mikäli se on teknisesti mahdollista. Kemikaalit tulee säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että kemikaaliastiat on sijoitettu maan päälle, katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % alueelle sijoitettavien astioiden ja säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Tämä määräys ei koske ennen näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asennettuja maanalaisia säiliöitä.

17 Säilytys sisätiloissa Sisätiloissa säilytettävät kemikaalit tulee pohjavesialueella säilyttää kaksoisvaipallisessa säiliössä tai siten, että astiat tai säiliöt on sijoitettu tiivislattiaisen, kynnyksin tai lattiakaadoin varustettuun viemäröimättömän tilaan, tai erilliseen suoja-altaaseen. Vuototilanteessa kemikaalin pääsy viemäriin tai maaperään tulee olla estetty ja säiliön kunnon tulee olla ulkoapäin tarkistettavissa. Uudet maanpinnantason alapuolella olevat yli 1 m 3 :n kokoiset säiliöt on aina varustettava vähintään 100 % suoja-altaalla Polttonesteiden ja muiden kemikaalien säilytys pohjavesialueen ulkopuolella Säilytys ulkotiloissa Ulkotiloissa kemikaalit tulee säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että kemikaaliastiat on sijoitettu katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % suurimman alustalle sijoitettavan astian tai säiliön tilavuudesta. Tämä määräys ei koske ennen näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asennettuja maanalaisia säiliöitä. Suositus: Säilytys sisätiloissa 15.3 Säiliöiden tarkastaminen Kemikaalisäiliö sijoitetaan maan alle ainoastaan, mikäli sijoittaminen maan päälle ei ole mahdollista turvallisuussyistä. Sisätiloissa säilytettävät kemikaalit tulee säilyttää kaksoisvaipallisessa säiliössä tai siten, että astiat tai säiliöt on sijoitettu tiivislattiaiseen, kynnyksin tai lattiakaadoin varustettuun viemäröimättömään tilaan tai erilliseen suoja-altaaseen. Vuototilanteessa kemikaalin pääsy viemäriin tai maaperään tulee olla estetty ja säiliön kunnon tulee olla ulkoapäin tarkistettavissa. Maanalaisiksi säiliöiksi luetaan tässä ympäröivän luonnollisen maanpintatason alapuolelle sijoitetut säiliöt riippumatta siitä, onko ne sijoitettu kellariin, bunkkeriin tai erilliseen tilaan Pohjavesialueet ja rantavyöhykkeet Pohjavesialueella tai rantavyöhykkeellä sijaitsevat maanalaiset öljy- ja kemikaalisäiliöt putkivetoineen, hälytinlaitteineen ja suojarakenteineen tulee säiliön haltijan toimesta tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla säännöllisesti vähintään kerran viidessä vuodessa. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa välittömästi paloviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Pohjavesialueella tai rantavyöhykkeellä sijaitsevat muut kuin maanalaiset säiliöt putkivetoineen ja suojarakenteineen tulee tarkastaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa välittömästi paloviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi Muut alueet

18 Tiedot säiliöistä Pohjavesialueiden ja rantavyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevat säiliöt putkivetoineen ja suojarakenteineen tulee tarkastaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa välittömästi paloviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista säiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta Maanalaisten säiliöiden poistaminen Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt täyttöputkineen poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Tämä määräys koskee näiden määräysten voimaantulon jälkeen käytöstä poistettavia säiliöitä. Säiliön käytöstä poistamisen yhteydessä säiliöt tulee puhdistaa asianmukaisesti, mahdolliset vuodot tarkastaa ja saastunut maa poistaa tai käsitellä siten, kuin ympäristönsuojeluviranomainen määrää. Mahdollisista vuodoista ja ympäristön pilaantumisesta tulee välittömästi ilmoittaa pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Maanalaisiksi säiliöiksi luetaan tässä ympäröivän luonnollisen maanpintatason alapuolelle sijoitetut säiliöt riippumatta siitä, onko ne sijoitettu kellariin, bunkkeriin tai erilliseen tilaan. Öljysäiliön käytöstä poistamisesta on tehtävä ilmoitus paloviranomaiselle. 16 Polttonesteiden jakelu Nämä määräykset koskevat jakelupisteitä, joissa säiliöiden yhteenlaskettu kokonaisuustilavuus on alle 10 m 3. Näissä määräyksissä uusilla jakelupisteillä tarkoitetaan jakelupisteitä, jotka on otettu käyttöön näiden määräysten voimaantulon jälkeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998) koskee näitä suurempia säiliökokonaisuuksia, joille tulee hakea myös ympäristölupa (YsA 1 ) Polttonesteiden jakelu pohjavesialueella Jakelualue Jakelualue on rakennettava tiiviiksi ja päällystettävä. Vuodot maaperään jakelulaitteiden korokkeiden alta on estettävä. Jakelualueen tulee ulottua vähintään 3 m:n etäisyydelle jakelulaitteista. Mikäli jakelulaitetta voidaan käyttää vain yhdeltä puolelta, voidaan tiivistysrakenne korokkeen takaa korvata 0,12 m korkealla suojakorokkeella, joka sijoitetaan 0,1 m etäisyydelle jakelukorokkeesta ja joka jatkuu 3 m jakelukorokkeen molemmille puolille Jakelualue tulee päällystää kulutusta kestävällä, tasaisella ja helposti puhtaana pidettävällä kestopinnoitteella. Kestopinnoitteena voidaan käyttää esimerkiksi beto-

19 nikiveä, asfalttibetonia tai betonilaattaa. Uudet tai kunnostettavat jakelualueet tulee varustaa kahdella tiivistyskerroksella. Tiivistyskerroksena voi toimia esimerkiksi kestopinnoitteena käytetty materiaali, mikäli se on tiivis ja kestää öljytuotteiden liuottavaa vaikutusta. Toisena tiivistyskerroksena voi toimia alusrakenteeseen asennettu muovikalvo. Uusissa polttonesteen jakelupisteissä viemäriputket tulee toteuttaa kaksoispidätyksellä. Kaksoispidätys voidaan toteuttaa joko kaksoisvaippaputkilla tai putkiston varmistavalla kattavalla kalvotuksella. Öljynerottimet tulee varustaa hälyttävällä automaattisella öljykerroksen seurantajärjestelmällä. Pintavedet jakelualueelta tulee viemäröidä erikseen muusta piha-alueesta. Pintavesien johtaminen jakelualueelta viemäröintiin tulee järjestää kallistuksin tai reunusten avulla. Jakelualueelle kertyvät pintavedet sekä tiivistyskerrokseen kertyvä neste tulee johtaa öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin tai umpikaivoon. Mikäli jätevesi johdetaan jätevesiviemäriin, on öljynerotuskaivon jälkeen asennettava sulkuventtiili- ja tarkkailukaivo. Jakelualueen läheisyydessä tulee olla imeytysainetta ja muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten Säiliöiden täyttöpaikka Uusissa polttonesteiden jakelupisteissä sijaitsevien, tilavuudeltaan vähintään 3 m 3 :n polttonesteiden jakelupisteiden säiliöiden täyttöpaikat tulee varustaa suojausrakenteella täyttöputkien ympäristön ja säiliöauton pysähtymispaikan väliseltä alueelta. Suojausrakenteen ja viemäröintijärjestelyjen tulee olla vastaavat kuin jakelualueella (16.1.1) Siirrettävät työmaa-alueella käytettävät jakelupisteet Siirrettävän säiliön tulee varastointipaikassaan täyttää 15 :ssa asetetut määräykset. Mikäli säiliötä käytetään varastointipaikassaan myös tankkaukseen, varastoinnin tulee täyttää myös 16 :n määräykset. Siirrettävä jakelulaitteisto tulee käyttökohteessaan sijoittaa tasaiselle ja kantavalle alustalle. Sijoituspaikka tulee valita siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse suoraan vesistöön. Käytettäessä siirrettävää jakelupistettä pohjavesialueella, tulee säiliön olla kaksoisvaipallinen tai varustettu suoja-altaalla, joka on kooltaan vähintään 100 % säiliön tilavuudesta Polttonesteiden jakelu pohjavesialueen ulkopuolella Veneasemat Säiliöitä ei saa sijoittaa siten, että ne ovat suorassa kosketuksessa vesistöön. Putkisto on suunniteltava siten, että mahdollinen vuoto voidaan rajoittaa ja putkivedot ovat mahdollisimman lyhyet. Jokainen laiturille johtava polttonesteputki tulee varustaa sulkuventtiilillä sekä lisäksi magneettiventtiilillä, jousikuormitteisella yksisuuntaventtiilillä tai vastaavalla menetelmällä. Sulkuventtiilien paikat on merkittävä selvästi. Putkistoja ei saa sijoittaa vedenpinnan alle ja ne on suojattava liik- 19

20 20 kuvalta jäältä. Jakeluasemilla, joissa maaperä ja korkeusero sen sallivat, käytetään kohdassa edellytettyä täyttöpaikan rakennetta. Mikäli normaalirakenne ei ole mahdollinen, tulee säiliöiden täyttöpaikka varustaa tiiviillä allastuksella ja suljettavalla viemäriputkella Muut jakelupisteet Suositus: Polttonesteiden jakelupiste rakennetaan noudattaen kohdassa 15.1 annettuja määräyksiä lukuunottamatta kaksoispidätyksen periaatetta. 17 Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksen perusteella myöntää poikkeuksen seuraavista tässä luvussa olevista määräyksistä, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa: poikkeus voidaan myöntää erillisen selvityksen perusteella kohdan 15.5 öljysäiliön poistamisvelvoitteesta, kohdan mukaisista jakelualueen vaatimuksista, kohdan mukaisista säiliöiden täyttöpaikkaa koskevista vaatimuksista sekä kohdan määräyksistä veneasemien osalta. Lisäksi yksityiskäytössä olevien polttonesteen jakelusäiliöiden osalta kohtien ja mukaiseksi kaksoisvaippasäiliöksi voidaan erillisen selvityksen perusteella hyväksyä säiliö, jossa ulkovaippa ulottuu vähintään puoliväliin säiliötä. 4 LUKU MELUA AIHEUTTAVA TOIMINTA 18 Häiritsevää melua koskevat määräykset 18.1 Työ, joka voi häiritä ympäristöä, on tehtävä aiheuttamatta tarpeetonta melua tai muuta haittaa Taajaan rakennetulla alueella saa melua aiheuttavaa työtä tehdä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä sekä arkisin klo välisenä aikana vain tilapäisesti. Työstä on tehtävä meluilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavaa lumenaurausta, muuta kunnossapitotyötä ja jätteiden kuormausta ei saa suorittaa klo välisenä aikana eikä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Määräys ei kuitenkaan koske liikenneväylien, kevyen liikenteen väylien eikä pysäköintialueiden lumenaurausta ja kunnossapitoa, mikäli sitä on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta pidettävä välttämättömänä, eikä teollisuuslaitoksessa tehtäviä töitä, kiireellisiä viankorjaustöitä ja välttämättömiä puhdistustöitä Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö ulkotiloissa on kielletty Meluilmoitusmenettely ja siitä poikkeaminen Meluilmoitus

21 21 Häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä meluilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan Meluilmoituksen tekeminen Meluilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 14 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojeluviranomainen voi lisäksi velvoittaa tekemään ilmoituksen tilapäisistä tapahtumista ja töistä, jos ne aiheuttavat erityisen häiritsevää melua lähialueelle. Tilapäisestä murskauslaitoksesta ja moottoriurheilukilpailusta on aina tehtävä meluilmoitus, mikäli toiminnalle ei ole ympäristölupaa Meluilmoitusta EI TARVITSE tehdä seuraavissa tapauksissa: 1) ilotulitusvälineiden käyttäminen ja ilotulitustapahtumat, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa tai kohtuutonta häiriötä. 2) lentonäytös tai tilapäinen yleisölennätys, johon kuuluu korkeintaan kymmenen nousua tai laskua. 3) äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö ulkotiloissa taajaan rakennetulla alueella sijaitsevalla torilla, urheilukentällä, uimalassa tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa ko. paikan toimintaan liittyvien tapahtumien yhteydessä ulkotiloissa klo ; liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttö ulkosalla mainostarkoituksessa klo välisenä aikana korkeintaan 4 tuntia päivässä. Toiminnan tarkemmat ehdot on annettu 21 :ssä. 4) rakennus- ja purkutyöt suoritettuna siten, että meluisimmat työvaiheet suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo ja erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. 5) rakennuslupaan liittyvä louhinta, poraus ja räjäytystyö, paalutus tai iskuvasaran käyttö, jota tehdään arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7-18 ja jonka kesto on alle 10 työpäivää. 6) ulkona taajaan rakennetulla alueella tapahtuva rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallus tai häiritsevää melua aiheuttava muu rakennusten ja rakenteiden kunnostustyö arkisin klo välisenä aikana. Toimenpiteen käynnistämisestä on kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan tiedotettava naapureille. Tarkemmat ehdot ovat 19 :ssä. 7) tavanomainen ja lyhytkestoinen ulkoilmatapahtuma, joka tapahtuu ma - pe klo 7-18 tai la 8-18 tai su välisenä aikana. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi markkinatilaisuudet, puhe-, laulu-, tanssi-, esitys- tai massaurheilutilaisuu-

22 22 det, kun ne eivät ole suurtilaisuuksia. Tarkemmat ehdot on annettu 21 :ssä. 8) yksityishenkilön talouteen liittyvä toiminta (esim. ns. hartiapankkirakentaminen), joka tapahtuu klo välisenä aikana. Mikäli toimenpiteestä tai tapahtumasta aiheutuu merkittävää meluhaittaa asuntoihin, tulee toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän tiedottaa tapahtumasta, sen luonteesta ja kestosta lähiasutukselle. 19 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 19.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, asbestipöly, liuotinainehöyryt tai melu eivät aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä työstettävien materiaalien haitallisista ominaisuuksista ja otettava ne huomioon työmenetelmissä. 20 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito 20.1 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapidon yhteydessä tulee melun ja pölyämisen aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisyyn kiinnittää erityistä huomiota ajoittamalla melua aiheuttavat työvaiheet päiväaikaan sekä esimerkiksi kostuttamalla tarvittaessa kunnossapidettävät väylät ja muut alueet. (kts. myös kohta 18.3) 20.2 Teiden ja muiden kulkuväylien suolauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun ja tarpeetonta suolausta on vältettävä. 21 Yleisötilaisuuksien järjestäminen 21.1 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta Tilaisuuden, tapahtuman tai toimenpiteen järjestäjän on tarvittaessa annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot äänenvahvistinlaitteiden teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta alueelle ja muista valvonnan kannalta tarpeellisista ominaisuuksista. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän eivätkä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot ylity Yleisötilaisuuksien jätehuolto Tapahtumapaikka tulee koko tapahtuma-ajan pitää yleisilmeeltään siistinä ja puhtaana. Yleisötilaisuudessa syntyvät jätevedet tulee johtaa viemäriin tai kerätä tiiviiseen umpisäiliöön ja kuljettaa käsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Tapahtuman

23 23 järjestäjän on huolehdittava siitä, että tapahtuma-alueella on riittävästi yleisön käyttöön tarkoitettuja siistejä käymälöitä, jotka puhdistetaan ja tyhjennetään tarvittaessa. Tarkemmat tiedot käymälöiden lukumäärästä on sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (54/02/95, ) liitteessä 3, joka on otettu näiden määräysten liitteeksi 4. Käymäläjätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Yleisötilaisuudessa syntyvät jätteet on lajiteltava Nummi-Pusulan kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäviksi. Suurissa yleisötilaisuuksissa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää tilaisuuden järjestäjää laatimaan suunnitelman tilaisuuden jätehuollon järjestämisestä. Jätehuoltosuunnitelmassa on tällöin esitettävä vähintään seuraavat tiedot: 1) jätteen laatu ja määrä 2) järjestäjän esitys jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta 3) selvitys mahdollisuuksista jätteiden määrän vähentämiseen sisältäen kustannusvertailun. 5 LUKU TILAPÄINEN ASFALTTIASEMA JA MURSKAUSASEMA 22 Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitoksen sijoittaminen 22.1 Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon, jonka toiminta-aika on vuodessa enintään 49 päivää, sijoittamisen edellytykset ovat seuraavat: - toiminnan melupäästöt eivät aiheuta valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen ylittymistä. - toiminnan päästöt ilmaan eivät aiheuta valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 annettujen ilmanlaadun ohjearvojen ylittymistä. - toiminnassa tarvittavien polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely sekä toiminnasta mahdollisesti muodostuvien jätteiden varastointi ja mahdollisten lietteiden käsittely järjestetään siten, että niiden joutuminen maaperään tai muuten ympäristöön on estetty - laitokset eivät saa olla toiminnassa yöaikaan klo eivätkä pyhäpäivinä Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon toiminnan käynnistämisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 päivää ennen toiminnan käynnistämistä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnan sijoituspaikka, toiminta-aika ja toiminnanharjoittaja sekä yhteyshenkilö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 85 :n perusteella tekemänsä tarkastuksen nojalla tarvittaessa antaa kohdassa 21.1 esitettyjä sijoittamisen edellytyksiä täydentäviä määräyksiä. Tässä luvussa olevien määräysten lisäksi asfaltti- ja murskausasemia koskevat liitteeseen 5 otetut määräykset Toiminnan päätyttyä alue on siivottava ja siellä olevat jätteet sekä mahdolliset ylijäämäasfaltit ja muu ylijäämätavara on toimitettava asianmukaiseen varastointi- tai käsittelypaikkaan. Toiminnan päättymisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.

24 24 6 LUKU VALVONTATIETOJEN ANTAMINEN 23 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten, kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 24 Tiedot ruoppauksesta ja vesialtaiden kaivamisesta Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kirjallisesti koneellisesti suoritettavasta vesistön ruoppauksesta ja ruoppausmassojen läjityksestä sekä vesialtaiden kaivutöistä vähintään kuukautta ennen toimenpiteiden aloittamista alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistön ruoppaamiseen tarvitaan silloin, kun siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista ympäristölupaviraston lupa. (Vesilaki (264/1961) 19 ) 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 25 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa ympäristönsuojelumääräyksien 6 :n ja kohtien 7.3, , ,15.5, , ja osalta niissä edellytetyin perustein. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi kohtuuttomien kustannusten perusteella myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näissä määräyksissä asetetuista määräajoista. 26 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä. 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 27 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo

25 25 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1. päivänä elokuuta Siirtymäkausimääräykset 28.1 Ennen näiden määräysten voimaantuloa toteutettujen jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistus- ja käsittelylaitteistoja koskevan kohdan mukaiset vaatimukset viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä Pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien, jotka on toteutettu ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa, tulee olla 6.3 kohdassa mainittujen vaatimusten mukaisia vuoden 2010 loppuun mennessä Kemikaalien varastoinnin tulee täyttää näissä määräyksissä esitetyt vaatimukset pohjavesialueilla vuoden 2010 loppuun mennessä ja muilla alueilla vuoden 2013 loppuun mennessä. Määräysten voimaantulon jälkeen terveydelle ja ympäristölle vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastosäiliöiden ensimmäiset määräaikaistarkastukset on suoritettava kohdasta 15.3 poiketen seuraavasti: mikäli säiliötä ei ole tarkastettu näiden määräysten mukaisesti tulee säiliön ensimmäinen tarkastus suorittaa viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Tätä siirtymäsäännöstä ei sovelleta, mikäli säiliön viimeisimmästä tarkastuksesta on esittää asianmukainen todistus, josta käy ilmi, että tarkastus on suoritettu näiden määräysten mukaisesti tai säiliön ikä ja nämä määräykset eivät edellytä säiliön tarkastamista Polttoaineiden jakelupisteiden ympäristövaatimukset Polttoaineiden jakelupisteiden, jotka on otettu käyttöön ennen näiden määräysten voimaantuloa, tulee täyttää kohdan 15.1 määräykset vuoden 2010 loppuun mennessä.

26 LIITE 1 26

27 LIITE 2, Sivu 1/6 27

28 LIITE 2, Sivu 2/6 28

29 LIITE 2, Sivu 3/6 29

30 LIITE 2, Sivu 4/6 30

31 LIITE 2, Sivu 5/6 31