Vastauksia ala-asteen tehtäviin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastauksia ala-asteen tehtäviin"

Transkriptio

1 Vastauksia ala-asteen tehtäviin 1/13 Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia! Luokittelu 1. a) Ympyröi seuraavista ne eläinlajit, jotka kuuluvat nisäkkäisiin: -- Hevonen, koira, saimaannorppa, pullonokkadelfiini, valas (kaskelotti) c) Mitkä tunnistamistasi nisäkkäistä kuuluvat vesi- tai merinisäkkäisiin? Mistä niin päättelet? --- Pullokuonodelfiini, saimaannorppa, sinivalas. Niillä on virtaviivainen ruumiinmuoto, ei vedenvastusta lisääviä rakenteita, pyrstö, rintaevät. Nämä piirteet ovat sopeutumia vesielämään. 2. Mihin valaslajiin Särkänniemen delfiinit kuuluvat? --- Pullonokkadelfiineihin 4. Mikä on suurin valaslaji? Kuinka suureksi se voi kasvaa? --- Sinivalas voi kasvaa noin 34 metriä pitkäksi ja noin kilon painoiseksi. Evoluutio 1. Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteisiä piirteitä delfiinillä on a) kilin kanssa --- Päällisin puolin ei ole huomattavissa suuria yhtäläisyyksiä. b) hain kanssa? --- mm. evät, virtaviivainen muoto 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän yhtäläisyyksiä? --- Hain kanssa on enemmän yhtäläisyyksiä ulkonäön suhteen. b) Mistä voisi johtua, että delfiini ja hai muistuttavat ulkonäöltään niin paljon toisiaan? --- Molemmat ovat sopeutuneet vesielämään: virtaviivainen muoto ja evät auttavat niitä liikkumaan sulavasti vesielementissä. c) Delfiinillä ja kilillä on kuitenkin monia yhtäläisyyksiä, jotka tekevät niistä molemmista nisäkkäitä. Erot eivät välttämättä kuitenkaan näy päällepäin. Kerro näistä yhtäläisyyksistä.

2 2/ mm. tasalämpöisyys, poikasen imetys, hengittävät ilmaa keuhkoillaan, poikanen syntyy elävänä. 3. Valailla ei ole jalkoja eikä häntää. Kun valaat siirtyivät vesielämään, niille kehittyi jalkojen ja hännän korvikkeeksi liikkumiseen muunlaisia rakenteita. Mitä ne ovat? --- Kylkievät ja pyrstö 4. Miksi valailla ei ole korvalehtiä? --- Koska vedessä korvalehdet hidastaisivat uintia, virtaviivaisuus puolestaan helpottaa uintia. Valaat eivät tarvitse ääniä keräävää rakennetta eli korvalehteä, sillä ääni kulkee vedessä paremmin kuin ilmassa, ja korvalehdet ovat näin tarpeettomat 5. Kuinka kauan valas voi olla sukelluksissa hengittämättä? Miten syvälle se voi sukeltaa? --- Yli puoli tuntia, yli 2 km. Pullonokkadelfiinit: Elinalueet 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? --- Merivedessä, lämpimissä ja lauhkeissa vesissä, ei kuitenkaan napa-alueiden kylmissä vesissä. 3. Miksi pullonokkadelfiinit vaeltavat meressä? --- Ruokaa etsien ja siirtyessään viileämmiltä alueilta lämpimämmille. 4. Katso pullonokkien levinneisyyttä kuvaavaa karttaa; minkä nimisiä meriä pullonokkadelfiinien levinneisyysalueelta löydät? --- mm. Tyynimeri, Atlantti, Intian Valtameri, Karibianmeri, Japaninmeri, Norjanmeri.

3 Ruumiinrakenne 3/13 2. Täydennä lauseet listassa olevilla sanoilla. Sanoja voi jäädä yli. Pullonokkadelfiinit ovat hammasvalaita; siksi niillä on hetuloiden sijasta hampaat. Jos delfiini haluaa vaihtaa uintisuuntaansa, se käyttää kylkieviään kääntymiseen. Pienet aukot aivan silmien takana ovat korvat. Selkäevä auttaa delfiiniä pysymään tasapainossa. Kun delfiini tulee pintaan, se ottaa happea sierainaukkonsa kautta. Delfiini liikuttaa pyrstöään ylös ja alas, ja liikkuu näin eteenpäin. 3. Nimeä kuvan viivoille niiden osoittamat pullonokkadelfiinin rakenneosat. 4. Kaikilla delfiineillä on ulkonäössään jotain yksilöllistä, vaikka kaikki näyttävätkin nopealla silmäyksellä samanlaisilta. Ulkonäkö onkin ääntelyn lisäksi hyvä lajitovereiden tunnistuskeino. Delfiininkouluttajatkin kiinnittävät huomiota delfiinien ruumiinmuotoon ( pitkä, lyhyt, paksu, solakka), selkäevän muotoon ja kokoon, naarmuihin, väritykseen ja koko olemukseen tunnistaessaan eri yksilöt toisistaan. Tietysti myös jokaisen delfiinin yksilöllinen käyttäytyminen auttaa tunnistamisessa. Tarkkaile Särkänniemen pullonokkia Eeverttiä, Leeviä, Näsiä, Nikiä, Veeraa ja Delfiä. Yritä etsiä niistä yksilöllisiä tuntomerkkejä ja kirjaa ne ylös. Voit kysyä kouluttajilta löytämiesi tuntomerkkien perusteella, mikä delfiini on kyseessä. --- Tuntomerkkejä: Näsi: Vuonna 1979 syntynyt naaras. Luonteeltaan rauhallinen. Väritykseltään delfiineistä vaalein, vartalon muoto pitkähkö. Erityistuntomerkkinä oikeassa kyljessä tumma läiskä, joka on syntymämerkki. Niki: Vuonna 1981 syntynyt naaras. Luonteeltaan vilkas. Väritykseltään tumma, vartalon muoto pyöreä, kooltaan toiseksi pienin muista aikuisista delfiineistä. Veera: Vuonna 1978 syntynyt naaras. Lauman johtaja. Kooltaan pienikokoisin aikuisista delfiineistä. Delfi: Vuonna 1980 syntynyt, lauman ainoa aikuinen urosdelfiini. Voimakas delfiini. Erityistuntomerkkinä suuret, kauniit silmät. Eevertti:

4 Vuonna 1996 syntynyt urosdelfiini. Koska Eevertti on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan muita delfiineitä hoikempi. 4/13 Leevi: Vuonna 1993 syntynyt uros. Luonteeltaan vilkas ja oppivainen. Koska Leevikin on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan hoikempi kuin aikuiset delfiinit. 6. Täydennä taulukko ruumiinrakenne-tekstiä ja biologian kirjaasi apuna käyttäen. Mieti, mistä erot johtuvat. OMINAISUUS MINÄ ITSE DELFIINI pituus noin 2-3 metriä paino kg ihon väri ja karvoitus harmaan eri sävyt, joskus vaaleanpunertava, ei karvoitusta hampaiden lukumäärä hampaiden käyttö ruokaillessa ilmanottoaukkojen määrä ja sijainti liikkumistapa pitää saaliinsa paikallaan, ei pureskele vaan nielaisee saaliin kokonaisena (hampaat piikkimäiset) 1 päälaella ui rakenteet, joita käyttää liikkumiseen elinympäristö, johon parhaiten sopeutunut liikuttaa pyrstöään ylösalas, ohjailee ja jarruttaa kylkievillään merivesi Aistit 1. Delfiineille näkö- ja kuuloaisti ovat elintärkeitä. Mieti, mihin toimintoihin se niitä meressä tarvitsee? --- Ravinnon etsintään, lajitovereiden ja petojen havaitsemiseen, liikkumiseen ja esteiden väistämiseen. 2. Missä delfiinin nenä sijaitsee? Mikä tehtävä delfiinin sieraimilla on? --- Päälaella on sierainaukko, jonka kautta se ottaa hapekasta ilmaa pinnalla käydessään, ja poistaa hiilidioksidipitoista ilmaa takaisin pintaan tullessaan. Hajuaistimuksia delfiini ei tunne laisinkaan. 3. Merkitse kuvaan delfiinin herkimmät ihoalueet. --- Delfiinin iho on kauttaaltaan herkkää, mutta kaikista herkin alue on kylkievien alta kainalot.

5 4. Testaa aistejasi sukeltaessasi. (Testaa vain opettajan tai muun aikuisen valvonnassa!) 5/13 a) Pystytkö kuulemaan ja paikantamaan äänilähteen? --- Huonosti b) Miten hyvin näet veden alla lähelle? Entä kauas? --- Molempiin sumeasti Vertaa näkökykyäsi veden alla pinnan yläpuoliseen näkökykyysi. --- Paljon huonompi veden alla c) Tunnetko hajuja veden alapuolella? Pidätä sukeltaessasi henkeä, älä vedä vettä henkeesi! --- Veden alapuolella ei voi haistaa d) Maistatko vedessä olevia makuja? --- Kyllä e) Kuinka delfiini olisi mielestäsi suoriutunut vastaavasta testistä? --- Delfiini näkee hyvin lähelle ja kauas, kuulee tarkasti ja osaa paikantaa äänilähteen, ei haista, mutta maistaa. Ravinto 2. Lisää tekstiin sopivat sanat seuraavasta listasta. Sanoja jää yli. Koska delfiinit syövät ravinnokseen toisia eläimiä, ne ovat petoja. Delfiinien pääravintoa ovat kalat. Niiden lisäksi ne syövät muun muassa mustekaloja ja katkarapuja. Delfiinit paikantavat saaliinsa näköaistin lisäksi kaikuluotainmensa avulla. Koska delfiinien hampaat ovat piikkimäiset, ne eivät pureskele ravintoaan. Delfiinit saalistavat ravintonsa mieluiten yhdessä. Delfiinit eivät juo merivettä, sillä merivedessä on suolaa. 3. Laske, monta kalaa 250 kg painava delfiini syö päivässä, jos yksi kala painaa noin 200 grammaa, ja delfiinin syömä kalamäärä on yhteensä noin 11 kiloa? kalaa

6 Lisääntyminen ja poikasenhoito 6/13 1) Delfiinit saavat eläviä poikasia. a) Mitä tällä sanonnalla tarkoitetaan? --- Delfiinit, kuten muutkin nisäkkäät, kantavat poikasta kohdussaan. Poikanen kehittyy siellä täydellisesti, ennen kuin se syntyy. Vastasyntynyt delfiini on siis kuin aikuisen minikopio, ja se ui ja nousee pintaan välittömästi syntymänsä jälkeen. b) Minkälaisia muita poikasensaantitapoja tiedät, esimerkiksi kaloilla, sammakoilla, matelijoilla (käärmeet), linnuilla? Kalat: mätimunat kehittyvät vedessä pikkuhiljaa pieniksi kalanpoikasiksi emon ulkopuolella. Sammakkoeläimet: kutu sisältää pieniä sammakonpoikasen alkuja. Kutu lasketaan veteen, jossa sammakonpoikaset pikkuhiljaa kehittyvät nuijapäiksi. Nuijapäät uivat vedessä ja kehittyvät pikkuhiljaa pikkusammakoiksi (häntä surkastuu, raajat kehittyvät), ja nousevat maalle. Matelijat: munivat nahkakuorellisia munia maalle. Poikasen kehitys tapahtuu munassa, josta kuoriutuu kehityttyään valmiiksi. Linnut: alkio kehittyy kalkkikuorellisessa munassa vararavinnon (keltuainen) turvin. Poikanen kehittyy munassa höyhenettömäksi, lentokyvyttömäksi linnunpoikaseksi. 2) Kerro delfiinin poikasesta: miltä se näyttää, minkä kokoinen se on. --- Poikanen on syntyessään hieman yli metrin pituinen, ja painaa vain noin 20 kiloa. Poikanen on syntyessään tummempi kuin aikuinen delfiini, ja sillä on vaaleita pystyraitoja. Raidat ovat syntyneet ihoon poikasen ollessa emon kohdussa käpertyneenä. 3) Mitä delfiinin poikanen syö? --- Ensimmäisen vuoden ajan sen ravintoa on emon maito, joka on hyvin ravitsevaa. Muutaman kuukauden iässä sille alkaa maistua myös kalaravinto. Kommunikointi ja kaikuluotausjärjestelmä 2. Äänen synty- ja kaikutesti.(testi on hyvä tehdä paikassa, jossa kaikuu hyvin.) b) Sano edellisen tehtävän lause eri voimakkuuksilla. Löydät tietyn voimakkuuden, jolloin alat kuulla sanomasi lauseen kaikuna. Miksi kaiku alkaa kuulua vasta sanottuasi lauseen tarpeeksi kovaa? --- Ääniaallot ovat silloin voimakkaampia ja kimpoavat seinistä takaisin, jolloin kaiku kuuluu.

7 7/13 c) Vertaa kaikua kalustamattomassa huoneessa ja kalustetussa huoneessa. Mitä huomaat? Mistä tämä voi johtua? --- Ääni kalustamattomassa huoneessa on kaikuvampi, sillä siellä ei ole pehmeitä pintoja (esim. verhot, matot), joihin ääniaalto pysähtyisi. Kovasta pinnasta ääni kimpoaa helposti takaisin. 3. Tehkää seuraava koe pareittain. c) Vaihda parisi kanssa tehtäviä. Tunnustellessasi loit kuvan esineestä aivoihisi tuntoaistin avulla. Näin voit kuvitella, minkälaisen kuvan kaiku antaa delfiinille jostain kohteesta. Mitä aistia delfiini käyttää muodostaessaan kuvaa kaikuluotauksen avulla? --- Kuuloaistiaan 4. a) Minkälaista tietoa delfiini saa kaikuluotauksen avulla? --- Se paikantaa saaliin, esteen yms., ja saa tietoa paikantamansa kohteen koosta, muodosta, liikesuunnasta ja nopeudesta. Näin delfiini kykenee esim. jäljittämään kalan ja saamaan sen saaliiksensa. b) Miksi kaikuluotauskyky on delfiinille elintärkeä? --- Sen ruoanhankinta riippuu suuresti juuri kaikuluotauskyvystä. Delfiinit osana meriekosysteemiä 1. a) Miten järvi ja meri eroavat toisistaan? --- Meret ovat suolaisia, ja ne ovat normaalisti paljon suurempia kuin järvet. Merissä on myös suolapitoiseen veteen sopeutunut eliöstö. b) Etsi maailmankartasta valtameriä. Montako löysit? Nimeä ne. --- Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri 2. Miksi delfiini ei menestyisi makeassa vedessä? --- Delfiinit ovat sopeutuneet syömään merissä elävää eliöstöä, jota ei makeissa vesissä ole. Delfiinit ovat myös fysiologialtaan sopeutuneet suolaiseen veteen. 3. Lue teksti ja täydennä lauseet seuraavilla sanoilla: (yksi sanoista jää yli) Atlantti on valtameri. Ekosysteemiksi sanotaan sellaista kokonaisuutta, missä on tietynlaiset ympäristötekijät ja eliöstö. Eliöstöön kuuluvat kasvit ja eläimet. Ne muodostavat yhdessä ravintoketjun, jossa jokainen on riippuvainen jostain toisesta eliöstä. Ainoastaan kasvit kykenevät itse valmistamaan oman ravintonsa. Kuluttajat käyttävät ravinnokseen joko toisia eläimiä tai kasveja. Kuolleet eliöt ovat hajottajien ravintoa. Koska delfiinit syövät kalaa, ne ovat petoja.

8 8/13 4. Etsi tietokirjoista tietoja seuraavista eliöistä ja kiinnitä huomiota erityisesti niiden ravintoon. Kirjoita eliön viereen, mikä on sen pääravintoa. Meduusa: eläinplankton, pikkueliöt, mm. kalat Simpukka: planktoneliöt (lajista riippuen) Sinivalas: eläinplankton, pääasiassa krilli, joskus pikkukalat ja kalmarit Merisaukko: meritähdet, simpukat, kalat Vesikirppu: kasviplankton Katkarapu: pikkuäyriäiset, kuolleiden eliöiden jäänteet Valkohai: kalat, merinisäkkäät ym. Ihminen: kalat, katkaravut ja ravut Bakteeri: hajottaa kuolleen eloperäisen aineen Delfiini: kalat, mustekalat, katkaravut Piilevä: energia sokerista, jonka yhteyttää auringon avulla Silli: Eläinplankton Albatrossi: merikalat a) Luokittele edellä mainitut eliöt ravintonsa perusteella tuottajiin, kuluttajiin ja hajottajiin. Kirjoita tuottajaeliön nimen eteen T, kuluttajaeliön nimen eteen K ja hajaottajaeliön nimen eteen H. meduusa K vesikirppu K delfiini K simpukka K katkarapu H piilevä T sinivalas K valkohai K silli K merisaukko K kalastaja (ihminen)k albatrossi K bakteeri H b) Kokeile rakentaa edellä mainituista eliöistä todenmukainen ravintoketju! Onnistuitko? (Huom.! Kaikki eliöt eivät mahdu yhteen ravintoketjuun, ja vaihtoehtoja on monia.) Tehtävän voi tehdä myös ryhmissä. Esimerkkejä ravintoketjusta: piilevä - vesikirppu - silli - delfiini - valkohai - hajottajana katkarapu /bakteeri piilevä - vesikirppu - silli - merisaukko - katkarapu /bakteeri piilevä - vesikirppu - silli - albatrossi -valkohai- bakteeri/katkarapu piilevä - vesikirppu - simpukka - merisaukko - bakteeri/katkarapu Elinikä 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? --- n vuotiaiksi Koulutus 2) Esityksen aikana kuulit useasti pillin vihellyksen. Miksi kouluttajat puhaltavat pilliin? --- Palkinnoksi hyvin suoritetusta tehtävästä. Valaat:

9 9/13 1. a) Miten hammas- ja hetulavalaat eroavat toisistaan? --- Suurin eroavaisuus on niiden valtava kokoero. Hetulavalaat ovat paljon suurempia. Toinen ero on se, että hammasvalailla on vain yksi hengitysaukko päälaellaan kun taas hetulavalailla niitä on kaksi. b) Nimeä kuvan valaan ruumiinosat. Jos rakenneosa on valmiiksi nimetty, merkitse vain sen tehtävä. Yritä lopuksi tunnistaa, mikä valaslaji on kyseessä. Käytä apunasi myös ruumiinrakennetekstiä delfiiniosassa. ---sinivalas: kylkievät: tasapaino ja uinnin ohjailu, pyrstö: uiminen, sierainaukko/ilma-aukko: hengitys, hetulat: ravinnon siivilöiminen merivedestä, korvat: kuulo, silmät: näkö, rasvakerros: lämpöeriste ja vararavinnon lähde, selkäevä: tasapainottaja, tosin ei suurta merkitystä. 2. Mitkä seikat tekevät valaasta nisäkkään? (Käytä apunasi myös tekstiä valaiden luokittelu) 1. Nisäkkäät hengittävät ilmaa keuhkoillaan. 2. Nisäkkäiden ruumiinlämpö pysyy tasaisena ulkoilmasta riippumatta (ne ovat ns. tasalämpöisiä). 3. Poikaset kehittyvät emon kohdussa, ja poikaset syntyvät elävinä. 4. Nisäkkäät imettävät poikasiaan. 5. Nisäkkäillä on karvoitusta kehonsa suojana ainakin jossain vaiheessa kehitystä. 6. Nisäkkäillä on nelilokeroinen sydän, jossa hapellinen ja hapeton veri eivät sekoitu keskenään. Hetula- ja hammasvalaslajeja Valaisiin kuuluu monenkokoisia lajeja, metrin mittaisista aina miltei 30- metrisiin jättiläisiin saakka. Tehtävänäsi on selvittää alla mainittujen valaslajien pituudet ja piirtää kyseisen valaan kuva lajinimen viereen oikeassa mittakaavassa m --- hetulavalas, 25 m, kg, uurteisvalas sinivalas --- hetulavalas, 12 m, kg, uurteisvalas ryhävalas

10 10/ hetulavalas, m, kg, harmaavalas harmaavalas --- hetulavalas, alle 10 m, kg, uurteisvalas lahtivalas --- hammasvalas, m, kg kaskelotti --- hammasvalas, 7-8m, kg miekkavalas --- hammasvalas, 2-3 m, kg pullonokkadelfiini --- minä itse m Ravinto 1. a) Mihin kohtaan valas sijoittuu ravintoketjussa ravintonsa perusteella? --- Se sijoittuu seuraavaksi heti eläinplanktonin jälkeen, sillä se syö pääasiassa eläinplanktonia. b) Onko se tuottaja, kuluttaja vai hajottaja? --- kuluttaja 2. Delfiinit syövät pääasiassa kalaa ja hetulavalaat planktoneläimiä. Onko delfiinien ja hetulavalaiden rakenne tämän takia toisistaan poikkeava? Jos on, niin miten? --- On. Hetulavalailla on hampaiden sijasta hetulat, ja joillakin valailla on alaleuassaan myös ns. uurrepoimuja, jotka laajentavat valaan kitaa kiloa painava sinivalas syö päivässä noin 2400 kiloa krillejä. Jos 1 krilli painaa 15 grammaa, kuinka monta krilliä sinivalaan päiväannokseen tarvittaisiin? kpl

11 4. Yhdistä viivoilla valaslaji ja sen ravintoeläin. 11/ miekkavalas, ravintona hylje; pullonokkadelfiini, ravintona pikkukaloja; sinivalas, ravintona krilli; kaskelotti, ravintona kalmari. Vaellukset ja poikaset 2. Sinivalaan poikanen juo päivässä noin 500 litraa maitoa. Kuinka monta litraa se juo yhdessä viikossa? l 3. Vastasyntynyt sinivalas painaa syntyessään noin 2000 kiloa. Jos sen paino nousee noin 4.5 kg tunnissa, kuinka kauan sen kasvu 3000-kiloiseksi kestää? --- n. 222 tuntia, eli noin 9 vrk 6 tuntia. Valaanpyynti 1. Miksi valaat ovat olleet suosittua kauppatavaraa aikoinaan? --- Valaasta saatiin monia tuotteita eri teollisuusaloille. Valaan rasvasta saatiin traania, jota käytettiin muunmuassa saippuoiden ja margariinin sekä kosmetiikan, ruokaöljyn ja kynttilöiden raaka-aineena. Kaskelotin pään sisällä olevasta öljystä saatiin erinomaista voiteluainetta teollisuuskoneisiin, ja se oli myös lääketeollisuuden raaka-ainetta. Kaskelotin suolistossa on ns. ambraa, jota käytettiin erityisesti hajuvesien raaka-aineena sen miellyttävän tuoksun ansiosta. Liha käytettiin joko ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi, ja luut jauhettiin lannoitteiden raaka-aineeksi. Valaista eristettiin myös hormoneita lääkekäyttöön. Valaiden hetulat olivat erittäin monikäyttöisiä; niistä valmistettiin mm. korsettien tukirakenteita, vannealushameiden vanteita, sateenvarjon ruoteja, onkivapoja, harjoja, ruoskia ja jousia. 2. Miksi valaita ei enää metsästetä? --- Koska useiden valaslajien kannat ovat alentuneet huomattavasti, joidenkin jopa sukupuuton partaalle, valaasta saadut tuotteet on kyetty korvaamaan muilla raakaaineilla.

12 Hylkeet: 12/13 2. Kumpi eläimistä, delfiini vai hylje, on paremmin sopeutunut vesielämään? Perustele. --- Delfiini on paremmin sopeutunut: se elää täysin vedessä, kun taas hylje viettää osan ajastaan kuivalla maalla, ja synnyttää miltei poikkeuksetta jäälle tai maalle. Rakenteessakin delfiinillä on nopeaan ja ketterään uintiin paremmin sopeutuneita rakenteita, esim. selkäevä, vahva pyrstö ja evät. 3. Yhdistä seuraavat eläimet ravintoketjuksi, johon myös hylje kuuluu. Jokin laji jää yli. --- Plankton-silli-hylje-miekkavalas 4. a) Mitkä ovat korvahylkeiden, varsinaisien hylkeiden ja mursujen erot? --- Korvahylkeet ja mursut voivat liikkua myös maalla. Varsinaiset hylkeet ovat paremmin vesielämään sopeutuneita. Lisäksi mursuilla on lajityypillisesti suuret syöksyhampaat. b) Mitä ruumiinosia hylkeet käyttävät eteenpäin uimiseen? --- Takaeviään ja rintaeviään. Uhkat: Delfiinit: 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? --- Noin 20 -vuotiaiksi keskimäärin, tosin paljon vanhempiakin delfiineitä on tavattu. 2. Mieti syitä siihen, että ihmisen sanotaan olevan delfiinin pahin vihollinen. --- Ihmistoiminta saastuttaa meriä ja näin ollen kaikkien merieliöiden elinympäristöä, aiheuttaen sairauksia, myrkytyksiä ja kuolemaa. Kalastusverkot tappavat tuhansittain delfiineitä joka vuosi, erityisesti tonnikalan pyynti on delfiineille tuhoisaa. Delfiineitä pyydetään myös ihmisten tarpeisiin vielä joissakin osissa maailmaa. 3. Mitä sana uhanalainen tarkoittaa? Tiedätkö joitain uhanalaisia eläinlajeja? Mitkä niistä asuvat merissä? --- Uhanalainen eläinlaji on yksilölukumäärältään niin pieni, että tulevaisuudessa lajin voidaan olettaa kuolevan sukupuuttoon.

13 Valaat: 13/13 7. b) Mainitse tapoja, joilla valaita voi suojella. --- Kehitetään vaihtoehtoisia kalastusmenetelmiä ja merenalaisia rakennustekniikoita, otetaan valaat huomioon laivareittejä suunniteltaessa, tiukennetaan saastepäästöjen tarkkailua. Kaikkien on myös kiinnitettävä huomiota jätehuoltoon. Valaille voitaisiin myös perustaa suojelualueita. Valaanpyynnin valvontaa täytyisi tehostaa. 8. Tarkastele uhanalaiset valaslajit - taulukkoa. a) Mitä mielestäsi tarkoittavat sanat uhanalainen ja vaarantunut? --- Uhanalainen: yksilömäärä alentunut niin alhaiseksi, että se on vaarassa hävitä kokonaan. Vaarantunut: yksilömäärä alentunut huomattavasti, ja vielä aletessaan tulee uhanalaiseksi. b) Mitkä valaista ovat uhanalaisia? Mitkä vaarantuneita? --- Sinivalas, grönlanninvalas, pohjoinen mustavalas uhanalaisia, Sillivalas, harmaavalas, ryhävalas, mustavalas, seitivalas vaarantuneita.

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit

Lisätiedot

EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa.

EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteistä delfiinillä on a) kilin kanssa b) hain kanssa? 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen? EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi TÄMÄN KIRJAN OMISTAA VÄRIKYNILLÄSI VOIT TEHDÄ TÄSTÄ KIRJASTA VIELÄ KAUNIIMMAN ystävämme DELFIINIT Teksti ja kuvitus: Giovanni Bearzi (1994) Verkkoversio:

Lisätiedot

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen? DELFIINIEN EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä

Lisätiedot

Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin

Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin 1/22 Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia!! Luokittelu 2. Pullonokkadelfiini ja hai ovat meren asukkaita. Ne näyttävät hyvin paljon

Lisätiedot

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+

SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+ Sivu 1/7 SULJE IKKUNA 45 kauniisti kuvitettua a kuvaavat 15 eri eläinlajiin kuuluvaa uivaa eläintä. Kuvat on jaettu kolmeen osaan. Kaikissa pelivariaatioissa pyritään muodostamaan kokonaisia kuvia keräämällä

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Vesijärven ötököitä. kasveja

Vesijärven ötököitä. kasveja Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

Lisätiedot

Pallokalat lemmikkeinä. Sanna Hagelberg & Mika Jalava

Pallokalat lemmikkeinä. Sanna Hagelberg & Mika Jalava Pallokalat lemmikkeinä Sanna Hagelberg & Mika Jalava Sisältö Mitä pallokalat ovat? Pallotko vaikeita hoidokkeja? Kysymme itseltämme: Hoito, altaat, ruokinta Esittelyt tutuimmista lajeista Kysymyksiä? Te

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Tämä toimintapaketti on osa Suomenlahti-vuoden näyttelyä. Toimintapaketin tavoitteena on innostaa kävijöitä perehtymään materiaaliin syvällisemmin. Tehtävät

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit 1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:

Lisätiedot

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa? Tehtävät Lukuun 9. Tehtävä 1. Akvaarion perustaminen vaatii ekologisen tiedon lisäksi tietoa veden kemiasta, eläimistä, kasveista ja taudeista. Akvaario on oma pienoisekosysteemi, jossa elolliset ja elottomat

Lisätiedot

Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan

Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan aamupalaa. Saatte tulla mukaani töihin. Emilian isä on

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99

61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 Verkkoloimi Koiran verkkoloimi on kevyt ja mukava, sillä se muotoutuu hyvin koiran kehon mukaisesti. Verkkoloimi pitää koiran lämpimänä, mutta sille ei tule liian kuuma. Verkkokangas on hyvin hengittävä.

Lisätiedot

Naksutinkoulutuksen komennot

Naksutinkoulutuksen komennot Naksutinkoulutuksen komennot Koiranpennun kouluttaminen naksuttimen avulla Naksutinkoulutuksen kehittivät 1940-luvulla delfiinien kouluttajat. He huomasivat voivansa opettaa delfiineitä ja valaita kannustamalla

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Luonnonsuojelu. Ikä: 7-12. vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:

Luonnonsuojelu. Ikä: 7-12. vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet: SEA LIFE koululaisille Luonnonsuojelu Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja

Lisätiedot

noana yönä kaikki ovat rauhassa keskenään. Siellä me kalat saamme tietää, mitä veden yläpuolisessa

noana yönä kaikki ovat rauhassa keskenään. Siellä me kalat saamme tietää, mitä veden yläpuolisessa Punamaha S alto ui Suurlohen vierellä pois Kuolemanloukkojen läheisyydestä. Oli niin paljon asioita, joita se halusi kysyä, niin paljon tiedettävää, mutta se oli aivan liian järkyttynyt puhuakseen. Salto

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Nanoriutan perustaminen

Nanoriutan perustaminen Nanoriutan perustaminen Ville Kivisalmi 3.4.2008 Tampereen Akvaarioseura ry ville.kivisalmi@helsinki.fi http://www.mm.helsinki.fi/~kivisalm/ Mistä lähteä liikkeelle? Hyvin suunniteltu on ¾ tehty Merivesiakvaarion

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi 1.9.2011 Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 ROTTA HIIRI KANI 12 10 8

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot Kevätohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on oppia solmu nimeltään kirurginsilmukka. Lisäksi opetellaan laittamaan onkivapa onkikuntoon valmistamalla jokaiselle kerholaiselle omat onkilaitteet. 1) Solmun

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

Lasten ympäristöopas

Lasten ympäristöopas Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet: SEA LIFE koululaisille Käyttäytyminen Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja

Lisätiedot

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry.

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry. Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Testaaja: KUNTOREMONTTI -testit Organisaatio: Elämäntapakysely Ole hyvä ja vastaa huolella

Lisätiedot