Vastauksia ala-asteen tehtäviin
|
|
- Teija Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastauksia ala-asteen tehtäviin 1/13 Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia! Luokittelu 1. a) Ympyröi seuraavista ne eläinlajit, jotka kuuluvat nisäkkäisiin: -- Hevonen, koira, saimaannorppa, pullonokkadelfiini, valas (kaskelotti) c) Mitkä tunnistamistasi nisäkkäistä kuuluvat vesi- tai merinisäkkäisiin? Mistä niin päättelet? --- Pullokuonodelfiini, saimaannorppa, sinivalas. Niillä on virtaviivainen ruumiinmuoto, ei vedenvastusta lisääviä rakenteita, pyrstö, rintaevät. Nämä piirteet ovat sopeutumia vesielämään. 2. Mihin valaslajiin Särkänniemen delfiinit kuuluvat? --- Pullonokkadelfiineihin 4. Mikä on suurin valaslaji? Kuinka suureksi se voi kasvaa? --- Sinivalas voi kasvaa noin 34 metriä pitkäksi ja noin kilon painoiseksi. Evoluutio 1. Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteisiä piirteitä delfiinillä on a) kilin kanssa --- Päällisin puolin ei ole huomattavissa suuria yhtäläisyyksiä. b) hain kanssa? --- mm. evät, virtaviivainen muoto 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän yhtäläisyyksiä? --- Hain kanssa on enemmän yhtäläisyyksiä ulkonäön suhteen. b) Mistä voisi johtua, että delfiini ja hai muistuttavat ulkonäöltään niin paljon toisiaan? --- Molemmat ovat sopeutuneet vesielämään: virtaviivainen muoto ja evät auttavat niitä liikkumaan sulavasti vesielementissä. c) Delfiinillä ja kilillä on kuitenkin monia yhtäläisyyksiä, jotka tekevät niistä molemmista nisäkkäitä. Erot eivät välttämättä kuitenkaan näy päällepäin. Kerro näistä yhtäläisyyksistä.
2 2/ mm. tasalämpöisyys, poikasen imetys, hengittävät ilmaa keuhkoillaan, poikanen syntyy elävänä. 3. Valailla ei ole jalkoja eikä häntää. Kun valaat siirtyivät vesielämään, niille kehittyi jalkojen ja hännän korvikkeeksi liikkumiseen muunlaisia rakenteita. Mitä ne ovat? --- Kylkievät ja pyrstö 4. Miksi valailla ei ole korvalehtiä? --- Koska vedessä korvalehdet hidastaisivat uintia, virtaviivaisuus puolestaan helpottaa uintia. Valaat eivät tarvitse ääniä keräävää rakennetta eli korvalehteä, sillä ääni kulkee vedessä paremmin kuin ilmassa, ja korvalehdet ovat näin tarpeettomat 5. Kuinka kauan valas voi olla sukelluksissa hengittämättä? Miten syvälle se voi sukeltaa? --- Yli puoli tuntia, yli 2 km. Pullonokkadelfiinit: Elinalueet 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? --- Merivedessä, lämpimissä ja lauhkeissa vesissä, ei kuitenkaan napa-alueiden kylmissä vesissä. 3. Miksi pullonokkadelfiinit vaeltavat meressä? --- Ruokaa etsien ja siirtyessään viileämmiltä alueilta lämpimämmille. 4. Katso pullonokkien levinneisyyttä kuvaavaa karttaa; minkä nimisiä meriä pullonokkadelfiinien levinneisyysalueelta löydät? --- mm. Tyynimeri, Atlantti, Intian Valtameri, Karibianmeri, Japaninmeri, Norjanmeri.
3 Ruumiinrakenne 3/13 2. Täydennä lauseet listassa olevilla sanoilla. Sanoja voi jäädä yli. Pullonokkadelfiinit ovat hammasvalaita; siksi niillä on hetuloiden sijasta hampaat. Jos delfiini haluaa vaihtaa uintisuuntaansa, se käyttää kylkieviään kääntymiseen. Pienet aukot aivan silmien takana ovat korvat. Selkäevä auttaa delfiiniä pysymään tasapainossa. Kun delfiini tulee pintaan, se ottaa happea sierainaukkonsa kautta. Delfiini liikuttaa pyrstöään ylös ja alas, ja liikkuu näin eteenpäin. 3. Nimeä kuvan viivoille niiden osoittamat pullonokkadelfiinin rakenneosat. 4. Kaikilla delfiineillä on ulkonäössään jotain yksilöllistä, vaikka kaikki näyttävätkin nopealla silmäyksellä samanlaisilta. Ulkonäkö onkin ääntelyn lisäksi hyvä lajitovereiden tunnistuskeino. Delfiininkouluttajatkin kiinnittävät huomiota delfiinien ruumiinmuotoon ( pitkä, lyhyt, paksu, solakka), selkäevän muotoon ja kokoon, naarmuihin, väritykseen ja koko olemukseen tunnistaessaan eri yksilöt toisistaan. Tietysti myös jokaisen delfiinin yksilöllinen käyttäytyminen auttaa tunnistamisessa. Tarkkaile Särkänniemen pullonokkia Eeverttiä, Leeviä, Näsiä, Nikiä, Veeraa ja Delfiä. Yritä etsiä niistä yksilöllisiä tuntomerkkejä ja kirjaa ne ylös. Voit kysyä kouluttajilta löytämiesi tuntomerkkien perusteella, mikä delfiini on kyseessä. --- Tuntomerkkejä: Näsi: Vuonna 1979 syntynyt naaras. Luonteeltaan rauhallinen. Väritykseltään delfiineistä vaalein, vartalon muoto pitkähkö. Erityistuntomerkkinä oikeassa kyljessä tumma läiskä, joka on syntymämerkki. Niki: Vuonna 1981 syntynyt naaras. Luonteeltaan vilkas. Väritykseltään tumma, vartalon muoto pyöreä, kooltaan toiseksi pienin muista aikuisista delfiineistä. Veera: Vuonna 1978 syntynyt naaras. Lauman johtaja. Kooltaan pienikokoisin aikuisista delfiineistä. Delfi: Vuonna 1980 syntynyt, lauman ainoa aikuinen urosdelfiini. Voimakas delfiini. Erityistuntomerkkinä suuret, kauniit silmät. Eevertti:
4 Vuonna 1996 syntynyt urosdelfiini. Koska Eevertti on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan muita delfiineitä hoikempi. 4/13 Leevi: Vuonna 1993 syntynyt uros. Luonteeltaan vilkas ja oppivainen. Koska Leevikin on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan hoikempi kuin aikuiset delfiinit. 6. Täydennä taulukko ruumiinrakenne-tekstiä ja biologian kirjaasi apuna käyttäen. Mieti, mistä erot johtuvat. OMINAISUUS MINÄ ITSE DELFIINI pituus noin 2-3 metriä paino kg ihon väri ja karvoitus harmaan eri sävyt, joskus vaaleanpunertava, ei karvoitusta hampaiden lukumäärä hampaiden käyttö ruokaillessa ilmanottoaukkojen määrä ja sijainti liikkumistapa pitää saaliinsa paikallaan, ei pureskele vaan nielaisee saaliin kokonaisena (hampaat piikkimäiset) 1 päälaella ui rakenteet, joita käyttää liikkumiseen elinympäristö, johon parhaiten sopeutunut liikuttaa pyrstöään ylösalas, ohjailee ja jarruttaa kylkievillään merivesi Aistit 1. Delfiineille näkö- ja kuuloaisti ovat elintärkeitä. Mieti, mihin toimintoihin se niitä meressä tarvitsee? --- Ravinnon etsintään, lajitovereiden ja petojen havaitsemiseen, liikkumiseen ja esteiden väistämiseen. 2. Missä delfiinin nenä sijaitsee? Mikä tehtävä delfiinin sieraimilla on? --- Päälaella on sierainaukko, jonka kautta se ottaa hapekasta ilmaa pinnalla käydessään, ja poistaa hiilidioksidipitoista ilmaa takaisin pintaan tullessaan. Hajuaistimuksia delfiini ei tunne laisinkaan. 3. Merkitse kuvaan delfiinin herkimmät ihoalueet. --- Delfiinin iho on kauttaaltaan herkkää, mutta kaikista herkin alue on kylkievien alta kainalot.
5 4. Testaa aistejasi sukeltaessasi. (Testaa vain opettajan tai muun aikuisen valvonnassa!) 5/13 a) Pystytkö kuulemaan ja paikantamaan äänilähteen? --- Huonosti b) Miten hyvin näet veden alla lähelle? Entä kauas? --- Molempiin sumeasti Vertaa näkökykyäsi veden alla pinnan yläpuoliseen näkökykyysi. --- Paljon huonompi veden alla c) Tunnetko hajuja veden alapuolella? Pidätä sukeltaessasi henkeä, älä vedä vettä henkeesi! --- Veden alapuolella ei voi haistaa d) Maistatko vedessä olevia makuja? --- Kyllä e) Kuinka delfiini olisi mielestäsi suoriutunut vastaavasta testistä? --- Delfiini näkee hyvin lähelle ja kauas, kuulee tarkasti ja osaa paikantaa äänilähteen, ei haista, mutta maistaa. Ravinto 2. Lisää tekstiin sopivat sanat seuraavasta listasta. Sanoja jää yli. Koska delfiinit syövät ravinnokseen toisia eläimiä, ne ovat petoja. Delfiinien pääravintoa ovat kalat. Niiden lisäksi ne syövät muun muassa mustekaloja ja katkarapuja. Delfiinit paikantavat saaliinsa näköaistin lisäksi kaikuluotainmensa avulla. Koska delfiinien hampaat ovat piikkimäiset, ne eivät pureskele ravintoaan. Delfiinit saalistavat ravintonsa mieluiten yhdessä. Delfiinit eivät juo merivettä, sillä merivedessä on suolaa. 3. Laske, monta kalaa 250 kg painava delfiini syö päivässä, jos yksi kala painaa noin 200 grammaa, ja delfiinin syömä kalamäärä on yhteensä noin 11 kiloa? kalaa
6 Lisääntyminen ja poikasenhoito 6/13 1) Delfiinit saavat eläviä poikasia. a) Mitä tällä sanonnalla tarkoitetaan? --- Delfiinit, kuten muutkin nisäkkäät, kantavat poikasta kohdussaan. Poikanen kehittyy siellä täydellisesti, ennen kuin se syntyy. Vastasyntynyt delfiini on siis kuin aikuisen minikopio, ja se ui ja nousee pintaan välittömästi syntymänsä jälkeen. b) Minkälaisia muita poikasensaantitapoja tiedät, esimerkiksi kaloilla, sammakoilla, matelijoilla (käärmeet), linnuilla? Kalat: mätimunat kehittyvät vedessä pikkuhiljaa pieniksi kalanpoikasiksi emon ulkopuolella. Sammakkoeläimet: kutu sisältää pieniä sammakonpoikasen alkuja. Kutu lasketaan veteen, jossa sammakonpoikaset pikkuhiljaa kehittyvät nuijapäiksi. Nuijapäät uivat vedessä ja kehittyvät pikkuhiljaa pikkusammakoiksi (häntä surkastuu, raajat kehittyvät), ja nousevat maalle. Matelijat: munivat nahkakuorellisia munia maalle. Poikasen kehitys tapahtuu munassa, josta kuoriutuu kehityttyään valmiiksi. Linnut: alkio kehittyy kalkkikuorellisessa munassa vararavinnon (keltuainen) turvin. Poikanen kehittyy munassa höyhenettömäksi, lentokyvyttömäksi linnunpoikaseksi. 2) Kerro delfiinin poikasesta: miltä se näyttää, minkä kokoinen se on. --- Poikanen on syntyessään hieman yli metrin pituinen, ja painaa vain noin 20 kiloa. Poikanen on syntyessään tummempi kuin aikuinen delfiini, ja sillä on vaaleita pystyraitoja. Raidat ovat syntyneet ihoon poikasen ollessa emon kohdussa käpertyneenä. 3) Mitä delfiinin poikanen syö? --- Ensimmäisen vuoden ajan sen ravintoa on emon maito, joka on hyvin ravitsevaa. Muutaman kuukauden iässä sille alkaa maistua myös kalaravinto. Kommunikointi ja kaikuluotausjärjestelmä 2. Äänen synty- ja kaikutesti.(testi on hyvä tehdä paikassa, jossa kaikuu hyvin.) b) Sano edellisen tehtävän lause eri voimakkuuksilla. Löydät tietyn voimakkuuden, jolloin alat kuulla sanomasi lauseen kaikuna. Miksi kaiku alkaa kuulua vasta sanottuasi lauseen tarpeeksi kovaa? --- Ääniaallot ovat silloin voimakkaampia ja kimpoavat seinistä takaisin, jolloin kaiku kuuluu.
7 7/13 c) Vertaa kaikua kalustamattomassa huoneessa ja kalustetussa huoneessa. Mitä huomaat? Mistä tämä voi johtua? --- Ääni kalustamattomassa huoneessa on kaikuvampi, sillä siellä ei ole pehmeitä pintoja (esim. verhot, matot), joihin ääniaalto pysähtyisi. Kovasta pinnasta ääni kimpoaa helposti takaisin. 3. Tehkää seuraava koe pareittain. c) Vaihda parisi kanssa tehtäviä. Tunnustellessasi loit kuvan esineestä aivoihisi tuntoaistin avulla. Näin voit kuvitella, minkälaisen kuvan kaiku antaa delfiinille jostain kohteesta. Mitä aistia delfiini käyttää muodostaessaan kuvaa kaikuluotauksen avulla? --- Kuuloaistiaan 4. a) Minkälaista tietoa delfiini saa kaikuluotauksen avulla? --- Se paikantaa saaliin, esteen yms., ja saa tietoa paikantamansa kohteen koosta, muodosta, liikesuunnasta ja nopeudesta. Näin delfiini kykenee esim. jäljittämään kalan ja saamaan sen saaliiksensa. b) Miksi kaikuluotauskyky on delfiinille elintärkeä? --- Sen ruoanhankinta riippuu suuresti juuri kaikuluotauskyvystä. Delfiinit osana meriekosysteemiä 1. a) Miten järvi ja meri eroavat toisistaan? --- Meret ovat suolaisia, ja ne ovat normaalisti paljon suurempia kuin järvet. Merissä on myös suolapitoiseen veteen sopeutunut eliöstö. b) Etsi maailmankartasta valtameriä. Montako löysit? Nimeä ne. --- Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri 2. Miksi delfiini ei menestyisi makeassa vedessä? --- Delfiinit ovat sopeutuneet syömään merissä elävää eliöstöä, jota ei makeissa vesissä ole. Delfiinit ovat myös fysiologialtaan sopeutuneet suolaiseen veteen. 3. Lue teksti ja täydennä lauseet seuraavilla sanoilla: (yksi sanoista jää yli) Atlantti on valtameri. Ekosysteemiksi sanotaan sellaista kokonaisuutta, missä on tietynlaiset ympäristötekijät ja eliöstö. Eliöstöön kuuluvat kasvit ja eläimet. Ne muodostavat yhdessä ravintoketjun, jossa jokainen on riippuvainen jostain toisesta eliöstä. Ainoastaan kasvit kykenevät itse valmistamaan oman ravintonsa. Kuluttajat käyttävät ravinnokseen joko toisia eläimiä tai kasveja. Kuolleet eliöt ovat hajottajien ravintoa. Koska delfiinit syövät kalaa, ne ovat petoja.
8 8/13 4. Etsi tietokirjoista tietoja seuraavista eliöistä ja kiinnitä huomiota erityisesti niiden ravintoon. Kirjoita eliön viereen, mikä on sen pääravintoa. Meduusa: eläinplankton, pikkueliöt, mm. kalat Simpukka: planktoneliöt (lajista riippuen) Sinivalas: eläinplankton, pääasiassa krilli, joskus pikkukalat ja kalmarit Merisaukko: meritähdet, simpukat, kalat Vesikirppu: kasviplankton Katkarapu: pikkuäyriäiset, kuolleiden eliöiden jäänteet Valkohai: kalat, merinisäkkäät ym. Ihminen: kalat, katkaravut ja ravut Bakteeri: hajottaa kuolleen eloperäisen aineen Delfiini: kalat, mustekalat, katkaravut Piilevä: energia sokerista, jonka yhteyttää auringon avulla Silli: Eläinplankton Albatrossi: merikalat a) Luokittele edellä mainitut eliöt ravintonsa perusteella tuottajiin, kuluttajiin ja hajottajiin. Kirjoita tuottajaeliön nimen eteen T, kuluttajaeliön nimen eteen K ja hajaottajaeliön nimen eteen H. meduusa K vesikirppu K delfiini K simpukka K katkarapu H piilevä T sinivalas K valkohai K silli K merisaukko K kalastaja (ihminen)k albatrossi K bakteeri H b) Kokeile rakentaa edellä mainituista eliöistä todenmukainen ravintoketju! Onnistuitko? (Huom.! Kaikki eliöt eivät mahdu yhteen ravintoketjuun, ja vaihtoehtoja on monia.) Tehtävän voi tehdä myös ryhmissä. Esimerkkejä ravintoketjusta: piilevä - vesikirppu - silli - delfiini - valkohai - hajottajana katkarapu /bakteeri piilevä - vesikirppu - silli - merisaukko - katkarapu /bakteeri piilevä - vesikirppu - silli - albatrossi -valkohai- bakteeri/katkarapu piilevä - vesikirppu - simpukka - merisaukko - bakteeri/katkarapu Elinikä 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? --- n vuotiaiksi Koulutus 2) Esityksen aikana kuulit useasti pillin vihellyksen. Miksi kouluttajat puhaltavat pilliin? --- Palkinnoksi hyvin suoritetusta tehtävästä. Valaat:
9 9/13 1. a) Miten hammas- ja hetulavalaat eroavat toisistaan? --- Suurin eroavaisuus on niiden valtava kokoero. Hetulavalaat ovat paljon suurempia. Toinen ero on se, että hammasvalailla on vain yksi hengitysaukko päälaellaan kun taas hetulavalailla niitä on kaksi. b) Nimeä kuvan valaan ruumiinosat. Jos rakenneosa on valmiiksi nimetty, merkitse vain sen tehtävä. Yritä lopuksi tunnistaa, mikä valaslaji on kyseessä. Käytä apunasi myös ruumiinrakennetekstiä delfiiniosassa. ---sinivalas: kylkievät: tasapaino ja uinnin ohjailu, pyrstö: uiminen, sierainaukko/ilma-aukko: hengitys, hetulat: ravinnon siivilöiminen merivedestä, korvat: kuulo, silmät: näkö, rasvakerros: lämpöeriste ja vararavinnon lähde, selkäevä: tasapainottaja, tosin ei suurta merkitystä. 2. Mitkä seikat tekevät valaasta nisäkkään? (Käytä apunasi myös tekstiä valaiden luokittelu) 1. Nisäkkäät hengittävät ilmaa keuhkoillaan. 2. Nisäkkäiden ruumiinlämpö pysyy tasaisena ulkoilmasta riippumatta (ne ovat ns. tasalämpöisiä). 3. Poikaset kehittyvät emon kohdussa, ja poikaset syntyvät elävinä. 4. Nisäkkäät imettävät poikasiaan. 5. Nisäkkäillä on karvoitusta kehonsa suojana ainakin jossain vaiheessa kehitystä. 6. Nisäkkäillä on nelilokeroinen sydän, jossa hapellinen ja hapeton veri eivät sekoitu keskenään. Hetula- ja hammasvalaslajeja Valaisiin kuuluu monenkokoisia lajeja, metrin mittaisista aina miltei 30- metrisiin jättiläisiin saakka. Tehtävänäsi on selvittää alla mainittujen valaslajien pituudet ja piirtää kyseisen valaan kuva lajinimen viereen oikeassa mittakaavassa m --- hetulavalas, 25 m, kg, uurteisvalas sinivalas --- hetulavalas, 12 m, kg, uurteisvalas ryhävalas
10 10/ hetulavalas, m, kg, harmaavalas harmaavalas --- hetulavalas, alle 10 m, kg, uurteisvalas lahtivalas --- hammasvalas, m, kg kaskelotti --- hammasvalas, 7-8m, kg miekkavalas --- hammasvalas, 2-3 m, kg pullonokkadelfiini --- minä itse m Ravinto 1. a) Mihin kohtaan valas sijoittuu ravintoketjussa ravintonsa perusteella? --- Se sijoittuu seuraavaksi heti eläinplanktonin jälkeen, sillä se syö pääasiassa eläinplanktonia. b) Onko se tuottaja, kuluttaja vai hajottaja? --- kuluttaja 2. Delfiinit syövät pääasiassa kalaa ja hetulavalaat planktoneläimiä. Onko delfiinien ja hetulavalaiden rakenne tämän takia toisistaan poikkeava? Jos on, niin miten? --- On. Hetulavalailla on hampaiden sijasta hetulat, ja joillakin valailla on alaleuassaan myös ns. uurrepoimuja, jotka laajentavat valaan kitaa kiloa painava sinivalas syö päivässä noin 2400 kiloa krillejä. Jos 1 krilli painaa 15 grammaa, kuinka monta krilliä sinivalaan päiväannokseen tarvittaisiin? kpl
11 4. Yhdistä viivoilla valaslaji ja sen ravintoeläin. 11/ miekkavalas, ravintona hylje; pullonokkadelfiini, ravintona pikkukaloja; sinivalas, ravintona krilli; kaskelotti, ravintona kalmari. Vaellukset ja poikaset 2. Sinivalaan poikanen juo päivässä noin 500 litraa maitoa. Kuinka monta litraa se juo yhdessä viikossa? l 3. Vastasyntynyt sinivalas painaa syntyessään noin 2000 kiloa. Jos sen paino nousee noin 4.5 kg tunnissa, kuinka kauan sen kasvu 3000-kiloiseksi kestää? --- n. 222 tuntia, eli noin 9 vrk 6 tuntia. Valaanpyynti 1. Miksi valaat ovat olleet suosittua kauppatavaraa aikoinaan? --- Valaasta saatiin monia tuotteita eri teollisuusaloille. Valaan rasvasta saatiin traania, jota käytettiin muunmuassa saippuoiden ja margariinin sekä kosmetiikan, ruokaöljyn ja kynttilöiden raaka-aineena. Kaskelotin pään sisällä olevasta öljystä saatiin erinomaista voiteluainetta teollisuuskoneisiin, ja se oli myös lääketeollisuuden raaka-ainetta. Kaskelotin suolistossa on ns. ambraa, jota käytettiin erityisesti hajuvesien raaka-aineena sen miellyttävän tuoksun ansiosta. Liha käytettiin joko ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi, ja luut jauhettiin lannoitteiden raaka-aineeksi. Valaista eristettiin myös hormoneita lääkekäyttöön. Valaiden hetulat olivat erittäin monikäyttöisiä; niistä valmistettiin mm. korsettien tukirakenteita, vannealushameiden vanteita, sateenvarjon ruoteja, onkivapoja, harjoja, ruoskia ja jousia. 2. Miksi valaita ei enää metsästetä? --- Koska useiden valaslajien kannat ovat alentuneet huomattavasti, joidenkin jopa sukupuuton partaalle, valaasta saadut tuotteet on kyetty korvaamaan muilla raakaaineilla.
12 Hylkeet: 12/13 2. Kumpi eläimistä, delfiini vai hylje, on paremmin sopeutunut vesielämään? Perustele. --- Delfiini on paremmin sopeutunut: se elää täysin vedessä, kun taas hylje viettää osan ajastaan kuivalla maalla, ja synnyttää miltei poikkeuksetta jäälle tai maalle. Rakenteessakin delfiinillä on nopeaan ja ketterään uintiin paremmin sopeutuneita rakenteita, esim. selkäevä, vahva pyrstö ja evät. 3. Yhdistä seuraavat eläimet ravintoketjuksi, johon myös hylje kuuluu. Jokin laji jää yli. --- Plankton-silli-hylje-miekkavalas 4. a) Mitkä ovat korvahylkeiden, varsinaisien hylkeiden ja mursujen erot? --- Korvahylkeet ja mursut voivat liikkua myös maalla. Varsinaiset hylkeet ovat paremmin vesielämään sopeutuneita. Lisäksi mursuilla on lajityypillisesti suuret syöksyhampaat. b) Mitä ruumiinosia hylkeet käyttävät eteenpäin uimiseen? --- Takaeviään ja rintaeviään. Uhkat: Delfiinit: 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? --- Noin 20 -vuotiaiksi keskimäärin, tosin paljon vanhempiakin delfiineitä on tavattu. 2. Mieti syitä siihen, että ihmisen sanotaan olevan delfiinin pahin vihollinen. --- Ihmistoiminta saastuttaa meriä ja näin ollen kaikkien merieliöiden elinympäristöä, aiheuttaen sairauksia, myrkytyksiä ja kuolemaa. Kalastusverkot tappavat tuhansittain delfiineitä joka vuosi, erityisesti tonnikalan pyynti on delfiineille tuhoisaa. Delfiineitä pyydetään myös ihmisten tarpeisiin vielä joissakin osissa maailmaa. 3. Mitä sana uhanalainen tarkoittaa? Tiedätkö joitain uhanalaisia eläinlajeja? Mitkä niistä asuvat merissä? --- Uhanalainen eläinlaji on yksilölukumäärältään niin pieni, että tulevaisuudessa lajin voidaan olettaa kuolevan sukupuuttoon.
13 Valaat: 13/13 7. b) Mainitse tapoja, joilla valaita voi suojella. --- Kehitetään vaihtoehtoisia kalastusmenetelmiä ja merenalaisia rakennustekniikoita, otetaan valaat huomioon laivareittejä suunniteltaessa, tiukennetaan saastepäästöjen tarkkailua. Kaikkien on myös kiinnitettävä huomiota jätehuoltoon. Valaille voitaisiin myös perustaa suojelualueita. Valaanpyynnin valvontaa täytyisi tehostaa. 8. Tarkastele uhanalaiset valaslajit - taulukkoa. a) Mitä mielestäsi tarkoittavat sanat uhanalainen ja vaarantunut? --- Uhanalainen: yksilömäärä alentunut niin alhaiseksi, että se on vaarassa hävitä kokonaan. Vaarantunut: yksilömäärä alentunut huomattavasti, ja vielä aletessaan tulee uhanalaiseksi. b) Mitkä valaista ovat uhanalaisia? Mitkä vaarantuneita? --- Sinivalas, grönlanninvalas, pohjoinen mustavalas uhanalaisia, Sillivalas, harmaavalas, ryhävalas, mustavalas, seitivalas vaarantuneita.
2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.
ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit
LisätiedotEVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa.
EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteistä delfiinillä on a) kilin kanssa b) hain kanssa? 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän
LisätiedotTervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
Lisätiedot3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?
EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä
Lisätiedotystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi
ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi TÄMÄN KIRJAN OMISTAA VÄRIKYNILLÄSI VOIT TEHDÄ TÄSTÄ KIRJASTA VIELÄ KAUNIIMMAN ystävämme DELFIINIT Teksti ja kuvitus: Giovanni Bearzi (1994) Verkkoversio:
Lisätiedot3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?
DELFIINIEN EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä
LisätiedotVastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin
1/22 Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia!! Luokittelu 2. Pullonokkadelfiini ja hai ovat meren asukkaita. Ne näyttävät hyvin paljon
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotOpettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan
ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Lisätiedotkysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
LisätiedotSaimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.
Tietovisa Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut. Norppa on erittäin uhanalainen, sillä niitä on jäljellä vain hieman yli 300 yksilöä.
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotMikä on elinympäristö?
Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.
LisätiedotKeskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotMerisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö
Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotSULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+
Sivu 1/7 SULJE IKKUNA 45 kauniisti kuvitettua a kuvaavat 15 eri eläinlajiin kuuluvaa uivaa eläintä. Kuvat on jaettu kolmeen osaan. Kaikissa pelivariaatioissa pyritään muodostamaan kokonaisia kuvia keräämällä
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotJohdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg. Nisäkkäät
Johdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg Nisäkkäät Nelli Aalto 2018 Nisäkkäiden kehityshistoria Nykypäivänä nisäkkäät asuttavat lähes jokaista
LisätiedotPuolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
LisätiedotLuku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
LisätiedotNäin käytät oppikirjaa
2 3 Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki oph.fi/verkkokauppa Ulkoasu ja taitto: Anni Mikola Kuvitus ja kuvatoimitus: Maija Karala Selkomukautus: Ari Sainio Tuottaja: Salla Peltola
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotOULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotMITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?
Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN
LisätiedotTehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit
1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotPORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA
Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach
LisätiedotVilli vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 2
Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotSaimaan KUUTTI JA LUMIUKKO
Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF
LisätiedotPallokalat lemmikkeinä. Sanna Hagelberg & Mika Jalava
Pallokalat lemmikkeinä Sanna Hagelberg & Mika Jalava Sisältö Mitä pallokalat ovat? Pallotko vaikeita hoidokkeja? Kysymme itseltämme: Hoito, altaat, ruokinta Esittelyt tutuimmista lajeista Kysymyksiä? Te
Lisätiedot1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit
OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotJohdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
LisätiedotItämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.
Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle
Lisätiedotperustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat
Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä
LisätiedotSilkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä
Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista
LisätiedotMaija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti
Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä
LisätiedotSaperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1
Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen
LisätiedotKenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotVESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotPikkuisten Mindfulness-kortit
Pikkuisten Mindfulness-kortit Leikkaa kortit irti. Taita poikkiviivan kohdalta sanallinen ohje kuvan taakse. Laminoi kortiksi. Kortteja voi käyttää kahdella eri tapaa. Silmät voi sulkea ja kuvitella tilanteen
LisätiedotToimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille
Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Tämä toimintapaketti on osa Suomenlahti-vuoden näyttelyä. Toimintapaketin tavoitteena on innostaa kävijöitä perehtymään materiaaliin syvällisemmin. Tehtävät
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotPELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet
PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi
ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotHiilidioksidipitoisuuden tutkiminen
Kannuksen lukio Mediahuoneessa ja maastossa -oppimisympäristöjen kehittämishanke Biologia Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat BI2-kurssilla toisen vuoden opiskelijat Salla Koskela ja Venla Typpö
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotSymbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?
Tehtävät Lukuun 9. Tehtävä 1. Akvaarion perustaminen vaatii ekologisen tiedon lisäksi tietoa veden kemiasta, eläimistä, kasveista ja taudeista. Akvaario on oma pienoisekosysteemi, jossa elolliset ja elottomat
LisätiedotDelfiinit maksavat Särkänniemelle yli euroa päivässä olisiko niiden lopettaminen inhimillisin vaihtoehto?
Delfiinit maksavat Särkänniemelle yli 5 000 euroa päivässä olisiko niiden lopettaminen inhimillisin vaihtoehto? Eläimet vaativat edelleen vähintään viiden työntekijän jatkuvaa hoitoa, vaikka eivät enää
LisätiedotDOG HELPPOA LIIKKUMISTA
DOG 2014 HELPPOA LIIKKUMISTA Croozer korkealaatuinen, älykäs kuljetusratkaisu ulkoilua ja pyöräilyä harrastaville, jotka haluavat elää elämänsä spontaanisti ja yksinkertaisesti. Croozer-kärryillä voit
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotSaimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.
Tietovisa Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut. Norppa on erittäin uhanalainen, sillä niitä on jäljellä vain hieman yli 300 yksilöä.
LisätiedotElämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...
Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18
LisätiedotVaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019
Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma Lohijokia Meritaimenjokia Ranska Ruskea taimen? Kaikkialla! Meritaimen vs. ruskea taimen? Erot: koko, väri, ruokavalio 2 lajia? (1758) Identtinen perimä 1 laji!
LisätiedotAkava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry.
Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Testaaja: KUNTOREMONTTI -testit Organisaatio: Elämäntapakysely Ole hyvä ja vastaa huolella
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotNaksutinkoulutuksen komennot
Naksutinkoulutuksen komennot Koiranpennun kouluttaminen naksuttimen avulla Naksutinkoulutuksen kehittivät 1940-luvulla delfiinien kouluttajat. He huomasivat voivansa opettaa delfiineitä ja valaita kannustamalla
LisätiedotAleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan
Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan aamupalaa. Saatte tulla mukaani töihin. Emilian isä on
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
Lisätiedotmetsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen
metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen Luonnon aakkoset YM, AI, kielet pareittain tai pienissä ryhmissä aakkoskortit, pyykkipojat
Lisätiedot