Opinto-opas

Transkriptio

1 Opinto-opas Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Korjattu painos

2 Toimittaja: Tiina Kemppainen Kannen suunnittelu: Petri Ovaskainen, Viestintäpalvelut Kasvatustieteiden tiedekunta PL OULUN YLIOPISTO ISSN Oulu 2010

3 Opinto-opas OHJEITA LUKIJALLE Tähän opinto-oppaaseen on pyritty keräämään keskeiset opiskelua koskevat ohjeet. Opas sisältää jokaiselle kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijalle välttämättömän perustietouden ja antaa vastaukset yleisimpiin kysymyksiin ja ongelmiin. Opiskelun voi hyvin aloittaa perehtymällä tähän kirjaseen. Oppaaseen tutustuminen saattaa säästää turhalta epätietoisuudelta. Koulutusten ajantasaiset opetussuunnitelmat ovat sähköisessä opinto-oppaassa: Kursseja ja tenttejä voi selata ilman kirjautumista weboodin aloitussivulta valikon kohdasta Kurssit/tentit -> Hae tai Opinto-oppaittain. Ota huomioon, että oppaassa esitettyihin tietoihin on saattanut tulla muutoksia oppaan painatuksen jälkeen, tai että oppaassakin voi olla virheitä. Lue ilmoitustauluja ajan tasalla pysyäksesi. Kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuilta löydät myös tietoa opiskelusta. Ellet löydä opinto-oppaasta tarvitsemaasi tietoa, älä epäröi kysyä. Kaikki Oulun yliopiston henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi. Yliopisto pidättää oikeuden muutoksiin.

4 4 Opinto-opas SISÄLLYS Ohjeita lukijalle Kasvatustieteiden tiedekunta Toiminta Harjoittelukoulut Hallintoelimet Yhteystiedot Opinto-oikeus Opinto-oikeudet Opinto-oikeuden laajuus Opinto-oikeuden säilyminen Sivuaineopiskelu kasvatus tieteiden tiedekunnassa Erilliset opinnot Tutkintoa täydentävät opinnot Tutkinnot ja opinnot Tiedekunnan tutkintojärjestelmän tutkinnot ja opinnot Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne Kandidaatin tutkinnon tavoitteet Kandidaatin tutkinnon suorittaminen Kandidaatin tutkinnon rakenne Maisterin tutkinnon tavoitteet Maisterin tutkinnon suorittaminen Tiedekunnan tohtorikoulutus Opiskelu Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opetusperiodit Opetukseen osallistuminen Kieli- ja viestintäopinnot Vapaavalintaiset opinnot Kuulustelut Kuulusteluihin ilmoittautuminen Opintosuorituksista ilmoittaminen Kasvatustieteiden tiedekunnan eettiset ohjeet Opintojen hyväksilukeminen Koulutusten vastuuhenkilöt Opintojen vanheneminen... 25

5 Opinto-opas Todistukset Tiedekunnan opiskelijayhdistykset Opettajien kelpoisuusvaatimukset Oulun yliopiston opetuksen johtosääntö Opintojen arviointi Kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman kansittaminen Pro gradu -tutkielman tiivistelmä Kypsyysnäyte ja sen arviointi Kandidaatintutkielman arviointi Pro gradu -tutkielman tarkastaminen Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit Muiden opintosuoritusten arviointi Opinto-ohjaus Ohjaus Oulun yliopistossa Opinto-ohjaus kasvatus tieteiden tiedekunnan Oulun yksikössä Opinto-ohjaus Kajaanin opettajankoulutusyksikössä Pienryhmäohjaus TUTKINTOJEN RAKENNEKAAVIOT KOULUTUksittain

6 6 Opinto-opas Kasvatustieteiden tiedekunta 1.1 Toiminta Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on kasvua, kasvatusta ja koulutusta tutkiva ja opettajia sekä muita kasvatusalan asiantuntijoita kouluttava tiedeyhteisö. Tiedekunnan päätehtävä on kasvatuksen teoreettisia ja eettisiä perusteita sekä oppimista ja opetusta koskeva tutkimus ja siihen perustuva kasvatusalan asiantuntijoiden, erityisesti opettajien laaja-alainen ja joustava koulutus. Koulutuksen laaja-alaisuuden mahdollistaa yhteistyö yliopiston muiden tiedekuntien ja laitosten kanssa. Täydennyskoulutuksen yhteistyökumppaneita ovat myös eri alojen oppilaitokset, yritykset ja muut sidosryhmät. Tiedekunnan tieteenalat ovat kasvatustiede, psykologia, kasvatuspsykologia, sosiologia ja musiikkikasvatus. Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on kouluttaa tutkimus- ja koulutustehtäviin perehtyneitä kasvatusalan asiantuntijoita. Koulutuksessa voi hankkia myös aikuiskoulutuksen opettajan kelpoisuuden. Opettajankoulutusta voi painottaa yksikön ja opiskelijan valinnan mukaisesti perusopetukseen, nuorisoasteeseen, aikuiskoulutukseen tai varhais- ja esiopetukseen, jolla saa kelpoisuuden esim. lastentarhanopettajan virkaan. Oulussa toteutetaan laaja-alaisen luokanopettajan koulutuksen lisäksi osin englanninkielinen, kansainvälisiin tehtäviin suuntautuva kasvatusalan asiantuntijakoulutus, joka tuottaa myös luokanopettajan kelpoisuuden, teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus, taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus sekä varhaiskasvatuksen koulutus. Oulun yliopisto on yksi maamme kolmesta musiikin aineenopettajakoulutusta tarjoavasta korkeakoulusta. Oulussa koulutus painottuu erityisesti perusopetuksen ja lukion musiikinopettajan tehtäviin. Lisäksi tiedekunnassa on koulutusteknologian, naistutkimuksen, ympäristökasvatuksen ja monikulttuurisuuden opetusta ja tutkimusta. Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminnan painopiste on luokanopettajakoulutuksessa. Ainelaitosten opiskelijat, joiden tavoitteena on aineenopettajan pätevyys, suorittavat kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä opettajan pedagogiset opinnot. 1.2 Harjoittelukoulu Oulun yliopiston harjoittelukoulu tarjoaa kehittämis- ja tutkimuskentän yliopiston kaikille tiedekunnille ja laitoksille. Opettajankoulutuksen ohella harjoittelukoulussa toteutetaan monipuolista koulun kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Koulu on avoin oppimisympäristö, jossa oppija noudattaa vaihtelevaa, yksilöllistä opetussuunnitelmaa. Harjoittelukoulu kehittää yhdessä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa opettajien täydennyskoulutusta. Harjoittelukoulun Oulun ja Kajaanin toi-

7 Opinto-opas mipisteistä käytetään nimiä Oulun normaalikoulu ja Kajaanin normaalikoulu. 1.3 Hallintoelimet Tiedekuntaneuvosto Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani ja 10 jäsentä. Neuvostossa ovat edustettuina professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Neuvosto valitaan vaaleilla neljäksi vuodeksi. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1) hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa; 2) hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma, joka professuurien osalta esitetään yliopiston rehtorin vahvistettavaksi; 3) hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet; 4) asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat; 5) vastata tiedekunnan toiminnan laadusta; 6) päättää perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista mukaan lukien opintojaksojen nimet ja laajuudet sekä opetussuunnitelman talousvaikutukset; sekä 7) hyväksyä tiedekunnassa suoritetut tutkinnot. Tiedekuntaneuvosto voi johtosäännön mukaan siirtää päätösvaltaansa kuuluvan asian tiedekunnan muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Koulutustoimikunta ja tutkimustoimikunta Tiedekunnan koulutustoimikuntaa johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja opetussuunnitelmat sekä arvioida koulutustoiminnan laatua. Koulutustoimikunnalle voi kuulua myös muita tiedekuntaneuvoston tai dekaanin sille delegoimia tehtäviä. Tiedekunnan tutkimustoimikuntaa johtaa tutkimusdekaani. Tutkimustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan tutkimuksen toimenpideohjelma, arvioida tutkimustoiminnan laatua ja osallistua professuureja koskevan henkilöstösuunnitelman valmisteluun. Tutkimustoimikunnalle voi kuulua myös muita tiedekuntaneuvoston tai dekaanin sille delegoimia tehtäviä. Opetuksen kehittämistyöryhmät (OKTR) Tiedekunnan kaikissa koulutuksissa toimii opetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR). OKTR:ien kokoonpanot, tehtävät ja toimikausi hyväksytään tiedekuntaneuvostossa. OKTR:ssä on 4 6 opiskelijajäsentä, jotka valitaan ainejärjestöjen esityksestä. OKTR:n opiskelijajäsen toimii työryhmän sihteerinä. Opiskelijajäsenet saavat osallistumisesta OKTR:n toimintaan 1 3 opintopistettä dokumentaation perusteella. OKTR ylläpitää keskustelua opetuksesta ja sen kehittämisestä. OKTR kerää vuosittain palautetta opetuksesta. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa palautetilaisuudet vuosittain yhdessä ainejärjestöjen kanssa. Työryhmä myös toteuttaa koulutuksen laadunvarmistuksen tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti sekä seuraa ja valvoo laatujärjestelmän toimintaa. Pöytäkirjat Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat ovat luettavissa tiedekunnan verkkosivulta. Koulutus- ja tutkimustoimikuntien sekä OKTR:ien muistiot löytyvät tiedekunnan intrasta osoitteesta: jonne kirjaudutaan yliopiston verkkotunnuksilla (paju/ koivu). 1.4 yhteystiedot Kasvatustieteiden tiedekunta PL 2000, OULUN YLIOPISTO Käyntiosoite: Yliopistokatu 9 puh. (08) faksi (08)

8 8 Opinto-opas tiedustelut (08) opintoasiat.ktk(at)oulu.fi Kaikki Oulun yliopiston henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Musiikkikasvatuksen koulutus, Maunonkatu 2, PL 2311, OULUN YLIOPISTO puh. (08) faksi (08) Oulun normaalikoulun perusaste 0 6 Yliopistokatu 48, PL 9200, OULUN YLIOPISTO puh. (08) faksi (08) Oulun normaalikoulun perusaste 7 9 ja lukio Kaitoväylä 7, PL 9300, OULUN YLIOPISTO puh. (08) faksi (08) Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Seminaarinkatu 2, PL 51, Kajaani puh. (08) faksi (08) Kajaanin normaalikoulu Seminaarinkatu 2, PL 51, Kajaani puh. (08) faksi (08)

9 Opinto-opas Opinto-oikeus 2.1 Opinto-oikeudet Varsinainen opinto-oikeus on oikeus suorittaa tutkinto. Erillisten opintojen suoritusoikeus tarkoittaa oikeutta suorittaa tutkintoihin kuulumattomia opintoja; oikeus tiettyyn opetukseen ja oikeus suorittaa yksittäisiä opintosuorituksia. Myönnettäessä samanaikaisesti sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeus noudatetaan Oulun yliopistossa seuraavia periaatteita: Kaikkien opiskelijoiden tulee saada opinto-oikeutensa vahvistettujen valintaperusteiden mukaisesti. Pääsääntöisesti opinto-oikeus (myös opiskelijana jo olevan uusi opinto-oikeus) saadaan vuosittain järjestettävissä opiskelijavalinnoissa. Poikkeuksen muodostavat seuraavat erillisvalintaryhmät: Koulutusohjelmaa/pääainetta vaihtavat (koulutusalan sisällä tai läheisten koulutusalojen välillä) Siirto-opiskelijat Ulkomaisen koulutuksen perusteella yliopistokelpoisuuden saavuttaneet Ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneet. Näiden osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: Koulutusohjelmaa/pääainetta vaihtavat Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija voi tiedekunnan suostumuksella opintojensa kestäessä vaihtaa koulutuksesta toiseen, mikäli opiskelupaikkoja on tarjolla. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan toisen opintovuoden aikana. Vaihtamisessa noudatetaan soveltuvasti niitä perusteita, joilla opiskelijat on valittu opiskelemaan kuhunkin koulutukseen. Opettajankoulutuksiin voi siirtyä ainoastaan opiskelijavalinnan kautta. Koulutuksen vaihtamisessa noudatetaan siirto-opiskelijahaun hakuaikoja. Oulun yliopiston hallituksen päätöksellä luokanopettajakoulutus siirtyy kokonaisuudessaan Ouluun syksyllä Opiskelijoiden siirtyminen Kajaanista Ouluun tapahtuu portaittain vuosien aikana. Kajaanista siirrytään Ouluun pääosin siinä vaiheessa, kun kandidaatintutkinto on suoritettu. Ouluun siirtyvät vain ne Kajaanin luokanopettajakoulutuksen opiskelijat, jotka eivät ehdi valmistua maisteriksi lukuvuoden loppuun mennessä. Mikäli opiskelija ei ehdi valmistua kandidaatiksi Kajaanissa kesään 2013 mennessä, Ouluun siirrytään siinä vaiheessa, kun selkeät opintokokonaisuudet (kasvatustieteen perusopinnot, aineopinnot, monialaiset opinnot jne.) ovat valmiina. Suositus on, että siirtyminen Ouluun tapahtuu syyslukukausien alussa. Siirtyminen on mahdollista myös kevätlukukauden alussa, mutta silloin esimerkiksi sivuaineopinnot voi aloittaa vasta seuraavana syksynä. Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelija-anomukset käsittelee tiedekunta (hakuaika 31.3.) valintakiintiöiden ulkopuolella. Siirto-opiskelijat hyväksytään tiedekunnan dekaanin päätöksellä. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että: hakijalla on jonkin yliopiston (Yliopistolain 1 ) vastaavan tai alaltaan läheisen koulu-

10 10 Opinto-opas tusohjelman/pääaineen opinto-oikeus; hakijalla on kandidaatintutkinto valmis tai valmistumassa hakulukukauden aikana; hakija kykenee perustelemaan siirtonsa sosiaalisilla tai muilla syillä; ja resurssit sallivat uuden opiskelijan ottamisen. Vapaamuotoinen siirtohakemus osoitetaan kasvatustieteiden tiedekunnalle, os. PL 2000, Oulun yliopisto. Hakemukseen on liitettävä mukaan ote opintosuoritusrekisteristä sekä hakijan muut tarpeellisiksi katsomansa todistukset ja selvitykset. Hakuaika päättyy Ulkomaisen koulutuksen perusteella yliopistokelpoisuuden saavuttaneet Ne hakijat, jotka ovat saaneet ulkomaisen koulutuksen perusteella kelpoisuuden, hyväksytään valintakokeen perusteella. Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelleiden, Oulun yliopiston vastaavaan koulutukseen hakevien suomalaisten opiskelijoiden (ns. siirto-opiskelijat) hakuaika päättyy Ulkomaisen kulttuurivaihdon piiriin kuuluvat hakijat ja stipendiaatit voidaan hyväksyä erillispäätöksin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Oikeus suorittaa uusi tutkinto myönnetään hakemuksesta. Hakemukset käsitellään yhdessä siirto-opiskelijahakemusten kanssa. 2.2 Opinto-oikeuden laajuus Opiskelijavalinnassa opinto-oikeuden saaneet voivat ilmoittautua vain yhteen tiedekuntaan ja yhteen koulutusohjelmaan tai pääaineeseen lukukaudessa. Jos opiskelija haluaa saada tutkintoon johtavan opinto-oikeuden toisessakin tiedekunnassa tai koulutusohjelmassa, hänen tulee osallistua asianomaisen tiedekunnan opiskelijavalintaan ensimmäisen ilmoittautumislukukautensa jälkeen. Kulttuuri- ja opiskelijavaihdon kautta sekä stipendiaatteina tai vastaavina opiskelemaan tuleville voidaan opinto-oikeus myöntää määräaikaisena. 2.3 Opinto-oikeuden säilyminen Yliopistoon hyväksytyn opiskelijan opintooikeuden säilymisestä on säädetty yliopistolaissa. Oikeudesta opiskella kumottujen tutkintosäädösten mukaan on säädetty tutkintoasetuksissa. Opintosuoritusten vanhenemisesta määrä tään erikseen. 2.4 Sivuaineopiskelu kasvatustieteiden tiedekunnassa Oulun yliopiston muiden tiedekuntien läsnäolevilla opiskelijoilla on periaatteessa oikeus suorittaa perus- ja aineopintokokonaisuudet kasvatustieteiden tiedekunnan aineissa. Rajallisten opetus- ja henkilöresurssien vuoksi opintokokonaisuuksien suoritusoikeuksia on kuitenkin haettava tiedekunnan dekaanilta. Valintaa suoritettaessa ovat etusijalla ne humanistisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joiden koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehdon tavoitteisiin opintokokonaisuus erityisen hyvin soveltuu. Hakuaika päättyy Oulun yliopiston muiden tiedekuntien läsnäoleviksi ilmoittautuneilla opiskelijoilla on sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen sivuaineiden perus- ja aineopintojen vapaa suoritusoikeus. Lisätietoja saa kanslioista (puh. Oulussa , , ja Kajaanissa tai ). 2.5 Erilliset opinnot Erillinen opinto-oikeus on tarkoitettu ainoastaan hakijalle, jolla ei ole voimassa olevaa opinto-oikeutta mihinkään yliopistoon. Esimerkiksi toisesta yliopistosta valmistuneet tai hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yliopisto-opintoja, voivat hakea erillistä opinto-oikeutta. Oulun yliopistosta valmistuneet hakevat sen sijaan tutkintoa täydentävää opinto-oike-

11 Opinto-opas utta. Opinto-oikeus on maksullinen. Hakuaika päättyy vuosittain Tutkintoa täydentävät opinnot Maisterintutkinnon suorittaneen opiskelijan opinto-oikeus kasvatustieteiden tiedekunnassa päättyy valmistumislukuvuoden lopussa Jos opiskelija haluaa täydentää tutkintoaan (esim. jatkaa kesken jääneitä sivuaineopintoja tai aloittaa uuden sivuaineen opinnot) kasvatustieteiden tiedekunnassa, hänen tulee hakea erillistä opinto-oikeutta. Opinto-oikeus on maksullinen. Hakuaika päättyy Erillisestä opinto-oikeudesta ja tutkintoa täydentävistä opinnoista perittävät dekaanin päätöksellä vahvistetut maksut: perusopinnot 250 euroa aineopinnot 350 euroa syventävät opinnot 800 euroa (sis. sivuaineen tutkielman) yksittäinen opintojakso: 10 euroa/op Erilliseen opinto-oikeuteen ja tutkintoa täydentäviin opintoihin liittyviä edellä esitettyjä maksuja tai maksuperusteita voidaan tarkistaa. POIA-oikeudet ovat maksullisia. Opinto-oikeus myönnetään kahdeksi lukuvuodeksi. Opintojen aloittamista ei voi lykätä. Erillisten opintojen, täydentävien opintojen ja sivuaineopintojen haun ulkopuolelle jäävät opettajan pedagogiset opinnot, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja lisäksi ne kokonaisuudet, joihin on erikseen ilmoitettu hakumenettely.

12 12 Opinto-opas Tutkinnot ja opinnot 3.1 Tiedekunnan tutkintojärjestelmän tutkinnot ja opinnot Suomen yliopistojen tutkintorakenne muuttui Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan kasvatustieteellisen alan tutkintoja ovat 1. kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) 2. kasvatustieteen maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) 3. kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) 4. kasvatustieteen tohtorin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) Kasvatustieteiden tiedekunnassa ovat seuraavat maisterin tutkintoon johtavat koulutukset ja pääaineet: Kasvatustieteiden koulutus, pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia Luokanopettajan koulutus, pääaineena kasvatustiede Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus, pääaineena kasvatustiede Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus, pääaineena kasvatustiede Master of Education, International Programme -koulutus, pääaineena kasvatustiede Musiikkikasvatuksen koulutus, pääaineena musiikkikasvatus Varhaiskasvatuksen koulutus, pääaineena kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Kasvatustieteiden tiedekuntaan opiskelijat valitaan suorittamaan sekä kandidaatin tutkintoa että maisterintutkintoa. Valinnasta suorittamaan pelkästään maisterintutkintoa tai tieteellistä jatkotutkintoa kerrotaan erikseen. Maisterin tutkintoa ei voi suorittaa ennen kuin kandidaatintutkinto on suoritettu. Molemmista tutkinnoista kirjoitetaan tutkintotodistus. Kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja ei voi sisällyttää maisterin tutkintoon eikä maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja tieteelliseen jatkotutkintoon. Eri oppiaineiden opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista ja kandidaatin tutkielmasta ja pro gradu -tutkielmasta. Tutkintoihin kuuluu lisäksi kaikille pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Maisteriohjelmat Kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämä Master s Degree Programme in Education and Globalisation -maisteriohjelma toteutetaan Opetusministeriön yliopistojen maisteriohjelmista antamien asetuksien mukaisesti. Opinnot koostuvat kieli- ja viestintäopinnoista, kasvatustieteen syventävistä opinnoista, pro gradu -tutkielmasta sekä sivuaineopinnoista. Opiskelijoille myönnetään tutkintotodistus suoritetusta maisterin tutkinnosta, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden. Tutkinto ei anna opettajan pätevyyttä. The Master s Degree Programme in Education and Globalisation is arranged in accordance with the Ministry of Education s decrees concerning Master s degree programmes in universities in Finland. The degree consists of language and communication studies, advanced studies in educational sciences, Master s thesis and minor subject studies.

13 Opinto-opas Students will be awarded an MA (Education) degree, which offers an opportunity to continue on with doctoral studies. The degree does not, however, constitute a formal teaching qualification. Oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma EDUTOOL kouluttaa oppimisen asiantuntijoita, jotka hyödyntävät luontevasti teknologiaa erilaisissa oppimisen ympäristöissä. Maisteriohjelman opiskelijoista kehittyy monipuolisia osaajia, jotka osaavat soveltaa teknologiaa oppimisen tukena ja vuorovaikutuksen rikastajana. He saavat valmiuksia toimia opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtävissä sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtävissä eri organisaatioissa ja yrityksissä. Opinnot koostuvat kieli- ja viestintäopinnoista, kasvatustieteen syventävistä opinnoista, pro gradu -tutkielmasta sekä sivuaineopinnoista. Opiskelijoille myönnetään tutkintotodistus suoritetusta maisterin tutkinnosta, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden. 3.2 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Tutkinnoissa oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien opinnot muodostuvat: perusopinnoista, joiden laajuus on vähintään 25 opintopistettä; aineopinnoista, joiden laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte; syventävistä opinnoista, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Lisäksi koulutukseen voi kuulua vaihtoehtoisia, vapaavalintaisia tai ylimääräisiä opintoja. Vaihtoehtoisilla opinnoilla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan on valittava jokin osoitetuista vaihtoehdoista. Vapaavalintaiset opinnot opiskelija voi itse valita haluamaltaan alueelta, myös muiden tiedekuntien ja korkeakoulujen opinnoista. Ylimääräiset opinnot eivät sisälly tutkinnon kokonaislaajuuteen, vaan ne ovat nimensä mukaisesti ylimääräisiä. Ylimääräisinä opintoina voi suorittaa kasvatustieteiden tiedekunnan tai muiden tiedekuntien opintojaksoja ja -kokonaisuuksia. 3.3 Kandidaatin tutkinnon tavoitteet Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

14 14 Opinto-opas Kandidaatin tutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä asetuksen edellyttämän toisen kotimaisen ja vähintään yhden vieraan kielen opinnot. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. 3.5 Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinto voi muodostua seuraavasti: kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot op, pääaineen perus- ja aineopinnot, vähintään 60 op, sivuaineissa vaihtoehtoisesti joko yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot, vähintään 60 op, sekä yhden sivuaineen 25 op tai kolmen sivuaineen vähintään 25 op:n perusopinnot, kandidaatintutkielma, jonka suoritustavasta määrätään opetussuunnitelmassa, kirjallinen kypsyysnäyte, muita opintoja 0 20 op. Luokanopettajan koulutuksessa tutkintoon kuuluu sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) ja varhaiskasvatuksen koulutuksessa varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op). Kandidaatin tutkinto on suoritettava ennen maisterin tutkintoa. Kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi sisällyttää maisterin tutkintoon. Tutkintoon sisällytettävä pienin sivuainekokonaisuus on pääsääntöisesti perusopinnot (25 op). 3.6 Maisterin tutkinnon tavoitteet Kasvatustieteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, minkä lisäksi tutkintoon voi sisältyä minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. 3.7 Maisterin tutkinnon suorittaminen Lähtökohtaisesti opiskelija suorittaa opintonsa kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli opintojen joustavan etenemisen kannalta on kuitenkin tärkeää suorittaa jokin maisteritason opintojakso jo kandidaattivaiheessa, sen voi tehdä resurssien salliessa edellyttäen, että opintojakson suorittamiseen vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu. Kaikissa tiedekunnan koulutuksissa kandidaatin tutkinnon tulee olla valmis pro gradu -seminaarin alkaessa (Tiedekuntaneuvoston päätös: pöytäkirja B15/2006). Tiedekunta voi myöntää maisterintutkinnon suoritusoikeuden hakijalle, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen (esim. soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, ulkomailla suoritettu tutkinto). Hakijalla tulee olla suoritettuna perus- ja aineopinnot sellaisessa oppiaineessa, jossa tiedekunnassa voidaan suorittaa maisterintutkinto. Opinnot voivat sisältyä suoritettuun tutkintoon tai ne voivat olla tutkintoon kuulumattomia suorituksia.

15 Opinto-opas Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä asetuksen 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Maisterin tutkinto voi muodostua seuraavasti: kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot, yleensä 5 op, pääaineen syventävät opinnot, yleensä 80 op, sivuaineissa vaihtoehtoisesti joko yhden sivuaineen perusopinnot (25 op) tai yhden sivuaineen aineopinnot (35 op), pro gradu -tutkielma, kirjallinen kypsyysnäyte, muita opintoja (0 10 op). Tutkintoon sisällytettävä pienin sivuainekokonaisuus on pääsääntöisesti perusopinnot (25 op) Tiedekunnan tohtorikoulutus Tiedekunnan tohtorikoulutuksen opinnoista on tietoa tiedekunnan verkkosivulla: sekä weboodissa.

16 16 Opinto-opas Opiskelu 4.1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Se laaditaan opetussuunnitelman pohjalta. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta aloitetaan 1. opintosyksynä ja sitä päivitetään ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin. HOPS:n laadinta, päivittäminen ja tarkistaminen ovat opiskelijan vastuulla, mutta koulutuksen aikana opiskelijalle järjestetään kolme tarkistustilaisuutta: ensimmäisenä opiskelusyksynä, kandidaattivaiheen loppupuolella ja maisterivaiheessa. Opintojensa suunnitteluun opiskelija saa ohjausta opintojen alusta lähtien kirjallisesti (esim. opinto-oppaat) ja tiedekunnan ja koulutusten järjestämissä erillisissä tilaisuuksissa ja koulutukseen kuuluvissa opintojaksoissa (esim. opintoihin orientoituminen). HOPS jäsentää opiskelun suunnittelua ja toimii opinto-ohjaajien ja omaopettajien apuna tuettaessa opiskelijaa opintojen etenemisessä. Suunnitelman tekeminen ei kerrytä opintopisteitä. Opintojen alkuvaiheen HOPS: 1. vuoden syyslukukausi Opiskelija laatii koulutuksensa opetussuunnitelman pohjalta opiskelusuunnitelman, josta ilmenevät suunnitellut opintokokonaisuudet, aikataulu sekä tavoitteet opiskelulle. Alkuvaiheen HOPS:ssa painopiste on kandidaattitutkintoon sisältyvissä opinnoissa ja opintojen ensimmäisissä kolmessa vuodessa. Maisterivaiheen opinnoista voi hahmotella päälinjat. Suunnittelulle antaa pohjaa Opintoihin orientoituminen -opintojakso, johon HOPS:n aloittaminen ohjauskeskusteluineen on opetussuunnitelmassa integroitu. Alkuvaiheen HOPS on karkea, opetussuunnitelmaan pohjautuva aikataulusuunnitelma (rajattu HOPS). Luokanopettajankoulutuksissa Oulussa HOPS on osa pedagogista portfoliota. Kandidaattitason loppuvaiheen HOPS HOPS tarkistetaan pääaineen aineopintojen loppuvaiheessa, esim. toisen opiskeluvuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä. Tässä vaiheessa todetaan alkuvaiheen HOPS:n toteutuminen ja suunnitellaan kandidaattiopintojen loppuvaihe sekä siirtyminen maisteriopintoihin. Keskeisiä teemoja ovat esim. sivuaineet, kandidaatintutkielman aihe, harjoittelu. Maisteri-HOPS: 4. vuoden syyslukukausi Maisterivaiheen henkilökohtaisen opintosuunnitelman lähtökohtana voidaan käyttää samaa HOPS-lomaketta kuin opintojen alussakin. HOPS-keskusteluissa keskitytään syventävien opintojen sisältöjen ja graduaiheen sekä oman ammatillisen suuntautumisen pohtimiseen. HOPS-lomakkeita on saatavilla tiedekunnan verkkosivulta ja infopisteestä.

17 Opinto-opas Opetusperiodit Kasvatustieteiden tiedekunnassa lukuvuosi jaksotetaan neljään opetusperiodiin seuraavasti: 1. periodi (viikot 34 42) 2. periodi (viikot 44 50) 3. periodi (viikot 2 9) 4. periodi (viikot 11 21). Opetus järjestetään periodien aikana. Kurssit jatkuvat koko periodin ajan tai ne voivat olla useamman periodin mittaisia. Periodi sisältää kurssin opetuksen, harjoitustyöt, kuulustelut ja palautteet. Yleisiä kirjallisia kuulusteluja voidaan suorittaa tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä koko lukuvuoden ajan. 4.3 Opetukseen osallistuminen Kuhunkin koulutukseen kuuluvat pakolliset ja vapaavalintaiset opintojaksot luetellaan opetussuunnitelmien esittelyn yhteydessä weboodissa. Opintojen suoritusmuodot käyvät ilmi kunkin koulutuksen opetussuunnitelmasta. Opiskelija noudattaa opinnoissaan voimassaolevaa opetussuunnitelmaa opintojen aloitusvuodesta riippumatta. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty opetussuunnitelmassa. Opintojakson alussa sovitaan niistä periaatteista (kirjatentit, referaatit, tms.) joilla opiskelija voi korvata sairauden tms. pakottavan syyn vuoksi aiheutuneet poissaolonsa harjoitusmuotoisesta opetuksesta. Pakollista läsnäoloa vaadittavassa opetuksessa opiskelijalta voidaan maksimissaan vaatia 90% läsnäoloa, poikkeuksena harjoittelu. 4.4 Kieli- ja viestintäopinnot Tutkintoasetuksen (Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen 794/2004) mukaan opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi opiskelijalla tulee tutkinnon suoritettuaan olla yhdessä vieraassa kielessä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelija voi osoittaa saavuttaneensa kieliopinnoissa edellytettävät taidot aiemmilla opinnoillaan tai tutkintoon kuuluvilla opinnoilla. Korvaamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Äidinkielen (=suomi) opintoja ei vaadita siltä, joka on suorittanut suomen kielessä vähintään perusopinnot. 2. Toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tutkintoa varten suoritetut pakolliset äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot hyväksytään kasvatustieteiden tiedekunnan suorituksiksi. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan kasvatustieteiden tiedekunnan opintoja suppeammat, voi tiedekunta edellyttää opintojen täydentämistä. Toisen kotimaisen kielen korvaavuuksista päättää kielikeskus. 3. Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanoilla laudatur tai eximia cum laude approbatur. 4. Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EBtutkinnon) tai Reifeprüfungtutkinnon tutkintotodistuksella. 5. Vieraan kielen taidon voi osoittaa vieraassa kielessä suoritetulla yliopistollisella approbatur-arvosanalla tai vähintään 25 opintopisteen opintokokonaisuudella. 6. Pohjoismaisen filologian/suomen kielen perusopinnot korvaavat ruotsin kielen/suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon silloin, kun kyse on toisen kotimaisen kielen opinnoista. Em. opinnot osoittavat tyydyttävää taitoa. Hyvän taidon osoitukseksi edellytetään pohjoismaisen filologian/suomen kielen perus- ja aineopintojen suorittamista. Keskeneräisten arvosanojen opinnoilla kor-

18 18 Opinto-opas vausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kielikeskuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävän kielikurssin. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) 16 3 ja 4 mom. ja 17 2 ja 3 mom). 7. Toisen kotimaisen kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon voi osoittaa myös ruotsin tai suomen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen hyväksytyllä arvosanalla tai suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä kokeen arvosanoilla laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) 16 1 mom.). 8. Valtionhallinnon kielitutkinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle tai opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle suoritettu suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaava valtionhallinnon kielitutkinto, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä, (as. 442/ kohta 2 ja 481/ ), riittää osoittamaan tutkinnossa vaaditun kielitaidon. 9. Ylimääräiset kielikeskuksessa ja muissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin. Ks. Kieli-, kulttuuri- ja viestintäopintojen kokonaisuus (Kiekuvi) kielikeskuksen verkkosivulta. 10. Kasvatustieteiden tiedekunnassa tiedekunnan dekaani päättää muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneelta vaadittavasta kielitaidosta (Oulun yliopiston opetuksen johtosääntö 20 ja Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista /794 6 ). Opiskelija voi hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen suorittamisesta. Opiskelijan tulee vapautuksen saatuaan suorittaa vastaavan laajuisesti muita kieli- tai viestintäopintoja. 11. Master of Education, International Programme ja äidinkielen opetus: Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen kielellä, voivat opiskella englannin kieliopintoja Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen tilalta. 4.5 VAPAAVALINTAISET OPINNOT Koulutuksiin sisältyy vaihtelevanlaajuisesti vapaavalintaisia opintoja. Tiedekunnan verkkosivulla on päivittyvä luettelo tarjolla olevia opintojaksoja, joita opiskelija voi suorittaa vapaavalintaisesti. Vapaavalintaisia opintoja voi opiskella myös muiden tiedekuntien tarjonnasta. 4.6 Kuulustelut Kunkin opintojakson esittelyn yhteydessä on ilmoitettu tentittävä kurssikirjallisuus ja arviointi, mikäli siihen sisältyy muuta kuin luennoilla ja harjoituksissa esiin tulleiden asioiden ja kirjallisuuden tenttiminen. Opintojaksoon liittyvästä kuulustelusta/ kuulusteluista ilmoitetaan viimeistään kunkin opintojakson kuluessa. Opintojaksoon liittyvästä luentosarjasta järjestetään perustentti ja kaksi uusintatenttiä. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että hän osallistuu perus- tai uusintatenttiin. Rästitentit, korotukset ja harjoitusten korvaukset on hoidettava viimeistään kurssin päättymisestä seuraavan lukukauden aikana. Muussa tapauksessa kurssi on käytävä uudelleen. Erityisen painavista syistä kurssin suorittamiseen voidaan myöntää lisäaikaa. Kirjallisuuteen perehtymällä suoritettavia opintojaksoja samoin kuin kypsyysnäytteen voi suorittaa yksikön yleisissä kuulusteluissa. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen kun kandidaatintutkielman tai pro gradu -tutkielman ohjaaja on antanut tutkielmalle kansitusluvan. Yksiköt tiedottavat tenttimiseen liittyvät mahdolliset muutokset tai tarkemmat ohjeet ilmoitustauluilla lukukauden alussa.

19 Opinto-opas Yleiset tenttipäivät lukuvuonna perjantaisin klo 14 17, Sali L3 Syyslukukausi , 8.10., 5.11., Kevätlukukausi , 4.2., 4.3., 8.4., 6.5., Kuulusteluihin ilmoittautuminen Tiedekunnan yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina osoitteessa oulu.fi/oodi. 4.8 Opintosuorituksista ilmoittaminen Kuulustelujen tulokset ilmoitetaan ilmoitustauluilla mahdollisimman pian, viimeistään kolmen viikon kuluttua kokeesta. Milloin kuulustelun tulosta ei voida julkistaa mainitussa määräajassa, on tästä sekä julkistamisajankohdasta ilmoitettava vastaavalla tavalla ennen määräajan päättymistä. 4.9 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN EETTISET OHJEET 1. Yleisiä periaatteita Yliopiston tehtäväksi on yliopistolaissa määritelty seuraavaa: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Onnistuakseen tehtävissään yliopistojen ja tiedekuntien on luotava kannustava ja korkeatasoinen työympäristö kaikille opiskelijoilleen, opettajilleen, tutkijoilleen ja muulle henkilökunnalle. Korkeatasoisuus edellyttää myös eettisesti korkeaa tasoa. Oulun Yliopisto on määritellyt eettisyyden toimintansa keskeiseksi periaatteeksi. Se tarkoittaa kaikessa toiminnassamme korkeaa moraalia, suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää sekä rehellisyyttä itseä ja muita kohtaan. Tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden periaatteita on viime aikoina täsmennetty (ihmisoikeuksia koskevien julistusten ja sopimusten lisäksi) Yhdenvertaisuuslailla ja Tasa-arvolailla, joissa viranomaiset velvoitetaan edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä varmistamaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kiristynyt kilpailu, uusi palkkausjärjestelmä ja uusliberalistisia piirteitä sisältävä koulutuspolitiikka asettavat rehellisyydelle, tasa-arvolle ja oikeudenmukaisuudelle uusia haasteita sekä tekevät eettisten periaatteiden pohdinnan entistä tärkeämmäksi. Vaikka rehellisyys on yliopistojen toiminnassa tärkeää, se ei kuitenkaan oikeuta röyhkeyttä tai toisen loukkaamista tai suvaitsevaisuus kaikenlaisen käyttäytymisen ja toiminnan hyväksymistä. Työntekijöiden toimintaa säätelevät mm. Virkamieslaki ja asetus, Yliopistolaki ja -asetus sekä Oulun yliopiston opetuksen johtosääntö. Näissä todetaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla sekä suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti, tasapuolisesti ja viivytyksettä. Samoin säädellään vaitiolovelvollisuuteen ja avoimuuteen, esteellisyyteen ja eturistiriitoihin liittyviä tekijöitä. Viime aikoina on lisäksi katsottu tarpeelliseksi kiinnittää erityistä huomiota työpaikan ilmapiiriin ja sen vaikutuksiin työyhteisön jäsenten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Erityisesti on määritelty työpaikkakiusaamisen muotoja ja annettu ohjeita siitä, miten toimia niiden estämiseksi tai niiden ilmetessä. Työpaikkakiusaamisen muodoiksi on eritelty mm. kielteiset sanattoman viestinnän muodot (esim. kielteiset ilmeet, katse, äänensävy), sosiaalinen eristäminen (ei puhuta, ei kuunnella, ei vastata, keskeytetään, ei oteta vakavasti), maineen tai aseman loukkaaminen (mitätöidään, väheksytään, pilkataan,

20 20 Opinto-opas kielletään arvo, levitetään vääriä tietoja, mustamaalataan), työnteon vaikeuttaminen tai loukkaaminen (jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan osaamiseen nähden eriarvoisia tehtäviä, annetaan eri määrä tehtäviä), suulliset tai kirjalliset uhkaukset, sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, ristiriitaan tai kiistaan pohjautuva kiusaaminen tai loukkaava ja epäoikeudenmukainen kohtelu. Työpaikkakiusaamisen eri muotojen ehkäiseminen ei kuitenkaan tarkoita yliopistoon kuuluvan rakentavalla tavalla kriittisen tieteellisen keskustelun tyrehdyttämistä. Tutkimushankkeita, -aiheita, -menetelmiä, teorioita, tuloksia ja muita tieteelliseen toimintaan liittyviä seikkoja on oltava mahdollisuus kritisoida, kunhan keskustelu on asiallista, kritiikki perustuu tieteellisiin pyrkimyksiin ja kohdistuu nimenomaan tieteellisiin kysymyksiin. Oulun yliopistossa toimii Etiikka-työryhmä, joka on käynyt aktiivista keskustelua yliopiston arvoista ja eettisistä kysymyksistä sekä järjestänyt erityisesti tutkimuksen ja opetuksen etiikkaan liittyvää koulutusta. Se on myös laatinut yhteistyössä Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan kanssa Opetuksen eettiset ohjeet (Oulun yliopisto 2005), joissa on erikseen kirjattu ohjeet sekä opettajia että opiskelijoita varten. Kasvatustieteiden tiedekunnan Tasa-arvotoimikunta on lisäksi suorittanut kyselyn tasa-arvolakiin liittyvistä tekijöistä KASOPEssa (syksy 2005) ja kiinnittänyt raportissaan huomiota erityisiin kehittämiskohteisiin. Opiskelijoihin liittyviä oikeuksia, velvollisuuksia ja sanktioita tarkastellaan erityisesti Yliopistolaissa ja asetuksessa sekä Oulun yliopiston opetuksen johtosäännössä. Tutkimusetiikan osalta Oulun yliopisto on sitoutunut noudattamaan valtakunnallisen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimaa ohjeistoa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002). Raportti tarkastelee hyvän tieteellisen käytännön määrittelyä ja kuvailee sen erityyppisiä loukkauksia. Lisäksi se sisältää menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemiseksi. Eettisissä periaatteissa tarkastellaan myöhemmin erikseen tutkimuksen ja opetuksen (opettajan ja opiskelijan) etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tähän jaksoon on lähinnä edellä tarkasteltujen asiakirjojen pohjalta muokattu ja laadittu yleisiä, sekä opiskelijoita että kaikkia tiedekunnan työntekijöitä koskevia eettisiä periaatteita. 1. Suoritan työ- ja opiskelutehtävät vastuullisesti, ammattitaidolla ja toiset huomioiden 2. Edistän toiminnallani oppimista ja opintojen etenemistä, ammatillista kehittymistäni sekä tiedekunnan vastuullista tutkimustoimintaa ja yhteiskunnallista palvelutehtävää 3. Kohtelen yhteisön jäseniä kunnioittavasti, puolueettomasti ja kannustavasti riippumatta heidän asemastaan, taidoistaan ja taustastaan tai tutkimusaiheestaan ja tutkimuksellisesta paradigmastaan 4. Huolehdin työyhteisön fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä työyhteisön jäsenten jaksamisesta 5. Edistän toiminnallani tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta (sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn suhteen) 6. Suhtaudun vakavasti opiskelijoiden ja työntekijöiden oikeusturvaan sekä vaitiolovelvollisuuden ja luottamuksellisuuden piiriin liittyviin asioihin 7. Huolehdin omalta osaltani siitä, että työyhteisön jäsenillä on perusteellinen koulutus kasvatuksen etiikkaan, opettajan ammattietiikkaan ja tutkimusetiikkaan liittyvissä kysymyksissä 8. Edistän eettistä keskustelua työyhteisössä sekä sitä, että kasvatuksen, ohjauksen, opettajan työn ja tutkimuksenteon eettiset kysymykset otetaan vakavasti ja eettisiin epäkohtiin puututaan 9. Työskentelen avoimen, inspiroivan ja rakentavan kriittisen ilmapiirin luomiseksi työyhteisöön 10. Oulun yliopisto on visiossaan kiinnittänyt erityistä huomiota Pohjois-Suomen hyvinvoinnin lisäämiseen. Tiedekunnan osalta tämä tarkoittaa varsinkin lasten ja

21 Opinto-opas nuorten kasvuun, kasvatukseen ja kasvuolosuhteiden parantamiseen liittyvien kysymysten tarkastelua ja tutkimusta sekä niistä käytävään keskusteluun ja kehittämistoimintaan osallistumista yliopistossa ja yhteiskunnassa. 2. Tutkimuksen etiikka Tutkimuseettinen neuvottelukunta on raportissaan ( lähtenyt siitä periaatteesta, että hyvän tieteellisen käytännön edistäminen sekä sen loukkausten ja tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien vilppiepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille kuten yliopistolle, tiedekunnille, laitoksille ja tutkimusryhmille. Neuvottelukunta on toiminnassaan keskittynyt tutkimuseettiseen keskusteluun, tiedotukseen, seurantaan, neuvontaan sekä yleisten ohjeiden laatimiseen. Ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisöjen itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. Tämän itsesäätelyn ja tiedeyhteisöjen luotettavuuden kannalta on ennaltaehkäisevä toiminta olennaista. Tällaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluu muun muassa perusteellinen opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden koulutus tutkimuseettisissä kysymyksissä, opiskelijoiden työskentelyyn ja opinnäytetöiden tarkastamiseen liittyvä huolellisuus ja vastuullisuus sekä eettinen ohjeisto ja sen kehittämistä ylläpitävä keskustelu. Tutkimuseettinen neuvottelukunta toteaa, että tieteenharjoittaminen edellyttää laadukasta tutkimusta, jonka saavuttamiseksi tutkijoilla on oltava hyvä ammattitaito. Ammattitaidon he ovat jakaneet kunkin tieteenalan edellyttämään tiedolliseen ja tutkimuskäytäntöjen hallintaan sekä ammattietiikkaan, jotka yhdessä muodostavat hyvän tieteellisen käytännön. Hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden opettaminen sekä niiden vaaliminen ja kehittäminen on nimenomaan tiedeyhteisöjen tehtävä. Mikäli kysymyksessä on epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta, se tulee saattaa kirjallisesti rehtorin tai johtajan (dekaanin) tietoon siihen yksikköön, jossa epäilyksen alainen tutkimus on tehty. Rehtori tai johtaja (dekaani) päättävät tältä pohjalta mahdollisesta esiselvityksestä ja jatkotoimenpiteistä, joiden periaatteiksi on asetettu käsittelyn oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus, kaikkien osapuolten kuuleminen ja käsittelyn nopeus. Neuvottelukunta on antanut menettelyohjeet tämän prosessin helpottamiseksi tiedeyhteisöissä. Samalla se muistuttaa, että näiden ohjeiden lisäksi tiedeyhteisöjen on huomioitava yleinen lainsäädäntö mm. immateriaalioikeuksia, rikosoikeudellista vastuuta, taloudenhoitoa hallintoasioissa koskevat säädökset, julkisuuslainsäädäntö sekä ihmisoikeussopimukset. Tutkimusvilppi tai piittaamattomuus hyvästä käytännöstä eivät ole kovin tavallisia, mutta esiintyessään ne saattavat aiheuttaa vakavia seurauksia paitsi yksilöille myös tiedeyhteisöille ja yleensä tieteen uskottavuudelle. Tietyt ympäristöön, yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tieteen tekemiseen liittyvät tekijät saattavat myös lisätä kiusausta turvautua epäeettisiin menetelmiin ja ratkaisuihin, tai ainakin nuo tekijät tuovat uusia haasteita ja kysymyksenasetteluja tutkimuseettiseen tarkasteluun. Esimerkkeinä tällaisista tekijöistä voidaan mainita mm. kiristynyt kilpailu tutkijanpaikoista, kilpailu tutkimusrahoituksesta, tutkimuksen rahoittajien intressit, Internet-lähteiden käyttö tutkimuksessa, yhteisjulkaisujen työnjaon oikeudenmukaisuus. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on jakanut hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset kahteen kategoriaan: piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppi tieteellisessä toiminnassa. Sekä piittaamattomuus että vilppi voivat ilmetä sekä itse tutkimuksen teossa että johtopäätösten esittämisessä. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena erityisesti tutkimuksen suorittamisessa. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. muiden tutkijoiden osuuden vähättely tutkimuksessa ja puutteellinen viittaaminen lähteisiin ja aikaisempiin tutkimustuloksiin, tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaanjohtava raportointi, tulosten puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen, samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja uusina ja