Vahva Viitosväylä Itäisen Suomen menestyksen edellytys
|
|
- Anita Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vahva Viitosväylä Itäisen Suomen menestyksen edellytys
2 Meillä on unelma: yhtenäinen Viitosväylä pääkaupunkiseudulta Saimaalle ja Lappiin Viitosväylä on itäisen Suomen elinvoiman ja menestymisen valtaväylä. Viitosväylän kaupunkikeskukset muodostavat helminauhan ja monikeskuksisen kehityskäytävän. Viitosväylä ja siihen tukeutuva liikenneverkko sitoo yhteen kaupunkikeskukset ja niiden työssäkäyntialueet etelästä pohjoiseen, pääkaupunkiseudulta Saimaalle ja Lappiin asti.
3 Viitosväylän kehittämishanke Kehittämishanke kokoaa yhteen väylävarren julkiset ja yksityiset toimijat. Hankesuunnitelma v Jatkuu v kehittämishankkeen 1. vaiheella: Tuotetaan materiaalia, joka tukee väylän kehittämisenedunvalvontaa. 1. vaihe: branding, tietopaketti, esite, seminaarit ja luennot 1. vaiheen aikataulu vuoden 2009 loppuun Tilaajana Viitostie Ry Ohjausryhmässä mukana Viitostie ry ja maakuntaliittojen edustajia Konsulttina WSP Finland Oy
4 Kehittämishankkeen tavoitteet Viitosväylä tarvitsee kokonaisvaltaista liikennejärjestelmien sekä sujuvan ja turvallisen arjen kehittämistä tien pätkäkehittämisen sijaan tavoitteena saada Viitosväylä investointikohteena Liikennepoliittiseen selontekoon vuoden 2011 lopussa Vahva Viitosväylä on Itäisen Suomen menestyksen edellytys tavoitteena esittää kehittämisen perusteet liikenteen, aluerakenteen ja elinkeinoelämän näkökulmasta siten, että väylän kehittämisen hyödyt avautuvat päättäjille Yhteistyö on voimaa tavoitteena lujittaa alueen toimijoiden yhteistyötä, jolloin koko kehitysvyöhykkeen painoarvo kasvaa Yhtenäinen brändi vahvistaa mielikuvaa yhtenäisestä Viitosväylästä tavoitteena kasvattaa Viitosväylän tunnettuutta
5 Tarkastelualue Viitosväylä on itäisen Suomen valtaväylä ja kehityskäytävä, joka kokoaa yhteen eri liikennemuodot, asutuksen ja elinkeinot. Viitostie juuriston runkona: Etelässä päätepisteinä pääkaupunkiseutu, Pietarin suunta ja vientisatamat Pohjoisessa Murmansk, Lappi ja Oulu Juuristo yhdistää kaupunkikeskukset Väyläkokonaisuudella on tärkeä rooli kolmella tasolla: Paikallisesti ja seudullisesti Itä-Suomessa ja kansallisesti Kansainvälisesti porttina EU:n ja Venäjän välissä
6 Liikenteellinen viitekehys Raideliikenteen osuus tulee vahvistumaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Tieliikenne pysyy siitä huolimatta tärkeimpänä liikennemuotona. Liikennejärjestelmiä sekä alue- ja yhdyskunta-rakennetta arvioidaan ja kehitetään yhä enemmän kokonaisuuksina. Tavaraliikenteen tarpeiden merkitys on noussut. Viitosväylän kehittäminen tulee kytkeä osaksi kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää ja koko kehittämiskäytävää tulee tarkastella logistisena kokonaisuutena. Perusteluissa on tuotava esiin Itäisen Suomen kehityskäytävän mahdollisuudet ja potentiaalit. Lähde: LVM:n esitys TEN-verkon prioriteettiväyliksi Lähde: NSPA-hanke, Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden strategia
7 Tulevaisuuden trendit ja niihin vastaaminen I/II Ilmastonmuutos ja kestävän yhdyskunnan haasteet Helminauhamaisen aluerakenteen vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen olevassa kehityskäytävässä ja kaikkien liikennemuotojen kehittäminen ja yhteistyö Ikääntyminen ja monikulttuuristuminen Ikääntyvän ja monikulttuurisen väestön huomioon ottaminen suunnitteluratkaisuissa, mm. keskusten vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä täydennys-rakentaminen lähelle palveluita ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen Globalisaatio ja paikkojen välinen kilpailu Paikkojen imagon merkitys kasvaa, markkinointi ja yhteistyö tärkeää Seudun suurentaminen ja toimijoiden lisääntyminen Saavutettavuus merkittävä kilpailukyvyn perusta
8 Tulevaisuuden trendit ja niihin vastaaminen II/II Väestö ja työpaikat keskittyvät kaupunkiseuduille, liikkumistarpeen vähentäminen on oleellista Viitosväylän varren helminauhan vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä kaikkien liikennemuotojen kehittäminen ja yhteistyö. Vapaa-ajan lisääntyminen Viitosväylän vahvuutena kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien luonto- ja kulttuurikohteiden läheisyys sekä puhdas ja väljä elinympäristö. Työn ja elinkeinojen uudet muodot Viitosväylä edelläkävijänä kestävän teknologian, mm. sähköautojen ja bioenergian alalla Etätyön mahdollistaminen tukee mm. maaseudulla asumista
9 Viitosväylä - Itäisen Suomen kehityskäytävä Logistiikka ja saavutettavuus Kokonaisvaltaista kehittämistä kaikki liikennemuodot huomioiden Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä yhdistää kaupunkikeskukset ja niiden työssäkäyntialueet Matkailu ja vapaa-aika Kansallisväylä Saimaalle ja Lappiin
10 Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylää kehitettävä kokonaisvaltaisesti kaikki liikennemuodot huomioiden Tavoitteena kauttaaltaan runkoverkkotasoinen yhteys: nopeustason varmistaminen koko matkalla tärkeää Hyvä saavutettavuus eri liikennemuodoilla: - Savonrata + radat Venäjälle ja Ruotsiin - Viitostie + yhdistyvät valtatiet - satamat (syväväylät) - lentokentät - logistiikkasolmut Kasvava trendi Viitostiellä: vapaa-ajan liikenne, kaivannaisteollisuuden kuljetukset, asiointi-liikenne, älykkään teknologian ratkaisut
11 Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylän asuin- ja työssäkäyntialueiden helminauhaan kannattaa investoida Vt5 ja sen varren keskukset muodostavat yhtenäisen helminauhan etelästä pohjoiseen Liikennemäärät ovat merkittävät (yli ajon/vrk) aina Iisalmeen saakka! KVL 2008 Lähde: Tiehallinto
12 Logistiikka ja saavutettavuus Raskaan liikenteen valtaväylä Viitostie on tärkeä tavaraliikenteen, mm. yhdistelmäkuljetusten, valtaväylä halki Suomen, pääkaupunkiseudulta Itä- Suomen kautta Kajaaniin ja Lappiin saakka. Raskas liikenne KVL 2008 Kuorma-autoilla kuljetettavat suurimmat tavaravirrat läänien välillä 2008 Lähde: Tilastokeskus, Liikennetilastollinen vuosikirja 2009 Lähde: Tiehallinto
13 Logistiikka ja saavutettavuus Pätkäkehittämisestä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Koko väylän saavutettavuuden, yhdyskuntarakenteen ja taloudellisen kehityksen kannalta tärkeintä on poistaa pullonkaulat etelästä lähtien. Hankkeiden osalta tämä tarkoittaa ensin välin Mikkeli-Juva ja välin Leppävirta-Kuopio parantamista. Näiden lisäksi muita tulevia investointi-kohteita väylällä riittää Lappia myöten.
14 Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylä on metsä-, kaivannais-, matkailu- ja teknologiaelinkeinojen runkoväylä Tuotteiden kuljetusvalmiuksien parantaminen liikennelogistiikkaa parantamalla vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä. Tulevaisuuden tavoitteena on uusien kestävien elinkeinoalojen kuten bioenergian vahvistaminen. Myös alempiasteinen tieverkko on tärkeä mm. teollisuuden puunsaannin kannalta.
15 Logistiikka ja saavutettavuus Metsä- ja puusepänteollisuuden tuotantolaitokset Suomessa Paperitehtaat Kartonkitehtaat Sellutehtaat Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat Paperin ja kartongin jalostetehtaat Vaneri-, lastu- ja kuitulevytehtaat Sahat Puusepänteollisuus Kalusteteollisuus (sis. Keittiökalusteet, kotikalusteet, toimistokalusteet ja julkitilakalusteet, ulkokalusteet) Rakennuspuusepänteollisuus (sis. Ikkunat, ovet, parketit) Muu teollisuus (sis. Puulelut, puupakkaukset, kehykset) LÄHDE: Metsäteollisuus ry; *Puusepänteollisuus ry:n jäsenet LÄHDE: Metsäteollisuus ry
16 Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylä puuklusterin runkoväylänä
17 Logistiikka ja saavutettavuus Tulevaisuuden vihreät rahtipotentiaalit Logistiikan näkökulmasta Savonrata, Viitostie, alueen keskukset, satamat, lentokentät ja muut logistiikan tärkeimmät elementit yhdistyvät Viitosväylän tikapuumaisessa kehityskäytävässä, joka tarjoaa logistisesti toimivan liikenneja maankäyttömallin myös tulevaisuudessa.
18 Logistiikka ja saavutettavuus Palvelut Viitosväylän vahvuutena Viitosväylän kehityskäytävän elävät keskukset tarjoavat monipuolisia palveluja aina Kuusamoon saakka. Palveluverkko on kattava tiheän keskusverkon ansiosta. Kattavat ja laadukkaat tienvarsipalvelut ovat tärkeä kilpailutekijä raskaan liikenteen, linja-autoliikenteen ja matkailuliikenteen kannalta. Myös vapaa-ajanliikenteelle palvelut ovat tärkeä laatutasotekijä.
19 Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä yhdistää kaupunkikeskukset Viitosväylä on Itä-Suomen elinvoiman ja menestymisen kannalta tärkein valtaväylä ja kehityskäytävä. Viitosväylä kytkee kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ja keskukset toisiinsa ja muualle Suomeen, Eurooppaan ja Venäjään. Aluerakenteen trendinä on keskittyminen ja verkottuminen tähän vastattava keskusten vahvistamisella ja niiden välisten yhteyksien parantamisella. Yhdyskuntarakenteen trendinä ollut hajautuminen tähän vastattava eheyttämällä ja satsaamalla seudullisten liikennejärjestelmien sekä sujuvan ja turvallisen arjen kehittämiseen.
20 Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä - monikeskuksinen helminauha Viitosväylä kokoaa yhteen keskusten ja työssäkäyntialueiden helminauhan Seutujen läheisyys tukee mm. joukkoliikenteen kehittämistä ja elinkeinoelämää Asukasmäärä Lahden ja Kajaanin välillä olevissa Viitostien kunnissa yhteensä: Vuonna Ennuste vuodelle Ennuste vuodelle Työpaikkamäärä kunnissa yhteensä Vuonna Lähde: Tiehallinto, tulevaisuuden näkymiä 4/ Väki_2008 Väki_ennuste_2030 Väki_ennuste_2040 Heinola Hirvensalmi Hollola Iisalmi Joroinen Juva Kajaani Kuopio Lahti Lapinlahti Leppävirta Mikkeli Mäntyharju Nastola Orimattila Paltamo Pertunmaa Siilinjävi Sonkajärvi Varkaus
21 Aluerakenne ja elinkeinot Saavutettava työ- ja palvelumarkkina-alue Tavoitteena on väylän parantamisen avulla suurentaa seutua ja sen painoarvoa Sujuva liikkuminen ja hyvä saavutettavuus kasvattavat kehityskäytävän työ- ja palvelumarkkina-aluetta ja tukevat näin elinvoimaisuutta ja eri toimijoiden synergiaa -> yhdistyneellä seudulla on enemmän painoarvoa ja toimijoilla enemmän pelikavereita Pendelöinti < 60 min vaikutusraja 100 km as, tp 80 km as, tp
22 Aluerakenne ja elinkeinot Sujuva ja turvallinen arki Sujuva ja turvallinen arki muodostuu joustavista työnteon ja asumisen ratkaisuista yhdistettynä kysyntä- ja ympäristölähtöisiin liikkumispalveluihin. Keskusten väliset lyhyet välimatkat mahdollistavat sujuvan ja saavutettavan arjen Viitosväylän kehityskäytävässä. Keskusten läheisyys tuo enemmän mahdollisuuksia sopivan työpaikan löytymiseen ja harrastamiseen. Joukkoliikenteen ja räätälöityjen liikenne- palveluiden kehittämismahdollisuudet ovat hyvät. Tulevaisuuden Viitostiellä liikkuminen on turvallista ja nopeaa arjen sujumisen näkökulmasta keskusten saavutettavuuteen kannattaa panostaa! Etelä-Savon keskusten saavutettavuusvyöhykkeet 5-30 min
23 Matkailu ja vapaa-aika Kansallisväylä Saimaalle ja Lappiin Metsineen, järvineen ja ympärivuotisine kulttuuritapahtumineen Viitosväylä on Suomen todellinen kansallisväylä Saimaalle ja Lappiin. Viitosväylä yhdistää merkittävät alueen luonto- ja kulttuurikohteet vahvaksi ja vetovoimaiseksi verkostoksi. Lähitiestön ja kohteiden sekä palveluiden hyvä opastus ja saavutettavuus on tärkeää. Viitostie on tärkeänä kehittämishankkeena TEM:n Suomen matkailustrategiassa (vuoteen 2020): Hyvä saavutettavuus on avainasemassa!
24 Matkailu ja vapaa-aika Viitosväylä, vapaa-ajan valtaväylä Tärkeä vapaa-ajan valtaväylä mökkikuntiin, viikonloppumatkan päässä pääkaupunkiseudulta ja Pietarista. Viitosväylän varren kunnissa on yhteensä noin loma-asuntoa, joiden arvo on yhteensä useita miljardeja. Tämä on pääomaa, josta halutaan pitää hyvä huoli ja joka ei mene konkurssiin. Viitosväylä toimii välittäjänä pienten teiden hiussuonistoon, joka tarjoaa matkailijalle elämyksellisen löytöretken aitoihin suomalaisiin elämyksiin. Lähde: Tilastokeskus 2009
25 Matkailu ja vapaa-aika Viitosväylän matkailukohteet nousussa
26 Matkailu ja vapaa-aika Vaurastuva Venäjä tarjoaa kasvavia potentiaaleja Itä-Suomen matkailulle Lähde: MEK, Rajahaastattelututkimus 2009
27 Viitosväylä Suomen itäinen ulottuvuus Vuoksen vesistö ja historia kytkevät Itä-Suomen luontevasti itään. Itä-Suomen asema porttina EU:n ja Venäjän välissä korostuu tulevaisuudessa. Pietarin ja Venäjän potentiaalit ovat suuret sekä elinkeinoelämälle että matkailulle. Viitosväylä yhdistää Suomen etelään, Itämereen ja Pietariin sekä pohjoiseen, Pohjolan kaareen ja Murmanskiin. Viitostien ja Savonradan kehityskäytävä toimii liikennettä kokoavana väylänä Pietarin ja Luoteis-Venäjän kehittyville markkina-alueille.
28 Viitosväylä Suomen itäinen ulottuvuus Viitosväylän eteläiset osat sijoittuvat Helsingin metropolialueen kehälle ja ovat noin 5 tunnin päässä Pietarista. Pietarista katsottuna Viitostien kasvukeskukset sijoittuvat samalle kehälle pääkaupunkiseudun kanssa. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksen mukaan Viitosväylä voi olla vuonna 2050 myös osa Pietarin metropolialueen työssäkäyntialuetta. (RHK 2009) Lähde: Tulevaisuuden henkilöliikenne- Lähde: Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys, RHK 1/2009
29 Matka jatkuu Joulukuun 2009 eduskuntaseminaarissa kiteytettiin yhteiset tavoitteet ja tahtotila Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen sanoin: "Viitostien merkitystä Itä-Suomen aluekehitykseen tulee korostaa voimakkaasti. Helminauha-ajattelu strategisena näkökulmana on tuotava vahvasti esiin. Juuriosuus eli eteläpää on saatava ensiksi kuntoon ja siihen tulee kaikkien sitoutua" Työ jatkuu kytkettynä Liikenneviraston, ELY-keskusten ja maakuntaliittojen strategiseen työskentelyyn Päämääränä on vuoden 2011 Liikennepoliittinen selonteko: Viitosväylä tunnustettuna investointikohteena Kiitos!
30 Lisätietoa hankkeesta Etelä-Savon kauppakamari: Markku Kakriainen, Pohjois-Savon liitto: Paula Qvick, Etelä-Savon maakuntaliitto: Jarmo Vauhkonen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä: Hannu Heikkinen, Viitosväylä -hankkeen aineisto on nähtävillä maakuntaliittojen ja kauppakamarin kotisivuilla.
Viitosväylä Saimaalle ja Lappiin
Viitosväylä Saimaalle ja Lappiin Björn Silfverberg WSP Finland Oy Viitosväylän kehittämisseminaari 16.12.2009 Meillä on unelma: yhtenäinen Viitosväylä pääkaupunkiseudulta Saimaalle ja Lappiin Viitosväylä
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotLusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014
Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten
LisätiedotMDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista
MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista Kyselyn toteutus MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen valtakunnallisen kuntakyselynsä, jolla kerättiin Manner-Suomen kuntien päättäjien
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotLogistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys
Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLaajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi
Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma
VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma kommentit Paula Qvick suunnittelujohtaja Yritysjohtajien vetoomus: Itä-Suomen saavutettavuutta on välttämätöntä parantaa - valtion
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa
MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka
LisätiedotNelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän
Nelostie E75 ry NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän ALUSTAVA LUONNOS / MANIFESTI Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa. Sujuvammin ja puhtaammin läpi Suomen Me raivasimme yhteydet erämaihin, nostimme teollisuuden
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotSaimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme
Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014
MIKKELI ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Sotaväen harjoituskenttä vuosina 1721-1809 Luonto näyttää valinneen Mikkelin kirkonkylän kaupungin
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotEtelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Etelä- Savon valtuuskunta 13.2.2019 Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä- Savon valtuuskunta Perustettu 11.9.2011 Jäsenet tieteen, taiteen ja talouden edustajia Jäsenillä läheinen suhde Etelä-
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotMaaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
LisätiedotUUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015
UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotMinisteri Anne Berner Kajaanissa Kainuun liitto
Ministeri Anne Berner Kajaanissa 30.05.2016 Kainuun liitto Liikenne Kainuussa/-sta Kainuun sisäinen tieliikenne Henkilöliikenne rautateillä Raskasliikenne tiestöllä Huom. Tavaraliikenne rautateillä; esitetään
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotKuntastrategia-analyysi. Uusimaa-ohjelman kickoff tilaisuus Paasitornissa
Kuntastrategia-analyysi Uusimaa-ohjelman kickoff tilaisuus Paasitornissa Suunnittelupäällikkö Olli Pekka Hatanpää 25.3.2013 Uudenmaan liitto haluaa entistä vahvemmin ottaa huomioon kuntien omat tavoitteet
LisätiedotKuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto
Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotMillä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?
Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon
LisätiedotSUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla
SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ
ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotVt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?
Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta
LisätiedotE18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti
E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä Keskustahanke
TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma 2011-2014
Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotTukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä
Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotSEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.
SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma
LisätiedotItä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
Lisätiedot