Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä

Transkriptio

1 Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, Aleksi Randell 1

2 Euroopan TEN-T verkko Aleksi Randell 2

3 Kehityskäytävän suuret muutostekijät Suomen asema Venäjän naapurina kehittyy dynaamisesti ja voimakkaasti lähimpien 20 vuoden aikana Venäjän federaatio liittyy kuluvan vuoden aikana maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Euroopan unionin ja Venäjän raja madaltuu. Arktisen alueen merkitys kasvaa ilmastomuutoksen ja Venäjän meristrategian seurauksena. Suomen ja Pietarin talousalueen välinen yhteys on Euroopan sisämarkkinoiden kasvukäytävä, jossa kuluttajien lukumäärä voi laskentatavasta riippuen olla jopa 20 miljoonaa. Kuluttajien ostovoima ja liikkuvuus kasvavat voimakkaasti. Pietarin, Helsingin, Turun ja Tukholman taloudellinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen yhteys on koko Pohjois-Euroopan kehitystä ylläpitävä voimamomentti. Se on myös Suomen talouskehityksen tärkein suunta Aleksi Randell 3

4 Kehityskäytävä muuttaa elinkeinopolitiikan Suomalainen osaaminen ja palveluteollisuuden kilpailukyky voivat muodostaa ainutlaatuisen piristysruiskeen talouskehitykseen. Kyse ei ole vain venäläisten matkailijoiden palveluista Suomessa, vaan yhteisistä sisämarkkinoista. Voimme olla mukana kehittämässä ja rakentamassa Pietaria, Venäjän meripääkaupunkia ja pohjoista pääkaupunkia Esimerkiksi Venäjällä kunnallistekniikan uusiminen, asuntojen rakentaminen, saneeraus ja asuntorahoituksen kehittäminen sekä ympäristöliiketoiminta antavat elinkeinoelämälle suuret kasvumahdollisuudet Aleksi Randell 4

5 Kehityskäytävä muuttaa elinkeinopolitiikan Pietarin talousalue on suomalaisen elinkeinoelämän suurin taloudellinen keskittymä ulkomailla. Pietarissa toimii yli 500 suomalaista yritystä ja samansuuruinen joukko tutkii jatkuvasti liiketoimintamahdollisuuksia Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Suomalaiset ovat investoineet Pietariin viimeisen 20 vuoden aikana useita miljardeja euroja. Seuraava yritysten etabloitumisvaihe on suomalaisen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan asettuminen Pietarin markkinoille. Pietarin hallituksen suomalainen neuvonantajaryhmä edistää Pietarin hallituksen ja suomalaisen elinkeinoelämän vuoropuhelua Aleksi Randell 5

6 Haasteita ja mahdollisuuksia Tulevaisuuden potentiaali Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma Venäjän mahdollinen viisumivapaus, jonka toteutuessa matkailu Venäjältä lisääntynee lähes räjähdysmäisesti. Vaikutukset infraan, palvelurakenteeseen ja aluetalouteen koko E 18 - tien mitalla ovat käänteentekevät. Itämeri yhdistää kaikkia; liikenteen ja logistiikan multimodaalisuuden merkitys nousee keskeiseksi Yhteistyö nojautuu vahvaan historialliseen ja kulttuuriseen traditioon Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 200 vuotta pääkaupungin siirtymisestä Helsinkiin; tämä on positiivinen mahdollisuus kehityskäytävä -konseptin edistämiselle, yhteisen tahtotilan vahvistamiselle ja viestinnän tehostamiselle Aleksi Randell 6

7 Etelä-Suomen aluerakenne Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta, Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva, YM Aleksi Randell 7

8 Kehityskäytävän kansallinen kuva Helsingin metropolialueen vahvistuminen ja nopea laajentuminen muuttavat Etelä Suomen aluerakennetta sekä asukkaiden työssäkäynti ja asiointitottumuksia. Kiristyvä kilpailu työvoimasta, investoinneista ja verotuloista pakottaa alueet erikoistumaan ja verkostoitumaan. Halutut veronmaksajat ja yritysten investoinnit suuntautuvat entistä selvemmin metropolien kasvukäytäville. Niissä on tarjolla: Monipuoliset työmarkkinat koko perheelle Nopeat liikenteen runkoyhteydet Korkeatasoinen elämänlaatu Nopeat raide ja maaliikenneyhteydet ovat avainasemassa. Liikenteen sujuvuus, älykkyys ja ympäristöllisyys korostuvat Aleksi Randell 8

9 Kehityskäytävätyön perusteita Helsingin ja Turun kaupunkien aloittamalla yhteisellä konseptointityöllä pyrimme: ymmärtämään alueiden linkittymisen merkitystä toisiinsa tarkastelemaan, mitä yhteysväli tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa kilpailukyvylle, kestävälle kehitykselle ja hyvinvoinnille tuottamaan näkemyksen kaupunkialueiden roolista tulevaisuuden kilpailukyvyn muodostamisessa koko kansantalouden mitassa Käynnissä olevia toimenpiteitä ja prosesseja mm. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämeri-aloite Turku -prosessi (EU-Pietari) Pietarin Suomi-talo -yhteistyö Invest In Southern Finland -hanke Helsinki pääkaupunkina 200 -vuotta From Science to Business -seminaari syksyllä Joka toinen vuosi Turussa, joka toinen vuosi Tukholmassa. Baltic Sea Action Summit Aleksi Randell 9

10 Väylästä vetovoimaa Kasvukäytävä -hankkeen tematiikkaa Hanke kytkeytyy luontevasti osaksi Turun ja Helsingin kaupunkien jo käynnistämää Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari - kehityskäytäväprosessia, joka pyrkii konkretisoimaan tämän koko Pohjois-Euroopan kannalta merkittävän yhteysvälin merkitystä ja mahdollisuuksia. Mahdollisen viisumivapauden vaikutusten arviointi tulee laajentaa maantieteellisesti koskemaan koko E 18 yhteysväliä, ja hanke vastaavasti laajentaa koko logistiikka- ja palvelujärjestelmän kehittämisen tarkasteluksi tällä yhteysvälillä, mukaan lukien älyliikenteen kehittäminen. Hanke tulisi toteuttaa Suomen liikennejärjestelmän tulevaisuushankkeiden joukossa prioriteettina, ja siihen tulee myöhemmin kytkeä myös rautatie- ja meriliikenteen kehittämistarkastelut Suomen ja Venäjän/Pietarin välillä Aleksi Randell 10

11 Väylästä vetovoimaa Kasvukäytävä -hankkeen tematiikkaa Kaupungit ovat valmiita osallistumaan keskeisesti hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä LVM:n ja Liikenneviraston, Työ- ja elinkeinoministeriön, muiden ministeriöiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkkejä ja potentiaalisia aihealueita konseptoinnille/osahankkeille: Itämeren alueen yhteistyön koordinointi, uusiutuva energia ja logistiikkaratkaisut rannikkoalueen menestystekijöinä, työelämä, asuminen, liikunta ja vapaa-aika sekä matkailun ja kulttuurialojen yhteistyö Aleksi Randell 11

12 Yhteistyön jatko Kehityskäytävä on nostettava politiikkaprioriteetiksi Kansallisella tasolla niveltyminen mm. Liikennepoliittinen selonteko Hallinnonalojen poikkisektoriaalinen yhteistyö, erityisesti kytkentä TEMin aluekehitysrooliin ja kaupunkipolitiikkaan Kotkan kaupungin käynnistämä kehityskäytävä -konseptointi EU:n tasolla mm. Pohjoinen ulottuvuus TEN -verkot Itämeripolitiikka Meripolitiikka Olennaista on valtion ja kaupunkien yhteisen tahtotilan muodostaminen ja vahvistaminen pitkälle aikavälille tämä edellyttää konkreettisia edistysaskeleita. Hanke pitäisi selkeästi jakaa konkreettisiin osahankkeisiin, joista eri osapuolet voivat ottaa vastuun yhteisen ohjausmallin puitteissa. Yhteisen hankkeen menestyminen edellyttää, että sen laaja-alaiset pitemmän aikavälin mahdollisuudet ja hyödyt koko Suomen kilpailukyvyn kannalta kyetään tunnistamaan, esittämään ja kommunikoimaan onnistuneesti! Aleksi Randell 12