63-64-VUOTIAIDEN REKOLAN SEURAKUNTALAISTEN TOIVEET SEURAKUNNALLE JA KIINNOSTUS OSALLISTUA VAPAAEHTOISTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "63-64-VUOTIAIDEN REKOLAN SEURAKUNTALAISTEN TOIVEET SEURAKUNNALLE JA KIINNOSTUS OSALLISTUA VAPAAEHTOISTYÖHÖN"

Transkriptio

1 63-64-VUOTIAIDEN REKOLAN SEURAKUNTALAISTEN TOIVEET SEURAKUNNALLE JA KIINNOSTUS OSALLISTUA VAPAAEHTOISTYÖHÖN Raija Koskela Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Raija Koskela vuotiaiden Rekolan seurakuntalaisten toiveet seurakunnalle ja kiinnostus osallistua vapaaehtoistyöhön. Järvenpää, syksy 2007, 42 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään toimipaikka, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi-diakoni (AMK). Kyselytutkimuksella selvitettiin, millaisiin seurakunnan toimintoihin vuotiaat Rekolan seurakuntalaiset osallistuvat ja, millaisia toimintoja he toivovat ja odottavat seurakunnalta. Lisäksi kartoitettiin heidän mahdollisuuksiaan tai halukkuuttaan osallistua seurakunnassa tehtävään vapaaehtoistyöhön. Tutkimusta varten suunniteltiin kysymyslomakkeet, joissa oli yhdeksän monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Kysymyslomakkeet lähetettiin jokaiselle Rekolan seurakuntaan kuuluvalle vuotiaalle, joita oli yhteensä 280 henkilöä. Lomakkeita palautettiin yhteensä 89 kappaletta eli vastausprosentiksi tuli 32. Monivalintakysymykset koodattiin ja käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä avovastaukset luokiteltiin vastauksista esiin tulleiden aiheiden mukaan. Vastaajista 93 % piti jumalanpalveluksia melko tai erittäin tärkeänä seurakunnan toimintamuotona. Kuitenkin jumalanpalveluksiin ilmoitti osallistuvansa vähintään kerran viikossa ainoastaan 1 % vastaajista. Kerho- ja pienryhmätoimintoja piti 76 % vastaajista melko tai erittäin tärkeinä ja kymmenen vastaajaa kirjoitti avokysymykseen toiveen, että seurakunta järjestäisi erilaisia harraste-, keskustelu-, taide-, kirjallisuus- ja puutarharyhmiä. Kerho- tai pienryhmätoimintaan osallistui vähintään kerran viikossa ainoastaan 4 % vastaajista. Tutkimukseen osallistuneet pitivät tärkeimpinä vapaaehtoistyön muotoina vanhusten koti- tai sairaala-apua, ystäväpalvelua, tukihenkilötoimintaa ja vanhemman väen kerhoja. Noin yksi neljäsosa vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan vapaaehtoiseen ystäväpalveluun, avustamaan myyjäisissä tai osallistumaan vanhemman väen kerhoon. Seurakunnan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet kannattaa yrittää saada mukaan toimintaan. Lisäksi on hyvä tarjota enemmän tietoa erilaisista seurakunnan ja vapaaehtoistyön muodoista. Vastaukset osoittavat, että vanhemman väen kerhoille on kysyntää. Mitä kerhon halutaan sisältävän, täytyy selvittää. Asiasanat: Seurakunta, odotukset, vapaaehtoistyö ja diakonia.

3 ABSTRACT Koskela, Raija. The expectations for the church by the years old members of the Rekola parish and their interest in participating in voluntary work. Järvenpää, autumn 2007, 42 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the study was to find out what kind of activities years old parishioners take part in and what kind of activities they wish for and expect from the Rekola parish. Also their opportunities to take part in voluntary work in the parish were investigated. Questionnaires were planned for this project and there were nine multiple choice questions and two open ones. The questionnaires were sent to all the members of the Rekola parish between the ages of people participated. 89 questionnaires were returned, so the percentage of the answers received was per cent of the respondents thought that Sunday services were quite or very important activity of the parish. However, only 1 per cent of the respondents claimed to take part in the Sunday services weekly. Small group activities were quite or very important for 76 per cent of the respondents. Ten respondents wished that the parish could arrange different groups of hobbies, discussions, arts, literature or gardening. Only 4 per cent of the respondents took part in small group activities. The respondents of this investigation thought that the most important voluntary work was the help in the homes of older people or the help in hospitals, befriending service, activities of being as a supporter, and the circles of elderly people. About one fourth of the respondents were interested in taking part of voluntary befriending service, help in bazaars or take part in the elderly people s clubs. It is very important to get involved those who are interested in voluntary work. It is also good to give more information of different parish or voluntary work. Responses show that there are expectations for the elderly people s clubs. What they wish to do in the clubs must be solved. Key words: Parish, expectations, voluntary work and diaconia.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VALTION, KUNTIEN JA KIRKON VANHUSPOLITIIKKAA Vanhuspolitiikka valtakunnan tasolla Toimenpidesuosituksia kunnille Vanhuspolitiikkaa Vantaalla Kirkon vanhustyön strategia Vantaan seurakuntien strategiaa IKÄÄNTYVIEN ELÄMÄNTYYLI Ikääntyvät ja heidän elämäntyylinsä Vapaaehtoistyö Diakonian ja vapaaehtoistyön yhteys AINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYSOINTI Kyselylomakkeen työstäminen Kyselyn toteutus ja analysointi Tiedotus VAPAAEHTOISTYÖN MERKITYS JA OSALLISTUMINEN SEURAKUNNAN TOIMINNAN MERKITYS JA OSALLISTUMINEN PALAUTE SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE TIEDONSAANTI SEURAKUNNAN TOIMINNASTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET POHDINTAA...41 LÄHTEET...44 LIITE 1 KYSYMYSLOMAKKEET..46 LIITE 2 KIRJOITUS VANTAAN LAURISSA.53

5 1 JOHDANTO Väestön ikääntyminen on todellisuutta koko maailmassa ja myös Suomessa. Ikääntyminen tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia, jotka täytyy ottaa huomioon niin valtion kuin kuntienkin tasolla, eikä kirkkokaan voi jättää asiaa huomioimatta. Vantaalla sijaitsevan Rekolan kaupunginosan väkiluku kasvaa tilastoennusteiden mukaan hitaasti ja yli 65 vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän kahdeksasta yhteentoista prosenttiin vuoteen Rekolan seurakunnan diakoniatiimi haluaa vastata ikääntyvien määrän lisääntymiseen kartoittamalla lähiaikoina eläkkeelle jäävien odotuksia seurakunnalta ja kehittää toimintojaan odotusten mukaisesti. Ikääntymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia halutaan myös selvittää. Suurin osa lähellä eläkeikää olevista henkilöistä on toimintakykyisiä ja heillä saattaa olla mahdollisuudet osallistua seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Rekolan seurakunta ei tarjoa tällä hetkellä mitään erityistoimintaa lähiaikoina eläkkeelle jääville rekolalaisille. Toki osa ikääntyvistä rekolalaisista on mukana erilaisissa kaikille avoimissa toiminnoissa. Kartoituksen tulosten perusteella aloitetaan uutta toimintaa ikääntyville mahdollisuuksien mukaan. Rekolan seurakunnan diakoniatiimi päätti antaa jollekin diakoniaopiskelijalle mahdollisuuden tehdä opinnäytetyönään kyselyn lähiaikoina eläkkeelle jäävien rekolalaisten odotuksista ja toiveista seurakuntaa kohtaan sekä kartoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua vapaaehtoistoimintaan. Päätin vastata haasteeseen tekemällä opinnäytetyön Rekolan seurakuntaan. Syksyllä 2006 olin työharjoittelussa opintoihini kuuluvan Osallisuus ja sosiaalinen tuki-jakson Rekolassa, jolloin yhtenä tehtävänä aloitin kyselylomakkeitten suunnittelun. Vaikka lähiaikoina eläkkeelle jäävät eivät vielä ole välttämättä vanhuksia, on syytä selvittää aluksi vanhuspolitiikkaa valtakunnan ja kuntien tasolla. Lisäksi tutkimus tehdään kirkolle, joten esittelen sekä kirkon vanhustyön strategiaa että Vantaan seurakuntien strategiaa vanhustyön näkökulmasta. Seuraavaksi määrittelen ikääntyvät ja heidän elämäntyylinsä, vapaaehtoistyön sekä diakonian käsitteet. Sen jälkeen kuvaan, kuinka olen kerännyt ja analysoinut aineistot. Lopuksi esittelen kyselyn tulokset ja vedän niistä johtopäätöksiä.

6 8 2 VALTION, KUNTIEN JA KIRKON VANHUSPOLITIIKKAA Viitekehykseksi tutkin useista eri lähteistä vanhuspolitiikkaa valtakunnan tasolla, toimenpidesuosituksia kunnille sekä vanhuspolitiikkaa Vantaalla. Lisäksi kävin läpi kirkon vanhustyön strategiaa sekä Vantaan seurakuntien strategiaa vanhustyön näkökulmasta. 2.1 Vanhuspolitiikka valtakunnan tasolla Eläkepolitiikan kestävyyden perustana ja tavoitteina ovat talouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyyteen ja nykyistä pidempi jaksaminen työelämässä. Ikääntyvän väestön lukumäärän kasvuun valmistaudutaan eri hallinnonalojen toimin. (Hallituksen strategia-asiakirja 2005, 74.) Konkreettiset poliittiset päätökset antavat kunnan viranomaisjohdolle tukea toimintojen toteuttamiseen. Kun ikääntyvät ja heidän omaisensa tietävät oikeutensa ja kunnan voimavarat, he voivat osallistua keskusteluun palvelutasosta ja palvelujen tärkeydestä sekä valvoa oikeuksiensa toteutumista. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001, 20.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille kerrotaan, että ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisemman pitkään. Vuonna 2004 on käynnistetty ikäihmisten liikunnan edistämiseksi ohjelma, jonka tavoitteena on kotona asuvien vanhusten toimintakyvyn parantaminen. (Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite-toimintaohjelma , ) Esteettömyyttä halutaan edistää, jotta yhteiskunnan toimintojen ja palvelujen esteettömyys edistäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vähentää syrjäytymistä ja vahvistaa ongelmia ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Esteettömyys ja saavutettavuus helpottavat kaikkien ihmisten toimintaa, mutta erityisen suuri merkitys niillä on iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden toimintaedellytysten turvaamisessa. (Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite-toimintaohjelma , 27.)

7 9 Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus kertoo pitkälti samoista tavoitteista kuin Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma , mutta se tarkentaa vielä erityisesti, että tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta, itsenäistä suoriutumista ja että näiden palvelutavoitteiden saavuttamiseksi osoitetaan riittävät voimavarat. Palveluiden tulee olla eettisiä, asiakaslähtöisiä ja niiden tulee toimia yhteistyössä omaisten, läheisten ja eri palvelujentuottajien kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001:4, 11.) Hyvinvointi 2015-ohjelma on osa valtioneuvoston asettamaa sosiaalialan kehittämishanketta. Aktiiviseen ikääntymiseen ja vanhuuden turvaan esitetään lukuisia tavoitteita kotihoidon parantamiseksi ja ennen kaikkea vanhusten hoivan eettisen perustan vahvistamiseksi. Ohjelma esittää muun muassa, että palveluasumisen ja pitkäaikaisen ylläpitohoidon yksiköt tulee nähdä niissä asuvien ihmisten koteina, joissa hoivan ja hoidon sisältö ei muodostu pelkästään fyysisistä tarpeista, vaan myös asukkaiden henkisistä perustarpeista. Kenenkään kotina ei tulisi olla laitos tulevaisuuden Suomessa. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 524/2006.) Hyvinvointi 2015-ohjelmassa todetaan, että väestön ikääntyminen tulee merkitsemään palveluntarpeen voimakasta kasvua ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kapenemista työvoiman vähetessä, jolloin julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana ei myöskään tule olemaan itsestäänselvyys. Markkinoiden dynamiikka on kiihtynyt taloudellisen kansainvälistymisen ja teknologian kehityksen myötä. Työmarkkinoiden muutos on heijastunut kasvavina vaikeuksia perheen ja työ-elämän yhteensovittamiseen. (Sosiaalija terveysministeriön tiedote 524/2006.) Työelämän vetovoimaa tulee lisätä ja suomalaisten työuraa on pidennettävä molemmista päistä, niin aloittamisen kuin työssä pysymisen osalta. Sosiaaliturvaa on kehitettävä siten, että se mahdollistaa toimeentulon jatkuvuuden ja elämän suunniteltavuuden epävakailla työmarkkinoilla. Yhteiskunnan on turvattava riittävä ja monipuolinen hoiva sekä toimeentulo kaikissa elämänvaiheissa. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 524/2006.)

8 Toimenpidesuosituksia kunnille Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukaan kuntien tulee varmistaa riittävät voimavarat kotona selviytymistä tukeviin palveluihin siten, että valtakunnallinen kotipalvelun kattavuutta koskeva tavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2007 mennessä. Kuntien täytyy edistää myös yhdessä järjestöjen kanssa ikäihmisten harrastustoimintaa ja toimintakykyä ylläpitävää liikuntaharjoittelua. (Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite-toimintaohjelma , 22.) Tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti kuntien tulee edistää sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen ja järjestöjen yhteistyötä esteettömyyden edistämiseksi kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja korjausneuvonnassa. Tavoitteena on ottaa esteettömyys aina huomioon rakennettaessa uutta tai korjattaessa vanhaa. Kuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota erityisryhmien liikkumismahdollisuuksien toteutumiseen ja edistää eri toimielinten yhteistyötä erilliskuljetusten kehittämiseksi avoimen joukkoliikenteen suuntaan (Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite-toimintaohjelma , 29.) 2.3 Vanhuspolitiikkaa Vantaalla Vantaan vanhusten palvelustrategian mukaan Vantaan kaupunki pyrkii määrätietoisesti kaupungin strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen. Vanhustenhuollon nykytila ja kehittymissuunnitelma vuosille on toimenpide- ja kehittämissuunnitelma, jossa kehittämisen päämärinä mainitaan palvelurakenteen tasapaino, laadunhallinta ja tasaarvo sekä kestävä kehitys. (Vantaan vanhusten palvelustrategia, 5.) Vanhustenhuollon missiona on varmistaa vantaalaisille heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen turvallinen vanhuus tukemalla heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan yhteiskunnan toimintaan. Toimialan arvoina kerrotaan olevan tuloksellisuus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja luovuus. (Vantaan vanhusten palvelustrategia, 5.)

9 11 Vantaan vanhusten palvelustrategiassa on otettu huomioon vanhusten määrän nopea kasvu, joka johtaa useimpien sairauksien hoidon tarpeen lisääntymiseen. Terveydentila tautiryhmittäin Uudellamaalla vuosina selvityksessä tarkastellaan palvelutarve-ennustetta esimerkiksi vanhustenhoidossa. Strategiassa tiedostetaan muutoksia tulevan myös palvelutarpeiden muuttumisessa, väestön vaatimustason nousussa, henkilökunnan saatavuudessa, teknologian lisääntymisessä, vanhusten mielenterveysongelmissa ja alkoholin käytön kasvussa. Voimavarana sen sijaan nähdään terveet ikääntyneet. (Vantaan vanhusten palvelustrategia, 9-10.) Osallisuuden tukemisen tavoitteena on palvelujärjestelmän, yhdyskuntasuunnittelun ja muiden toimialojen sekä järjestöjen kesken sovittu tehtävänjako niin, että vanhus pystyy elämään tasavertaisena kuntalaisena huolimatta ikääntymiseen liittyvistä toiminnan rajoituksista. Vanhuksille järjestetään kohtaamispaikkoja ja vanhus- ja vammaisneuvostot lisäävät osaltaan vanhusten ja heitä edustavien järjestöjen ja viranomaisten yhteistoimintaa ja tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnassa. Järjestöjen toimintaa tuetaan myöntämällä avustuksia ja tällä toiminnan tukemisella pyritään vahvistamaan osallisuutta, omatoimisuutta ja yhteisvastuun tukemista ja edistämistä. (Vantaan vanhusten palvelustrategia, 7.) Vantaalla on päätetty kunnan tuottamista palveluista ja ostopalveluista. Vantaa ostaa palveluja vain sellaisilta kumppaneilta, jotka hyväksyvät ja noudattavat toiminnassaan Vantaan kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita. Kotihoidon antamisen kriteerit määritellään ja luodaan katkeamaton hoidon ja palvelun ketju erityis- ja perustason välille. (Vantaan vanhusten palvelustrategia, 8.) Esteettömyys ja muunneltavuus on otettu huomioon uusien asuinympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa ja ikääntyvän väestön tarpeet otetaan muutenkin huomioon. Lähipalvelujen saatavuuteen pyritään vaikuttamaan. Hissityöryhmän ehdotukset toteutetaan ja ympäristön esteet kartoitetaan teknisen toimen kanssa. (Vantaan vanhusten palvelustrategia, 8.)

10 12 Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö on perustettu tukemaan vapaaehtoistoiminnan kehittämistä, tiedottamaan vapaaehtoistoiminnasta ja kehittämään vapaaehtoistoimintaan liittyviä avustusmenetelmiä (Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö-esite). 2.4 Kirkon vanhustyön strategia Kirkon vanhustyön strategian mukaan väestön ikääntyminen on todellisuutta koko maailmassa. Suomessa on laadittu tulevaisuuden selonteko, jossa kartoitetaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia. Myös seurakunnat kohtaavat työssään vanhenemisen toiminnalleen tuomat haasteet ja ovat uuden tilanteen edessä. Diakoniatyöntekijöitä on pyydetty yhteistyökumppaneiksi työstämään kuntien vanhuspoliittisia strategioita. Kuntaliiton mukaan 80 prosentilla kunnista on oma vanhuspoliittinen strategia ja tavoitteena on hyvä yhteistyö kaikkien toimintatahojen kanssa. Yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa taloudellisesti ja laadullisesti hyviä vanhuspalveluja. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 3.) Kirkon vanhustyön strategian tehtävänä on luoda perusteet, suuntaviivat ja tavoitteet kirkon vanhustyölle vuoteen Varsinaisen seurakuntatyön ja diakonisen vanhustyön työnjakoa on tarkoitus selkeyttää. Monet eläkkeellä olevat seurakuntalaiset haluavat olla mukana seurakuntatyössä mieluummin aktiivisina toimijoina kuin vanhustyön kohteena. Diakonian tehtävänä on kohdistaa vanhustyö heihin, joita ei muutoin auteta. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 3.) Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas Jumalan edessä. Kirkon tehtävä on tukea myönteistä suhtautumista vanhuuteen ja herättää lähimmäisvastuu kaikissa ikäryhmissä. Vanhusväestö on potentiaalinen vapaaehtoistyön voimavara. Ihmisten eliniän piteneminen voidaan nähdä mahdollisuutena. Vanhukset voivat toimia monenlaisissa tehtävissä ja ottaa vastuullisia tehtäviä vapaaehtoistoiminnassa. Vertaistuen toimintamuodot ovat uusia mahdollisuuksia vanhustyössä. Vaikka yhteiskunnassa yksilöllisyys korostuu, kirkon vapaaehtoistyö on ollut viime aikoina kasvussa. Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea tulee uudistaa ja kehittää vanhustyön laajentamiseksi. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 5-6.)

11 13 Kirkon vanhustyön strategiassa ei käytetä vanhuuden korvaavia ilmaisuja kuten seniori, ikääntyvä tai ikäihminen, koska vanhuus ei ole ikäjaksona homogeeninen ja se koskee eri-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat erilaisia. Vanhuus on kokemuksellinen asia ja siihen voi liittyä toimintakyvyn heikkenemistä ja avun tarpeen lisääntymistä. Kirkon toiminnan kehittämishaaste on vanhusten voimavarojen ja toimintamahdollisuuksien lisääminen. Vanhukset ovat osaavia ja inhimillisiä sekä heillä on paljon sosiaalista pääomaa. Vanhuksilla on paljon annettavaa kirkolle ja yhteiskunnalle eivätkä he ole työnkohteita. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 7.) Vanhusten hyvinvoinnin riskitekijöinä ovat masennus, alakulo ja yksinäisyys. Vanhusten itsemurhien lisääntymistä voidaan pitää erityisen huolestuttavana. Muistihäiriöt ja dementia ovat myös kasvussa. Terveydellisenä riskitekijänä on vanhusten päihdeongelmien tasainen kasvu. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 8.) Merkittävä tulevaisuuden kysymys tulee olemaan, kuinka kunnat pystyvät järjestämään riittävästi hoivapalveluja ikääntyvälle väestölle. Mikä tulee olemaan yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen rooli palvelujen tuottajina? (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 8.) 2.5 Vantaan seurakuntien strategiaa Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle lisää eläkeikäisille suunnattujen tapahtumien, toimitusten ja muiden palvelujen kysyntää (Vantaan seurakuntien strategia , 6). Lähiaikoina eläkkeelle jäävien toimintakyky on vielä kunnossa ja he voisivat halutessaan löytää mielekästä tekemistä seurakunnan toiminnoista. Seurakunta tarvitsee vapaaehtoisten työntekijöiden työpanosta moniin eri toimintoihin. Toisaalta vapaaehtoisten oma elämänlaatu ja elämän merkityksellisyys säilyy, kun on jotain tekemistä. Vaikka vapaaehtoistyöstä ei hyödy taloudellisesti, se antaa henkisiä voimavaroja ja hyvää mieltä. Seurakuntalaisia rohkaistaan vapaaehtoistoimintaan palkattujen työntekijöiden rinnalle. (Vantaan seurakuntien strategia , 12.)

12 14 Seurakunnan tulee välittää viesti aidosta kohtaamisesta. Hengellisen tuen lähtökohtana voidaan pitää seurakunnan huolenpitoa. Huolenpito on lähimmäisyyttä, jonka perusteet löytyvät Raamatusta. Huolenpidolla tarjotaan inhimillistä lämpöä ja ymmärtämystä, joka tarkoittaa lähimmäisen näkemistä siinä arvossa, joka hänellä on. Seurakunta voi parhaimmillaan välittää emotionaalista turvallisuutta, kielellistä ja sosiaalista vahvistamista, hyväksymistä ja tarkoituksen löytämistä. (Valve 2004, 6-7.) 3 IKÄÄNTYVIEN ELÄMÄNTYYLI Keitä nämä tutkimusryhmään kuuluvat vuotiaat ihmiset ovat? He eivät ole vielä vanhuksia, mutta eivät enää nuoriakaan. Heitä kutsutaan monilla erilaisilla ikääntymiseen liittyvillä sanoilla, vaikka he voivat olla aktiivisia kansalaisia. Paras sana kuvaamaan tämän ikäisiä on ikääntyvä. Heidän elämäntyylinsä määrittely on syytä tehdä, jotta lukija pääsee käsitykseen tutkimusryhmään kuuluvista ihmisistä. Lisäksi määrittelen mitä tarkoittaa vapaaehtoistyö ja -toiminta erityisesti kirkossa. On myös syytä määrittää diakonia ja sen yhteys kirkossa tehtävään vapaaehtoistoimintaan. 3.1 Ikääntyvät ja heidän elämäntyylinsä Käsite kolmas ikä tarkoittaa työiän ja varsinaisen vanhuuden välissä olevaa ikävaihetta. Tähän ajatukseen liittyy elämänkulun jäsentäminen kolmeen ikävaiheeseen: lapsuus ja nuoruus, aikuisuus sekä keski-ikä ja vanhuus. Kolmas ikä alkaa, kun työelämä on takana. Onko kolmas ikä-käsitteellä piilosisältö? Tarkoittaako se, että vanhuus on valintatalo, josta valitaan vapaa-ajanviettomuodot muodin ja mielihalujen mukaan? Paetaanko tämän käsitteen kautta vanhuutta ja pakotetaan kaikki puuhakkaiksi? (Karisto 2002, 138.)

13 15 Väestön ikääntyminen saatetaan nähdä ongelmana, joka kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupaineita, virittää eläkepommeja tai kaventaa taloudellista tehokkuutta. Tätä ongelmaa lähestytään talouden näkökulmasta uhkana, ikääntymistä ei juuri koskaan nähdä mahdollisuutena. Väestön ikääntymiseen tulisi suhtautua mielenkiinnolla ja pitää pitkäikäistymistä yhteiskunnallisena saavutuksena. (Karisto & Konttinen 2004, 11.) Ikääntyvät ihmiset ovat valintoja ja omaa elämäntyyliään tekeviä subjekteja, he eivät ole kaikki samanlaisia vaan he voivat muuttua entistäkin erilaisemmiksi (Karisto & Konttinen 2004, 27). Eläkevuosiin kohdistuu monenlaisia odotuksia ja ajatuksia omistautumisesta mieluisalle harrastukselle tai läheisille ihmisille. Tekemistä riittää, jos vain pysyy kunnossa ja terveenä. Eläkeläiselämä nähdään vapaa-ajan lisääntymisenä ja se tarjoaa enemmän elämänsisältöä kuin työ. (Karisto & Konttinen 2004, 155.) Ikääntyessä annetaan aikaisempaa suurempi paino henkisille elämänarvoille aineellisten asioiden kustannuksella. Silloin voidaan vapautua turhista sosiaalisista paineista, epämiellyttävistä sosiaalisista siteistä tai pakotetuista sovinnaissäännöistä. Iäkkäät ovat sisältä ohjautuneita, tekevät oman pään ja omantunnon mukaisesti. Iän myötä halutaan omistaa aikaa ja energiaa sille, mikä tuntuu itsestä tärkeältä ja kiinnostavalta. Terveyden ylläpitäminen mahdollistaa sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan vieton. (Karisto & Konttinen 2004, ) Ikääntyneiden aktiivisuus on lisääntynyt. Yhä useampi ikääntynyt tekee arkipäivän askareita. Erityisesti puutarha- tai piha-askareita sekä kodin kunnostustöitä tehdään aikaisempaa enemmän. Lisäksi sosiaaliset kontaktit ystäviin ja perheenjäseniin ovat lisääntyneet merkittävästi. Ikääntyneiden ajankäyttö näyttää painottuvan entistä enemmän kotiin ja läheisiin. Kodin ulkopuolelle, esimerkiksi kahviloihin ja ravintoloihin lähdetään viihtymään aikaisempaa useammin. Omasta fyysisestä kunnosta huolehditaan entistä enemmän. Yhä harvempi on mukana järjestötoiminnassa, poliittisessa toiminnassa, kirkollisissa tilaisuuksissa tai vapaaehtoistyössä. Ikääntyvien elämäntyyli näyttää olevan muuttumassa. (STM vanhusbarometri.)

14 16 Kuitenkin suomalaisista yli 60-vuotiaista vielä yli puolet (54 %) osallistuu jonkin etujärjestön toimintaan, vapaaehtoistyötä tekevän järjestön tai seurakunnan toimintaan. Tässä etujärjestöiksi katsotaan eläkeläisjärjestöt, potilas- ja asiakasjärjestöt, poliittiset järjestöt, ammatilliset järjestöt ja veteraanijärjestöt. Kaksi viidestä (43 %) on aktiivisesti mukana ainakin yhden etujärjestön toiminnassa. Kolmannes (30 %) on mukana seurakunnan tai vapaaehtoisjärjestön toiminnassa. Yleensä ollaan mukana yhdessä tai kahdessa eri yhteiskunnallisessa aktiviteetissa. (STM vanhusbarometri.) Ikääntyvät ihmiset osallistuvat eniten eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Eläkeläisten omassa etujärjestössä on mukana runsas neljännes ikäihmisistä. Toiseksi eniten osallistutaan seurakunnan toimintaan, jossa on mukana noin neljännes ikääntyneistä. Joka kuudes ikäihminen on mukana myös veteraanijärjestöjen ja vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen toiminnassa. (STM vanhusbarometri.) Osallistumisessa seurakunnan ja järjestöjen toimintaan on havaittavissa eroja sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Miehet osallistuvat naisia enemmän etujärjestöjen toimintaan, naiset puolestaan ovat enemmän mukana seurakunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen toiminnassa. Keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneet osallistuvat perusasteen koulutuksen saaneita enemmän etujärjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. (STM vanhusbarometri.) Yli 60-vuotiaat suomalaiset pitävät ikääntyvien aktiivisuutta omaa ikäryhmäänsä koskevissa asioissa riittämättömänä. Valtaosa toivoo, että iäkkäät ihmiset puolustaisivat aktiivisemmin omia oikeuksiaan. Iäkkäitä tulisi olla enemmän mukana valtakunnallisessa politiikassa ja kunnallispolitiikassa päättämässä heitä itseään koskevista asioista, sillä vain kolmasosa 61-vuotta täyttäneistä pitää ikääntyneiden osallistumista valtakunnalliseen ja kunnalliseen politiikkaan riittävänä. Sen sijaan puolet katsoo, että ikääntyneitä on riittävästi mukana vapaaehtoistyössä. Vuonna 1994 ikääntyneiden arviot ikäistensä aktiivisesta osallistumisesta olivat myönteisemmät: ikääntyneiden aktiivisuutta pidettiin nykyistä suurempana. (STM vanhusbarometri.)

15 17 Tutkimukseen osallistuneista yli 60-vuotiaista joka kuudes (16 %) hoitaa tai auttaa säännöllisesti yhtä tai useampaa henkilöä, joka on pitkäaikaissairas, vammainen tai iäkäs. Apua antavat erityisesti alle 75-vuotiaat. Naiset ovat miehiä avuliaampia: naisista 18 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia antaa apua tai hoitaa läheistään. Vain yksi kymmenestä läheistään auttavasta ikäihmisestä saa omaishoidon tukea hoitotyöhönsä. Kaikista ikääntyneistä viisi prosenttia hoitaa tai auttaa säännöllisesti ystäväänsä. Neljä prosenttia on apuna muulle sukulaiselle ja puolisolle. Pieni osa (3 %) antaa apua myös omalle tai puolison vanhemmalle. (STM vanhusbarometri.) Ikääntyvien antama apu on moninaista. Tutkimukseen osallistuneista yli 60-vuotiaista puolet auttaa ainakin joskus lapsiaan taloudellisesti. Toiseksi yleisin auttamismuoto on pienten lasten hoito, jota tekee ainakin joskus kaksi viidestä ikäihmisestä. Peräti viidesosa hoitaa lastensa tai lapsenlastensa lapsia kuukausittain. Kolmannes on mukana kodin taloustöissä tai käsitöissä sekä korjaus-, rakennus- tai pihatöissä. Käsitys ikäihmisistä passiivikansalaisina ei saa tukea tästä tuloksesta. (STM vanhusbarometri.) 3.2 Vapaaehtoistyö Tutkin vapaaehtoistyön merkitystä vastaajille ja kuinka kiinnostuneita he ovat osallistumaan seurakunnassa tehtävään vapaaehtoistyöhön. Määrittelen vapaaehtoistyön käsitettä useiden eri lähteiden pohjalta ja vielä vapaaehtoistyön erilaisia toimintamuotoja. Vapaaehtoistyön määritelmä: Vapaaehtoistyö on osallistumista vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan, joka tähtää henkisen ahdingon lievittämiseen tai elinoloihin liittyvän puutteen korjaamiseen. Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudellisena yritystoimintana, palkkatyönä eikä erityisenä harjoitteluna, vaan tehtävään valmennusta saaneen auttajan motiivi pohjautuu ajatukseen, että hän voi olla avuksi ja oppii jotain tärkeää. Myös tällaiseen toimintaan liittyvät tukitehtävät kuuluvat vapaaehtoistyön piiriin. (Eskola & Kurki 2001, 10.)

16 18 Vapaaehtoistyön käsite painottaa yksilön toimintaa ja yksilö tekee oman vapaan tahdon ratkaisun toiminnastaan. Kuitenkin yksilötoiminta tapahtuu organisoituna. Kolmannella sektorilla on oma-aputoiminnallisia tukimuotoja esimerkiksi työttömien tai vammaisten omia yhdistyksiä, jotka sisältävät vapaaehtoistoimintaa ja -työtä. Vapaaehtoistyöntekijä ei saa palkkaa työstään, mutta palkattu työntekijä voi organisoida vapaaehtoistyötä. (Koskiaho 2001, ) Kun vapaaehtoistoimintaa pyritään määrittelemään uudelleen, siinä nousevat tärkeiksi vertaistuki, osallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen. Tämän näkemyksen mukaan vapaaehtoistoiminta ei ole ainoastaan tuen ja palvelujen tarjoamista vaan se on muutosvoima yhteiskunnassa. (Harju 2001, 7.) Vapaaehtoistyön tekeminen voi opettaa ammatillisesti monenlaisia taitoja, kuten sosiaalisia taitoja, erilaisuuden kuuntelua, erojen hyväksymistä ja toimintaa erilaisten ihmisten yhteydessä. Vapaaehtoistyöntekijällä on mahdollisuus tutustua ihmisiin ja solmia luottamuksellisia suhteita, jopa ystävyyssuhteita. Vapaaehtoistyön tekeminen vaatii empatiaa ja ihmisten kunnioitusta. (Ropo & Eriksson 2001, 51.) Moen, Dempster-McCain ja Williams (1989) sekä House, Landis ja Umberson (1988) ovat tehneet laajoja seurantatutkimuksia, joiden tuloksista näkyy vapaaehtoisen auttamisen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Vapaaehtoistyöntekijöitä seurattiin jopa 40 vuoden ajan. Vapaaehtoistyön tekeminen oli yhteydessä keskimääräistä vähäisempään sairastavuuteen ja pitempään elinikään. (Ojanen 2001, 104.) Vapaaehtoistyössä korostuu omaehtoisuus, jolloin jokainen valitsee mieluisan tehtävän eikä ketään pakoteta ja jokainen voi lopettaa, milloin haluaa. Ihmisten motiivit auttamiseen ovat moninaiset, eikä täydellisyys ole mahdollista. Auttaja saa itse enemmän, jos hän ei odota palkkiota, tunnustusta tai tuloksia vapaaehtoistyöstään. Vapaaehtoistyö perustuu yleensä siihen, että toisten auttaminen on sekä etuoikeus että velvollisuus. Vapaaehtoinen auttaminen on ihmiselle luontaista toimintaa ja se edistää hänen hyvinvointiaan. (Ojanen 2001, ) Vapaaehtoistoiminnassa yksi tulevaisuuden keskeinen teema on ikäihmisten ja kolmannen iän edustajien rooli (Nylund & Yeung 2005, 20).

17 19 Vapaaehtoistyöhön, kuten muihinkin tehtäviin ja elämänvaiheisiin, liittyy Jumalan käsky rakastaa lähimmäistämme. Kaikissa tehtävissä palvelemme lähimmäistämme ja vapaaehtoistyö voi olla Jumalan antama kutsumusvirka. Kirkon vapaaehtoistyö tarkoittaa, että seurakuntalaiset tekevät työtä oman seurakuntansa rakentamiseksi. Kirkon työntekijöiden päämääränä on ohjaus, suunnittelu- ja yhteistyö eri ryhmien kanssa. (Lemberg 2006, ) Seurakuntien vapaaehtoistoiminnoissa tuetaan seurakuntalaisten omaa auttamishalua ja työskennellään yhteisön jäsenten hyväksi (Kurki 2001, 66). Kuitenkin on tärkeää pitää mielessä, että vapaaehtoistoiminta ei saa korvata ammattilaisten työtä vaan vapaaehtoistoiminnan on toimittava ammattilaisten rinnalla (Kurki 2001, 77). Vapaaehtoistehtävät seurakunnissa ovat hyvinkin erilaisia muodoltaan, määrältään ja nimikkeiltään. Erilaiset vapaaehtoisten tehtävät on yleisesti organisoitu diakoniatyön kautta. Ystävä- ja lähimmäispalvelu ovat perinteisiä diakoniatyön osa-alueita. Vapaaehtoiset voivat käydä tapaamassa eri-ikäisiä yksinäisiä ihmisiä heidän kodeissaan, sairaaloissa, vankiloissa tai kaduilla. Joillakin paikkakunnilla on järjestetty seurakuntien ylläpitämiä vapaaehtoiskeskuksia, jotka tarjoavat harraste-, tapaamis-, koulutustiloja. Seurakunnilla on myös ruoka- ja vaateapua, jonka järjestelyistä vastaavat vapaaehtoistyöntekijät. Vapaaehtoisten joukossa on monia eri alojen ammattilaisia, jotka tarjoavat omaa osaamistaan esimerkiksi vanhuksille remontti-, piha- ja puutarhatöihin. Hyvin paljon vapaaehtoisia on mukana kerho- tai leiritoiminnassa joko vetäjinä tai avustajina ja myös opettajina. Keräykset ja tempaukset eivät onnistu ilman vapaaehtoisten työpanosta. Esimerkiksi Yhteisvastuu-keräykseen osallistuu vuosittain liki vapaaehtoista. (Pasma 2006, ) 3.3 Diakonian ja vapaaehtoistyön yhteys Kirkkojärjestyksessä määritellään seurakuntalaisten osallistumisesta diakoniaan seuraavasti: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (KJ luku 4,3.) Lisäksi kirkkojärjestyksen mukaan jokaisessa seurakunnassa tulee olla vähintään yksi diakonian viranhaltija (KJ luku 6,9 ).

18 20 Edellä mainittujen kirkkojärjestyksen kohtien mukaan kaikkien seurakuntalaisten tulee harjoittaa diakoniaa, mutta jokaisessa seurakunnassa on oltava lisäksi viranhaltija, joka tekee diakoniatyötä ja saa siitä myös palkkaa. Diakoniatyöntekijän työtä säätelevät monet erilaiset sopimukset, lait ja säädökset. Monissa seurakunnissa on jo vuosikymmenien ajan tehty vapaaehtoista diakoniatyötä esimerkiksi ihmiset ovat ommelleet, neuloneet tai leiponeet diakonia- ja lähetystyön hyväksi. Myös lähimmäispalvelu ja leiritoiminnat ovat perinteisesti kuuluneet diakoniatyöhön. Nykyisin tällaista vapaaehtoistyötä on alettu arvostamaan uudella tavalla ja vapaaehtoistyöntekijöille järjestetään koulutusta. (Lemberg 2006, 14.) Seurakunnan työntekijöillä on parhaat kontaktit seurakuntalaisiin ja he voivat olla kuten apostolit aikanaan kutsumassa ihmisiä Jumalan valtakunnan työhön, vapaaehtoistoimintaan. Paavalin mukaan seurakunnan työntekijät ovat sitä varten, että he varustavat seurakuntalaiset palveluksen työhön. Joten työntekijöitten työnkuvan tulee muuttua työntekijästä seurakuntalaisten kouluttajaksi, innostajaksi, rohkaisijaksi ja tukijaksi. (Honkanen 2006, 77.) Rekolan seurakunnassa diakonit järjestävät vapaaehtoistyöntekijöille koulutuksia ja virkistystapahtumia sekä pyrkivät kulkemaan vapaaehtoisten rinnalla. 4 AINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYSOINTI Rekolan seurakunnassa toimiva diakoniatiimi vastaa johtokunnan kanssa diakoniatyöstä ja sen kehittämisestä seurakunnan alueella. Diakoniatiimiin kuuluu kolme diakoniatyöntekijää, diakoniapappi sekä aikuis- ja lähetystyön sihteeri. Rekolan seurakunnan diakoniatyön Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan seniorityötä jatketaan kyselyn tulosten mukaan. Iäkkäiden määrän lisääntymisen takia vapaaehtoistyön kehittäminen korostuu entisestään.

19 21 Keskustelin diakoniatiimin kanssa, minkä ikäisille kysely halutaan kohdentaa ja lisäksi, kuinka monelle henkilölle on taloudelliset mahdollisuudet lähettää kyselyt palautuskuorineen. Tässä vaiheessa kohderyhmä täsmentyi lähiaikoina eläkkeelle jääviksi tai jo vähän aikaa eläkkeellä olleiksi ihmisiksi. Sain kirkkoherran virastosta yhteenlasketun tiedon kuinka monta 63-, 64- ja 65-vuotiasta henkilötietorekisterissä tulee olemaan vuonna Yhteenlaskettu lukumäärä oli 391 henkilöä, joka oli liian suuri kyselyn lähettämiseen kustannusten takia vuotta täyttäviä Rekolan seurakuntaan kuuluvia oli yhteensä 247, joille kaikille päätettiin lähettää kyselylomakkeet vastauskuorineen. Keskustelin tiimiläisten kanssa mahdollisuudesta lähettää kysely kaikille vuotiaille rekolalaisille diakonisen ajattelun mukaisesti, ettei katsota kuuluuko ihminen kirkkoon vai ei. Kuitenkin osoitetietojen saamiseksi olisi tarvittu erillinen lupa ja diakoniatiimiläisten mielestä kirkkoon kuulumattomat ihmiset saattaisivat närkästyä saadessaan kyselylomakkeet kirkolta. Lisäksi, jos ajatellaan tutkimuskysymyksiä, niillä halutaan selvittää erityisesti seurakuntaan kuuluvien odotuksia. Selvitän, millaisiin seurakunnan toimintoihin vuotiaat Rekolan seurakuntalaiset tällä hetkellä osallistuvat ja, millaisia toimintoja he toivovat ja odottavat seurakunnalta. Lisäksi kartoitan heidän mahdollisuuksiaan tai halukkuuttaan osallistua seurakunnassa tehtävään vapaaehtoistyöhön. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä vuotiaat Rekolan seurakuntalaiset toivovat ja odottavat seurakunnalta? 2. Ovatko he kiinnostuneita osallistumaan seurakunnan vapaaehtoistyöhön? 4.1 Kyselylomakkeen työstäminen Syksyn 2006 ensimmäinen opinnäytetyön infotilaisuus oli ollut jo ennen kuin sain tietää mahdollisuudesta aloittaa opinnäytetyön tekeminen. Pääsin kuitenkin opinnäytetyönohjaajan opastuksella mukaan opinnäytetyöprosessiin.

20 22 Keskustelin ohjaajan kanssa opinnäytetyöni aiheesta, tutkimuskysymyksistä ja sen toteutuksesta. Hän kertoi Tiina Heiskasen opinnäytetyön olevan lähellä omaani. Luin Heiskasen kyselytutkimuksen Hyvinkään seurakunnassa vuonna Tutkimuksessaan Heiskanen selvitti hyvinkääläisten odotuksia seurakunnalta ja se toimii taustatietona Hyvinkään seurakunnan eläkeläis- ja vanhustyön strategian tekemisessä. Etsin teoriatietoja ikääntyvistä ihmisistä eri lähteistä. Kävin läpi lakeja ja suosituksia, jotka koskevat heitä. Lisäksi tutkin Vantaan kaupungin, kirkon vanhustyön ja Vantaan seurakuntien strategioita. Kirjoitin lähteistä pohjatietoja opinnäytetyön suunnitelmaa varten ja siirsin ne myös opinnäytetyöhöni. Työharjoittelussa esittelin Heiskasen kyselytutkimuksen diakoniatiimiläisille. Pohdimme kysymysten suurta lukumäärää ja tarpeellisuutta tämän tutkimuksen kohdalla. Sillä jos lomake on liian pitkä, vastaajat jättävät kokonaan vastaamatta tai vastaavat huolimattomasti (Valli 2001, 100). Lisäksi täytyy ottaa huomioon paikkakuntakohtaiset asiat ja tutkimuskysymykset, joihin etsitään vastauksia. Tein alustavat kysymyslomakkeet, jotka kopioin ja jaoin diakoniatiimiläisille. Sovimme, että jokainen miettii itsekseen kysymyksiä ja niiden sopivuutta tutkimuskäyttöön ennen seuraavaa tapaamista ja antaa palautetta ehdotelmasta. Sain pari palautetta, joiden mukaan muokkasin kysymyksiä. Päätin testata kyselylomakkeet ennen käyttöönottoa, jotta väärinymmärrysten mahdollisuus pienenee. Pyysin testiasiakkaiksi viittä vanhempaa seurakunnan työntekijää ja viittä vapaaehtoistyöntekijää Rekolan seurakunnasta. Testiasiakkaat eivät olleet täysin saman ikäisiä tutkittavan ryhmän kanssa, mutta he olivat lähellä samaa ikää. Esittelin ensimmäisen tutkimussuunnitelmani joulukuussa 2006 ja sain seminaarissa lisää ohjeita kysymysten tekemiseen. Kysymykset täytyy tehdä huolellisesti ja rakentaa ne tavoitteiden mukaisesti, koska ne luovat perustan tutkimuksen onnistumiselle. Kysymysten tulee olla yksiselitteisiä, jotta tulokset eivät vääristy. (Valli 2001, 100.)

21 23 Kariston ja Konttisen tutkimuksesta ikääntyvien elämäntyyleistä sain muutamia ideoita kysymyslomakkeiden tekemiseen. Kysymysten muokkaaminen lopulliseen muotoon oli muutaman kuukauden mittainen prosessi ja kysymyksiä käytiin läpi seminaareissa sekä ihan viimeiseen muotoon ohjaajan opastuksella maaliskuun loppupuolella Lopullisiin kysymyslomakkeisiin tuli yhdeksän monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Kyselylomakkeella saadaan vastauksia moniin kysymyksiin, koska lomakkeessa on valmiit vastausvaihtoehdot. Saatekirje ja kysymyslomakkeet ovat liitteenä 1. Koska jokainen vastaaja saa samat kysymykset, luotettavuus paranee eikä tutkija voi vaikuttaa läsnäolollaan vastauksiin (Valli 2001, 100). Kyselylomaketutkimus tehtiin Rekolan seurakuntaan kuuluville vuotta täyttäville, joita oli maaliskuun loppupuolella 2007 yhteensä 280. Koska lomake lähetettiin kaikille edellä mainittuun ryhmään kuuluville, kyseessä on kokonaistutkimus (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2005, 168). Kyselylomaketutkimuksen etuna on vaivaton aineiston saanti ja nopeus. Kyselyn heikkous on, että vastausprosentti jää usein postikyselyissä alhaiseksi. Suurelle yleisölle lähetetystä kyselystä voi parhaimmillaan odottaa saavansa vastauksia % lähetetyistä lomakkeista. Usein joudutaan muistuttamaan vastaamatta jääneitä. (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2005, 185). Esittelin tutkimuksen kirkkoherralle ja hän lupautui allekirjoittamaan saatekirjeen, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoitus, palautusohjeet ja mahdollisuudesta osallistua herkkukorin arvontaan. Oletin, että kirkkoherran arvovalta nostaa vastausprosenttia. Kysymyslomakkeiden loppuun laitoin paperin, johon vastaajat saivat laittaa yhteystietonsa halutessaan seurakunnan työntekijän ottavan yhteyttä tai jos he haluavat tietää lisää vapaaehtoistyöstä. Kerroin lomakkeessa, että paperi tulee ainoastaan seurakunnan työntekijöille eikä opiskelijalle. 4.2 Kyselyn toteutus ja analysointi Diakoniatyön budjetti on pieni, mutta sieltä maksettiin kyselylomakkeitten kopioinnit, lähettäminen kirjekuorissa ja palautusmaksut. Kyselylomakkeitten koodaukseen, kopiointiin ja postitukseen kului aikaa melkein kahden työpäivän verran.

22 24 Postitin 280 kyselylomaketta maaliskuun loppupuolella Vastausaikaa annoin vähän yli kaksi viikkoa, koska pääsiäinen osui tuohon ajankohtaan. Jos aikaa on liian vähän, ihmiset eivät välttämättä ehdi vastata ja jos aikaa on liikaa, paperit unohdetaan. Vastauksia saapui viikko yli määräajan 60 kappaletta ja kaksi palautui, koska osoite oli väärä. Kysyin opinnäytetyön ohjaajaltani vastausten riittävyydestä ja sain kehotuksen lähettää uudet kyselyt heille, jotka eivät olleet vastanneet. Toukokuun 2007 alussa lähetin uudet lomakkeet hieman muokatulla saatekirjeellä, joita palautettiin toukokuun loppuun mennessä yhteensä 29. Vastauksia tuli yhteensä 89 kappaletta 280 lähetetystä lomakkeesta, jolloin vastausprosentti oli 32. Vastausten analysoinnissa käytin apuna SSPS-tilastomenetelmää. Lainasin ohjelman koululta ja asensin sen omaan tietokoneeseeni. Sain myös muutaman sivun monisteen, jossa oli perusasioita ohjelman käyttämiseksi. Opettelin käyttämään ohjelmaa Lepola, Muhli, Kanniainen kirjasta SPSS 11.5 for Windows perusteet ja Lauri Nummenmaan Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Kesän lopussa koodasin ja syötin tiedot ohjelmaan. Tein vastauksista erilaisia taulukoita ja tilastoja, joita tuli todella paljon. Tuloksia tuli niin paljon etten ymmärtänyt, kuinka pääsen eteenpäin, enkä pystynyt rajaamaan tuota valtavaa tietomäärää. Pääsin opintoohjaajan luokse käymään läpi tärkeimpiä tilasto-ohjelmaan liittyviä asioita ja ymmärsin kuinka minun kannattaa jatkaa työtäni. Suuresta määrästä taulukkoja selvisin pitämällä mielessäni, mitkä ovat tutkimuskysymykset joihin haen vastauksia. Avoimien kysymysten vastaukset lajittelin ryhmiin aineistosta nousevien aiheiden mukaan. Ensimmäinen avokysymyksistä oli odotukset ja toiveet seurakunnalle ja toisessa kysyttiin toiveista tai kiitoksista seurakunnan työntekijöille. Osittain vastaukset menivät ristiin seurakunnan ja työntekijöitten osalta. Selvästi seurakunnalle kohdistetut odotukset lajittelin seurakunnan odotuksiin vaikka ne oli kirjoitettu odotuksiksi työntekijöille. Esimerkiksi odotus saada ilmainen hautapaikka kohdistuu seurakuntaan eikä seurakunnan työntekijään, koska yksittäinen seurakunnan työntekijä ei voi sellaista luvata.

23 Tiedotus Toukokuun alussa 2007 Vantaan Laurissa oli pieni kirjoitus kyselytutkimuksesta, jossa kerrottiin tutkimuksen aihe ja tekijä sekä lisäksi haastateltiin Rekolan seurakunnan diakoniatyöntekijää. Lehtiartikkeli löytyy liitteenä 2. Artikkelissa diakoniatyöntekijä kertoi, ettei tällä hetkellä ole mitään erityistoimintaa eläkkeelle jääville ja että seurakunta haluaa kuulla ikäryhmään kuuluvien omia tarpeita, eikä tarjota pelkkää valmista. Hän uskoo, että eläkkeelle jäävillä on tarve kokoontua yhteen ja heitä saattaisivat kiinnostaa teemalliset kokoontumiset. Seurakunnassa toivotaan myös, että ihmisiltä löytyisi eläkkeellä aikaa vapaaehtoistyöhön. Diakoniatyöntekijän mukaan vapaaehtoisista on jatkuva pula. 5 VAPAAEHTOISTYÖN MERKITYS JA OSALLISTUMINEN Esittelen kyselytutkimuksen tuloksia kaavioina ja selitän ne. Olen laskenut kaikki taulukot vastanneitten henkilöitten mukaan ja kerron jokaisen tuloksen kohdalla, jos joku vastaajista on jättänyt vastaamatta kysymykseen. Pyöristin prosenttiluvut lähimpään kokonaislukuun, lukemisen helpottamiseksi. Aluksi esittelen kyselyyn vastanneitten taustatiedot, heidän sukupuolijakaumansa, siviilisäätynsä ja elämäntilanteensa. Nämä kysyttiin monivalintakysymyksillä. Vastaajista naisia oli 72 % ja miehiä 28 %, yksi vastaajista ei ilmoittanut sukupuoltaan. Seuraavassa kaaviossa näkyvät tiedot vastanneitten henkilöitten prosentteina. TAULUKKO 1 Vastaajien sukupuoli Sukupuoli Mies 28 Nainen 72 Lukumäärät prosentteina

24 26 Monivalintakysymyksellä kysyttäessä vastaajien siviilisäätyä, yksi henkilö ei sitä ilmoittanut. Vastaajista oli 57 % avioliitossa, 15 % leskiä, 13 % eronnut, 12 % naimattomia ja 5 % avoliitossa. TAULUKKO 2 Vastaajien siviilisääty Siviilisääty Avioliitossa 57 Avoliitossa 5 Naimaton 11 Eronnut 13 Leski 15 Lukumäärät prosentteina Vastaajista eläkkeellä oli 75 % ja osa-aikaisella eläkkeellä 8 %. Vastaajista 7 % kävi töissä ja aikoi jäädä vuoden sisällä eläkkeelle, 5 % kävi töissä ja aikoi jäädä eläkkeelle myöhemmin kuin vuoden sisällä. 6 % vastaajista oli töissä. Yksi vastaajista ilmoitti olevansa työtön, vaikka sitä vaihtoehtoa en ollut lomakkeeseen laittanut. TAULUKKO 3 Vastaajien elämäntilanne Vastaajien elämäntilanne Olen töissä 6 Olen eläkeläinen 75 Käyn töissä ja jään eläkkeelle vuoden sisällä 7 Käyn töissä ja jään eläkkeelle myöhemmin 5 Olen osa-aikainen eläkeläinen 8 Lukumäärät prosentteina Kysyin monivalintakysymyksillä, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia seurakunnan vapaaehtoistyön muotoja asteikolla erittäin tärkeästä ei lainkaan tärkeään. Aloitan niistä vapaaehtoistyön muodoista, joita vastaajat pitivät melko tai erittäin tärkeinä muotoina. Esitän tulokset sanallisesti ja taulukkoina lähimpiin kokonaislukuihin pyöristettyinä prosentteina.

25 27 Tärkeimpänä vapaaehtoistyön muotona pidettiin vanhusten koti- tai sairaala-apua. 97 % vastaajista piti vanhusten koti-/sairaala-apua melko tai erittäin tärkeänä. Toiseksi tärkeimpänä vastaajat pitivät ystäväpalvelua, jonka arvioi melko tai erittäin tärkeäksi 94 % vastaajista. Tukihenkilötoimintaa ja vanhemman väen kerhoja piti 90 % vastaajista melko tai erittäin tärkeänä. Tapahtumissa/kampanjoissa avustamista piti melko tai erittäin tärkeänä 52 % vastaajista. TAULUKKO 4 Vapaaehtoistyön muotojen merkitys Vapaaehtoistyön muoto Vanhusten koti- tai sairaala-apua 97 Ystäväpalvelu 94 Tukihenkilötoimintaa ja vanhemman väen kerhoja 90 Tapahtumissa/kampanjoissa avustaminen 52 Melko tai erittäin tärkeä työmuoto Seuraavaksi esittelen ne kolme vapaaehtoistyön muotoa, joita vastaajat eivät pitäneet lainkaan tärkeinä tai niitä pidettiin vähemmän tärkeinä. Ei lainkaan tai vähemmän tärkeinä vapaaehtoistyön muotoina piti messuavustamista 20 %, kuoroa 18 % ja tapahtumissa/kampanjoissa avustamista 18 % vastaajista. TAULUKKO 5 Vapaaehtoistyön muotojen merkitys Vapaaehtoistyön muoto Ei lainkaan tai vähemmän tärkeä työmuoto Messuavustaminen 20 Kuoro 18 Tapahtumissa/kampanjoissa avustaminen 18

26 28 Kysyin monivalintakysymyksillä, kuinka kiinnostuneita vastaajat ovat osallistumaan erilaisiin vapaaehtoistyön muotoihin asteikolla erittäin kiinnostuneesta ei lainkaan kiinnostuneeseen. Esitän ensimmäisenä ne vapaaehtoistyön muodot, joihin vastaajat olivat eniten kiinnostuneita osallistumaan. 27 % vastaajista ilmoitti olevansa melko tai erittäin kiinnostunut osallistumaan ystäväpalveluun. 25 % vastaajista kertoi halukkuudestaan osallistua avustamaan myyjäisissä ja 24 % haluaa osallistua vanhemman väen kerhoon. TAULUKKO 6 Kiinnostuneisuus osallistua vapaaehtoistyön toimintamuotoihin Vapaaehtoistyön toimintamuoto Melko tai erittäin kiinnostunut Ystäväpalvelu 27 Myyjäisissä avustaminen 25 Vanhemman väen kerhoon osallistuminen 24 Seuraavaksi kuvaan ne vapaaehtoistyön muodot, joihin vastaajat olivat vähemmän kiinnostuneita tai eivät olleet lainkaan kiinnostuneita osallistumaan. Ei lainkaan tai vähemmän kiinnostunut ryhtymään pyhäkoulun opettajaksi oli 79 %, kuoroon osallistumisesta 73 % ja messuavustajaksi 68 % vastaajista. TAULUKKO 7 Kiinnostuneisuus osallistua vapaaehtoistyön toimintamuotoihin Vapaaehtoistyön toimintamuoto Ei lainkaan tai vähemmän kiinnostunut Pyhäkoulun opettaja 79 Kuoro 73 Messuavustaja 68 Vastaajat ilmoittivat pitävänsä melko tai erittäin tärkeinä erilaisia vapaaehtoistyön muotoja, mutta eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita itse osallistumaan vapaaehtoistyöhön. Kiinnostuneisuuden prosenttiluvut ovat reilusti pienemmät verrattuna tärkeänä pitämisen prosentteihin. Kuitenkin noin 25 % vastaajista osoitti kiinnostuneisuutensa vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Erityisesti kiinnosti ystäväpalvelu, myyjäisissä avustaminen ja vanhemman väen kerhoon osallistuminen.

27 29 6 SEURAKUNNAN TOIMINNAN MERKITYS JA OSALLISTUMINEN Tutkimukseen osallistujilta kysyttiin monivalintakysymyksillä, kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia seurakunnan toimintamuotoja asteikolla erittäin tärkeästä ei lainkaan tärkeään. Vastaajat merkitsivät jokaisen toimintamuodon kohdalle, kuinka tärkeinä he niitä pitivät. Aloitan kuvaamalla tärkeimpinä pidettyjä seurakunnan toimintamuotoja. 93 % vastaajista piti jumalanpalveluksia melko tai erittäin tärkeinä. 89 % vastaajista kertoi pitävänsä keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa melko tai erittäin tärkeänä. Vapaaehtoisten avun saamista piti melko tai erittäin tärkeänä 82 % vastaajista. Retkiä piti melko tai erittäin tärkeänä 81 % vastaajista, myös leirejä piti tärkeänä 75 %. Harrasteryhmiä piti melko tai erittäin tärkeinä 71 % vastaajista sekä kerho- ja pienryhmiä 76 % vastaajista. TAULUKKO 8 Seurakunnan toimintamuotojen merkitys Seurakunnan toimintamuoto Melko tai erittäin tärkeä Jumalanpalvelukset 93 Keskusteluapu vaikeassa elämäntilanteessa 89 Vapaaehtoisten avunsaanti 82 Retket 81 Leirit 75 Harrasteryhmät 71 Kerho- ja pienryhmät 76

28 30 Seuraavaksi käyn läpi ne seurakunnan toimintamuodot, joita vastaajat eivät pitäneet lainkaan tärkeinä tai niitä pidettiin vähemmän tärkeinä. Ei lainkaan tai vähemmän tärkeinä piti kotikokoontumisia 27 %, hartaushetkiä 18 % ja sielunhoitokeskusteluja tai raamattupiirejä 17 % vastaajista. TAULUKKO 9 Seurakunnan toimintamuotojen merkitys Seurakunnan toimintamuoto Ei lainkaan tai vähemmän tärkeä Kotikokoontumiset 27 Hartaushetket 18 Sielunhoitokeskustelut 17 Raamattupiirit 17 Lisäksi monivalintakysymyksillä kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat seurakunnan toimintamuotoihin asteikolla vähintään kerran viikossa osallistumisesta ei osallistu lainkaan. Vastaajat merkitsivät jokaisen seurakunnan toimintamuodon kohdalle, kuinka usein he osallistuvat kyseisiin toimintoihin. Tuloksista näkyy, kuinka monta prosenttia vastaajista osallistuu vähintään kerran viikossa erilaisiin seurakunnan toimintamuotoihin. 4 % vastaajista ilmoitti osallistuvansa vähintään kerran viikossa raamattupiiriin, kerho- ja pienryhmiin tai sielunhoitokeskusteluihin. TAULUKKO 10 Osallistumisaktiivisuus seurakunnan toimintamuotoihin Seurakunnan toimintamuoto Vähintään kerran viikossa Raamattupiiri 4 Kerho- tai pienryhmä 4 Sielunhoitokeskustelu 4

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot