N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A"

Transkriptio

1 Julkinen tiedote NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Supervälkkä kannustaa liikkumaan sivu 4 Kulttuurikesää sivut 6 10 Puutarhajätteitä ja kevätsiivousta sivu Bongaa kirjastoauto Oiva sivu 10 Nurmijärven kaavoituskatsaus sivut 11 14

2 PÄÄKIRJOITUS Nurmijärven väestönkasvu oli viime vuonna edelleen Kuuma -seudun kuntien kärkipäässä. Väestönkasvu on pääasiassa syntyvyyden enemmyyttä. Kuitenkin viidennes kasvusta oli tulomuuttoa. Nurmijärvellä menee tässäkin mielessä hyvin, vaikka kuntatalous yskiikin ja viime vuoden tilinpäätös oli alijäämäinen. Kuntatalouden alamäki on useiden tekijöiden summa. Kunta itse voi vaikuttaa siihen vain osittain. Talouden alamäen jatkuessa olemme tänäkin vuonna sopeuttamassa toimintaamme ja menojamme verotulokertymän hidastuessa. Vaikka kunnan talous onkin vielä tyydyttävässä kunnossa, velkaantumisen vauhti kasvaa suurten investointien ja kansantalouden taloudellisen laskusuhdanteen vauhdittamana. Siitä on syytä kantaa huolta myös kunnan tasolla. Tehkäämme siis oikeita valintoja, Nurmijärvellä valmistui viime vuonna useita merkittäviä rakennuskohteita ja tehtiin useita kauaskantoisia investointipäätöksiä. Päätökset koskivat muun muassa päiväkotien ja koulujen peruskorjaamista, laajentamista tai rakentamista, liikuntatiloja sekä monitoimitalon ja Rajamäen terveysaseman rakentamista. Kesäkuun alussa on valmistumassa mittava uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanke Rajamäelle. Laskusuhdanteen aikana kannattaa investoida, jos ja kun rakentaminen on edullisempaa. Toivottavasti tämä yleinen NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, Nurmijärvi ISSN Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh PL 37, Nurmijärvi Kuntatalous tiukkenee tehkäämme oikeita valintoja hokema osoittautuu toteen ja saamme hyväksytyt rakennushankkeet valmiiksi vaikkapa suunnitelmia edullisemmin? Viime vuosi oli myös merkittävien selvityshankkeiden aikaa kuntamaailmassa. Nurmijärvi osallistui kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitykseen, jonka tuloksena päätimme ensimmäisenä irrottautua ja jatkaa itsenäisenä kuntana. Samanaikaisesti valmistui kunnan oma, kehitystyötämme ohjaava uusi kuntastrategia. Siinä linjataan muun muassa, mihin olemme menossa sekä millä keinoilla ja valinnoilla saavutamme tulevaisuudessa yhteiset tavoitteet elinvoimaisena ja menestyvänä kuntana. Strategian ajantasaisuuden ja ensi vuoden kärkiasioiden pohtiminen on nyt jo aloitettu päättäjien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltiin ja valmisteltiin laajaa valtakunnallista uudistusta, joka kuitenkin kariutui. Tällä hetkellä olemme mukana Hyvinkään sairaala-alueen viiden kunnan ja Pornaisten kunnan kanssa aloitetussa esiselvityksessä. Siinä selvitetään erilaisia toimintamalleja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen samalla, kun kunnat valmistautuvat tulevan uuden hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eri vaihtoehtoihin. Työssä hyödynnetään kahdeksan kunnan selvitystyössä aiemmin saatuja tuloksia. Artikkelit: Nurmijärven kunta, viestintäyksikkö, kulttuuripalvelut Kansikuva: Mika Haikonen Kevät keikkuen tulevi... Joka kevät nousevat maasta myös uudet versot. Kunta kasvaa ja kehittyy, vaikka kunnan talous ja synkät talousnäkymät kehitystä välillä keikuttavatkin. Nurmijärvellä on strategiamme mukaisesti elinvoimaa ja elämisen tilaa. Myös sijaintimme Helsingin seudulla antaa erinomaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Tietopaketti kevään ja kesän ajankohtaisasioista Tähän kevään tiedotuslehteen on koottu kuntalaisille tietopaketti kuluvalle keväälle ja alkavalle kesälle. Lehden liitteenä olevassa kaavoituskatsauksessa kerrotaan muun muassa, miten kunnassa suunnittelemme ympäristöä ja kaavoitamme asuinalueita sekä nykyisille että uusille asukkaillemme. Eväitä hyvään elämään ja viihtymiseen ensi kesänä kotikunnassamme saa tämän lehden sivuilta useaan eri makuun ja harrastukseen. Toivotankin tämän lehden myötä kuntalaisille mitä parhainta kevättä ja kesää! KIMMO BEHM Kunnanjohtaja Taitto: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painosmäärä: kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy Nurmijärvi lukuina Asukasluku (ennakkotieto ) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19,50 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,80 vakinainen asuinrakennus 0,37 muut asuinrakennukset 0,97 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 3,00 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( ) 0 6-vuotiaat 9,8 % 7 14-vuotiaat 12,7 % vuotiaat 11,3 % vuotiaat 52,6 % Yli 65-vuotiaat 13,6 % Yhteensä 100 % Työpaikkoja ( ) Työvoimaa ( ) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Sisältö Pääkirjoitus 2 Anna Nyyssönen rakastaa Nurmijärven vaihtelevia teitä 3 Supervälkkä innostaa lapsia liikkumaan 4 Hyvinvointisuunnitelmasta käytäntöön 4 Ikäihmisille suunnatut kirjasto- ja kulttuuripalvelut suosittuja 5 Kesätyö on nuorelle kova juttu 5 KULTTUURIA Tuure Kilpeläinen ja Yona Taaborinvuoren tähtinä elokuussa 6 Kaikkien aikojen Zorro 6 Nummisuutarit-näytelmä on kotiinpaluu 7 Sibeliusta juhlitaan monipuolisesti 7 Eläköön Kivi 8 Museokauppa ja kahvikioski syntymäkodin pihapiiriin 8 Kesäkeskiviikot Taaborinvuoren museoissa 8 Galleria Villen kesänäyttelyt 9 Galleria Toivo, uusi galleria Klaukkalan kirjastossa 9 Krannilan 300-vuotisjuhlat Flooran päivänä 9 Koposen lääketehdas sai syksyllä muistolaatan 10 Uusi kirjastoauto Oiva liikuttaa yli kirjaa 10 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Vireillä olevat ja vireille tulevat kaavat 12 Yleiskaavoitus 13 Asemakaavoitus 13 Klaukkala 14 Kirkonkylä 14 Rajamäki 14 Hammashoitolalle lisää tiloja Klaukkalaan 15 Vielä ehdit äänestää eduskuntavaaleissa! 15 Joukkoliikenteen suosio kasvaa 16 Valtakunnallinen siivouspäivä lauantaina Puutarhajätteet eivät kuulu luontoon 18 Metsä-Tuomelan jäteasema 19 Kevätsiivous kotikylällä 19 Hyötyjätteistä raaka-ainetta, sekajätteistä energiaa 20 Kunnan tietoja lietekaivoista täydennetään 20 Lähes 200 uutta asuntoa vuokralle 21 LIIKUNTA Kesäliikunta 22 Rajamäen uimahalli avataan kesäkuussa 22 Omakotitontteja Nurmijärven kunnalta 23 Nurmijärven kesäesite on ilmestynyt 23 Tapahtumakalenteri touko-elokuu 24

3 Anna Nyyssönen rakastaa Nurmijärven vaihtelevia teitä Teksti ja kuvat: Virpi Tynkkynen Tienkunnossapidon työnjohtaja Anna Nyyssönen on unelmatyössään. Maatilalla Kainuussa lapsuutensa viettänyt Nyyssönen muistaa jo pienenä tyttönä auranneensa isänsä kanssa kotiteitä. Siitä alkoi rakkaus infrastruktuuriin. Nurmijärvellä Nyyssönen on vaikuttanut parin vuoden ajan. Sinä aikana Nyyssönen on lisännyt tiedotusta teiden ylläpidosta kuntalaisille. Kuntalaisia tiedotetaan nyt myös löytyy ajankohtaista tietoa lähes päivittäin. Twitterin kautta saa nopeammin tietoa talvella esimerkiksi siitä, missä päin lumiaurat liikkuvat, jos lumisade on yllättänyt, Nyyssönen neuvoo. Tienkunnossapidon sivut Nurmijärven nettisivuilla ovat myös tärkeä tiedonvälitysväylä. Sieltä löytyy tietoa teiden kunnossapitoluokituksesta sekä lomakkeita esimerkiksi kaivuutyöluvan hakemiseksi tai vanhinkokorvauslomake. Talvisaikaan tarjoamme ympärivuorokautista auraus- ja hiekoituspäivystystä. Puhelimeen vastaa aina joku, Nyyssönen kertoo. Sää ja sen muutokset ovat tienkunnossapidon tärkein työnantaja. Erityisesti talvella auraus- ja hiekoituskaluston tarvetta pyritään ennakoimaan. Yllättäviä säämuutoksia tapahtuu silti. Nurmijärven kunta on pitkä ja laaja pinta-alaltaan. Salpausselän harju vaikuttaa säähän. Pohjoisessa voi taivaalta tulla lunta ja etelärajalla puolestaan vettä. Meitä työskentelee kaikkiaan 13 ihmistä teiden kunnossapidossa. Olen ylpeä tiimistämme. Kaikki ovat aikaansaapia pitkän linjan ammattilaisia ja loistavia persoonia. Oman väen lisäksi meillä on tietysti lisäksi sopimusurakoitsijat, Nyyssönen selvittää. Suomessa on kolmenlaisia teitä Nyyssönen itse rakastaa Nurmijärven vaihtelevia teitä. Mäet ja mutkat tekevät reiteistä mielenkiintoisen. Kuntalaiset eivät ehkä tule ajatelleeksi, että Suomessa on kolmenlaisia teitä: kunnan omistamia, valtion omistamia sekä yksityisteitä. Kunta voi huolehtia vain kunnan teiden kunnossapidosta, valtio huolehtii omistaan ja yksityiset omistaan, Nyyssönen kertoo. Esimerkiksi aurausta suoritetaan tien luokitusten mukaisesti. Kuntalaisia palvellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Teiden luokituksesta tietoa löytyy kunnan www-sivuilta. Teiden kunnossapidon ja ojien niittämisten lisäksi kunnossapitoyksikkö vastaa myös tieopasteista ja liikennemerkeistä sekä puistojen ja teiden valaistuksesta. Tiimin vastuulla on myös siirrättää hylätyt tai tiekunnossapitoa haittaavat autot parempaan talteen. Laskun tosin maksaa auton omistaja. Huomautamme tietysti aina ennen pakkohinausta. Ja suurin osa autonomistajista kiltisti hävittää itse romuautonsa. Mutta esimerkiksi viime vuonna romutimme 30 ajoneuvoa, Nyyssönen kertoo. Positiivinen ja iloinen Nyyssönen asuu perheineen kirkonkylällä. Pienten lasten äiti harrastaa perheensä lisäksi lukemista ja liikuntaa. Tienkunnossapidon työnjohtaja Anna Nyyssönen tiedottaa lähes päivittäin Nurmijärven tienkunnossapidon tekemisistä twitterissä 3

4 KUNTA TIEDOTTAA Supervälkkä innostaa lapsia liikkumaan Toimintaohjeita oppilaille antoivat oranssihuppupäiset Teemu Liimatta, seurakunnan nuorisotyönohjaaja(kesk.) ja Mika Vänni, kunnan liikuntasuunnittelija. Hyvinvointisuunnitelmasta käytäntöön Supervälkän tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Ikäihmisille suunnatuilla kirjasto- ja kulttuuripalveluilla taas tuetaan iäkkään väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Koulun pihalla on täysi tohina päällä, kun koulun oppilaat juoksevat ympäri pihaa leikkien Poliisia ja rosvoa tai tekevät toinen toistaan hienompia lumiveistoksia koulun pihan täydeltä. Iloiset kiljahdukset, punaiset posket ja jatkuva liike täyttävät näkymän Klaukkalan koulun pihalla. Kyseessä on supervälkkä, joka pidetään kunkin kuukauden ensimmäisenä tiistaina kouluaikana. Supervälkkä kestää 30 minuuttia ja sen on kaikille koulun oppilaille tarkoitettua ohjattua toimintaa, jolla halutaan innostaa lapsia liikkumaan yhdessä ekaluokkalaisesta kuudesluokkalaiseen. Toiveena on, että lapset jatkaisivat omatoimisesti muillakin välitunneilla supervälkällä tehtyjä pelejä ja leikkejä. Supervälkällä pelataan ja leikitään Perusajatuksena on kannustaa lapsia liikunnallisten pelien ja leikkien pariin välitunneilla sekä lisätä lasten liikuntaaktiivisuutta, jolla on myös positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja kouluviihtyvyyteen. Supervälkkä-toimintaa on toteutettu Klaukkalan koulun lisäksi Syrjälän koululla ja Rajamäen koululla viimeisen vuoden aikana. Supervälkkä-toimintaa on ollut toteuttamassa liikuntasuunnittelija Mika Vänni ja seurakunnan nuorisotyönohjaaja Teemu Liimatta. Tavoitteenamme on käydä jatkossa useammalla koululla aloittamassa supervälkkä-toimintaa ja innostaa kouluja ja opettajia jatkamaan sitä. Toiminta tar joaa myös hyviä mahdollisuuksia Välkkäri-ohjaajille tai oppilaskunnan edustajille tsempata oppilaita liikkumaan välitunneilla sekä lisätä oppilaiden osallisuutta koulupäivän aikana, toteavat Mika ja Teemu. Toimijoiden välinen yhteistyö tukee kouluja Klaukkalan koulun rehtori Helena Pelkonen on tyytyväinen supervälkkiin. Oppilaat odottavat innolla pidennettyjä liikunnallisia välitunteja, joiden aikana heidän välinen yhteisöllisyys näkyy myönteisellä tavalla pienten ja isojen touhutessa toistensa kanssa. Supervälkkä -toimintaan on liittynyt myös liikuntakerho. Koulun toimintakulttuurin kehittämisellä on merkittävä osa uudistuvassa opetussuunnitelmassa. Tällainen eri toimijoiden välinen yhteistyö tukee kouluja tulevassa muutoksessa. Maria Immonen (vas.) ja Jessica Heikkinen Klaukkalan koulun 3b-luokalta olivat innolla mukana liikkumassa. Pidennetty liikunnallinen välitunti, supervälkkä, pidetään kunkin kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Molemmat esimerkit liittyvät Nurmijärven kunnan hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden käytännön toteuttamiseen. Viime vuonna valmistuneella hyvinvointisuunnitelmalla vaikutetaan lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin sekä asuin- ja elinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Samalla kehitetään hyvinvointityön johtamista kunnassa. Suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Voit tutustua Nurmijärven hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan osoitteessa www. nurmijarvi.fi/strategia 4

5 KUNTA TIEDOTTAA Ikäihmisille suunnatut kirjastoja kulttuuripalvelut suosittuja Kirjasto- ja kulttuuripalvelut on tarkoitettu kaikille, mutta erityisesti ikäihmisille suunnattuja palveluja on pyritty viime vuosina kehittämään edelleen. Suosittuja palveluja ovat muun muassa kirjaston kotipalvelu, museon järjestämät valokuviin perustuvat muistelutuokiot sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteistyössä järjestämät K-60 kulttuuriklubit. Kirjastolla kotipalvelua myös Celian äänikirjoja tilataan Kirjaston maksuton kotipalvelu on tarkoitettu niille nurmijärveläisille, jotka eivät itse pääse kirjastoon ja joilla ei ole perheenjäseniä tai muita läheisiä kirjastoasioita hoitamassa. Käynnin esteenä voi olla esimerkiksi sairaus, vamma tai korkea ikä. Jokaisessa kirjaston toimipisteessä on vastuuhenkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä halutessaan kotipalvelun asiak- kaaksi. Alkuhaastattelussa kartoitetaan asiakkaan toiveet lainattavan aineiston suhteen. Kotipalvelulainat pakataan asiak kaalle valmiiksi ja tarpeen vaatiessa kirjasto hoitaa lainojen kuljetuksen kotiin. Kotipalvelu tilaa näkövammaisten kirjasto Celiasta äänikirjoja sellaisille asiakkaille, joiden on vaikea lukea tavallista painettua kirjaa. Nurmijärven pääkirjasto ja Klaukkalan kirjasto osallistuvat pilottikirjastoina myös Celian Kirjasto kaikille -projektiin, jossa kirjasto voi rekisteröidä asiakkaitaan suoraan Celian verkkopalveluiden käyttäjiksi. Rekisteröitynyt asiakas saa omat tunnukset Celian verkkopalveluun ja voi kuunnella äänikirjoja suoratoistona tai ladata ne omalle laitteelleen tai muistitikulle. Saadakseen tunnukset Celian verkkopalveluihin asiakkaan ei tarvitse erikseen toimittaa kirjastolle todistusta lukemisesteestään, vaan perusteet palvelun käytölle selvitetään alkuhaastattelussa. Äänikirjoista ilmaista iloa ja ajanvietettä. Museolla muistelutuokioita Keski-Uudenmaan museoiden yhteisen Muistaja-tietokannan myötä museo alkoi järjestää tilauksesta eläkeläis- ja muille yhdistyksille vanhoihin valokuviin pohjautuvia maksuttomia muistelutuokioita. Tilaisuudet ovat tavallisesti olleet antoisia: tuokion aikana on katsottu valokuvia museon kokoelmista sekä kerrottu ja kuultu kuviin liittyviä tarinoita. Samalla on tutustuttu Muistajamuseotietokantaan ja saatu vinkkejä sen kotikäyttöön. K-60 kulttuuriklubeilla monipuolista ohjelmaa Kirjasto- ja kulttuuripalvelut on syksystä 2013 alkaen järjestänyt kerran kuussa kunnan päätaajamissa tilaisuuksia, jotka on suunnattu erityisesti seniori-ikäisille kuntalaisille. K-60 kulttuuriklubin nimellä tunnetuissa tilaisuuksissa ohjelma on ollut monipuolista ja vaihtelevaa, vieraina on ollut muun muassa erilaisia asiantuntijoita, kirjailijoita ja muusikoita. Klubit ovat löytäneet yleisönsä hyvin ja niistä on tullut osa kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tunnettua ohjelmaa, jota osataan myös kysyä. Kesätyö on nuorelle kova juttu Kesätyön saaminen on nuorelle merkittävä juttu sekä kokemuksen että ansion kannalta. Monelle nuorelle kesätyöstä saatava palkka mahdollistaa pitkään kaivatun hankinnan ja itse kesätyö antaa ensikosketuksen työelämään. Työnantajien kannalta nuorten palkkaaminen kesätyöhön vaikuttaa myönteisesti myös yrityskuvaan. Työssä viihtyvä nuori levittää omissa verkostoissaan tietoa hyvästä työnantajasta. Reipas ja aktiivinen nuori tuo myös virkistävän tuulahduksen työpaikalle. Nuorille kesätyö merkitsee myös ensikosketusta työelämään ja tärkeää työelämätaitojen opettelemista. Kunnan kesätyöpaikoista suosituimpia ovat päiväkodit ja kirjastot. Nurmijärven kunnan tarjoamiin kahden viikon mittaisiin kesätyöpaikkoihin tuli yhteensä 1278 hakemusta. Suurin osa nuorista haki vähintään kahta kesätyöpaikkaa. Hakijamäärä oli suuri, muttei kasvanut merkittävästi edellisistä vuosista. Kunnan toimipisteisiin palkataan ensi kesäksi 57 kesätyöntekijää. Eniten hakijoita oli päiväkoteihin (384 hakijaa) ja kirjastoihin (267). Päiväkodeissa kesätyöpaikka voidaan tarjota 17 nuorelle ja kirjastoista kesätyöpaikan saa kahdeksan nuorta. Suurin osa hakijoista oli vuotiaita, joille nyt haettu kesätyöpaikka oli ensimmäinen. Valitettavaa on, että kaikille kesätyöhön haluaville ja kykeneville nuorille ei kuitenkaan voida tarjota kesätyöpaikkaa, harmittelee kunnan nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen. Joillekin nuorille taas saatetaan tarjota useampaakin, joten nuoren on tärkeää ilmoittaa työnantajalle paikan vastaanottamisesta. Näin mahdollisesti vapautuvaan paikkaan saadaan valittua toinen hakija, jatkaa Winha-Järvinen. Kunnan kesätyöpaikoista kirjasto oli toiseksi suosituin. Valinnat arpomalla Nuoren kannalta olisi parasta, jos hakijat valittaisiin hakemuksen ja haastattelun perusteella. Hakijamäärä on kuitenkin niin suuri, ettei siihen ole mahdollisuutta. Arvonta ei ole paras valintatapa, mutta toisaalta se ei myöskään karsi pois niitä nuoria, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaa. Nuorille kun ei ole kertynyt juurikaan työkokemusta kuin lähinnä koulun Tet-jaksoilta, toteaa Winha- Järvinen. Arvonta nuorten kesätyöpaikoista tehdään nuorisopalveluissa ja kutakin työpaikkaa kohden arvotaan kaksi nuorta. Arvontaa suoritettaessa tarkistetaan, että nuori on ehdolla vain yhteen kunnan kesätyöpaikkaan ja ettei hän ole saanut kesätyösetelillä työpaikkaa. Tämä varmistaa myös sen, ettei nuori saa useita kunnan kesätyöpaikkoja ja samalla kesäseteliä. Lopullisen valinnan työntekijästä tekee se yksikkö, johon työhakemus on suunnattu. Kesäseteli on ollut käytössä kaksi kesää Tänä kesänä nurmijärveläisille nuorille jaettiin 127 kesäseteliä. Setelin ideana on saada nuori hakemaan itse kesätyöpaikan, jolloin Nurmijärven kunta maksaa nuoren palkkaavalle työnantajalle tukea kahden viikon työjaksosta. Työnantajan ei tarvitse olla nurmijärveläinen yritys tai yhteisö, mikä antaa mahdollisuuden hakea työpaikkoja ympäri maata. Kaukaisin nurmijärveläisen nuoren kesätyöpaikka on sijainnut Oulussa. Kunnan kesätyöpaikkojen ja kesäseteleiden lisäksi monilla yrityksillä on omia kampanjoita, joiden avulla nuorilla on mahdollisuus saada kesätyöpaikka. Yritysten mukanaolo työllistämässä nuoria on tärkeää, sillä kunta yksinään ei pysty tarjoamaan kovin laajaa kesätyöpaikkojen kirjoa. 5

6 KULTTUURIA Taaborinvuori soi Kuva: Nadi Hammouda Tuure Kilpeläinen ja Yona Taaborinvuoren tähtinä elokuussa Taaborinvuori soi -konsertissa lauantaina 8. elokuuta koetaan musiikillisia ilon hetkiä kun kaihomarein kuningas Tuure Kilpeläinen saapuu vierailulle Kaihon Karavaani -yhtyeensä kera laulusolistinaan ihastuttava Yona. T uure Kilpeläinen lukeutuu maamme persoonallisimpiin laulaja-lauluntekijöihin. Kilpeläisen ja Kaihon karavaani -yhtyeen lanseeraama kaihomarei ammentaa kotimaisen populäärimusiikin rikkaasta perinteestä tuoden siihen oman uuden näkökulmansa. Kilpeläisen albumit Valon Pisaroita (2010), Erämaa (2011) ja Afrikan Tähti (2012) ovat kaikki myyneet platinaa. Parhaimmillaan Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani on keikkalavoilla, jossa yhtyeen kiistämätön karisma pääsee oikeuksiinsa. Kilpeläisen ja kumppaneiden solistivieras Yona kuuluu kotimaisen musiikin viime vuosien vahvimpiin uusiin solistitulokkaisiin. Esimerkkinä tästä on Yonan viimevuotinen neljäs albumi Tango à la Yona, joka sai loistavan vastaanoton sekä kriitikoiden että fanien keskuudessa. Tuure Kilpeläinen ja Yona duetoivat Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin Afrikan tähti albumilla kappaleella Tahtoisin, tahtoisin. Tunnelmallinen tangokappale antaa osviittaa siitä, että luvassa on unohtumaton kesäilta. la 8.8. klo 15 Taaborinvuori soi: Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani featuring Yona Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki Kaikkien aikojen Zorro Zorro on legenda, jonka kaikki tietävät. Tai oikeastaan hänen tumma hahmonsa ja kuuluisa miekalla sivallettu Z-tunnuksensa tunnetaan, mutta muuten hän on arvoitus. Elokuvat ja kirjallisuus ovat heittäneet tuon mystisen hahmon toinen toistaan huikeampiin seikkailuihin. Salanimen Zorro takana on Don Diego de la Vega. Mutta kuka todella on tuo mies? Onko hän vain mielikuvituksen tuotetta tarina jonka Johnston McCulley aikoinaan kirjoitti kirjaksi? Luvassa on musiikillinen, jännittävä ja hauska elämys, joka kertoo tarinan miehestä naamion takaa, aina lapsuudesta lähtien. Ja tietysti mukana on myös romantiikkaa. Näytelmän on ohjannut Taavi Vartia ja tuottanut TaMar-Tuotanto Oy Kaikkien aikojen Zorro Taaborinvuori Koulunkulmantie 34, Palojoki 6

7 KULTTUURIA Nummisuutarit -näytelmä on kotiinpaluu Teksti ja kuva: Virpi Tynkkynen Tänä kesänä Kivi-juhlien ohjelmistona nähdään Nummisuutarit. Aleksis Kiven tuotantoa kesäteatterissa esittävä perinteikäs tapahtuma esittää yleisölle parin vuoden tauon jälkeen kansallisikonimme komedian. Sen ohjaa teatteritaiteen professori Atro Kahiluoto. Kahiluoto on pitkän linjan teatteriohjaaja, joka lisäksi on opettanut mm. Teatterikorkeakoulussa. Kahiluoto tunnustautuu intohimoiseksi Suomen Shakespearen ihailijaksi. Mies on innoissaan päästessään ohjaamaan Kiven komediaa juuri niihin maisemiin, johon se on kirjoitettu. Mahdollisesti yleisössä istuu heidän jälkeläisiään, jotka ovat olleet 1800-luvulla kirjoitetun näytelmän hahmojen takana. Aleksis Kivi oli hyvin sivistynyt. Hän luki paljon ja tunsi hyvin tuonaikaista eurooppalaista näytelmäperinnettä. Nummisuutarit-näytelmä vetää hyvin vertoja tuonaikaiselle eurooppalaiselle draamalle, Kahiluoto sanoo. Ohjaaja kuvailee Nummisuutarit näytelmää rakkauden, rahanhimon, viinan, krapulan, epätoivon ja riemun karnevaaliksi, missä asiat menevät moneen kertaan ympäri. Tarina kuljettaa henkilöitään uskomattomiin kohtaloihin. Se on elämänmakuinen komedia, jossa asiat kääntyvät nurin, ja missä alhaisin nouseekin ylhäiseksi. Yhä tänäänkin nykyihminen löytää itsensä hahmoista. Ennenkaikkea Nummisuutarit on komedia, joka antaa katsojalle vapauden nauraa itselleen, ohjaaja kiteyttää. Nuori näyttelijälupaus Verneri Lilja esiintyy ensimmäistä kertaa vasta valmistuneena teatteritaiteen kandidaattina Taaborinvuorella. Nurmijärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Lilja pääsi heti toisella yrittämällä Teatterikorkeakouluun. Mies on innoissaan ensi esiintymisestään Kivi-juhlilla, sillä vuosien saatossa mies on usein itse ollut katsomossa. Lilja esittää päähenkilö Eskon viinaan menevää veljeä Iivaria. Näytelmäprojekti on ollut tärkeä kotiutumisväylä nigerialaiselle Adeyemi Oguntuaselle. Oguntuase muutti alkuvuodesta Nurmijärvelle. Hän rohkaistui mukaan pyrkimään näytelmään vaimonsa innoittamana. Oguntuase ei juuri puhu suomea, mutta mies opettelee tarvittavat repliikit ulkoa. Oguntuase näytellee ottotytär Jaanan kauan merillä ollutta isää, joka on ollut poissa niin kauan, että hänen ihonvärinsä on muuttunut mustaksi ja hän on unohtanut suomen kielen. Hänen avullaan pääsemme huomiomaan ennakkoluuloja, joita erilaisuus Nummisuutarit-näytelmän hahmoissa herättää, Kahiluoto selventää , , 13.8., , Kivi-juhlat: Nummisuutarit Taaborinvuori Koulunkulmantie 34, Palojoki Nummisuutarit on komedia, joka antaa katsojalle vapauden nauraa itselleen, sanovat Atro Kahiluoto, Verneri Lilja ja Adeyemi Oguntuase. Sibeliusta juhlitaan monipuolisesti Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoteen liittyviä tapahtumia järjes tetään tänä vuonna ympäri Suomen ja myös kansainvälisesti. Juhlavuoden tapahtumat tarjoavat monia uusia näkökulmia juhlitun kansallissäveltäjämme elämään ja hänen tuotantoonsa. Ohjelmaa on myös Nurmijärvellä, jossa Sibeliuksen juhlavuoden tapahtuman alkavat huhtikuussa Nurmijärven opiston järjestämän Sibeliuksen lauluja -konsertin myötä Konsertissa esiintyy Tuire Grönthalin oppilaat Kumi Komorin säestyksellä. Huhtikuun lopulla Galleria Villessä avautuu Nurmijärven kuvataidekoulun Kuvasäveliä-näyttely, jossa on esillä Akseli Gallen-Kallelan maalauksen ja Jean Sibeliuksen musiikin pohjalta tehty yhteisteos. Toukokuussa on vuorossa fiktiivinen pienoisnäytelmä Yksi laulu ylitse muiden, joka kertoo kahden taiteilijasuuruuden, Eino Leinon ja Jean Sibeliuksen, kohtaamisesta, jota ei koskaan tapahtunut. Sähköisessä kohtaamisessa molempien hyvä ystävä, taidemaalari Pekka Halonen, isännöi kaksikon tapaamista ja hieroo sopua herrojen välille. Viimeisiä aikojaan elävä Leino käy läpi elämäänsä myös rakastettunsa L. Onervan kanssa. Pääosissa nähdään mm. Ilkka Heiskanen ja Mira Kivilä. Esitys on Kino Juhassa Lisäksi Taaborinvuorella on kesäkuun alussa Teatteri Pikku Kiven esitys Made in Finland. Se on kooste suomalaisesta kulttuurista, jossa seikkailevat Sibelius, Väinämöinen ja Seitsemän veljestä. Juhlavuoden syksyn tapahtumiin kuuluu mm. konsertteja sekä Nurmijärven musiikkiopiston ja tanssiopiston yhteinen tuotanto Nuori Sibelius. Nuori Sibelius esityksessä punaisena lankana kulkee tarina nuoren Sibeliuksen elämästä, unelmista, itsensä etsimisestä ja rakkaudesta. Esityksen kapellimestarina toimii Urpo Rauhala, taiteellisena vastaavana Pia Liski ja dramaturgiasta vastaa Tuomo Rämö. Tarkempia tietoja teemavuoteen liittyvistä tapahtumista löytyy kunnan tapahtumakalenterista ja kulttuurin verkkosivuilta. Jean Sibelius s Hämeenlinna k Järvenpää Tuotantoon kuuluu mm.: Orkesteriteoksia (mm. 7 sinfoniaa, sävelruno Finlandia, Valse Triste) Teoksia sooloviululle ja orkesterille (mm. Viulukonsertto d-molli) Kamarimusiikkia Teoksia puhallinyhtyeelle Piano- ja urkuteoksia Näyttämömusiikkia Teoksia kuorolle ja orkesterille Kuoroteoksia A cappella Teoksia sooloäänelle ja orkesterille Yksinlauluja ja duettoja 7

8 KULTTUURIA Kesäkeskiviikot Taaborinvuoren museoissa Eläköön Kivi Aleksis Kiven syntymäkodilla järjestetään kesäkuun ensimmäisenä lauantaina tapahtuma Eläköön Kivi. Tapahtumassa nautitaan Kiven kielestä ja Suomen suven ihanuuksista runouden äärellä. Aleksis Kiven Seuran kanssa yhteistyössä järjestetty tapahtuma alkaa Esko Rahikaisen johdattelulla Kiven elinpiiriin. Draamaopastuksella Annastiina Stenvall (Irja Rättö) muistelee poikansa lapsuusaikoja. Opastusten jälkeen on runouden aika. Mukana on Kiven runojen lisäksi klassikoita alkaen Eino Leinon ja Larin- Kyöstin runoista P. Mustapään ja Ilpo Tiihosen runoihin. Runoja suomalaisesta suvesta tulkitsevat lausuen Iiro Kajas ja Eilakaija Sippo ja musiikin siivittämänä Tuia Palonen ja Anu Lähdekorpi. Laulelmiin sisältyy muun muassa Katriina Honkasen ja Kai Chydeniuksen sävellyksiä. Runojen myötä kuljetaan tunteesta toiseen, melankoliasta suureen riemuun. La 6.6. Eläköön Kivi Musiikkia, runoja ja draamaa Klo Johdattelua Aleksis Stenvallin maailmaan, Esko Rahikainen Pappihan pojasta piti tulla -draamaopastus, Irja Rättö ja Mikko Hyypiö. Klo Suomen suvessa Iiro Kajas, runot / Anu Lähdekorpi, piano / Tuia Palonen, laulu / Eilakaija Sippo, runot. Päivän juontaa ja Aleksis Kivi -tietovisaa vetää Jaakko Yli-Paavola. Aleksis Kiven syntymäkoti, Palojoentie 271 Kuva: Asta Karell Kuva: Janna Pietikäinen Taaborinvuoren museoiden toimintaa kehitetään pikku hiljaa toiminnallisempaan suuntaan. Aukioloaikana keskiviikkoisin on tarjolla opastuksia ja ohjattua maksutonta toimintaa perheille. Opastuksessa Hiljan matkassa kerrotaan lasten elämästä entisajan pientilalla. Kierroksella selviää muun muassa, mistä ja miten vettä haettiin, kuinka uudet kengät hankittiin ja mitä vieraille tarjottiin. Keskiviikkojen työpajoissa tutustutaan ja osallistutaan töihin, jotka olivat tuttuja kaikille maaseudun lapsille. Pajojen teemat vaihtelevat viikoittain. Osallistujat pääsevät kokeilemaan esimerkiksi takomista, lypsämistä ja pyykkilaudalla pyykkäämistä. Pienoismallipäivänä kootaan rakennuksia hirsirakennustekniikalla. Mukana on myös leikkiä. Vanhojen leikkien päivänä voi kokeilla vaikka puujalkakävelyä. Kesän viimeisenä keskiviikkona käydään keppihevosten kanssa maastolenkillä ja hypitään esteitä. Mukaan voivat tulla sekä aloittelijat että harrastajat. Kesäkeskiviikot Taaborilla / 1.7. / 8.7. / / / / 5.8. klo Taaborinvuoren museoissa on opastuksia ja ohjattua maksutonta toimintaa perheille. klo Lasten oma opastuskierros Hiljan matkassa. klo Nonstop työpaja. Työpajojen teemat Pyykillä 1.7. Sepän pajalla taotaan 8.7. Merkkien ja mittojen maailma Pienoismalleja hirsitaloista Puujaloin ja pusseilla Lypsyllä 5.8. Keppihevosten maasto- ja esteratsastus Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34 Tarkemmat tiedot työpajoista museon verkkosivuilla Hirsirakennustyöpajassa rakennetaan kylää, jonka raitilla on paja, mylly, käsityöläisten verstaita ja paljon muuta. Kuva Janne Inkeroinen. Museokauppa ja kahvikioski syntymäkodin pihapiiriin 8 Puolmatkan krouvissa aiemmin olleet museokauppa ja kahvikioski palvelevat tulevana kesänä uudessa paikassa Aleksis Kiven syntymäkodin pihapiirissä olevassa rakennuksessa. Kauppa-kahvilalta puuttuu vielä nimi ja sen keksimiseen toivotaankin yleisön apua. Nimiehdotuksia kerätään kävijöiltä tulevan kesän aikana. Museokauppaan ja kahville voi edelliskesien tapaan poiketa vaikka ei museossa kävisikään. Syntymäkodin näyttelyitä uudistetaan Eläköön Kivi -tapahtuma sekä kahvilan ja museokaupan siirto liittyy laajempaan hankkeeseen uudistaa Kiven syntymäkodin toimintaa ja näyttelyn sisältöjä. Uudistustyön on tarkoitus valmistua vuonna 2017, jolloin juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Uusissa sisällöissä nostetaan esiin Kiven merkitys suomen kielen kehittäjänä ja käyttäjänä sekä tutkitaan muun muassa mitä maailmankolkkia Kivi teoksissaan nimeää ja mistä kaikesta hän itse on ammentanut teoksiinsa. Tarkoituksena on tehdä syntymäkodista museokohde, jossa jo yksittäisenä käyntikohteena riittää katsottavaa ja koettavaa ja jonka pihapiiri houkuttaa nauttimaan kauniista maisemasta. Aleksis Kivessä riittää juhlinnan aihetta. Kuvaahan hän näytelmissään, runoissaan ja romaanissaan Suomea ja suomalaisia tavalla, joka edelleen vaikuttaa käsitykseemme itsestämme. Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoentie 271

9 KULTTUURIA Galleria Villen kesän näyttely tarjoaa kolme näkökulmaa ihmiseen Paikkakuntalaiset taiteilijat ovat vankasti edustettuina Galleria Villessä, jossa avautuu kesäkuussa Pirjo Honkalan, Marketta Lindbergin ja Niko Saarisen yhteisnäyttely. Näyttelyn teemana on väreilyä kolme näkökulmaa ihmiseen. Kolmikko edustaa pitkän linjan taiteen tekijöitä, joita yhdistää ilmaisumuotojen monipuolisuus ja kiinnostus erilaisia tekniikoita kohtaan. Lindberg on tehnyt työuransa kehitysyhteistyön parissa, mutta kuvien tekeminen on säilynyt tärkeänä itseilmaisun muotona lapsuudesta lähtien. Jos ihmisen osaksi on tullut nähdä maailma, kiinnostua muodoista ja väreistä, valon ja varjon vaihteluista, hän todennäköisesti ennen pitkää ryhtyy piirtämään, maalaamaan tai veistämään, Lindberg kuvaa. Sykähdyksen taiteen pariin aiheuttaa monenlaiset aiheet, kuten erilaiset maisemat, ilme rakkaan läheisen kasvoilla tai tuntemattoman asento metrossa. Yhtä hyvin taiteen lähtökohdaksi riittää unessa häivähtänyt näky, selittämätön tunne, aavistus. Pirjo Honkala on myös aktiivinen taiteen harrastaja, joka on osallistunut säännöllisesti näyttelyihin jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Lindbergin tapaan Honkala on hankkinut taitonsa lukuisilta taidekursseilta. Honkalan ilmaisumuodot ovat monipuoliset. Hän maalaa ja tekee veistoksia useilla tekniikoilla sekä eri tekniikoita ja materiaaleja ennakkoluulottomasti yhdistellen. Yllätysten ja sattumien mahdollisuus tuo työskentelyyn jännitystä sekä mielenkiintoa taiteiluun, Honkala kuvaa sekatekniikan tuomaa iloa. Asetelmien lisäksi hänen teoksiinsa nousee usein ihmisiä ja eläinhahmoja. Niko Saarinen on viime aikoina työskennellyt hetken ja ikuisuuden käsitteiden parissa. Materiaaleina hän käyttää erityisesti kiveä, puuta, hiiltä ja lyijykynää. Saarisen mukaan kyseisissä välineissä itsessään on yhteys luontoon ja sitä ympäröivään aikaan. Saarinen on koulutukseltaan taiteen maisteri ja hän toimii kuvataideopettajana Nurmijärvellä. Honkalan, Lindbergin ja Saarisen näyttely on Nurmijärven taideyhdistyksen myöntämä palkintonäyttely Honkala, Lindberg, Saarinen Galleria Ville, Punamullantie 1 Kulttuurikohtaus Galleria Villessä ma klo 18 Kevään Kulttuurikohtauksessa kerrotaan kulttuurin ajankohtaisista asioista. Tilaisuudessa vierailee myös Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikula, joka puhuu aiheesta miten kulttuuripalvelut ja kulttuurinen aktiivisuus luovat omistajuutta ja ylpeyttä kotiseutuun. Tilaisuus on kaikille avoin ja sen järjestää Nurmijärven kulttuuripalvelut. Galleria Ville, Punamullantie 1, Nurmijärvi Galleria Toivo uusi galleria Klaukkalan kirjastossa Krannilan 300-vuotisjuhlat Flooran päivänä Klaukkalan kirjasto sai pitkän odotuksen jälkeen oman gallerian, joka nimettiin nurmijärveläisen kuvanveistäjän ja mitalitaiteilijan Toivo Jaatisen mukaan. Galleria on pieni, mutta toimiva ja valoisa. Se toivottaa tervetulleeksi ja nauttimaan taiteesta heti kirjastoon sisään tullessa. Näyttelyt ovat esillä kaksi kuukautta kerrallaan ja niiden on tarkoitus olla mahdollisimman monipuolisia ja antaa yllätyksellisiäkin taide-elämyksiä. Huhtikuun loppuun asti on Galleria Toivossa esillä Vasikka vitriinissä ja muita suhteita tekstiilitaiteilija Jenni- Juulia Wallinheimo-Heimosen huomiota herättänyt installaatio ja runoilija Sanni Purhosen video- ja runoteos. Loppuvuoden näyttelyt: Ruusutarha: Heinrich Ilmari Rautio, maalauksia Minun maailmani: Sari Stajevic-Teodosin, sekatekniikka Toivo Jaatinen, retrospektiivinen näyttely Riitta Rantatalo, grafiikkaa ja akvarelleja Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2 Krannilan tilakeskus Nurmijärven kirkonkylässä täyttää tänä vuonna 300-vuotta. Krannilan asukasyhdistys juhlistaa tilan historiaa erilaisilla kulttuuritilaisuuksilla. Floran päivänä on juhlavuoden päätapahtuma. Iltajuhla alkaa klo 19 musiikkiteatteriesityksellä Talo ja ilta jatkuu tarjoilun ja musiikin parissa. Iltajuhlaan on 20 euron pääsymaksu. Syksyllä Taidekieppiin liittyvässä veistostapahtumassa Krannilan mäelle saapuu kuvanveistäjiä eri puolilta Suomea ja adventin aikaan nautitaan jouluisesta musiikista Krannilan joulutapahtumassa. ke klo 19 Flooran päivät Krannilassa Krannilan traktorihalli Perttulantie 5, Nurmijärvi kk tapahtumat 9

10 KULTTUURIA Koposen lääketehdas sai syksyllä muistolaatan Suomen ensimmäisen lääketehtaan, apteekkari Albin Koposen perustaman lääkelaboratorion, muistolaatta sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä vastapäätä sankarihautausmaata. Laatta paljastettiin viime syksynä Nurmijärvi-päivän juhlassa ja sen asetti paikalleen Nurmijärvi-Seura. Vuonna 1899 perustettu lääkelaboratorio edusti aikansa modernia tekniikkaa, oli merkittävä työllistäjä ja vei Nurmijärven paitsi valtakunnallisille markkinoille, myös maailmalle. Nurmijärven tehtaan matolääkettä vietiin aina Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Tehdas sijaitsi Nurmijärvellä vuoteen 1965 saakka. Lääketehdas Albin Koposen rakennuksia, n luku. Kuva Nurmijärven museo. Muistolaatta on kiinnitetty tehtaan kivijalkaan kuuluneisiin kivipaasiin. Sittemmin rakennukset ovat tulipalojen ja onnettomien sattumusten kautta hävinneet. Paikkakunnalla yleisesti kasvavasta kivikkoalvejuuren juurakosta uutettiin lääkkeen vaikuttava aine ja saatiin ulkomaisia kilpailijoita tehokkaampi lääkevalmiste. Kivikkoalvejuuri onkin Nurmijärven nimikkokasvi. Kotiseutuyhdistys edistää kehitystä ja vaalii muistoja Nurmijärvi-Seura perustettiin vuonna 1957 vaalimaan mm. kotiseututietoutta ja kotiseutuhenkeä. Usein luullaan, että seura on vain Kirkonkylän seura, mutta yhdistys on koko kunnan seura ja toimii koko kunnan alueella, toteaa seuran puheenjohtaja Tapio Ranta. Nurmijärvi-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti edistää henkistä ja aineellista kehitystä Nurmijärven alueella sekä suojella ja vaalia historiallisia muistoja ja luonnonkauneutta, elvyttää kotipitäjän kulttuuriperinteiden arvostusta ja herättää kotiseudun rakkautta. Jäsenetuna tulee maksutta vuosittain marraskuussa ilmestyvä kotiseutulehti, Klaneetti, joka sisältää tietoa sekä kotikunnan menneisyydestä että nykypäivästä. Nurmijärvi-Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla 15 euron jäsenmaksun seuran tilille FI Maksulomakkeeseen laitetaan viestiksi oma osoite ja mahdollinen sähköpostiosoite. Nurmijärvi-Seura ry Oiva liikuttaa yli kirjaa uusi kirjastoauto pysähtyy 66 pysäkillä Kirjastoauto Oiva aloitti työnsä helmikuun lopulla. Oiva kiertää aamupäivisin kouluilla ja päiväkodeilla ja iltaisin se palvelee 66 pysäkillä ympäri kuntaa. Kesällä Oivan voi bongata myös pop up -pysäkeillä kuten esimerkiksi kyläpäivillä tai uimarannalla. Kirjastoautosta kirjastorekka Kirjastovirkailija-kuljettaja Mika Pollari kertoo, että uuden kirjastoauton suunnittelu ja toteuttaminen oli sujuva ja mukava projekti. Kirjastoauto on rakennettu kuorma-autoalustalle, jonka päällä on kirjastotilaksi suunniteltu erillinen kori. Auto rakennettiin Seinäjoella ja sen ulkoasun suunnitteli Tuusulassa sijaitsevan Pekka Halosen akatemian graafisen linjan opiskelijat. He ideoivat auton ulkoasusta useita luonnoksia, joista kirjasto valitsi toteutettavaksi Merileena Reunasen ehdotuksen. 10 Auton toivottiin erottuvan hyvin muusta liikenteestä ja olevan myös lapsiystävällinen. Sisustuksesta tehtiin ajaton ja valoisa. Oivassa on myös enemmän henkilökunnan työtä helpottavia ratkaisuja, kuten erillinen tuulikaappi, sähköinen pöytätaso ja siirreltävät hyllyt. Liikuteltavien hyllyjen ansiosta kirjastoauto on mahdollista muuttaa hetkessä ns. tapahtumatilaksi. Lapsilta tullut palaute on ollut mieleenpainuvaa. Lapsen suusta on kuulunut myös useammin kuin kerran kommentti, ettei tämä ole kirjastoauto vaan kirjastorekka, kertoo Pollari. Kahvia ja pullaa kiitokseksi kuljettajille Oivan päivittäinen ajoaika on noin 9 tuntia. Aamupäivisin kirjastoauto kiertää kouluja ja päiväkoteja ja iltareiteillä muualla kunnan alueella. Aamureiteillä kävijöitä on parisen sataa lähinnä päiväkoti- ja kouluikäistä lasta. Ja hulina onkin sen mukaista, nauraa lähes 40 vuotta kirjastoauton rattia pyörittänyt kirjastoautonkuljettaja Jarmo Koivisto. Aamupäivällä lasten ja nuorten kirjavalikoima on runsaimmillaan. Iltaisin lasten kirjoja karsitaan ja tilalle otetaan enemmän varttuneelle väelle suunnattua materiaalia. Kirjastoauton käyttäjät ovat ihan omaa luokkaansa, kertoo kirjastoauton henkilökunta yhdestä suusta. Kontakti kävijöihin on henkilökohtaisempaa kuin pääkirjastossa. Monia mukavia muistoja Mika Pollari, Sirkku Petäjä ja Jarmo Koivisto ovat tyytyväisiä uuteen kirjastoautoon. on kertynyt vuosien varrella ja onpa joskus auton henkilökunnalle tuotu kahvia ja pullaa kiitokseksi ja villasukatkin on saatu lahjaksi. Oivan tapahtuma lauantaina 9.5. Uuden kirjastoauton lanseeraus on lauantaina 9.5. klo Oivan tapahtuman merkeissä. Silloin Oivan voi tavata kirkonkylässä pääkirjaston edessä ja sisällekin on mahdollista päästä tutustumaan. Koko perheen tapahtumassa esiintyvät mm. Mikko Perkoila sekä Gadjo jazz ja Miri Familia. La 9.5. klo Oivan tapahtuma Pääkirjaston edessä, Punamullantie 1 Oivan aikataulu:

11 Ota talteen! YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus/ Yleiskaavoitus Keskustie 2B, Nurmijärvi, puh. (09) ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/yleiskaavoitus Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Kaavoituskatsaus 2015 Vuonna 2015 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Yleiskaava-asiat kuntasuunnittelulautakunnassa Kononen Aarno kehitysjohtaja, kuntasuunnittelulautakunnan esittelijä puh Nikunlaakso Risto erikoissuunnittelija, kuntasuunnittelulautakunnan sihteeri puh Kaavojen laatiminen on kunnan tehtävä Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntasuunnittelulautakunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitus- ohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan vuosittain kunnan maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä sekä Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurannassa. MAL-seurannan mukaan lainvoimaisissa asemakaavoissa asumiseen varattua tonttivarantoa Nurmijärvellä on yhteensä n kem 2, josta kerrostaloille n kem 2, rivitaloille n kem 2 ja omakotitaloille n kem 2. Varanto mahdollistaa laskennallisesti n. 850 kerrostaloasunnon, n. 850 rivitaloasunnon ja n. 760 omakotitalon rakentamisen. MAL-aiesopimuksen mukaan asuntotuotannon tulisi olla asuntoa vuodessa. Kirkonkylän ja Klaukkalan alueilla tonttivaranto ei täysin vastaa kysyntää. Asuntotont- tivarantoa on suhteellisesti enemmän kunnan pohjoisissa osissa, missä kysyntä on vähäisempää. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei kuitenkaan ole voimassa olevissa asemakaavoissa maankäytön toteutusohjelman mukaisen viiden vuoden tontinluovutusohjelman tarpeita vastaavasti, vaan tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja osin myös maanhankinta ovat vielä valmisteilla. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa. Vuoden 2014 aikana ehdotusvaiheessa olleissa kaavoissa oli uutta asumiseen varattua kerrosalaa yhteensä n kem 2. Kaavan laatimisesta perittävät kustannukset ja maankäyttösopimukset Asemakaavan laatimisoikeus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Ensisijaisesti uudet asemakaavat laaditaan kunnan omistamalle maalle. Tilanteesta riippuen kunta hankkii kaavoitettavaa maata vapaaehtoisten kauppojen lisäksi myös maankäyttösopimuksella, etuostolla tai lunastamalla. Kaavamuutoksia laaditaan myös yksityisten omistamille alueille. Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Kaavanlaatimissopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaan molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Tiedotus ja osallistuminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjes- tetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. Yleiskaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh Junttila Arja yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh Kurittu Jonna yleiskaavasuunnittelija puh Pihala Anita yleiskaavapäällikkö puh Vilokkinen Ruusu yleiskaavasuunnittelija puh ASEMAKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Vuorenpää Leena asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh Asemakaavoituksen henkilökunta Oksanen Juha, suunnittelupäällikkö Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu -tulosalue puh Lehtinen Timo, asemakaavapäällikkö puh , Peltoniemi Katri, kaavoitus- ja lupa-arkkitehti puh Hyvärinen Eeva-Maija, kaavasuunnittelija puh Laakso-Mäki Pirkko, kaavavalmistelija puh Sähköpostiosoitteet: Lisätietoja myös: asemakaavahankkeet 11

12 Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. 12 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin toimintoja, joilla on mer kittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ja määrännyt sen voimaan tulevaksi mahdollisista valituksista huolimatta. Vaihemaakuntakaavan keskeiset teemat ovat: toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne kilpailukykyä vahvistava liikennejärjestelmä kaupan palveluverkko maakunnallinen kyläverkko. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Uusimaa. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmis telu on käynnistynyt. Neljäs vaihemaakuntakaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat Vireillä olevat yleiskaavat ja rakennuskiellot Asemakaavoitettu alue Vireillä olevan osayleiskaavan rajaus Vireille tuleva osayleiskaava-alue Klaukkalan rakennuskieltoalue ( saakka) seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Se täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Kaavaehdotus on tavoitteena saada hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten vuoden 2015 aikana. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (www.uudenmaanliitto.fi). Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyk siä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esi- tettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. Muut suunnitelmat Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL- yhteistyö Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset 2050 Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun vision Seutuvision jälkeen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin Seutu 2050 maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. V yhteistyökokous merkitsi tiedokseen v laaditun Rajaton metropoli kehityskuvaraportin. Seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Lisätietoja -sivustolta kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyö Nurmijärvi osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyöhön muiden Kuumakuntien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimuksessa on asuntotuotannon lisäksi sovittu seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Liikennehankkeet perustuvat seudulle v hyväksyttyyn liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Lähivuosien (2025 asti) osalta tavoitteena on laatia konkreettiset suunnitelmat, joiden pohjalta voidaan neuvotella seuraavassa aiesopimuksessa sovittavat yhteiset toimenpiteet ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi. Pidemmän aikavälin suunnitelmissa (2040 ja 2050+) hahmotellaan tulevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä mm. siten, että voidaan turvata seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. Aiesopimuksessa sovitun maankäyttösuunnitelman lisäksi seudun 14 kuntaa ovat yhdessä laatineet Helsingin seudun asuntostrategian Maankäyttösuunnitelma (MASU 2050) ja asuntostrategia 2025 ovat olleet lausuntokierroksella syksyn 2014 aikana ja MAL-neuvottelukunta on lähettänyt suunnitelmat Helsingin seudun yhteistyökokoukselle ja edelleen seudun kuntiin hyväksyttäväksi. Maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se täydentää maakuntakaavaa ja kuntien yleiskaavoja. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kunnan alueelle on laadittu yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ- 2011). Suunnitelma laadittiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla ja HSL:n hallitus hyväksyi sen kokouksessaan

13 Yleiskaavatilanne KAAVOITUSKATSAUS 2015 KUUMA-kunnat hyväksyivät liikennejärjestelmäsuunnitelman keväällä Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa uudistetaan säännöllisesti. Seuraava HLJ suunnitelma, joka tähtää vuoteen 2050 saakka, on valmistunut vuoden 2014 lopulla ja HSL:n hallitus on hyväksynyt sen kokouksessaan Suunnitelma viedään vielä KUUMAjohtokunnan ja HSL:n ulkopuolisten kuntien hyväksyttäväksi. Erityistä huomiota on kohdistettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden parantamiseen ja samanaikaisesti HLJ suunnitelman laadinnan kanssa on valmisteltu Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja asuntostrategia LJ-2015 liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta tullaan esittämän seudun liikennehankkeita seuraavaan valtion kanssa sovittavaan MALaiesopimukseen kaudelle Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa Tiesuunnitelman laatiminen on käynnistetty v alussa ja suunnitelman on tarkoitus valmistua v aikana. Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta Liikenne/tiehankkeet/uusimaa/Klaukkalan_ohikulkutie. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy HLJ suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa toukokuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain n. kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Uusi kuntastrategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/strategia_ja_ohjelmat/kuntastrategia. Kuntastrategian ajantasaisuutta arvioidaan vuosittain valtuuston toimesta. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanvaltuusto hyväksyi maankäytön kehityskuva 2040-raportin Kehityskuvaraportti on kunnan kotisivuilla osoitteessa: / asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ ja_rakennusluvat/yleiskaavoit us/maankayton_kehityskuva_2040. Kaavoitusta palvelevat selvitykset Sekä yleis- että asemakaavoja varten tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka koskevat mm. liikennettä, luonto- ja ympäristöasioita ja melua. Yleiskaavoitus Taajamien osayleiskaavat Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Klaukkalan osayleiskaavaehdotus on hyväksytty kunnanhallituksessa helmi- kuussa ja ehdotus on nähtävillä maalishuhtikuussa Tavoitteena on, että osayleiskaava esitetään valtuuston hyväksyttäväksi vuodenvaihteessa 2015/2016. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osa yleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä teetetään mm. Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivitys. Kirkonkylän osayleiskaavaluonnosta valmistellaan vuoden 2015 aikana. Osayleiskaava voidaan laatia kahdessa osassa, joista toinen koskisi keskustaaluetta ja toinen sitä ympäröivää aluetta. Kirkonkylän osayleiskaava tulee vireille vuoden 2015 aikana. Maaseutualueiden osayleiskaavat Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristöja maisemaselvitys. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä on laadittu vuoden 2012 aikana. Perttulan osayleiskaavaehdotus on nähtävillä huhtikuussa Tavoitteena on, että osayleiskaava esitetään valtuuston hyväksyttäväksi vuodenvaihteessa 2015/2016. Palojoen osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Palojoen kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä valmistellaan vuoden 2014 ja 2015 aikana. Asemakaavoitus Asemakaavaprosessi ja kaavan käsittelyvaiheet Asemakaavoituksen tärkein tehtävä on luoda edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, joka ottaa huomioon alueen olosuhteet ja muut lähtötiedot. Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään. Kaavahankkeiden yksilöllisyydestä ja kaavoitustyön moniulotteisesta luonteesta johtuen eri vaiheet usein lomittuvat toisiinsa. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen hyväksymisestä voidaan esimerkiksi päättää samanaikaisesti. Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireille tulleeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun sisällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa, esim. kaavan selostus. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja -selostuksen. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 ), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta, saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uudestaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisen kaavan hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. 13

14 Kaavoituskohteita taajamittain KAAVOITUSKATSAUS 2015 KLAUKKALA 1. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueel le tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Suunnittelun yhteydessä selvitetään mm. uuden asuntoalueen vaikutukset viereiseen Isosuon Natura-alueeseen. Kaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Kisakujan alueen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittamalla alueella. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimuksia. 3. Lähdepellon alueen kaavoitus Alue sijaitsee Klaukkalan keskustan lähellä, Lahnuksentien ja Klaukkalantien risteyksen eteläpuolella. Alueelle suunnitellaan tehokasta ja korkeatasoista asumista täydentämään ja tukemaan Viirinlaakson keskustatoimintojen aluetta. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 4. Mäyränkallion työpaikka-alueen kaavoitus Alue sijaitsee Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (Vt 3) välisellä alueella. Alue suunnitellaan työpaikka-alueeksi. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 5. Lintumäen työpaikka-alueen kaavoitus Alue sijaitsee Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Metsäkyläntien välillä Klaukkalan itäpuolella. Alue suunnitellaan työpaikka-alueeksi. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää todennäköisesti maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 6. Klaukkalantien kaavamuutos Klaukkalantien liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvä kaavamuutos, jonka pääpainopiste on Klaukkalantien ja Kirkkotien liittymän alueella. Liittymään suunnitellaan kiertoliittymää ja lähikortteleiden täydennysrakentamista. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia taajamakuvan kohentamiseen. Kaavoitus on hyväksymisvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 7. Klaukkalan ohikulkutien asemakaavamuutos Mäntysalossa Asemakaavan muutos, jolla osoitetaan ohikulkutien yleissuunnitelman mukaiset liikennealueet. Voimassa olevan asemakaavan maatalousalueet, jotka jäävät tien alle, kaavoitetaan tiealueeksi. Asemakaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus saattaa edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 8. Klaukkalan täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. KIRKONKYLÄ 1. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen työpaikka-alueen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (Vt 3) välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Heinojan alueen kaavoitus Alue sijaitsee Kirkonkylän pohjoisosassa Raalantien länsipuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuinalue, joka tiivistää taajamarakennetta. Alueella on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maita. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 3. Liikuntapuiston kaavamuutos Liikuntapuiston alueen asemakaavaa muutetaan, jotta alueelle on mahdollista sijoittaa Kirkonkylän liikuntapuiston hankesuunnitelman mukaiset liikuntahallit. Asemakaavan muutos on ehdotusvaiheessa. 4. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä Kirkonkylän keskeisen alueen asemakaavaa tarkistetaan. Alueelle suunnitellaan maankäytön tiivistämistä sijoittamalla alueelle asumista sekä kaupallisia tai julkisia palveluita. Asemakaavan muutos on aloitusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 5. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. RAJAMÄKI 1. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue käsittää mm. entisen metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle suunnitellaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Alue on osittain kunnan, osittain yksityisten omistuksessa. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Saunatien alueen kaavamuutos Asemakaavan muutos, jolla tarkistetaan alueen kaavamääräyksiä. Tarkoituksena on parantaa kunnan omistuksessa olevien korttelialueiden toteutettavuutta. Kaavahanke on aloitusvaiheessa. 3. Kiljavan sairaalan alueen kehittäminen Sääksjärven rannalla sijaitsevan alueen kehittämismahdollisuuksien selvitystyö. Hankkeessa tutkitaan, minkälaista maankäyttöä ja toimintoja alueelle voidaan sijoittaa. Kaavahanke on aloitusvaiheessa. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. 4. Rajamäen uuden terveyskeskuksen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan korttelissa 1039, jotta keskeisellä paikalla sijaitseva rakentamaton alue voidaan ottaa Rajamäen keskustan palveluiden käyttöön. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa. Terveyskeskuksen sijoittaminen lähelle muita keskustan palveluja helpottaa palveluiden saavutettavuutta. Kaavahanke on ehdotusvaiheessa. 5. Rajamäen täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. 14

15 KUNTA TIEDOTTAA Hammashoitolalle lisää tiloja Klaukkalaan Klaukkalan terveysaseman hammashoitolaan keskitetään vaativat oikomishoidot Klaukkalan terveysasemalle valmistuu saneerauksen myötä neljä hammashoitolan vastaanottohuonetta, jotka otetaan käyttöön toukokuun puolivälissä. Terveysasemalle siirtyvät kunnan oikomishoidon erikoishammaslääkäri, apuoikojahammaslääkäri ja kaksi oikomiseen perehtynyttä suuhygienistiä. Vähemmän vaativia oikomishoitoja tehdään myös jatkossa nykyisissä hoitoloissa. Nykyisten hoitoloiden vapautuviin huoneisiin tulee yleishammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanotot. Lisähenkilökunta helpottaa ruuhkaisia vastaanottoja ja tekee samalla hoidosta tehokkaampaa. Ajanvaraus puhelimitse muutokset voi tehdä itse internetissä Myös ajanvarauksen puhelinpalvelu siirtyy uusiin tiloihin. Ajanvaraus on sujuvinta tehdä jatkossakin puhelimitse. Sähköisiä ajanvarauspalveluita kehitetään jatkuvasti ja tällä hetkellä kunnan kotisivuilla olevan järjestelmän avulla aikaisemmin varatun ajan voi tarkistaa, perua ja siirtää. Myös alle kouluikäisten kutsuun perustuvan tarkastusajan varaaminen onnistuu sitä kautta. Päivystävässä hoitolassa on mahdollista varata aika paikan päällä arkipäivisin klo Tuija Hellman ja Katja Nyberg muuttavat hammashoitolalle saneerattuihin tiloihin Klaukkalan terveysasemalle. Ilmoittautuminen itseilmoittautumislaitteiden avulla Hammashoitolassa ilmoittautuminen tapahtuu kaikissa hoitoloissa olevilla itseilmoittautumislaitteilla. Sen avulla tieto potilaan saapumisesta paikalle välittyy potilastietojärjestelmän kautta hoitohenkilökunnalle. Kätevimmin ilmoittautuminen onnistuu viivakoodillisella henkilökortilla. Yksilöllisten hoitovälien käyttämistä tehostetaan Asiakkaille määritellään tutkimusten perusteella yksilölliset hoitovälit, jotka voivat hampaiden kunnosta riippuen olla useammankin vuoden pituisia. Myös mahdollisesti tarvittavat välitarkastukset suuhygienisteillä määritellään yksilöllisen tarpeen perusteella. Yhteistyössä hoitovälin pidentäminen on turvallista ja hampaat säilyvät kunnossa. Aikaisemmin käytössä olleet kiinteät, vuoden välein tapahtuvat tarkastukset ovat hyvin suuhygieniastaan huolehtiville tarpeettoman tiheitä. Yksilöllinen hoitoväli lisää resursseja suuremmassa hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoitamiseen. Vielä ehdit äänestää eduskuntavaaleissa! Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina klo Äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänestysalueet ja -paikat Nurmijärven kunnassa: 1 Herunen Herusten Vireen tilat, Herustentie Kirkonkylän läntinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 3 Kirkonkylän eteläinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 4 Kirkonkylän itäinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 5 Kirkonkylän pohjoinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 6 Klaukkalan itäinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 7 Klaukkalan pohjoinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 8 Klaukkalan eteläinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 9 Klaukkalan läntinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 10 Klaukkalan keskinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 11 Klaukkalan Metsäkylä Metsäkylän koulu, Järventaustantie Lepsämä Lepsämän koulu, Lepsämäntie Nukari Nukarin koulu, Nummenniityntie Palojoki Palojoen koulu, Koulunkulmantie Perttula Uotilan koulu, Uotilan koulutie Rajamäen itäinen Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 17 Rajamäen läntinen Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 18 Rajamäen pohjoinen Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 19 Röykkä-Leppälampi Röykän koulu, Kangastie 8 20 Valkjärvi Valkjärven koulu, Valkjärventie 460 Ilmoituskortissa tieto äänestyspaikasta Äänioikeutettu saa äänestää vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Maaliskuussa kotiin lähetetyssä ilmoituskortissa on mainittu äänioikeutetun äänestysalue ja -paikka. Äänestäjä on velvollinen esittämään selvityksen henkilöllisyydestään. Äänestystoimitusta jouduttaa ilmoituskortin esittäminen, mutta sen puuttuminen ei kuitenkaan estä äänioikeutettua äänestämästä. Lisätietoja eduskuntavaaleista Lisätietoja eduskuntavaaleista saa oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteesta sekä kunnan kotisivun kautta. 15

16 Teksi ja kuvat: Virpi Tynkkynen Joukkoliikenteen suosio kasvaa Juha Oksanen on tyytyväinen siihen, että nurmijärveläisten joukkoliikenteen käyttö on kasvussa. Loppukesästä matkustajille avautuva Kehärata tulee myös parantamaan yhteyks iä pääkaupunkiseudulle. Nurmijärveläiset ovat vuosi vuodelta ahkerampia joukkoliikenteen käyttäjiä. Joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja linjavuorojen toimivuutta seurataan säännöllisesti. Viime vuonna Nurmijärvi-lipulla matkustaminen lisääntyi reilulla kuudella prosentilla. Sen lisäksi, että joukkoliikenteen toimivuus on tärkeä pavelu kunnan nykyislle asukkaille, se myös lisää kunnan vetovoimaisuutta mahdollisille uusille asukkaille. Kilpailutimme joukkoliikenteen järjestämisen ja voittajaksi valikoitui Nurmijärven Linja Oy. Paikallisella yrittäjällä on erinomainen tuntemus kotikunnan liikennejärjestelyistä ja pystyy siten antamaan kehitysehdotuksia liikenteen kehittämiseen. Lisäksi paikalliset kuljettavat tuntevat asiakkaansa, mikä sekin on asiakaspalvelua, pohtii suunnittelupäällikkö Juha Oksanen. Oksanen muistuttaa, että kuntalaiset vaikuttavat itse parhaiten yhteyksien kehittymiseen. Ne linjat säilyvät, mitkä koetaan tärkeiksi ja millä riittää matkustajia. 16 Myös asiakaspalautteella on vaikutusta. Esimerkiksi palautimme nopeasti vähällä käytöllä olleet koululaislinjat Kirkonkylältä Hyrylään sekä Klaukkalasta Myyrmäkeen asiakaspalautteen johdosta, Oksanen kertoo. Loppukesästä matkustajille avautuva Kehärata vaikuttaa myös nurmijärveläisiin. Rata menee lähellä Nurmijärven rajaa. Bussiliikenne on suunniteltu palvelemaan myös Kehäradan luomia yhteysmahdollisuuksia. Tämä nopeuttaa vaikka yhteyttä Pasilaan. Liityntäliikenne on tärkeä osa julkista liikennettä. Nurmijärvellä on liityntäpysäköintimahdollisuudet Kirkonkylällä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Ne ovat ahkerassa käytössä, Oksanen tietää. Nurmijärvi-lippu myös nuorisolle Tämän vuoden alusta Nurmijärvi-lippua laajennettiin myös nuorisolle. Alle 17-vuotiaille on oma kuukausilippu Helsinkiin tai Vantaalle ja Espooseen. Kunnassa on jo aiemmin ollut käytössä sisäisiin matkoihin tarkoitettu nuorisolippu.tällä hetkellä nurmijärveläiset saavat valita viidestä eri lipputyypistä: Kuuma-seutulippu, Nurmijärvi-lippu Helsinkiin, Nurmijärvi-lippu Vantaalle/ Espooseen sekä nuorisoliput Helsinkiin tai Vantaalle ja Espooseen. Kaikki lipputyypit ovat ahkerassa käytössä, mikä ilahduttaa Oksasta. Esimerksi kuukausilippu Helsinkiin maksaa 100 euroa. Kunta tukee joukkoliikennettä reilulla kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Sillä rahalla tuetaan paikallista julkista liikennettä mutta myös muuta liikkumista, kuten HSL-kuukausilippua. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL:n kuukausilipun u samalla hinnalla kuin Alle 17-vuotiaille on oma kuukausilippu Helsinkiin tai Vantaalle ja Espooseen. pääkaupunkilaisetkin, Oksanen selvittää. Nurmijärveläisten julkinen liikenne jakautuu Nurmijärven sisäiseen liikeenteen sekä pääkaupunkiseudulle tai Kuuma-kuntiin suuntautuvaan aamu- ja iltapäiväliikenteeseen. Iltaisin nurmijärveläiset, jotka käyvät harrastuksissa, kulttuuritapahtumissa tai ravintoloissa Helsingissä, pääsevät takaisin myös myöhään yöllä. Paikkallisbussien lisäksi kuntalaisia palvelee Kivenkyyti-palveluliikenne. Nurmijärvi on iso kunta, jossa on kolme keskusta, Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki sekä useita kyliä. Niiden välillä pitää tietenkin pystyä liikkumaan myös julkisilla, Oksanen sanoo. Kehärata Klaukkalaan? Tulevaisuudessa mies näkee, että Nurmijärvellä saattaisi olla junaratakin. Pitkän ajan suunnitelmana on Kehäradan laajentaminen Klaukkalaan. Hanke on vielä pitkän ajan kaukaisissa haaveissa, mutta siitä huolimatta lähivuosien osalta on syytä laatia radan yleissuunnitelma, jolla olemme askeleen lähempänä toteutusta, sillä ilman suunnitelmia ei ole toteutusta, hän toteaa.

17 KUNTA TIEDOTTAA Yksityisen päiväkotihoidon palveluseteli käyttöön elokuussa Mahdollisuus valita mieluinen päivähoitopaikka Nurmijärvi ottaa ensimmäisenä Kuuma-kunnista päivähoidon palvelusetelin käyttöön yhtenä rahoitusvaihtoehtona. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kunta voi järjestää lasten päivähoidon antamalla käyttäjälle palvelusetelin. Käyttäjä sitoutuu maksamaan setelin arvoon asti palvelun tuottajalta hankkimat palvelut. Setelin enimmäisarvo Nurmijärvellä on 810 euroa, mikä on yli 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoidon kuukausihinta. Seteli ei koske tässä vaiheessa perhepäivähoitoa. Haetaan normaalin päivähoitohaun yhteydessä Palveluseteliin ovat oikeutettuja Nurmijärvellä kirjoilla olevat alle kouluikäiset päivähoitopalveluihin oikeutetut lapset. Seteliä haetaan normaalin päiväkotihaun yhteydessä samalla lomakkeella kuin haettaessa kunnalliseen päivähoitoon. Palveluseteli on lapsikohtainen ja sitä anotaan kullekin perheen lapselle erikseen. Kunnan kotisivuilla julkaistaan keväällä kunnan valitsemat palveluntuottajat. Niistä perhe voi etsiä mieluisimman päiväkodin ja tehdä sen jälkeen kunnalle setelihakemuksen. Setelin hakijan tulee huomioida, että yksityiseen päiväkotihoitoon myönnettävä palveluseteli on tulosidonnainen. Asiakas maksaa itse omavastuuosuuden palveluntuottajalle. Palvelusetelin saanut asiakas ei voi samanaikaisesti käyttää kunnallista päivähoitoa tai olla mukana kunnan järjestämässä kerhotoiminnassa eikä myöskään saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tukea tai sen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuki säilyy edelleen yksityisen palvelun valinnaisena rahoitusvaihtoehtona. Sen lisäksi Nurmijärvellä maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää, jota voi käyttää myös lapsen kotihoidon rahoitukseen. Lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia Palveluseteli lisää mahdollisuuksia valita mieluinen päivähoitopaikka. Nurmijärvellä on tällä hetkellä kuusi yksityistä päiväkotia, joiden lisäksi kaksi uutta yksityistä päiväkotia aloittaa toimintansa elokuun alussa. Lisätietoa palvelusetelistä, sen käyttöönotosta ja yksityisen hoidon käsikirja löytyvät kunnan kotisivuilta kevään aikana. Nurmijärvi ottaa päivähoidon palvelusetelin käyttöön ensimmäisenä Kuuma-kunnista. Kuuma-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Myy käytöstä poistettuja tavaroitasi pihoilla, kaduilla tai toreilla osallistu valtakunnalliseen siivouspäivään lauantaina Siivouspäivä on kirpputorien ja kierrätyksen päivä, jolloin ihmiset tulevat kaduille, puistoihin ja pihoille myymään tavaroitaan. Päivällä ei ole virallista järjestäjää, vaan jokainen tapahtumaan osallistuja on osaltaan järjestäjä. Jokainen on myös vastuussa omien jälkiensä siivoamisesta. Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä, esimerkiksi kyläyhdistykset ja muut järjestöt voivat osallistua. Ideana on tehdä kierrätyksestä helppoa. Valtakunnallinen siivouspäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Siivouspäivän idea on tehdä kierrättämisestä helppoa. Kunnalta ohjeet osallistumiseen ei erillisiä myyntilupia Tekninen lautakunta on päättänyt, että tapahtumaan ei tarvita erillisiä myyntilupia. Lupa tarvitaan, jos myyntipaikka halutaan pystyttää kunnan yleisille alueille. Myyjien tulee kuitenkin ilmoittaa paikastaan tapahtuman kotisivujen kartalla sekä noudattaa muita kunnan ohjeita. Klaukkalan ja kirkonkylän toreilta osoitetaan lisäksi alueet, joita voi käyttää tapahtumassa myyntipaikkoina. Kunnan ohjeet liittyvät myyntipaikan ilmoittamisen lisäksi paikan sijoittamiseen niin, ettei esimerkiksi vahingoiteta nurmikoita tai haitata liikennettä. Jokainen on myös vastuussa myyntipaikasta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta sekä tavaroiden poisviennistä yleiseltä alueelta. Käytännöistä tulee tarkemmat ohjeet kunnan kotisivuille lähempänä ajankohtaa. Niistä kerrotaan myös paikallislehtien kautta. Valtakunnallista tietoa tapahtumasta: Valtakunnallinen siivouspäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. 17

18 KUNTA TIEDOTTAA Puutarhajätteet eivät kuulu luontoon Kuva: Terhi Ryttäri Jättipalsami Impatiens glandulifera Kuva: Krista Jännäri Alun perin koristekasveiksi tuodut jättiputket muodostavat parhailla paikoilla tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden. Jättiputkien kasvineste aiheuttaa iholla vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Torjunta kannattaa aloittaa jo toukokuun alussa. Kevät on koittanut, ja pihoja siistitään ja haravoidaan. Valitettavan moni päätyy viemään risut ja haravointijätteet lähimetsään tai kuntien ja kaupunkien maille. Se on kuitenkin kiellettyä ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Puutarhajätteet tulee hyödyntää omalla kiinteistöllä tai toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle. Käytä oman pihan hyväksi Paras tapa käsitellä puutarhajätettä on hyödyntää se oman pihan tarpeisiin. Risut ja haravointijätteet kompostoidaan tai haketetaan omalla kiinteistöllä aina, kun se on mahdollista. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa ja risuista hakettamalla kompostissa seosaineena tai katteena hyödynnettävää haketta. Puiden lehdet voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi, jolloin niistä saa lisäravinteita nurmikolle ja istutuksille. Taajama-alueella puutarhajätteen polttaminen kielletty Puutarhajätteen polttaminen on kielletty taajaan asutulla alueella. Taaja-asutusalueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisessä määrin puutarhan hoidossa ja 18 Kuva: Krista Jännäri Jättipalsami on tuotu puutarhakasviksi Himalajalta. Rehevillä, kosteilla kasvupaikoilla jättipalsami valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Pyydä lupa torjuntatoimiin maanomistajalta ja järjestä talkoot! maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja kuivia jätteitä, kuten risuja, olkia ja hakkuutähteitä. Silloinkaan puutarhajätteen poltosta ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Puutarhajätteen poltosta annetaan määräyksiä Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä. Puutarhajäte rehevöittää ja muuttaa luontaista lajistoa Kuva: Terhi Ryttäri Luontoon viedyt puutarhajätteet voivat aiheuttaa kasvillisuuden rehevöitymistä ja lajiston muuttumista. Erityisesti karujen elinympäristöjen vähäravinteisiin elinoloihin erikoistunut lajisto kärsii rehevöitymisestä. Puutarhajätteiden mukana metsään voi lisäksi levitä haitallisia ja alkuperäiseen luontoomme kuulumattomia vieraslajeja. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovat karanneet puutarhasta juuri kottikärryillä. Ongelmia aiheuttaa myös ojien tukkeutuminen puutarhajätteistä. Puutarhajätteet toisen maalle vievä kevätsiivooja saattaa syyllistyä jätelain roskaamiskiellon rikkomiseen sekä toisen kiinteistön hallinnan loukkaamiseen, josta säädetään rikoslaissa. Puutarhajätteiden viennin yleisille alueille kieltävät Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräysten rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon. Puutarhajäte Metsä-Tuomelaan Jos risuja ja haravointijätteitä ei voi hyödyntää omalla pihalla, ne tulee tuoda Metsä-Tuomelaan. Jäteaseman normaaleina aukioloaikoina risut ja haravointijätteet henkilöauton peräkärryllä tai vastaavalla tuotuna maksavat 8,50 / kuorma. Toukokuussa Metsä-Tuomelan jäteasema palvelee pienasiakkaita kahtena lauantaina, 9. ja klo Silloin jäteasemalle saa tuoda ilmaiseksi erikseen lajiteltuja risuja ja haravointijätettä. Kuva: Krista Jännäri Oksat ja risut kannattaa hyödyntää omassa puutarhassa. Haketettu oksasilppu sopii hyvin katteeksi hyötytarhassa ja esimerkiksi koristepensaiden alla estämässä rikkaruohojen kasvua. Kuva: Krista Jännäri Lehtikompostissa puutarhajäte maatuu muutamassa vuodessa muhevaksi mullaksi ja sen voi palauttaa kotipihan kasvien käyttöön. Lisätietoja jätehuoltosuunnittelija Aino Angervuori puh Nurmijärven kunta ympäristösuunnittelija Liisa Garcia puh Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala puh Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tietoa haitallisista vieraslajeista: Jätehuoltomääräykset jatehuoltomaaraykset Ympäristönsuojelumääräykset keskiuudenmaanymparistokeskus/

19 KUNTA TIEDOTTAA Kevätsiivous kotikylällä Keväiset Nurmijärven kunnan yleisten alueiden siivoustalkoot järjestetään huhti toukokuun vaihteessa. Kunta tarjoaa talkoisiin osallistuville porukoille jätesäkit ja roskien kuljetuspalvelun. Talkoisiin osallistuvien porukoiden vetäjät mainostavat itse tapahtumaa ja tilaavat roskille noudon Lassila & Tikanojalta säkkejä noutaessa saatavien tarkempien ohjeiden mukaan. Kuva: Krista Jännäri Jätesäkkejä ja lisäohjeita kunnan varastolta: Varastotie 9 Puhelin Aukioloajat: ma to ja pe Annetaan yhdessä roskille kyytiä! Metsä-Tuomelan jäteasema avoinna la 9.5. ja Jäteasema on avoinna pientuojille lauantaina 9.5. ja klo , jolloin jäteasemalla vastaanotetaan jätteitä jätteenkäsittelytaksan mukaisin hinnoin. Henkilöautolla ja/tai perävaunulla tuotaessa kompostointiin menevät haravointijätteet sekä haketettavat oksat ja risut otetaan kuitenkin vastaan veloituksetta. Haravointijätteet ja risut tulee tyhjentää eri vastaanottokentille jäteasemalla. Maksutta otetaan vastaan myös metallia, sähköromua, vaarallisia jätteitä (taksassa mainitut kohtuulliset määrät) ja kyllästettyä puuta (alle 1m3). Jäteasemalle tuodut risut haketetaan, ja Kekkilä kompostoi haravointijätteet. Jätteenkäsittelytaksa saatavilla: > Asuminen ja ympäristö > Kadut, liikenne ja kunnallistekniikka > Jätehuolto ja neuvonta > Metsä-Tuomelan jäteasema > Jätteenkäsittelytaksa. Huomaathan, että voit tuoda haravointijätteiden ja risujen peräkärrykuormat jäteasemalle myös normaaleina aukioloaikoina 8,50 kuormahintaan! Kuva: Terhi Ryttäri Metsä-Tuomelan jäteasema Iivarin metsätie Puh. (09) Jätteiden vastaanotto auki: arkisin ma-pe klo arkipyhien aattoina klo > Asuminen ja ympäristö > Kadut, liikenne ja kunnallistekniikka > Jätehuolto ja -neuvonta Metsä-Tuomelan jäteasema on nyt Facebookissa! Tunnetko jokamiehenoikeudet? Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Niistä nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Eri lait antavat, ohjaavat tai rajoittavat jokamiehenoikeuksia. Saat liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esim. viljelyksessä olevat pellot ja istutukset) oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esim. telttailla riittävän etäällä asumuksista) poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia onkia ja pilkkiä kulkea vesistössä ja jäällä Et saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä kaataa tai vahingoittaa puita ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta häiritä kotirauhaa roskata ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Lähde: 19

20 KUNTA TIEDOTTAA Kunnan tietoja lietekaivoista täydennetään Nurmijärven alueen sekajätteet siirtokuormataan Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Jätteet toimitetaan kerran päivässä yhdistelmäkuljetuksina Vantaan Energialle. Hyötyjätteistä raaka-ainetta, sekajätteistä sähköä ja lämpöä Nurmijärveläisten sekajätteet kuljetetaan nykyään Vantaan Energian jätevoimalaan. Siellä sekajätteestä tehdään sähköä ja kaukolämpöä. Nurmijärven kunnalla ja Uudenmaan Woima Oy:lla on sopimus Nurmijärven asumisessa syntyvän sekajätteen hyödyntämisestä energiana. Uudenmaan Woima Oy on Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja Rosk n Roll Oy Ab:n omistama yritys, joka myy Vantaan Energian jätevoimalan vapaata kapasiteettia. Jätteiden lajittelua jatketaan syntypaikalla Uuden voimalan käyttö ei poista lajittelun tarvetta, vaan jätteistä tulee edelleen erotella kotona bio-, hyöty- ja vaaralliset jätteet sekä sähkölaitteet. Ainoastaan lajittelun jälkeinen sekajäte menee poltettavaksi. Jätteiden lajittelu on tärkeää, sillä näin saadaan arvokkaat raaka-aineet, kuten lasi ja metalli, kiertoon ja säästetään luonnonvaroja. Lasi ja metalli eivät myöskään pala polttolaitoksessa, vaan ne lisäävät syntyvän kuonan määrää. Mitä teen lajitelluille hyötyjätteille? Vie pienmetallit, pakkauslasit, kartongit ja paperit omiin keräysastioihinsa omassa roskakatoksessasi tai lähimmällä ekopisteellä. Jätäthän ekopisteelle vain sellaisia jätteitä joille siellä on astia! Lajitteluohjeet ja Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset löytyvät kotisivuiltamme: Lähimmät ekopisteet ja sähkölaitteiden sekä muiden tuottajavastuunalaisten jätteiden keräyspisteet löytyvät osoitteesta: Mihin voin viedä vaaralliset jätteet? Vaarallisia jätteitä vastaanotetaan Metsä- Tuomelan jäteasemalla kotitalouksista jätteenkäsittelytaksan mukaisia kohtuullisia määriä maksutta jäteaseman aukioloaikoina. Suurille, yli 200 litran erille öljyjätettä voi tilata ilmaisen noudon Lassila & Tikanojalta. Keräys on kilpailutettu valtakunnallisesti vuosiksi ja kustannukset katetaan öljyjätemaksuista. Valtakunnallinen öljyjätehuolto, puh oil(at)lassila-tikanoja.fi Kevään aikana moneen postiluukkuun kolahtaa kirje, jossa kysellään jätevesien käsittelystä kiinteistöllä. Kirjeitä lähetetään niille kiinteistöille, joilla ei kunnan tietojen mukaan ole viemäriliittymää ja joilta ei ole lietteenkuljetusyrityksiltä saatujen tietojen perusteella kuljetettu viime vuonna lietteitä jätevedenpuhdistamolle. Kyselyn avulla täydennetään kunnan tietoja jätevesien käsittelystä lietteenkuljetusrekisterin pohjaksi. Viimeksi jätevesijärjestelmiä on selvitetty kymmenen vuotta sitten, joten paljon muutoksia on ehtinyt tapahtua. Toivomme, että kyselyyn vastaavat kaikki sen saaneet myös ne, joilla on kiinteistöllään kantovesi ja huussi! Kunnan tehtävä on ylläpitää jätteiden kuljetusrekisteriä Jäteveden saostuskaivot, pienpuhdistamot ja umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään vuosittain hajaasutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) ja kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tyhjennysten enimmäisvälistä määrätään vesien suojelemiseksi, ja varsinkin oman kaivon ja juomaveden laadun turvaamiseksi. Kunta ylläpitää jätteiden kuljetusrekisteriä, kuten jätelaissa edellytetään. Tyhjennysvälien seuranta kuljetusrekisterin avulla on kunnan uusi tehtävä. Jätelaissa määritellyt tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta saadaan suoraan jätehuoltoyrityksiltä. Tyhjennetäänkö lietekaivo lain velvoitteiden mukaisesti? Lisätietoa kunnan jätehuoltoviranomaiselta Jätehuoltosuunnittelija Aino Angervuori, puh , Laitosvastaava Hanna Rinne, puh , Jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii toimenpideluvan. Lisätietoa kunnan rakennusvalvonnasta Tarkastusinsinööri Helena Vuori, puh , Rakennustarkastaja Heikki Mälkki, puh , Yleistä tietoa haja-asutusalueiden jätevesiasioista antavat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys VHVSY ry, vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso, puh , Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, ympäristösuunnittelija Anu Tyni, puh , ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, puh , Lajittele erikseen Biojäte Kompostori/erilliskeräys Pakkauslasi Metalli Paperi Ekopisteille Kartonki Vaaralliset jätteet Jäteasemalle Sähkölaitteet Jäteasemalle Jäljelle jää sekajäte 20

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA KAAVOITUSKATSAUS

SIUNTION KUNTA KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2014

KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 (Yleinen osa ja yleiskaavoitus) Vuonna 2014 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö-

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus 2016

Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus 2016 Kemiönsaaren kunta Kaavoituskatsaus sisältää muun muassa: sivu Mitä kaavoitus on? 2 Ajankohtaista kaavoituksessa Vuonna 2016 kaavoitusyksikkö tulee työskentelemään useamman ison asemakaavahankkeen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Sääksjärven ranta-asemakaava I:n osallistumis- ja arvioin suunnitelma

Sääksjärven ranta-asemakaava I:n osallistumis- ja arvioin suunnitelma Sääksjärven ranta-asemakaava I:n osallistumis- ja arvioin suunnitelma 22.10.2015 SISÄLTÖ 1 Johdanto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan nimi ja kaavanumero Suunnittelualue Aloite Kaavan tarkoitus

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja

Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja Kaavatunnus 2-232 Asianro Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 2 17.12.2013, päivitetty 17.1.2014 Suunnittelualue Asemakaava-alue koskee Raalantien ja Heinojan

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot