KAAVOITUSKATSAUS 2016 (Yleinen osa ja yleiskaavoitus) Vuonna 2016 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2016 (Yleinen osa ja yleiskaavoitus) Vuonna 2016 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntasuunnittelulautakunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan vuosittain kunnan maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä sekä Helsingin seudun MAL- aiesopimuksen seurannassa. MAL- seurannan mukaan lainvoimaisissa asemakaavoissa asumiseen varattua tonttivarantoa Nurmijärvellä on yhteensä n kem 2, josta kerrostaloille n kem 2, rivitaloille n kem 2 ja omakotitaloille n kem 2. Varanto mahdollistaa laskennallisesti n kerrostaloasunnon, n.1000 rivitaloasunnon ja n. 700 omakotitalon rakentamisen. MAL- aiesopimuksen mukaan asuntotuotannon tulisi olla 330 asuntoa vuodessa. Ainoastaan Kirkonkylän alueella tonttivaranto ei täysin vastaa kysyntää. Asuntotonttivarantoa on suhteellisesti eniten Rajamäellä, missä kysyntä on vähäisempää ja nykyisen tonttivarannon arvioidaan riittävän lähes 30 vuodeksi. Kunnan omistamaa tonttivarantoa on voimassa olevissa asemakaavoissa lähes maankäytön toteutusohjelman mukaisen viiden vuoden tontinluovutusohjelman tarpeita vastaavasti. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään kysyntää vastaavaksi Kirkonkylän alueella ja ylläpitämään kysyntää vastaavana Klaukkalan alueella. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖSO- PIMUKSET Asemakaavan laatimisoikeus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Ensisijaisesti uudet asemakaavat laaditaan kunnan omistamalle maalle. Tilanteesta riippuen kunta hankkii kaavoitettavaa maata vapaaehtoisten kauppojen lisäksi myös maankäyttösopimuksella, etuostolla tai lunastamalla. Kaavamuutoksia laaditaan myös yksityisten omistamille alueille. Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Kaavanlaatimissopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

2 Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaan molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen.

3 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ja määrännyt sen voimaan tulevaksi mahdollisista valituksista huolimatta. 2. vaihemaakuntakaavan keskeiset teemat ovat: - toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne - kilpailukykyä vahvistava liikennejärjestelmä - kaupan palveluverkko - maakunnallinen kyläverkko. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Uusimaa. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Neljäs vaihemaakuntakaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: - elinkeinot ja innovaatiotoiminta - logistiikka - tuulivoima - viherrakenne - kulttuuriympäristöt. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Se täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus tulee nähtävillä todennäköisesti elokuussa Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta ( Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Raken-

4 nusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL- yhteistyö Nurmijärvi osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyöhön muiden Kuuma-kuntien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi on ollut voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimuksessa on asuntotuotannon lisäksi sovittu seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Neuvottelut uudesta MAL- sopimuksesta ovat vielä kesken. Aiesopimuksen mukaisesti Helsingin seudulle on laadittu uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ- 2015) ja sen rinnalla yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), jossa on sovitettu yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Näiden lisäksi seudun 14 kuntaa ovat yhdessä laatineet Helsingin seudun asuntostrategian HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja asuntostrategia on hyväksytty seudun yhteistyöelimissä ja kunnissa kevään 2015 aikana. Maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se täydentää maakuntakaavaa ja kuntien yleiskaavoja. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa Tiesuunnitelman laatiminen on käynnistetty v alussa ja suunnitelman on tarkoitus valmistua v aikana. Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta keskus.fi/fi/liikenne/tiehankkeet/uusimaa/klaukkalan_ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutie sisältyy HLJ suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on ELYkeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa toukokuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain n. kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimialaja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Kuntastrategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: Kuntastrategian ajantasaisuutta arvioidaan vuosittain valtuuston toimesta.

5 Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanvaltuusto hyväksyi maankäytön kehityskuva 2040 raportin Kehityskuvaraportti on kunnan kotisivuilla osoitteessa: us/maankayton_kehityskuva_2040

6 KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Sekä yleis- että asemakaavoja varten tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka koskevat mm. liikennettä, luonto- ja ympäristöasioita ja melua. YLEISKAAVOITUS TAAJAMIEN OSAYLEISKAAVAT Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Klaukkalan osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Mikäli kaavan hyväksymispäätöksestä valitetaan Helsingin hallinto-oikeuteen, kunta harkitsee osayleiskaavan saattamista voimaan ennen kuin se on lainvoimainen siltä osin, johon valituksien ei voida katsoa kohdistuvan. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä teetetään mm. Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivitys. Kirkonkylän osayleiskaavaluonnosta valmistellaan vuoden 2015 aikana. Osayleiskaava voidaan laatia kahdessa osassa, joista toinen koskisi keskusta-aluetta ja toinen sitä ympäröivää aluetta. Kirkonkylän osayleiskaava kuulutetaan vireille vuoden 2016 keväällä. MAASEUTUALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Kunta harkitsee osayleiskaavan saattamista voimaan ennen kuin se on lainvoimainen siltä osin, johon valituksen ei voida katsoa kohdistuvan. Palojoen osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Palojoen kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä valmistellaan vuoden 2014 ja 2015 aikana. Osayleiskaavaluonnos on tavoitteena saada nähtäville viimeistään vuoden vaihteessa 2016/2017.

7 YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus / Yleiskaavoitus Keskustie 2B, Nurmijärvi puh Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Yleiskaava-asiat kuntasuunnittelulautakunnassa Kononen Aarno, kehitysjohtaja kuntasuunnittelulautakunnan esittelijä puh Nikunlaakso Risto, erikoissuunnittelija kuntasuunnittelulautakunnan sihteeri puh Yleiskaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo, suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh Junttila Arja, yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh Kurittu Jonna, yleiskaavasuunnittelija, virkavapaalla puh Pihala Anita, yleiskaavapäällikkö puh Vilokkinen Ruusu, yleiskaavasuunnittelija, virkavapaalla puh Iiro Grönberg, yleiskaavasuunnittelija, sijainen puh Anniina Lehtonen, yleiskaavasuunnittelija, sijainen puh Sähköpostiosoitteet ovat: etunimi.sukunimi(at)nurmijarvi.fi