Suomen ja Viron ammatillinen koulutus Kuvauksia ja vertailuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ja Viron ammatillinen koulutus Kuvauksia ja vertailuja"

Transkriptio

1 Suomen ja Viron ammatillinen koulutus Kuvauksia ja vertailuja

2 SUOMEN JA VIRON AMMATILLINEN KOULUTUS KUVAUKSIA JA VERTAILUJA HETA- HANKKEEN POHJALTA

3 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki

4 SISÄLTÖ I JOHDANTO...5 II SUOMEN JA VIRON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VERTAILU...7 III AMMATILLINEN KOULUTUS VIROSSA Viron koulutusjärjestelmän yleiskuvaus Peruskoulutus Peruskoulun päättäneiden jatkokoulutusvalinnat Ammattikoulutuksen järjestämistavat Ammattikoulutuksen lainsäädännöllinen ja hallinnollinen viitekehys Yhteistyö koulutuksen ja tutkintojen kehittämisessä Ammattioppilaitokset Opetussuunnitelmajärjestelmä Valtakunnalliset opetussuunnitelmat Koulukohtaiset opetussuunnitelmat Koulutuksen loppuun suorittaminen Koulutusalat ja opetussuunnitelmaryhmät Viron näyttötutkintojärjestelmä Ohjausjärjestelmä Tutkintotasot Ammattistandardit Näyttötutkintojen suorittaminen Näyttötutkintojen järjestämiseen osallistuvat tahot Ammattirekisteri Kehitysnäkymiä Tutkintojen tunnustaminen ja ISCED-luokitus IV AMMATILLINEN KOULUTUS SUOMESSA Koulutusjärjestelmän pääpiirteet Ammatillinen koulutus Ammattikoulutuksen hallinnollinen ja lainsäädännöllinen viitekehys Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset Koulutusalat, tutkinnot ja opintojen rakenne Koulutusalat, tutkinnot ja opintojen rakenne ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkintoina suoritettava ammatillinen peruskoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

5 5.4 Pääsyvaatimukset ja tutkintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus Suomalaisten tutkintojen sijoittuminen tasoluokituksiin Tasojen määräytyminen kansallisesti Tutkintojen sijoittuminen ISCED-luokitukseen Tutkintojen sijoittuminen ammattipätevyysdirektiivin 2005/36/EY luokituksiin Eurooppalainen tutkintojen viitekehys Tutkintojärjestelmän kehittäminen ja muutokset lähivuosina LIITE V AMMATILLISTEN TUTKINTOJEN VERTAILU PILOTTIALOILLA Mitä vertailtiin? Autoala: autonasentajan tutkinto/ajoneuvoasentajan tutkinto Kaupan ala: Liiketalouden perustutkinto ja myyjän tutkinto (Müüja) Puuala: puusepän ja puuartesaanin tutkinnon osan vertailu Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma/ravintolakokki Yhteenveto VI KOULUTUSALAN SANASTO

6 I JOHDANTO Suomen ja Viron opetusviranomaiset ja koulutuksen järjestäjät käynnistivät keväällä 2007 HETA- hankkeen, jonka tarkoituksena on tiivistää ammatillisen koulutuksen yhteistyötä Helsingin ja Tallinnan alueella. HETA on lyhenne sanoista Helsinki-Tallinna. Tarkoituksena on helpottaa kummassakin maassa suoritettujen ammatillisten tutkintojen vertailua ja tunnustamista sekä parantaa mahdollisuuksia suorittaa tutkintoja asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on edistää väestön ja työvoiman vapaata liikkuvuuden Tallinnan ja Helsingin alueilla. Hankkeen aikana on luotu ja laajennettu yhteistyöverkostoa viranomaisten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välille. Sivutuotteena on syntynyt koulutusalan sanasto suomeksi ja viroksi, myöhemmin englanniksi. Tässä raportissa esitellään hankkeen tuloksia, joita ovat: Suomen ja Viron ammatillisten koulutusjärjestelmien vertailu Siinä on nostettu esille keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja maiden koulutusjärjestelmissä. Pääpaino on peruskoulun jälkeisessä ammatillisessa koulutuksessa. Vertailu on luvussa 2. Ammatillisten koulutusjärjestelmien kuvaukset Kuvaukset on tehty kummastakin maasta mahdollisimman samansisältöisenä. Koulutusjärjestelmät kuitenkin poikkeavat niin paljon toisistaan ja ovat erilaisella kehitysasteella, joten kuvauksissa painottuvat hieman erilaiset asiat. Kuvaukset ovat luvuissa 3 ja 4. Ammatillisten tutkintojen vertailu pilottialoilla Hankkeen käynnistysvaiheessa valittiin neljä koulutusalaa, joilla vertailtiin koulutusta, tutkintoja ja niissä vaadittavaa osaamista tarkemmin. Valitut alat ja tutkinnot ovat - autoala ja erityisesti ajoneuvoasentajan koulutus - kaupan ala, merkonomin perustutkinto ja myyjän ammattitutkinto - hotelli- ja ravintola-ala, erityisesti ravintolakokin tutkinto sekä - puuala ja puusepän koulutus. Pilottialoilta saatuja kokemuksia ja tuloksia on esitelty lyhyesti tämän raportin luvussa 5. Lisäksi on kultakin alalta erilliset raportit. Koulutusalan sanasto suomeksi ja viroksi Sanasto on julkaisun lopussa. Yhteistyöverkosto Suomesta hankkeen toteuttamiseen ovat osallistuneet Opetushallitus, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Suomen partneri) ja aikuiskoulutuskeskus Adulta Oy. 5

7 Virossa hankkeen toteuttajia ovat olleet Viron opetusministeriö sekä Riiklik Eksami ja Kvalifikatsoonikeskus (REKK pääpartneri) ja Kutsekvalifikatsooni Sihtasutus (Kutsekoda). Nämä tahot vastaavat Virossa ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen kehittämisestä. Hankkeen aikana on yhteistyö laajentunut Helsingin ja Tallinnan seudun oppilaitosten ja tutkintojen suorituksia vastaanottavien tahojen välille. Yhteistyöverkostoa on kuvattu tarkemmin alakohtaisissa raporteissa. Hankkeen aikana pidettiin useita seminaareja Suomessa ja Virossa. HETA -hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja se on toteuttanut Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA ohjelmaa. Tämän raportin kirjoittamisesta Suomessa ovat vastanneet kouluneuvos Heli Kuusi ja opetusneuvos Marketta Saarinen Opetushallituksesta. Projektipäällikkö Sirje Hassinen Omniasta on avustanut käännöksissä. Sanaston tekemiseen on lisäksi osallistunut Maaja-Katrin Kerem Viron Kutsekodasta. Vastaava raportti on laadittu viroksi. Siinä on mainittu vastuutahot ja tekijät Virosta. 6

8 II SUOMEN JA VIRON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VERTAILU Koulutusjärjestelmien vertailua vaikeuttaa se, että eri maissa käytetään samoja tai samalta kuulostavia käsitteitä, mutta tarkoitetaan eri asioita. Suomen ja Viron järjestelmävertailussa ongelmallinen käsite on ollut esimerkiksi näyttö ja sen vironkieliset vastineet. Suomessa on aikuisilla näyttötutkintoja ja nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näyttöjä, Virossa taas on kompetentsipõhine kutseeksam. Käsitemäärittelyä on syytä vielä jatkaa, jotta varmistetaan ymmärrettävyys. Koulutusjärjestelmien yleisiä piirteitä Molemmissa maissa, Suomessa ja Virossa, on 9-vuotinen perusopetus ja sama oppivelvollisuusikä, 7-17 vuotta. Lähes kaikki suorittavat peruskoulun, Virossa on keskeyttäneitä hieman enemmän kuin Suomessa. Virossa lähes 90% ja Suomessa yli 95 % jatkaa peruskoulun jälkeen opintojaan toisen asteen koulutuksessa. Suomessa peruskoulun jälkeen noin 54 % jatkaa toisella asteella yleissivistävässä lukiossa ja lähes 40 % ammatillisessa koulutuksessa. Virossa tilanne on samansuuntainen, mutta lukioon menevien osuus on vieläkin suurempi, 64 % pyrkii lukioon ja 30 % ammatilliseen koulutukseen. Sekä Suomessa että Virossa voi suorittaa samanaikaisesti sekä ammatillisia että lukio-opintoja. Virossa ammatillisen tutkinnon suorittanut voi jatkaa yleissivistäviä opintojaan 35 opintoviikon ajan ja saada näin lisävalmennusta ylioppilastutkintoa vastaavien kansallisten kokeiden suorittamiseen. Virossa sekä perusopetukseen että lukiokoulutukseen voi sisältyä ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta. Suomessa tällaista koulutusta ei ole. Suomessa voi peruskoulun jälkeen osallistua perusopetuksen lisäopetukseen, jossa suunnitellaan jatko-opintoja sekä parannetaan opiskeluvalmiuksia. Ammatillisissa oppilaitoksissa on Suomessakin ohjaavaa ja valmistavaa opetusta. Ammatillisen koulutuksen järjestelmät Koulumuotoisen opiskelun traditio on vallitseva molemmissa maissa. Toisen asteen ammatillinen koulutus on järjestetty pääpiirteittäin samalla tavalla kolmivuotisena koulutuksena, johon sisältyy sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja, työssäoppimista ja käytännön opiskelua. Suomen ammatillisen peruskoulutuksen järjestelmä on yhtenäinen. Virossa on erilaisia koulutusvaihtoehtoja, kuten - ammatillista koulutusta, joka ei sisällä yleissivistäviä opintoja - ammattiin valmentavaa koulutusta niille, joiden peruskoulu on jäänyt kesken - lukio-opintoihin perustuvaa ammatillista koulutusta 7

9 Suomessa oppisopimuskoulutuksella on pitkät perinteet. Virossa oppisopimuskoulutus sisällytettiin ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön vuonna Suomessa nuorten osallistuminen oppisopimuskoulutukseen on suhteellisen vähäistä, Virossa vieläkin vähäisempää. Kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot tuottavat Suomessa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Virossa sen saavuttamiseksi vaaditaan pääsääntöisesti ylioppilastutkintoa vastaavien kansallisten kokeiden suorittamista. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat Virossa kuitenkin päästä saman alan ammattikorkeakouluopintoihin ja myös yliopistoihin on mahdollista päästä ilman kansallisten kokeiden suorittamista yliopistojen itse asettamisen valintakriteereiden mukaisesti. Molemmissa maissa on mahdollista suorittaa ammatillisia tutkintoja sekä kouluopetukseen perustuvina että näyttötutkintoina. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja, jolla on tutkintovaatimuksissa määritelty ammattitaito, voi osoittaa osaamisensa näytöillä ilman osallistumista valmistavaan koulutukseen. Viron näyttötutkintojärjestelmässä (Kutsekoda) on viisi tasoa, joista kaksi ylintä ovat korkeakoulutasoisia. Suomessa näyttötutkintoja on kolmentyyppisiä (perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot). Lainsäädännössä ei selkeästi määritellä näyttötutkintojen tasojen keskinäisiä suhteita. Suomessa koulumuotoinen koulutus ja näyttötutkintojärjestelmä liittyvät yhteen niin, että ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko koulumuotoisesti tai näyttötutkintona. Ammattitaitovaatimukset ovat niissä samanlaiset. Virossa on erillinen näyttötutkintojärjestelmä, mutta vuodesta 2004 lähtien kouluopiskeluna ja näyttötutkintoina suoritettavia I tason tutkintoja pyritään integroimaan siten, että yhä suurempi osa suorittaisi koulun loppukokeen lisäksi myös ammattitutkinnon. Korkean asteen koulutus Korkea-asteella molemmissa maissa on samanlainen ns. Bolognan prosessin mukainen tutkintorakenne (ensimmäisen syklin, toisen syklin ja kolmannen syklin tutkinnot) Molemmissa maissa on duaalijärjestelmä, niin että on olemassa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja (Virossa rakenduskõrgkool). Säädösperusta ja hallinto Säädösrakenne on molemmissa maissa samanlainen. Opetusministeriöllä on keskeinen ohjaustehtävä. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen tapahtuu sen johdolla. Hallintorakenteissa on eroa. Suomessa opetusministeriön alainen Opetushallitus vastaa sekä koulumuotoisen koulutuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden että näyttötutkintojen tutkintojen perusteiden laatimisesta yhteistyössä koulutustoimikuntien ja työelämän edustajien kanssa. Virossa vastaavia tehtäviä hoitaa kaksi eri opetusministeriön alaista organisaatiota: Riiklik- Eksami- ja Kvalifikatsionikeskus (REKK) ja Kutsekvalifikatsioni Sihtastus (Kutsekoda). REKK vastaa ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien kehittämisestä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Kutsekoda määrittelee eri alojen 8

10 ammattitaitovaatimukset (-standardit) yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa ja vastaa aikuisten näyttötutkintojärjestelmän hallinnoinnista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset Suomessa koulutuksen järjestäjät ovat kuntayhtymiä, yksittäisiä kuntia tai yksityisiä yrityksiä ja säätiöitä, poikkeuksellisesti valtio. Virossa ammatilliset oppilaitokset ovat pääosin valtion omistamia, mutta myös yksityisillä oppilaitoksilla on merkittävä tehtävä koulutuksen järjestäjinä. Samat oppilaitokset järjestävät Suomessa sekä nuorten että aikuisten ammatillista koulutusta. Lisäksi on aikuiskoulutuskeskuksia. Virossa aikuiskoulutus on toistaiseksi vähäistä, mutta vahvasti kehitteillä oleva koulutusmuoto. Molemmissa maissa ammatillinen koulutus on perinteisesti järjestetty pääosin koulumuotoisena opetuksena. Työpaikoilla tapahtuva opiskelu ja työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on molemmissa maissa lisääntymässä ja kehittämisen painopisteenä. Opetussuunnitelmajärjestelmät ja tutkintorakenteet Koulutusalaluokitus, jonka mukaan ammatilliset tutkinnot ryhmitellään eri koulutusaloille, on Suomessa ja Virossa erilainen. Tutkintojen sääntely poikkeaa toisistaan. Suomessa tutkintojen ja koulutusohjelmien lukumäärästä, nimistä ja niiden sijoittumisesta koulutusaloille säädetään valtakunnallisesti (Opetusministeriö). Kutakin tutkintoa varten laaditaan kansalliset opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet (Opetushallitus). Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tulee noudattaa valtakunnallisia perusteita laatiessaan niiden pohjalta omat opetussuunnitelmansa. Virossa on kehitteillä vastaava tutkinto- ja opetussuunnitelmajärjestelmä ammatillista peruskoulutusta varten. Viron opetusministeriö on vahvistanut kansalliset opetussuunnitelman perusteet viittä tutkintoa varten. Suunnitelmissa on noin 35 valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteen laatiminen, johon tavoitteeseen päästäneen muutamassa vuodessa. Opetussuunnitelman perusteet perustuvat kansallisiin ammattitaitovaatimuksiin eli ammattistandardeihin, joista Kutsekoda vastaa. Muutoin Viron oppilaitokset päättävät opetussuunnitelmista itsenäisesti ammattitaitovaatimusten (Kutsekoda) pohjalta ja opetusviranomaisten (REKK) ohjauksessa. Ammattiopintojen rakenteessa on paljon yhtäläisyyksiä, kuten valinnaisuus, joustavat opintojen suorittamismahdollisuudet, työssäoppiminen, käytännön opiskelu oppilaitoksissa ja niin edelleen. Virossa kolmivuotiseen koulutukseen kuuluu Suomen tapaan yleissivistäviä opintoja, mutta sen ohella on Virossa myös työvaltaista opetusta. Yleissivistävien opintojen laajuus on Virossa 40 opintoviikkoa ja Suomessa 20 opintoviikkoa. Tutkintojen suorittaminen ja ammattiosaamisen näytöt Suomessa nuorten koulutuksessa oppilaitos antaa tutkintotodistuksen sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa koulutusta ja arviointia ja niistä saatu todistus on tutkintotodistuksen liitteenä Myös päättötyö kuuluu opintoihin, mutta se ei ole sama kuin päättökoe. 9

11 Virossa ammatillinen koulutus katsotaan suoritetuksi sen jälkeen kun opiskelija on suorittanut siihen kuuluvat opinnot ja loppukokeen. Kouluopiskelussa loppukokeen järjestää oppilaitos, joka myös antaa koulutodistuksen. Sen lisäksi opiskelija voi osallistua kansalliseen ammattitutkintoon, jonka järjestämisestä vastaa Kutsekoda. Silloin opiskelija saa kaksi todistusta, koulutodistuksen ja ammattitutkintotodistuksen. Virossa on säädösten mukaan vuodesta 2004 lähtien ollut myös mahdollista yhdistää koulussa suoritettava tutkinto ja näyttötutkintona suoritettava ammattitutkinto. Ammattitutkinto voi korvata oppilaitoksen loppukokeen. Aikuiskoulutuksessa osaaminen osoitetaan Suomessa näyttötutkinnoissa, joita valvovat tutkintotoimikunnat. Tutkintotodistuksen myöntämisestä vastaavat tutkintotoimikunnat. Virossa on pääosin samalla tavalla organisoitu näyttökokeisiin perustuva tutkintojen suorittamisjärjestelmä. Molemmissa maissa koulumuotoisessa koulutuksessa arviointiasteikko on 1-5. Virossa arvosanat 1 ja 2 tarkoittavat että suoritus on hylätty, Suomessa ne tarkoittavat hyväksyttyä suoritusta. Näyttötutkinnoissa molemmissa maissa arvioinnissa on kaksi vaihtoehtoa hyväksytty - hylätty. Ammatillisten tutkintojen tasoluokitukset ja tutkintojen viitekehys Molempien maiden toisen asteen kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot sijoittuvat ISCED-järjestelmässä tasolle 3. Virossa toisen asteen yleissivistävään koulutukseen pohjautuva ammatillinen koulutus on ISCED-järjestelmässä tasolla 4 B. Suomen järjestelmässä ei tällaista koulutusta ole. Viron yleissivistävän koulutuksen yhteydessä annettava ammatillinen koulutus ja oppivelvollisuusiän ylittäneille ilman peruskoulutodistusta oleville annettava ammatillinen koulutus sijoittuu ISCED-tasolle 2. Suomessa ei tällaisia koulutuksia ole. Suomen näyttötutkinnoista ammattitutkinnot ovat ISCED-järjestelmässä tasolla 3 ja erikoisammattitutkinnot tasolla 4 C. Viron näyttötutkintoja ei ole sijoitettu ISCED-järjestelmään. Suomessa uusi hallitus on antanut luonnoksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille Sen mukaan vuoteen 2010 mennessä valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen tutkintojen viitekehys. Virossa viisiportainen tutkintojärjestelmä korvataan tutkintojen Eurooppalaisen viitekehysjärjestelmän mukaisella järjestelmällä lähivuosien aikana. 10

12 III AMMATILLINEN KOULUTUS VIROSSA 1 VIRON KOULUTUSJÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS Viron lainsäädännössä koulutus jaotellaan tavoitteiden perusteella yleiskoulutukseen, ammattikoulutukseen ja harrastustavoitteiseen koulutukseen. Koulutuksen tasot ovat esikoulutus, peruskoulutus (I taso), keskiasteen koulutus (II taso) ja korkeakoulutus (III taso). 1.1 Peruskoulutus Peruskoulun tavoitteena on itsenäinen opiskelija, joka kykenee tekemään tulevan koulutustiensä suhteen tietoisia valintoja ja joka on päättäväinen, vastuuntuntoinen, yhteistyöhaluinen ja arvokas kansalainen. Peruskoulun aloittamisen edellytyksenä on oppivelvollisuusiän saavuttaminen. Oppivelvollinen on sellainen lapsi, joka täyttää kyseisen vuoden lokakuun alkuun mennessä seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus jatkuu 17-vuoden ikäiseksi. Tavoitteena on, että jokaisen oppilaan tulisi saada peruskoulun päättötodistus. Tästä huolimatta noin prosentti peruskoulun ylimpien luokkien (7.-9. luokkien) oppilaista keskeyttää opintonsa. Peruskoulu on yhtenäiskoulu, jossa jokainen seuraava oppivuosi perustuu tiiviisti edelliseen, mikä mahdollistaa esteettömän siirtymisen koulusta toiseen. Peruskoulussa on yhdeksän luokkaa (1.-9. luokka). Peruskoulu jakautuu luokka-asteiden mukaan seuraavasti: I kouluaste (1.-3. luokat), II kouluaste (4.-6. luokat) ja III kouluaste (7.-9. luokat). Peruskoulun III asteella voi osallistua myös ammatilliseen esikoulutukseen tai peruskoulussa ja lukiossa järjestettävään ammattikoulutukseen. 1.2 Peruskoulun päättäneiden jatkokoulutusvalinnat Peruskoulun suorittaminen antaa oikeuden jatkaa opintoja lukiossa tavoitteena yleissivistävän keskiasteen koulutuksen suorittaminen tai ammattioppilaitoksessa ammatillisen peruskoulutuksen suorittaminen tai pelkästään ammatin oppiminen. Peruskoulun jälkeistä koulutusta nimitetään Virossa yhteisellä nimikkeellä keskharidus (keskikoulutus), joka vastaa Suomen toisen asteen (upper secondary) koulutusta. Lukiota vastaavan koulutuksen vironkielinen nimitys on gümnaasium. Viron kolmivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen nimen suora käännös olisi ammattikeskikoulutus. Keskikoulutus-termin käyttöä on suomenkielisessä kuvauksessa kuitenkin vältetty, koska sanojen merkityserot voivat aiheuttaa sekaannusta. Peruskoulun päättäneistä suuri enemmistö, 67 prosenttia vuonna 2006, siirtyi jatkamaan opintojaan lukion päiväopetukseen ja kaksi prosenttia siirtyi iltalukioon. Ammattikoulutukseen siirtyi lähes 29 prosenttia samana vuonna peruskoulunsa päättäneistä. Vuoteen 2000 verrattuna on lukioon siirtyvien opiskelijoiden osuus pienentynyt ja ammattikouluun siirtyvien nuorten osuus kasvanut (vuonna 2000 suhde oli 72 % ja 26 % ja vuonna 1993 vastaavasti 60 % ja 30 %). 11

13 VIRON KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Ikä Koulutusaika 4 6A 3 6A 2 Tohtorinopetus 1 (Yliopisto) 2 Maisterinkoulutus 5A A 1 (Ammattikorkeakoulu*) 5A A 5 5A kätilöopetus 5A 22 4 Kandidaatin- ja maisterinkoulutus 4 5A 4 Ammattikorkeakoulu- 5A 21 3 yhdistetty 3 Kandidaatin- 5A 3 ja korkeakouluopetus 5A 20 2 opetussuunnitelma 2 ja maisterinkoulutus 2 (Ammattikorkeakoulu, 19 1 (Yliopisto) 1 (Yliopisto) 1 ammattioppilaitos, yliopisto) 2 Ammatillinen koulutus keskikoulutuksen pohjalta 1 (Ammattioppilaitos) 4B 4B 1 Lisävuosi (yleissiv.) Yleiskeskikoulutus 3A 3 Ammattikeskikoulutus 3B 2 Ammattikoulutus 2C Ammattikoulutus 3C 1 ilman peruskoulutusta, 17v (Lukio) 1 (Ammattioppilaitos) 1 peruskoulupohjalta A Peruskoulutus 10 4 (Peruskoulu) Esiopetus 0 5 (Koulua edeltävä lastentarha) 1.3 Ammattikoulutuksen järjestämistavat Ammattikoulutuksen järjestämisestä säädetään ammattioppilaitoksia koskevassa laissa (kutseõppeasutuse seadus). Ammattioppilaitoslaki säätelee valtion ja kuntien omistamien koulujen toimintaa ja myös yksityiskoulujen toimintaa siltä osin, kun yksityiskoululaissa ei ole toisin säädetty. Ammattioppilaitoksissa voidaan antaa seuraavanlaista opetusta: 1. ammatinvalintaan johdattavat kurssit (kutsealane eelkoolitus); 2. peruskoulun ja lukion ammatilliset kurssit (kutseõpe põhikoolis ja gümnaasiumis); 3. ammatillinen koulutus ilman vaatimusta peruskoulun suorittamisesta (põhihariduseta nõudeta kutseõpe 4. ammattikoulutus ilman yleissivistäviä opintoja (kutseõpe põhihariduse baasil); 5. ammatillinen peruskoulutus (ammattikeskikoulutus, kutsekeskharidusõpe); 6. ammatillinen peruskoulutus lukion pohjalta (kutseõpe keskhariduse baasil); 7. ammattikorkeakouluopetus (rakenduskõrgharidusõpe); 8. aikuisten ammatillinen täydennyskoulutus (täiskasvanute tööalane koolitus) Seuraavassa on tarkempi kuvaus edellisistä: Ammatinvalintaan johdattavat kurssit ovat peruskoulussa ja lukiossa valinnaisaineena järjestettyä ammattiin ohjaavaa pienimuotoista ammattien tai ammattialojen esittelyä. Kurssien laajuus on korkeintaan 15 opintoviikkoa eikä niitä varten laadita erillistä opetussuunnitelmaa. 12

14 Peruskoulun ja lukion ammatilliset kurssit ovat ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteella tapahtuvaa opetusta, jota antaa ammattioppilaitos. Suorittamalla näitä kursseja peruskoulussa tai toisen asteen yleissivistävässä koulutuksessa opiskelevat saavat tietyn ammatin tai erikoisalan perustietoja ja -taitoja. Opetuksen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa. Kursseja suorittaneille annetaan todistus, jonka perusteella opinnot voidaan ottaa huomioon, mikäli opiskelija jatkaa saman alan opiskelua ammattioppilaitoksessa. Opetukseen voivat osallistua myös etä- ja iltaopiskelijat. Ilman peruskoulun suorittamista olevien ammatillinen koulutus on tarkoitettu pääasiassa niille, joiden peruskouluopinnot ovat jääneet kesken ja jotka eivät iän perusteella ole enää oppivelvollisia. Koulutuksessa opitaan ammatissa tai erikoistumisalalla tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita. Opetuksen laajuus vaihtelee 20 ja 100 opintoviikon välillä. Opetuksesta on käytännön työtä 1 vähintään 25 prosenttia ja käytännön harjoittelua 2 samoin 25 prosenttia Yhdessä nämä muodostavat puolet opetussuunnitelman koko laajuudesta. Ammattikoulutus ilman yleissivistäviä opintoja on tarkoitettu niille, jotka mahdollisesti epäonnistuisivat ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvissa yleissivistävissä aineissa, mutta jotka pystyvät saavuttamaan ammatti- tai erikoisalan ammattityössä tarpeelliset tiedot, taidot ja asenteet. Pääsyvaatimuksena on peruskoulun suorittaminen. Opintojen laajuus vaihtelee 20 ja 100 opintoviikon välillä, mutta opiskeluaika voi olla pitempikin opiskeltaessa musiikkia ja esittäviä taiteita. Käytännön työn ja käytännön harjoittelun osuus on yhteensä puolet ammatillisen opetuksen kokonaislaajuudesta. Opiskelun lopussa voi suorittaa joko koulukokeen tai näyttötutkinnon. Koulutuksen suorittamisesta annetaan todistus, jossa on arvosanat. Oppilaan anomuksen perusteella hänet voidaan ensimmäisen oppivuoden jälkeen siirtää ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista suorittamaan ammattikoulutusta, johon ei kuulu yleissivistäviä opintoja. Ammatillinen peruskoulutus (ammattikeskikoulutus, kutsekeskharidusõppe) on pääasiallinen ammattikoulutuksen suorittamistapa ja se vastaa Suomen ammatillista peruskoulutusta. Siinä opitaan ammatissa ja erikoistumisalalla tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet sekä opetussuunnitelmassa määritelty yleissivistävä osaaminen. Ammatilliseen peruskoulutukseen pääsemiseksi vaaditaan peruskoulun suorittaminen. Opintojen laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa (3 vuotta). Yleissivistäviä aineita opiskellaan vähintään 40 oppiviikkoa. Ammatillisia opintoja tulee olla vähintään puolet opinnoista. Ammatillisista opinnoista käytännön harjoittelua on 25 prosenttia ja käytännön työtä 25 prosenttia. Tutkinto on suoritettu, kun opiskelija on hyväksyttävästi suorittanut kaikki opetussuunnitelman mukaiset opinnot ja ammatti- tai erikoistumisalakohtaisen loppukokeen. Koulussa suoritettavan loppukokeen lisäksi on mahdollista suorittaa myös näyttötutkinto. Oppilaitos antaa ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneelle päättötodistuksen, jossa on koulutuksesta annetut arvosanat. Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet voivat jatkaa yleissivistäviä opintojaan enintään 35 oppiviikon verran joko ilta- tai etäopiskeluna tai yksityisoppilaana. Ammatillisen oppilaitoksen tulee kertoa oppilaille lisävuosimahdollisuudesta. Tämän ns. lisävuoden tavoite on antaa parempi valmius suomalaisia ylioppilaskokeita vastaavien kansallisten kokeiden suorittamiseen. 1 Käytännön työ on opittujen tietojen ja taitojen soveltamista oppilaitosympäristössä. Käytännön työ tapahtuu harjoitustyönä, harjoitustunnilla, laboratoriotyönä tai muulla koulun päättämällä tavalla. 2 Käytännön harjoittelu on työpaikalla tehtävää työtä, joka on opetussuunnitelmaan kuuluvaa ja tapahtuu ohjaajan johdolla. 13

15 Lukiopohjaisen ammatillisen koulutuksen kesto vaihtelee puolesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen. Musiikin ja esittävien taiteiden opintojen kesto on enintään kolme vuotta. Koulutuksessa opitaan itsenäisessä ammattityössä tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet. Lopuksi suoritetaan joko koulukoe tai näyttötutkinto. Koulutuksen ja kokeen hyväksytysti suorittaneille annetaan todistus arvosanoineen lukiopohjaisen ammatillisen koulutuksen suorittamisesta. Ammattikorkeakouluopetusta voidaan antaa myös ammattioppilaitoksessa. Tällöin opetuksen toteuttamista, rahoitusta yms. koskevat ammattikorkeakouluopetuksesta annetut säädökset. Mikäli vähintään kaksi kolmasosaa ammattioppilaitoksen oppilaista ja ylioppilaista opiskelee ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman mukaan, saa koulu ammattikorkeakoulun aseman. Aikuisten ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla voi hankkia ja täydentää tietoja ja taitoja tai kouluttautua uudelleen joko työpaikalla tai oppilaitoksessa. Koulutus muodostuu eripituisista kursseista, joiden suorittaminen ei sinänsä johda korkeammalle koulutustasolle. Sen sijaan koulutus voi nostaa ammattitaitotasoa, jos henkilö suorittaa ammattitutkinnon joko omasta halustaan tai sen vuoksi, että kyseinen ammatti on säännelty tai jos työntekijältä muusta syystä vaaditaan tutkinto. Täydennyskoulutusta tarjoavat ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot sekä yksityiset oppilaitokset. Koulutus voi tapahtua myös yrityksissä ja työpaikalla. Tietyillä aloilla (esim. opettajat ja lääkärit) koulutusta tarjoavat lähinnä korkeakoulut. Koulutusmarkkinoilla on tarjolla paljon yksityisten yritysten järjestämää koulutusta. Ammattioppilaitokset järjestävät täydennyskoulutusta aloilla, joilla ne yleensäkin antavat koulutusta. Ne järjestävät opetusta kokopäiväisenä tai osa-aikaisena sekä erilliskursseina. Valtion oppilaitokset ja yksityiset ammatilliset oppilaitokset tarjoavat ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta 16 koulutusalalla. Kokopäiväinen ja osa-aikainen opiskelu. Vuonna 2006 tehty lainmuutos antoi mahdollisuuden järjestään opetusta entistä joustavammin koulussa tai työpaikoilla. Kokoaikaisessa opiskelussa suoritetaan lukuvuoden aikana vähintään 75 prosenttia ja osa-aikaisessa opiskelussa alle 75 prosenttia siitä, mitä opetussuunnitelmassa on säädetty suoritettavaksi. Koulun johtajalla (rehtorilla) on kuitenkin mahdollisuus päättää siitä, mitkä koulutukset voidaan opiskella ainoastaan kokoaikaisesti. Johtaja voi myös määritellä osa-aikaisessa opiskelussa opetuksen laajuuden minimirajan. Opiskelu koulussa ja työpaikoilla. Koulumuotoisessa opiskelussa ei työpaikalla tapahtuva käytännön harjoittelu saa ylittää puolta opintojen kokonaislaajuudesta. Työpaikoilla tapahtuvassa opiskelussa työpaikalla opiskellaan vähintään kaksi kolmannesta ammattikoulutuksen kokonaisajasta. Tämä järjestely vastaa Suomen oppisopimuskoulutusta. Harjoittelupaikasta tehdään etukäteen kirjallinen asiantuntija-arvio ja opiskelijalla tulee olla ohjaaja sekä koulusta että harjoittelupaikasta. Opiskelijalle laaditaan koulun ja harjoittelupaikan yhteistyönä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon harjoittelupaikan erityispiirteet, opiskelijan koulutustaso, aikaisemmat tiedot ja taidot sekä erityistarpeet. Samoin määritellään, mitä eroja on verrattuna koulumuotoisen koulutuksen opiskelujärjestelyihin, valinnaisopintojen opetuskokonaisuuksiin (moduuleihin) ja arvosteluun. 14

16 2 AMMATTIKOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN JA HALLINNOLLINEN VIITEKEHYS Ammattikoulutusta säätelevät seuraavat lait ja asetukset: Ammattioppilaitoslaki (Kutseõppeasutuse seadus, 1998) säätelee ammattikoulutuksen järjestämistä sekä ammattioppilaitoksen perustamista, uudelleenjärjestelyä, toiminnan lopettamista ja hallinnointia. Lakia sovelletaan yksityisiin ammattioppilaitoksiin siltä osin, kuin yksityiskoululaissa (Erakooliseadus) ei ole toisin säädetty. Yksityiskoululaki (Erakooliseadus, 1998) säätelee yli 120 tuntia kestävän koulutuksen tarjoamista, jonka tarjoajana on yksityinen liikkeenharjoittaja tai valtiosta tai kunnasta riippumaton oikeushenkilö. Ammattikorkeakoululaki (Rakenduskõrgkooli seadus, 1998) säätelee ammattikorkeakoulujen perustamista ja toimintaa sekä määrittää ammattikorkeakoulutuksen tarjoamisen periaatteet. Lakia sovelletaan myös ammattioppilaitoksiin siltä osin, kun ne tarjoavat ammattikorkeakoulutusta. Aikuiskoulutuslaki (Täiskasvanute koolituse seadus, 1993) säätelee aikuisopintojen järjestämistä. Ammattitaitolaki (Kutseseadus, 2000) säätelee ammatillisten näyttötutkintojen tutkintovaatimusten laatimista, ammattitaiton osoittamista sekä tutkinnon myöntämisen perusteita ja ammattineuvostojen työjärjestystä. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamislaki (Välisriigis omandatud kutsekvalifikatsiooni tunnustamise seadus, 2000) säätää ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisen perusteet ja perusteet ulkomaisia tutkintoja suorittaneiden toimimiselle säännellyssä ammatissa. Viron koulutuspolitiikkaa ohjaa parlamentti (Riigikogu). Se säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Maan hallitus hyväksyy opetustoimen valtakunnalliset kehityssuunnitelmat ja luo edellytykset niiden toteutumiselle. Se päättää julkisten oppilaitosten perustamisesta, uudelleenjärjestelystä ja toiminnan lopettamisesta, oppilasmaksuista sekä julkisten oppilaitosten työntekijöiden palkkausperusteista. Opetus- ja tiedeministeriö (Haridus- ja Teadusministeerium) koordinoi koulutuspolitiikan toteuttamista. Se hallinnoi valtion oppilaitosten toimintaa ja valtion varojen käyttöä opetustoimessa. Ammatillinen koulutus kuuluu opetus- ja tiedeministeriön toimialalle, mutta se käyttää apunaan paikallishallintoa ja muita sellaisia ministeriöitä, joilla on koulutukseen liittyviä tehtäviä. Tällaisia ovat sosiaaliministeriö, puolustusministeriö, kulttuuriministeriö ja sisäministeriö. Opetus- ja tiedeministeriöllä on politiikan linjausten valmistelussa apuna useita neuvoa-antavia elimiä: opettajien liitto, opetustoimen neuvottelukunta, koulutusfoorumi, työnantajien keskusliitto, ammattiliittojen keskusjärjestö, Viron tasavallan tiede- ja kehitysneuvosto, aikuiskouluttajien järjestö, elinaikaisen opiskelun säätiö ja monia muita. Paikallistasolla hallinnollista tehtävää hoitavat maakuntahallitus ja kunnat. Maakuntahallitusten opetusosastojen tehtävänä on kyseistä maakuntaa koskevien opetustoimen kehityssuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen sekä lastentarhojen ja koulujen opetus- ja kasvatustoiminnan ja johtamisen tuloksellisuuden valvonta. 15

17 Ammattioppilaitokset kuuluvat valtion, kunnan tai yksityisen hallinnon alaisuuteen. Ammattioppilaitosta johtaa johtaja (rehtori) yhteistyössä opetusneuvoston ja ammattioppilaitoksen neuvoston kanssa. Johtaja on vastuussa ammattioppilaitoksen toiminnan laillisuudesta ja hänen tehtävänsä on taata laitoksen toiminnan tuloksellisuus. Johtajan tehtävä on määräaikainen. Toimikauden pituus on kerrallaan enintään viisi vuotta. 3 YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JA TUTKINTOJEN KEHITTÄMISESSÄ Vuoden 1998 lainsäädännön mukaan Virossa erotetaan opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus ja ammattitaidon osoittamisen perustuvat ammatilliset näyttötutkinnot, joissa opiskelu ja tutkinnon suorittaminen on eriytetty. Kumpienkin järjestelmien suunnittelua ja todistuksien myöntämistä koordinoi Opetus- ja tiedeministeriö käyttäen apunaan alaisuuteensa kuuluvia virastoja Viron Kansallista Tutkintokeskusta (REKK) ja Viron Ammattitutkintosäätiötä (Kutsekoda). Opetussuunnitelmaperustaisen ammatillisen koulutuksen suorittaminen tarkoittaa Virossa sitä, että henkilö on suorittanut menestyksellisesti viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluvan opetussuunnitelman mukaiset opinnot ja saanut niistä todistuksen. Ammatillisissa näyttötutkinnoissa vaadittava pätevyys osoitetaan ammattikokeessa. Pätevyyden tunnustamisesta annetaan tutkintotodistus. Työnjako koulutuksen ja tutkintojen kehittämisessä on seuraava: Opetus- ja tiedeministeriö (Haridus- ja Teadusministeerium) koordinoi ammattikoulutuksen ja tutkintojen suunnittelua ja kehittämistä vahvistaa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet Viron Kansallisen Tutkintokeskuksen (REKK) tehtävänä on opetussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden valmistelu ja kehittäminen opetussuunnitelmien käytön tukeminen oppilaitoksissa oppimistulosten arviointijärjestelmän ja opettajien koulutuksen kehittäminen metodologisen tukiaineiston laatiminen. Viron Ammattitutkintosäätiön (Kutsekoda) tehtävänä on yhtenäisen ja vertailukelpoisen näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen edellytysten luominen tutkintojen tunnustamiselle ammattineuvostojen työn koordinointi ammattistandardien suunnittelun, täydentämisen ja tarkistamisen sekä arviointiperusteiden suunnittelun koordinointi, näyttötutkintojen arviointijärjestelmän metodiikan kehittäminen valtakunnallisen tutkintorekisterin ylläpitäminen 16

18 4 AMMATTIOPPILAITOKSET Lukuvuonna 2006/07 Virossa toimii yhteensä 48 ammattioppilaitosta. Niistä 11 on yksityisessä, kolme kuntien ja 34 valtion omistuksessa. Valtion oppilaitoksista yksi on puolustusministeriön hallinnonalalla. Muut 33 valtion oppilaitosta kuuluvat opetus- ja tiedeministeriön hallinnonalalle. Ammattioppilaitosten määrä on vuodesta 2000 vähentynyt 31:llä. Kouluverkostoa on järjestetty uudelleen tavoitteena verkoston toiminnan tehostaminen. Opetusta on koottu suurempiin aluekeskuksiin. Niukassa enemmistössä ammattioppilaitoksia (25 oppilaitosta, 52 %) on opetuskielenä viro. Pelkästään venäjänkielistä opetusta antaa 7 oppilaitosta (15 %) ja viron ja venäjän kielillä opetetaan 16 oppilaitoksessa (33 %) Lukuvuonna 2006/7 ammattikoulutuksessa oli opiskelijaa. Enemmistö ammattikoulutuksessa opiskelevista on miehiä (yhteensä 55 % miehiä, naisia 45 %) Ammatillisessa peruskoulutuksessa on peräti 66 % miehiä. Sen sijaan lukiopohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa on tilanne päinvastainen (67 % naisia, 33 % miehiä) Tällainen jakautuma on ollut monen vuoden ajan suhteellisen pysyvä. Opiskelualojen valinnat eroavat selvästi sukupuolen mukaan. Miehet ovat enemmistönä tekniikan, tuotannon ja rakentamisen aloilla, naiset palvelun ja sosiaalialan, liiketoiminnan ja oikeuden aloilla. Terveys- ja hyvinvointialan opiskelupaikat ovat käytännössä naisten valtaamia. Tilanne on Suomessa samankaltainen. Tallinnassa toimivat ammattioppilaitokset: Arvutikutsekool INTER (tiekoneala) Eesti Hotelli- ja Turismimajanduse Erakool (hotelli- ja matkailuala) Eesti Mereakadeemia (merenkulkuala) G.Otsa nim. Tallinna Muusikakool (musiikki) Erakool Jusven (kauneudenhoitoala) Informaatika ja Arvutustehnika Kool (tietokoneala) M.I.Massaažikool (hieronta) Tallinna Balletikool (balettikoulu) Tallinna Ehituskool (rakennusala) Tallinna Erateeninduskool (palveluala) Tallinna Kopli Ametikool (erilaiset palveluala ja teknilliset alat) Tallinna Lasnamäe Mehaanikakool (tekniikan ala) Tallinna Majanduskool (talousala) Tallinna Transpordikool (kuljetusala) Tallinna Polütehnikum (tekniikka-ala) Tallinna Teeninduskool (palveluala) Tallinna Tööstushariduskeskus (teollisuusala) 17

19 5 OPETUSSUUNNITELMAJÄRJESTELMÄ 5.1 Valtakunnalliset opetussuunnitelmat Ammattistandardissa on kuvattuna työmarkkinaosapuolten keskinäinen sopimus kyseisellä alalla tarvittavista tiedoista, taidoista ja pätevyyksistä. Standardeja käytetään pohjana, kun laaditaan opetussuunnitelmia ja ammatillisten näyttötutkintojen tutkintovaatimuksia. Valtakunnallisella opetussuunnitelmalla määritellään ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja sisällöt sekä opintojen aloittamiselle ja lopettamiselle asetetut vaatimukset. Siinä määritellään opintokokonaisuudet (moduulit), sekä niiden laajuus sekä annetaan lyhyt kuvaus sisällöstä. Samoin määritellään opintokokonaisuuksien valintamahdollisuudet ja valintaedellytykset sekä erikoistumismahdollisuudet. Valtakunnallista opetussuunnitelmaa tarkistetaan sen jälkeen, kun valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteena oleva ammattistandardi on todettu vanhentuneeksi, ammattistandardin nimikettä on muutettu tai standardissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia on muutettu. Viisi ensimmäistä valtakunnallista opetussuunnitelmaa valmistuivat vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuoden 2008 loppuun mennessä on tarkoitus saada vahvistetuiksi kaikki suunnitellut 35 valtakunnallista opetussuunnitelmaa. REKK koordinoi valtakunnallisten opetussuunnitelmien laatimista. 5.2 Koulukohtaiset opetussuunnitelmat Koulussa perusasiakirja on koulun opetussuunnitelma. Koulu laatii opetussuunnitelman jokaista siellä opetettavaa ammatti- tai erikoistumisalaa ja ammattikoulutusmuotoa varten. Koulun opetussuunnitelma perustuu ammattistandardiin ja valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ja siinä otetaan huomioon erilaiset opetuksen järjestämistavat. Koulun opetussuunnitelmassa on yleinen osa, valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset yleisten ja perustaitojen opintokokonaisuudet sekä valinnaisten opintojen opintokokonaisuudet. Opintokokonaisuus on oppimistuloksiin perustuva sisällöllinen kokonaisuus, jossa määritellään ammattitaitovaatimuksia vastaavat tiedot, taidot ja asenteet. Opintokokonaisuus koostuu yhdestä tai useammasta oppiaineesta tai aiheesta ja sen laajuus muodostuu asetettujen tavoitteiden mukaan. Opintokokonaisuudet jakautuvat yleis-, perus- ja valinnaisopintojen opintokokonaisuuksiksi. Koulun opetussuunnitelmassa opetuksen laajuus määritellään opintoviikkoina, jolloin yhden lukuvuoden laajuus on vähintään 40 opintoviikkoa. Tarvittaessa koulu laatii oppilaalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman, joka pohjautuu koulun kyseisen ammatti- tai erikoistumisalan opetussuunnitelmaan. Kansainvälisesti säänneltyjen ammatti- tai erikoistumisalojen opetussuunnitelmissa tietyn opetuksen laajuus määräytyy kansainvälisten vaatimuksien mukaisesti. Mikäli usean erikoistumisalan yleisten ja perusopintojen opintokokonaisuudet ovat yhdessä opetussuunnitelmaryhmässä vähintään neljänneksen (25 %) osalta samanlaiset, voidaan näiden erikoistumisalojen opintojen sisältöä kuvata yhdessä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Yleisten opintojen opintokokonaisuuksissa määritellään opintoaloja läpäisevät, usealle erikoistumisalalle yhteiset tiedot ja taidot. Perusopintojen opintokokonaisuuksissa määritellään ammatti- tai erikoistumisalalla työskenneltäessä tarvittavat tiedot ja taidot. Yleisiin opintoihin ja perusopintoihin on kytketty yleissivistäviä aineita sellaisessa laajuudessa ja si- 18

20 ten valittuina, kun kyseisellä ammatti- tai erikoistumisalalla on tarpeen. Valinnaisten opintojen opintokokonaisuuksissa määritetään ammattitaitoa tukevia tietoja ja taitoja tai muita lisävaatimuksia. Valinnaisia opintokokonaisuuksia saa olla 5 30 prosenttia opintosuunnitelman kokonaislaajuudesta. Kouluopiskelussa on luokkatyöskentelyä, käytännön työtä, käytännön harjoittelua ja itsenäistä työskentelyä. Itsenäistä työskentelyä on vähintään 10 prosenttia opintojen kokonaislaajuudesta. Käytännön työtä on ja harjoittelua on vähintään puolet opintojen kokonaislaajuudesta. 5.3 Koulutuksen loppuun suorittaminen Koulutus katsotaan suoritetuksi, kun kaikki opetussuunnitelman mukaiset opinnot sekä ammatti- tai erikoistumisalan loppukoe on suoritettu. Opiskelija saa oppilaitoksesta koulutodistuksen. Ammatti- tai erikoistumisalan loppukokeen sijasta koulun voi päättää myös Kutsekodan alaisuudessa järjestetyllä näyttötutkinnolla. Sen suoritus on vapaaehtoinen. Ammattikoulutuksen vuosien kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2008 noin 80 % koulun päättäjistä on suorittanut myös näyttötutkinnon. 5.4 Koulutusalat ja opetussuunnitelmaryhmät Ammatillinen koulutus ryhmitellään seuraavassa lueteltuihin koulutusaloihin. Sulkeissa opetussuunnitelmaryhmien määrä: Humanistinen ja taideala (7) Yhteiskunta, liiketalous ja lakiala (5) Tietokoneala (2) Tekniikka, tuotanto ja rakennusala (13) Maatalousala (5) Terveys ja hyvinvointiala (4) Palveluala (11) 6 VIRON NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ 6.1 Ohjausjärjestelmä Viron näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on vastata työmarkkinoiden vaatimuksiin sekä kehittää työntekijöiden ammattitaitoa, ammattitaidon arviointia ja pätevyyksien tunnustamista. Opetus- ja tiedeministeriö, Kauppa- ja Teollisuuskamari, Työnantajien Keskusliitto, Ammattiyhdistysten Keskusliitto ja Sosiaaliministeriö valvovat tutkintojärjestelmän toimivuutta Kutsekodan välityksellä. 19

21 Opetus- ja tiedeministeriö Kauppa- ja teollisuuskamari työmarkkinat Viron ammattitutkintosäätiö Viron Kansallinen Tutkintokeskus ammattistandardit valtakunnalliset opetussuunnitelmat ammattineuvostot näyttötutkintoja myöntävät elimet tutkintotoimikunnat koulujen opetussuunnitelmat ammattioppilaitoksen päättötodistus tutkintotodistus Kaubandus- ja Tööstuskoda Kauppa- ja teollisuuskamari Haridus- ja teadusministeerium Opetus- ja tiedeministeriö Tööturg työmarkkinat Kutsekoda Viron ammattitutkintosäätiö REKK Viron Kansallinen Tutkintokeskus Kutsestandardid ammattistandardit Riiklikud õppekavad valtakunnalliset opetussuunnitelmat Kutsenõukogud ammattineuvostot (16) Koolide õppekavad koulujen opetussuunnitelmat Kutse omistavad organid näyttötutkintoja myöntävät elimet Kutsekomisjonid tutkintotoimikunnat Kutseõppeasutuse lõputunnistus ammattioppilaitoksen päättötodistus Kutsetunnistus - tutkintotodistus Hallituksen päätöksellä Kutsekodan yhteyteen on perustettu 16 alakohtaista ammattineuvostoa. Niissä on otettu huomioon kolmikantaperiaate ja mukana ovat kaikkien työmarkkinaosapuolten edustajat. Ammattineuvosto päättää ammattistandardien laatimistarpeesta, hyväksyy ammattistandardit ja hyväksyttyään tarvittavat asiakirjat antaa näyttötutkintoja myöntäville elimille oikeuden tutkintojen järjestämiseen ja tutkintotodistusten antamiseen. Ammattineuvosto myös valvoo näyttötutkintojen järjestämistä. 6.2 Tutkintotasot Viron näyttötutkintojärjestelmässä on viisi tasoa. Tasojen määrittely perustuu työn vaativuuteen, taitojen ja tietojen osuuteen sekä itsenäisyyden ja vastuun määrään. Kaikissa ammateissa ei ole viidentasoisia tutkintoja. Alan asiantuntijat ja ammattineuvosto päättävät siitä, kuinka monentasoisia tutkintoja tietyssä ammatissa on. 20

22 6.3 Ammattistandardit Ammattistandardi on ammattineuvoston hyväksymä asiakirja, jossa kuvataan kyseistä ammattityötä ja määritellään siinä tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet. Esityksiä ammattistandardin laatimisesta saavat tehdä yritykset, muut tahot ja myös yksityishenkilöt. Ammattistandardit ovat säännönmukaisesti voimassa neljä vuotta. Ammattistandardit ovat ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien laatimisen pohjana näyttötutkintojen tutkintovaatimusten laatimisen pohjana auttavat työnantajia antamaan työtekoa koskevia ohjeita, laatimaan ammatinkuvauksia, määrittelemään työntekijöidensä ammattitaitovaatimuksia ja suunnittelemaan heille koulutusta auttavat työntekijää selvittämään itsellään jo olevia taitoja ja puuttuvia taitoja sekä antavat madollisuuksia oman kehityksen ja ammatillisen uran suunnitteluun sekä luovat pohjaa elinikäiselle opiskelulle. toimivat tutkintojen kansainvälisen vertailun pohjana ovat tukena ammattialoja systematisoitaessa ja urasuunnittelussa. 6.4 Näyttötutkintojen suorittaminen Näyttötutkinnon suorittaminen on prosessi, jossa tutkinnon järjestäjä arvioi tutkinnon suorittajan tietoja ja taitoja käyttäen vertailukohtana ammattistandardissa määriteltyjä vaatimuksia. Jos suoritus hyväksytään, myönnetään tutkintotodistus. Prosessi alkaa niin, että tutkinnon suorittajaksi haluava jättää hakemuksen. Tutkinnon suorittaminen on vapaaehtoista, ellei kyseisellä alalla toimivalta vaadita säädöksissä tutkintoa. Tutkinnon suorittaminen voi tapahtua näytön perusteella tai se voi perustua asiakirjojen perusteella tehtävän osaamisen tunnustamiseen. Näyttöjä voidaan järjestää monella eri tavalla; suullisena, kirjallisena näyttönä, harjoitustyönä, työpaikalla työskentelyä seuraamalla, haastatteluna yms. Tutkintotodistus on asiakirja, jolla todistetaan tutkinnon suorittaneen osoittaneen ammattistandardeissa määritellyn osaamisen. Tutkintotodistuksen antaa näyttötutkintoja myöntävä elin. 6.5 Näyttötutkintojen järjestämiseen osallistuvat tahot Ammattineuvosto antaa oikeuden tietyn tutkinnon myöntämiseen ja valvoo tutkintojen järjestämistä. Tutkintoja saavat siis myöntää sellaiset, joilla on siihen ammattineuvoston lupa. Lupa koskee tiettyjä ammattialoja ja tasoja. Näyttötutkintojen myöntäjissä suurin ryhmä ovat työnantajaliitot ja ammattialakohtaiset järjestöt ja liitot. Tutkintojen myöntäjissä on myös valtionhallintoon kuuluvia tahoja. Kukin näyttötutkinnon myöntämisoikeuden saanut kokoaa tutkintotoimikunnan, johon kuuluu kyseisen ammattialan kehittämisestä kiinnostunet tahot: alan arvostetut asiantuntijat, työnantajat, kouluttajat jne. Tutkintotoimikuntaan kuuluu myös Kutsekodan tai ammattineuvoston edustaja. 21

23 Tutkintotoimikunta voi perustaa tutkintojen järjestämisestä ja vastaanottamisesta huolehtivia lautakuntia. 6.6 Ammattirekisteri Valtakunnallisessa ammattirekisterissä on tiedot seuraavista asioista: ammattineuvostot ammattistandardit näyttötutkintojen myöntäjät voimassa olevat tutkintotodistukset Vuonna 2007 ammattineuvostoja on 16 vahvistettuja ammattistandardeja on 625 näyttötutkintojen myöntämisoikeus on annettu 85:lle taholle tutkintotodistuksia on annettu lähes Ammattirekisteristä vastaa Kutsekoda (www.kutsekoda.ee) 6.7 Kehitysnäkymiä Näyttötutkintojärjestelmää on analysoitu ja sitä aiotaan kehittää. Säädöksiä on tarkoitus muuttaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Pyritään määrittelemään oikeudellisesti mahdollisuus siirtyä 8-tasoiseen kansalliseen tutkintojen viitekehykseen, johon sisältyisivät sekä opetussuunnitelmaperusteiset tutkinnot että näyttötutkinnot. 7 TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA ISCED-LUOKITUS Kun ulkomaisen tutkinnon suorittanut haluaa työskennellä säännellyssä ammatissa, on hänen tutkintonsa tunnustettava. Tutkintojen tunnustamista koskevat seuraavat säädökset: Euroopan Unionin tutkintojen tunnustamisen yleisen järjestelmän direktiivien piiriin kuuluvien tutkintojen tunnustaminen https://www.riigiteataja.ee/ert/act.jsp?id=764829; Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustamislaki Alakohtaisin direktiivein säädeltyjen ammattialojen tunnustamista säätelevät alakohtaiset lait (terveydenhoitopalvelujen järjestelylaki, lääkelaki, eläinlääkintälaki, rakennuslaki, suunnittelulaki). Tutkinnon tunnustamista hakeva kääntyy suoraan alan toimivaltaisen viranomaisen puoleen, joka vertailee laissa säädetyssä järjestyksessä hakijan ammattipätevyyttä Virossa säädellyssä ammatissa toimimiseksi vaadittaviin ammattitaitovaatimuksiin ja tekee päätöksen siitä, vastaako kyseinen ammattipätevyys ammatin vaatimuksia Virossa. Lähteitä: Viron koulutusjärjestelmää käsitteleviä tietoja on koottu verkkopohjaiseen tietojärjestelmään Eesti Hariduse Infosüsteem EHIS. 22

24 Viron muodollinen koulutus ISCED ISCO Esikoulutus (Koulua edeltävä lastenlaitos) Aste 0 esiasteen koulutus (Pre-primary education) Peruskoulutus Peruskoulun luokat Aste 1 alemman perusasteen koulutus (Primary education) Viron opetussuunnitelmaperustaisen koulutuksen tasojen yhteys ISCED ja ISCO -luokituksiin. Ensimmäinen taitotaso Peruskoulutus 2A Peruskoulun luokat A peruskoulun ammatillinen opetus 2C ammatillinen koulutus yli 17-vuotiaille, joilla ei ole peruskoulutusta 2B ammatillinen koulutus peruskoulupohjalta Aste 2 ylemmän perusasteen koulutus (Lower secondary education) Toinen taitotaso 3A Yleiskeskikoulutus Ammatillinen esikoulutus 3A ammatillinen opetus lukiossa 3B ammatillinen peruskoulutus Aste 3 keskiasteen koulutus (Upper secondary education) Toinen taitotaso 4B ammatillinen koulutus lukiopohjalta Aste 4 keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (Post-secondary non-tertiary education) Aste 5 -Korkea-asteen koulutus 5A Kandidaatin ja maisterin yhd. Koulutus 5A Kandidaatinja maisterin koulutus 5A Maisteri (ammattikorkeakoulu) 5A Ammattikorkeakoulutus Aste 6 Tutkijakoulutusasteen koulutus (Second stage of tertiary education) Kolmas taitotaso Keskiasteen koulutusta seuraava ammattikeskikoulutus 5A Maisterinkoulutus 6A Tohtorinkoulutus; lääkäreiden työharjoittelu Aste 6 kolmannen tason koulutuksen ylempi aste Neljäs taitotaso 23

25 IV AMMATILLINEN KOULUTUS SUOMESSA 1 KOULUTUSJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET Suomessa on yhtenäinen 9-vuotinen perusopetus, joka ei sisällä ammatillisesti suuntautuneita opintoja. Sen jälkeen nuori voi valita joko yleissivistävän lukion tai ammatillisen peruskoulutuksen. Lukio- ja ammattiopintoja on mahdollista yhdistää ja ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon voi suorittaa rinnakkain. Korkea-asteen opetuksesta huolehtivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkea-asteella järjestettyä perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta ei lasketa ammatilliseksi koulutukseksi, vaikka se olisi ammattiin johtavaa. Aikuiskoulutus on monipuolinen kokonaisuus. Siinä ammatillista koulutusta edustavat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. (Kuva: Suomen koulutusjärjestelmä) 24

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Näyttötutkinnoista Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta

Näyttötutkinnoista Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta TODISTUKSET Näyttötutkinnoista Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta MÄÄRÄYS 56/011/2009 Määräykset ja ohjeet 2010:6 Opetushallitus Määräykset

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Ryhmä: AK15VA1. Minna Väisänen Opettaja, tutkintovastaava https://avilta.wordpress.com/

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Ryhmä: AK15VA1. Minna Väisänen Opettaja, tutkintovastaava https://avilta.wordpress.com/ Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Ryhmä: AK15VA1 Palvelu ja viestintä Minna Väisänen Opettaja, tutkintovastaava https://avilta.wordpress.com/ Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Ammatillinen

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014

TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014 TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014 KIRJASTOAUTOPALVELUJEN TUOTTAMINENtutkinnon osa Päivi Kuitunen Aikuisten näyttötutkinnot 1994 alkanut, 21-vuotias järjestelmä Aikuisten II asteen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 of 8 21/03/2011 11:28 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1998» 6.11.1998/811 6.11.1998/811 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Asetus ammatillisesta

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot