KESKI-SUOMEN KANSAINVÄLISTYMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KANSAINVÄLISTYMINEN"

Transkriptio

1 Kari Itkonen Esa Storhammar Timo Tohmo KESKI-SUOMEN KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälistymisen mittareita ja indikaattoreita rakennamme kokonaiskuvaa Keski-Suomen yritysten kansainvälistyminen ,5 1, , ,5 k Yritysten ka yli 100

2 Sisällys Tiivistelmä 4 1. Lähtökohdat 5 2. Aineisto ja tulkinta 6 3. Tuotantotoiminnan kansainvälistyminen Vienti Tuonti Sijoitustoiminta ulkomaille ja ulkomailta Tuotanto ulkomailla ja ulkomaalaisomisteinen tuotanto Keski-Suomessa Verkostoituminen T&K-toiminta Yhteenveto: tuotantotoiminnan kansainvälistymisen eri osatekijöiden keskinäiset suhteet Työvoima ja opiskelu Yritysten työvoima Ulkomaalaiset opiskelijat ja harjoittelijat yrityksissä Oppilaitosten kansainvälisyys Ilmapiiri Väestön kansainvälisyys Yritystoiminnan kansainvälisyys Yritysten asiakkaiden kansainvälisyys Liikkuminen ulkomailta ja ulkomaille (turismi) Yritysten asenteet tulevaisuuden kansainvälistymisen suunnasta Kansainvälistymisen kokonaiskuva Kansainvälistymisen indikaattori Indikaattorin laskeminen: valinnat ja painotukset Indikaattorin osien ja kokonaisuuden sanoma 66 Lähteet 67 Liitekuviot 1-4 2

3 Erillinen liitemateriaali (toimitetaan tarvittaessa) 1) Keski-Suomen teollisuuden vienti ja liikevaihto toimialoittain vuosina verrattuna koko maan vastaaviin lukuihin 2) Käytetty maakunnallinen tilastoaineisto 3) Yrityskyselyn sisältö 3

4 Hyvät lukijat ja yhteistyökumppanit Keskeiset alueen toimijat ovat hyväksyneet Keski-Suomen kansainvälistymisen Roundtable -ryhmässä Keski-Suomen kansainvälistymisen toimintaohjelman Ohjelman mukaista kehittämistä ja toimijoiden yhteistyötä on toteutettu mm. Vahva ja kansainvälistyvä Keski-Suomi-hankkeessa (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy). Toteuttamisohjelmassa edellytetään, että kansainvälistymiseen liittyvän kehittämistyön tueksi luodaan mittaristo ja kokonaiskuvaa antava indikaattori. Keski-Suomen kansainvälistymisen tahtotila ja visio 2015 on Keski-Suomi on kansainvälisesti vetovoimainen koulutus- ja osaamis- sekä yritys- ja innovaatioympäristö, joka on aidosti myös monikulttuurinen elämänlaadun maakunta. Toimintaohjelmassa kansainvälistymisellä tarkoitetaan talouden globalisoitumista ja kasvavilla markkinoilla tapahtuvaa kauppaa yritysorganisaatioiden kehittymistä monikansallisesti toimiviksi organisaatioiksi yhteiskunnallisten palvelujen yhdenmukaistumista erityisesti EU:n alueella kansalaisten liikkuvuutta ja siihen liittyvää kokemusten ja osaamisen vaihtoa osallistumista ja kiinteää yhteyttä monikansallisiin tutkimus- ja oppimisyhteisöihin yhteiskunnan monikulttuurisuutta ja ulkomaisen väestön kotoutumista Keski- Suomeen Tältä perustalta on rakentunut arviointikehikko (Kuvio 1) pääkohteina tuotanto- ja yritystoiminta, työvoima ja opiskelu sekä ilmapiiri ja vetovoima. Tämä kokonaistarkastelu perustuu tilastoaineistoon sekä yrityshaastatteluihin, joiden kohteena ovat olleet yli 10 hengen yritykset. Haastattelukysely on tehty noudattaen samaa jaottelua kuin tilastoaineistossa. Näin on yrityslähtöisesti voitu täydentää syntyvää kuvaa. Vastaukset ovat myös täydentäneet käsityksiä tapahtuneesta kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana Keski-Suomessa, tulevaisuuden tahtotilasta sekä kansainvälisyyteen liittyvästä asenneilmapiiristä valittujen kohteiden osalta. Edellä mainitussa hankkeessa Keski-Suomen liiton toimeksiannosta Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan asiantuntijatyhmä on tuottanut tämän tausta-aineiston arviointikehikkoon sekä kuvauksen indikaattori-mallista ja sen sisällöstä. Asiantuntijaryhmä vastaa tekstistä ja siihen liittyvistä tulkinnoista. Keski-Suomen liitto antaa nyt tämän jalostamattoman aineiston keskustelun perustaksi. Tarvitaan palautetta ja näkemyksiä erilaisten asioiden tulkinnoista sekä indikaattorin kehittämiseksi jatkotyöskentelyssä. Lopullinen indikaattori toteutetaan keskustelun ja kommenttien pohjalta. Kun seuraavan kerran kootaan vastaava aineisto, niin syntyy varsinainen vertailuaineisto sekä täydentyvä käsitys muutoksista ja kehityksestä Keski-Suomessa. Aineisto sisältää monia yksityiskohtaisia tulkintoja ja havaintoja. Toivomme, että annatte kommenttinne suoraan Kari Itkoselle Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta tai Rauli Sorvarille, Keski-Suomen liitto Aineiston ja kommenttien perusteella Keski-Suomen liitto tuottaa erillisen tiivistelmän tuloksista ja indikaattorin sisällöstä toimijoiden kehittämistyön tueksi. Rauli Sorvari Koulutuspäällikkö, Keski-Suomen liitto 4

5 Tiivistelmä Maakuntia vertailtaessa Keski-Suomea luonnehditaan usein 5 prosentin maakunnaksi. Kansainvälistymisen osalta Keski-Suomea voidaan pitää kokonaisuutena eri tekijöitä tarkastellen kolmen prosentin maakuntana. Tässä tarkastelussa kansainvälistyminen jaetaan eri kokonaisuuksiin, joissa painottuvat yritystoiminnan osalta - myynti (asiakkaat) ulkomaille ja ostot ulkomailta - ulkomainen toiminta ja rahoitus sekä vastaava ulkomainen toiminta maakunnassa - osaamisen liikkuminen rajojen yli koko maakunnan ja sen eri toimijoiden osalta - ulkomailla opiskelu sekä ulkomaiset opiskelijat maakunnassa - ulkomailla työskentely sekä ulkomaalainen työvoima maakunnassa - väestösuhteet (ulkomaalaisperäinen väestö maakunnassa ja rajat ylittävä muuttoliike) - alueelle muuttaneen ulkomaalaisväestön toiminta - ilmapiiri ja asenteet kansainvälistymiseen tulevaisuudessakin Kansainvälistymiseen liittyvien eri tekijöiden osalta näyttää siltä, että Keski-Suomen suhteellinen asema on laskeva. Tämä siitäkin huolimatta, että absoluuttiset arvot olisivat kasvavia. Tämä koskee kaikkia niitä toimintoja, joita tässä selvityksessä on voitu selkeästi mitata: tavaroiden ja palveluiden myyntiä sekä alueen työvoiman ja väestön kansainvälistymistä. Yritystoiminnan osalta kansainvälistyminen tapahtuu edelleen ensisijaisesti tavaroiden ja palvelujen viennin ja tuonnin kautta. Jonkin verran toimintaa on siirtynyt ulkomaille, mikä näkyy mm. viennin kasvun hidastumisena erityisesti EU-maihin. Muun alueen toiminnan osalta maakunnan vahva koulutustoimiala näkyy koko rintamallaan. Eri oppilaitokset ovat keskittyneet omiin vahvuuksiinsa. Maakunnan sijainti kaukana valtakunnan rajoista näkyy monissa osatekijöissä alhaisempana kansainvälistymisen asteena suhteessa koko maahan. Ulkomaalaisväestö on kasvamassa tasaisesti, mutta sen työllistymiseen tarvitaan uusia avauksia. Asenteet kansainvälisyyden kehittymiseen ja kehittämiseen näyttävät kuitenkin olevan positiiviset ja mahdollisuuksia hakevat. Tiivistäen kokonaiskuvaa - kansainvälistymisen perusta on edelleen alueen vientiteollisuuden varassa, mutta muilta osin kansainvälistyminen on vasta rakentumassa - sijainti keskellä valtakuntaa luo kansainvälistymiselle erityisen toimintaympäristön - tulevaisuuden kehitys ei automaattisesti ole kansainvälistymistä lisäävä, vaan kehitys voi olla joiltain osin myös vastakkaista - alueen oppilaitosten määrätietoinen kansainvälistymistyö osoittaa, että strategisilla valinnoilla on suuri merkitys 5

6 1. LÄHTÖKOHDAT Kansainvälisyys on vaikeasti arvioitava ja moniulotteinen ilmiö. Laajasti tulkiten kyse on yritysten, eri organisaatioiden ja yksilöiden verkottumisesta yli rajojen. Nykyisessä globaalissa taloudessa kansainvälisyyden on yleisesti todettu tuovan kilpailuetua alueelle ja sen toimijoille. Globalisaatio ja kansainvälistyminen ovat selvästi voimistuneet sekä Suomessa että Keski-Suomessa. Keskeiset tilastoluvut kuvaavat kansainvälistymistä seuraavasti (taulukko 1). Taulukko 1. Keski-Suomen kansainvälistymisen kehittyminen väestö- ja vientitilastojen mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Ilmiö Vuosi Ulkomailla syntyneet (hlöä) Ulkomaalainen väestö (hlöä) Maahanmuutto Keski-Suomeen (hlöä) Maastamuutto Keski-Suomesta (hlöä) Teollisuuden vienti (M ) Tilastot näyttävät, että Keski-Suomen kansainvälisyys on näillä mittareilla lisääntymässä. Ulkomaisen väestön määrä Keski-Suomessa on maahanmuuton lisääntymisen seurauksena kasvanut 2000-luvulla selvästi. Esimerkiksi vuonna 2006 maakunnassa asui 118 eri maassa syntyneitä. Maakunnan oppilaitoksissa oli opiskelijoita 70 maasta. Teollisuuden viennin arvo on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Maakunnan kansainvälistymisestä haluttiin kuitenkin saada yleisten tilastojen antamaa kuvaa kokonaisvaltaisempi näkemys. Tavoitteena on rakentaa Keski-Suomen maakunnan kansainvälisyyden arviointikehikko. Arviointikehikkoa testataan oheista tilasto- ja kyselyaineistoa käyttäen. Esiselvityksen perusteella kansainvälistymisen päädimensioiksi valittiin yritysten kansainvälinen toiminta, työvoima, osaaminen ja ihmisten liikkuvuus sekä ilmapiiri ja suvaitsevaisuus kansainvälisyyttä kohtaan. Aineistojen avulla on ollut tarkoitus tuottaa Keski- Suomen kansainvälistymistä kuvaavat indikaattorit, jotka kuvaavat kansainvälisyyden eri osatekijöitä. Indikaattoreita ja niiden kokonaisuutta on kuvattu luvussa 7. 6

7 2. AINEISTO JA TULKINTA Selvityksen aineiston muodostavat tilastot, yrityskysely ja haastattelut. Osa tilastoista on valtakunnallisia, eikä maakunnallisia tietoja ole saatavilla. Tiedonhankinta yrityksistä toteutettiin puhelinkyselynä, jota varten tehtiin ositettu otanta Keski-Suomen yrityksistä (Tietoykkönen Oy). Kokoluokat olivat hengen yritykset (n=38), hengen yritykset (n=35) ja yli 50 hengen yritykset (n=32). Toimialaa ei rajoitettu, mutta osa kaupan ja henkilökohtaisten palvelujen yrityksistä ei vastannut. Nämä yritykset eivät kokeneet kansainvälistymistä omakseen, vaikka haastattelun alussa tuotiinkin esiin kansainvälistymisen eri ulottuvuudet. Otoksessa nämä yritykset korvattiin muilla palvelualan yrityksillä. Tiedonhankinnan sisällön ja muodon määritteli sen ensisijainen käyttötarve kansainvälistymistä kuvaavan indikaattorin tietolähteenä. Yrityskyselyssä kuhunkin kansainvälistymisen osatekijään liittyen laadittiin samat nykytilaa kartoittavat kysymykset. Lisäksi useassa osiossa käytettiin toiminnan volyymia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää tulevissa tiedonhankinnoissa. Oppilaitosten edustajien haastattelujen yhteydessä kerättiin niiden kansainvälisyyttä kuvaavaa materiaalia kuten opiskelija- ja opettajavaihdon tunnuslukuja. Kuviossa 1 on kuvattu rakennettavan kansainvälistymisen indikaattorin rakenne. Kuhunkin oikealla olevaan laatikkoon on sijoitettu kansainvälistymistä kuvaavia muuttujia. Kaikkiin kohtiin ei kuitenkaan ole saatavilla maakunnallista tilastotietoa. Osatekijät yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin esimerkiksi vienti, tuonti, sijoitustoiminta, tuotantotoiminta, verkostoituminen ja T&K-toiminta kuvaavat tuotannon kansainvälistymistä. Tuotantoa, työvoimaa ja ilmapiiriä kuvaavien muuttujien avulla muodostetaan lopullinen, Keski-Suomen kansainvälistymistä kuvaava indikaattori. 7

8 Kuvio1. Indikaattorin rakenne (Jari Ritsilä, esiselvitys Keski-Suomen liitto) painotus painotus Vienti Tuotanto Tuonti Sijoitustoiminta Kansainvälistyminen Työvoima Tuotantotoiminta Verkostoituminen T&K-toiminta Opiskelu ja harjoittelu Ulkomainen työvoima Ilmapiiri Väestön kansainvälisyys Alueen yrittäjien kv:syys Asiakkaiden kv:syys Turismi Asenteet Kutakin kansainvälistymisen osatekijää voidaan haluttaessa painottaa kertomalla se valittavalla painokertoimella. Maakunnissa voidaan myös valita tiettyjä kansainvälistymisen painopisteitä, joille voidaan antaa indikaattorissa suurempi paino. Valinta voidaan tehdä esimerkiksi kehittämispanostuksen tai maakunnan strategiassa esitetyn tahtotilan mukaan. Indikaattorin arvojen perustaksi on valittu maakunnan ja valtakunnan keskinäistä suhdetta kuvaava sijaintiosamäärä. Esimerkiksi Keski-Suomen paperiteollisuuden viennin sijaintiosamäärä lasketaan seuraavasti: Paperiteollisuuden vienti / Kaikkien toimialojen vienti Keski-Suomessa Keski-Suomessa Sijaintiosamäärä = Paperiteollisuuden vienti / Kaikkien toimialojen vienti Suomessa Suomessa 8

9 Samalla tavoin on laskettu Keski-Suomen teollisuuden viennin sijaintiosamäärän: Keski- Suomen teollisuuden vienti suhteutettuna Keski-Suomen teollisuuden liikevaihtoon jaettuna Suomen teollisuuden vienti suhteutettuna Suomen teollisuuden liikevaihtoon. Sijaintiosamäärä saa positiivisia arvoja. Luku 1 on eräänlainen keskiarvo ja se ilmaisee ilmiön olevan keskimäärin Keski-Suomen maakunnassa ja Suomessa samalla tasolla. Lukuarvon ollessa alle 1 asiantila on huonommin kuin valtakunnassa keskimäärin ja lukuarvon ollessa suurempi kuin 1 taas valtakunnan keskimäärää paremmin. Haastattelujen luokitellut kysymykset on muunnettu vaihteluvälille 0-2 siten, että lukuarvo 1 on keskiarvo. Tässä raportissa eniten käytetty kysymys kussakin kansainvälistymisen osatekijässä oli se, jossa yrityksiä pyydettiin suhteuttamaan oman toimipaikan tai yrityksen kansainvälistymisen astetta muihin vastaaviin yrityksiin ja toimipaikkoihin. Jos yritykset ovat keskitasolla, ne saavat lopullisessa indikaattorissa lukuarvon 1, keskimääräistä alemmas arvioineet alle 1 ja keskimäärin korkeammalle arvioineet yli 1. Näin on sekä tilastoaineisto, että kyselyaineisto indikaattoria ajatellen skaalattu samalle tasolle. Haastattelun tuloksia kuvattaessa on eri toimialoja ryhmitelty kokonaisuuksiksi. Tällaisia ovat vientisuuntautuneet teollisuustoimialat eli paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus sekä keskivientisuuntautuneet toimialat eli puu-, kemian- ja TEVANAKE -teollisuus. 9

10 3. TUOTANTOTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN 3.1 Vienti Kokonaiskuva viennistä muodostetaan tilastoaineiston ja kyselyn perusteella. Maakunnan teollisuus on maan keskiarvoa vientivaltaisempaa. Keski-Suomen vienti on keskittynyt (volyymilla mitaten) joiden takaa löytyvät alueella toimivat suuret yritykset. Näitä Keski- Suomen viennistä vastaavia toimialoja ovat massa- ja paperiteollisuus (M-Real ja UPM- Kymmene), saha- ja puutuotteet sekä koneiden ja laitteiden valmistus (Metso ja Valtra). Muilla toimialoilla Keski-Suomen vienti koko Suomen viennistä on pääsääntöisesti noin prosentin luokkaa. Vaikka vienti on absoluuttiselta arvoltaan kasvanut, on Keski-Suomen asema eli suhteellinen osuus vientimaakuntana tasaisesti laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän taustalla on lähinnä Keski-Suomen teollisuuden kansallisen aseman yleinen heikkeneminen (kuvio 2) teollisuuden vientisuhde on pysynyt viimevuodet lähes samalla tasolla. Kuvio 2. Keski-Suomen teollisuuden viennin ja liikevaihdon osuus koko Suomen viennistä ja liikevaihdosta. Lähde: Tilastokeskus 7 % 6 % 5 % Osuus, % 4 % 3 % Vienti Liikevaihto 2 % 1 % 0 % Vuosi Palvelujen viennistä ei systemaattista maakunnallista tietoa ole vielä olemassa. Valtakunnallisten tilastojen perusteella palvelujen vienti on nopeassa kasvussa, mutta se on rakenteellisesti erilaista kuin teollisuuden vienti: Viennistä vastaavat palveluyritysten pääkonttorit, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Näin myös myynti ulkomaille näkyy valtakunnan tasolla, mutta ei maakunnassa toimivissa yksiköissä. 10

11 Kuvio 3. Yritysten vienti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely 70 Osuus (%) tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Kyselyssä 40 % yrityksistä ei ollut vientiä. Yritysten mielestä valtaosalla niiden vienti oli samalla tasolla kuin vastaavilla yrityksillä keskimäärin. Poikkeuksen tekee 100 tai enemmän työllistävät yritykset, joista 40 prosenttia näki viennin jonkin verran suuremmaksi kuin vastaavilla muilla yrityksillä (kuvio 3). Toimialojen välillä ei ole merkittäviä eroja, sillä eri toimialojen yritysten mielestä niiden vienti on samalla tasolla kuin alalla keskimäärin (kuvio 4). 11

12 Kuvio 4. Yritysten vienti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Vienti oli kuitenkin ollut keskimäärin selvästi kasvussa (41 %). Viennin kasvu näkyy kaikissa yrityskokoluokissa (kuvio 5). 12

13 Kuvio 5. Yritysten viennin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa Toimialoista viennin kasvu keskittyy kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus) ja keskivientisuuntautuneisiin toimialoihin (puu-, kemian- ja TEVANAKE -teollisuus). Kooste toimialojen viennistä vuonna 2005 Keski-Suomessa ja Suomessa on esitetty liitekuviossa 1. Kuvio 6. Yritysten viennin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % laskussa ennallaan kasvussa Vientiä oli usein vain yhteen maahan: otoksen yrityksistä vain 30 prosentilla oli vientiä useampaan kuin yhteen maahan. 13

14 Kuvio 7. Yritysten viennin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely Viennin osuus liikevaihdosta, % tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Viennin osuus 100 ja enemmän työllistäneiden yritysten liikevaihdosta oli noin kolmannes. Yli 50 mutta alle 100 työllistävien yritysten liikevaihdosta noin neljäsosa meni vientiin (kuvio 7). Voimakkaasti vientisuuntautuneiden toimialojen liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä. Keskivientisuuntautuneidenkin toimialojen viennin osuus liikevaihdosta on yli 40 prosenttia. Palvelualoillakin viennin osuus on eräillä aloilla jo varsin korkea. (Kuvio 8) 14

15 Kuvio 8. Yritysten viennin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Viennin osuus liikevaihdosta, % Viennin merkitys on edelleen kasvussa: ulkomaalaisten asiakkaiden määrä kasvaa (59 % yrityksistä). Markkinoita aiotaan laajentaa pikemminkin ulkomaille (46 % yrityksistä) kuin kotimaahan (37 % yrityksistä). Kasvuodotukset ovat sitä suuremmat, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse (kuvio 9) Kuvio 9. Viennin kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely Osuus, % ei ole vientiä vähenee pysyy ennallaan kasvaa tai enemmän Yrityksen koko 15

16 Toimialoista vientiodotukset ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneilla ja keskivientisuuntautuneilla toimialoilla. Myös kotimarkkinasuuntautuneella teollisuudella ja rakentamisella sekä yrityspalvelu-toimialoilla on korkeita vientiodotuksia lähitulevaisuudessa. Yli puolet näiden toimialojen yrityksistä odottaa vientinsä kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuvio 10. Viennin kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole vientiä Vientiä harjoittaa 60 % Keski-Suomen yrityksistä. Viennin sijaintiosamäärä tilastojen perusteella on noin 1,2 mutta huolestuttavaa on kansainvälistymisen laskeva suunta. Haastattelujen perusteella Keski-Suomen kansainvälistyminen on viennin osalta keskitasoista 0,99 ja viennin odotetaan selkeästi kasvavan. 16

17 3.2 Tuonti Tuonnin tilastotiedot perustuvat alueellisten ja valtakunnallisten panostuotos-taulujen ja vuoden 2002 tietoihin (tarvitaan tuoreempaa tietoa). Tuonti Keski-Suomeen näyttää olevan suhteessa hieman pienempää kuin koko maahan (sijaintiosamäärä on 0,92). Tuonti näytti olevan koko maan tasolla joillakin teollisuuden toimialoilla (elintarviketeollisuus, massa- ja paperiteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus ja sähkötuotteiden valmistus) monilla samoilla aloilla, joilla vientisuhde oli korkein. Maakunnan palvelualoilla tuonnin osuus jäi maan keskiarvon alapuolelle. (Liitekuvio 2) Myös kyselyn mukaan vain hieman yli puolella yrityksistä oli tuontia. Yritysten mielestä niiden tuonti on samalla tasolla kuin vastaavilla muilla yrityksillä. Suurimmissa yrityksissä oli muutama yritys, jotka näkivät tuonnin selvästi suuremmaksi kuin vastaavilla muilla yrityksillä (kuvio 11). Kuvio 11. Yritysten tuonti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely 60 Osuus (%) tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialoja tarkasteltaessa havaitaan, että kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen ovat tuontiorientoituneempia muihin toimialoihin verrattuna. Kolmasosa näiden toimialojen yrityksistä koki tuontinsa olevan jonkin verran korkeampaa kuin muilla vastaavilla yrityksillä. Suurin osa keskivientisuuntautuneista teollisuusyrityksistä puolestaan näkivät tuontinsa olevan jonkin verran alhaisemmalla tasolla kuin vastaavilla muilla yrityksillä (kuvio 12). 17

18 Kuvio 12. Yritysten tuonti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Samoin kuin viennin, tuonninkin volyymi oli kasvussa. Tuonti on keskittynyt volyymillä mitattuna samoille toimialoille kuin vienti (kone-, elektroniikka- ja paperiteollisuus), joiden tuonti kattaa yli puolet koko Keski-Suomen tuonnista. Tuonnin kasvu näkyy kaikissa yrityskokoluokissa (kuvio 13). Yli 40 prosentilla 100 tai enemmän työllistävistä yrityksistä ja vajaalla kolmanneksella muiden kokoluokkien yrityksistä tuonti on ollut kasvussa viimeisen kolmen vuoden aikana. 18

19 Kuvio 13. Yritysten tuonnin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % laskussa ennallaan kasvussa Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän Runsas 1/3-osa yrityksistä joutui kilpailemaan tuonnin kanssa omilla kotimarkkinoilla. Suurinta oli kilpailu elintarvike-, muovi- ja elektroniikka-aloilla. Toimialoista tuonnin kasvu keskittyy kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus) ja kotimarkkinasuuntautuneeseen teollisuuteen ja rakentamiseen (kulkuneuvo-, metalli-, elintarvike ja kustannusteollisuus sekä mineraalituotteiden valmistus ja muu valmistus sekä rakentaminen). Myös henkilökohtaisten palveluiden (tukku- ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat sekä muut henkilökohtaiset palvelut) tuonti on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. 19

20 Kuvio 14. Yritysten tuonnin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Tuonnin osuus yritysten liikevaihdosta on selvästi alle kymmenesosa. Suurimmillaan tuonti on työllistävillä yrityksillä, joiden liikevaihdosta tuonnin osuus on noin seitsemän prosenttia. Tuonnin osuus liikevaihdosta on 100 ja enemmän työllistäneiden yritysten osalta noin 5 prosenttia (kuvio 15). 20

21 Kuvio 15. Yritysten tuonnin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely Tuonnin osuus liikevaihdosta, % tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Toimialoittain tarkasteltuna voidaan todeta, että suurimmat vientialat ovat myös suurimpia tuojia. Voimakkaasti vientisuuntautuneiden toimialojen liikevaihdosta noin kymmenesosa tulee tuonnista. Keskivientisuuntautuneiden toimialojen tuonnin osuus liikevaihdosta on hieman alle 10 prosenttia. 21

22 Kuvio 16. Yritysten tuonnin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Tuonnin osuus liikevaihdosta, % Tuonnin merkitys on edelleen kasvussa. Tuonti tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa kaikissa yrityskokoluokissa, sillä noin kolmasosa erikokoisista yrityksistä odottaa tuontinsa kasvavan. Pienemmissä kokoluokissa on myös paljon yrityksiä, joilla ei ole tuontia lainkaan. (kuvio 17) Kuvio 17. Tuonnin kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely Osuus, % tai enemmän Yrityksen koko ei ole tuontia vähenee pysyy ennallaan kasvaa 22

23 Toimialoista odotukset kasvavasta tuonnista ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneilla ja kotimarkkinasuuntautuneella teollisuudella ja rakentamisella. Lisäksi sekä yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liikeelämän palvelut) toimialoilla että henkilökohtaisten palveluiden (tukku- ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat sekä muut henkilökohtaiset palvelut) toimialoilla odotetaan tuonnin lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Noin viidesosa näiden toimialojen yrityksistä odottaa tuontinsa kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuvio 18. Tuonnin kehitys tulevaisuudessa kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole tuontia Tuontia harjoitti 53 % Keski-Suomen yrityksistä. Tuonnin sijaintiosamäärä on tilastojen perusteella noin 0,92 ja haastattelujen mukaan 0,98. 23

24 3.3 Sijoitustoiminta ulkomaille ja ulkomailta Sijoitustoiminnan volyymista ei ollut saatavissa maakunnallisia tilastoja. Suomen Pankin keräämät tilastot ovat kansallisia. Ulkomaille sijoitettujen varojen määrä on jo noin puolet Suomen vuotuisesta BKT:sta (Heikkilä, 2007). Sijoittaminen tarkoittaa yleensä yrityskauppoja ja esimerkiksi suuret pohjoismaiset yritysjärjestelyt (Nordea, Teliasonera, Danske Bank) näkyvät piikkeinä yritystilastoissa. Se näkyy myös erityisesti palvelutoimialojen suurena osuutena. Kaiken kaikkiaan suurten konsernien sisäinen rahaliikenne alentaa sijoitustilastojen luotettavuutta. Kuitenkin myös pienempien yritysten on usein todettu sijoittavan voittonsa nykyisin ennemmin ulkomaille kuin Suomeen. Keski-Suomen yrityksistä kyselyn mukaan suurimmalla osalla (78 %) ei kuitenkaan ole sijoituksia ulkomaille. Yritykset arvioivat ulkomaille tapahtuvan sijoitustoimintansa kokonaisuutena olevan samalla tasolla kuin muilla vastaavilla yrityksillä (kuvio 19). Kuvio 19. Yritysten sijoitustoiminta ulkomaille verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialojen välillä ei ole merkittäviä eroja yritysten sijoitustoiminnassa. Kuitenkin osa voimakkaasti vientisuuntautuneista ja keskivientisuuntautuneista yrityksistä koki oman ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan olevan jonkin verran alhaisemmalla tasolla kuin vastaavilla muilla yrityksillä. 24

25 Kuvio 20. Yritysten sijoitustoiminta ulkomaille verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Yritysten sijoitustoiminta oli pysynyt ennallaan kuluneen kolmen vuoden aikana. Osalla suurimmista yrityksistä sijoitustoiminta oli ollut lievässä kasvussa kuluneen kolmivuotisjakson aikana. Kuvio 21. Yritysten sijoitustoiminta ulkomaille kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa Myös toimialatarkastelut kertovat sijoitustoiminnan vakaudesta kuluneen kolmen vuoden aikana. 25

26 Kuvio 22. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Yrityksistä 22 % vastasi investoineensa myös ulkomaille. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta on noin 5 prosenttia eri yrityskokoluokissa. 26

27 Kuvio 23. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely Osuus investoinneista, % tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Ulkomaille investoitiin esimerkiksi muovi- ja metalliteollisuudessa, mutta myös monilla palvelualoilla. Kotimarkkinasuuntautuneella teollisuudella ja rakentamisella sekä yrityspalveluiden ja henkilökohtaisten palveluiden toimialoilla sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta oli hieman suurempi kuin voimakkaasti ja keskivientisuuntautuneella teollisuudella. 27

28 Kuvio 24. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen osuus investoinneista, % Ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan merkitys on edelleen kasvussa. Investoinnit ulkomaille tulevat lisääntymään lähitulevaisuudessa erityisesti suurimmissa yrityksissä (kuvio 25) Kuvio 25. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely Osuus, % ei ole ulkomaille suuntautuneita sijoituksia vähenee pysyy ennallaan kasvaa tai enemmän Yrityksen koko 28

29 Odotukset lisääntyvistä investoinneista ja sijoituksista ulkomaille ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneella ja keskivientisuuntautuneella teollisuudella. Lisäksi yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liikeelämän palvelut) toimialojen yrityksissä odotetaan ulkomaille tapahtuvien sijoitusten lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Noin viidesosa yrityspalvelu-yrityksistä odottaa ulkomaisten sijoitustensa kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuvio 26. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole ulkomaille suuntautuneita sijoituksia Suora sijoitustoiminta ulkomailta Suomeen on vähäistä. Kuitenkin, vaikka ulkomaalaista omistusta oli vain 13 %:ssa yrityksistä, lähes 10 % vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä oli pääosin ulkomaalaisomisteisia. Hieman yli viidennes (22 %) Keski-Suomen yrityksistä oli harjoittanut sijoitustoimintaa ulkomailla. Maakunnan vähäinen pääkonttorien määrä näkyy sijoitustoiminnassa, joka on pääkonttoreiden vastuulla. Suora sijoitustoiminta ulkomaille on vielä vähäistä, mutta sitä on kuitenkin olemassa. Indikaattoriarvo haastattelujen osalta on n

30 3.4 Tuotanto ulkomailla ja ulkomaalaisomisteinen tuotanto Keski-Suomessa Tuotantotoiminnan sijoittumisessa on kaksi mielenkiintoista aluetta: 1. kuinka paljon keskisuomalaiset yritykset ovat siirtyneet toimimaan maan rajojen ulkopuolella ja 2. kuinka paljon Keski-Suomen nykyisessä yritystoiminnassa on lähtökohdiltaan ulkomaalaisia omistajia? Tuotanto ulkomailla. Suomalaisten teollisuusyritysten henkilöstöstä noin kolmannes työskenteli vuosikymmenen puolivälissä ulkomailla. Ulkomailla toimivien teollisuusyritysten liikevaihto oli suurempi kuin alan yritysten koko vienti, 65 miljardia euroa. Palveluyritysten ulkomainen liikevaihto oli lähes 50 miljoonaa euroa. Yrityskyselyn perusteella keskisuomalaisten yritysten ulkoistaminen kotimaasta on ollut suurin piirtein yhtä yleistä kuin paikallisen yrityksen ostaminen. Ulkoistamisen osuus vastaa kansallista keskiarvoa (esim. Ali-Yrkkö, 2006). Puolet ulkoistamisista oli tapahtunut Keski- Suomesta ja puolet muualta maasta toimineista toimipisteistä. Keskisuomalaiset yritykset arvioivat ulkomailla tapahtuvan toiminnan olevan toimialan keskimääräisellä tasolla (Kuvio 27). Tosin lähes 40 prosenttia 100 tai enemmän työllistävistä yrityksistä piti ulkomailla tapahtuvaa toimintaansa jonkin verran keskimääräistä alhaisempana. Kuvio 27. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialoja tarkasteltaessa havaitaan, että voimakkaasti vientisuuntautuneilla toimialoilla ulkomailla tapahtuva toiminta on korkeammalla tasolla kuin muilla vastaavilla yrityksillä. 30

31 Kuvio 28. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Ulkomailla tapahtuva toiminta oli kuitenkin selvästi useammin kasvamassa kuin vähenemässä. Erityisesti suuremmissa yrityksissä ulkomailla tapahtuva toiminta on kasvanut kolmen edellisen vuoden aikana. (Kuvio 29) Kuvio 29. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa 31

32 Toimialoista ulkomailla tapahtuvan toiminnan kasvu on keskittynyt kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus) ja keskivientisuuntautuneeseen teollisuuteen. Myös yrityspalvelu-yritysten toiminta ulkomailla on ollut kasvussa. Kuvio 30. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Ulkomailla tapahtuvaa toimintaa oli siis vajaalla puolella Keski-Suomen yrityksistä. Yritysten ulkomailta tulevien tulojen osuus on jo merkittävän suurta. Esimerkiksi neljäsosa 100 tai enemmän työllistävien yritysten tuloista tulee ulkomailta. 32

33 Kuvio 31. Yrityksen/toimipaikan ulkomailta tuleva tulojen osuus. Lähde: Kysely Osuus, % tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Keskivientisuuntautuneen teollisuuden ja voimakkaasti vientisuuntautuneen teollisuuden tuloista jo noin kolmasosa tulee ulkomailta. 33

34 Kuvio 32. Yrityksen/toimipaikan ulkomailta tuleva tulojen osuus. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen osuus, % Ulkomailla tapahtuva toiminta on jatkossa edelleen kasvattamassa osuuttaan. Yrityksistä 100 tai enemmän työllistävistä noin puolet odottaa ulkomailla tapahtuvan toiminnan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Myös pienemmät yritykset, joissa tällaista toimintaa on, arvioivat toiminnan pysyvän ennallaan tai kasvavan. Toisaalta alle puolella pienemmistä, alle 100 hengen yrityksistä on ulkomailla tapahtuvaa toimintaa. 34

35 Kuvio 33. Yritysten ulkomailla tapahtuvan toiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely Osuus, % ei ole toimintaa ulkomailla vähenee 20 pysyy ennallaan 10 kasvaa tai enemmän Yrityksen koko Toimialoista odotukset lisääntyvästä toiminnasta ulkomailla ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneella teollisuudella ja yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut) toimialoilla. Yli puolet yrityspalvelu-yrityksistä katsoo ulkomaisen toimintansa kasvavan lähitulevaisuudessa. 35

36 Kuvio 34. Yritysten ulkomailla tapahtuvan toiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole toimintaa ulkomailla Ulkomaisen toiminnan merkitystä kuvaa omalta osaltaan TE-keskusten myöntämien kansainvälistymistukien määrä. Saatujen tietojen mukaan Keski-Suomessa tehtiin päätös 3,3 %:sta koko maan kansainvälistymistuista. Suhteessa tukien määrä vastaa koko maan tasoa Uusimaata lukuun ottamatta, jossa se on tärkein tukimuoto. Myöntöjen määrä on ollut vähenemässä mutta se johtuu myös tiukentuneista myöntöperusteista. 36

37 Ulkomainen toiminta Suomessa. Ulkomaalaisesta ns. tytäryhtiötoiminnasta ei ollut saatavissa maakunnallisia tilastotietoja. Valtakunnallisesti tiedetään, että vaikka ulkomaalaisomisteisia yrityksiä on kaikista yrityksistä vain runsas prosentti, niiden henkilöstön määrä vastaa runsasta 14 %:a kaikkien yritysten henkilöstöstä. Aineistossa ei kysytty täysin ulkomaisten tytäryritysten osuutta. Ulkomaalainen enemmistö omistuksesta oli 8 prosentilla yrityksistä ja liikevaihdon osuus koko aineistosta oli samaa luokkaa. Tuotantotoimintaa oli ulkomailla 12 %:lla, myyntikonttoreita 19 %:lla ja muuta toimintaa myös 19 %:lla yrityksistä. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli 8 %. Tuotantotoiminta ulkomailla on Keski-Suomessa koko maan tasolla; Indikaattorin arvo on 1, Verkostoituminen Verkostoitumisen merkitystä mitattiin tiedonhankinnassa yhteistyökumppaneiden ja erityisesti ulkomaisten alihankkijoiden merkityksellä. Yhteistoimintaa oli noin puolella yrityksistä. Aktiivisuuden nähtiin olevan hieman pienempää kuin suomalaisilla yrityksillä keskimäärin. Kuvio 35. Yritysten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden määrä verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla 37

38 Toimialoittain tarkasteltuna havaitaan, että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden määrä eri toimialoilla on pääasiassa samalla tasolla tai jonkin verran alhaisempi kuin alalla keskimäärin. Kuvio 36. Yritysten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden määrä verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Yritysten ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä on ollut lievässä kasvussa kuluneen kolmen vuoden aikana. Suurimmalla osalla yrityksistä ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä oli kuitenkin pysynyt ennallaan viime vuosina. 38

39 Kuvio 37. Yritysten ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa Toimialoista ulkomailta ostettujen alihankintojen kasvu keskittyy kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus). Kuvio 38. Yritysten ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Ulkomaisia alihankkijoita oli joka neljännellä yrityksellä. Yritysten alihankinnoista ulkomailta ostetaan noin 5 prosenttia. 39

40 Kuvio 39. Yrityksen ulkomailta ostettavan alihankinnan osuus. Lähde: Kysely Osuus, % tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Toimialoittain tarkasteltuna alihankintojen osuus on tasaista. Eri toimialojen ulkomailta ostettavan alihankinnan osuus vaihtelee 5 %:n kummallakin puolella. 40

41 Kuvio 40. Yrityksen ulkomailta ostettavan alihankinnan osuus. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen osuus, % Useimmilla yrityksillä ostojen määrä oli kasvussa ja siihen oli tulossa mukaan myös uusia toimijoita niin että ainakin kolmannes yrityksistä aikoi tehdä alihankintoja ulkomailta lähitulevaisuudessa. 41

42 Kuvio 41. Yritysten ulkomaisen alihankintojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely Osuus, % ei ole alihankintaa ulkomailta vähenee pusyy ennallaan kasvaa tai enemmän Yrityksen koko Toimialoista odotukset lisääntyvistä alihankinnoista ulkomailta ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneella teollisuudella. Lisäksi yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut) ja henkilökohtaisten palveluiden toimialoilla odotetaan alihankintojen lisääntyvän ulkomailta lähitulevaisuudessa. Noin kolmasosa yrityspalveluyrityksistä ja henkilöpalveluyrityksistä odottaa ulkomaisten alihankintojen kasvavan lähitulevaisuudessa. 42

43 Kuvio 42. Yritysten ulkomaisen alihankintojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus,% kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole alihankintaa ulkomailta Verkostosuhteita oltiin voimakkaasti laajentamassa (67 %) erikokoisissa yrityksissä. Kuvio 43. Yritysten ulkomaisen verkostojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely Osuus, % ei ole verkostoja ulkomailla vähenee pysyy ennallaan tai enemmän kasvaa Yrityksen koko Ulkomaisten verkostojen kasvuodotukset näkyvät myös toimialatarkasteluissa. Yli puolet eri toimialojen yrityksistä odottaa ulkomaisten verkostojen lisääntyvän lähitulevaisuudessa. 43

44 Kuvio 44. Yritysten ulkomaisen verkostojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole verkostoja ulkomailla Suora alihankintojen myynti ulkomaille oli suhteessa yhtä yleistä kuin niiden ostaminenkin. Viidellä prosentilla yrityksistä yli puolet myynnistä oli alihankintaa ulkomaiselle päähankkijalle. Ulkomailta ostettuja alihankintoja oli noin neljäsosalla yrityksistä. Alihankintasuhteita (ostot ja/tai myynnit) oli noin kolmasosalla yrityksistä. Kyselyn indikaattoriarvo on n. 0,96. Kansainvälisen verkostoitumisen (indikaattorin arvo 0,97) ja ulkomailta ostettujen alihankintojen (indikaattorin arvo 0,96) osuus jää alle maan keskiarvon. Suurin osa yrityksistä odottaa ulkomaisten verkostojensa kasvavan lähitulevaisuudessa. 44

45 3.6 T&K-toiminta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) tilastoi kansainvälistä T&K-toimintaa siinä määrin kun se on sen tukemaa. Näitä tietoja ei kuitenkaan voi maakunnallistaa. Tilastokeskus kerää myös tietoja T&K-menoista kokonaisuutena, korkeakoulusektorin ulkomaisesta rahoituksesta, korkean teknologian tuotteiden kaupasta ja patentoinneista. Myöskään näitä tilastoja ei saa maakunnallisina. Maakunnan korkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus oli 121 miljoonaa euroa, joka on 3,1 % koko maan korkeakoulusektorin ulkopuolisesta rahoituksesta v (Tilastokeskus, 2006) Kyselyn perusteella noin puolet yrityksistä on mukana kansainvälisessä T&K-toiminnassa. Yritykset arvioivat T&K-toimintansa kansainvälisyyden olevan hieman keskitason alapuolella. Kuvio 45. Yritysten T&K toiminnan kansainvälisyys verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) Yrityksen henkilöstön määrä 100 tai enemmän selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialoja tarkasteltaessa havaitaan, että suuri osa yrityksistä kokee oman T&K-toimintansa kansainvälisyyden olevan keskimääräisellä tasolla. Toimialojen välillä on kuitenkin jonkin verran vaihtelua, sillä esimerkiksi osa voimakkaasti vientisuuntautuneista ja keskivientisuuntautuneista yrityksistä kokee oman T&K -toimintansa kansainvälisyyden keskimääräistä alhaisemmaksi. Toisaalta osa kotimarkkinateollisuuden ja rakentamisen yrityksistä ja yrityspalvelu-yrityksistä piti T&K-toimintansa keskimääräistä kansainvälisempänä. 45

46 Kuvio 46. Yritysten T&K toiminnan kansainvälisyys verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen Osuus, % selvästi korkeammalla jonkin verran korkeammalla samalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla selvästi alemmalla tasolla Ulkomailla teki T&K -toimintaa 22 % ja ulkomaista rahoitusta käytti 17 % yrityksistä. Yritysten T&K toiminnan arvosta noin 5 % tapahtuu kyselyn mukaan ulkomailla. 46

47 Kuvio 47. Yritysten ulkomailla tapahtuvan T&K-toiminnan osuus. Lähde: Kysely 6 5 Osuus, % tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Toimialoista palvelut näyttävät olevan jopa teollisuutta useammin mukana kansainvälisessä T&K-yhteistyössä. Sen sijaan esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alalla kaikkien T&K-toiminta oli kotimaista. 47

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Pk-yritysten kansainvälistyminen

Pk-yritysten kansainvälistyminen Syksy 2015 Pk-yritysten kansainvälistyminen Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot