TORNION TURVALLISUUSKAHVILA YHTEENVETO

Transkriptio

1 TORNION TURVALLISUUSKAHVILA YHTEENVETO

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ.... JOHDANTO MIKÄ ON TURVALLISUUSKAHVILA? TORNION TURVALLISUUSKAHVILA KESKUSTELUJEN JA LOMAKKEIDEN YHTEENVETO Kansalaisyhteiskunnan reaktio laajamittaiseen maahantuloon Järjestelykeskuksen perustaminen ja toiminta Tiedottamisen, informaation ja median rooli Kohtaamisten merkityksellisyys Kokemukset turvallisuuskahvilasta Ydinteemat pelkistettynä ASKELEET ETEENPÄIN... 5 LIITTEET... 6

3 . JOHDANTO Suomeen saapui vuonna 205 poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita, yli henkilöä. Heistä suurin osa saapui Suomeen Tornion kautta. Viime vuoden syyskuussa valtioneuvosto reagoi kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden määrään päättämällä järjestelykeskuksen eli ensivaiheen vastaanottoyksikön perustamisesta. Järjestelykeskus aloitti toimintansa Torniossa Järjestelykeskus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen toiminnasta vastasivat yhteistyössä monet viranomaiset erityisesti poliisi ja maahanmuuttovirasto sekä Suomen Punainen Risti. Torniolaiset olivat tapahtumien keskipisteessä. Onkin perustultua kysyä, kuinka he kokivat kehittyneen tilanteen. Millaisia tunteita turvapaikanhakijoiden tulo herätti heissä? Vaikuttiko järjestelykeskuksen perustaminen torniolaisten turvallisuuden tunteeseen? Miten asukkaat kokivat viranomaisten näkymisen arkipäivässä normaalista poikkeavalla tavalla? Entä miten viranomaisviestinnässä onnistuttiin torniolaisten mielestä? Vastausten saaminen näihin kysymyksiin tuottaisi tärkeää kokemustietoa järjestelykeskuksen perustamisesta sekä ideoita toiminnan kehittämiseksi mahdollisia tulevaisuuden tilanteita varten. Tornio valikoituikin yhdeksi Kansalaisyhteiskunnan rooli maanpuolustuksessa -tutkimushankkeen pilottipaikkakunnaksi. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) rahoittamassa hankkeessa tarkoituksena on muodostaa uudenlaisia työkaluja viranomaisille olla vuorovaikutuksessa ja reflektoida yhdessä kansalaisten kanssa. Hankkeessa toteutetaan vuoden 206 aikana kolme turvallisuuskahvilaksi nimettyä kansalaisfoorumia. Ensimmäinen turvallisuuskahvila toteutettiin Torniossa keskiviikkona Tornion turvallisuuskahvilassa asukkaat pääsivät kuulemaan ja tenttaamaan viranomaisia, käymään fasilitoituja eli ohjattuja pienryhmäkeskusteluja turvallisessa ympäristössä sekä arvioimaan lukuisia keskusteluissa syntyneitä ideoita. Tämän yhteenvetoraportin pääasiallisena tarkoituksena on kuvata Tornion turvallisuuskahvilan keskustelujen sisältö. Raportti tuleekin muodostaneeksi turvallisuuskahvilan osallistujien yhteisen kannanoton, johon eri viranomaistahot antavat aikanaan omat vastineensa. Tavoitteena on saavuttaa aito kansalaisten ja viranomaisten välinen kaksisuuntainen vuorovaikutus. Lisätietoa tutkimushankkeesta: 2

4 2. MIKÄ ON TURVALLISUUSKAHVILA? Turvallisuuskahvila pohjautuu ajatukseen puntaroivasta demokratiasta. Kyseessä on demokratiakäsitys, joka painottaa muun muassa yhtäläisiä osallistumismahdollisuuksia, toisten näkemysten kuuntelemista ja huomioimista, näkökulmien perustelemista ja kattavaa tiedonsaantia. Tiivistettynä voidaan sanoa, että puntaroiva demokratia ilmentää siirtymää äänestyskeskeisestä demokratiasta kohti keskustelevampaa demokratiaa 2. Puntaroivan demokratian mukaisia kansalaisfoorumeita on toteutettu Suomessa jo lukuisia. Näitä ovat olleet esimerkiksi keskimäärin 3-4 päivää kestävät kansalais- tai kuntalaisraadit ja yhden illan pituiset World Café -tilaisuudet. Näissä osallistujat ovat käsitelleet hyvin moninaisia teemoja, kuten esimerkiksi tuulivoimarakentamista, eutanasiaa, ikäihmisten hyvinvointia ja asuinalueiden kehittämistä. Vaikka näillä kansalaisfoorumeilla on eroavaisuutensa, yhdistää niitä kolme keskeistä puntaroivan demokratian piirrettä 3. Ensimmäinen näistä on edustavuus. Tavoitteena on mahdollistaa näkökulmien moninaisuus. Ihanne olisi, että osallistujajoukko muodostaisi kohdeväestön, kuten kunnan, ikään kuin pienoiskoossa. Toisena piirteenä on keskustelujen laadukkuus. Osallistujat saavat monipuolista tietoa keskusteluiden tueksi. Lisäksi keskustelut ovat fasilitoituja, tarkoituksenaan luoda sellainen keskusteluympäristö, jossa kaikki saavat sanottua mielipiteensä ja tulevat kuulluiksi. Keskeistä on perustelluimman argumentin oikeutus; osallistujien taustan ei tulisi vaikuttaa keskustelujen kulkuun, vaan todellinen painoarvo olisi esitettyjen argumenttien ansioilla. Kolmas piirre painottaa keskustelujen tavoitteellisuutta eli todellista vaikuttamista käsiteltävään teemaan liittyvään päätöksentekoon. Turvallisuuskahvila 4 on nimensä mukaisesti puntaroivan demokratian mukainen osallistumismalli, jossa käsitellään turvallisuuteen liittyviä teemoja rennossa ilmapiirissä kahvikuppien äärellä. Kyseessä on ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun ja saada monipuoliset ja laaja-alaiset pienryhmäkeskustelut integroiduksi koko osallistujajoukon yhteisiksi näkemyksiksi 5. Turvallisuuskahvila sisältää kolme vaihetta: 2 Ks. Chambers, Simone (2003). Deliberative Democratic Theory. Annual Review of Political Science 6 (), Ks. Carson, Lyn & Hartz-Karp, Janette (2005). Adapting and Combining Deliberative Designs. Teoksessa John Gastil & Peter Levine (toim.). The Deliberative Democracy Handbook. Jossey-Bass: San Francisco, CA, Deliberatiivisen demokratian instituutti ja Koneen Säätiö ovat toteuttaneet vastaavankaltaisia malleja nimellä vaikuttamiskahvila, ks. 5 Menetelmää on kuvattu yksityiskohtaisemmin esimerkiksi artikkelissa Raisio, Harri & Lindell, Juha (203). Demokratiaa täplittämällä : Dotmocracy-prosessi kahdessa deliberatiivisessa foorumissa. Kansalaisyhteiskunta 4():

5 . Tiedonsaanti: Turvallisuuskahvilan aluksi osallistujat saavat tietoa keskusteluiden tueksi. Yleensä tämä tapahtuu asiantuntija-alustusten kautta. Joukko teeman kannalta relevantteja asiatuntijoita pitää kukin lyhyen (noin 0 minuuttia) esityksen, jonka jälkeen turvallisuuskahvilan osallistujat pääsevät kysymään alustajilta tarkentavia kysymyksiä. Toisena vaihtoehtona on laatia osallistujille jaettava monipuolinen kirjallinen tietopaketti, jonka keskeinen sisältö esitellään tilaisuuden aluksi. 2. Fasilitoidut pienryhmäkeskustelut: Suurin osa illasta vietetään pienryhmissä keskustellen. Osallistujat jaetaan etukäteen noin 6-8 hengen heterogeenisiin pienryhmiin. Jokaisessa ryhmässä on koulutettu fasilitaattori, joka varmistaa toimivan keskusteludynamiikan sekä aiheessa ja aikataulussa pysymisen. Fasilitaattori toimii neutraalina tahona, joka ei ilmaise omia mielipiteitään teemaan liittyen. Fasilitaattori voi tehdä muistiinpanoja tai keskustelut voidaan nauhoittaa, jolloin kaikki näkemykset ovat tallessa keskusteluiden yhteenvedon kirjoittamista varten. Tärkeimmän aineiston muodostavat kuitenkin osallistujien keskusteluiden lomassa täyttämät idealomakkeet (ks. liite 3). Aina, kun pienryhmässä muodostuu jokin idea tai väite, jonka osallistujat haluavat koko osallistujajoukon arvioitavaksi, kirjaavat he sen lomakkeelle. 3. Idealomakkeiden arviointi: Pienryhmäkeskusteluiden lopuksi kaikki täytetyt lomakkeet asetetaan pöydille/seinille osallistujien arvioitavaksi. Jokainen osallistuja saa kirjata mielipiteensä kunkin lomakkeen osalta sekä kirjoittaa lomakkeen ideaan liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. ESIMERKKI TURVALLISUUSKAHVILAN AIKATAULUSTA Ilmoittautuminen ja kahvi Tervetuloa ja taustoitus iltaan Alustukset ja kysymyksiä alustajille Pienryhmäkeskusteluja Idealomakkeiden arviointiprosessi Illan yhteenveto 4

6 3. TORNION TURVALLISUUSKAHVILA Tornion turvallisuuskahvilan toteuttivat yhteistyössä Vaasan yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Maahanmuuttovirasto. Mukana toteutuksessa olivat myös Lapin poliisilaitoksen, Jääkäriprikaatin ja Suomen Punainen Ristin edustajat. Suunnittelupalavereiden myötä turvallisuuskahvilan teemaksi päätettiin järjestelykeskuksen perustaminen ja toiminta Torniossa. Tarkemmat teemat olivat seuraavat:. Miten osallistujat kokivat laajamittaisen maahantulon ilmiönä? 2. Miten järjestelykeskuksen perustaminen ja toiminta vaikutti osallistujien käsitykseen maahantulon hallinnasta? 3. Millainen viranomaisviestinnän ja median rooli oli liittyen laajamittaiseen maahantuloon ilmiönä? Tornion turvallisuuskahvilan markkinointi aloitettiin Markkinointi tapahtui pääasiallisesti lehtimainosten, julisteiden sekä sosiaalisen median ja sähköpostiviestinnän kautta. Tavoitteena oli saada mukaan laaja joukko ilmoittautuneita, joista olisi valittu lopullinen 30 hengen monipuolinen osallistujajoukko. Markkinointi osoittautui kuitenkin huomattavasti haasteellisemmaksi, kuin mitä odotettiin 6. Turvallisuuskahvilaan ilmoittautui lopulta 22 henkilöä ja heistä saapui paikalle 9. Osallistujajoukon tausta on kuvattuna alla taulukossa. Osallistujajoukko oli demografisilta tekijöiltään suhteellisen heterogeeninen, joskin ikäryhmä 50-vuodesta ylöspäin painottui vahvasti. Pääosa osallistujista suhtautui suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuteen myönteisesti. Lisäksi suurin osa paikalla olijoista kertoi osallistuvansa aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan ja lähiyhteisönsä toimintaan. Turvallisuuskahvila järjestettiin entisessä yhteislyseon lukiossa eli järjestelykeskuksen tiloissa (ks. kuvia liitteessä 2). Tilaisuus kesti yhden illan, klo Maahanmuuttovirastossa kehittämisjohtajana toimiva Kimmo Lehto avasi turvallisuuskahvilan toivottamalla osallistujat tervetulleeksi tilaisuuteen. Tämän jälkeen Vaasan yliopiston tutkija Harri Raisio kertoi illan taustoista ja etenemisestä. Tornion turvallisuuskahvilassa oli neljä alustajaa. Kimmo Lehdon lisäksi heitä olivat Lapin poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Elina Katajamäki, Jääkäriprikaatissa työskentelevä majuri Mika Metsi sekä Suomen Punaisen Ristin edustajana Tornion järjestelykeskuksen johtajana toiminut Tom Tallberg. Kukin heistä piti kymmenen minuutin alustuksen, jonka jälkeen osallistujilla oli noin puoli tuntia aikaa kysyä heiltä kysymyksiä. 6 Syitä tähän analysoidaan tarkemmin tutkimushankkeen loppuraportin osana. 5

7 Alustusten jälkeen osallistujat jakautuivat neljään etukäteen määriteltyyn pienryhmään. Lisäksi paikalla olleet viranomaiset (8 henkilöä) olivat sijoitettuna omaan pienryhmäänsä. Fasilitoidut pienryhmäkeskustelut kestivät vajaa kaksi tuntia. Osallistujat käsittelivät pienryhmissä kolmea edellä kuvattua teemaa. Fasilitaattorit pyrkivät ohjaamaan keskustelua mahdollisimman vähän. Puntaroivan demokratian ihanteen mukaisesti osallistujia kannustettiin osallistujalähtöiseen avoimeen keskusteluun ja punnintaan. Osallistujilla oli pienryhmäkeskusteluiden aikana mahdollisuus kysyä vielä kysymyksiä paikalla olleilta viranomaisilta. Keskusteluiden lomassa turvallisuuskahvilan osallistujat täyttivät 6 idealomaketta (ks. liitteet 3 ja 4). Lisäksi viranomaiset täyttivät omassa pöydässään kolme lomaketta. Pienryhmäkeskusteluiden päätyttyä kaikki lomakkeet levitettiin pöydille ja osallistujat pääsivät kirjaamaan näkemyksiään kuhunkin lomakkeeseen. Tilaisuuden päätti Maahanmuuttoviraston tarkastajan Kaisa Bergin loppupuheenvuoro. Sukupuoli Nainen 2 Mies 7 Ikä < Koulutus Peruskoulu tai kansakoulu 4 Lukio, ylioppilas tai ammatillinen tutkinto Opistotasoinen tutkinto 7 Alempi korkeakoulututkinto 3 Ylempi korkeakoulututkinto 4 Osallistutko aktiivisesti yhteiskunnan ja/tai lähiyhteisösi toimintaan? Kyllä 7 Ei Kuinka suhtaudut suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumiseen? Sillä ei ole minulle erityistä merkitystä - Pidän sitä positiivisena asiana 2 Pidän sitä negatiivisena asiana 3 4 Taulukko. Osallistujajoukon taustatekijöitä. 6

8 4. KESKUSTELUJEN JA LOMAKKEIDEN YHTEENVETO Tämän yhteenvedon kokoamisessa on analysoitu sekä kahvilan aikana syntyneet idealomakkeet että ryhmäkeskustelujen nauhoitukset, joita kertyi neljästä pienryhmästä yhteensä noin kahdeksan tuntia. Ryhmäkeskusteluja ei litteroitu, vaan kuuntelun yhteydessä niistä kirjoitettiin sisällölliset muistiinpanot. Muistiinpanojen ja nauhojen kuuntelun avulla syvennettiin idealomakkeille kirjoitettujen väitteiden sisältöjä sekä nostettiin lomakkeiden ulkopuolelle jääneitä ryhmäkeskusteluissa esiinnousseita ajatuksia mukaan yhteenvetoon. Yhteenveto perustuu puhtaasti turvallisuuskahvilan osallistujien näkemyksiin ja kokemuksiin, eikä esitetyissä yhteenvetoteemoissa ole sisällä tutkijoiden tulkintaa tai päätelmiä. Idealomakkeiden ja ryhmäkeskusteluiden analyysi perustui turvallisuuskahvilan keskusteluteemoihin (ks. luku 3, s. 5), jolloin yläteemoiksi pelkistyivät ) kansalaisyhteiskunnan reaktio laajamittaiseen maahantuloon, 2) järjestelykeskuksen perustaminen ja toiminta, 3) tiedottamisen, informaation ja media rooli sekä 4) kohtaamisten merkityksellisyys. Yläteemat -3 vastaavat lähes suoraan turvallisuuskahvilalle asetettua kysymyksenasettelua. Niiden sisällöt ryhmäkeskusteluissa olivat polveilevat, laajat sekä osittain päällekkäiset. Neljäs yläteema kohtaamisten merkityksellisyys puolestaan nousi esiin spontaanisti kaikissa neljässä ryhmäkeskustelussa liittyen sekä järjestelykeskuksen toimintaan että turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön suhteeseen yleisemmin. Viimeisen teeman muodostavat itse turvallisuuskahvilaan menetelmänä liittyvät osallistuja-arviot. Idealomakkeiden sisältö on otsikkotasolla koottuna liitteessä 4. Sekä kahvilaan osallistuneet kansalaiset että paikalla olleet viranomaiset esittävät omat arvionsa idealomakkeilla olleista väittämistä ja ideoista. Näitä molempia tuodaan esiin yhteenvedossa, niiden yhteneväisyyttä sekä eroja huomioiden. Liitteessä 4 viranomaisvastaajien määrä kussakin idealomakkeessa on esitetty suluissa. 4.. Kansalaisyhteiskunnan reaktio laajamittaiseen maahantuloon Turvallisuuskahvilan osallistujien ryhmäkeskusteluihin perustuen laajamittaiseen maahantuloon herättiin Torniossa jo paljon ennen itse järjestelykeskuksen varsinaista perustamista. Pienryhmät toivat esille, että jo kesä-heinäkuussa 205 rajan yli saapui turvapaikanhakijoita, joiden liikkuminen Tornion kautta lähinnä kohti Kemiä herätti torniolaisissa ihmetystä. Herätti ihmetystä, kun 7

9 niitä ihmisiä alkoi tulla, että ne vaan menivät tästä ohi ilman että kukaan tiesi keitä he ovat ja mihin he menevät. Tilanne aiheutti torniolaisissa epävarmuutta ja osin myös pelkoa, jonka koettiin kuitenkin pääosin poistuneen viranomaisten saapuessa ja järjestelykeskuksen avautuessa (idealomake #). Keskusteluissa torniolaiset toivat vahvasti esille sen, että ennen järjestelykeskuksen avautumista torniolaisten palautteeseen epänormaalin suuresta määrästä maahantulijoita ei reagoitu riittävällä vakavuudella tai nopeudella. Maahantulon kehittymisen akuutiksi ongelmaksi koettiin näkyneen Tornion katukuvassa huomattavasti aiemmin kuin siihen keskustelijoiden sanoin Helsingissä herättiin, eikä elokuun aikana uskottu, että tämä räjähtäisi tällä tavalla käsiin. Tähän liittyen ryhmät keskustelivat runsaasti erilaisista tavoista välittää kansalaispalautetta nopeammin ja suoremmin viranomaisille, ja näihin ideoihin palataan tarkemmin alaluvussa, jossa käsitellään tiedottamisen, informaation ja median roolia. Yhtenä ehdotuksena esitettiin, että järjestelykeskukseen liittyen olisi pitänyt perustaa kuntalaisten tiedontarvetta palveleva informaatiokeskus, jonka olisi koettu lisäävän kuntalaisten arjen sujuvuutta sekä turvallisuuden tunnetta (idealomake #3). Informaatiokeskus olisi samaan aikaan toiminut vuorovaikutuksellisesti sekä tiedottamisen välineenä että kuntalaisten idea- ja palautekanavana. Ehdotus jakoi jonkin verran turvallisuuskahvilan osallistujien mielipiteitä, sillä yhdeksän osallistujaa oli väittämästä samaa ja kuusi suhtautui siihen neutraalisti. Kukaan ei kuitenkaan suhtautunut ehdotukseen kielteisesti. Sen sijaan viranomaisten reagointi Soldiers of Odinin järjestäytymiseen jakoi torniolaisten mielipiteet. Idealomakkeella (#2) esitettiin, että viranomaisten reaktio Soldiers of Odinin perustamiseen olisi ollut kansalaisten näkökulmasta laimea ja näin heikentänyt kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Seitsemän osallistujaa oli väitteestä samaa, kaksi suhtautui siihen neutraalisti ja kolme oli siitä eri. Kaikki väitteeseen kantaa ottaneet viranomaiset (viisi henkilöä) olivat siitä eri. Idealomakkeella tuotiin esille mm. se, että kova viranomaisreaktio olisi saattanut antaa virheellisen kuvan, ettei tilanne ole hallinnassa. Toisaalta kansalaisetkin toivat esiin sen, että Soldiers of Odin ei olisi tarvinnutkaan enempää julkisuutta. Myös viranomaiset kommentoivat, että tilanteessa yritettiin soveltaa hiljaisuuden periaatetta, ettei järjestäytyminen saisi liikaa mediahuomiota. Ajatukset Soldiers of Odinin syntymisestä heijastelevat pienryhmissä laajemminkin käynnissä ollutta keskustelua kansalaisyhteiskunnan reaktiosta äkilliseen laajamittaiseen maahantuloon. Kansalaisreaktioiden ja keskustelujen koettiin Torniossa olleen hyvinkin kahtiajakautuneita. 8

10 Osaltaan ymmärrettiin maahantulijoiden hätä, mutta toisaalta laajamittainen maahantulo kovensi kansalaisten suhtautumista myös jo pidempään paikkakunnalla asuneisiin ulkomaalaisiin. Turvapaikanhakijakriisin koettiin lisänneen epäluuloja ulkomaalaistaustaisia kohtaan yleisemmin. Tämä heijastelee myös mediassa esillä ollut kuvaa Rajat kiinni mielenilmauksista sekä niihin liittyneistä vastamielenilmauksista. Ennakkoluulojen lisääntymisen vastapainona turvallisuuskahvilan osallistujat kuvasivat myös sitä, kuinka Tornio-Haaparanta rajaseudulla on historiallisesti totuttu eri kansallisuuksien läsnäoloon sekä ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen: rajalla osataan kohdata ihmisiä, rajalla on normaalia, että ihmiset tulevat ja menevät rajan yli. Tämän paikalliskulttuurin erityispiirteen koettiin helpottaneen sekä järjestelykeskuksen perustamista ja toimintaa että yleisemmin heijastuvan torniolaisten suhtautumiseen laajamittaiseen maahantuloon Järjestelykeskuksen perustaminen ja toiminta Järjestelykeskuksen perustaminen ja toiminta koettiin lähes poikkeuksetta erittäin onnistuneena ja järjestelykeskus keskellä kylää hyvänä asiana (idealomake #4). Järjestelykeskus rauhoitti paikkakuntaa ja toi positiivista julkisuutta (idealomake #5) - historiaahan tässä kirjoitettiin viime syksynä. Viranomaisten yhteistyön koettiin toimineen hyvin sekä sektori- että valtakunnan rajojen ylitse (idealomake #6). Kukaan ei ollut näistä kolmesta väittämästä eri, ja niihin neutraalistikin suhtautuvia oli ainoastaan 3 henkilöä. Tähän liittyen myös viranomaisyhteistyön aktiivinen ylläpitäminen koettiin erittäin tärkeänä tulevaisuudessakin (idealomake #7). Tilannetta kuvattiin keskusteluissa mm. siten, että katukuvassa näkyi huomattavasti enemmän viranomaisia kuin turvapaikanhakijoita, järjestelykeskus toimi niin sujuvasti, ettei sitä edes huomannut ja että oli vaikea kuvitella tämän olleen koko Euroopan ensimmäinen järjestelykeskus, niin sujuvaa viranomaisten toiminta vaikutti olevan. Toiminnan onnistuminen ilmenee myös siinä, että kansalaisten turvattomuuden koettiin lisääntyvän, mikäli valmius järjestelykeskuksen uudelleen käynnistämiseen päättyy (idealomake #8). Tästä kaikki eivät kuitenkaan olleet täysin yksimielisiä, sillä kaksi osallistujaa suhtautui väittämään neutraalisti ja kaksi oli siitä eri. Kansalaisten ja viranomaisten näkemykset asiassa heijastelevat toisiaan, myös mielipiteiden hienoisen jakautumisen osalta. Se, mitä hyvin menneen järjestelykeskus-tapauksen jälkeen kaivattiin, oli kuitenkin organisoitu palautteenantokanava, jonka kautta pystyttäisiin keräämään paikallisten kokemustietoa järjeste- 9

11 lykeskuksesta ja sen sujumisesta (idealomake #2). Tästä kaikki yhtä neutraalia osallistujaa lukuun ottamatta olivat samaa. Palautetta toivottiin kerättävän niin vapaaehtoistyöntekijöiltä, seurakunnalta, kolmannelta sektorilta kuin myös toiminnassa mukana olleilta yrittäjiltä. Torniolaiset kokivat olevansa ylpeitä niin oman kaupunkinsa toiminnasta laajamittaisen maahantulon keskellä kuin myös suomalaisten viranomaisten yhteistoimintakyvystä äkillisessä häiriötilanteessa. Tähän liittyen kaikkien kokemukset tulisi heidän mielestään kerätä organisoidusti talteen, jotta niistä voitaisiin oppia myös muualla tulevaisuuden tilanteita ajatellen, sillä tää homma ei olisi pelannut millään ilman vapaaehtoisia, (vartiointiliikkeen) miehet tekivät 2-tunnin vuoroja ja väkeä oli ympäri Suomea. Viranomaiset kirjoittivat kansalaisten arvioitaviksi kolme idealomaketta (numerot 9-, liite 4). Näiden kaikkien voidaan katsoa liittyvän järjestelykeskuksen sisällölliseen toimintaan. Tulkkien saatavuuden saaminen ns. huoltovarmuuden piiriin (idealomake #0) sekä toisen viranomaisen toiminnasta vierellä oppiminen (idealomake #) saivat niin osallistujat kuin viranomaisetkin puolelleen. Järjestelykeskuksen kustannusten läpinäkyvä seuranta (idealomake #9) puolestaan jakoi aavistuksen sekä viranomaisten että kansalaisten mielipiteitä. Pienryhmäkeskusteluissa kansalaiset nostivatkin esille sen, että järjestelykeskuksen kustannuksista ja rahoituksesta olisi hyvä saada avointa ja suoraa informaatiota, jotta vältyttäisiin turhalta spekulaatiolta ja tahallisiltakin väärintulkinnoilta Tiedottamisen, informaation ja median rooli Eniten hajontaa mielipiteissä herättivät viranomaisten tiedottaminen, informaation määrä ja laatu sekä median rooli laajamittaiseen maahantuloon ja järjestelykeskukseen liittyvässä uutisoinnissa. Se, oliko informaatiota ylipäätään tarpeeksi tavallisen kaduntallaajan tarpeisiin (idealomake #4) jakoi osallistujat kahtia. Väitteeseen informaatiota oli tarpeeksi (myös) tavalliselle kaduntallaajalle kantaa ottaneista kansalaisista kuusi oli siitä yhtä ja seitsemän eri, kun taas samaan väitteeseen kantaa ottaneet kolme viranomaista olivat kaikki siitä samaa. Idealomakkeilla ehdotettiin tulevaisuuden viestintäkanaviksi informaatiolehtisiä, joita jaettaisiin viranomaisten toimesta kotitalouksiin (idealomake #3) sekä perustettavaksi palvelunumeroa, johon kansalainen voisi ottaa yhteyttä valtakunnallisesti (idealomake #5). Sellainen kaupungin oma viestintä puuttui, arjen asukasviestintä unohtui. Suurin osa kansalaisista oli näistä väittämistä samaa, mutta myös muutama eriävä mielipide tuli esiin. Väittämät jakoivat myös 0

12 paikallaolleiden viranomaisten mielipiteet. Samaan teemaan liittyy osittain myös jo kansalaisyhteiskunnan reaktiossa laajamittaiseen maahantuloon edellä esille nostettu kansalaisten tiedontarvetta palveleva informaatiokeskus (idealomake #3). Nämä kaikki heijastelevat pienryhmissä käytyjä keskusteluja siitä, että informaatiota oli kyllä tarjolla lehdissä ja sähköisissä viestintäkanavissa enemmänkin kuin tarpeeksi, mutta se koettiin osittain värittyneeksi ja sekavaksi sekä varsinkin kaupallisten printtimedioiden osalta myös tarkoituksellisen lööppihakuiseksi. Osansa kansalaisten mediakritiikistä saivat niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin päivälehdet. Torniolaiset kokivat, että toisin kuin mediassa annettiin ymmärtää, rajalla ei ollut kaaosta, varsinkaan järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen, eikä turvapaikanhakijoita vastaanottamassa ollut karjuvia upseereita, kuten joku muisteli ruotsalaisen päivälehden asiasta uutisoineen. Pienryhmäkeskusteluissa nostettiin esiin myös sosiaalisessa mediassa järjestelykeskuksen toiminnan aikana hyvinkin kuumana käynyt keskustelu. Tämän vastapainoksi olisi kaivattu suorempaa faktoihin perustuvaa uutisointia, sillä mediassa on niin ympäripyöreää uutisointia, että se ei auta sekä myös viranomaisviestinnän rohkeampaa puuttumista some-ilmiöihin. Sosiaalisen median voima ilmenee myös siinä, kuinka nopeasti tieto esimerkiksi Tornion järjestelykeskuksesta saattoikaan levitä maailmalle, sehän menee parissa sekunnissa Teheranin torille se tieto. Tavallinen kansalainen ei ollut myöskään aina selvillä viestinnässä käytetystä terminologiasta, kuten siitä, mikä on pakolaisen ja turvapaikanhakijan tai vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen ero. Myös maahantulon aiheuttamat kustannukset tai maahantulijoiden määrä olivat asioita, jotka herättivät torniolaisissa epätietoisuutta. Näiden epävarmuutta aiheuttavien asioiden selvittämiseksi kansalaiset olisivat kaivanneet tiedotuspisteitä (esimerkiksi aivan konkreettisesti Rajalla kauppakeskukseen) sekä yhtä puhelinnumeroa, johon olisi voinut olla yhteydessä kaikissa maahantuloon ja järjestelykeskukseen liittyvissä asioissa niin välittääkseen paikallistietoa eteenpäin viranomaisille kuin saadakseen apua itseään askarruttaneisiin kysymyksiin. Konkreettisessa infopisteessä tornilaiset korostivat nimenomaan vastavuoroista, kahden suuntaista tiedonvälitystä. Samasta pisteestä saisi sekä asiallista tietoa meneillään olevasta tilanteesta että voisi tuoda esiin kansalaislähtöisiä konkreettisia kehittämisideoita. Kansallisen uutisoinnin viedessä valtamedioiden huomion koettiin paikallisen, arkipäiväisemmän tiedontarpeen osittain unohtuneen.

13 Pienryhmissä käytyjen keskustelujen sekä idealomakkeisiin kirjattujen kommenttien pohjalta voidaan todeta, että viranomaisten ja kansalaisten käsitykset hyvästä viestinnän tavasta ja kanavasta eroavat toisistaan. Viranomaiset korostavat tiedotteiden, uutisoinnin ja yleisemmin joukkoviestimien merkitystä, kun taas kansalaiset kaipaavat äkillisessä, paikallisessa häiriötilanteessa konkreettista ja suoraa kohtaamista sekä lähellä tapahtuvaa, paikallista tiedottamista Kohtaamisten merkityksellisyys Kohtaamisella, ja kohtaamisilla, vaikuttaa olevan tärkeä merkitys myös muualla kuin häiriötilanteiden paikallisessa viestinnässä. Torniolaiset nostivat kansalaisen ja turvapaikanhakijan turvallisuuden tunteen kehittymisen, lisääntymisen ja säilymisen kannalta näkyviin seuraavat asiat: paikallisten kohtaamisia turvapaikanhakijoiden kanssa olisi järjestettävä (idealomake #7), turvapaikanhakijoita olisi rekrytoitava vastaanottokeskuksista kansalaisten avuksi (idealomake #8), turvapaikanhakijoiden tekemä vapaaehtoistyö tulisi tehdä kuntalaisille näkyväksi (idealomake #9) ja viranomaiset kohtaavat turvapaikanhakijat ihminen ihmisenä (idealomake #6). Kaikki näihin väittämiin kantaa ottaneet olivat yhtä neutraalia kannanottoa lukuun ottamatta väittämistä samaa (ks. liite 4). Viranomaiset toivat idealomakkeen #6 kommenteissaan esiin myös sen, että vaikka viranomainen luonnollisesti aina kohtaa ihmisen ihmisenä, ei hän kuitenkaan voi unohtaa virka-asemansa puolesta myöskään valvovaa rooliaan. Turvallisuuskahvilan osallistujat antoivat omiin kokemuksiinsa perustuen turvapaikanhakijoiden kohtaamisesta viranomaisille positiivista palautetta. He kokivat suomalaisen viranomaisen osaavan kohdata maahantulijan samalla kertaa sekä inhimillisen arvostavasti että riittävän jämäkästi. On kaiken a ja o, että ihminen kohdataan asiallisesti ja arvostavasti ja samalla Suomen tavat heti tulijoille tietoon. Kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtaamisissa positiivisena pidettiin sitä, että tätä kautta ennakkoluulot puolin ja toisin voisivat vähentyä turvallisuuskahvilan osallistujilla oli tästä omakohtaista kokemusta. He toivat myös esille järkevän tekemisen merkityksen kotoutumiselle, unohtamatta kohtaamisissa kehittyvää suomen kielen taitoa ja kahdenvälistä kulttuurin tuntemuksen vaihtoa. Kohtaamisten kautta turvapaikanhakijat oppisivat suomalaisen kulttuurin toimintamalleja ja sääntöjä sekä samalla suomalaiset oppisivat turvapaikanhakijoiden kulttuurisista taustoista. Ongelmana turvapaikanhakijoiden tekemälle vapaaehtoistyölle nostettiin kuitenkin esiin suomalainen byrokratia, jonka usein koettiin ehkäisevän järkevää toimintaa. 2

14 4.5. Kokemukset turvallisuuskahvilasta Turvallisuuskahvilaa menetelmänä arvioineet idealomakkeiden väitteet olivat järjestäjien ennakkoon muotoilemia ja niillä kerättiin osallistujien kokemuksia itse kahvilasta. Kaikki mielipiteensä ilmaisseet osallistujat olivat sitä, että omia mielipiteitä oli helppo tuoda esiin keskusteluissa (idealomake #20): Keskustelu oli helppoa. Yhtä neutraalia kannanottoa lukuun ottamatta turvallisuuskahvilaa pidettiin myös miellyttävänä kokemuksena (idealomake #24). Yhtä viranomaisosallistujaa ja yhtä neutraalisti väittämään suhtautunutta kansalaista lukuun ottamatta kaikki mielipiteensä ilmoittaneet myös osallistuisivat mielellään uudelleen saman tyyppisiin tilaisuuksiin (idealomake #23). Osallistujat kiittivät turvallisuuskahvilan järjestelyjä, hyvin alustettu ja hyvät tehtävät ja hieno homma, että arvostetaan, mutta pohtivat kriittisesti ajankäyttöä pitkä ilta pitkän työpäivän päätteeksi. Viranomaisia mietitytti turvallisuuskahvilan tuloksellisuus: tulokset jäivät kovin vaatimattomiksi. Keskustelun koettiin pääosin osoittaneen, että omista poikkeavatkin mielipiteet voivat olla perusteltuja (idealomake #2, yksi neutraali, muut samaa ). Oman katsantokannan kerrottiin laajentuneen ja ymmärrys siitä, että kaikki oma toiminta ei aina näyttäydy muille samoin kuin itse kuvittelee lisääntyi myös viranomaisten kommenttien perusteella. Myös siihen, että yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena pitäisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja turvallisuuskahvilan tapaisia tilaisuuksia (idealomake #22) ja, että turvallisuuskahvilaan osallistumalla pystyy vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin (idealomake #25), suhtauduttiin suurimmaksi osaksi jopa erittäin myönteisesti. Lomakkeiden kommenttien perusteella turvallisuuskahvila oli innostava kokemus myös viranomaisille: Viranomaisena on uran kohokohta päästä kertomaan asioista taustoittaen ja asiallisesti. Mahtava foorumi! Eniten epäileviä kannanottoja herätti kuitenkin se, pystyykö osallistumalla todella vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin - yhteensä kahdeksan osallistujaa (4 kansalaista ja 4 viranomaista) oli valinnut tässä neutraalin vaihtoehdon. Kommenteissa korostui se, että edelleenkin vain aktiivisimmat osallistuvat ja tulevat paikalle: Usein muutenkin aktiiviset kansalaiset osallistuvat ja Tavoitetaanko monenlaiset mielipiteet? tai Hakeutuuko foorumiin vain ns. avarakatseisia ihmisiä? Tavoittaako demokratia sittenkään kaikkia? 3

15 4.6. Ydinteemat pelkistettynä Laajamittainen maahantulo herätti aluksi torniolaisissa hämmennystä, osittain jopa pelkoa, mutta järjestelykeskuksen avauduttua tilanne normalisoitui nopeasti. Järjestelykeskuksen toiminta oli torniolaisten kokemuksen mukaan erinomaisen toimiva esimerkki suomalaisten viranomaisten yhteistoimintakyvystä. Järjestelykeskuksen toiminnan aikana kertynyt eri toimijoiden kokemustieto tulisikin kerätä systemaattisesti talteen. Informaatiota järjestelykeskuksesta oli tilanteen aikana runsaasti, mutta torniolaiset olisivat kaivanneet joukkoviestimiä konkreettisempaa, vuorovaikutteista informaatiopistettä. Torniolaiset korostivat turvapaikanhakijoiden kohtelussa kohtaamisen merkitystä, sillä sitä kautta välittyy ymmärrystä ja tietoa molemmille osapuolille. Turvallisuuskahvila koettiin menetelmänä miellyttäväksi tavaksi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta osallistumisen monimuotoisuutta ja toiminnan todellista vaikuttavuutta epäiltiin hieman. 4

16 5. ASKELEET ETEENPÄIN Turvallisuuskahvilan yksi keskeinen ulottuvuus on vaikuttavuus. Turvallisuuskahviloissa käyty keskustelu ei siis jää tähän, vaan nyt on viranomaisten ja muiden relevanttien tahojen vuoro antaa omat vastineensa. Tavoitteena on jatkaa sitä laadukasta kaksisuuntaista vuorovaikutusta, jota tapahtui jo itse kahvilankin aikana. Vapaamuotoiset vastineet pyydetään kaikilta järjestelykeskuksen toiminnassa mukana olleilta tahoilta sekä myös sellaisilta viranomaistahoilta, joiden toimivaltaan turvallisuuskahvilassa esille tulleet ideat kuuluvat. Kaikki saapuneet vastineet lisätään hankkeen verkkosivuille: Koska kyseessä on tutkimushanke, turvallisuuskahviloista kerätään monipuolinen tutkimusaineisto. Jatkossa haastatellaan esimerkiksi mukana olleita torniolaisia sekä viranomaisedustajia. Aineistoa täydentää Seinäjoella 3.5. toteutettu ja Helsingissä alkusyksystä toteutettava turvallisuuskahvila. Analyysiin otetaan mukaan myös vuonna 204 Pirkka4-valmiusharjoituksen yhteydessä toteutetun kansalaisraadin 7. Tämän kattavan aineiston kautta selvitetään puntaroivan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita kokonaisturvallisuuden osana. Hankkeen tulokset kootaan vuoden loppupuolella valmistuvaan tutkimusraporttiin sekä myöhemmin valmistuviin tieteellisiin artikkeleihin. Lisätietoa: Projektitutkija Alisa Puustinen, Vaasan yliopisto Puh Sähköposti 7 Pirkka4-kansalaisraadin verkkosivut: 5

17 LIITTEET LIITE. Tornion turvallisuuskahvilan mainos 6

18 Liite 2. Valokuvia Tornion turvallisuuskahvilasta 7

19 Liite 3. Esimerkkejä idealomakkeista Viranomaisten kommentit punaisella. 8

20 Liite 4. Idealomakkeet otsikkotasolla (Viranomaisvastaajien määrä sulkujen sisässä.). Hallitsemattoman maahantulon aiheuttama pelko ja epävarmuus poistui viranomaisten saapuessa ja JÄKEn avauduttua. 3 (3) (4) 2. Viranomaisten reaktio Soldiers of Odinin syntyyn kansalaisten näkökulmasta laimea. -> turvattomuuden tunne (5) 3. JÄKEen liittyen perustettava kuntalaisten tiedontarvetta palveleva informaatiokeskus -> arjen turvallisuuden tunne, arjen sujuminen. 6 3 (3) 6 (2) 4. Järjestelykeskus keskellä kylää oli hyvä asia. 3 (6) () 5. Järjestelykeskus rauhoitti paikkakuntaa ja toi positiivista julkisuutta. - Rajatarkastukset ärsytti paikallisia (toki pakollisia). 4 (4) Viranomaisyhteistyö toimi Torniossa erittäin hyvin sekä sektori- että valtakunnan rajojen yli. 3 (6) () 9

21 7. Viranomaisten yhteistyön aktiivinen ylläpitäminen on tärkeää tulevaisuudessa(kin). 5 (5) () 8. Kansalaisten turvattomuus lisääntyy, jos valmius järjestelykeskuksen uudelleen käynnistämiseen päättyy. 3 () 2 () () 7 (3) 9. Viranomaislomake: Läpinäkyvä kaikki kustannukset huomioiva seuranta. Jos ei tietoa, tulee selittelyä, joka johtaa luottamuksen horjumiseen. 5 (3) 3 2 () () 0. Viranomaislomake: Tulkkien saatavuuden tuominen jonkinlaisen huoltovarmuusajattelun piiriin: saatavuus ja laadunvarmistus. 9 (2) 3 (2). Viranomaislomake: Vierellä oppiminen konkreettinen kouluttaminen katsomalla kun toinen viranomainen / toimija tekee. Case U3A kuulustelu siirto migrille -> poliisilta oppiminen. 4 (4) 2. Palautteenantokanavan organisointi kokemustiedon keräämiseksi. (vapaaehtoistyöntekijät, seurakunta, yrittäjät, kolmas sektori) 0 4 (4) () 20

22 3. Informaatiolehtiset viranomaistahoilta kotitalouksiin. - faktaa /terminologia / kustannuksista / tilastotietoa / hyödyt & haasteet / tulonsiirrot - neutraalia informointia (poliisi, maahanmuuttovirasto) 4 (3) () 2 (4) 4. Tietoa oli tarpeeksi (myös) tavalliselle kaduntallaajalle. 3 (3) Perustetaan viranomaisten palvelunumero, johon voi ottaa yhteyttä valtakunnallisesti -> poliisi, migri, tulli, SPR 7 () 3 (2) 3 () (2) 6. Viranomaisen ja turvapaikanhakijan kohtaamisessa ihminen kohtaa ihmisen -> viranomaistoiminnan linja. (4) 2 (2) 7. Paikallisten kohtaamisia turvapaikanhakijoiden kanssa järjestettävä. - aktivoida molemmin puolin (Cape East siivoustalkoot = turvapaikanhakijat siivoamassa) - turvapaikanhakijoiden työnteon byrokratiaa vähennettävä (vapaaehtoistyöhön) 3 (7) 2 8. Turvapaikanhakijoiden rekrytoiminen vastaanottokeskuksista kansalaisten avuksi. (2) 6 (4) 2

23 9. Turvapaikanhakijoiden tekemä vapaaehtoistyö kuntalaiselle näkyväksi. - positiivista yleiskuvaa - järjestöyhteistyö (4) () Järjestäjien valmiiksi tekemät, turvallisuuskahvilaan menetelmänä liittyvät idealomakkeet: 20. Arviointiväite: Minun oli helppo tuoda omia mielipiteitä esiin keskustelussa. 3 (6) 2. Arviointiväite: Keskustelu osoitti, että myös omista poikkeavat mielipiteet voivat olla perusteltuja. 4 (4) () 22. Arviointiväite: Yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja turvallisuuskahviloiden tapaisia keskustelutilaisuuksia. 7 (2) 3 (4) Arviointiväite: Osallistuisin mielelläni uudelleen saman tyyppisiin turvallisuuskahviloihin. (5) () () 24. Arviointiväite: Pienryhmissä keskusteleminen oli miellyttävä kokemus. 2 (5) 25. Arviointiväite: Turvallisuuskahvilaan osallistumalla pystyn vaikuttamaan itselleni tärkeisiin asioihin. 4 4 (2) 4 (4) 22