SEINÄJOEN TURVALLISUUSKAHVILA YHTEENVETO
|
|
- Paavo Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEINÄJOEN TURVALLISUUSKAHVILA YHTEENVETO
2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO MIKÄ ON TURVALLISUUSKAHVILA? SEINÄJOEN TURVALLISUUSKAHVILA KESKUSTELUJEN JA LOMAKKEIDEN YHTEENVETO Kansalaisten kriisivalmius Kansalaistaitojen vahvistaminen Eri toimijoiden osaamisen systemaattinen hyödyntäminen Yhteisöllisyyden merkitys turvallisuudelle ja kansalaisten kriisivalmiudelle Kokemukset turvallisuuskahvilasta Ydinteemat pelkistettynä ASKELEET ETEENPÄIN LIITTEET
3 1. JOHDANTO Sähkönjakelun pitkäaikainen keskeytyminen monine kerrannaisvaikutuksineen, laajamittainen maahantulo, vakava kyberhyökkäys ja akuutti sotilaallisen konfliktin uhka - kuinka kansalaisten tulisi toimia tässä tilanteessa? Entä mitä tekevät viranomaiset ja mitä he voisivat tehdä? Tämän kaltaiset turvallisuuteen liittyvät asiat on helppo jättää asiantuntijoiden ja viranomaisten käsiteltäviksi. Yhteiskunnan turvallisuuteen liittyy lähtökohtaisesti monia teemoja ja yksityiskohtia, joita ei suoraan voi tuoda julkiseen keskusteluun. Samaan aikaan jokaisen kansalaisen kriisinkestävyys ja kyky toimia ennakoimattomissa tilanteissa on kuitenkin nähty keskeiseksi osaksi kokonaisturvallisuutta. Kokonaisturvallisuus-ajatuksen myötä turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta halutaan tehdä kansalaisille avoimempaa, näkyvämpää ja tutumpaa. Tässä yhteenvetoraportissa esitetään yksi mahdollinen tapa puntaroivan demokratian mukainen turvallisuuskahvila edetä kohti avoimempaa yhteistä dialogia vaikeissakin yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvissä teemoissa. Seinäjoki valittiin yhdeksi Kansalaisyhteiskunnan rooli maanpuolustuksessa -tutkimushankkeen 1 pilottipaikkakunnaksi. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) rahoittamassa hankkeessa tarkoituksena on muodostaa uudenlaisia työkaluja viranomaisille olla vuorovaikutuksessa ja reflektoida yhdessä kansalaisten kanssa. Hankkeessa toteutetaan vuoden 2016 aikana kolme turvallisuuskahvilaksi nimettyä kansalaisfoorumia. Seinäjoen turvallisuuskahvila toteutettiin Turvallisuuskahvilassa Seinäjoen seudun asukkaat pääsivät kuulemaan ja tenttaamaan turvallisuusviranomaisia, käymään fasilitoituja eli ohjattuja pienryhmäkeskusteluja turvallisessa ympäristössä sekä arvioimaan lukuisia keskusteluissa syntyneitä ideoita. Turvallisuuskahvila kytkeytyy syksyllä pohjalaismaakunnissa järjestettävään PohjaBotten16-valmiusharjoitukseen. Tämän yhteenvetoraportin pääasiallisena tarkoituksena on kuvata Seinäjoen turvallisuuskahvilan keskustelujen sisältö. Raportti tuleekin muodostaneeksi turvallisuuskahvilan osallistujien yhteisen kannanoton, johon eri viranomaistahot antavat aikanaan omat vastineensa. Tavoitteena on saavuttaa aito kansalaisten ja viranomaisten välinen kaksisuuntainen vuorovaikutus. 1 Lisätietoa tutkimushankkeesta: 2
4 2. MIKÄ ON TURVALLISUUSKAHVILA? Turvallisuuskahvila pohjautuu ajatukseen puntaroivasta demokratiasta. Kyseessä on demokratiakäsitys, joka painottaa muun muassa yhtäläisiä osallistumismahdollisuuksia, toisten näkemysten kuuntelemista ja huomioimista, näkökulmien perustelemista ja kattavaa tiedonsaantia. Tiivistettynä voidaan, että puntaroiva demokratia ilmentää siirtymää äänestyskeskeisestä demokratiasta kohti keskustelevampaa demokratiaa 2. Puntaroivan demokratian mukaisia kansalaisfoorumeita on toteutettu Suomessa jo lukuisia. Näitä ovat olleet esimerkiksi keskimäärin 3-4 päivää kestävät kansalais- tai kuntalaisraadit ja yhden illan pituiset World Café -tilaisuudet. Näissä osallistujat ovat käsitelleet hyvin moninaisia teemoja, kuten esimerkiksi tuulivoimarakentamista, eutanasiaa, ikäihmisten hyvinvointia ja asuinalueiden kehittämistä. Vaikka näillä kansalaisfoorumeilla on eroavaisuutensa, yhdistää niitä kolme keskeistä puntaroivan demokratian piirrettä 3. Ensimmäinen näistä on edustavuus. Tavoitteena on mahdollistaa näkökulmien moninaisuus. Ihanne olisi, että osallistujajoukko muodostaisi kohdeväestön, kuten kunnan, ikään kuin pienoiskoossa. Toisena piirteenä on keskustelujen laadukkuus. Osallistujat saavat monipuolista tietoa keskusteluiden tueksi. Lisäksi keskustelut ovat fasilitoituja, tarkoituksen ollessa muodostaa sellainen keskusteluympäristö, jossa kaikki saavat sanottua mielipiteensä ja tulevat kuulluiksi. Keskeistä on perustelluimman argumentin oikeutus; osallistujien taustan ei tulisi vaikuttaa keskustelujen kulkuun, vaan todellinen painoarvo olisi esitettyjen argumenttien ansioilla. Kolmas piirre painottaa keskustelujen tavoitteellisuutta eli todellista vaikuttamista käsiteltävään teemaan liittyvään päätöksentekoon. Turvallisuuskahvila 4 on nimensä mukaisesti puntaroivan demokratian mukainen osallistumismalli, jossa käsitellään turvallisuuteen liittyviä teemoja hyvässä ilmapiirissä kahvikuppien äärellä. Kyseessä on ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun ja saada monipuoliset ja laaja-alaiset pienryhmäkeskustelut integroitua koko osallistujajoukon yhteisiksi näkemyksiksi 5. Turvallisuuskahvila sisältää kolme vaihetta: 2 Ks. Chambers, Simone (2003). Deliberative Democratic Theory. Annual Review of Political Science 6 (1), Ks. Carson, Lyn & Hartz-Karp, Janette (2005). Adapting and Combining Deliberative Designs. Teoksessa John Gastil & Peter Levine (toim.). The Deliberative Democracy Handbook. Jossey-Bass: San Francisco, CA, Deliberatiivisen demokratian instituutti ja Koneen Säätiö ovat toteuttaneet vastaavankaltaisia malleja nimellä vaikuttamiskahvila, ks. 5 Menetelmää on kuvattu yksityiskohtaisemmin esimerkiksi artikkelissa Raisio, Harri & Lindell, Juha (2013). Demokratiaa täplittämällä : Dotmocracy-prosessi kahdessa deliberatiivisessa foorumissa. Kansalaisyhteiskunta 4(1):
5 1. Tiedonsaanti: Turvallisuuskahvilan aluksi osallistujat saavat tietoa keskusteluiden tueksi. Yleensä tämä tapahtuu asiantuntija-alustusten kautta. Joukko teeman kannalta relevantteja asiatuntijoita pitää kukin lyhyen (noin 10 minuuttia) esityksen, jonka jälkeen turvallisuuskahvilan osallistujat pääsevät kysymään alustajilta tarkentavia kysymyksiä. Toisena vaihtoehtona on laatia osallistujille jaettava monipuolinen kirjallinen tietopaketti, jonka keskeinen sisältö esitellään tilaisuuden aluksi. 2. Fasilitoidut pienryhmäkeskustelut: Suurin osa illasta vietetään pienryhmissä keskustellen. Osallistujat jaetaan etukäteen noin 6-8 hengen heterogeenisiin pienryhmiin. Jokaisessa ryhmässä on koulutettu fasilitaattori, joka varmistaa toimivan keskusteludynamiikan sekä aiheessa ja aikataulussa pysymisen. Fasilitaattori toimii neutraalina tahona, joka ei ilmaise omia mielipiteitään teemaan liittyen. Fasilitaattori voi tehdä muistiinpanoja tai keskustelut voidaan nauhoittaa, jolloin kaikki näkemykset ovat tallessa keskusteluiden yhteenvedon kirjoittamista varten. Tärkeimmän aineiston muodostaa kuitenkin osallistujien keskusteluiden lomassa täyttämät idealomakkeet (ks. liite 3). Aina kun pienryhmässä muodostuu jokin idea tai väite, jonka osallistujat haluavat koko osallistujajoukon arvioitavaksi, kirjaavat he sen lomakkeelle. 3. Idealomakkeiden arviointi: Pienryhmäkeskusteluiden lopuksi kaikki täytetyt lomakkeet asetetaan pöydille/seinille osallistujien arvioitavaksi. Kukin osallistuja saa kirjata mielipiteensä kunkin lomakkeen osalta sekä kirjoittaa lomakkeen ideaan liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. ESIMERKKI TURVALLISUUSKAHVILAN AIKATAULUSTA Ilmoittautuminen ja kahvi Tervetuloa ja taustoitus iltaan Alustukset ja kysymyksiä alustajille Pienryhmäkeskusteluja Idealomakkeiden arviointiprosessi Illan yhteenveto 4
6 3. SEINÄJOEN TURVALLISUUSKAHVILA Seinäjoen turvallisuuskahvilan toteuttivat yhteistyössä Vaasan yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Mukana toteutuksessa olivat myös Pohjanmaan poliisilaitoksen, Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston ja Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitoksen edustajat. Lisäksi suunnitteluun toi kansalaisnäkökulmaa kolme Pirkka14-kansalaisraatiin osallistunutta raatilaista. Suunnittelupalavereiden myötä turvallisuuskahvilan päätettiin fokusoituvan kansalaisten peruskäsityksiin turvallisuudesta ja varautumisesta sekä viranomaisten ja kansalaisten rooleihin ja tehtäviin erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Käsiteltäviä tarkempia asiakysymyksiä olivat tällöin muun muassa seuraavat: Mikä osallistujia erityisesti mietityttää turvallisuuteen ja varautumiseen liittyen? Miten osallistujat ymmärtävät eri viranomaistahojen roolit ja tehtävät ja millaisia odotuksia osallistujilla on viranomaistoimintaa kohtaan? Kuinka osallistujat kokevat nykyisen varautumisen tilan Suomessa? Millaisia kokemuksia osallistujilla on viranomaisviestinnästä kriisitilanteissa? Millaiseksi osallistujat näkevät kansalaisten roolin erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa? Seinäjoen turvallisuuskahvilan markkinointi alkoi Markkinointi tapahtui pääasiallisesti lehtimainosten, julisteiden sekä sosiaalisen median ja sähköpostiviestinnän kautta. Tavoitteena oli saada laaja joukko ilmoittautuneita, joista olisi valittu lopullinen 30 hengen monipuolinen osallistujajoukko. Turvallisuuskahvilaan ilmoittautui lopulta 32 henkilöä ja heistä 30 osallistui turvallisuuskahvilaan. Osallistujajoukon tausta on kuvattuna alla taulukossa 1. Osallistujajoukon ikäjakauma painottui selkeästi yli 50-vuotiaisiin kansalaisiin. Suurin osa mukana olleista myös kertoi osallistuvansa aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan ja lähiyhteisönsä toimintaan. Lisäksi kaikki osallistujat näkivät uhkatilanteisiin varautumisen ja valmiussuunnittelun positiivisena asiana. Turvallisuuskahvila järjestettiin Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa (ks. kuvia liitteessä 2). Tilaisuus kesti yhden illan, klo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski avasi turvallisuuskahvilan toivottamalla osallistujat tervetulleeksi tilaisuuteen ja taustoittamalla lyhyesti turvallisuuskahvilan teemaa. Tämän jälkeen Vaasan yliopiston tutkija Harri Raisio kertoi illan taustoista ja etenemisestä. Seinäjoen turvallisuuskahvilassa oli kolme alustajaa: everstiluutnantti Mika Piiroinen, palopäällikkö Juha Turkulainen ja ylikomisario Erkki Kerola. Kukin heistä piti kymmenen minuutin alustuksen, jonka jälkeen osallistujilla oli noin puoli tuntia aikaa kysyä heiltä kysymyksiä. 5
7 Alustusten jälkeen osallistujat jakautuivat viiteen etukäteen määriteltyyn pienryhmään. Lisäksi paikalla olleet viranomaiset olivat sijoitettuna omaan pienryhmäänsä. Fasilitoidut pienryhmäkeskustelut kestivät noin kaksi tuntia. Fasilitaattorit pyrkivät ohjaamaan keskustelua mahdollisimman vähän. Puntaroivan demokratian ihanteen mukaisesti osallistujia kannustettiin osallistujalähtöiseen avoimeen keskusteluun ja punnintaan. Osallistujilla oli pienryhmäkeskusteluiden aikana mahdollisuus kysyä vielä kysymyksiä paikalle olleilta viranomaisilta. Keskusteluiden lomassa turvallisuuskahvilan osallistujat täyttivät 21 idealomaketta (ks. liitteet 3 ja 4). Lisäksi viranomaiset täyttivät omassa pöydässään kolme lomaketta. Pienryhmäkeskusteluiden päätyttyä kaikki lomakkeet levitettiin pöydille ja osallistujat pääsivät kirjaamaan näkemyksiään kunkin lomakkeen väitteestä. Tilaisuuden päätti sotilasprofessori Mika Hyytiäisen (ev.) loppupuheenvuoro. Sukupuoli Nainen 10 Mies 20 Ikä < Koulutus Peruskoulu tai kansakoulu - Lukio, ylioppilas tai ammatillinen tutkinto 3 Opistotasoinen tutkinto 8 Alempi korkeakoulututkinto 7 Ylempi korkeakoulututkinto 7 Tutkijakoulutus 5 Osallistutko aktiivisesti yhteiskunnan ja/tai lähiyhteisösi toimintaan? Kyllä 27 Ei - 3 Taulukko 1. Osallistujajoukon taustatekijöitä. 6
8 4. KESKUSTELUJEN JA LOMAKKEIDEN YHTEENVETO Tämän yhteenvedon kokoamisessa on analysoitu sekä kahvilan aikana syntyneet idealomakkeet että ryhmäkeskustelujen nauhoitukset, joita kertyi viidestä pienryhmästä yhteensä noin kymmenen tuntia. Ryhmäkeskusteluja ei litteroitu, vaan kuuntelun yhteydessä niistä kirjoitettiin sisällölliset muistiinpanot. Muistiinpanojen ja nauhojen kuuntelun avulla syvennettiin idealomakkeille kirjoitettujen väitteiden sisältöjä sekä nostettiin lomakkeiden ulkopuolelle jääneitä ryhmäkeskusteluissa esiinnousseita ajatuksia mukaan yhteenvetoon. Yhteenveto perustuu puhtaasti turvallisuuskahvilan osallistujien näkemyksiin ja kokemuksiin, eikä esitetyissä yhteenvetoteemoissa ole sisällä tutkijoiden tulkintaa tai päätelmiä. Idealomakkeiden ja ryhmäkeskusteluiden analyysi perustui turvallisuuskahvilan alkuperäisiin keskusteluteemoihin (ks. luku 3, s. 5), ja analyysissa yläteemoiksi pelkistyivät 1) kansalaisten kriisivalmius, 2) kansalaistaitojen vahvistaminen, 3) eri toimijoiden osaamisen systemaattinen hyödyntäminen sekä 4) yhteisöllisyyden merkitys turvallisuudelle ja kansalaisten kriisivalmiudelle. Eri teemojen esiintyminen ja sisältö ryhmäkeskusteluissa oli polveilevaa, laajaa sekä osittain päällekkäistä. Viimeisen raportoidun teeman muodostavat itse turvallisuuskahvilaan menetelmänä liittyvät osallistuja-arviot. Idealomakkeiden sisältö on otsikkotasolla koottuna liitteessä 4. Sekä kahvilaan osallistuneet kansalaiset että paikalla olleet viranomaiset esittivät omat arvionsa idealomakkeilla olleista väittämistä ja ideoista. Näitä molempia tuodaan esiin yhteenvedossa, niiden yhteneväisyyttä sekä eroja huomioiden. Liitteessä 4 viranomaisvastaajien määrä kussakin idealomakkeessa on esitetty suluissa Kansalaisten kriisivalmius Seinäjoen turvallisuuskahvilan osallistujat keskustelivat runsaasti siitä, mikä on tällä hetkellä yksittäisen suomalaisen kriisivalmius ja kriisinkestävyys. Yhtä oltiin siitä, että kansalaisia tulisi jollain tasolla herätellä varautumistietoisuuteen, kuten käy ilmi esimerkiksi idealomakkeesta #5, jossa ehdotettiin kotitalouksiin jaettavaksi toimintaohjeet kriisitilanteisiin sekä ohjeet kotivarasta. Kaksikymmentä väitteeseen kantaa ottaneista osallistujista oli siitä samaa ja ainoastaan kolme suhtautui siihen neutraalisti. Kotivaran merkityksen koettiin lähikauppojen pitkien 7
9 aukiolojen täyttämässä urbaanissa yhteiskunnassa unohtuneen: moni elää liian kädestä suuhun. Myös ruokahuollon keskittymisen ja omavaraisuuden vähentymisen koettiin heikentävän kansalaisten kriisivalmiutta. Kansalaisten kriisitietoisuutta ehdotettiin nostettavaksi myös esimerkiksi keskellä kaupunkia järjestettävällä valmiusharjoituksella, johon kaikki kuntalaiset saisivat osallistua (idealomake #1). Omaan kokemuspiiriin osuvan valmiusharjoituksen koettiin lisäävän tietoisuutta kriisitilanteiden mahdollisuudesta ja sen myötä aktivoivan kansalaisia ottamaan aiempaa suurempaa vastuuta omasta ja läheistensä turvallisuudesta. Keskusteluissa kyseltiin onko tässä nyt tuudittauduttu siihen, että mitään ei voi tapahtua ja todettiin, että ei ole tunnetta, että tämä kuuluisi minun elämääni. Idealomakkeen väitteeseen kantaa ottaneista osallistujista ainoastaan yksi oli siitä eri ja kaksi suhtautui siihen neutraalisti. Muutoin väite sai turvallisuuskahvilan laajan kannatuksen. Suurta saman mielisyyttä herätti myös se, että ellei kansalainen syystä tai toisesta pysty suorittamaan asevelvollisuutta, olisi hyvä jollain muulla tavoin osoittaa valmiudet kriisi- tai poikkeustilojen oloihin varautumiseen (idealomake #4). Ainoastaan yksi osallistuja oli väitteestä eri selkeästi suurimman osan kannattaessa ehdotusta. Osallistujat olivat kahtiajakautuneita mielipiteissään siitä, vaatiiko kansalaisten aktivoituminen turvallisuuskysymyksissä todellisen akuutin, kriisin (idealomake #3). Kaksitoista osallistujaa oli samaa, että vaatii, kun taas seitsemän osittain eri. Pienryhmäkeskusteluissa tuotiin esiin sitä, että pitkään jatkunut seesteinen rauhan aika on saanut kansalaisten turvallisuustietoisuuden laskemaan. Kuitenkin viime vuosien tapahtumat Euroopassa ja sen lähialueilla, kuten Krimin miehitys ja Syyrian kriisi, ovat herättäneet kansalaiset miettimään myös kotimaan turvallisuutta. Torniossa aktualisoitunutta Euroopan laajuista turvapaikanhakijakriisiä pidettiin esimerkkinä siitä, että kaukainen Suomikaan ei enää ole maailman kriisien ulottumattomissa: perhosefekti voi tulla, yksi siivenisku liikaa, niin kaikki voi lähteä sortumaan. Sähkönjakelussa myrskyjen seurauksena ilmenneet ongelmat ovat osaltaan herättäneet kansalaisia siihen, kuinka sabotaaseille altis ja haavoittuva nyky-yhteiskunta on. Kuten eräässä keskustelussa todettiin yhteiskunnan halvaannuttaminen on järkyttävän helppoa. Kriisitietoisuuden lisäämisessä ei kuitenkaan haluta mennä äärimmäisyyksiin. Kriisitietoisuutta jatkuvilla tietoiskuilla vaaroista ja niiden torjunnasta lisäävä uutisointi ei saanut turvallisuuskahvilan osallistujien kannatusta (idealomake #2). Väitteeseen kantaa ottaneista kuusi oli siitä samaa ja 14 osallistujaa eri. Neljä osallistujaa suhtautui asiaan neutraalisti. Keskusteluissa 8
10 nostettiin esiin, että tarvittaisiin eväitä siihen, miten me voisimme asiallisesti ja kiihkottomasti levittää kriisitietoutta omissa yhteisöissämme. Kriittisenä pisteenä nähtiin myös se, että tietoa kyllä on, mutta kuinka saada ihmiset haluamaan sitä. Pienryhmissä huomautettiin myös, että monilla on huomattavasti enemmän valmiuksia kriisitilanteiden varalle kuin he arkipäivässä huomaavatkaan, joten kysymyksessä ei välttämättä ole taitojen puute, vaan kriisitietoisuuden puuttuminen. Erilaiset harrastukset, kuten kalastus, metsästys, partio ja retkeily koettiin jokaisen kansalaisen kriisinsietokykyä lisääviksi. Kotivaraakin pitkittyneen sähkön jakelun keskeytymisen yhteydessä alkoi löytyä, kun sitä pysähdyttiin ajattelemaan lähes kaikilla on kynttilöitä, monilla edelleen takka, leivinuuni tai puulämmitteinen sauna, myös kaasugrilli huomattiin löytyvän useasta kotitaloudesta ja retkikeitin auttaa myös. Se, millä tavalla turvallisuudesta ja varautuisesta puhutaan ja keskustellaan yhteiskunnassa tällä hetkellä, herätti turvallisuuskahvilassa laajemminkin keskustelua. Pitää uskaltaa, että pahaakin on, että ei silotella tätä maailmaa liikaa. Toisaalta nyt puhutaan hyvin pitkälle puolustusvoimien nimikkeillä ja tulee aika karkeaa ja vankkaa tekstiä. Idealomakkeella #6 osallistujat ottivatkin kantaa siihen, karkottaako kovan turvallisuuden ja maanpuolustuksen kieli kuntalaisia, koska he eivät ymmärrä, mistä oikeastaan puhutaan tai miten se liittyy omaan itseen. Yksitoista osallistujaa ilmaisi olevansa samaa siitä, että kovan turvallisuuden ja maanpuolustuksen kieli karkottaa osallistujat, kun taas yhdeksän oli tästä väitteestä eri. Neljä osallistujaa suhtautui väitteeseen neutraalisti. Keskustelua kriisivalmiudesta ja varautumisesta käytiin myös suhteessa yhteiskunnan heikommassa asemassa oleviin, kuten vanhuksiin ja eri tavalla vammaisiin tai vammautuneisiin. Turvallisuuskahvilan osallistujat toivat esiin, että erityisryhmien asemaan häiriötilanteissa ei ehkä ole tällä hetkellä kiinnitetty riittävästi yleistä huomiota Kansalaistaitojen vahvistaminen Koska turvallisuuskahvilan osallistujat lähes yksimielisesti kokivat suomalaisten kriisinkestävyyden ja kriisivalmiuden selkeästi heikentyneen, nousee seuraavaksi luonnolliseksi teemaksi kansalaistaitojen vahvistaminen. Kansalaisvalmiuskoulutus (idealomake #7) ja peruskoulusta alkaen aloitettava keskustelu kansalaistaidoista ja yhdessä toimimisesta (idealomake #8) koettiin tär- 9
11 keiksi. Kansalaisvalmiuskoulutuksen tuomista selkeästi osaksi peruskoulua kannatti 19 osallistujaa, yhden ollessa siitä eri ja viiden suhtautuessa ideaan neutraalisti. Kaksikymmentä osallistujaa kannatti peruskoulussa aloitettavaa keskustelua kansalaistaidoista, eikä kukaan ollut väitteestä eri. Kouluihin ehdotettiin nuorisofoorumeita, joissa käsiteltäisiin turvallisuuteen liittyviä asioita (idealomake #9) ja tämänkin tarpeellisuudesta oltiin hyvin samaa. Keskusteluissa peräänkuulutettiinkin kolmen K:n merkitystä: kansalaiskasvatus, kansalaistaito ja siitä seuraisi kansalaistoiminta. Kansalaisvalmiuskoulutuksen yhteydessä tuotiin kuitenkin esiin se, että kaikkea ei voi jättää peruskoulun ja yhteiskunnan hartioille: Peruskoulun opetussuunnitelmat pullistelevat ilman kansalaisvalmiuskoulutuksen lisäämistäkin. Koulutustarjontaa erilaisista turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä teemoista on myös runsaasti, mutta kun ihmiset eivät tule niihin tai kukaan ei osaa mennä minnekään MPK:n sivuille etsimään tietoa ihmiset eivät tiedä, mistä etsiä, he eivät tiedä, että tällaista on edes olemassa. Sosiaalisen median ja sähköisten viestimien maailmassa peräänkuulutettiin turvallisuuteen ja varautumiseen liittyen kriittistä median lukutaitoa (idealomake #10). Tästä kaikki väitteeseen kantaa ottaneet olivat samaa. Median lukutaitoon liittyen viranomaisilta kaivattiin rehellistä tiedottamista ja varautumiseen liittyvien asioiden tekemistä kiinnostavaksi, että tämä on ihan todellista hommaa, eikä mitään pelleilyä. Lehtiä toivottiin mukaan varautumiseen siten, että heillä olisi velvollisuus tehdä juttuja tällaisista asioista, että ei olisi vain tiedotus maksullisten lehti-ilmoitusten varassa. Median lukutaidon koettiin olevan yhteydessä myös kansalaisten kyberturvallisuuteen: mitä jos aletaan manipuloida somessa kansan mielentilaa. Sosiaalisen median käyttäminen osana turvallisuutta ja sen rooli osana kansalaistaitoja jakoi mielipiteitä pienryhmien keskusteluissa. Nuorempi ikäpolvi on tottunut sosiaalisen median läsnäoloon ja sen kautta tuotettuun viestintään, siinä missä iäkkäämmät luottavat perinteisempään uutisointiin. Sosiaalinen media koettiin myös osaltaan turvallisuutta lisääväksi tekijäksi: Voihan lapsilla olla tätä kautta laajempia sosiaalisia verkostoja ja tämä voisi auttaa myös kriisitilanteessa. Paikalla olleet viranomaiset miettivät niin ikään kunnan ja kansalaisen asemaa kyberhaasteessa kysyen kuka heitä tällaisessa tilanteessa tukee tai tiedetäänkö, mihin edes voi olla yhteydessä (idealomake #11). Suurimmalle osalle osallistujia tämä kysymys aiheutti epätietoisuutta, sillä 10
12 kymmenen ei osannut ottaa siihen kantaa ja kuusi suhtautui kysymykseen neutraalisti. Suuri osa epätietoisuudesta saattaa johtua siitä, että lomakkeen ideassa oli kansalaisella vieraita termejä ja virasta kieltä, kuten mitä ovat KTK tai Alvar Eri toimijoiden osaamisen systemaattinen hyödyntäminen Kolmasosa, seitsemän kappaletta, idealomakkeista käsitteli jollain tavalla eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä ja toiminnan koordinaatiota. Turvallisuusyhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja kuntien kesken toivottiin tehokkaammaksi ja konkreettisemmaksi (idealomake #13). Viranomaisten ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistyötä ja hätäkeskuksen roolia informaatiokanavana toivottiin tehostettavan (idealomake #12). Olemassa olevia organisaatioita, kuten maakuntakomppaniaa (idealomake #14) ja reservin tietojen ja taitojen rekisteröintiä sekä käyttöä (idealomake #18) voitaisiin tehostaa. Näistä neljästä väittämästä yksikään osallistuja ei ollut eri ja neutraalejakin kannanottoja kertyi ainoastaan muutamia. Koulun, kuntien ja yhdistysten välistä yhteistyötä tulisi myös idealomakkeiden perusteella vahvistaa esimerkiksi yhteisin harjoituksin (idealomake #17). 24 osallistujaa oli väitteestä samaa, kahden ollessa siitä osittain eri. Yhteisten harjoitusten koettiin tuovan toimintaan kaivattua konkretiaa, mutta toisaalta huomautettiin, että kouluilla on miljoona muutakin tehtävää ja resurssit usein jo valmiiksi tiukat. Yksittäisenä toimintamallina väestön suojelualuejärjestelmän kehittäminen vuorovaikutuksessa asukkaiden ja viranomaisten kesken (idealomake #16) sekä suojelualuejärjestelmän laajentaminen koko valtakuntaa koskevaksi toimintamalliksi (idealomake #15) nostettiin turvallisuuskahvilassa esiin. Näistä väittämistä oltiin pääosin samaa, joskin neutraaleja kannanottoja kertyi molempiin väittämiin muutamia kappaleita. Suojelualueella viitattiin turvallisuuskahvilassa siihen, kuinka poikkeusolojen toimintaa varten jokainen kunta jaetaan pienempiin suojelualueisiin, jotka edelleen jakautuvat suojeluyksiköihin tai suojelulohkoihin. Suojelualueella on poikkeusoloissa oma paikallinen johtajansa ja johtopaikkansa, joiden kautta esimerkiksi tietoa kunkin alueen oloista voidaan välittää viranomaisille osaksi tilannekuvan rakentamista. Suojelualuejärjestelmä pohjautuu pitkälti kunkin alueen paikallisiin vapaaehtoisiin, jotka toimivat pelastustoimen alaisuudessa. 11
13 Viranomaiset kiinnittivät huomiotaan samoihin yhteistoiminnan kehittämisen tarpeisiin kuin kansalaisetkin. Viranomaisten idealomakkeella (#19) kysyttiin miten kansan pulssi voitaisiin kriisissä välittä viranomaisille, sillä esimerkiksi opettajat, perushoitajat ja talonmiehet sen tietäisivät, mutta kenelle he voisivat sen kertoa. Tämä heijastelee pienryhmien keskusteluissa esille noussutta kunnan epäselvää roolia osana kokonaisturvallisuutta. Kansalaiset totesivat, että kaikki häiriötilanteethan kuitenkin tapahtuvat kunnissa, mutta kunnan roolia ei heidän näkökulmastaan ollut tunnistettu riittävästi esimerkiksi turvallisuuskahvilan alustuksissa. Kunnissa tehdään mm. sähkönjakelun keskeytymiseen liittyen paljonkin valmiussuunnittelua, mutta tätä ei täysin ole kuntalaisten keskuudessa tunnistettu osaksi kokonaisturvallisuusajattelua. Tarve selkeyttää ja korostaa sekä kunnan että kuntalaisen roolia osana varautumista näkyy myös jo edellä alaluvussa 4.1. esille tulleessa valmiusharjoitus keskellä kaupunkia -ajatuksessa (idealomake #1). Turvallisuuskahvilan osallistujat nostivat myös keskeisenä esiin muiden kuin maanpuolustus- ja pelastusjärjestöjen roolin osana varautumista. Järjestöillä on olemassa laajoja verkostoja ja runsaasti osaamista, myös urheilu-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä ja uskonnollisilla yhteisöillä, joka pitäisi saada kartoitettua ja häiriötilanteissa käyttöön. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa varautumisessa voitaisiin turvallisuuskahvilan keskustelujen perusteella vielä runsaasti selkeyttää ja kehittää Yhteisöllisyyden merkitys turvallisuudelle ja kansalaisten kriisivalmiudelle Yhteisöllisyys lisää turvallisuutta (idealomake #22). Kaikki tähän väitteeseen kantaa ottaneet olivat siitä samaa. Myös mahdollisuus kanavoida kansalaisten auttamishalua paremmaksi (idealomake #23) sai turvallisuuskahvilan osallistujien kannatuksen. Ihminen rahan sijasta pitäisi saada myös varautumisessa toiminnan keskiöön (idealomake #24), joskin tämä jakoi osallistujien mielipiteitä siten, että 11 oli väittämästä samaa, kun taas 12 suhtautui siihen neutraalisti. Yhteisöllisyyden näkökulmasta turvallisuuskahvilan osallistujien mielipiteet jakoi selkeimmin väite siitä, että kriisitilanteessa jään kotiin ja turvaan oman perheeni ja kotini, enkä lähde töihin (idealomake #21). Ainoastaan neljä osallistujaa oli siitä samaa. Neljätoista vastaajaa ilmaisi olevansa siitä eri, neljä suhtautui asiaan neutraalisti ja yksi ei osannut. Lomakkeella asiaan otettiin kantaa esimerkiksi siten, että mikäli työ ei liity suoraan yhteiskuntaa ylläpitäviin toimintoihin, jäisin kotiin. Toisaalta perhe ja läheiset on kyllä suojattava, mutta vaatiiko se juuri minut ja jos kaikki jäävät kotiin, niin kuka hoitaa kriisin? 12
14 Pienryhmien keskusteluissa nousi erittäin vahvasti esiin kaupunki vs. maaseutu dynamiikka. Nämä keskustelut liittyivät ensinnäkin maaseutuun kaupunkia turvallisempana ja toimivampana ympäristönä vakavassa, pitkittyneessä häiriötilanteessa. Selviytymismahdollisuudet maaseudulla koettiin selkeästi kaupunkia paremmiksi ja osa lähtee pois, ne menee mökeille. Kaupunkihan on sitten haavoittuvampi oikeastaan tai rumasti sanottuna helsinkiläiset kuolevat ensin. Maatiloilla on ollut pakko varautua esimerkiksi aggregaatein pitkittyneisiin sähkökatkoksiin, monilla on vielä oma kaivo vedensaantia turvaamassa ja niin edelleen. Sähköomavaraisuus ja sen myötä kriisinkestävyyden lisääntyminen näyttäytyi keskusteluissa myös meneillään olevana kokeiluhankkeena, jossa asuinalueille ollaan kehittämässä omia valtakunnallisesta sähköntuotannosta irrallisia sähköverkkoja. Toisena nousi esiin maaseudulla edelleen kaupunkiseutuja vahvempana säilynyt kyläyhteisömäinen yhteisöllisyyden henki, että yksin me ei kukaan pärjätä, mutta yhdessä pärjätään. Osallistujat kokivat, että edelleen maaseudulla yhteisöllisyys on kaupunkiseutuja vahvempaa kun ei oo siitä naapuriverkostoa, niin kuin kylillä on. Yleisemminkin yhteiseen toimintaan ja yhteiskuntaan osallistumisen kulttuurin rapautumisen koettiin heikentäneen myös turvallisuutta. Yhteiskunta on ulkoistanut monet toiminnot perheyhteisöä ja lähiyhteisöä ei enää oikein ole, olemme vieraantuneet siitä. 4.5 Kokemukset turvallisuuskahvilasta Turvallisuuskahvilaa menetelmänä arvioineet idealomakkeiden väitteet olivat järjestäjien ennakkoon muotoilemia ja niillä kerättiin osallistujien kokemuksia itse kahvilasta. Kaikki mielipiteensä ilmaisseet osallistujat olivat sitä, että omia mielipiteitä oli helppo tuoda esiin keskusteluissa (idealomake #29) ja turvallisuuskahvilan pienryhmäkeskusteluja pidettiin miellyttävänä kokemuksena (idealomake #30). Kahta neutraalia kannanottoa lukuun ottamatta kaikki mielipiteensä ilmoittaneet myös osallistuisivat mielellään uudelleen saman tyyppisiin tilaisuuksiin (idealomake #25). Keskustelun koettiin osoittaneen, että omista poikkeavatkin mielipiteet voivat olla perusteltuja (idealomake #28): Oppii huomioimaan muidenkin mielipiteet ja saa ajateltavaa / uusia näkökulmia. Myös siihen, että yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena pitäisi järjestää tavallisille kan- 13
15 salaisille tarkoitettuja turvallisuuskahvilan tapaisia tilaisuuksia (idealomake #26) ja, että turvallisuuskahvilaan osallistumalla pystyy vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin (idealomake #27), suhtauduttiin suurimmaksi osaksi myönteisesti. Menetelmän haasteina ja heikkouksina tuotiin kuitenkin esiin se, että turvallisuuskahvila tavoittaa todennäköisesti vain asiasta jo muutenkin tietoista väkeä ja että se on ehkä liian raskas tapa saada toimimaan. Lisäksi turvallisuuskahvilan vaikutusten konkretisoituminen mietitytti osallistujia Ydinteemat pelkistettynä Turvallisuuskahvilan osallistujien mielestä suomalaisten kriisitietoisuudessa ja kriisivalmiudessa olisi tällä hetkellä selvästi kehittämisen varaa. Kriisinkestävyyttä voitaisiin osallistujien mielestä parantaa lisäämällä sekä tiedottamista että kansalaisvalmiuskoulutusta. Varautuminen tulisi viedä lähemmäs kansalaista esimerkiksi kaikille avointen valmiusharjoitusten kautta. Eri toimijoiden yhteistyön koordinointia turvallisuuteen ja varautumiseen liittyen tulisi turvallisuuskahvilan osallistujien mielestä parantaa, sillä he näkivät esimerkiksi monilla järjestöillä olevan vielä paljon hyödyntämätöntä osaamista tarjottavanaan. Yhteisöllisyyden merkitys turvallisuuden kokemukselle näyttäytyi turvallisuuskahvilassa erityisesti maaseudun ja kaupunkiseutujen välisissä, koetuissa eroissa yhteiskunnallisessa kriisinkestävyydessä. Turvallisuuskahvila koettiin menetelmänä miellyttäväksi tavaksi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta osallistumisen mahdollisuuksia ja toiminnan todellista vaikuttavuutta epäiltiin jonkin verran. 14
16 5. ASKELEET ETEENPÄIN Turvallisuuskahvilan yksi keskeinen ulottuvuus on vaikuttavuus. Turvallisuuskahviloissa käyty keskustelu ei siis jää tähän, vaan nyt on viranomaisten ja muiden relevanttien tahojen vuoro antaa omat vastineensa ja kannanottonsa. Tavoitteena on jatkaa sitä laadukasta kaksisuuntaista vuorovaikutusta, joka alkoi jo itse turvallisuuskahvilassa. Vapaamuotoiset vastineet pyydetään kaikilta turvallisuuskahvilan suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleilta toimijoilta sekä myös sellaisilta viranomaistahoilta, joiden toimivaltaan turvallisuuskahvilassa esille tulleet ideat kuuluvat. Kaikki saapuneet vastineet lisätään hankkeen verkkosivuille: Seinäjoen turvallisuuskahvilassa vaikuttavuus on lisäksi osittain jo sisäänrakennettuna, koska se tuottaa syötettä syksyllä pohjalaismaakunnissa järjestettävään PohjaBotten16-valmiusharjoitukseen. Koska kyseessä on tutkimushanke, tullaan turvallisuuskahviloista keräämään monipuolinen tutkimusaineisto. Jatkossa haastatellaan mukana olleita Seinäjoen seudun asukkaita sekä viranomaisedustajia. Aineistoa täydentää Torniossa toteutettu ja Helsingissä alkusyksystä toteutettava turvallisuuskahvila. Analyysiin otetaan mukaan myös vuonna 2014 Pirkka14-valmiusharjoituksen yhteydessä toteutetun kansalaisraadin 6. Tämän kattavan aineiston kautta selvitetään puntaroivan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita kokonaisturvallisuuden osana. Hankkeen tulokset kootaan vuoden loppupuolella valmistuvaan tutkimusraporttiin sekä myöhemmin kirjoitettaviin tieteellisiin artikkeleihin. Lisätietoa: Projektitutkija Alisa Puustinen, Vaasan yliopisto Puh Sähköposti 6 Pirkka14-kansalaisraadin verkkosivut: 15
17 LIITTEET LIITE 1. Seinäjoen turvallisuuskahvilan mainos 16
18 Liite 2. Valokuvia Seinäjoen turvallisuuskahvilasta 17
19 Liite 3. Esimerkkejä idealomakkeista (huom. viranomaisten kommentit punaisella) 18
20 Liite 4. Idealomakkeet otsikkotasolla (Viranomaisvastaajien määrä sulkujen sisässä.) 1. Järjestetään valmiusharjoitus (esim. ratapihalla matkustajajuna ja ammoniakkivaunut törmäävät, Kyrkösjärven patovalli murtuu, laajakestoinen sähkökatko jne.) keskellä kaupunkia, johon kaupunkilaiset saavat osallistua. Samassa yhteydessä erilaisia infopisteitä missä tiedotetaan esim. kotivarasta, yleisestä vaaran merkistä, suojautumisesta kaasuvaarasta jne Herätetään kansan tiedonjano!! 7 (1) 11 (1) 2 (1) 1 2. Kriisitietoisuuden lisääminen (tv lehti internet) jatkuvilla tietoiskuilla vaaroista ja keinoista niiden torjunnasta ja niihin varautumisesta hyvissä ajoin ja säännöllisesti ennalta varmuuden vuoksi (1) 11 (1) 3 3. Kansalaisten aktivoituminen turvallisuuskysymyksissä vaatii todellisen, akuutin kriisin. 8 5 (1) 7 4. Ellei asevelvollisuutta suorita/voi/pysty -> jotenkin muulla tavoin osoittaa valmiudet kriisi- tai poikkeustilojen oloihin varautumiseen / hallintaan 13 (1) Kotitalouksiin tulisi jakaa: - Toimintaohjeet kriisitilanteisiin (a4): tiedottamiskäytännöt taajamittain - Kotivara-ohjeet 15 5 (1) 3 (1) 19
21 6. Kovan turvallisuuden ja maanpuolustuksen kieli karkottaa osallistujan kuntalainen ei ymmärrä, mistä puhutaan tai miten se liittyy minuun. 3 (1) Kansalaisvalmiuskoulutus on tuotava selkeäksi osaksi peruskoulua Peruskoulusta lähtien aloitettaisiin opetusryhmässä kansalaistaidosta keskustelu ja yhdessä toimiminen, joka lisäisi halua toimia muiden ihmisten (yhteiskunnan) hyväksi Kouluissa järjestettävä nuorisofoorumeita, joissa mm. turvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään. 16 (3) 6 (1) Median kriittistä lukutaitoa on opetettava kaiken ikäisille (3) 11. Viranomaislomake: Kuka tukee kansalaista tai kuntaa kyberhaasteessa? V. KTK, moniko tietä mihin ottaa edes yhteyttä. Ja mikä on Alvar? Viranomaisten & vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistyö tehokkaammaksi jo kriisin alkuvaiheessa. Hätäkeskus informaatiokanavana. 17 (1)
22 13. Turvallisuusyhteistyö (yritysten, 3. sektorin, kuntien) tehokkaammaksi, konkreettisemmaksi ja yhteisöllisemmäksi yhteistoiminnan & tietojen jaon ja toiminnan kartoituksen kautta. Koordinointi kuntaan. 9 (2) 9 3 (1) 14. Olemassa olevia organisaatioita tulee hyödyntää paremmin (esim. maakuntakomppaniat) 15 (1) 10 (1) Alueelliselta pohjalta asukkaita mukaan varautumissuunnitelmiin ja kriisiajan tehtäviin osallistava suojelujärjestelmä pitäisi saada käyttöön koko maassa. 6 (1) Väestön suojelualuejärjestelmän kehittäminen vuorovaikutuksessa asukkaiden sekä viranomaisten kesken. 17 (2) Koulun & kuntien / yhdistysten yhteistyötä tulisi vahvistaa: harjoitukset, erilainen osallistuminen tutustuttaa toimintaan. 15 (1) 9 (2) Reservin tietojen/taitojen rekisteröinti tulisi olla tehokkaampaa & reserviä tulisi kouluttaa myös häiriötilanteisiin vastaamiseen 17 (3) Viranomaislomake: Miten välitetään viranomaisille kansan pulssi kriisissä opettaja, perushoitaja, talonmies tietäisi, mutta kenelle kertoisi? 3 (2)
23 20. Viranomaislomake: Uskallus antaa valmistautumiskäsky ja peruuttaa se tarvittaessa: kuka saa pyytää ja voiko valmistautua, vaikkei (virallisesti ) pyydetä? Kriisitilanteessa jään kotiin ja turvaan oman perheeni ja kotini en lähde töihin! 4 4 (2) 7 (1) Yhteisöllisyys lisää turvallisuutta 18 (4) Mahdollisuus kanavoida kansalaisten auttamishalua paremmaksi Ihminen keskiöön, ei raha (2) Järjestäjien valmiiksi tekemät, turvallisuuskahvilaan menetelmänä liittyvät idealomakkeet: 25. Osallistuisin mielelläni uudelleen samantyyppisiin turvallisuuskahviloihin Yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja turvallisuuskahviloiden tapaisia keskustelutilaisuuksia
24 27. Turvallisuuskahvilaan osallistumalla pystyn vaikuttamaan itselleni tärkeisiin asioihin Keskustelu osoitti, että myös omista poikkeavat mielipiteet voivat olla perusteltuja Minun oli helppo tuoda omia mielipiteitäni esiin keskusteluissa Pienryhmissä keskusteleminen oli miellyttävä kokemus
Systemaattiset kansalaisten osallistamisen menetelmät turvallisuuden tunnetta lisäämässä
Systemaattiset kansalaisten osallistamisen menetelmät turvallisuuden tunnetta lisäämässä Tampere, 22.3.2017 Alisa Puustinen, tutkija Sotilassosiologia Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Kokemuksia
LisätiedotTORNION TURVALLISUUSKAHVILA YHTEENVETO
TORNION TURVALLISUUSKAHVILA 25.5.206 YHTEENVETO SISÄLTÖ SISÄLTÖ.... JOHDANTO... 2 2. MIKÄ ON TURVALLISUUSKAHVILA?... 3 3. TORNION TURVALLISUUSKAHVILA... 5 4. KESKUSTELUJEN JA LOMAKKEIDEN YHTEENVETO...
LisätiedotPohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat
Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun
LisätiedotKANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat. Tiedotustilaisuus Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta
KANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat Tiedotustilaisuus 21.3.2017 Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Kytkeytyy osaksi sisäisen
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNNAN ROOLI MAANPUOLUSTUKSESSA: Näkökulmana deliberatiiviset kansalaisfoorumit
KANSALAISYHTEISKUNNAN ROOLI MAANPUOLUSTUKSESSA: Näkökulmana deliberatiiviset kansalaisfoorumit Harri Raisio, Alisa Puustinen, Pirkko Vartiainen, Vaasan yliopisto Mika Hyytiäinen, MPKK Sirpa Virta, Tampereen
LisätiedotJyväskylä tarvitsee sinua!
Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta
LisätiedotHELSINGIN TURVALLISUUSKAHVILA YHTEENVETO
HELSINGIN TURVALLISUUSKAHVILA 6.9.6 YHTEENVETO SISÄLTÖ SISÄLTÖ.... JOHDANTO.... MIKÄ ON TURVALLISUUSKAHVILA?... 3 3. HELSINGIN TURVALLISUUSKAHVILA... 5 4. KESKUSTELUJEN JA LOMAKKEIDEN YHTEENVETO... 7 4..
LisätiedotOSALLISTUJIEN KANNANOTTO. Rovaniemen vaikuttamiskahvila. Kuunnellaan(ko) paikallisia ympäristöasioissa
OSALLISTUJIEN KANNANOTTO Rovaniemen vaikuttamiskahvila Kuunnellaan(ko) paikallisia ympäristöasioissa Taustat Deliberatiivisen demokratian instituutti ja Koneen Säätiö yhteistyössä tiedekeskus Arktikumin
LisätiedotDemokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?
Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-
LisätiedotAMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotErätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa
26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen
Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski
LisätiedotKuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä
Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä
LisätiedotDEMOKRATIAA TÄPLITTÄMÄLLÄ : DOTMOCRACY-PROSESSI KAHDESSA DELIBERATIIVISESSA FOORUMISSA 1
61 NÄKEMYKSIÄ DEMOKRATIAA TÄPLITTÄMÄLLÄ : DOTMOCRACY-PROSESSI KAHDESSA DELIBERATIIVISESSA FOORUMISSA 1 Harri Raisio & Juha Lindell * Johdanto Demokratiateorioiden kentällä on tapahtunut vahva deliberatiivisen
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013
OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotOsallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet
Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet Kukaan ei oo yksin mitään - Ydin on yhteistyössä! koulutuspäivä Seinäjoella 20.4.2011 TtT, hankejohtaja Minna Laitila Välittäjä 2009 -hanke Osallisuuden taustalla
LisätiedotHeinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista
TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotLuonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotVarautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja
Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja Varautumisen opintopäivät 19.-20.10.2011, Tampere Valmiuspäällikkö Hannu Kuhanen Määritelmistä Valmius: suunnittelun tuloksena saavutettu
LisätiedotKuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto
Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto 1 Rikoksentorjunta ja rikosten ehkäisy = kaikki toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotKansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013
Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotNuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke
Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
LisätiedotKYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö
KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotOSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN
OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN PUHEENVUORON SISÄLTÖ Osallisuus ja demokratia käsitteinä Kirjaston rooli demokratian ja osallisuuden edistäjänä Osallisuuden merkitys kirjastopalvelujen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vastine Seinäjoen turvallisuuskahvilan toteutukseen
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Lausunto 20.7.2016 Seinäjoen turvallisuuskahvila 31.5.2016 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vastine Seinäjoen turvallisuuskahvilan toteutukseen Johdanto Pelastuslaitoksen
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotKansalaiskeskustelu aitoa vaikuttamista vai illuusiota? Yhteenveto Kaivo-illan keskusteluista
Kansalaiskeskustelu aitoa vaikuttamista vai illuusiota? Yhteenveto Kaivo-illan keskusteluista Koneen Säätiön kansalaiskeskustelua käsittelevä Kaivo-ilta 5.2.2014 i toteutettiin World Café - menetelmällä.
LisätiedotNuoret ja turvallisuus , Eduskunta
Nuoret ja turvallisuus 12.10.2018, Eduskunta Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja, TOSIBOX OY Dosentti, kyberturvallisuuden johtaminen, Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotMarkkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018
Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit! -keikkasarja toi yhteen naapuruston lapsia eri puolilla Helsinkiä loppuvuodesta 2018. Vuoden pimeimpänä aikana olohuoneiden nurkissa nähtiin viisi erilaista elämystä:
LisätiedotKeskusteleva demokratia Anne Tastula
Keskusteleva demokratia Anne Tastula anne.tastula@kvs.fi Tänään Kuunnellaan ja kuullaan Käydään dialogia Pohditaan hyvää osallistamista Kokeillaan fasilitointia Tutustutaan osallistavan keskustelun menetelmiin
LisätiedotAjankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset
Julkinen Käyttötoimikunta 27.11.2018 Arto Pahkin Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset AJANKOHTAISTA VARAUTUMISESTA Energia-alan varautumispäivä 15.11.2018 VANTAA Tilaisuudessa kuultiin
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotUudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN PARHAAT KÄYTÄNNÖT Yhteenveto 14.11.2016 osallisuusiltapäivästä Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa - miten voimme vahvistaa kodin ja koulun
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotUusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys
Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä
LisätiedotNäy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero
Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön
LisätiedotVanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen
Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotMILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa
MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa 7.9.2017 Demokratian perusta on kansalaisten ja julkishallinnon niin valtion kuin kuntienkin välinen suhde Kaikki hallinto
LisätiedotJärjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG
Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG 19.1.2018 23.1.2018 1 MIKÄ MEITÄ OHJAA? 23.1.2018 2 Mikä se YTS on? Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotSote-järjestöt arjen turvallisuudessa ja häiriötilanteessa
Sote-järjestöt arjen turvallisuudessa ja häiriötilanteessa Hankkeen tulokset, opit ja knopit Janne Leskinen, projektisuunnittelija Pärjätään yhdessä hanke Esityksen 3 pääviestiä: 1) Sote-järjestöjen toiminta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 27.5.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Valmiusseminaari 23.5.2019 Hankkeen esittely Uudet julkaisut Jatkoaskeleet Valmius- ja jatkuvuudenhallinta
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli 16.11.201 TYÖPAJOJEN TEEMAT 1) Perhekeskusverkostoon kuuluva avoin kohtaamispaikka 2) Mielenterveyttä kaikille kasiluokkalaisille 3) Kuka muu muka? Minusta
LisätiedotTeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion
1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotKYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen:
KYSELY Maakunta ja sote uudistuksessa suomalaiseen hallintoon luodaan kolmas taso eli maakunta, aiempien valtion ja kuntien lisäksi. Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2021. Sosiaali ja terveyspalveluja tuottava
LisätiedotNeljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta
Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta Miika Kataja KTM, YTM, tohtorikoulutettava Osallisuusagentti, Järjestöt mukana muutoksessa -hanke Neljä eri
LisätiedotMARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)
MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa
Lisätiedotkorkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys
URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa
KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotYHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA
KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa
LisätiedotOsallisuutta kotikulmille ja ikäihmisten liikuntaraadit Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti
Osallisuutta kotikulmille ja ikäihmisten liikuntaraadit Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti 22.8.2018 - Al Yhteisellä toiminnalla iloa taloyhtiöihin Yhdessä kotikulmilla -hanke tuo
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotPäivän tärkein ateria -toimintamalli
Päivän tärkein ateria -toimintamalli Hei isä ja äiti! Tarjoan sinulle aamupalan. Ei maksa mitään, kysy vain mitä minulle kuuluu. Yhteistyössä Yllätetään yhteiskunta verkosto YMCA Finland Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotKuntalaisaktivismi pelastaa demokratian?
Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian? Tuusula 5.10.2017 Julia Jousilahti Tutkija, projektipäällikkö Demos Helsinki @juliajousilahti Demos Helsinki Riippumaton yhdistysmuotoinen ajatushautomo, perustettu
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotKansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia
Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari
LisätiedotVapaaehtoinen säteilymittausjoukkue
Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue Suomen Atomiteknillisen Seuran kevätkokous 26.3.2018, Helsinki Jukka Sovijärvi STUKin strategien tavoite: Yhteiskunta kestää häiriöt Yhteiskunnan toimintaedellytykset
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
Lisätiedot10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ
10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ Ideoi, inspiroidu, innovoi pienessä tai suuressa ryhmässä AE Partners Oy MIKÄ ON IDEA WALL? Idea Wall on verkkopalvelu, jossa osallistujat jakavat avoimesti ja anonyymisti ideoita
LisätiedotMITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke
MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö
KUTSU ESAVI/5963/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotKUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA
KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE
LisätiedotEvakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys
Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen
Lisätiedot