Ymmärrän, että PEKOSEN suvun keskeinen tausta liittyy Karjalaan, vaikka nykyinen sukukunta lieneekin Parikkala; silti elävää karjalaisuutta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ymmärrän, että PEKOSEN suvun keskeinen tausta liittyy Karjalaan, vaikka nykyinen sukukunta lieneekin Parikkala; silti elävää karjalaisuutta!"

Transkriptio

1 Markku Reimaa valtiot tri, suurlähettiläs emeritus PEKOSEN SUKUKOKOUS KARJALATALOSSA J:K: PAASIKIVI - KARJALA - RALPH ENCKELL Kiitän ystävällisestä kutsustanne tulla puhumaan sukuseuranne vuosijuhlaan. Ajattelin, että voisin tässä puheenvuorossa yhdistää erilaisia aiheita ja kokemuksia, jotka liittyvät myös oman sukuni taustaan. Ymmärrän, että PEKOSEN suvun keskeinen tausta liittyy Karjalaan, vaikka nykyinen sukukunta lieneekin Parikkala; silti elävää karjalaisuutta! Ajattelin käsitellä aihetta kolmella eri tasolla; - toisen maailmansodan jälkeisten kokemusten valossa; - luovutetussa Karjalassa syntyneiden ja vielä vaikuttavien ajattelussa ja - ajankohtaisessa keskustelussa menneiden vuosikymmenten aikana. Karjalassa syntyneitä on ollut keskeisillä paikoilla yhteiskuntamme eri tehtävissä lukuisa joukko; heistä voi mainita mm. valtioneuvos Riitta Uosukaisen, presidentti Martti Ahtisaaren, kenraali Gustav Hägglundin ja Madridin ETYK-kokouksen aikaisen esimieheni suurlähettiläs Richard Muellerin. Toisen polven karjalaisia lienee edelleen aktiivisessa toiminnassa runsaasti. Isäni syntymästä Sortavalassa tulee lokakuun alussa kuluneeksi 100 vuotta. Kävin erään valtuuskunnan kanssa kesäkuussa 1996 matkalla Viipurissa Käkisalmessa ja Sortavalassa, missä edelleen löytyi sukumme hautakivi pystyssä, tosin nykyään avointa puistoa muistattavalla alueella. Samalla tavalla kun karjalaisuus kuuluu olennaisena osana henkilökohtaiseen identiteettiin, kansallisen identiteetin tunnusmerkkejä haemme usein menneisyyden merkittävistä tapahtumista. Tämän päivän eräitä paradokseja on, että EU jäsenyyden myötä v alueellisen kulttuurin arvot mm. murteet ovat saaneet myös Suomessa uutta elinvoimaa! Paljon on puhuttu raja-aitojen madaltumisesta: silti terve kansallisen omaleimaisuus ja itsetunto on koettu edellytykseksi vahvempaan kansainväliseen yhteistyöhön. KESKUSTELU MENNEISYYDEN KOKEMUKSISTA JA TULKINNOISTA, SUOMEN IDENTITEETISTÄ, ON JATKUVAA VUOROPUHELUA TUTKIJOIDEN JA POLIITIKKOJEN KANSSA.

2 Juuri edesmenneen Max Jakobsonin Diplomaattien talvisota, joka ilmestyi 1955, muodostui nykyhistorian klassikoksi. Se on säilyttänyt asemansa poikkeuksellisen tuoreena kuvauksena; se käännettiin usealle kielelle ja siitä otettiin 8. painos Voidaan sanoa, että Jakobson sekä diplomaattina että historian kirjoittajana jatkoi koko aktiivisen elämänsä diplomatian talvisodan viitoittamalla tiellä; vahvan suomalaisen identiteetin rakentamista, kuvaamista ja markkinointia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Jakobson oli syntynyt Viipurissa 1923 ja hän ehti olla myös rintamalla jatkosodan aikana. Talvisodasta tuli Suomen puolustustaistelun suoranainen ihme. Sitä tultiin ulkomailta sankoin toimittajajoukoin seuraamaan ja raportoimaan. Pienen taistelu suurvaltaa vastaan koki laajaa sympatiaa. Mutta se ei lopulta ratkaisua muuttanut. Maaliskuun 13. päivänä solmittu rauha tuli suurelle yleisölle Suomessa sittenkin yllätyksenä; alueelliset menetykset olivat suuremmat kuin mitä punaarmeija käytännössä oli saanut valloitetuksi. Kannaksen ja Laatokan Karjala menetettiin, Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala joutui evakkoon. Jatkosodan aikana runsaat karjalaista palasi kotiseuduilleen. J.K. Paasikiven ja Carl Enckellin maaliskuussa 1944 käymät tunnustelevat keskustelut Moskovassa tulevan välirauhan tai lopullisen rauhan mahdollisuuksista osoittivat, että Moskova piti tiukasti kiinni maaliskuun 1940 rauhassa sovitusta rajasta. Paasikivi ja Enckell puolestaan toistivat omia tuntojaan vetoamalla siihen, että Viipuri ja Laatokan pohjoisranta kuuluivat olennaisena osana Suomeen. Suomen kansa ei ymmärtäisi Karjalan menetystä. Siitä muodostuisi myös maiden kahdenvälisiä suhteita rasittava tekijä. Äärimmäinen ratkaisu voisi olla se, että rajantarkistukseen voitaisiin palata viimeistään lopullisen rauhanneuvotteluin yhteydessä. Molotov oli tyly ja jyrkkä kannassaan; aluekysymys ja rajan veto oli asia, jossa ei ollut neuvotteluvaraa. Valmistauduttaessa syksyllä 1946 Pariisin rauhanneuvotteluihin presidentti Paasikivi edellytti, että Suomen puheenvuorossa otettaisiin esille raskaana koetut alueluovutukset. Kenraali Erik Heinrichs esitti Paasikivelle tammikuussa 1946 yksityiskohtaisia perusteluja, joilla Viipuri, Saimaan kanava ja Laatokan koillisranta voitaisiin perustellusti esittää toiveina rajantarkistuksiin. Moskovan rauhan raja ei edistänyt maiden kahdenvälisten suhteiden myönteistä kehitystä. Toisaalta Viipurin lahden luoteisrannalla ei ollut Heinrichsin mielestä Neuvostoliiton kannalta sotilaallista merkitystä. Saimaan kanavan katkeaminen tuotti Suomelle taloudellista vahinkoa hyödyttämättä Neuvostoliittoa. Keskeisessä asemassa oli Viipurin menetys; se oli iskenyt suomalaisiin vaikeasti umpeutuvan haavan, kirjoitti Heinrichs. Heinrichsin ehdottamalla rajankorjauksella voitaisiin saavuttaa seuraavaa; se loisi kokonaan uudet edellytykset Suomen ja Venäjän suhteiden positiiviselle kehitykselle, ja tarjoaisi välttämättömän psykologisen perustan molemmille osapuolille hyödylliselle luottamukselliselle yhteistoiminnalle. Niinpä Paasikivi esitti hallituksen ulkoasiainvaliokunnalle toukokuussa 1946, että tehtäisiin kaikki mahdollinen tilanteen korjaamiseksi. Ellei Suomi ottaisi Pariisin rauhanneuvotteluissa rajantarkistusta esille, jälkeenpäin voitaisiin sanoa niin Moskovassa kuin koti-suomessakin, että suomalaiset eivät puhuneet mitään rauhankonferenssissa Karjalasta. Rauhankonferenssi oli paras forum dokumentoida 2.

3 suomalaisten toiveet yleistä mielipidettä, ulkomaita ja jälkimaailmaa varten. Suomalaiset eivät tyytyisi järjestelyyn, jossa heiltä riistettäisiin Viipurin lääni. 3. Professori Tuomo Polvinen on Paasikivi-elämänkerrassaan yksityiskohtaisesti käynyt läpi tähän liittyvän suomalaisen keskustelun. On häkellyttää lukea kuinka avoimesti pääministeri Mauno Pekkala ja ministeri Yrjö Leino Moskovan suurlähettilään Cay Sundströmin tuella murensivat jopa presidentin alun perin hyväksymää kannanottoa. Keskeinen poliittinen kiista koski talvi - ja jatkosodan käsittelyä. Kommunistiedustajat halusivat myötäillä Moskovan tulkintoja, että ainoastaan hyökkäyssota Saksan rinnalla 1941, jatkosota ja siihen syylliset tuli mainita myös Pariisin puheessa. Paasikivi ja Enckell pitivät tätä uskomattomana; se että Neuvostoliitto halusi unohtaa talvisodan oli ymmärrettävää, mutta että suomalaisetkin sen unohtivat, oli omituista. Paasikiven mukaan, ottaen huomioon molemmat sodat, täytyi tulla siihen johtopäätökseen, että kohtuullinen rauha venäläisten kannalta katsoen pitäisi olla lievempi kuin maaliskuussa 1940 tehty ja syyskuussa 1944 saneltu. Kuten Polvinen kirjassaan toteaa, yleinen näkemys ja toivomus edelleen oli, että Pariisin rauhankonferenssi olisi jonkinlainen kansainvälinen korkeampi oikeus, joka korjaisi sodanjälkeisessä maailmassa vallitsevat vääryydet. Kun meidät kerran oli kutsuttu Pariisiin ja pyydetty ilmaisemaan mielipiteemme, oli vaikea mennä vain sanomaan, että olimme tyytyväisiä. Lopputulokseksi suomalaisten keskinäisestä kädenväännöstä tuli, että viittaukset talvisotaan ja vuosisatojen aikana historiallisesti ja kansallisesti Suomeen kuuluneeseen Karjalaan jätettiin puhevuorosta pois. Sen sijaan todettiin vain; On ymmärrettävää, että luovutettavaksi määrättävien alueiden suuri merkitys oli ylläpitänyt toivoa, että alueellisissa suhteissa lopullisessa rauhansopimuksessa saataisiin lievennyksiä. Molotovin tämän jälkeen käyttämästä puheenvuorosta suomalaiset saivat käsityksen, että tehdyt muutokset eivät sittenkään olleet Moskovalle riittäviä. Leningradin turvallisuuden ja Suomen aikaisemman aggressiivisen politiikan vuoksi alueellisiin tarkistuksiin sankarikaupungin suunnalla ei voitu suostua. Kun Paasikivi kuuli tästä hän purki raivostustaan päiväkirjaansa. Oli vaikea elää tässä valheellisuuden atmosfäärissä. Molotov puhuu, että emme olleet aikaisemmin mitään toivomuksia ilmoittaneet. Olimme yhdeksän kertaa ainakin puhuneet venäläisten kanssa välirauhansopimuksen ehdoista, erityisesti rajoista - Karjalasta. Kaikki tämä rajojen mahdolliseen tarkistukseen ja luottamuksellisten suhteiden rakentamiseen tähtäävät ponnistelut toteutettiin siis Pariisin rauhansopimuksen loppuvaiheessa, ennen kuin YYA-sopimuksesta keskustelut ja neuvottelut käynnistyivät. Mutta keskeinen kysymys säilyi edelleen samana ainakin venäläisten kannalta; millä tavalla varmistaa, ettei 1941 tilanne toistuisi samalla kun suomalaiset halusivat pitää keskustelussa myös mahdollisuuden, ettei marraskuu 1939 toistuisi! Saimaan kanavaa koskevat mahdolliset järjestelyt oli mainittu myös venäläisten toimesta erilaisten rauhantunnustelujen yhteydessä. Kun sitten Stalinin ajasta päästiin hänen kuoltuaan maaliskuussa 1953

4 ja Hrusthshevin noustua valtaan, koettiin Neuvostoliitossa ns. ensimmäinen suojasää. Sen seurauksena myös puolueettomien maiden asemaa ja roolia arvioitiin uudelleen. Itävallan kanssa Neuvostoliitto solmi valtiosopimuksen, jonka perusteella neljän voittajavallan miehitys Itävallassa päättyi Suomen osalta presidentti Paasikivi sai viimeisenä presidenttivuotenaan mieluisan palkinnon ; kerrankin hän saattoi palata Moskovasta tyytyväisenä kotiin; syksyllä hänen vierailunsa yhteydessä oli sovittu YYA-sopimuksen jatkosta ja Porkkalan vuokra-alueen ennen aikaisesta palautumisesta Suomelle. Ulkoministeriön tuore osastopäällikkö Ralph ENCKELL astui tehtävään Paasikiven nimittämänä elokuussa Syksyn merkkitapahtumiin kirjattiin nyt myös Suomen tulo YK:n jäseneksi lähes kymmenen vuotta kestäneen odotuksen jälkeen. Presidentti Kekkosen aloittaessa ensimmäisen presidenttikautensa maaliskuussa 1956 Suomen ulkopoliittisen toiminnan olosuhteet olivat siten merkittävästi muuttuneet. Pohjoismaiden Neuvoston jäsenyys ja YK:n toiminta muodostivat nyt aivan uudenlaisen mahdollisuuden kansainväliseen yhteistoimintaan. Pääministeri K-A. Fagerholmin vierailu Moskovassa tammi-helmikuussa 1957 oli Enckellin kommunikeadiplomatian ensimmäinen mestarinäyte: siinä Neuvostoliitto tunnusti ensimmäisen kerran selkeästi Suomen harjoittaman aktiivisen puolueettomuuspolitiikan, ilman YYA-sopimukseen liittyviä kahdenvälisiä suhteita painottavia rajoituksia. Kun ulkoministeri Gromyko syksyllä 1957 esitteli Neuvostoliiton rauhanomaiseen rinnakkaiselokampanjaan liittyvät päätöslauselmaehdotuksen New Yorkissa, Enckell halusi, että Suomi käyttäisi siitä selkeän puheenvuoron. Enckell korosti puheessaan rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitsevän periaatteessa kahden erilaista yhteiskuntajärjestelmää edustavien maiden suhdetta. Suomi oli tässä suhteessa toisenlainen kuin Neuvostoliitto; pohjoismaa, jossa ihmisoikeuksien, laillisuuden ja demokratian kunnioittaminen oli keskeisellä sijalla. Enckell muistutti kuulijoita myös Suomen toisen maailmansodan seurauksena kärsimistä menetyksistä. Siitä huolimatta maiden välisissä suhteissa oli astuttu eteenpäin katse tulevaisuuteen, kuten myös generalissimus Stalin oli YYA-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa huhtikuussa 1948 todennut. Presidentti Kekkonen valmistautui keväällä 1958 ensimmäiseen viralliseen valtiovierailuun Neuvostoliittoon. Osastopäällikkö Enckell sai tehtäväksi pohtia keinoja, joilla Saimaan kanavaa koskeva keskustelu saataisiin konkreettisesti liikkeelle. Ensimmäisenä Enckell luonnollisesi pohti periaatteellista kysymystä; miten neuvostojohtajat voisivat rakentavassa hengessä markkinoida suomalaisten kanssa sovittavaa järjestelyä niin, ettei siitä muodostuisi ennakkotapausta muilla rintamilla? Kun Enckell sitten yritti saada täsmennyksiä presidentiltä, millaiseen järjestelyyn presidentti katsoi voivansa olla tyytyväinen, Enckell joutui luonnollisesti palaamaan aikaisemmin Suomen taholta esitettyihin toivomuksiin. Saimaan kanavaliikenteen järjestelyt olivat useimmiten liittyneet Viipurin ja sen luoteisosan alueen palautustoivomuksiin. Niinpä kun Kekkonen halusi nyt keskittyä pelkästään kanavaliikenteen avaamiseen mahdollisuuksiin, Enckell kommentoi; olet siis valmis tällaiseen osaratkaisuun! Enckell neuvotteli venäläisen kollegansa kanssa asiasta useita tunteja, joiden tuloksena päästiin siihen, että Neuvostoliitto oli periaatteessa valmis vuokraamaan kaistaleen Saimaan kanavan Neuvostoliiton puoleiselta alueelta ja avaamaan sen liikenteelle 50 vuodeksi. Tarkoitus oli, että kumpikin osapuoli 4.

5 kunnostaa ja pitää kunnossa sen omalla alueella olevan kanavan osan. Osapuolet päättivät, että asiantuntijat käynnistävät yksityiskohtaisemmat neuvottelut mahdollisimman pian sopimuksen tekemiseksi ja samalla tavaraliikennettä helpottavan varastoalueen vuokraamiseksi Uuraan satamasta. Saimaan kanavan vuokraamisesta valmistui sopimus syyskuussa 1962 ja kanavaliikenne käynnistyi purjehduskaudella Maaliskuussa 1968 tehtiin lopulta sopimus, jolla myös matkustajaliikenne kanavalla tuli mahdolliseksi. Juhani Suomen mittavassa kirjallisessa Kekkos-tuotannossa, niin elämäkerrassa kuin Kekkosen päiväkirjoissa, voimme seurata presidentin pohdiskelun jatkumista Karajalan kysymyksessä aina luvun lopulle saakka. Varsin luottamuksellisena pitämästään pohdiskelusta presidentti ei paljoa ulkopuolisten suomalaisten kanssa puhunut. Ja panokset ovat olleet suuret; milloin vastapalveluksena on tarjottu aluevaihtoa Lapista tai Neuvostoliiton Saksan politiikan tukemista, joko Berliinin asemaan liittyvillä tukilausunnoilla tai DDR:n yksipuolisella tunnustamisella. Kun Jukka Tarkka tuoreimmassa KARHUN KAINALOSSA- kirjassaan leimaa nämä Kekkosen keskustelut valtiopetoksen kaltaisiksi, voitaneen Kekkosen kannalta vain aprikoida, että niin kauan kun nämä pohdiskelut eivät tuottaneet tulosta ja pysyivät salaisina, varsinaista vahinkoa ei päässyt tapahtumaan. Mikäli taas tunnustelut olisivatkin jossain vaiheessa ottaneet tulta ja edenneet perimmäisten toiveiden suuntaan, olisi oletettavaa, että Kekkosen kriitikotkin olisivat ponnistelut ilomielin ymmärtäneet ja hyväksyneet. Olen KEKKOSEN KATISKA- kirjassa 2008 käsitellyt ETYK:n eri vaiheita ja Suomen roolia siinä luvun lopulla Euroopan poliittista ilmapiiriä kuvasi sana liennytys, detente. Molemmat sotilasliitot Nato- ja Varsovan liitto kävivät julkilausumiensa muodossa uudenlaista dialogia. Saksan liittotasavallan uusi idänpolitiikka tähtäsi suhteiden normalisointiin niin Moskovan kuin myös sosialististen Itä-Euroopan maiden kanssa. Neuvostoliiton ja Varsovan joukkojen puuttuminen väkivalloin Prahan kevään tukahduttamiseen elokuussa 1968 muodosti tässä kehityksessä ainoastaan tilapäisen häiriön ja keskeytyksen. Politiikan paradoksit saivat näyttävän esimerkin, kun vajaa vuosi miehityksestä Suomen ETYK-aloite käynnisti sittemmin konferenssin valmistelut Dipolissa marraskuussa 1972 ja päätösasiakirjan hyväksymisen Helsingissä 1975 elokuussa. Kuten suurlähettiläs Klaus Tornudd on osuvasti todennut, liennytyksen olosuhteissa oli yleisenä oletuksena ja odotuksena, että yhteistyöllä voitaisiin saada aikaan enemmän kuin muutoin olisi mahdollista. Epäluulot olivat vähentyneet, keskinäinen luottamus lisääntynyt ja valmius sopimuksellisiin järjestelyihin myös ns. herkillä yhteistyön alueilla, kuten ihmisoikeudet ja informaation vapaa liikkuvuus, oli kasvanut. Kaikista vastaväitteistä huolimatta ETYK:n päätösasiakirjasta muodostui eräänlainen toisen maailmansodan puuttuva rauhansopimus. Osapuolina olivat kaikki Euroopan turvallisuudesta vastuussa olevat valtiot Yhdysvaltoja ja Kanadaa myöten Albaniaa lukuun ottamatta. Senpä vuoksi päätösasiakirjan valtioiden välisiä suhteita koskevat kymmenen periaatetta saivatkin niin keskeisen merkityksen. Tämän esityksen kannalta keskityn ainoastaan lyhyesti selostamaan ns. ensimmäistä ja kolmatta periaatetta. 5.

6 Ensimmäisessä periaatteessa todetaan valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus ja niiden oikeuksien kunnioittaminen. Nämä periaatteet sisältävät niin oikeudellisen tasa-arvon, alueellisen koskemattomuuden, vapauden kuin myös poliittisen riippumattomuuden. Valtioilla on vapaa valintaoikeus kehittää poliittista, sosiaalista, taloudellista ja sivistyksellistä järjestelmää ja päättää omista laeistaan. Niillä oli kansainvälisissä suhteissaan oikeus kuulua tai olla kuulumatta liittokuntaan. Niillä oli oikeus myös puolueettomuuteen, mikä nyt ensimmäistä kertaa hyväksyttiin kansainvälisoikeudelliseen asiakirjaan. Samalla kun periaatteessa vahvistettiin osanottajien alueellinen koskemattomuus, rajojen rauhanomainen muutos kirjattiin selkeästi samaan periaatteeseen. Se oli yksi viimeisimmistä kompromisseista, missä Neuvostoliiton ja Saksan liittotasavallan erisuuntaiset intressit lopulta yhtyivät. Rajoja voitiin muuttaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja rauhanomaisin keinoin, sopimusteitse. Kolmannessa periaatteessa puolestaan vahvistettiin, että rajat ovat loukkaamattomat, niitä vastaan pidättäydytään hyökkäämästä, ja pidätytään myös esittämästä vaatimuksia tai ryhtymästä mihinkään anastus- tai valtaustoimiin. Neuvostoliiton näkemys oli, että näin toisen maailmansodan tuloksena vahvistetut rajat oli lukkoon lyöty. Toisen maailmansodan jälkeinen kehitys oli jo siihen mennessä osoittanut, että muutoksia oli mahdollista tehdä rauhanomaisesti; Saarin alue, Triesten sopimus jne. Saksan liittotasavallan perustuslaissa oli jo kirjattu tavoite Saksojen rauhanomaisesta yhdistymisestä. EEC:n näkemys puolestaan oli, että Euroopan taloudellisen yhdentymisen ja laajentumisen seurauksena rajojen perinteinen merkitys muuttui. Kuten neuvostokollegani, juuri edesmennyt Juri Derjabin muutama vuosi sitten haastattelussa totesi, näiden periaatteiden korostamisella Moskova ja länsi Eurooppa katsoivat eri suuntiin; Moskova katsoi menneisyyteen, länsi Eurooppa tulevaisuuteen. Oma näkemykseni on, että Suomen valtuuskunta ei Geneven neuvottelujen yhteydessä ja näitä periaatteita käsiteltäessä katsonut aiheelliseksi ottaa esille menetettyjen alueiden kysymystä Genevessä. Huomattavasti ajankohtaisempana ja poliittisesti tärkeämpänä pidettiin ensimmäiseen periaatteeseen sisältynyttä osanottajien oikeutta liittoutua, olla liittoutumatta tai olla puolueeton. ETYK:n päätösasiakirjan määräysten kattavuus ja voimassaolo ilman ajallisia rajoitteita on siis edelleen voimassa. Neuvostoliitto ja sen perijävaltiona Venäjä on nuo periaatteet myös omalta osaltaan hyväksynyt. Presidentti Mauno Koivisto on muistelmakirjoissaan HISTORIAN TEKIJÄT käsitellyt omalta osaltaan Karjala-keskustelua. Voitiin tietysti esittää näkemys, että Neuvostoliiton hajottua ja sen rajojen rauhanomaisesti muututtua myös Karjala-keskustelulle olisi avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia. Karjalan liiton edustajat tiedustelivat Koivistolta jo 1989 pääsihteeri Gorbatshovin vierailun alla lokakuussa Suomeen, oliko presidentillä aikomus ottaa esille kysymys Karjalan palauttamisesta. Ei ollut. Suomi oli tehnyt kolme rauhansopimusta 1940, 1944 ja Asia oli Koiviston mielestä ihan selvä. Nämä yhteydenotot olivat presidenttitasolla ensimmäiset sitten presidentti Kekkosen kauden, vuoden Koivisto toteaa muistelmissaan puuttuneensa Karjala-keskusteluun viimeisen kerran Mikäli Pietarissa tapahtuisi jotakin, oli parempi että rajalle oli hieman enemmän matkaa. 6.

7 Koivisto linjasi selkeästi, ettei uuteen suomalais-venäläistä koskevaan sopimukseen ollut tarkoitus kirjata mitään rajojen muuttumiseen viittaavaa. Karjalan Liitto olikin tässä keskustelussa aktiivinen. Sen aloitteesta laadittiin laaja 67 sivuinen selvitys tammikuussa 1995, jota tekemässä oli mukana mm. kansleri Kauko Sipponen. Samanaikaisesti Yrjö Pessin ja Rauno Meriön toimesta laadittiin myös yksityiskohtaisia selvityksiä mahdollisuudesta Karjalan alueen talouden elvyttämiseksi. He korostivat usein, että luovutettujen alueiden infrastruktuurin uudistaminen maksaisi pian itsensä. Rahoitusvajeeksi arvioitiin sen vuoksi ensimmäisten kymmenen vuoden aikana n. 47 miljardia markkaa. Karjalan alueella saatavista pääoman myyntituloista arvioitiin saatavan n. 65 miljardia markkaa. Yksityiset investoinnit palveluihin, asuntoihin, teollisuuslaitoksiin ja maatilatalouteen arvioitiin n 17 miljardiksi. Suomalaisten mahdollisuudet vierailla luovutetuilla alueilla lisääntyivät merkittävästi Neuvostoliiton hajottua. Samalla tuli suomalaisille entistä selvemmäksi, että Viipurin lääni ja luovutettu Karjala ei kuulunut Moskovan horisontista, eikä Pietarinkaan, erityistä huomiota ja investointeja houkuttelevaan Venäjän alueeseen. Kannaksella arvioitiin olevan sijoitettuna venäläissotilasta ja vastaava kalusto. Karjalan liitto mm. valtioneuvos Johannes Virolaisen sanoin vakuutti, että mikäli mahdollisuus tarjoutuisi, parisataatuhatta karjalaista olisi valmis palaamaan kotiseuduilleen. Itse Virolainen sanoi palaavansa sinne samana iltana! Karjalan kysymyksen ratkaisu olisi myös Venäjän intressissä Virolaisen mukaan, koska myös suurlähettiläs Juri Derjabin lähtiessään Suomesta 1996 oli sanonut, ettei Venäjä pystynyt näköpiirissä olevana aikana sijoittamaan Karjalaan ruplaakaan. Nämä laajat selvitykset ajoittuivat Suomen tuoreeseen EU-jäsenyyteen. Presidentti Koivisto mainitsee muistelmissaan, että EU -jäsenyyttä hakevalla ei saanut olla avoimia rajakysymyksiä. Tällaista referenssiä en ole missään muualla nähnyt. Niinpä eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ilmaisi myöhemmin henkilökohtaisen toivomuksensa, että laajemmin Karjalan palauttamisesta voitaisiin keskustella Euroopan Unionin puitteissa. Ulkoministeri Tarja Halonen toisti eduskunnassa toukokuussa 1998 Suomen periaatteellisen linjauksen, jonka mukaan rajat oli vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa Kuriilien saarista käytävään keskusteluun Japanin ja Venäjän välillä sisältyi periaatteellisempi ongelma: maiden välillä ei ollut vieläkään muodollista rauhansopimusta. Halonen viittasi myös ETYK:n periaatteisiin, joiden mukaan rajoja voitiin muuttaa rauhanomaisesti ja sopimusteitse. Mutta Suomella päätösasiakirjan allekirjoittajana ei ollut aluevaatimuksia. Myös virkamiestasolla seurattiin mahdollista keskustelua erityisesti EU:n jäsenyysneuvottelujen käynnistyttyä. Virkamiehille jaetuissa keskustelunäkökohdissa linjauksia ei rajattu näin kategorisiksi. Niissä ei periaatteellisella tasolla suljettu pois mahdollisuutta, että Venäjä jossain vaiheessa sittenkin olisi valmis avaamaan keskustelun Karjalasta. Tämä keskustelu näyttää jatkuvan myös tänään. Presidentti Putin on hiljattain kommentoinut historian sivuja toteamalla yleisluontoisesti, että hän ymmärtää Stalinin toimia, jotka tähtäsivät Leningradin 7.

8 alueen turvallisuuden varmistamiseen, puolustamiseen jne. Ei Putin tuossa yhteydessä ns. talvisotaa maininnut, ei myöskään usein toistettua neuvostoliittolaista kommenttia rajallisesta välikohtauksesta, mutta viesti oli kyllä selvä. Kaipaus Neuvostoliiton suuruuden aikaan ja mainetekoihin tuntuu olevan päällimmäisenä kun nykyinen presidentti menneisyyttä käsittelee. Mutta tähän täytynee lisätä, ettei kuva tällöin ole kokonaisvaltainen vaan valikoiva. Eräs kansainvälinen historiantutkija onkin osuvasti todennut, että Neuvostoliiton ja Venäjän historia, menneisyys on usein näyttäytynyt arvaamattomana! Puoluesihteeri Hrustshevin vävy Aleksei Adzhubei oli aikanaan Suomen vierailunsa yhteydessä elokuussa 1963 todennut, ettei Neuvostoliitto tarvinnut Viipuria. Hrusthshevin 70- vuotispäivillä 1964 oli Kekkosen kanssa puhetta Karjalan, lähemmin Viipurin palautusmahdollisuudesta; Suomi olisi ilmaissut tukensa Neuvostoliiton hankkeelle muuttaa Länsi-Berliini vapaaksi kaupungiksi. Suurlähettiläs Stepanovin kanssa Kekkonen oli marraskuussa 1965 väläyttänyt vaihtokaupan mahdollisuutta; mikäli palautatte Viipurin, tunnustan DDR:n! Presidentti Martti Ahtisaari, syntyjään viipurilainen, on viimeinen presidentti, joka on julkisuudessa reilusti sanonut, että hän olisi aina valmis keskustelemaan Karjalasta venäläisten kanssa. Tämä Ahtisaaren lausunto liittyi presidentti Jeltsinin spontaanisti esittämään lausuntoon, jolla hän tuomitsi neuvostojoukkojen hyökkäyksen Suomeen Suomen alueiden menetykset olivat osa Stalinin aggressiota. Pari vuotta myöhemmin Jeltsininkin julkinen valmius keskustella asiasta oli muuttunut; lehtimiehiä kiellettiin mainitsemasta Karjalaa ja muita menetettyjä alueita. Palataan vielä hetkeksi suurlähettiläs Ralph Enckelliin. Hän koki neljän vuoden aikana, toimiessaan Moskovan lähetystössä , Neuvostoliiton siirtymisen Stalinin ajasta Hrushtshevin aikaan. Raportoinnissaan hän kaipasi selkeyttä maiden kahden välisten suhteiden hoitoon; tulisi tietää mitä halutaan. Usein Karjalaan liittyvässä keskustelussa on tyydytty toistamaan ainoastaan sitä, mitä me otaksumme vastapuolen miettivän. Kun sanotaan, ettei Moskova halua asiasta keskustella suomalaisten omat selkeät toivomukset jäävät sanomatta. Oletan, että presidentti Jeltsinin ensimmäisten virkavuosien aikana mahdollisuus uudenlaiseen avaukseen ns. Karjala - keskustelussa olisi ehkä ollut olemassa. Usein on viitattu laajempiin seurausvaikutuksiin ja ennakkotapaukseen, mikäli Suomen kanssa tällaiset keskustelut olisi avattu. Mutta eivätkö maiden väliset suhteet aina YYA-sopimuksen ajoista lähtien olleet poikkeukselliset? Eri yhteiskuntajärjestelmiä edustavien maiden luottamukselliset naapurisuhteet suhteet, ilman epäluuloja, ilman esimerkkiä? Kuten tuoreimmat viitteet Venäjän historian oppikirjojen sisällöistä osoittavat, talvisodan käsittely muodostaa myös Karjala- keskustelun kannalta edelleen keskeisen periaatteellisen kysymyksen. Usein vaikeitten yksittäisten kysymysten käsittelyä edesauttaa, mikäli niiden mukana voidaan puuttua laajempiin kokonaisuuksiin. Käsitykseni mukaan tässä mielessä pelkästään Karjalasta puhuminen ei välttämättä pitkään kiinni ollutta solmua avaa. 8.

9 Markku Reimaa valtiot.tri, suurlähettiläs emeritus

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 23 RELEX 402 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston 3463. istunto (ULKOASIAT/KAUPPA),

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0036 (NLE) 7106/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 26 ENV 164 ONU 26 DEVGEN 43 ECON 225 ENER 87 FORETS

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Pekka Visuri Tekstiversio Esitys Paasikiviseurassa Helsingissä 21.3.2016 Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Suomen irtautuessa sodasta syksyllä 1944 tasavallan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00195 ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) 12.02.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Asia EU-Venäjä huippukokous Brysselissä 28.1.2014; tulokset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o 273 280 SISÄLLYS N:o Sivu 273 Laki Argentiinan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2016 COM(2016) 426 final 2016/0196 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS oliiviöljyä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja koskevan vuoden 2015 kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0199 (NLE) 11685/17 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 11. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: RECH

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Suomen ulkopolitiikka Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne: yhtenäinen kehitys hajoamassa viisi uutta itsenäistä valtiota demokratian läpimurto Ensimmäinen presidentti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

Naton pelote suojasi välillisesti myös Suomea

Naton pelote suojasi välillisesti myös Suomea TS 24.2.2011 Alakerta Leif Blomqvist Kirjoittaja oli Suomen suurlähettiläs Natossa 1996-2002. Kirjoitus perustuu Suomen Atlantti-Seuran ja Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen Suomi ja transatlanttiset

Lisätiedot

EU-hankkeiden onnistumistarinat esille!

EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-näkyvyyden huomioiminen hankkeissa 10.05.2017 Susanne Ekvall Euroopan komission Suomen-edustusto Kansalaisviestinnän päällikkö -Euroopan komission edustustot

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat, 1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2008-00136 LPY Murto Risto 30.04.2008 Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Viite Asia EU; liikenne; Komisssion suositus neuvostolle komission

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Venäjän doktriini. Pekka Sutela MTS Journalistiseminaari Helsinki 11.12.2014

Venäjän doktriini. Pekka Sutela MTS Journalistiseminaari Helsinki 11.12.2014 Venäjän doktriini Pekka Sutela MTS Journalistiseminaari Helsinki 11.12.2014 Pekka Sutela 1 Suomalaisen Venäjä-kuvan pitkän linjan voi aloittaa tsaarin kenraalista Presidentti Mannerheim sanoi Venäjän aina

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2014 COM(2013) 848 final 2013/0414 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS siviilikäyttöön tarkoitettua maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.4.2016 COM(2016) 172 final 2016/0090 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tarkistetun julkisia hankintoja

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13 Oikeusministeriö E-JATKOKIRJE OM2015-00097 LAVO Leinonen Antti 07.02.2015 JULKINEN Suuri valiokunta Asia EU/OSA; Eräiden Haagin lapsikaappaussopimukseen liittyneiden valtioiden liittymisen hyväksyminen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10297/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ECON 556 UEM 274 STATIS 53 NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot