Ymmärrän, että PEKOSEN suvun keskeinen tausta liittyy Karjalaan, vaikka nykyinen sukukunta lieneekin Parikkala; silti elävää karjalaisuutta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ymmärrän, että PEKOSEN suvun keskeinen tausta liittyy Karjalaan, vaikka nykyinen sukukunta lieneekin Parikkala; silti elävää karjalaisuutta!"

Transkriptio

1 Markku Reimaa valtiot tri, suurlähettiläs emeritus PEKOSEN SUKUKOKOUS KARJALATALOSSA J:K: PAASIKIVI - KARJALA - RALPH ENCKELL Kiitän ystävällisestä kutsustanne tulla puhumaan sukuseuranne vuosijuhlaan. Ajattelin, että voisin tässä puheenvuorossa yhdistää erilaisia aiheita ja kokemuksia, jotka liittyvät myös oman sukuni taustaan. Ymmärrän, että PEKOSEN suvun keskeinen tausta liittyy Karjalaan, vaikka nykyinen sukukunta lieneekin Parikkala; silti elävää karjalaisuutta! Ajattelin käsitellä aihetta kolmella eri tasolla; - toisen maailmansodan jälkeisten kokemusten valossa; - luovutetussa Karjalassa syntyneiden ja vielä vaikuttavien ajattelussa ja - ajankohtaisessa keskustelussa menneiden vuosikymmenten aikana. Karjalassa syntyneitä on ollut keskeisillä paikoilla yhteiskuntamme eri tehtävissä lukuisa joukko; heistä voi mainita mm. valtioneuvos Riitta Uosukaisen, presidentti Martti Ahtisaaren, kenraali Gustav Hägglundin ja Madridin ETYK-kokouksen aikaisen esimieheni suurlähettiläs Richard Muellerin. Toisen polven karjalaisia lienee edelleen aktiivisessa toiminnassa runsaasti. Isäni syntymästä Sortavalassa tulee lokakuun alussa kuluneeksi 100 vuotta. Kävin erään valtuuskunnan kanssa kesäkuussa 1996 matkalla Viipurissa Käkisalmessa ja Sortavalassa, missä edelleen löytyi sukumme hautakivi pystyssä, tosin nykyään avointa puistoa muistattavalla alueella. Samalla tavalla kun karjalaisuus kuuluu olennaisena osana henkilökohtaiseen identiteettiin, kansallisen identiteetin tunnusmerkkejä haemme usein menneisyyden merkittävistä tapahtumista. Tämän päivän eräitä paradokseja on, että EU jäsenyyden myötä v alueellisen kulttuurin arvot mm. murteet ovat saaneet myös Suomessa uutta elinvoimaa! Paljon on puhuttu raja-aitojen madaltumisesta: silti terve kansallisen omaleimaisuus ja itsetunto on koettu edellytykseksi vahvempaan kansainväliseen yhteistyöhön. KESKUSTELU MENNEISYYDEN KOKEMUKSISTA JA TULKINNOISTA, SUOMEN IDENTITEETISTÄ, ON JATKUVAA VUOROPUHELUA TUTKIJOIDEN JA POLIITIKKOJEN KANSSA.

2 Juuri edesmenneen Max Jakobsonin Diplomaattien talvisota, joka ilmestyi 1955, muodostui nykyhistorian klassikoksi. Se on säilyttänyt asemansa poikkeuksellisen tuoreena kuvauksena; se käännettiin usealle kielelle ja siitä otettiin 8. painos Voidaan sanoa, että Jakobson sekä diplomaattina että historian kirjoittajana jatkoi koko aktiivisen elämänsä diplomatian talvisodan viitoittamalla tiellä; vahvan suomalaisen identiteetin rakentamista, kuvaamista ja markkinointia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Jakobson oli syntynyt Viipurissa 1923 ja hän ehti olla myös rintamalla jatkosodan aikana. Talvisodasta tuli Suomen puolustustaistelun suoranainen ihme. Sitä tultiin ulkomailta sankoin toimittajajoukoin seuraamaan ja raportoimaan. Pienen taistelu suurvaltaa vastaan koki laajaa sympatiaa. Mutta se ei lopulta ratkaisua muuttanut. Maaliskuun 13. päivänä solmittu rauha tuli suurelle yleisölle Suomessa sittenkin yllätyksenä; alueelliset menetykset olivat suuremmat kuin mitä punaarmeija käytännössä oli saanut valloitetuksi. Kannaksen ja Laatokan Karjala menetettiin, Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala joutui evakkoon. Jatkosodan aikana runsaat karjalaista palasi kotiseuduilleen. J.K. Paasikiven ja Carl Enckellin maaliskuussa 1944 käymät tunnustelevat keskustelut Moskovassa tulevan välirauhan tai lopullisen rauhan mahdollisuuksista osoittivat, että Moskova piti tiukasti kiinni maaliskuun 1940 rauhassa sovitusta rajasta. Paasikivi ja Enckell puolestaan toistivat omia tuntojaan vetoamalla siihen, että Viipuri ja Laatokan pohjoisranta kuuluivat olennaisena osana Suomeen. Suomen kansa ei ymmärtäisi Karjalan menetystä. Siitä muodostuisi myös maiden kahdenvälisiä suhteita rasittava tekijä. Äärimmäinen ratkaisu voisi olla se, että rajantarkistukseen voitaisiin palata viimeistään lopullisen rauhanneuvotteluin yhteydessä. Molotov oli tyly ja jyrkkä kannassaan; aluekysymys ja rajan veto oli asia, jossa ei ollut neuvotteluvaraa. Valmistauduttaessa syksyllä 1946 Pariisin rauhanneuvotteluihin presidentti Paasikivi edellytti, että Suomen puheenvuorossa otettaisiin esille raskaana koetut alueluovutukset. Kenraali Erik Heinrichs esitti Paasikivelle tammikuussa 1946 yksityiskohtaisia perusteluja, joilla Viipuri, Saimaan kanava ja Laatokan koillisranta voitaisiin perustellusti esittää toiveina rajantarkistuksiin. Moskovan rauhan raja ei edistänyt maiden kahdenvälisten suhteiden myönteistä kehitystä. Toisaalta Viipurin lahden luoteisrannalla ei ollut Heinrichsin mielestä Neuvostoliiton kannalta sotilaallista merkitystä. Saimaan kanavan katkeaminen tuotti Suomelle taloudellista vahinkoa hyödyttämättä Neuvostoliittoa. Keskeisessä asemassa oli Viipurin menetys; se oli iskenyt suomalaisiin vaikeasti umpeutuvan haavan, kirjoitti Heinrichs. Heinrichsin ehdottamalla rajankorjauksella voitaisiin saavuttaa seuraavaa; se loisi kokonaan uudet edellytykset Suomen ja Venäjän suhteiden positiiviselle kehitykselle, ja tarjoaisi välttämättömän psykologisen perustan molemmille osapuolille hyödylliselle luottamukselliselle yhteistoiminnalle. Niinpä Paasikivi esitti hallituksen ulkoasiainvaliokunnalle toukokuussa 1946, että tehtäisiin kaikki mahdollinen tilanteen korjaamiseksi. Ellei Suomi ottaisi Pariisin rauhanneuvotteluissa rajantarkistusta esille, jälkeenpäin voitaisiin sanoa niin Moskovassa kuin koti-suomessakin, että suomalaiset eivät puhuneet mitään rauhankonferenssissa Karjalasta. Rauhankonferenssi oli paras forum dokumentoida 2.

3 suomalaisten toiveet yleistä mielipidettä, ulkomaita ja jälkimaailmaa varten. Suomalaiset eivät tyytyisi järjestelyyn, jossa heiltä riistettäisiin Viipurin lääni. 3. Professori Tuomo Polvinen on Paasikivi-elämänkerrassaan yksityiskohtaisesti käynyt läpi tähän liittyvän suomalaisen keskustelun. On häkellyttää lukea kuinka avoimesti pääministeri Mauno Pekkala ja ministeri Yrjö Leino Moskovan suurlähettilään Cay Sundströmin tuella murensivat jopa presidentin alun perin hyväksymää kannanottoa. Keskeinen poliittinen kiista koski talvi - ja jatkosodan käsittelyä. Kommunistiedustajat halusivat myötäillä Moskovan tulkintoja, että ainoastaan hyökkäyssota Saksan rinnalla 1941, jatkosota ja siihen syylliset tuli mainita myös Pariisin puheessa. Paasikivi ja Enckell pitivät tätä uskomattomana; se että Neuvostoliitto halusi unohtaa talvisodan oli ymmärrettävää, mutta että suomalaisetkin sen unohtivat, oli omituista. Paasikiven mukaan, ottaen huomioon molemmat sodat, täytyi tulla siihen johtopäätökseen, että kohtuullinen rauha venäläisten kannalta katsoen pitäisi olla lievempi kuin maaliskuussa 1940 tehty ja syyskuussa 1944 saneltu. Kuten Polvinen kirjassaan toteaa, yleinen näkemys ja toivomus edelleen oli, että Pariisin rauhankonferenssi olisi jonkinlainen kansainvälinen korkeampi oikeus, joka korjaisi sodanjälkeisessä maailmassa vallitsevat vääryydet. Kun meidät kerran oli kutsuttu Pariisiin ja pyydetty ilmaisemaan mielipiteemme, oli vaikea mennä vain sanomaan, että olimme tyytyväisiä. Lopputulokseksi suomalaisten keskinäisestä kädenväännöstä tuli, että viittaukset talvisotaan ja vuosisatojen aikana historiallisesti ja kansallisesti Suomeen kuuluneeseen Karjalaan jätettiin puhevuorosta pois. Sen sijaan todettiin vain; On ymmärrettävää, että luovutettavaksi määrättävien alueiden suuri merkitys oli ylläpitänyt toivoa, että alueellisissa suhteissa lopullisessa rauhansopimuksessa saataisiin lievennyksiä. Molotovin tämän jälkeen käyttämästä puheenvuorosta suomalaiset saivat käsityksen, että tehdyt muutokset eivät sittenkään olleet Moskovalle riittäviä. Leningradin turvallisuuden ja Suomen aikaisemman aggressiivisen politiikan vuoksi alueellisiin tarkistuksiin sankarikaupungin suunnalla ei voitu suostua. Kun Paasikivi kuuli tästä hän purki raivostustaan päiväkirjaansa. Oli vaikea elää tässä valheellisuuden atmosfäärissä. Molotov puhuu, että emme olleet aikaisemmin mitään toivomuksia ilmoittaneet. Olimme yhdeksän kertaa ainakin puhuneet venäläisten kanssa välirauhansopimuksen ehdoista, erityisesti rajoista - Karjalasta. Kaikki tämä rajojen mahdolliseen tarkistukseen ja luottamuksellisten suhteiden rakentamiseen tähtäävät ponnistelut toteutettiin siis Pariisin rauhansopimuksen loppuvaiheessa, ennen kuin YYA-sopimuksesta keskustelut ja neuvottelut käynnistyivät. Mutta keskeinen kysymys säilyi edelleen samana ainakin venäläisten kannalta; millä tavalla varmistaa, ettei 1941 tilanne toistuisi samalla kun suomalaiset halusivat pitää keskustelussa myös mahdollisuuden, ettei marraskuu 1939 toistuisi! Saimaan kanavaa koskevat mahdolliset järjestelyt oli mainittu myös venäläisten toimesta erilaisten rauhantunnustelujen yhteydessä. Kun sitten Stalinin ajasta päästiin hänen kuoltuaan maaliskuussa 1953

4 ja Hrusthshevin noustua valtaan, koettiin Neuvostoliitossa ns. ensimmäinen suojasää. Sen seurauksena myös puolueettomien maiden asemaa ja roolia arvioitiin uudelleen. Itävallan kanssa Neuvostoliitto solmi valtiosopimuksen, jonka perusteella neljän voittajavallan miehitys Itävallassa päättyi Suomen osalta presidentti Paasikivi sai viimeisenä presidenttivuotenaan mieluisan palkinnon ; kerrankin hän saattoi palata Moskovasta tyytyväisenä kotiin; syksyllä hänen vierailunsa yhteydessä oli sovittu YYA-sopimuksen jatkosta ja Porkkalan vuokra-alueen ennen aikaisesta palautumisesta Suomelle. Ulkoministeriön tuore osastopäällikkö Ralph ENCKELL astui tehtävään Paasikiven nimittämänä elokuussa Syksyn merkkitapahtumiin kirjattiin nyt myös Suomen tulo YK:n jäseneksi lähes kymmenen vuotta kestäneen odotuksen jälkeen. Presidentti Kekkosen aloittaessa ensimmäisen presidenttikautensa maaliskuussa 1956 Suomen ulkopoliittisen toiminnan olosuhteet olivat siten merkittävästi muuttuneet. Pohjoismaiden Neuvoston jäsenyys ja YK:n toiminta muodostivat nyt aivan uudenlaisen mahdollisuuden kansainväliseen yhteistoimintaan. Pääministeri K-A. Fagerholmin vierailu Moskovassa tammi-helmikuussa 1957 oli Enckellin kommunikeadiplomatian ensimmäinen mestarinäyte: siinä Neuvostoliitto tunnusti ensimmäisen kerran selkeästi Suomen harjoittaman aktiivisen puolueettomuuspolitiikan, ilman YYA-sopimukseen liittyviä kahdenvälisiä suhteita painottavia rajoituksia. Kun ulkoministeri Gromyko syksyllä 1957 esitteli Neuvostoliiton rauhanomaiseen rinnakkaiselokampanjaan liittyvät päätöslauselmaehdotuksen New Yorkissa, Enckell halusi, että Suomi käyttäisi siitä selkeän puheenvuoron. Enckell korosti puheessaan rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitsevän periaatteessa kahden erilaista yhteiskuntajärjestelmää edustavien maiden suhdetta. Suomi oli tässä suhteessa toisenlainen kuin Neuvostoliitto; pohjoismaa, jossa ihmisoikeuksien, laillisuuden ja demokratian kunnioittaminen oli keskeisellä sijalla. Enckell muistutti kuulijoita myös Suomen toisen maailmansodan seurauksena kärsimistä menetyksistä. Siitä huolimatta maiden välisissä suhteissa oli astuttu eteenpäin katse tulevaisuuteen, kuten myös generalissimus Stalin oli YYA-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa huhtikuussa 1948 todennut. Presidentti Kekkonen valmistautui keväällä 1958 ensimmäiseen viralliseen valtiovierailuun Neuvostoliittoon. Osastopäällikkö Enckell sai tehtäväksi pohtia keinoja, joilla Saimaan kanavaa koskeva keskustelu saataisiin konkreettisesti liikkeelle. Ensimmäisenä Enckell luonnollisesi pohti periaatteellista kysymystä; miten neuvostojohtajat voisivat rakentavassa hengessä markkinoida suomalaisten kanssa sovittavaa järjestelyä niin, ettei siitä muodostuisi ennakkotapausta muilla rintamilla? Kun Enckell sitten yritti saada täsmennyksiä presidentiltä, millaiseen järjestelyyn presidentti katsoi voivansa olla tyytyväinen, Enckell joutui luonnollisesti palaamaan aikaisemmin Suomen taholta esitettyihin toivomuksiin. Saimaan kanavaliikenteen järjestelyt olivat useimmiten liittyneet Viipurin ja sen luoteisosan alueen palautustoivomuksiin. Niinpä kun Kekkonen halusi nyt keskittyä pelkästään kanavaliikenteen avaamiseen mahdollisuuksiin, Enckell kommentoi; olet siis valmis tällaiseen osaratkaisuun! Enckell neuvotteli venäläisen kollegansa kanssa asiasta useita tunteja, joiden tuloksena päästiin siihen, että Neuvostoliitto oli periaatteessa valmis vuokraamaan kaistaleen Saimaan kanavan Neuvostoliiton puoleiselta alueelta ja avaamaan sen liikenteelle 50 vuodeksi. Tarkoitus oli, että kumpikin osapuoli 4.

5 kunnostaa ja pitää kunnossa sen omalla alueella olevan kanavan osan. Osapuolet päättivät, että asiantuntijat käynnistävät yksityiskohtaisemmat neuvottelut mahdollisimman pian sopimuksen tekemiseksi ja samalla tavaraliikennettä helpottavan varastoalueen vuokraamiseksi Uuraan satamasta. Saimaan kanavan vuokraamisesta valmistui sopimus syyskuussa 1962 ja kanavaliikenne käynnistyi purjehduskaudella Maaliskuussa 1968 tehtiin lopulta sopimus, jolla myös matkustajaliikenne kanavalla tuli mahdolliseksi. Juhani Suomen mittavassa kirjallisessa Kekkos-tuotannossa, niin elämäkerrassa kuin Kekkosen päiväkirjoissa, voimme seurata presidentin pohdiskelun jatkumista Karajalan kysymyksessä aina luvun lopulle saakka. Varsin luottamuksellisena pitämästään pohdiskelusta presidentti ei paljoa ulkopuolisten suomalaisten kanssa puhunut. Ja panokset ovat olleet suuret; milloin vastapalveluksena on tarjottu aluevaihtoa Lapista tai Neuvostoliiton Saksan politiikan tukemista, joko Berliinin asemaan liittyvillä tukilausunnoilla tai DDR:n yksipuolisella tunnustamisella. Kun Jukka Tarkka tuoreimmassa KARHUN KAINALOSSA- kirjassaan leimaa nämä Kekkosen keskustelut valtiopetoksen kaltaisiksi, voitaneen Kekkosen kannalta vain aprikoida, että niin kauan kun nämä pohdiskelut eivät tuottaneet tulosta ja pysyivät salaisina, varsinaista vahinkoa ei päässyt tapahtumaan. Mikäli taas tunnustelut olisivatkin jossain vaiheessa ottaneet tulta ja edenneet perimmäisten toiveiden suuntaan, olisi oletettavaa, että Kekkosen kriitikotkin olisivat ponnistelut ilomielin ymmärtäneet ja hyväksyneet. Olen KEKKOSEN KATISKA- kirjassa 2008 käsitellyt ETYK:n eri vaiheita ja Suomen roolia siinä luvun lopulla Euroopan poliittista ilmapiiriä kuvasi sana liennytys, detente. Molemmat sotilasliitot Nato- ja Varsovan liitto kävivät julkilausumiensa muodossa uudenlaista dialogia. Saksan liittotasavallan uusi idänpolitiikka tähtäsi suhteiden normalisointiin niin Moskovan kuin myös sosialististen Itä-Euroopan maiden kanssa. Neuvostoliiton ja Varsovan joukkojen puuttuminen väkivalloin Prahan kevään tukahduttamiseen elokuussa 1968 muodosti tässä kehityksessä ainoastaan tilapäisen häiriön ja keskeytyksen. Politiikan paradoksit saivat näyttävän esimerkin, kun vajaa vuosi miehityksestä Suomen ETYK-aloite käynnisti sittemmin konferenssin valmistelut Dipolissa marraskuussa 1972 ja päätösasiakirjan hyväksymisen Helsingissä 1975 elokuussa. Kuten suurlähettiläs Klaus Tornudd on osuvasti todennut, liennytyksen olosuhteissa oli yleisenä oletuksena ja odotuksena, että yhteistyöllä voitaisiin saada aikaan enemmän kuin muutoin olisi mahdollista. Epäluulot olivat vähentyneet, keskinäinen luottamus lisääntynyt ja valmius sopimuksellisiin järjestelyihin myös ns. herkillä yhteistyön alueilla, kuten ihmisoikeudet ja informaation vapaa liikkuvuus, oli kasvanut. Kaikista vastaväitteistä huolimatta ETYK:n päätösasiakirjasta muodostui eräänlainen toisen maailmansodan puuttuva rauhansopimus. Osapuolina olivat kaikki Euroopan turvallisuudesta vastuussa olevat valtiot Yhdysvaltoja ja Kanadaa myöten Albaniaa lukuun ottamatta. Senpä vuoksi päätösasiakirjan valtioiden välisiä suhteita koskevat kymmenen periaatetta saivatkin niin keskeisen merkityksen. Tämän esityksen kannalta keskityn ainoastaan lyhyesti selostamaan ns. ensimmäistä ja kolmatta periaatetta. 5.

6 Ensimmäisessä periaatteessa todetaan valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus ja niiden oikeuksien kunnioittaminen. Nämä periaatteet sisältävät niin oikeudellisen tasa-arvon, alueellisen koskemattomuuden, vapauden kuin myös poliittisen riippumattomuuden. Valtioilla on vapaa valintaoikeus kehittää poliittista, sosiaalista, taloudellista ja sivistyksellistä järjestelmää ja päättää omista laeistaan. Niillä oli kansainvälisissä suhteissaan oikeus kuulua tai olla kuulumatta liittokuntaan. Niillä oli oikeus myös puolueettomuuteen, mikä nyt ensimmäistä kertaa hyväksyttiin kansainvälisoikeudelliseen asiakirjaan. Samalla kun periaatteessa vahvistettiin osanottajien alueellinen koskemattomuus, rajojen rauhanomainen muutos kirjattiin selkeästi samaan periaatteeseen. Se oli yksi viimeisimmistä kompromisseista, missä Neuvostoliiton ja Saksan liittotasavallan erisuuntaiset intressit lopulta yhtyivät. Rajoja voitiin muuttaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja rauhanomaisin keinoin, sopimusteitse. Kolmannessa periaatteessa puolestaan vahvistettiin, että rajat ovat loukkaamattomat, niitä vastaan pidättäydytään hyökkäämästä, ja pidätytään myös esittämästä vaatimuksia tai ryhtymästä mihinkään anastus- tai valtaustoimiin. Neuvostoliiton näkemys oli, että näin toisen maailmansodan tuloksena vahvistetut rajat oli lukkoon lyöty. Toisen maailmansodan jälkeinen kehitys oli jo siihen mennessä osoittanut, että muutoksia oli mahdollista tehdä rauhanomaisesti; Saarin alue, Triesten sopimus jne. Saksan liittotasavallan perustuslaissa oli jo kirjattu tavoite Saksojen rauhanomaisesta yhdistymisestä. EEC:n näkemys puolestaan oli, että Euroopan taloudellisen yhdentymisen ja laajentumisen seurauksena rajojen perinteinen merkitys muuttui. Kuten neuvostokollegani, juuri edesmennyt Juri Derjabin muutama vuosi sitten haastattelussa totesi, näiden periaatteiden korostamisella Moskova ja länsi Eurooppa katsoivat eri suuntiin; Moskova katsoi menneisyyteen, länsi Eurooppa tulevaisuuteen. Oma näkemykseni on, että Suomen valtuuskunta ei Geneven neuvottelujen yhteydessä ja näitä periaatteita käsiteltäessä katsonut aiheelliseksi ottaa esille menetettyjen alueiden kysymystä Genevessä. Huomattavasti ajankohtaisempana ja poliittisesti tärkeämpänä pidettiin ensimmäiseen periaatteeseen sisältynyttä osanottajien oikeutta liittoutua, olla liittoutumatta tai olla puolueeton. ETYK:n päätösasiakirjan määräysten kattavuus ja voimassaolo ilman ajallisia rajoitteita on siis edelleen voimassa. Neuvostoliitto ja sen perijävaltiona Venäjä on nuo periaatteet myös omalta osaltaan hyväksynyt. Presidentti Mauno Koivisto on muistelmakirjoissaan HISTORIAN TEKIJÄT käsitellyt omalta osaltaan Karjala-keskustelua. Voitiin tietysti esittää näkemys, että Neuvostoliiton hajottua ja sen rajojen rauhanomaisesti muututtua myös Karjala-keskustelulle olisi avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia. Karjalan liiton edustajat tiedustelivat Koivistolta jo 1989 pääsihteeri Gorbatshovin vierailun alla lokakuussa Suomeen, oliko presidentillä aikomus ottaa esille kysymys Karjalan palauttamisesta. Ei ollut. Suomi oli tehnyt kolme rauhansopimusta 1940, 1944 ja Asia oli Koiviston mielestä ihan selvä. Nämä yhteydenotot olivat presidenttitasolla ensimmäiset sitten presidentti Kekkosen kauden, vuoden Koivisto toteaa muistelmissaan puuttuneensa Karjala-keskusteluun viimeisen kerran Mikäli Pietarissa tapahtuisi jotakin, oli parempi että rajalle oli hieman enemmän matkaa. 6.

7 Koivisto linjasi selkeästi, ettei uuteen suomalais-venäläistä koskevaan sopimukseen ollut tarkoitus kirjata mitään rajojen muuttumiseen viittaavaa. Karjalan Liitto olikin tässä keskustelussa aktiivinen. Sen aloitteesta laadittiin laaja 67 sivuinen selvitys tammikuussa 1995, jota tekemässä oli mukana mm. kansleri Kauko Sipponen. Samanaikaisesti Yrjö Pessin ja Rauno Meriön toimesta laadittiin myös yksityiskohtaisia selvityksiä mahdollisuudesta Karjalan alueen talouden elvyttämiseksi. He korostivat usein, että luovutettujen alueiden infrastruktuurin uudistaminen maksaisi pian itsensä. Rahoitusvajeeksi arvioitiin sen vuoksi ensimmäisten kymmenen vuoden aikana n. 47 miljardia markkaa. Karjalan alueella saatavista pääoman myyntituloista arvioitiin saatavan n. 65 miljardia markkaa. Yksityiset investoinnit palveluihin, asuntoihin, teollisuuslaitoksiin ja maatilatalouteen arvioitiin n 17 miljardiksi. Suomalaisten mahdollisuudet vierailla luovutetuilla alueilla lisääntyivät merkittävästi Neuvostoliiton hajottua. Samalla tuli suomalaisille entistä selvemmäksi, että Viipurin lääni ja luovutettu Karjala ei kuulunut Moskovan horisontista, eikä Pietarinkaan, erityistä huomiota ja investointeja houkuttelevaan Venäjän alueeseen. Kannaksella arvioitiin olevan sijoitettuna venäläissotilasta ja vastaava kalusto. Karjalan liitto mm. valtioneuvos Johannes Virolaisen sanoin vakuutti, että mikäli mahdollisuus tarjoutuisi, parisataatuhatta karjalaista olisi valmis palaamaan kotiseuduilleen. Itse Virolainen sanoi palaavansa sinne samana iltana! Karjalan kysymyksen ratkaisu olisi myös Venäjän intressissä Virolaisen mukaan, koska myös suurlähettiläs Juri Derjabin lähtiessään Suomesta 1996 oli sanonut, ettei Venäjä pystynyt näköpiirissä olevana aikana sijoittamaan Karjalaan ruplaakaan. Nämä laajat selvitykset ajoittuivat Suomen tuoreeseen EU-jäsenyyteen. Presidentti Koivisto mainitsee muistelmissaan, että EU -jäsenyyttä hakevalla ei saanut olla avoimia rajakysymyksiä. Tällaista referenssiä en ole missään muualla nähnyt. Niinpä eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ilmaisi myöhemmin henkilökohtaisen toivomuksensa, että laajemmin Karjalan palauttamisesta voitaisiin keskustella Euroopan Unionin puitteissa. Ulkoministeri Tarja Halonen toisti eduskunnassa toukokuussa 1998 Suomen periaatteellisen linjauksen, jonka mukaan rajat oli vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa Kuriilien saarista käytävään keskusteluun Japanin ja Venäjän välillä sisältyi periaatteellisempi ongelma: maiden välillä ei ollut vieläkään muodollista rauhansopimusta. Halonen viittasi myös ETYK:n periaatteisiin, joiden mukaan rajoja voitiin muuttaa rauhanomaisesti ja sopimusteitse. Mutta Suomella päätösasiakirjan allekirjoittajana ei ollut aluevaatimuksia. Myös virkamiestasolla seurattiin mahdollista keskustelua erityisesti EU:n jäsenyysneuvottelujen käynnistyttyä. Virkamiehille jaetuissa keskustelunäkökohdissa linjauksia ei rajattu näin kategorisiksi. Niissä ei periaatteellisella tasolla suljettu pois mahdollisuutta, että Venäjä jossain vaiheessa sittenkin olisi valmis avaamaan keskustelun Karjalasta. Tämä keskustelu näyttää jatkuvan myös tänään. Presidentti Putin on hiljattain kommentoinut historian sivuja toteamalla yleisluontoisesti, että hän ymmärtää Stalinin toimia, jotka tähtäsivät Leningradin 7.

8 alueen turvallisuuden varmistamiseen, puolustamiseen jne. Ei Putin tuossa yhteydessä ns. talvisotaa maininnut, ei myöskään usein toistettua neuvostoliittolaista kommenttia rajallisesta välikohtauksesta, mutta viesti oli kyllä selvä. Kaipaus Neuvostoliiton suuruuden aikaan ja mainetekoihin tuntuu olevan päällimmäisenä kun nykyinen presidentti menneisyyttä käsittelee. Mutta tähän täytynee lisätä, ettei kuva tällöin ole kokonaisvaltainen vaan valikoiva. Eräs kansainvälinen historiantutkija onkin osuvasti todennut, että Neuvostoliiton ja Venäjän historia, menneisyys on usein näyttäytynyt arvaamattomana! Puoluesihteeri Hrustshevin vävy Aleksei Adzhubei oli aikanaan Suomen vierailunsa yhteydessä elokuussa 1963 todennut, ettei Neuvostoliitto tarvinnut Viipuria. Hrusthshevin 70- vuotispäivillä 1964 oli Kekkosen kanssa puhetta Karjalan, lähemmin Viipurin palautusmahdollisuudesta; Suomi olisi ilmaissut tukensa Neuvostoliiton hankkeelle muuttaa Länsi-Berliini vapaaksi kaupungiksi. Suurlähettiläs Stepanovin kanssa Kekkonen oli marraskuussa 1965 väläyttänyt vaihtokaupan mahdollisuutta; mikäli palautatte Viipurin, tunnustan DDR:n! Presidentti Martti Ahtisaari, syntyjään viipurilainen, on viimeinen presidentti, joka on julkisuudessa reilusti sanonut, että hän olisi aina valmis keskustelemaan Karjalasta venäläisten kanssa. Tämä Ahtisaaren lausunto liittyi presidentti Jeltsinin spontaanisti esittämään lausuntoon, jolla hän tuomitsi neuvostojoukkojen hyökkäyksen Suomeen Suomen alueiden menetykset olivat osa Stalinin aggressiota. Pari vuotta myöhemmin Jeltsininkin julkinen valmius keskustella asiasta oli muuttunut; lehtimiehiä kiellettiin mainitsemasta Karjalaa ja muita menetettyjä alueita. Palataan vielä hetkeksi suurlähettiläs Ralph Enckelliin. Hän koki neljän vuoden aikana, toimiessaan Moskovan lähetystössä , Neuvostoliiton siirtymisen Stalinin ajasta Hrushtshevin aikaan. Raportoinnissaan hän kaipasi selkeyttä maiden kahden välisten suhteiden hoitoon; tulisi tietää mitä halutaan. Usein Karjalaan liittyvässä keskustelussa on tyydytty toistamaan ainoastaan sitä, mitä me otaksumme vastapuolen miettivän. Kun sanotaan, ettei Moskova halua asiasta keskustella suomalaisten omat selkeät toivomukset jäävät sanomatta. Oletan, että presidentti Jeltsinin ensimmäisten virkavuosien aikana mahdollisuus uudenlaiseen avaukseen ns. Karjala - keskustelussa olisi ehkä ollut olemassa. Usein on viitattu laajempiin seurausvaikutuksiin ja ennakkotapaukseen, mikäli Suomen kanssa tällaiset keskustelut olisi avattu. Mutta eivätkö maiden väliset suhteet aina YYA-sopimuksen ajoista lähtien olleet poikkeukselliset? Eri yhteiskuntajärjestelmiä edustavien maiden luottamukselliset naapurisuhteet suhteet, ilman epäluuloja, ilman esimerkkiä? Kuten tuoreimmat viitteet Venäjän historian oppikirjojen sisällöistä osoittavat, talvisodan käsittely muodostaa myös Karjala- keskustelun kannalta edelleen keskeisen periaatteellisen kysymyksen. Usein vaikeitten yksittäisten kysymysten käsittelyä edesauttaa, mikäli niiden mukana voidaan puuttua laajempiin kokonaisuuksiin. Käsitykseni mukaan tässä mielessä pelkästään Karjalasta puhuminen ei välttämättä pitkään kiinni ollutta solmua avaa. 8.

9 Markku Reimaa valtiot.tri, suurlähettiläs emeritus

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Pekka Visuri Tekstiversio Esitys Paasikiviseurassa Helsingissä 21.3.2016 Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Suomen irtautuessa sodasta syksyllä 1944 tasavallan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

KIRJALLINEN KYSYMYS Suomalaisevakkojen omaisuuden restituutio. Eduskunnan puhemiehelle

KIRJALLINEN KYSYMYS Suomalaisevakkojen omaisuuden restituutio. Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS Suomalaisevakkojen omaisuuden restituutio Eduskunnan puhemiehelle Talvi- ja jatkosodan seurauksena lähes 450 000 suomalaista menetti käytännössä kaiken kiinteän omaisuutensa ja suurimman

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Venäjän doktriini. Pekka Sutela MTS Journalistiseminaari Helsinki 11.12.2014

Venäjän doktriini. Pekka Sutela MTS Journalistiseminaari Helsinki 11.12.2014 Venäjän doktriini Pekka Sutela MTS Journalistiseminaari Helsinki 11.12.2014 Pekka Sutela 1 Suomalaisen Venäjä-kuvan pitkän linjan voi aloittaa tsaarin kenraalista Presidentti Mannerheim sanoi Venäjän aina

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Suomen ulkopolitiikka Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne: yhtenäinen kehitys hajoamassa viisi uutta itsenäistä valtiota demokratian läpimurto Ensimmäinen presidentti

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Naton pelote suojasi välillisesti myös Suomea

Naton pelote suojasi välillisesti myös Suomea TS 24.2.2011 Alakerta Leif Blomqvist Kirjoittaja oli Suomen suurlähettiläs Natossa 1996-2002. Kirjoitus perustuu Suomen Atlantti-Seuran ja Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen Suomi ja transatlanttiset

Lisätiedot

YK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa

YK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa YK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa Yhdistyneet kansakunnat, YK, perustettiin 24.10.1945. YK:n syntymäpäivää vietetään YK-päivänä ja

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Syksy Räsänen Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland 1 Politiikkaa Valtioiden kannalta asekauppaa ohjaavat poliittiset tavoitteet,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUHTEISTA KAAKKOIS-AASIAN MAIHIN JA KAAKKOIS-AASIAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN LIITTOON (ASEAN) VASTAAVA VALTUUSKUNTA

EUROOPAN PARLAMENTIN SUHTEISTA KAAKKOIS-AASIAN MAIHIN JA KAAKKOIS-AASIAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN LIITTOON (ASEAN) VASTAAVA VALTUUSKUNTA Ulkoasioiden pääosasto EUROOPAN PARLAMENTIN SUHTEISTA KAAKKOIS-AASIAN MAIHIN JA KAAKKOIS-AASIAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN LIITTOON (ASEAN) VASTAAVA VALTUUSKUNTA NT\788971.doc PE 427.496v01-00 Yleinen esittely

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

eurooppalaisena Suomessa

eurooppalaisena Suomessa SPEECH/08/686 Olli REHN Laajentumiskomissaari Suomalaisena Euroopassa, eurooppalaisena Suomessa Ylistaron Virsisunnuntai Ylistaro, Finland, 30.11.2008 Arvoisa kirkkoväki, Hyvät virsilaulun ystävät, Kiitos

Lisätiedot