Eläinten Body Worlds OPPIMATERIAALI. Yläkoulu ja toinen aste

Transkriptio

1 Eläinten Body Worlds OPPIMATERIAALI Yläkoulu ja toinen aste

2 SISÄLLYS 1. Yläkoulu: Olet mitä syöt 3 Katsaus ravinnon muuttumiseen kiinteästä energiaksi 2. Yläkoulu: Keuhkojen ja kidusten vertailua 6 3. Yläkoulu: Sykettä nostattavaa 9 Paljonko verta sydän pumppaa? 4. Yläkoulu ja lukio: Käden rakenne Lukio: Rakenteiden vertailua Yläkoulu ja lukio: Pastanmetsästyskilpailu 18 Sanasto 23 Kiitos Perot Museum of Nature and Science ja The Leonardo -museoille avusta oppimateriaalien kehittämisessä.

3 1 yläkoulu olet mitä syöt: miten ravinto muuttuu kiinteästä energiaksi? YDINKYSYMYS Miten ruoka muuttuu ruoansulatusjärjestelmässä kiinteästä aineesta energiaksi, jonka voi varastoida? OPPIMISTUOKION TAVOITE Tutustutaan ruoansulatusjärjestelmän toimintaan ja pohditaan, millaisia fysikaalisia ja kemiallisia muutoksia ruoalle ruoansulatuskanavassa tapahtuu. OHJEET Lue ruoansulatuksesta kertova teksti ja täytä tehtäväsivun kaavio. TIETEELLINEN SANASTO Ruoansulatusjärjestelmä Fysikaalinen muutos Kemiallinen muutos Suu Sylki Ruokatorvi, Mahalaukku Haima Maksa Sappirakko Ohutsuoli Paksusuoli Katso s Aihepiiristä löytyy lisää kiinnostavia tehtäviä Heurekan Suolistossa suhisee -näyttelyn oppimateriaalista: suolistossa-suhisee-tehtavat/ Opettajan sivu 3 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

4 1 tekstiaineisto olet mitä syöt: miten ravinto muuttuu kiinteästä energiaksi? Ruoansulatusjärjestelmä muuntaa syödyn ruoan energiaksi, jota tarvitaan elintoimintoihin. Ruoan matka ruoansulatusjärjestelmän läpi on pitkä. Se alkaa suusta, jossa hampaat jauhavat ja repivät ruoan pieniksi paloiksi. Sylki kostuttaa ja pehmittää ruoan ja aloittaa hiilihydraattien liuottamisen. Kun ruoka on jauhettu riittävän pieneksi ja se on riittävän märkää, lihastoiminta painaa sen nieluun ja ruokatorvea pitkin aina mahalaukkuun asti. Myös haimalla, maksalla ja sappirakolla on tärkeät roolit ruoansulatuksessa. Haima tuottaa entsyymejä, jotka auttavat sulattamaan proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja. Maksa valmistaa sappea, joka auttaa rasvaa imeytymään elimistöön. Sappi on varastoituna sappirakossa, kunnes sitä tarvitaan. Entsyymit ja sappi pääsevät ohutsuoleen tiehyiden kautta. Mahalaukussa ruoka sekoittuu, ja mahalaukun tuottamat mahahapot hajottavat ruokaa lisää. Mahalaukkua suojaa mahahapoilta limakerros, jota mahalaukku erittää sisäpinnalleen. Osa ruoan sisältämistä aineista, kuten vesi ja sokerit, imeytyvät suoraan mahalaukusta verenkiertoon. Enemmän sulattelua vaativat aineet jatkavat vielä eteenpäin. Kun mahalaukku on muuttanut ruoan nesteeksi, ruoka jatkaa mahanportin lävitse ohutsuoleen. Ohutsuolen pinta-ala on suuri, sillä suolessa on nukkalisäkkeitä. Nukkalisäkkeet ovat pieniä rakenteita, jotka muistuttavat suolen sisäpinnalla kasvavaa nukkaa. Nukkalisäkkeiden seinämien lävitse ruoan ravintoaineet pääsevät siirtymään verenkiertoon. Verenkierto kuljettaa ravintoaineet soluihin, jotka tarvitsevat niitä elääkseen. Kun kaikki käyttökelpoiset ravintoaineet ovat imeytyneet ohutsuolessa, jäljelle jäänyt jäte jatkaa paksusuoleen. Paksusuolessa jäteaineesta poistetaan vesi, jolloin se muuttuu kovemmaksi massaksi, ulosteeksi. Uloste poistuu elimistöstä, kun käyt vessassa. 4 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

5 1 tehtävälomake olet mitä syöt: miten ravinto muuttuu kiinteästä energiaksi? RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄN OSA TAPAHTUVAT FYSIKAALISET MUUTOKSET TAPAHTUVAT KEMIALLISET MUUTOKSET SUU JA SYLKIRAUHASET RUOKATORVI MAHALAUKKU HAIMA, MAKSA, SAPPIRAKKO OHUTSUOLI PAKSUSUOLI Lisätehtävä 1. Tutki, millaisia ruokia sinun kannattaa syödä, jos tarvitset energiaa urheilua tai muita liikunnallisia aktiviteetteja varten. Valitse viisi ruokaa, joiden arvioit olevan hyviä energianlähteitä, ja perehdy niihin tarkemmin. Olitko oikeassa? Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

6 2 yläkoulu keuhkojen ja kidusten vertailua: vertaa erilaisia sopeumia toisiinsa YDINKYSYMYS Miten keuhkojen ja kidusten toiminta eroaa toisistaan? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilas yhdistää tiedekeskuksessa koetun luokassa opittuun. Oppilas vertailee keuhkoja ja kiduksia sekä ymmärtää elinten rakenteen ja eläimen elinympäristön välisen yhteyden. OHJEET Lue keuhkoista ja kiduksista kertova teksti ja täytä tehtäväsivun kaavio. TIETEELLINEN SANASTO Kidukset Keuhkot Hengityselimistö Kaasujenvaihto Happi Hiilidioksidi Ruokatorvi Henkitorvi Ilmatiehyt Keuhkorakkula Elin Elinjärjestelmä Eliö Kudos Katso s Opettajan sivu 6 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

7 2 tehtävälomake 1/2 keuhkojen ja kidusten vertailua: vertaa erilaisia sopeumia toisiinsa Vertaa erilaisia sopeumia toisiinsa. KEUHKOT KIDUKSET Ilmaa otetaan sisään nenän tai suun kautta. Ilma muuttuu kosteammaksi. Se ohittaa ruokatorven ja jatkaa alas henkitorvea pitkin aina keuhkoihin saakka. Kun ilma saapuu keuhkoihin, ne laajenevat ulospäin, mikä johtuu pallean supistumisesta. Keuhkoissa ilma jatkaa ensin keuhkoputkiin ja sitten pienempiin putkiin, ilmatiehyisiin. Ilmatiehyet haarautuvat ja kapenevat, kunnes ne päättyvät hiekanjyvän kokoisiin ilmarakkuloihin. Ilmarakkuloissa tapahtuu kaasujenvaihto eli happi vaihtuu hiilidioksidiin. Liuenneessa muodossa olevaa happea sisältävä vesi otetaan suuhun ja painetaan kiduksiin. Vesi kulkee kidusten läpi, mikä mahdollistaa kaasujenvaihdon. Kidukset toimivat pintana, jossa vesi pääsee yhteyteen kalan veren kanssa. Kiduksissa on kaasujenvaihtoa varten hyvin suuri pinta-ala. Kiduksissa on useita kidusrihmoja, jotka takaavat, että elimistöön imeytyy riittävästi happea. Vedessä ei ole niin paljon happea kuin ilmassa. Ilmassa on runsaasti happea. 7 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

8 2 tehtävälomake 2/2 keuhkojen ja kidusten vertailua: vertaa erilaisia sopeumia toisiinsa Merkitse alla olevaan Venn-diagrammiin kalojen kidusten ja ihmisen keuhkojen yhtäläisyydet ja erot. KEUHKOT KIDUKSET 8 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

9 3 Katso yläkoulu YDINKYSYMYS Miten ihmissydämen pumppaaman veren määrä vaihtelee ihmisen toiminnasta ja rasituksesta riippuen? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilas yhdistää tiedekeskuksessa koetun luokassa opittuun. Oppilas vertailee ihmissydäntä muiden eläinten sydämiin. Oppilas laskee, paljonko verta hänen sydämensä pumppaa, kun hän tekee erilaisia aktiviteetteja. Lopuksi oppilas vertaa omaa tulostaan lehmän sydämen toimintaan. TIETEELLINEN SANASTO Verenkierto Sydän Tilavuus Elin Elinjärjestelmä Rakenne Toiminta s sykettä nostattavaa Opettajan sivu 9 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

10 3 tehtävälomake 1/2 sykettä nostattavaa Paljonko verta sydämesi pumppaa minuutissa? Tässä tehtävässä selvität, paljonko verta sydämesi pumppaa ulos vasemmasta kammiosta joka minuutti. Ensin sinun on mitattava sykkeesi ja määritettävä sen avulla verimäärä, jonka sydämesi pumppaa. Se tehdään kertomalla sykearvo vasemman kammion pumppaamalla veren määrällä, joka on noin 80 ml. Tee sama erilaisten aktiivisuustasojen osalta ja vertaile tuloksia keskenään. Ohjeet 1. Etsi ranteestasi pulssi. Laske sydämeniskujen määrä 15 sekunnin aikana. Kerro määrä neljällä. Esimerkki: 16 iskua 4 = 64 iskua minuutissa (bpm eli beats per minute). Saatu arvo on leposykkeesi. 2. Tee seuraavaksi erilaisia aktiviteetteja ja laske, paljonko verta sydämesi pumppaa minuutissa? 3. Kaava veren minuutissa pumpattuun määrään: syke 80 ml (yhden iskun aikana pumpatun veren määrä) = minuutissa pumpatun veren määrä (Esimerkki: 64 bpm 80 ml = ml minuutissa) AKTIVITEETTI ISKUJA MINUUTISSA YHDEN ISKUN AIKANA PUMPATUN VEREN MÄÄRÄ MINUUTIN AIKANA PUMPATUN VEREN MÄÄRÄ ISTUMINEN, LEVOSSA LATTIALLA MAKAAMINEN PAIKALLAAN JUOKSEMISEN (2 MIN.) JÄLKEEN 10 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

11 3 tehtävälomake 2/2 sykettä nostattavaa 1. Mitä iskutilavuus tarkoittaa? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten nopea syke on? 3. Laske, paljonko verta sydämesi pumppaa päivässä. Eläinten Body Worlds -näyttelyssä on esillä sonnin sydän. Naudan sydän pumppaa verta noin 995 ml iskua kohden. Jos naudan leposyke on 39 bpm, kuinka paljon verta sen sydän pumppaa minuutissa? Miten tulos eroaa oman sydämesi tuloksesta? 11 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

12 4 yläkoulu ja toinen aste käden rakenne YDINKYSYMYS Miltä ihmiskäden luu- ja lihasrakenne näyttää? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilaat tekevät mallin ihmiskäden rakenteesta ja tunnistavat lihasten, jänteiden, nivelten ja nivelsiteiden toiminnot. TIETEELLINEN SANASTO Lihakset liikuttavat luita Jänteet liittävät lihakset luihin Nivelet kahden luun yhtymäkohta Nivelsiteet liittävät luun ja luun MATERIAALIT Kullakin oppilaalla: Pala kapalevyä, tusseja, kymmenen 40 cm:n narunpätkää, 46 pätkää pilliä, liimaa, tehtäväsivu OHJEET Anna oppilaiden etsiä ja tutkia kuvia ihmiskäden luustosta ja lihaksistosta ja luonnostella tehtäväsivulle sormi-, kämmen-, ranne-, kyynär- ja värttinäluita, jänteitä ja nivelsiteitä. Anna kullekin oppilaalle kädenkokoinen pala kapalevyä. Oppilaat asettavat kätensä kapalevylle ja piirtävät käden ja ranteen ääriviivat. Oppilaat piirtävät aiempien luonnostensa perusteella kädenjälkeensä huolellisesti sormi-, kämmen- ja ranneluut sekä osan kyynärja värttinäluusta. Pyydä oppilaita erottamaan eri väreillä toisistaan sormi-, kämmen- ja ranneluut sekä kyynär- ja värttinäluu. Tutkimustensa perusteella oppilaat merkitsevät kädenjälkensä kummallekin puolelle rastit kohtiin, joissa jänteiden päät ovat. Leikataan käden kuva osiin nivelten kohdalta niin, että sormiluut jäävät erillisiksi paloiksi. Kiinnitetään jänteet (pillinpalat) rastilla merkittyihin kohtiin. Liimataan kunkin sormiluun päähän lihas (narunpätkä), joka kiinnitetään sitä vastaavan jänteen lävitse. Oppilaat keskustelevat yhdessä lihasten, jänteiden ja luiden välisistä suhteista ja vastaavat tehtäväsivun kysymyksiin. TEHTÄVÄN MUKAUTUS Anna tukea tarvitseville oppilaille malli kädenjäljestä. Voit esittää, miten kädenjälki leikataan osiin ja miten jänteet ja lihakset liitetään. Tietotekniikan integrointi tehtävään ja verkkosivustoja Opettajan sivu 12 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

13 4 opettajan malli kädenjäljestä käden rakenne kiinnitä lihakset sormiluiden päihin jänteet nivelet (leikkaa) Opettajan sivu 13 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

14 4 tehtävälomake käden rakenne 1. Merkitse kuvaan sormi-, kämmen-, ranne-, kyynär- ja värttinäluu. 2. Kuvaile lihasten, luiden, jänteiden, nivelten ja nivelsiteiden välisiä suhteita. 3. Määrittele seuraavien ruumiinosien toiminta. a. Lihas b. Jänne c. Nivel d. Nivelside 14 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

15 3 5 olevasta toinen aste YDINKYSYMYS Miten homologiset rakenteet tukevat teoriaa yhteisistä kantamuodoista ja luonnonvalinnasta? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilaat tarkastelevat ja kirjaavat muistiin erilaisia anatomisia rakenteita, vertaavat niiden yhtäläisyyksiä muiden eläinten rakenteisiin ja määrittävät, ovatko rakenteet analogisia vai homologisia. TIETEELLINEN SANASTO Homologiset rakenteet elimistön osat, jotka ovat sekä rakenteellisesti että geneettisesti samankaltaisia kuin verrattavien lajien osat Analogiset rakenteet rakenteet, jotka ovat toiminnaltaan samankaltaisia, mutta joilla ei ole geneettistä yhteyttä Luonnonvalinta katso määritelmä lopussa sanastosta rakenteiden vertailua: analogiset ja homologiset rakenteet Opettajan sivu 15 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

16 5 tehtävälomake 1/2 rakenteiden vertailua: analogiset ja homologiset rakenteet Eri eläinlajeilla on monia samankaltaisia piirteitä. Niitä tutkimalla voidaan arvioida, miten läheistä sukua eläinlajit ovat toisilleen. Eri eläinlajien samankaltaiset piirteet jaetaan kahteen luokkaan: Homologiset rakenteet Elimistön osat, jotka ovat sekä rakenteellisesti että geneettisesti samankaltaisia kuin verrattavien lajien osat Analogiset rakenteet Toiminnaltaan samankaltaisia rakenteita, joilla ei kuitenkaan ole geneettistä yhteyttä Pohdi, onko seuraavissa esimerkeissä kyse homologisista vai analogisista rakenteista. lintujen ja perhosten siivet ihmisen ja kalmarin silmät ihmisen käden ja lepakon siiven luusto kirahvin ja lampaan sorkat 16 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

17 5 tehtävälomake 2/2 rakenteiden vertailua: analogiset ja homologiset rakenteet Eläinten Body Worlds -näyttelyssä on esillä näytteitä hyvin erilaisista eläimistä, kalmareista kaniineihin ja kirahveista kissoihin. Tutki ennen näyttelykäyntiä tai sen jälkeen eri eläinten plastinoituja näytteitä Eläinten Body Worlds -näyttelyn sivuilta. Kiinnitä huomiota erilaisiin rakenteisiin ja niiden käyttöön sekä siihen, millä muilla lajeilla on samankaltainen rakenne. Kirjaa havaintosi oheiseen taulukkoon. LAJI JA RAKENNE RAKENTEEN KÄYTTÖ MILLÄ MUILLA LAJEILLA ON SAMANLAINEN RAKENNE? ANALOGINEN VAI HOMOLOGINEN Miten homologiset rakenteet tukevat evoluutioteoriaa ja teorioita yhteisistä kantamuodoista ja luonnonvalinnasta? 17 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

18 6 yläkoulu ja toinen aste pastanmetsästys YDINKYSYMYS Miten eläimet hyödyntävät tiettyjä anatomisia sopeumiaan selviytyäkseen ympäristössään? OPPIMISTUOKION TAVOITE Oppilaat hahmottavat, miten yksittäiset piirteet auttavat eläintä selviytymään ja miten suotuisat piirteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. MATERIAALIT Koko luokalla: Kaksi pakettia pastaa, esimerkiksi makaroneja Seitsemälle ryhmälle erilaiset keittiövälineet tai muut työkalut (haarukat, lusikat, veitset, pinsetit, salaattiottimet, lastat jne.) Sekuntikello Kullakin ryhmällä: pahvimuki Kilpailun kirjurilla: tulostaulukko Kullakin oppilaalla: paperia, kyniä OHJEET Tässä tehtävässä oppilaat ovat metsästäjiä tai ruokaa etsiviä saalistajia. Kysy aluksi oppilailta, millaiset ominaisuudet ovat hyödyksi petoeläimelle ja millaisia ominaisuuksia se tarvitsee selviytyäkseen. Jaa oppilaat seitsemään ryhmään. Anna kullekin ryhmälle tehtäväsivu, ruutupaperia, yksi työkaluista ja pahvimuki. Kerro oppilaille, että he saavat toimia itse saalistajina, joiden saalista on pasta. Anna oppilaiden lukea metsästyksen säännöt. Vastaa mahdollisiin kysymyksiin. Vie oppilaat ulos tai johonkin isoon tilaan. Tilaa on oltava paljon. Levitä 250 makaronia luokan kokoon nähden riittävän laajalle alueelle. Anna oppilaille minuutti aikaa kerätä omalla työkalullaan mahdollisimman paljon pastaa. Kun minuutti umpeutuu, ryhmä laskee keräämänsä makaronit. Vähiten pastaa kerännyt ryhmä ei selviydy seuraavaan kauteen. Laske jäljellä olevat makaronit ja kaksinkertaista sen määrä seuraavaa kierrosta varten (kuvaa saaliseläinten lisääntymistä). Jatkakaa peliä, kunnes jäljellä on vain yksi ryhmä. Kutsu oppilaat koolle ja keskustelkaa havainnoista. Mikä ryhmä selvisi pisimpään ja mikä siihen voisi olla syynä? OPPIMISTA SYVENTÄVÄ PROJEKTI Peliä voi soveltaa niin, että keskustellaan myös saaliseläinten selviytymiseen vaikuttavista piirteistä. Käytä erilaisia pastatyyppejä (erimuotoisia, -värisiä ja niin edelleen) ja toista peli niin, että kukin pastatyyppi lisääntyy jälleen aina kierroksen jälkeen. Oppilaat voivat tarkastella kunkin kierroksen lopussa jäljelle jäänyttä pastamäärää, piirtää kuvaajan ja keskustella syistä, miksi jotkin pastatyypit selviytyvät paremmin. TIETEELLINEN SANASTO Perinnölliset piirteet Luonnonvalinta Sopeuma Katso s Opettajan sivu 18 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

19 6 tehtävä pastanmetsästyskilpailu Opettaja antaa kullekin ryhmälle metsästysvälineet, jotka edustavat koko populaation variaatiota ja ryhmien välisiä eroja. Noudata metsästyksessä seuraavia sääntöjä: METSÄSTYSSÄÄNNÖT 1. Nimeä ryhmä työkaluvariaation mukaan. 2. Pastaa ei saa poimia käsin, ainoastaan annetulla työkalulla. Pasta kerätään pahvimukiin. 3. Pastapopulaation edustajia metsästetään työkaluilla laajalta alueelta. 4. Ensimmäisellä kerralla populaatiossa on 250 pastayksilöä. Kunkin minuutin mittaisen metsästyskauden jälkeen, kunkin ryhmän pahvimukista lasketaan pastan määrä. 5. Vähiten pastaa saalistanut ryhmä ei valitettavasti selviydy seuraavaan kauteen. 6. Sukupuuttoon kuolleen ryhmän on autettava levittämään ympäristöön lisää pastaa, sillä saalistamatta jäänyt pasta lisääntyy ja sen määrä kaksinkertaistuu. 7. Metsästysvuodet toistuvat, kunnes yksi variaatio on voittanut kilpailun ja muut variaatiot ovat sukupuutossa. 19 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

20 6 tehtävälomake 1/3 pastanmetsästyskilpailu tulostaulukko 1. METSÄSTYSVUOSI 2. METSÄSTYSVUOSI TYÖKALU/RYHMÄ KERÄTYN PASTAN MÄÄRÄ TYÖKALU/RYHMÄ KERÄTYN PASTAN MÄÄRÄ 3. METSÄSTYSVUOSI 4. METSÄSTYSVUOSI TYÖKALU/RYHMÄ KERÄTYN PASTAN MÄÄRÄ TYÖKALU/RYHMÄ KERÄTYN PASTAN MÄÄRÄ 5. METSÄSTYSVUOSI 6. METSÄSTYSVUOSI TYÖKALU/RYHMÄ KERÄTYN PASTAN MÄÄRÄ TYÖKALU/RYHMÄ KERÄTYN PASTAN MÄÄRÄ 20 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

21 6 tehtävälomake 2/3 pastanmetsästyskilpailu KYSYMYKSIÄ 1. Millä ryhmällä oli vähiten hyödyllinen variaatio ensimmäisen metsästysvuoden aikana? Mistä tiedetään, että se ei ollut hyödyllinen? 2. Millä ryhmällä oli hyödyllisin variaatio? Perustele. 3. Piirrä kuvaaja, joka esittää kunkin metsästysvuoden tuottavuuden työkalukohtaisesti. Mitä muuttujaa x-akseli edustaa? Mitä muuttujaa y-akseli edustaa? 21 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

22 6 tehtävälomake 3/3 pastanmetsästyskilpailu 4. Miten eläimet hyödyntävät anatomisia sopeumiaan selviytyäkseen ympäristöissään? 5. Pohdi pastanmetsästyksestä oppimasi perusteella, miten eläimen piirteet vaikuttavat sen kykyyn selviytyä ympäristössään. 6. Mitä voisi tapahtua, jos eläimen sijoittaisi sille vieraaseen ympäristöön? 22 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

23 SANASTO Sopeuma Rakenteellinen piirre tai toimintamalli, jonka ansiosta eliö selviytyy paremmin tietyssä ympäristössä. Analoginen rakenne Analogiset rakenteet ovat toiminnaltaan samankaltaisia, mutta niillä ei ole geneettistä yhteyttä. Suojaväri Eläimen väri tai kuviointi, jonka avulla se pystyy sulautumaan ympäristöönsä. Verenkierto Sydämestä ja verisuonista koostuva järjestelmä, jonka avulla veri kiertää elimistössä. Tieteellinen luokittelu Eliöiden ryhmittely niiden evolutiivisten suhteiden perusteella. Ruoansulatusjärjestelmä Ruoansulatuskanava sekä sylkirauhaset, maksa, haima ja muut ruoansulatukseen osallistuvat elimet. Umpieritysjärjestelmä Elimistön järjestelmä, joka koostuu umpirauhasista ja niiden erittämistä hormoneista. Ympäristö Kaikki eliöön, populaatioon tai eliöyhteisöön ja niiden selviytymiseen ja kehittymiseen vaikuttavat elolliset ja elottomat tekijät. Eritysjärjestelmä Järjestelmä, joka erittää kuona-aineet ulos elimistöstä. Esimerkiksi elimistön veden määrää säätelevä ja aineenvaihdunnan tuottamia kuona-aineita verestä suodattava ja poistava elinjärjestelmä. Eritysjärjestelmän tärkeimmät elimet ovat munuaiset, virtsanjohtimet, virtsaputki ja virtsarakko. Fysiologia Eliöiden mekaaniset, fysikaaliset ja biokemialliset toiminnot. Elinympäristö Luonnonympäristö tai muu alue, jolla eliö tai eläinkanta normaalisti elää. Elinympäristö koostuu sekä elottomista tekijöistä, kuten maaperästä, kosteudesta, lämpötilasta ja valon saatavuudesta, että elollisista tekijöistä, kuten ravinnon saatavuudesta ja saalistajista. Talvihorros Syvää unta muistuttava säännelty alilämpöisyyden tila, jonka avulla jotkin eläimet selviytyvät talven yli. Homeostaasi Eliön tai solun taipumus säännellä ulkoisista olosuhteista riippumatta sisäisiä olosuhteitaan, kuten elimistön nesteiden kemiallista tasapainoa, terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. Homologinen rakenne Elimistön osat, jotka ovat sekä rakenteellisesti että geneettisesti samankaltaisia kuin verrattavien lajien osat. 23 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste

24 Perinnölliset piirteet Geneettisesti määrittyneet ominaisuudet tai tilat. Integumentti Ruumiinpeite, joka koostuu ihosta ja siihen liittyvistä rakenteista, kuten hiuksista, kynsistä ja hiki- ja talirauhasista. Opitut piirteet Toimintamalli, jonka eläin on kehittänyt tarkkailemalla muita eläimiä tai joka on opetettu sille. Nivelside Säikeinen, kova sidekudos, joka yhdistää kaksi luuta toisiinsa tai pitää elimen oikealla paikallaan. Muuttoliike Säännönmukainen siirtyminen paikasta toiseen, usein ravinnon vuoksi. Lihaksisto Kaikki elimistön lihakset yhdessä, etenkin tahdonalaiset luustolihakset. Luonnonvalinta Prosessi, jossa sukupolvien saatossa eliöiden hyödylliset perinnölliset ominaisuudet säilyvät populaatiossa haitallisia paremmin. Johtaa ajan myötä uusien sopeumien ja lopulta lajien muodostumiseen. Hermosto Hermosolujen ja kudosten järjestelmä, joka säätelee selkärankaisten ja myös useiden selkärangattomien toimintaa ja reaktioita. Selkärankaisten hermosto on monimutkainen tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka koostuu pääasiassa aivoista, selkäytimestä, autonomisesta hermostosta ja ääreishermostosta. Eliö Yksittäinen elämänmuoto, joka kykenee kasvamaan, käyttämään ravintoa aineenvaihdunnassaan ja yleensä myös lisääntymään. Eliöt voivat olla yksi- tai monisoluisia. Hengityselimistö Hengityselimistö koostuu hengityselimistä ja muista hengitysrakenteista, joissa tapahtuu kaasujenvaihto. Hengityselimistö koostuu ilmaa hengittävillä selkärankaisilla keuhkoista ja ilmateistä, kaloilla ja monilla selkärangattomilla kiduksista, madoilla elimistön ulkopinnasta ja hyönteisillä erikoistuneista ilmatiehyistä. Luusto Elimistön järjestelmä, joka koostuu luista ja niihin liittyvistä rustoista ja nivelistä. Luusto toimii elimistön tuki- ja suojarakenteena, tuottaa verisoluja ja varastoi kivennäisaineita. Rakenne Eliön elin tai muu osa. Tieteellinen luokittelu Eläinten ja kasvien luokittelujärjestelmä, jonka avulla ne jaetaan luonnollisiin, toisiinsa liittyviin ryhmiin yhteisen evoluutiohistoriallisen alkuperän perusteella. Nykyisin käytetyt perustaksonit ovat suurimmasta yksiköstä pienimpään: kunta, pääjakso (kasvitieteessä kaari), luokka, lahko, heimo, suku ja laji. 24 Eläinten Body Worlds Yläkoulu ja toinen aste