Kyösti Tornberg vaatii Oulun hallinto-oikeutta:

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto/Valitus/Kyösti Tornberg 570/02/55/2008 Khall 447 Oulun hallinto-oikeus on pyytänyt Iin kunnanhallitusta hankkimaan kunnanvaltuuston lausunnon kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin valituksen johdosta sekä antamaan mahdollisen oman lausuntonsa asiassa. Lausuntoasiakirjat, joissa tulee olla yksityiskohtaiset perustelut, tulee palauttaa liitteineen hallinto-oikeuteen mennessä (lisäajasta sovittu ). Kyösti Tornberg, avustajanaan asianajaja Olli Siponen, on tehnyt kunnallisvalituksen Iin kunnanvaltuuston päätöksestä ( ), jolla kunnanvaltuusto jätti myöntämättä vastuuvapauden kunnanjohtaja Kyösti Tornbergille matkailuohjelmahankkeen osalta. Kyösti Tornberg vaatii Oulun hallinto-oikeutta: 1) kumoamaan kokonaisuudessaan valituksenalaisen Iin kunnanvaltuuston :n 102 tekemän päätöksen, jolla kunnanjohtaja Kyösti Tornbergille on jätetty myöntämättä vastuuvapaus matkailuhankkeen osalta; ja 2) velvoittamaan Iin kunnan korvaamaan Tornbergin oikeudenkäyntikulut tässä asiassa hallinto-oikeudelle myöhemmin jätettävän laskelman mukaisesti korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta. Valituksen perusteluiksi Tornberg esittää, että puheena oleva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska Iin kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakonen ja vs. kunnanjohtaja Markku Kehus ovat esteellisinä osallistuneet valituksenalaisen päätöksen käsittelyyn ja täytäntöönpanoon. Virheellisen järjestyksen vuoksi päätös on Tornbergin mukaan myös lainvastainen ja sen vuoksi valitus on hyväksyttävä ja kyseinen valtuuston päätös kumottava. Valittajan mukaan Pakonen ja Kehus ovat estellisyydestä huolimatta osallistuneet asian valmisteluun ja vaikuttaneet valtuuston päätöksen lopputulokseen: " a) Pakonen ja Kehus ovat yhdessä kunnanvaltuuston puheenjohtajan kanssa vierailleet Kuntaliitossa tapaamassa lakimies Heikki Harjulaa, jolta on haettu tukea sille näkemykselle, että matkailuohjelmassa on epäselvyyksiä, ja että kunnanjohtaja Tornberg olisi vastuussa epäillyistä epäselvyyksistä; b) mm. Pakonen on selostanut Kuntaliiton lakimiehen sekä oman näkemyksen kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan yhteiskokouksessa. Pakonen on edellyttänyt, että kunnanjohtajan toimiin puututaan ja että elinvoimalautakunnalle myönnetään vastuuvapaus; c) Pakonen on käsityksemme mukaan täytynyt käydä aktiivisia keskusteluja tilintarkastuslausunnon laatineen Oy Audiator Ab:n edustajien kanssa ja tätä kautta hänen on täytynyt olla mukana hankkimassa ja tilaamassa tätä lausuntoa;

2 d) Pakonen on ollut kunnan toisena edustajana asianosaisen eli Tornbergin kuulemistilaisuudessa , jolloin Pakonen suhtautui huomattavan jyrkästi kaikkeen Tornbergin puolesta esitettyyn; e) Pakonen on viikolla 37 ollut useita kertoja puhelinyheydessä matkailuohjelman projektipäällikkö Jari Karsikkoon liittyen matkailuohjelman erääseen euron laskuun tarkoituksin vyöryttää vastuuta laskusta kunnanjohtaja Tornbergille vastuuvapausasiassa; f) Kehus on myös vastuuvapauden epäämisen jälkeen hoitanut ja varmistanut valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa kuntaliiton lakimies Harjulalta; g) Pakonen on käyttänyt voimakkaita puheenvuoroja Keskustan ja Kokoomuksen yhteisessä ryhmäkokouksessa , jossa on käsitelty vastuuvapausasiaa. Tämä valtuustoryhmien kokos on pidetty muutama hetki ennen valtuuston virallista kokousta. Valtuustoryhmien kokous on verrattavissa tapauksessa KHO 2009:72 esillä olleeseen epäviralliseen ohjausryhmän kokoukseen. Pakonen on pyrkinyt vaikuttamaan puheenvuoroillaan voimakkaasti Kokoomuksen ja Keskustan edustajiin sen varmistamiseksi, että kunnanjohtajalle ei myönnetä vastuuvapautta, mutta että elinvoimalautakunnalle myönnetään. Tämän lisäksi Pakonen on käsityksemme mukaan ollut puhelimitse yhteydessä useisiin valtuutettuihin tai varavaltuutettuihin varmistaakseen edellä kuvatun päämääränsä totetumisen; h) Kehus ja Pakonen ovat olleet myös läsnä valtuuston kokouksessa , kun vastuuvapausasiasta on päätetty." Tornbergin valitusasiakirja liitteineen on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä. Päätösehdotus (vs. resj): Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto antaa Kyösti Tornbergin valitukseen alla esitetyn lausunnon, sisältää liitteet 1-5: Taustatiedot Matkailun kehittämisohjelman laatiminen ja käynnistys-hankkeessa esiin tulleet epäselvyydet johtivat kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin vastuuvapauden epäämiseen. Kyseinen hanke on Iin ja Kuivaniemen kuntien kuntaliitossopimuksen mukainen hanke (liite 1). Epäselvyys matkailuhankkeen sisältämässä golfkentän rakentamishankkeessa, tuli esille ilmiannon kautta samanaikaisesti vuoden 2008 tilinpäätöksen käsittelyn kanssa. Kunnanhallitus päätti jättää tämän vuoksi tilinpäätöksen käsittelyn pöydälle. Tarkastuslautakunta ja kuntatarkastaja tekivät erillisen selvityksen golf-hankkeesta (liite 2). Erilliselvityksen pohjalta tarkastuslautakunta muutti tilinpäätökseen liittyvää vastuuvapausesitystään muotoon: "Tarkastuslautakunta esittää, että kunnanvaltuusto 1. merkitsee Iin kunnan tarkastuskertomuksen tiedoksi; 2. hyväksyy Iin kunnan vuoden 2008 tilinpäätöksen sekä 3. myöntää vastuuvapauden Iin kunnan tilivelvollisille vuodelta 2008 muilta osin paitsi matkailuhankkeen osalta." Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan tarkastuslautakunnan esityksen lisäksellä että "tarkastuslautakunta ja kuntatarkastaja tekevät matkailuhankkeesta kokonaisvaltaisen tarkastuksen sekä samalla suoritetaan

3 hankkeen asianosaisten kuuleminen. Hankkeen kokonaisvaltaisen tarkastuksen ja asianosaisten kuulemisen perusteella tilintarkastaja antoi tarkastuskertomuksen (liite 3) ja tarkastuslautakunta teki päätösesityksen valtuustolle (liite 4), jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Todettakoon, ettei Kyösti Tornberg ole missään vaiheessa kieltänyt, etteikö hän olisi tiennyt tehneensä erityistilintarkastuksessa esiin tulleita virheellisiä menettelyjä ja toimenpiteitä. Valitukseessaan ei hän näitä asoita kommentoi millään tavalla, vaan keskittyy vain päätöksentekoprosessin muotoseikkojen ruotimiseen. Lausunnon perustelut Tornberg vaatii Oulun hallinto-oiketta kumoamaan kunnanvaltuuston tekemän päätöksen, jolla kunnanjohtaja Tornbergille ei myönnetty vastuuvapautta matkaluhankkeen osalta ja velvoittaa kuntaa korvaamaan Tornbergin oikeudenkäyntikulut. Ensimmäiseksi on syytä painavasti todeta, että valtuuston käsittelyssä on ollut vuoden 2008 tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Vakiintuneen käsityksen mukaan vastuuvapauden myöntäminen tai epääminen perustuu valtuuston harkintaa. Asiaa on käsitelty tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta, kuten kuntalain 53 ja 71 edellyttävät. Asia ei edennyt kuten normaalisti, vaan käsittelyn aikana tuli esille seikkoja, jotka vaativat lisäselvityksiä.viimeisessä vaiheessa tarkastuslautakunnan pohjaehdotuksena oli, että vastuuvapauden epäämistä esitettiin vain kunnanjohtaja Kyösti Tornbergilta. Tornbergin valitus perustuu pitkälti vain esteellisyysväitteisiin, joiden kohteena ovat kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakonen ja vs. kunnanjohtaja Markku Kehus, jotka pvat jäävänneet itsensä asian käsittelyssä. Ilkka Pakonen on jäävännyt itsensä elinvoimalautakunnan varajäsenenä ja Markku Kehus sen vuoksi, että hänellä on läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa ja, että hän oli muutamassa kokouksessa sijaisesittelijänä. Esteellisyysväitteet vastuuvapausasian käsittelyssä ovat osin täysin spekulatiivisia, kuten vs. kunnanjohtaja Kehuksen tuleva asema. Spekulaatioille ei ole tilaa esteellisyyden arvioinnissa. Myöskään epäviralliset keskustelut asiantuntijan kanssa tai osallistuminen valtuustoryhmän kokoukseen eivät ole relevantteja. Sen jälkeen kun valtuuston päättämät lisäselvitykset oli saatu, tarkastuslautakunta esitti vastuuvapauden epäämistä vain kunnanjohtajalta eikä enää elinvoimalautakunnalta. Sen jälkeen oikeastaan vain kunnanjohtaja Tornberg on ollut asiassa esteellinen. Varmuuden vuoksi tapahtunut itsensä jäävääminen ei kuitenkaan ole päätöksenteon virhe. Oikeuskäytännössä on nimittäin katsottu, että kunnanhallituksen ja muun toimielimen jäsen on esteellinen käsittelemään tilinpäätöstä ja vastuuvapauden myösntämistä vain siltä osin kuin toimielimen jäseniin on tilintarkastuskertomuksessa kohdistettu muistutuksia. Esteellisyyttä ei siis synny, jos tilintarkastaja on esittänyt ns. puhtaan tlintarkastuskertomuksen. KHO 1999:36: Kuntalain 52 :n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä. Kunnanhallituksen jäsenenä ja varajäsenenä tilikautana toimineet ovat tilivelvollisia. Tilintarkastajat

4 olivat kertomuksessaan esittäneet tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä kunnan hallintoa ja ja taloutta hoitaneille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille eivätkä olleet tehneet tilivelvollisiin kohdistuvia muistutuksia. Näin ollen päätös ei koskenut kunnanhallituksen jäseninä ja varajäseninä toimineita valtuutettuja siten henkilökohtaisesti kuin kuntalain 52.ssä tarkoitetaan. Valtuuston päätös ei kuitenkaan ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä varajäseninä toimineet valtuutetut olivat katsoneet itsensä esteellisiksi perusteella, joka sittemmin oli osoittautunut aiheettomaksi. Kunnanvaltuutetun esteellisyydestä säädetään kuntalain (365/1995) 52 :n 1 momentissa (1034/2003), että valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Lain sanamuodon mukaisesti valtuutettua koskevia rajoitetumpia esteelisyysperusteita sovelletaan vain valtuuston kokouksissa. Valtuutetun esteellisyys edellyttää yleensä, että asialla on tai voi olla välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan. Tornbergin valituksessa kohdassa 1.2 Esteellisyydestä -oikeudelliset lähtökohdat, on hallintolain 28 :n kohdan soveltaminen kunnanvaltuutettu Ilkka Pakoseen jo lähtökohdiltaan virheellinen. Hallintolain erityissäännöksiä sovelletaan valtuuston kokouksessa vain virkamiesten esteellisyyttä harkittaessa. Oikeuskäytännössä esteellisyyden on katsottu syntyneen tilantessa, joissa valtuusto päättää asiasta, jolla voi olla välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan. Nykyisen kuntalain voimassaolon aikana korkein hallinto-oikeus on tulkinnut käsitettä "henkilökohtaisesti" melko suppeasti. Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten Ilkka Pakonen ei olisi edes elinvoimalautakunnan varajäsenenä esteellinen käsittelemään kunnan tilinpäätöksen vahvistamisasiaa matkailuhankkeen osalta valtuustossa. Kuntalain 52 :n 5 momentin mukaan esteellisen henkilön on ilmoitettava itse esteellisyydestään. Hallintolain 29 :n 2 momentin mukaan monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin. Harjula -Prättälän mukaan toimielimen päätökseksi voi riittää toteamus henkilön esteellisyydestä ja hänen oma-aloitteisesta vetäytymisestään, mutta pöytäkirjaan on syytä merkitä henkilön poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden tosiasiallinen syy. Epävarmassa tapauksessa on esteellisen henkilön parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn. Päätöksen ei nimittäin katsota syntyneen virheellisessä järjestyksessä, jos henkilö tulkinnanvaraisessa tilanteessa itse vetäytyy asian käsittelystä (ks. KHO T 449 ja KHO T 3804). Valtuutettu Pakosen osallistuminen varajäsenenä elinvoimalautakunnan kokouksiin on ratkennut tämän toimielimen esteellisyysperusteilla. Toimiminen muissa kuin kunnan toimielimissä, muun muassa poliittisissa valtuustoryhmissä, jää kokonaan kuntalain ja hallintolain sääntelyn ulkopuolelle. Ratkaisussa T 81 KHO katsoi ettei valtuuston päätös ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, että esteellinenvaltuutettu oli osallistunut asian valmisteluun valtuuustoryhmässä. Samoin asia ratkaistiin, kun kunnanhallituksen asettamassa työryhmässä esteellinen henkilö oli valmistellut asiaa (KHO T 2478). Kunnan viranhaltijan esteellisyys määräytyy kuntalain 52 :n 2 momentin mukaan samojen perusteiden mukaan kuin muiden luottamushenkilöiden paitsi valtuutetun esteellisyys. Kuten aiemmin todettiin, vs. kunnanjohtaja Markku Kehuksella oli läsnäolo-oikeus elinvoimalautakunnan kokouksissa ja hän oli lautakunnan sijaisesittelijä. Tästä syystä hän on varmuuden vuoksi itse jäävännyt itsensä, joten päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

5 Kuvitteellinen asiain eteneminen ja sen ennakointi tehostettuna kuvitellulla ajojahdilla ei voi olla oikeudellisen päätöksenteon perusteena. Valituksessa keskitytään erityistilintarkastuksessa todetut virheelliset menettelytavat unohtaen muotoseikoilla toimimiseen. eritellyt asiat: a) valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ja vs. kunnanjohtaja olivat asioimassa valtiovarainministeriössä ja saman käynnin yhteyteen oli sovittu käynti kuntaliitossa lakimies Heikki Harjulan luona kysymässä lainopillisia neuvoja mm. esteellisyyteen. b) Toimiminen muissa kuin kunnan toimielimissä, muun muassa poliittisissa valtuuustoryhmissä, jää kokonaan kuntalain ja hallintolain sääntelyn ulkopuolelle. c) Kunnan tilintarkastaja on toiminut tarkastuslautakunnan toimeksiannon perusteella ja valtuuston kokouksen jälkeen tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta ovat toimineet valtuuston päättämän toimeksiannon perusteella.tilintarkastaja ei ole toiminut kenenkään luottamushenkilön tai viranhaltijan ohjeistuksessa, vaan noudattanut tarkastuslautakunnan ja valtuuston antamaa tehtävää. d) Tornberg ei tullut kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan järjestämään kuulemistilaisuuteen. Keskustelutilaisuus oli Tornbergin oma pyyntö keskustella valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien kanssa. e) Venäjän matka nousi esille em.ssa epävirallisessa keskustelussa ja Tornberg itse soitti Karsikolle ja ojensi puhelimen Pakoselle. f) Vs. kunnanjohtaja Markku Kehus on kunnan virkamiehenä palvelusuhteessa kuntaan ja vs. kunnanjohtajana velvollinen valmistelemaan ja johtamaan valtuustoon menevien asioiden käsittelyä. Tästä syystä hän on itse jäävännyt itsensä, joten päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. g) Toiminen muissa kuin kunnan toimielimissä, muun muassa poliittisissa valtuustoryhmissä, jää kokonaan kuntalain ja hallintolain sääntelyn ulkopuolelle. Ratkaisussa T 81 KHO katsoi, ettei valtuuston päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, että esteellinen valtuutettu oli osallistunut asian valmisteluun valtuustoryhmässä. h) Molemmat ovat jäävänneet itsensä ja poistuneet paikoiltaan kokoussalin taustalle, joka on ollut sovittu käytäntö Iin kunnan valtuuton kokouksissa. Kuntalain 57 :n mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, joten esteellisten ei tarvitse poistua kokoustilasta. Kunnanhallituksen puheenjohtajan vastine Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakosen vastine on tämän asian liitteenä 5. Iin kunnanvaltuusto katsoo, että se on toimivaltansa nojalla ja harkintansa mukaan voinut olla myöntämättä vastuuvapautta tilivuodelta 2008 kunnanjohtaja Kyösti Tornbergille. Asian käsittelyssä esteellisyyden osalta on toimittu "varman päälle", kun henkilöt ovat tiedossa olleilla perusteilla jäävänneet oma-aloitteisesti itsensä. Asian käsittelyssä ei ole tapahtunut virheitä ja valitus on perusteettomana hylättävä.

6 Päätös: Hyväksyttiin. Markku Kehus ja Ilkka Pakonen eivät osallistuneet kokoukseen asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana koska valitusperusteet kohdistuivat heihin. Teijo Liedes toimi kokouksen puheenjohtajana tämän asian osalta. Kvalt 158 Liitteenä Tornbergin valitusasiakirja liitteineen, ti lintarkastajan muistiot (liitteet 1-3), tarkastuslautakunnan vastine (lii te 4), sekä kunnanhallituksen pu heen johtaja Ilk ka Pa ko sen vastine (liite 5). Päätös: Hyväksyttiin. Markku Kehus ja Ilkka Pakonen eivät osallistuneet kokoukseen asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana koska valitusperusteet kohdistuivat heihin. Simo Paakkola ei osallistunut esteellisenä kokoukseen asian käsittelyn ja päätök se te on aikana, esteellisyysperuste: työsuhde samaan organisaatioon kuin mis sä Iin kunnan kunta tarkastaja on alueen aluevastaavana. Aili-Marja Alaraasakka osallistui Simo Paakkolan tilalta kokouk seen tä män asian osalta. ote: Oulun hallinto-oikeus