KILPAILUKATSAUS Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KILPAILUKATSAUS Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008"

Transkriptio

1 K I L PA I L U V I R A S TO N S E LV I T Y K S I Ä Tom Björkroth Jaana Boëlius Antti Ihamäki Henrikki Oravainen Jussi Pääkkönen Lasse Pöyry Timo Tiainen Martti Virtanen Valtteri Virtanen Kilpailukatsaus

2 KILPAILUKATSAUS Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008

3 Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A Helsinki PL 322, Helsinki Vaihde: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Tilaukset: Kotisivu: ISBN ISSN Edita Prima Oy Helsinki 2008

4 3 ESIPUHE Kuluvana vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen ensimmäisen kansallisen kilpailulainsäädännön voimaan tulosta ja 20 vuotta Kilpailuviraston perustamisesta. Suomalainen markkinatalous on 50 vuoden kuluessa ja erityisesti viimeisten 20 vuoden aikana muuttunut oleellisesti. Tämän päivän suomalaisessa talousjärjestelmässä taloudellisen kilpailun merkitys ja vaikutukset ovat merkittävämmät kuin 50 vuotta tai vain 20 vuotta sitten. Huomiota on eri yhteyksissä kiinnitetty tarpeeseen tuottaa yksityiskohtaisempaa tietoa kilpailusta ja sen asemasta muuttuvassa suomalaisessa markkinataloudessa. 1 Tämä hyödyttäisi talouspoliittisia päättäjiä, viranomaisia, elinkeinoelämää, mediaa ja taloutemme kehityksestä kiinnostuneita kansalaisia. Mitään ainakaan kattavaa arviointia maassamme tapahtuneesta kehityksestä ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu. Meneillään olevan kilpailulainsäädännön ja Kilpailuviraston juhlavuoden tarjotessa sopivan ajankohdan Kilpailuvirasto päätti keväällä 2007 sekä oman että sidosryhmiensä toiminnan kehittämiseksi osaltaan täyttää tätä aukkoa laatimalla ja julkaisemalla erityisen katsauksen kilpailuolosuhteiden kehityksestä Suomessa. Käsillä olevassa katsauksessa saadaan uutta tietoa kilpailun kehityksestä maassamme tarkastelukaudella. Työtä varten virasto asetti projektiryhmän, jonka jäsenet ovat kirjoittaneet jatkossa yksilöidyllä tavalla katsauksen kaikki tekstit. Projektiryhmän jäsenet ovat kaikki päätoimisesti kilpailuviranomaistehtävissä työskenteleviä. Katsauksen laatimista varten Kilpailuvirastolle on tehty kaksi tilaustutkimusta, joita on käytetty apuna katsaustekstien laatimisessa tekstistä ilmenevällä tavalla. 2 Projektiryhmän kokoonpanossa ovat toimineet: Johtaja Martti Virtanen (pj.) Erikoistutkija Tom Björkroth Erikoistutkija Jaana Boëlius Erikoistutkija Antti Ihamäki Erikoistutkija Henrikki Oravainen Erikoistutkija Jussi Pääkkönen Erikoistutkija Lasse Pöyry Kilpailututkija Timo Tiainen (Itä-Suomen lääninhallitus) Tutkimuspäällikkö Valtteri Virtanen Kilpailuviraston harjoittelija kauppatieteiden ylioppilas Hannu Raatikainen on kesäkuun 2008 alusta avustanut projektiryhmän työtä. Myös monet projektiryhmän ulkopuoliset Kilpailuviraston virkamiehet ovat vaikuttaneet merkittävästi työn etenemiseen. Katsauksen tekstit ovat laadittu seuraavasti: Jakso 2.1 Jakso 2.2 Jakso 2.3 ja 2.4 Jakso Jakso 3.8 Jakso 4.1 Jakso 4.2 Jakso 4.3 Jakso 4.4 Jakso 5.1 Jakso 5.2 Jakso 5.3 Jakso 5.4 Jakso 5.5 Martti Virtanen Tom Björkroth ja Jaana Boëlius Timo Tiainen Timo Tiainen Tom Björkroth Tom Björkroth ja Henrikki Oravainen Valtteri Virtanen Antti Ihamäki Jussi Pääkkönen ja Lasse Pöyry Martti Virtanen Tom Björkroth ja Jaana Boëlius Tom Björkroth ja Jaana Boëlius Martti Virtanen Martti Virtanen 1 Ks. esim. Laatua ja tehokkuutta palvelujen kilpailulla (2001). 2 Maliranta, M. (2008) ja Koponen, A. & Okko, P.(2008).

5 4 Katsauksen johdannosta ja johtopäätöksistä vastaa koko projektiryhmä. Projektiryhmän kaikkien jäsenten panos on ratkaisevasti vaikuttanut katsauksen kunkin osan onnistuneeseen loppuun saattamiseen. Katsauksen laatiminen on ollut Kilpailuvirastolle uudenlainen ja haasteellinen tehtävä. Jatkossa virastolla on resurssiensa rajoissa merkittäviä mahdollisuuksia kehittää kilpailuolosuhteiden seurantaa ja niistä raportoimista. Virasto tulee arvioimaan, tulisiko kilpailuolosuhteiden kehittymistä koskevaa tietoa ryhtyä jatkossa keräämään ja julkaisemaan säännöllisesti esimerkiksi tietyistä indikaattoreista kerättyjen havaintojen perusteella. Samalla tavalla kuin yhden kilpailuindikaattorin antaman informaation täydentäminen toisilla indikaattoreilla on omiaan lisäämään kilpailua koskevien johtopäätösten luotettavuutta, mittausten toistaminen tietyin aikavälein on omiaan lisäämään kilpailun kehityksestä ja kilpailuun vaikuttavien politiikkatoimenpiteiden vaikutuksista tehtävien johtopäätösten luotettavuutta. Kuten käsillä oleva katsauskin implikoi, kilpailuolosuhteita koskevan taloudellisen todistusaineiston merkitystä saattaa jatkossa kasvattaa se, että samaan aikaan kuin markkinoillamme on laajalti kilpailun kannalta potentiaalisesti ongelmallisia oligopoleja, mahdollisuudet saada markkinatoimijoilta tietoa vakavista kilpailunrajoituksista saattavat heiketä, etenkin koska hiljaisen kolluusion edut verrattuna eksplisiittiseen kilpailun rajoittamiseen vahvistuvat. Toinen niin ikään esiin tuotu kehityspiirre, joka lisää kilpailua koskevan yleisen taloudellisen todistusaineiston merkitystä, on monimutkaisten kilpailunrajoitusten yleistyminen, mikä edellyttää kilpailun kehityksen syvemmälle menevää arviointia ja ymmärtämistä tarkoituksenmukaisten viranomaisratkaisujen takaamiseksi. Näin ollen kilpailuolosuhteita koskevan taloudellisen todistusaineiston merkitys todennäköisimmin kasvaa kilpailuviranomaistoiminnassa. Kilpailuvirasto tuleekin sekä sisällöllisesti kehittämään että aika ajoin uusimaan nyt ensimmäisen kerran julkaisemaansa katsausta kilpailuolosuhteiden kehittymisestä maassamme. Kilpailuolosuhteiden seurannan ja katsaustyön kehittämisestä virasto päättää jatkossa lähemmin, ottaen huomioon käsillä olevasta katsausraportista saadun palautteen. Virasto toivoo, että katsauksessa esitetty palvelisi tarkoituksenmukaisen yhteiskuntapolitiikan kehittämistä, mukaan lukien kilpailupolitiikka tämän osana, ja myötävaikuttaisi muutoinkin kilpailun merkityksen ymmärtämiseen markkinatalouden toimivuuden takeena ja kansalaisten turvana. Mikäli jatkossa kilpailua koskevan yhteiskuntapolitiikan koordinoimisessa saavutetaan merkittäviä edistysaskeleita, tarve seurata kilpailuolosuhteita säännöllisesti ja kattavasti vain kasvaa. Kilpailuvirasto on myös tältä osin osaltaan valmis vastaamaan kilpailua koskevan koordinoidun yhteiskuntapolitiikan kehittämisen haasteeseen. Juhani Jokinen

6 5 Sisällys ESIPUHE JOHDANTO Katsauksen luonne ja tarkoitus Katsauksen rakenne Kilpailu Ja Markkinatalous: Raportin Teoreettiset Perusteet Taloudellisen kilpailun tehtävät markkinataloudessa Kilpailun määrittely Kilpailun tehtävät markkinataloudessa Markkinamuototypologia ja taloudellinen tehokkuus Yritykset kilpailijoina markkinoilla Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteet ja kohteet Kilpailupolitiikan käytännön toteutus Kilpailu ja kokonaistalous Taloudellisen kilpailun tehtävät kokonaistaloudessa Kilpailun vaikutuksista aluetalouksiin Institutionaalisten ja taloudellis teknologisten tekijöiden vaikutuksista kilpailun kehitykseen Taloudellisen kilpailun ja kokonaistaloudellisen kehityksen suunnat Suomessa Perusolosuhteiden muutos ja kilpailu Kilpailullisten olosuhteiden kehitys Taloudellisen kilpailun kehitys Suomessa Markkinoiden kilpailullisuus, taloudellinen hyvinvointi ja kilpailukyky Kilpailullisten markkinoiden tärkeys avoimessa taloudessa Kilpailu, kuluttajat ja kokonaistarjonta Kilpailun merkitys talouden rakennemuutoksissa Kilpailun lisääntymisen ja rakennemuutosten vaikutuksista aluetalouksiin Johtopäätösten tekeminen eri indikaattoreiden perusteella Kilpailuolosuhteiden kehitys: toimialoittaista arviointia Televiestinnän sektorikatsaus Televiestinnän erityispiirteet ja sektorien kehittyminen Toimialan ja markkinoiden kilpailu Kilpailu kiinteässä verkossa Kilpailu matkapuhelumarkkinoilla Kilpailu laajakaistamarkkinoilla Yhteenveto ja johtopäätökset Sähkömarkkinat Alan erityispiirteet ja kehitys Kilpailunäkökohtia sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoilla Kilpailuviraston toiminta viime vuosina sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoilla Yhteenveto ja johtopäätökset

7 6 4.3 Infrasektori (maa- ja vesirakentaminen) Sektorikatsauksen rajaukset ja lähtökohdat Inframarkkinoiden erityispiirteet ja viimeaikainen kehitys Markkinatoimijat Maa- ja vesirakennusalan markkina- ja kilpailutilanne Kilpailupolitiikan vaikutukset inframarkkinoilla Yhteenveto ja johtopäätökset Ympäristöliiketoiminta Jätelainsäädäntö ja -politiikka Suomen nykyinen jätehuoltojärjestelmä Jätehuolto ja kilpailupolitiikka Kierrätystä koskeva lainsäädäntö ja politiikka Kierrätysjärjestelmät Suomessa Kierrätys ja kilpailupolitiikka Kilpailu ja sen indikaattorit Lopuksi Kokonaisvaltaisen kilpailupolitiikan tarve ja haaste Kilpailun kehityksen puutteet Tarkastelun lähtökohdat Onko kilpailun kehitys tyydyttävä? Kilpailuvalvonnan uudet haasteet Kilpailuvaikutusten monimutkaisuus Kilpailupolitiikka ja innovaatiotoiminta Kilpailulainsäädännön ja sen soveltamisen mahdollisuudet Leniency-menettely Sovintomenettely Taloudellinen evidenssi Yrityskauppavalvonnan kilpailutestistä Yksipuoliset kilpailunrajoitukset Korjaavat toimenpiteet Kilpailuoikeudellisen prosessin tehostaminen Laajemman yhteiskuntapoliittisen huomion tarve Politiikkakoordinointi Politiikkakoordinoinnin toteuttamismallit Politiikkakoordinoinnin potentiaali ja rajaukset JOHTOPÄÄTÖKSET Liite liite Liite Lähteet

8 7 1. JOHDANTO 1.1 Katsauksen luonne ja tarkoitus Kilpailuvirasto perustettiin 20 vuotta sitten vuosikymmenellä, jolloin Suomessa alettiin toteuttaa suurta talousjärjestelmän muutosta ja tehdä näin selvää pesäeroa sodanjälkeiseen säännöstely- ja sääntelytalouteen. Suomessa lähdettiin 1980-luvulla purkamaan hintasääntelyä ja muutoinkin liberalisoimaan taloudellista toimintaa. Kuitenkin vielä 1990-luvun vaihteessa, mm. OECD:n tietojen 3 perusteella, kilpailu Suomen markkinoilla oli varsin kehittymätöntä, ja maassamme oli voimassa huomattava määrä kilpailua rajoittavia sopimuksia sekä kilpailun kannalta ongelmallisesti keskittyneitä markkinoita. Ongelmat olivat havaittavissa myös taloudellisen toiminnan tuottavuudessa ja väestön ostovoimassa. Tällä hetkellä eivät näin yksiviivaiset luonnehdinnat Suomen taloudesta, markkinoista ja markkinakilpailusta ole enää perusteltuja. Kahdessa vuosikymmenessä on tapahtunut merkittävä vaikkakin toimialoittaisesti epäyhtenäinen muutos. Tämän päivän Suomi on huomattavasti vähemmän säännelty markkinatalous kuin pari vuosikymmentä sitten, ja kilpailun markkinavaikutukset ovat vahvistuneet. Käsillä olevan Suomen kilpailuolojen kehitystä koskevan katsauksen tarkoituksena on hahmottaa ja perustella lukijoille ensinnäkin sitä, miten tällainen kehitys on maassamme saatu aikaan. Kehitys on ennen muuta tietoisen yhteiskuntapolitiikan, mukaan lukien kilpailupolitiikan, tulosta. Yhtäältä institutionaalista toimintaympäristöä on tietoisin poliittisin ratkaisuin uudistettu kilpailua edistävään ja ylläpitävään suuntaan. Toisaalta tuotannon taloudellisten ja teknologisten perusolosuhteiden muutokset ovat vahvistaneet kilpailuedellytyksiä. Katsaus pyrkii toiseksi määrittämään miten ja missä määrin kilpailu on vahvistunut. Talouden eri alasektoreiden ja niiden toimialojen kehitys on ollut epätasaista, ja olennaisia puutteita on edelleen. Puutteellisen kilpailun toimialojen osalta pohditaan, miten kilpailun kehittämisessä voitaisiin jatkossa onnistua paremmin. Katsauksen kolmantena tavoitteena on selvittää, missä määrin kilpailulainsäädännön sisältöä ja soveltamista kehittämällä voitaisiin entistä tehokkaammin vahvistaa kilpailua ongelmallisiksi osoittautuneilla toimialoilla. Kilpailulainsäädännön ja/tai sen soveltamiskäytännön kehittämisellä voidaan vahvistaa kilpailua. Muulla yhteiskuntapolitiikalla on myös ratkaiseva asema kilpailun vahvistamisen kannalta. Tämän vuoksi laaja-alainen yhteiskuntapoliittinen koordinaatio olisi ratkaisevan tärkeää. Katsaus muistuttaa lukijoita myös siitä, ettei Suomen oloissa kaikilla sektoreilla välttämättä koskaan saavuteta ideaalista kilpailua, koska taloudelliset ja tekniset edellytykset tuotannolle ovat epäsuotuisat ja koska vapaan markkinatalouden ylläpitäminen asettaa rajansa erilaisten institutionaalisten taustanormien käyttöönotolle; kohtuullinen kokonaistulos ja jatkuva edistys ovat kuitenkin mahdollisia. Katsaus pyrkii myötävaikuttamaan Suomen talouden merkittävien muutosvaiheiden ymmärtämiseen ja tuomaan aineksia keskusteluun siitä, miten kansalaisten hyvinvointi jatkossakin turvataan. 1.2 Katsauksen rakenne Luvussa 2 käsitellään kilpailun luonnetta ja tehtävää markkinataloudessa sekä kilpailupolitiikan tavoitteita ja kohteita. Luvun tarkoituksena on selvittää, miksi kilpailu on tärkeä yhteiskunnallinen ilmiö ja miksi sitä on syytä edistää ja valvoa. Luvussa 3 käsitellään kilpailun kehitystä ja taloudellisia vaikutuksia erilaisten indikaattoreiden valossa. Luvussa 4 tarkastellaan lähemmin neljää eri toimialaa ja arvioidaan niiden kilpailun kehitystä katsauksen kattamalla ajanjaksolla. Toimialoja ei ole valittu niiden taloudellisen merkittävyyden perusteella vaan tarkoituksena on havainnollistaa katsauksessa käsiteltävää kilpailun muutosta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä sekä kilpailun ylläpitämisen ja kehittämisen haasteita tulevaisuudessa. 3 OECD Economic Surveys 1990/1991 Finland

9 8 Luvussa 5 tehdään johtopäätös edellisten lukujen analyysistä ja yksilöidään kilpailun jäljellä olevia puutteita ja niiden poistamiseen liittyviä haasteita. Kilpailulainsäädännön kehittäminen on tässä tärkeää mutta pelkästään kilpailulainsäädännön avulla ei pystytä poistamaan kaikkia kilpailun puutteita Suomen taloudessa. Kilpailunedistämisen kannalta tulevaisuudessa erittäin olennaista on kaiken kilpailuun vaikuttavan yhteiskuntapolitiikan kattava kilpailunedistämisstrategia. Kilpailun puutteiden poistamisessa voidaan näin saavuttaa jatkossakin merkittäviä edistysaskelia. Tähän tulokseen päättyy kirjoittajien yhteinen johtopäätösluku 6.

10 9 2. Kilpailu Ja Markkinatalous: Raportin Teoreettiset Perusteet Taloudellisen kilpailun tehtävät markkinataloudessa Kilpailun määrittely Tässä raportissa arvioidaan taloudellisen kilpailun ja siihen vaikuttavan yhteiskuntapolitiikan ja muiden taloudellis-teknisten olosuhdetekijöiden kehitystä 1980-luvun lopulta eteenpäin, jolloin nykyaikainen kansallinen kilpailupolitiikka osana laajempaa talousjärjestelmän kehittämistyötä sai varsinaisesti alkunsa. Tässä alajaksossa käsitellään sitä, mitä kilpailulla tosiasiallisesti tarkoitetaan. Kilpailulla tarkoitetaan yleisesti ottaen yksilöiden (ml. ryhmien tai kansojen) yhtäaikaista pyrkimystä saavuttaa jotain, jota kaikki eivät voi saavuttaa. Kaikille kilpailutilanteille tyypillistä on siis tavoitellun objektin suhteellinen niukkuus. Kilpailullinen käyttäytyminen koskee käytännössä kaikenlaista inhimillistä toimintaa ja vuorovaikutusta 5, mutta tämän raportin arvioinnin kohteena on nimenomaan taloudellinen kilpailu. Taloudellisessa kilpailussa tavoitellaan taloudellisia etuuksia kuten voittoa tai käyttö- tai kulutushyötyä. Taloudellisessa kilpailussa pyritään tarjoamaan kauppa- ja sopimuskumppaneille parempia vaihtoehtoja tilanteessa, jossa kaikki kilpailevien vaihtoehtojen tarjoajat eivät voi saada aikaan haluamiaan transaktioita kauppaja sopimuskumppaninsa kanssa. Taloudellista kilpailua määrittää talousjärjestelmä, eli kuka yhteiskunnassa hallitsee niukkoja taloudellisia resursseja, ja miten tuotanto ja vaihdanta organisoidaan. Markkinataloudessa päätöksenteko on hajautettu, ja tuotanto- ja vaihdantapäätöksiä tekevät yksittäiset yrittäjät. Markkinakilpailussa kauppakumppaneiden vuorovaikutusta määrittää markkinarajapinta. Vaihtoehtoja tarjotaan ja kysytään hintainformaation perusteella. Markkinavaihdannassa yrittäjät tekevät taloudellisia ratkaisuja tarpeidensa perusteella ja hintainformaation pohjalta. Hintainformaatiolla on näin markkinataloudessa resurssien kohdentumista ohjaava vaikutus. Kilpailuprosessin avulla markkinatalous on periaatteessa itsesäätöinen järjestelmä, jossa yksilöiden mieltymykset ohjaavat taloutta. Toimivassa markkinataloudessa kilpailevat sekä ostajat että myyjät; kummatkin pyrkivät tarjoamaan toiselle osapuolelle parempia ehtoja kuin kilpailijansa. Markkinakilpailuun osallistuvien toimijoiden koko vaihtelee yksilöistä suuryrityksiin tai yritysryppäisiin. Yli ajan tarkasteltuna kilpailua voidaan luonnehtia markkinoilla tapahtuvaksi prosessiksi, eli toimenpiteiden, reaktioiden ja vastareaktioiden katkeamattomaksi ketjuksi. Kilpailun keskeiset ulottuvuudet, joiden muutoksista tässäkin raportissa on kyse, voidaan esittää seuraavasti: a) b) c) d) kilpailevien yrittäjien toimintavapaus kilpailijoiden lukumäärä yrittäjien välisten suhteiden sisältämät yhteistyö- vs. kilpailuelementit kilpailun kohteen arvo. Kilpailun käsitteen monimuotoisuus ja sen moninaiset vaikutuskanavat tekevät kuitenkin kilpailukysymysten analysoinnin haasteellisiksi. Yleiset periaatteet tai nyrkkisäännöt voivat monissa tilanteissa osoittautua riittämättömiksi, minkä vuoksi johtopäätösten ja ymmärtämisen tueksi on pyrittävä löytämään oikeat teoreettiset lähestymistavat sekä hyödynnettävä tehtyjä empiirisiä tutkimuksia. 6 Seuraavassa käsitellään lähemmin taloudellisen kilpailun tehtävää markkinataloudessa. 4 Tämän jakson sisältö ja rakenne vastaa paljolti teoksessa Koponen, T., Okko, P. & Virtanen, M. (2003) esitettyä. 5 [ ] me emme voi valita elämää ilman kilpailua. Voimme ainoastaan valita ne tavat, joilla kilpailu toteutuu. Yhteiskunnat eroavat toisistaan ainoastaan viimeksi mainitun suhteen, eivätkä kilpailun läsnäolon tai poissaolon suhteen. Vanberg, V. J Vickers, J. 1995, 18.

11 Kilpailun tehtävät markkinataloudessa Kilpailuolosuhteiden kansan-, yritys- ja yksityistaloudellisten vaikutusten ymmärtämiseksi tarkastellaan seuraavaa kolmea kilpailun tehtävää markkinataloudessa: 1) Resurssien saaminen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön yksilöiden markkinoilla ilmaisemien preferenssien ja tunnettujen tuotantomahdollisuuksien perusteella (staattinen tehokkuus). 2) Uusien ja aikaisemmin tuntemattomien, hyvinvointia kohottavien tuotantomahdollisuuksien (uudet tuotteet tai tuotantoprosessit) havaitseminen ja käyttöönotto (dynaamisen tehokkuus). 3) Poliittisen demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edellytysten luominen omalta osaltaan. Ensiksi mainitun tehtävän luonteen ymmärtämistä havainnollistaa täydellisen kilpailun ja monopolin analyysi ja vertailu. Täydellisessä kilpailussa kilpailu on hyödyketuottajiin kohdistuva paine, joka pakottaa tuottajan tarjoamaan minimikustannuksin ja minimivoitolla tiettyä hyödykettä kauppakumppaneilleen. Paine on maksimaalinen juuri täydellisessä kilpailussa, joka tuottaa pitkällä aikavälillä Pareto-tehokkaan markkinatasapainon. 7 Täydellisessä kilpailussa yrityksellä ei ole markkinavoimaa, eli mahdollisuutta omalla toiminnallaan vaikuttaa hyödykkeen markkinahintaan ja saavuttaa positiivista hinta-kustannus-marginaalia, eikä taloudellista voittoa ainakaan pitkällä aikavälillä. Tähän tulokseen on olennaisena syynä täsmälleen samaa hyödykettä tarjoavien kilpailijoiden suuri lukumäärä sekä yrittäjien täydellinen markkinainformaatio. Monopolia taas voidaan luonnehtia toimialaksi, jonka tuottamalle hyödykkeelle ei ole mitään läheisiä korvaavia hyödykkeitä ja missä hyödykkeen ainoaa tarjoajaa suojaavat kilpailun kokonaan estävät alallepääsyn esteet. 8 Hyödykkeen tarjoaja ei näin ole tietoinen kenestäkään yksilöstä tai yksilöryhmästä, joka aktuaalisesti tai potentiaalisesti kilpailisi hänen kanssaan. 9 Vain kuluttajien preferenssit rajoittavat hänen markkinavoimaansa. Tekstikirjamallin monopolisti hallitsee omaksi edukseen markkinoitaan absoluuttisesti ja periaatteessa rajattomasti. Kuten täydellistä kilpailua, täydellistä monopoliakaan ei reaalimaailmassa esiinny; käytännössä markkinoilla yksinkin toimivan myyjän hyödykkeillä saattaa olla ao. markkinoiden ulkopuolella ainakin epätäydellisiä korvikkeita ja ajan myötä etenkin markkina-asemaansa aggressiivisesti hyödyntävä monopolisti saattaa kohdata vahvistuvaa kilpailua, kun kannusteet kilpailevien hyödykkeiden kehittämiseen ja käyttöön vahvistuvat. Taloushistoria todistaa selkeästi, ettei ikuisia monopoleja ole olemassakaan. 10 Yllä jo todettiin, että täydellisessä kilpailussa vaihtoehtojen tarjoajalla ei ole markkinavoimaa. Käytännössä kuitenkin kaikissa reaalimaailman tapauksissa hyödykettä tarjoavilla on enemmän tai vähemmän liikkumavaraa suhteessa myymiensä hyödykkeiden hintaan. Perustuen ns. kolluusiohypoteesiin, jonka mukaan toimialan keskittyneisyys korreloi positiivisesti markkinavoiman kanssa, voidaan hahmotella ja luonnehtia markkinamuotoja, joita todellisilla markkinoilla esiintyy. Reaalimaailmassa kilpailu on käytännössä aina luokittelun tarkoittamassa mielessä epätäydellistä. Markkinamuotoihin palataan seuraavassa jaksossa. Monopolimalli tarjoaa hyvän tavan tarkastella markkinavoiman aiheuttamia hyvinvoinnin tappioita. Kirjallisuudessa laajasti käytettyä mallia ei käsitellä yksityiskohtaisesti tässä katsauksessa, mutta sen päätulokset voidaan toistaa lyhyesti. Monopolin tuotannon taso on liian alhainen ja hintataso liian korkea, mikä merkitsee täydelliseen kilpailutilanteeseen verrattuna taloudellista tappiota kuluttajalle ja vastaavaa taloudellista 7 Markkinat eivät voi allokoida tuotantoresursseja uudelleen kaupan, tuotannon tai kulutuksen kautta siten, että kenenkään hyvinvointia voitaisiin parantaa kuitenkaan samanaikaisesti huonontamatta kenenkään toisen hyvinvointia. Parkin, M., Powell, M. & Matthews, K Ibid, 286. Monopsonia ei erikseen käsitellä tässä yhteydessä. 9 Machlup, F. 1952, Ks. esim. Brozen, Y. 1982, luku 9.

12 11 hyötyä tuottajille. Tämän ohella syntyy myös sellainen kuluttajien ylijäämän menetys, jota tuottajat eivät saa itselleen, eli markkinavoiman aiheuttama varsinainen tehokkuustappio (deadweight loss). Markkinavoiman aiheuttama tehokkuustappio Harbergerin kolmioksikin kutsuttu markkinavoiman allokatiivista tehokkuustappiota mittaava alue kuvastaa koko yhteiskunnalle koituvaa tappiota. 11 Allokatiivisen tehokkuustappion mittaaminen on johtanut teoreettisiin ja metodisiin kiistoihin. Alkuperäinen Harbergerin tutkimus päätyi tehdasteollisuudesta saadun otoksen perusteella siihen, että USA:ssa epätäydellisestä kilpailusta aiheutuva varsinainen tehokkuustappio vv oli vain 0,1 % BKT:sta. 12 Harbergerin empiiristä mittausmenetelmää on ankarasti arvosteltu sekä allokatiivista tehokkuustappiota aliampuvaksi että yliampuvaksi. 13 Suomen osalta Willner ja Ståhl (1992) ovat arvioineet epätäydellisen kilpailun aiheuttamia potentiaalisia hyvinvointitappioita paikoin hyvinkin merkittäviksi. 14 Wahlroos päätyi omassa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan epätäydellisestä kilpailusta aiheutuneet hyvinvointitappiot olivat vuonna 1977 noin 0,2 1 % teollisuuden jalostusarvosta, eli 0,06 0,30 prosenttia BKT:sta. 15 Suoraviivaisten normatiivisten johtopäätösten teko monopolimallista edellyttää kilpailullisen toimialan ja monopolistin kustannusrakenteen olettamista samaksi. Jos näin olisi, monopolin (ja muun epätäydellisen kilpailun) tuomitseminen olisikin yksiselitteistä. Mallin epätoivottavat tulokset olisivat vain kilpailun puutteen syytä. Tämän ajattelun mukaan kilpailullinen toimiala yht äkkisesti muuttuisi monopolistiseksi mitään muuta muuttamatta. Todellisuudessa markkinoiden keskittymisprosessi on kuitenkin aikaa vievä, ja sen aikana alalla olevien yritysten kustannusrakenne muuttuu tehokkuusvaikutusten realisoitumisen ansiosta. Tällöin paluu kilpailullisempaan tilanteeseen esimerkiksi yritysten hajottamisen kautta voisi johtaa alan hintatason kohoamiseen. 16 Tästä seuraa, että markkinoiden keskittyminen sinänsä ja sen mahdolliset kilpailua rajoittavat seuraamukset on erotettava toisistaan. Allokatiivista tehokkuustappiota koskevat kiistat ovat tuoneet esiin myös uusia argumentteja epätäydellisen kilpailun hyvinvointitappioista. Niin sanotun X-tehokkuusargumentin mukaan epätäydellisessä kilpailussa yrityksiin kohdistuu puutteellinen toiminnan tehostamispaine, mikä johtaa toiminnan tarpeettomaan löysyyteen (slack). X-tehokkuus voidaan määritellä seuraavasti:...tuotantoyksikkö ei kykene täydellisesti hyödyntämään sen hallussa olevia resursseja ja sitä kautta saavuttamaan omaa tehokkuusrintamaansa eli tuotoksen maksimaalista määrää käytettävissä olevilla resursseilla ja vallitsevissa olosuhteissa. 17 X-tehottomuus johtaa tilanteeseen, missä kustannukset ovat tarpeettoman korkeat, mikä selittäisi allokatiivisesta tehokkuustappiosta saadut vaatimattomat mittaustulokset. Epätäydellisen kilpailun puutteellinen toiminnan tehostamispaine ei siis välttämättä kanavoidukaan ylivoitoiksi, vaan se käytetään hyväksi tarpeettoman löysänä toimintana. X-tehokkuuden paranemisen ansiosta siirtyminen lähemmäksi täydellisen kilpailun olosuhteita voisi siis lisätä hyvinvointia olennaisesti 11 Harberger, A. C Ibid, p Ferguson, P.R. & Ferguson, G. J. 1994, sisältää erinomaisen katsauksen allokatiivista tehokkuustappiota koskevasta keskustelusta. 14 Willner, J. & Ståhl, L. 1992, Wahlroos, B Ks. Waterson, M. 1993, 34 36, joka käsittelee monopolin vaikutuksia resurssien kohdentumiseen mittakaava- tai laajuusetujen vallitessa. 17 Leibenstein, H. & Maital, M. S. 1994, 252.

13 12 merkittävämmin, kuin allokatiivisen tehokkuustappion mittausten perusteella voitaisiin olettaa. 18 X-tehokkuudesta tehdyt empiiriset arviot tyypillisimmin tukevat teoreettista argumentaatiota, ja epätäydellisen kilpailun aiheuttama hyvinvointitappio on näin suurempi. 19 On vielä yksi tapa, jolla markkinavoima voi alentaa hyvinvointia: jos resursseja kulutetaan pelkästään monopolivoiman saavuttamiseksi kuluttajia mitenkään hyödyttämättä, myös näiden resurssien kustannukset lisäävät epätäydellisestä kilpailusta aiheutuvaa hyvinvointitappiota. 20 Tällaista hyvinvointitappiota luo esimerkiksi resurssien käyttäminen poliittisten päätöksentekijöiden vaikuttamiseen, jotta nämä säätäisivät ao. yritykselle tai sen toimialalle kilpailulta suojaavaa lainsäädäntöä. Tällainen lainsäädäntö on itse omiaan lisäämään ao. yritysten markkinavoimaa, mutta toisaalta kilpailusuojan aikaansaaminen onnistuu todennäköisimmin, mikäli poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttavalla yrityksellä on jo merkittävää markkinavoimaa. Vallitsevassa eurooppalaisessa kilpailulainsäädännössä lähdetään kuitenkin siitä, että kuluttajien markkinavoimasta kärsimä tappio on lähtökohtaisesti epäsuotava myös silloin, kun se kanavoituu tuottajien lisätuloksi. Nimenomaan kuluttajien etu on markkinavoiman arvioinnin kulmakivi. Kilpailun toinen markkinataloudellinen tehtävä liittyy näkemykseen kilpailusta prosessina, jossa yrittäjät jatkuvasti etsivät voittojen kannustamina uusia ja kannattavia tuotantomahdollisuuksia. Yrittäjyydessä voidaan nähdä kaksi erilaista perustyyppiä, joista kummatkin ovat talouden toiminnalle välttämättömiä: innovatiivinen yrittäjyys ja koordinoiva/tasapainottava yrittäjyys. 21 Innovatiivinen yrittäjyys on uusien, aiemmin tuntemattomien tuotantomahdollisuuksien hyödyntämistä, kun taas jälkimmäinen yrittäjätyyppi pyrkii löytämään uusia voitonmahdollisuuksia hyödyntämällä jo tunnettuja mutta vielä puutteellisesti hyödynnettyjä tuotantomahdollisuuksia. Kilpailua leimaa tällöin jatkuva innovaatioiden ja niiden imitoinnin vuorottelu. Yllä esitetty markkinavoima on vain luonnollinen ja tilapäinen osa markkinataloudellista kilpailuprosessia. 22 Kilpailun paineeseen perustuva markkinavoiman hillitseminen sekä kilpailun aikaansaama uusien hyödykkeiden tai tuotantoprosessien käyttöönotto ovat yleisen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä kilpailun tehtäviä. Keskeinen kysymys, johon jatkossa palataan, on kuitenkin se, miten kilpailu samanaikaisesti toteuttaa näitä, vai onko niiden täyttämisen välillä jo lähtökohtaisesti ristiriitainen suhde. Kilpailun mahdollisuus voi estää monopolististen valtakeskittymien muodostumisen. Kilpailu hajauttaa taloudellista päätösvaltaa, koska se merkitsee aina taloudellisesti merkityksellisten vaihtoehtoisten transaktioiden mahdollisuutta sekä riippumattomuutta kenestäkään yksittäisestä toisesta yrittäjästä. 23 Julkinen tai yksityinen monopoli taas merkitsee vaihtoehdottomuutta kuluttajille/kauppakumppaneille ja kykyä rajoittaa kilpailevien yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja taloudellista liikkumavaraa. Taloudellisen vallan keskitty- 18 Frantz, R. S. 1992, Vasta-argumenteista ks. Frantz, R. S. 1990, luku Posner, R. A Ks. myös Arnold 1996, s Innovatiivisesta yrittäjyydestä, ks. Kirzner (1992), Schumpeter (1942) ja koordinoivasta yrittäjyydestä, ks. Kirzner (1973). Yrittäjän rooleista ks. myös Baumol (1993). 22 Kokonaisuudessaan kilpailun dynaamista luonnetta voidaan kuvata seuraavalla lainauksella: Se perustavaa laatua oleva impulssi, joka käynnistää kapitalismin moottorin ja myös pitää sen käynnissä, syntyy uusista kuluttajista, hyödykkeistä, uusista tuotanto- ja kuljetustavoista, uusista markkinoista, uusista toimialan rakenteista, joita kapitalistinen yritys luo. [ ] Kapitalistisessa todellisuudessa [ kilpailu on] kilpailua uusista hyödykkeistä, teknologioista, toimituslähteistä ja organisaatiomuodoista kilpailua, joka määrittelee tärkeän kustannus- tai laatuedun ja joka ei vaikuta ainoastaan yritysten tuottojen ja tuotantomäärien marginaaleihin, vaan yritysten koko perustaan ja niiden eloonjääntiin. (Schumpeter 1942, 82 84). 23 Saksalaiset ORDO-liberaalit ovat korostaneet, että tällaista on kilpailujärjestykselle ideaali kilpailu, jota tulee systemaattisesti ylläpitää. Ks. esim. von Beckerath (1957, 84 85).

14 13 minen voi ORDO-liberaalien 24 mukaan aiheuttaa uhan poliittisen päätöksenteon painostuksesta ja edelleen vakavien sosiaalisten ongelmien muodostumisesta. Etenkin uhkaamalla vakavilla taloudellisilla tai sosiaalisilla seuraamuksilla voidaan poliittista päätöksentekoa painostaa esimerkiksi suojaamaan yrittäjiä epämieluisalta kilpailulta sekä antamaan muitakin erityisetuja tai -oikeuksia. 25 Kilpailu on siis ylipäätään yksi demokraattisen päätöksenteon tärkeistä suojaelementeistä. Taloudellisen toiminnan harjoittaminen edellyttää kolmen hyvin perustavanlaatuisen kysymyksen ratkaisemista. Näitä ovat: mitkä ovat toiminnan kannusteet, miten yrittäjät voivat vaikuttaa toisten toimintaan ja mistä yrittäjät saavat taloudellisen toiminnan edellyttämän tiedon ja oppivat käsittelemään sitä. Kilpailu ratkaisee kannustinongelman pakottamalla yrittäjät voittoja tavoitellessaan palvelemaan kuluttajia välittömästi ja täysimääräisesti. Kuten Böhm totesi jo vuonna 1933: Kilpailu on vapaan, voitontavoitteluun perustuvan talouden moraalinen selkäranka. 26 Hayekin (1945) mukaan kilpailu on toisaalta mekanismi, joka ikään kuin tiivistää yhteiskunnassa hajallaan olevaa tietoa ja tätä kautta mahdollistaa yrittäjien suunnitelmien koordinoinnin. 27 Samalla se on myös eräänlainen uuden tiedon koelaboratorio, jossa nähdään mikä uusi tieto ja mitkä uudet ajatukset ovat arvokkaita ja voivat tuottaa lisähyötyä kuluttajille Markkinamuototypologia ja taloudellinen tehokkuus Kuten yllä jo todettiin, täydellisen kilpailun ja monopolin väliin jää joukko alla olevassa taulukossa 1 tavalliseen tapaan määriteltyjä markkinamuotoja, joissa hyödykkeiden tarjoajien markkinavoima on täydellisen kilpailun olemattoman ja monopolin maksimaalisen välialueella ja joissa markkinoiden keskittyessä markkinavoima kolluusiohypoteesin mukaan kasvaa. Oligopolille on tunnusomaista markkinoilla toimivien yritysten tietoisuus siitä, että yhden yrityksen toimenpiteillä on tuntuva vaikutus toisten yritysten markkina-asemaan. Oligopolistisilla markkinoilla vallitsee pelitilanne, joka voi johtaa hyvin vaihteleviin tuloksiin tosiasiallisesta monopolista hintasotaan. Todennäköisimpänä seurauksena on kuitenkin hyvin vakaa hintataso, koska hintaa nostettaessa kilpailijat eivät todennäköisesti seuraa hinnankorotusta, kun taas hintaa laskettaessa kilpailijat hyvin todennäköisesti vastaavat laskemalla omaa hintaansa. 29 Mitä keskittyneemmäksi oligopolimarkkinat käyvät, sitä todennäköisempää on markkinoilla olevien yritysten kilpailun vastainen käyttäytymisen koordinaatio hiljaisesti tai eksplisiittisesti. Juuri tästä syystä Shepherdin (1990) luokittelussa on tehty ero löysän ja tiukan oligopolin välillä. Markkinoiden keskittyminen onkin ilmeisen tärkeä kilpailun vaikutusten määrittäjä. Reaalimaailmassa ei kuitenkaan vallitse mitään aukotonta ja vakaata positiivista korrelaatiota markkinavoiman ja markkinoiden keskittymisen välillä. Tosiasiana voidaan kuitenkin pitää sitä, että markkinoiden keskittymisen edetessä hyvin pitkälle monopoliteorian ennustearvo markkinakäyttäytymisen osalta kasvaa ja markkinoiden keskittymisen pitäminen kilpailun arvioinnin ensimmäisenä approksimaationa on perusteltua. Monopolistinen kilpailu on tyypillistä merkkitavarakilpailua. Kunkin merkin tarjoajaa suojaa jossakin määrin asiakkaiden merkkiuskollisuus, mutta tällä on rajansa, koska kilpailijoiden tarjoamat merkkitavarat ovat itse asiassa erittäin hyviä substituutteja. Tämän vuoksi markkinoilla kilpailevien yritysten kilpailuedut jäävät 24 Ks. Möschel, W. (1989) sekä Eucken, W.(1949,1952). Kotimaisessa kilpailuoikeudellisessa kirjallisuudessa ORDO-liberalismia ja sen vaikutusta kilpailupolitiikkaan ja -oikeuteen on arvioinut Kuoppamäki (2003, II osan jakso 12., ss ). 25 Ks. esim. Ostwalt-Eucken (1994). 26 Ks. Vanberg (2002). 27 Hayek (1945). 28 Hayek (1978). 29 Tämä on ns. polveikkaan hinta-menekkifunktion tapaus. Ks. Reinikainen (1980).

15 14 melko vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi, mutta mittakaavaetujen käyttö tällaisilla toimialoilla voi jäädä puutteelliseksi, mikä lisää ko. tuotannon yhteiskunnallisia resurssikustannuksia Taulukko 2.1 Markkinamuodot. Lähde: Shepherd 1990, 14. MARKKINAMUOTO Monopoli PERUSOMINAISUUDET Yhdellä yrityksellä 100 %:n markkinaosuus Määräävä markkina-asema* Tiukka oligopoli Löysä oligopoli Monopolistinen kilpailu Täydellinen kilpailu Yhdellä yrityksellä %:n markkinaosuus, eikä markkinoilla toimi toista samansuuruista kilpailijaa Toimialan neljällä johtavalla yrityksellä on yhteenlaskettuna %:n markkinaosuus. Kollusiivinen käyttäytyminen hintakilpailun välttämisessä on verrattain helppoa. Toimialan neljällä johtavalla yrityksellä on yhteenlaskettuna korkeintaan 40 %:n markkinaosuus. Kollusiivinen käyttäytyminen hintakilpailun välttämiseksi on käytännössä mahdotonta. Markkinoilla toimii useita tosiasiallisia kilpailijoita, joiden kunkin markkinaosuus on korkeintaan 10 %. Markkinoilla toimii yli 50 kilpailijaa, joilla kullakin mitätön markkinaosuus * Määräävä markkina-asema on tässä taulukossa esillä nimenomaan taloustieteen markkinamuotokäsitteenä, mutta kilpailulainsäädännössä tarkasteltu määräävä markkina-asema ei välttämättä ole yhtä yksioikoisesti määritelty. Tähän palataan jaksossa 2.2. Reaalimaailmassa hyödykkeitä tarjoavien yrittäjien liikkumavara suhteessa kauppakumppaneihinsa eli markkinavoima tarkoittaa sitä, että ao. yrittäjillä on aina enemmän tai vähemmän merkittäviä ja/tai kestäviä kilpailuetuja toisiinsa verrattuna. Hyödykkeen tarjoajan kilpailuetu tarkoittaa kauppakumppanin kannalta sitä, ettei tämä tietyssä päätöstilanteessa pidä ao. tarjoajan ja hänen kanssaan kilpailevien tarjoajien vaihtoehtoja yhdenvertaisina vaan pitää parempana kilpailuetua omaavan tarjoajan vaihtoehtoa. Yleistäen voidaan katsoa, että yrityksellä on kilpailuetua tietyn hyödykkeen markkinoilla, mikäli se muutoin kuin vain yksittäisen sattuman johdosta kykenee ylläpitämään yleistä minimivoittotasoa korkeampaa kannattavuutta toiminnassaan. Yritykset, joilla ei ole kilpailuetua markkinoilla (ja varsinkin ne yritykset, jotka eivät kykene saavuttamaan keskimääräistä minimivoittotasoa), joutuvat supistamaan toimintaansa ja pitkällä aikavälillä poistumaan markkinoilta. Yritysten kilpailuedut luonnostaan keskittävät markkinoita; toisin sanoen markkinoiden keskittymisen perussyinä ovat niillä ilmenneet (manifestoituneet) kilpailuedut. 32 Täydellinen kilpailu on siis erityistapaus, jossa tietyn täsmällisesti määritellyn ja homogeenisen hyödykkeen markkinoilla kilpailevilla myyjillä tai tuottajilla ei ole minkäänlaista kilpailuetua kauppakumppanien näkökulmasta katsottuna, ja näin ollen näille on samantekevää kenen kanssa he transaktion toteuttavat. 33 Monopoli taas on toinen erityistapaus, jossa tietyn, muista hyödykkeistä erossa pidettävän hyödykkeen markkinoilla toimii ainoastaan yksi hyödykkeen tarjoaja, jonka kilpailuetu suhteessa muihin potentiaalisiin hyödykkeen tarjoajiin on siinä määrin täydellinen, ettei monopolistilla ole lainkaan aktuaalista eikä edes potentiaalista kilpailua. Epätäydellisen kilpailun markkinamuodot liittyvät tyypillisesti tilanteisiin, jossa markkinoilla olevien yritysten kilpailuedut estävät atomistisen markkinarakenteen, jossa kaikki toimijat siis ovat markkinoiden kokoon nähden hyvin pieniä. Toisaalta tämä etu ei välttämättä ole ehdottoman pysyvä suhteessa alalla jo toimiviin ja 30 Ibid. 31 Eri kirjoittajien esittämissä markkinamuotomäärittelyissä saattaa yksityiskohdissa olla eroja, joilla ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä olennaista merkitystä. 32 Kilpailuetujen merkitystä ja lähteitä ovat tarkastelleet Björkroth, T., Koponen, A., Pohjola, M. & Virtanen, M. (2006, 17 27). 33 Täydellisen kilpailun oletukset; ks. esim. Parkin et al. (1997).

16 15 potentiaalisiin kilpailijoihin. Markkinoiden keskittyminen liittyy siis perimmiltään yrittäjien kykyyn palvella tehokkaammin kauppakumppaneita, mutta toteuduttuaan markkinoiden keskittymisellä voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus varsinaiseen kilpailuprosessiin, koska kilpailijat joutuvat ottamaan huomioon toimiensa olennaiset vaikutukset kilpailijoihin ja näiden mahdolliset vastatoimet. Luonnollisesti myös hyödykkeitä ostavat tai hankkivat tahot toimivat markkinoilla kilpailullisesti. Hyödykkeen hinta on uhraus, jonka hyödykkeen ostaja joutuu tekemään saadakseen hyödykkeen, ja samalla hän joutuu luopumaan jostain muusta kulutusmahdollisuudesta. Hyödykkeiden hankinnassa ja ostotoiminnassa kilpailu sulkee pois ne yrittäjät, jotka eivät ole valmiita tekemään hyödykkeen hankkimiseksi tarvittavaa uhrausta. Hyödykkeiden hankintamarkkinoidenkin keskittyminen tarkoittaa sitä, että tietyillä ostajilla tai hankkijoilla on tekemiensä uhrausten ja preferenssiensä vuoksi huomattava kilpailuetu suhteessa vaihtoehtoisiin hyödykkeen ostajiin. Markkinakilpailua analysoitaessa myös ostajapuolen keskittyminen on merkittävä kilpailua ja kilpailuolosuhteita määrittävä tekijä. Markkinatoiminnan suorituskyvyn arvioinnissa on välttämätöntä ottaa huomioon markkinoiden keskittymiseen liittyvät tehokkuusedut. Käytännössä yritysten markkinavoimaa ei voidakaan tarkastella vain allokatiivisen tehokkuuden näkökulmasta. Vaikka taloudellisesti relevantin tiedon voidaankin useasti katsoa olevan kaikkien halukkaiden saatavilla, tiedon hankinta ja käyttö edellyttävät lähestulkoon aina aktiivisia, kustannuksia aiheuttavia ponnistuksia. Yrittäjät pyrkivätkin optimoimaan taloudellisen tiedon käyttöä. 34 Tällöin ne, jotka ovat valppaasti käyttäneet hyväkseen informaatiota ja tätä kautta kehittäneet toimintansa, voivat saavuttaa kilpailuedun suhteessa niihin, jotka tätä eivät ole tehneet. Yritykset eivät tällöin ole samanlaisia, ja ne yritykset, jotka ovat asianmukaisesti käyttäneet hyväkseen tuotantomahdollisuudet ja tiedon, saavuttavat paremman kannattavuuden kuin yritykset, jotka eivät ole tähän kyenneet. Tämä on tuotannollisen tehokkuuden tyyppitapaus. Tuotannollisen tehokkuuden aiheuttama markkinavoima merkitsee allokatiivista tehottomuutta, mutta toisaalta sitä voidaan pitää palkkiona tuotantomahdollisuuksien ja tietämyksen valppaasta ja taitavasta hyväksikäytöstä. Kilpailun tulisi taata pelkän allokatiivisen tehokkuuden sijasta allokatiivisen ja tuotannollisen tehokkuuden paras mahdollinen yhteistulos. Kilpailupoliittisessa kirjallisuudessa tuotannollinen tehokkuus ymmärretään laajasti: Tuotannollinen tehokkuus on mitä tahansa yrityksen toimintaa, joka tuottaa varallisuutta [ ] Tuotannollinen tehokkuus koostuu mistä tahansa tuotteista tai palveluista, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan. [ ] Näin ollen yritysten suhteellinen tehokkuus mitataan sen perusteella, miten yritys menestyy markkinoilla suhteellisesti. [ ] Huomion tulee keskittyä edellä mainittuun tuotannollisen tehokkuuden määritelmään, eikä siihen suureen joukkoon tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Skaalaedut, erikoistuminen, kyky hankkia pääomaa, johtamistaidot ja monet muut tekijät vaikuttavat yrityksen kykyyn tyydyttää kuluttajia, mutta ne ovat ennemminkin tehokkuuden syitä kuin osoituksia tehokkuudesta. 35 Tuotannollinen tehokkuus tarkoittaa siis ylivertaista liiketoiminnallista suorituskykyä, joka voi johtua hyvin moninaisista syistä ei kuitenkaan kolluusion tai kilpailijoiden keinotekoisen poissulkemisen johdosta. Tuotannollinen tehokkuus tarjoaa yhden selityksen markkinoiden keskittymiselle: Markkinat ovat keskittyneet, koska tuotannollisesti tehokkaat yritykset ovat syrjäyttäneet tai vieneet toimintaedellytykset tehottomammilta yrityksiltä. Tuotannollinen tehokkuus tarkoittaa sitä, että yritysten toiminta vastaa paremmin yhtäältä niitä tarpeita, joita kauppakumppaneilla hyödykkeen käyttöön liittyen on ja toisaalta niitä teknisiä ja institutionaalisia edellytyksiä, joiden täyttämistä menestyksellinen tuotantotoiminta hyödykkeen osalta vaatii. Yritysten tehokas markkinatoiminta ohjaa markkinoiden rakennetta eikä toisinpäin. Tämä selitys tunne- 34 Tämä on Chicagon koulukunnan keskeinen lähtökohta, ks. Reder, M. W. (1982). 35 Bork, R. H. (1978),

17 16 taan niin sanottuna tehokkuushypoteesina. 36 Samalla on ilmeistä, että tuotannollisen tehokkuuden erilaisten syiden ja niiden vaikutusten toteennäyttämisen helppous voi vaihdella olennaisesti. 37 Todellisuudessa yritysten kilpailuedut kuitenkin usein perustuvat sellaiseen hyödykkeeseen ja/tai tuotantotapaan liittyvään tietämykseen, jota ei ole ollut eikä ole markkinoilla saatavissa. Yrityksen toiminta luo uutta tietoa, joka aiheuttaa tällöin kilpailuedun, jota kilpailijat eivät kykene määrittämään tai jota ne eivät voi ainakaan laillisesti imitoida. Innovaatiot voivat luoda markkinavoimaa riippuen siitä, kuinka suuren edistysaskelen innovaatio on luonut kauppakumppanien kannalta. Markkinavoima on tässä yhteydessä yrittäjän palkkio uuden tiedon luomisesta ja hedelmällisestä hyväksikäytöstä. Markkinavoimaa voidaankin pitää kilpailuprosessin luonnollisena tulemana, ja tämä näkökulma huomioon ottaen tehokkaasti toimiva kilpailu voi tuottaa allokatiivisen, tuotannollisen ja dynaamisen tehokkuuden parhaan mahdollisen yhteistuloksen. Tämän mukaisesti toimivalle kilpailulle on tunnusomaista, että kuluttajiin kohdistuva markkinavoima perustuu nimenomaan yritysten valppauteen ja innovatiivisuuteen. Erilaisten markkinamuotojen tai hintakustannus-marginaalin sijasta nimenomaan toimiva kilpailu on myös tässä kilpailua käsittelevässä katsausraportissa suoritetun kilpailun arvioinnin mittatikku. 38 Kilpailun toimivuuden arviointi on käytännössä aina luonteeltaan kokonaisvaltaista ja tässä jaksossa esitetyt näkökulmat ovat relevantteja arvioinnin kannalta Yritykset kilpailijoina markkinoilla Markkinakilpailu on kilpailuetujen saavuttamiseen tähtäävä prosessi. Yllä todetun mukaisesti kilpailuedun lähteenä on mikä tahansa tekijä, joka saa aikaan sen, että yrittäjän aikaansaama hyödyke on kauppakumppanien näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin kilpailijan vastaava hyödyke. Kilpailuedun lähteet voidaan jakaa toisaalta itse toimialasta johtuviin tekijöihin tai toisaalta tietyn yrityksen erityisiin resursseihin, kompetensseihin tai kyvykkyyksiin (kapabiliteetteihin) liittyviin tekijöihin. 40 Kolmas mahdollinen kilpailuetujen lähde on lainsäädäntö, sääntely ja institutionaaliset normit. Kilpailuedun lähteet ovat siis toimiala- tai yritysspesifejä, tai institutionaalisia. Niiden yritysten osalta, jotka eivät ole voineet hyödyntää kilpailuedun lähteitä, kilpailuedut luovat alalle pääsyn, alalla liikkumisen ja/tai alalta poistumisen esteitä. Tämä ilmiö ja erityisesti alalla liikkumisen esteet omalta osaltaan myös luo strategisia ryhmiä toimialalle. 41 Toimialaspesifejä kilpailuetuja ovat tyypillisesti mittakaavaedut. Esimerkiksi pääomavaltainen, prosessitekniikkaan perustuva perusteollisuus on Suomessa lähes poikkeuksetta keskittynyt toimialoittain yhden tai muutaman tuottajan haltuun, joilla kuljetus- ja muiden logististen kustannusten vuoksi on kilpailunrajoituslaissa tarkoitettu määräävä markkina-asema. 42 Toimialaspesifit edut rajaavat tietyissä tapauksissa pienem- 36 Teoreettinen väittely kolluusio- ja tehokkuushypoteesin välillä liittyy ns. rakenne-käyttäytyminen-suorituskyky (structureconduct-performance, SCP) -kehikkoon, jota tässä yhteydessä ei yksityiskohtaisemmin käsitellä. Ks. esim. Scherer, M. & Ross, D. 37 Ks. Leary, T. B. (2002). 38 Kuoppamäki (2003, ss , ) käsittelee toimivan kilpailun hahmottamista taloustieteellisessä kirjallisuudessa ja kilpailupoliittisen koulukunnan perustana, ja tuo esille sen, että kilpailun toimivuuden kriteerit ovat väistämättä hyvin väljiä. 39 Jo viittaaminen kilpailun toimivuuteen sen täydellisyyden sijasta osoittaa, että modernin kilpailupolitiikan ja -oikeuden talousteoreettinen perusta on aina käytännössä luonteeltaan eklektinen, eli keskenään ristiriitaisia teoreettisia lähestymistapoja yhteensovittava. Eklektisestä teoriasta ks. Virtanen, M. 1998, 307 ss.; Kuoppamäki, P. 2003, 228, 232, 242, 1201, 1312, 1315; Björkroth, T. & Koponen, A. 2004, Ks. esim. Hansen, G. & Wernerfelt, B. (1989), Rumelt. R. P. (1991). Nämä artikkelit käsittelevät toimialaspesifien ja yritysspesifien tekijöiden suhteellista vahvuutta yrityksen menestyksen määrittymisessä. 41 Ks. esim. Toivanen (1995). 42 Samat vakiintuneet toimialaspesifit kilpailuedun lähteet eivät markkinoiden suuremman koon ja laajojen merialueiden puutteen vuoksi johda vastaavilla aloilla EY:n mannermaisilla ydinmarkkinoilla määräävään markkina-asemaan, vaan esimerkiksi saksalainen öljytuotteiden tai lannotteiden kysyjä voi saksalaisten tuottajien ohella ryhtyä liiketoimiin ranskalaisten tuottajien kanssa, joilta vastaavat tuotteet saksalainen asiakas saattaa hankkia jopa alhaisemmilla kuljetus- ja logistisilla kustannuksilla kuin tämän saksalaisilta kilpailijoilta. Kuljetus- ja logististen kustannusten vuoksi Suomessa määräävässä markkina-asemassa oleva tuottaja voi kansainvälisessä vertailussa olla jopa optimaalista kokoa pienempi.

18 17 mät kilpailijat markkinoilta pois kokonaan, mutta joissakin tapauksissa pienellä mittakaavalla saavutettava joustavuus ja räätälöinti voi johtaa kaksinapaiseen markkinarakenteeseen, jossa volyymituotantoa harjoittavat suuren mittakaavan yritykset, kun taas pienet yritykset keskittyvät pienempien, erikoistuneiden markkinasegmenttien täyttämiseen. 43 Jotta yrityksen resursseilla tai niiden käytöllä olisi erityistä eikä vain väliaikaista merkitystä yrityksen kilpailuasemalle, näiden on oltava harvinaisia, jäljittelemättömiä ja kauppakumppanien näkökulmasta aidosti muita parempien vaihtoehtojen tarjontaan johtavia. Tämän vuoksi yritysspesifiin kilpailuetuun on pädettävä jonkin seuraavista mahdollisuuksista 44 : 1) yrityksen kyky saavuttaa resurssi on riippuvainen ainutkertaisista historiallisista olosuhteista 2) yrityksen omaaman resurssin ja sen kilpailuedun kausaalisuhde on epäselvä 3) yrityksen tuottama voimavara on sosiaalisesti kompleksi. Historiallisten erityisolosuhteiden merkitystä kilpailulle heijastelee Suomessa esimerkiksi meijerisektori. Erityisesti historiallisten lähtökohtien vuoksi kilpailussa on käytännössä merkittävästi polkuriippuvuuksia. 45 Etenkin uudelle taloudelle tyypillisessä tuotannossa kilpailuetu perustuu luottamukselliseen tietojen vaihtoon ja taitojen yhdistämiseen, jolloin luottamuksellisuus ja vastavuoroisuus korvaavat kovat sopimusten ylläpitomenetelmät. Näin aikaansaadut innovatiiviset hyödykkeet tai hyödykejärjestelmät perustuvat eräässä mielessä monimutkaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen aikaansaamaan sosiaaliseen pääomaan, jota kilpailijat eivät voi välittömästi kopioida. 46 Uudelle taloudelle tyypillinen tuotantotapa heijastaa erityisen selvästi, mitä sosiaalinen kompleksisuus yritysspesifin kilpailuedun saavuttamisessa ja ylläpidossa merkitsee. Institutionaalisten tekijöiden merkitys yritysten kilpailuedun kannalta on ilmeinen esimerkiksi toimilupajärjestelmien osalta. Eri toimialoilla tai sektoreilla kilpailua ja kilpailukäyttäytymistä selittää olennaisesti se, minkälaisia kilpailuetuja alalla toimivilla yrityksillä on. Markkinavoima on olennainen ilmiö reaalimaailman kilpailussa, mutta se ei ole pysyvä ja ajaton. Kun innovatiivinen sovellus tulee markkinoille, kilpaileville yrittäjille syntyy luontainen kannuste kopioida tai imitoida tätä innovaatiota tai tehdä tämän innovaation luovan kilpailuedun mitätöiviä vastainnovaatioita. Vastaavasti kauppakumppaneilla on heihin kohdistuvan markkinavoiman ilmennyttyä kannustin aktiivisesti etsiä uusia vaihtoehtoisia transaktioita tai kauppakumppaneita. Tästä johtuen markkinataloudessa kilpailuedut omaavat rajallisen elinkaaren, ja näihin perustuva markkinavoima on näin ollen luonteeltaan ajassa muuttuva ja väliaikainen. Taloudellisesti rationaalinen päätöksenteko käytännössä sisältää näiden ajassa muuttuvien, odotuksiin perustuvien tekijöiden huomioon ottamisen. Yllä olevan perusteella on ilmeistä, että tarkasteltaessa kilpailun vaikutuksia parin viime vuosikymmenen aikana on huomioon otettava myös markkinoillamme toimivien yritysten resurssien ja kyvykkyyksien kehittyminen. Samoillakin markkinoilla toimivien yritysten erilainen tuotannollinen etevämmyys on otettava huomioon arvioinnissa, koska kilpailun yksi merkittävä vaikutus on kannustaa yrityksiä kehittämään sellaisia resursseja, tietoja ja kyvykkyyksiä, joilla ne voivat saavuttaa kilpailuetuja markkinoilta. Myös kilpailupolitiikan käytännön soveltamisessa on otettava huomioon yhtäältä se, että yritykset ansaitsevat kohtuullisen palkkion kehittymisestään ja toisaalta se, ettei yritysten mahdollisuuksille kehittää resurssejaan ja kyvykkyyksiään pidä asettaa keinotekoisia esteitä. 43 Monet suhteellisen kapeat markkinasegmentit voivat kuitenkin tarjota kansainvälisen kaupan avulla mahdollisuuden myös suurtuotannolle, kuten terästeollisuudessa. Esimerkkejä luonteeltaan kaksinapaisista markkinarakenteista on rakennussektorilla. Esimerkiksi öljynjalostuksessa on voimakkaita mittakaavaetuja, joiden vaikutusta tosin lieventää uusien ja korkeampien laatujen tuottaminen (eli hyödykkeen erilaistuminen). 44 Ks. Virtanen (1998) ja tässä mainittu kirjallisuus. 45 Polkuriippuvuuden merkityksestä, ks. esim. Lockett et. al. (2001). 46 Luottamuksen merkitystä sopimussuhteen valinnassa ovat tutkineet esimerk. Ring & Van de Ven (1992, 1994).

19 Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteet ja kohteet Yllä hahmoteltiin toimivaan kilpailuun liittyviä keskeisiä kysymyksiä sekä tämän peruselementtejä. Toimivan kilpailun voidaankin sanoa muodostavan nykyaikaisen kilpailupolitiikan taloustieteellisesti perustellun viitenormin. Tämän kanssa sopusoinnussa on myös lainsäädännössä asetettu velvoite turvata toimiva kilpailu, joka yllä esitetyn valossa perustuu kestäville teoreettisille johtopäätöksille. Toimivan kilpailun asettaminen kilpailupolitiikan normatiiviseksi perustaksi merkitsee kilpailuprosessin jatkuvuuden ja esteettömyyden turvaamisen korostamista kilpailupolitiikan ja -lainsäädännön keskeisenä tavoitteena. Lähtökohtien monimutkaisuudesta huolimatta voidaan kuitenkin yleisellä tasolla määritellä, mitkä ovat yllä kuvatun kilpailuprosessin luonteen kannalta ne menettelytavat, joihin kilpailuviranomaisen tulisi voida puuttua: 1) Yrittäjien välisen kilpailun lopettaminen sopimuksella (ainakin de facto) ilman, että tähän liittyy toiminnan tehostamispyrkimys. 2) Kilpailijoiden toteuttamien vaihtoehtojen tarjonnan keinotekoinen 47 poissulkeminen markkinoilta. 3) Kilpailuedun kohtuuttomaksi katsottava hyväksikäyttö kauppakumppaneita kohtaan. 48 Kilpailupolitiikka voidaan mieltää sekä suppeassa että laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä kilpailupolitiikkaa voidaan toteuttaa vaikuttamalla välittömästi markkinoiden kilpailutilanteeseen, esimerkiksi poistamalla kilpailunrajoitus tai estämällä sen syntyminen. Laajemmassa merkityksessä kilpailupolitiikkaa voidaan toteuttaa vaikuttamalla muuhun lainsäädäntöön tai käytäntöihin niin, että ne ottavat kilpailunäkökohdat huomioon. Hankintalainsäädäntöön vaikuttaminen tai kilpailuneutraliteettikysymyksen esillä pitäminen ovat esimerkkejä tästä kilpailupolitiikan laajemmasta merkityksestä. Hankintalainsäädännön nähdään muun muassa avaavan uusia kilpailumahdollisuuksia. Jaksossa esitellään kilpailuvalvonnan käytännön toteutusta ja sen saavutuksia. Kilpailupolitiikalla ja sen toteuttamisella kilpailuvalvonnan kautta on kauaskantoisempia vaikutuksia kuin hetkellisesti tapahtuva kilpailunrajoitusten torjuminen. Kilpailu pyrkii ainakin pitemmällä aikavälillä muodostumaan markkinoilla hyödykkeen tuottamisen taloudellisia ja teknologisia edellytyksiä sekä institutionaalisia puiteolosuhteita vastaavaksi. Sama koskee myös kilpailun rajoittamista: hyödykkeen tuottamisen taloudelliset ja teknologiset edellytykset ja institutionaaliset puiteolosuhteet säätelevät kilpailun rajoitusten edellytyksiä ja kannusteita. Meneillään oleva taloudellisten ja teknologisten perusolosuhteiden muutos monimutkaistaa kilpailunrajoituksia, mikä vaikeuttaa laissa säädettyjen kieltojen soveltamista. Lisäksi se lisää innovaatioiden merkitystä kilpailussa, usein tilanteissa, joissa myös perinteisen kilpailun rajoittamisen tunnusmerkistöt ovat läsnä. Kilpailulainsäädännön soveltamiselle nämä asettavat jatkossa merkittäviä haasteita, joita käsitellään jaksossa Kilpailupolitiikan käytännön toteutus Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen 49 ja toimivan 50 taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Virasto puuttuu kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailunrajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Vi- 47 Keinotekoista poissulkeminen on silloin, kun siihen ei liity asianomaisen toimijan oman vaihtoehdon tarjoaman tehokkuuden parantamista, jonka vaikutus olisi merkittävämpi kuin kilpailijoihin kohdistuvan poissulkemisvaikutuksen. 48 Ks. Krattenmaker, T. G. & Salop, S. S. 1986, 211. Menettelytavoista modifioituna, ks. Virtanen, M. 1993, 45. Ks. myös Virtanen, M. (1998). 49 Terveen kilpailun on katsottu ilmaisevan sitä, että kilpailun tulee olla lain ja hyvän tavan mukaista. Ks. Hagman, R. 1990, Toimivan kilpailun on katsottu toteutuvan silloin, kun hinnat muodostuvat markkinoilla itsenäisen hinnoittelun ja sitä ohjaavan markkinamekanismin perusteella, eikä keinotekoisia alalle pääsyn esteitä esiinny. Ibid, 21.

20 19 raston toiminta tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa. Asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät toimivista markkinoista valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, innovaatioina sekä hyödykkeiden parempana laatuna ja edullisempina hintoina. Yritykset hyötyvät tasapuolisten toimintaedellytysten tuomasta oikeussuojasta ja toimintavapaudesta. Yrityksen tulos perustuu tällöin aitoon etevämmyyteen ja yritykset voivat olla varmoja siitä, että nimenomaan etevämmyydellä voidaan menestyä. Kilpailuvirasto selvittää sekä oma-aloitteisesti että toimenpidepyyntöjen perusteella kansantalouden suorituskyvyn kannalta olennaisia sekä taloudelliselle kilpailulle vahingollisia kilpailunrajoituksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin näiden kilpailunrajoitusten tai niiden vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Horisontaaliset kilpailunrajoitukset Kilpailuvirasto on puuttunut sellaisiin elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätöksiin sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy. 51 Kilpailuvirasto on puuttunut kilpailunrajoituslain vastaiseen hinta- ja tarjousyhteistyöhön 52, kartellien avoimiin ylläpitomekanismeihin ja tehnyt selväksi sen, etteivät yritykset voi myöskään harjoittaa yhteistyötä toimialajärjestöjen aloitteesta tai niiden piirissä. 53 Kilpailuvirasto on myös soveltanut vuoden 2004 lakiuudistuksen yhteydessä käyttöönotettua niin sanottua leniency-menettelyä, jossa kartellin paljastaneelle yritykselle ei esitetä seuraamusmaksua. 54 Vuoden 1958 kartellilailla Suomeen oli perustettu kilpailunrajoitusten rekisteröintijärjestelmä, joka säilyi aina 1980-luvulle saakka. Järjestelmään oli rekisteröity kartellityyppisiä rajoituksia, joita Kilpailuvirasto lähti purkamaan perustamisensa jälkeen. Tukeutuen talousteoreettiseen näkemykseen kartellien vahingollisuudesta virasto aloitti vuonna 1988 niin sanotun kartelliprojektin. Projektia voidaan pitää esimerkkinä Suomessa tapahtuneesta ilmapiirin muutoksesta ja selkeänä taitekohtana aikaisempaan perinteeseen. 55 Virasto sai toiminnalleen myöhemmin tukea vuoden 1992 kilpailunrajoituslaista. Voidaan todeta, että Kilpailuvirasto teki määrätietoisella kartelleihin puuttumisellaan lopun Suomen kartellihistoriasta, jossa kartelliyhteistyö kosketti Suomen talouden kannalta olennaisia sektoreita, kuten paperi- ja metsäteollisuuden sektoreita. Voidaan arvioida, että irtaantuminen passiivisen ja sopuilevan kilpailun perinteestä, jota kilpailunrajoitusrekisteri aikanaan ilmensi, toteutuu, kun markkinatoimijat sopeutuvat tästä johtuvaan toimintaympäristön muutokseen. Vähitellen markkinoille tulee maverick-tyyppisiä 56 yrityksiä, jotka estävät tai häiritsevät toiminnan yhteensovittamista taikka tarjoavat uudenlaisia vaihtoehtoja, liikeideoita ja toimintamalleja. Tämän seurauksena taloudellinen tehokkuus paranee ja kuluttajat hyötyvät. 51 Ks. kilpailunrajoituslaki Ks. esim. Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämisestä eräille asfalttialalla toimiville yrityksille kilpailunrajoituslain 5 :ssä ja 6 :ssä kielletystä hinta- ja tarjousyhteistyöstä, markkinoiden jakamisesta sekä tietojenvaihdosta, dnro 1198/61/01. Ks. markkinaoikeuden ratkaisu asiassa, Nro 441/2007, dnro 94/04/KR, Ks. esim. Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992) 6 :n ja kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992, muut. 318/2004) 4 :n vastaisten kilpailunrajoitusten toteamiseksi ja kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi Suomen Hiusyrittäjät ry:lle, dnro 502/61/06, ; Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle kilpailunrajoituslain 6 :n 1 kohdan mukaisen kilpailunrajoituksen toteamiseksi ja kilpailunrikkomusmaksun määräämiseksi Suomen kodinkonehuoltojen Liitto ry:lle ja 19 sen hallitukseen vuosina kuuluneelle huoltoliikkeelle, dnro 250/61/02, Ks. Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja kilpailunrajoituslain 4 :n (ennen :n) vastaisen kilpailunrajoituksen toteamiseksi ja kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi ns. Osaset-tapauksessa, dnro 338/61/04, Ks. Purasjoki, M. & Jokinen, J. 2001, Maverick-yritys on horisontaalisten sulautumien arvioinnista annetuissa komission suuntaviivoissa kuvattu niin sanotuksi villiksi yritykseksi, joka estää tai häiritsee yhteensovittamista esimerkiksi olemalla seuraamatta kilpailijoidensa hinnankorotuksia tai jolla on sellaisia ominaisuuksia, jotka kannustavat sitä suosimaan erilaisia strategisia valintoja kuin sen yhteensovittamiseen osallistuvat kilpailijat suosisivat. Ks. Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuksen nojalla (2004/C 31/03), EYVL C 31/5,

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ JA MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN Martti Virtanen Palvelusetelilainsäädäntö uudistuu seminaari Helsinki 31.8.2009 PALVELUSETELIT JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ Palvelusetelit avaavat uusia palvelumarkkinoita

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

KILPAILUNEUTRALITEETTI JA SEN MERKITYS LÄÄKE- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ

KILPAILUNEUTRALITEETTI JA SEN MERKITYS LÄÄKE- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ KILPAILUNEUTRALITEETTI JA SEN MERKITYS LÄÄKE- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ Martti Virtanen Kilpailuvirasto Kilpailu ja tuloksella johtaminen terveydenhuollossa kehityksen jarru vai moottori Helsinki

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Petri Ollila 24.2.2015. Arvoisat kutsuvieraat ja tiedotusvälineiden edustajat

Petri Ollila 24.2.2015. Arvoisat kutsuvieraat ja tiedotusvälineiden edustajat 1 Petri Ollila 24.2.2015 Arvoisat kutsuvieraat ja tiedotusvälineiden edustajat Osuuskunnat ovat olleet merkittävässä roolissa jo kohta 150 vuoden ajan. Merkitys on ollut erityisen suuri maataloustuotteiden

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Elinkaarimalleista Eteenpäin

Elinkaarimalleista Eteenpäin Elinkaarimalleista Eteenpäin Konsernijohtaja Hannu Leinonen Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari 26.9.2006 Elinkaarimallien lyhyt historia Ensimmäiset hankkeet toteutettu - kokonaisia elinkaaria

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle.

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle. Päätös 1 (5) 1 Asia Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle 2 Osapuolet Parikkalan kunta Toimenpidepyynnön tekijä: Melkoniemen vesiosuuskunta, Parikkala 3 Ratkaisu

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Markkinoiden hyödyntäminen joukkoliikennepalveluiden hankinnassa kilpailutilanne, toimijoiden voimavarat ja tilinpäätösanalyysit

Markkinoiden hyödyntäminen joukkoliikennepalveluiden hankinnassa kilpailutilanne, toimijoiden voimavarat ja tilinpäätösanalyysit Markkinoiden hyödyntäminen joukkoliikennepalveluiden hankinnassa kilpailutilanne, toimijoiden voimavarat ja tilinpäätösanalyysit Markku Tinnilä Jukka Kallio Aalto University School of Business HMV Service

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot