KILPAILUKATSAUS Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KILPAILUKATSAUS Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008"

Transkriptio

1 K I L PA I L U V I R A S TO N S E LV I T Y K S I Ä Tom Björkroth Jaana Boëlius Antti Ihamäki Henrikki Oravainen Jussi Pääkkönen Lasse Pöyry Timo Tiainen Martti Virtanen Valtteri Virtanen Kilpailukatsaus

2 KILPAILUKATSAUS Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008

3 Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A Helsinki PL 322, Helsinki Vaihde: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Tilaukset: Kotisivu: ISBN ISSN Edita Prima Oy Helsinki 2008

4 3 ESIPUHE Kuluvana vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen ensimmäisen kansallisen kilpailulainsäädännön voimaan tulosta ja 20 vuotta Kilpailuviraston perustamisesta. Suomalainen markkinatalous on 50 vuoden kuluessa ja erityisesti viimeisten 20 vuoden aikana muuttunut oleellisesti. Tämän päivän suomalaisessa talousjärjestelmässä taloudellisen kilpailun merkitys ja vaikutukset ovat merkittävämmät kuin 50 vuotta tai vain 20 vuotta sitten. Huomiota on eri yhteyksissä kiinnitetty tarpeeseen tuottaa yksityiskohtaisempaa tietoa kilpailusta ja sen asemasta muuttuvassa suomalaisessa markkinataloudessa. 1 Tämä hyödyttäisi talouspoliittisia päättäjiä, viranomaisia, elinkeinoelämää, mediaa ja taloutemme kehityksestä kiinnostuneita kansalaisia. Mitään ainakaan kattavaa arviointia maassamme tapahtuneesta kehityksestä ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu. Meneillään olevan kilpailulainsäädännön ja Kilpailuviraston juhlavuoden tarjotessa sopivan ajankohdan Kilpailuvirasto päätti keväällä 2007 sekä oman että sidosryhmiensä toiminnan kehittämiseksi osaltaan täyttää tätä aukkoa laatimalla ja julkaisemalla erityisen katsauksen kilpailuolosuhteiden kehityksestä Suomessa. Käsillä olevassa katsauksessa saadaan uutta tietoa kilpailun kehityksestä maassamme tarkastelukaudella. Työtä varten virasto asetti projektiryhmän, jonka jäsenet ovat kirjoittaneet jatkossa yksilöidyllä tavalla katsauksen kaikki tekstit. Projektiryhmän jäsenet ovat kaikki päätoimisesti kilpailuviranomaistehtävissä työskenteleviä. Katsauksen laatimista varten Kilpailuvirastolle on tehty kaksi tilaustutkimusta, joita on käytetty apuna katsaustekstien laatimisessa tekstistä ilmenevällä tavalla. 2 Projektiryhmän kokoonpanossa ovat toimineet: Johtaja Martti Virtanen (pj.) Erikoistutkija Tom Björkroth Erikoistutkija Jaana Boëlius Erikoistutkija Antti Ihamäki Erikoistutkija Henrikki Oravainen Erikoistutkija Jussi Pääkkönen Erikoistutkija Lasse Pöyry Kilpailututkija Timo Tiainen (Itä-Suomen lääninhallitus) Tutkimuspäällikkö Valtteri Virtanen Kilpailuviraston harjoittelija kauppatieteiden ylioppilas Hannu Raatikainen on kesäkuun 2008 alusta avustanut projektiryhmän työtä. Myös monet projektiryhmän ulkopuoliset Kilpailuviraston virkamiehet ovat vaikuttaneet merkittävästi työn etenemiseen. Katsauksen tekstit ovat laadittu seuraavasti: Jakso 2.1 Jakso 2.2 Jakso 2.3 ja 2.4 Jakso Jakso 3.8 Jakso 4.1 Jakso 4.2 Jakso 4.3 Jakso 4.4 Jakso 5.1 Jakso 5.2 Jakso 5.3 Jakso 5.4 Jakso 5.5 Martti Virtanen Tom Björkroth ja Jaana Boëlius Timo Tiainen Timo Tiainen Tom Björkroth Tom Björkroth ja Henrikki Oravainen Valtteri Virtanen Antti Ihamäki Jussi Pääkkönen ja Lasse Pöyry Martti Virtanen Tom Björkroth ja Jaana Boëlius Tom Björkroth ja Jaana Boëlius Martti Virtanen Martti Virtanen 1 Ks. esim. Laatua ja tehokkuutta palvelujen kilpailulla (2001). 2 Maliranta, M. (2008) ja Koponen, A. & Okko, P.(2008).

5 4 Katsauksen johdannosta ja johtopäätöksistä vastaa koko projektiryhmä. Projektiryhmän kaikkien jäsenten panos on ratkaisevasti vaikuttanut katsauksen kunkin osan onnistuneeseen loppuun saattamiseen. Katsauksen laatiminen on ollut Kilpailuvirastolle uudenlainen ja haasteellinen tehtävä. Jatkossa virastolla on resurssiensa rajoissa merkittäviä mahdollisuuksia kehittää kilpailuolosuhteiden seurantaa ja niistä raportoimista. Virasto tulee arvioimaan, tulisiko kilpailuolosuhteiden kehittymistä koskevaa tietoa ryhtyä jatkossa keräämään ja julkaisemaan säännöllisesti esimerkiksi tietyistä indikaattoreista kerättyjen havaintojen perusteella. Samalla tavalla kuin yhden kilpailuindikaattorin antaman informaation täydentäminen toisilla indikaattoreilla on omiaan lisäämään kilpailua koskevien johtopäätösten luotettavuutta, mittausten toistaminen tietyin aikavälein on omiaan lisäämään kilpailun kehityksestä ja kilpailuun vaikuttavien politiikkatoimenpiteiden vaikutuksista tehtävien johtopäätösten luotettavuutta. Kuten käsillä oleva katsauskin implikoi, kilpailuolosuhteita koskevan taloudellisen todistusaineiston merkitystä saattaa jatkossa kasvattaa se, että samaan aikaan kuin markkinoillamme on laajalti kilpailun kannalta potentiaalisesti ongelmallisia oligopoleja, mahdollisuudet saada markkinatoimijoilta tietoa vakavista kilpailunrajoituksista saattavat heiketä, etenkin koska hiljaisen kolluusion edut verrattuna eksplisiittiseen kilpailun rajoittamiseen vahvistuvat. Toinen niin ikään esiin tuotu kehityspiirre, joka lisää kilpailua koskevan yleisen taloudellisen todistusaineiston merkitystä, on monimutkaisten kilpailunrajoitusten yleistyminen, mikä edellyttää kilpailun kehityksen syvemmälle menevää arviointia ja ymmärtämistä tarkoituksenmukaisten viranomaisratkaisujen takaamiseksi. Näin ollen kilpailuolosuhteita koskevan taloudellisen todistusaineiston merkitys todennäköisimmin kasvaa kilpailuviranomaistoiminnassa. Kilpailuvirasto tuleekin sekä sisällöllisesti kehittämään että aika ajoin uusimaan nyt ensimmäisen kerran julkaisemaansa katsausta kilpailuolosuhteiden kehittymisestä maassamme. Kilpailuolosuhteiden seurannan ja katsaustyön kehittämisestä virasto päättää jatkossa lähemmin, ottaen huomioon käsillä olevasta katsausraportista saadun palautteen. Virasto toivoo, että katsauksessa esitetty palvelisi tarkoituksenmukaisen yhteiskuntapolitiikan kehittämistä, mukaan lukien kilpailupolitiikka tämän osana, ja myötävaikuttaisi muutoinkin kilpailun merkityksen ymmärtämiseen markkinatalouden toimivuuden takeena ja kansalaisten turvana. Mikäli jatkossa kilpailua koskevan yhteiskuntapolitiikan koordinoimisessa saavutetaan merkittäviä edistysaskeleita, tarve seurata kilpailuolosuhteita säännöllisesti ja kattavasti vain kasvaa. Kilpailuvirasto on myös tältä osin osaltaan valmis vastaamaan kilpailua koskevan koordinoidun yhteiskuntapolitiikan kehittämisen haasteeseen. Juhani Jokinen

6 5 Sisällys ESIPUHE JOHDANTO Katsauksen luonne ja tarkoitus Katsauksen rakenne Kilpailu Ja Markkinatalous: Raportin Teoreettiset Perusteet Taloudellisen kilpailun tehtävät markkinataloudessa Kilpailun määrittely Kilpailun tehtävät markkinataloudessa Markkinamuototypologia ja taloudellinen tehokkuus Yritykset kilpailijoina markkinoilla Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteet ja kohteet Kilpailupolitiikan käytännön toteutus Kilpailu ja kokonaistalous Taloudellisen kilpailun tehtävät kokonaistaloudessa Kilpailun vaikutuksista aluetalouksiin Institutionaalisten ja taloudellis teknologisten tekijöiden vaikutuksista kilpailun kehitykseen Taloudellisen kilpailun ja kokonaistaloudellisen kehityksen suunnat Suomessa Perusolosuhteiden muutos ja kilpailu Kilpailullisten olosuhteiden kehitys Taloudellisen kilpailun kehitys Suomessa Markkinoiden kilpailullisuus, taloudellinen hyvinvointi ja kilpailukyky Kilpailullisten markkinoiden tärkeys avoimessa taloudessa Kilpailu, kuluttajat ja kokonaistarjonta Kilpailun merkitys talouden rakennemuutoksissa Kilpailun lisääntymisen ja rakennemuutosten vaikutuksista aluetalouksiin Johtopäätösten tekeminen eri indikaattoreiden perusteella Kilpailuolosuhteiden kehitys: toimialoittaista arviointia Televiestinnän sektorikatsaus Televiestinnän erityispiirteet ja sektorien kehittyminen Toimialan ja markkinoiden kilpailu Kilpailu kiinteässä verkossa Kilpailu matkapuhelumarkkinoilla Kilpailu laajakaistamarkkinoilla Yhteenveto ja johtopäätökset Sähkömarkkinat Alan erityispiirteet ja kehitys Kilpailunäkökohtia sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoilla Kilpailuviraston toiminta viime vuosina sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoilla Yhteenveto ja johtopäätökset

7 6 4.3 Infrasektori (maa- ja vesirakentaminen) Sektorikatsauksen rajaukset ja lähtökohdat Inframarkkinoiden erityispiirteet ja viimeaikainen kehitys Markkinatoimijat Maa- ja vesirakennusalan markkina- ja kilpailutilanne Kilpailupolitiikan vaikutukset inframarkkinoilla Yhteenveto ja johtopäätökset Ympäristöliiketoiminta Jätelainsäädäntö ja -politiikka Suomen nykyinen jätehuoltojärjestelmä Jätehuolto ja kilpailupolitiikka Kierrätystä koskeva lainsäädäntö ja politiikka Kierrätysjärjestelmät Suomessa Kierrätys ja kilpailupolitiikka Kilpailu ja sen indikaattorit Lopuksi Kokonaisvaltaisen kilpailupolitiikan tarve ja haaste Kilpailun kehityksen puutteet Tarkastelun lähtökohdat Onko kilpailun kehitys tyydyttävä? Kilpailuvalvonnan uudet haasteet Kilpailuvaikutusten monimutkaisuus Kilpailupolitiikka ja innovaatiotoiminta Kilpailulainsäädännön ja sen soveltamisen mahdollisuudet Leniency-menettely Sovintomenettely Taloudellinen evidenssi Yrityskauppavalvonnan kilpailutestistä Yksipuoliset kilpailunrajoitukset Korjaavat toimenpiteet Kilpailuoikeudellisen prosessin tehostaminen Laajemman yhteiskuntapoliittisen huomion tarve Politiikkakoordinointi Politiikkakoordinoinnin toteuttamismallit Politiikkakoordinoinnin potentiaali ja rajaukset JOHTOPÄÄTÖKSET Liite liite Liite Lähteet

8 7 1. JOHDANTO 1.1 Katsauksen luonne ja tarkoitus Kilpailuvirasto perustettiin 20 vuotta sitten vuosikymmenellä, jolloin Suomessa alettiin toteuttaa suurta talousjärjestelmän muutosta ja tehdä näin selvää pesäeroa sodanjälkeiseen säännöstely- ja sääntelytalouteen. Suomessa lähdettiin 1980-luvulla purkamaan hintasääntelyä ja muutoinkin liberalisoimaan taloudellista toimintaa. Kuitenkin vielä 1990-luvun vaihteessa, mm. OECD:n tietojen 3 perusteella, kilpailu Suomen markkinoilla oli varsin kehittymätöntä, ja maassamme oli voimassa huomattava määrä kilpailua rajoittavia sopimuksia sekä kilpailun kannalta ongelmallisesti keskittyneitä markkinoita. Ongelmat olivat havaittavissa myös taloudellisen toiminnan tuottavuudessa ja väestön ostovoimassa. Tällä hetkellä eivät näin yksiviivaiset luonnehdinnat Suomen taloudesta, markkinoista ja markkinakilpailusta ole enää perusteltuja. Kahdessa vuosikymmenessä on tapahtunut merkittävä vaikkakin toimialoittaisesti epäyhtenäinen muutos. Tämän päivän Suomi on huomattavasti vähemmän säännelty markkinatalous kuin pari vuosikymmentä sitten, ja kilpailun markkinavaikutukset ovat vahvistuneet. Käsillä olevan Suomen kilpailuolojen kehitystä koskevan katsauksen tarkoituksena on hahmottaa ja perustella lukijoille ensinnäkin sitä, miten tällainen kehitys on maassamme saatu aikaan. Kehitys on ennen muuta tietoisen yhteiskuntapolitiikan, mukaan lukien kilpailupolitiikan, tulosta. Yhtäältä institutionaalista toimintaympäristöä on tietoisin poliittisin ratkaisuin uudistettu kilpailua edistävään ja ylläpitävään suuntaan. Toisaalta tuotannon taloudellisten ja teknologisten perusolosuhteiden muutokset ovat vahvistaneet kilpailuedellytyksiä. Katsaus pyrkii toiseksi määrittämään miten ja missä määrin kilpailu on vahvistunut. Talouden eri alasektoreiden ja niiden toimialojen kehitys on ollut epätasaista, ja olennaisia puutteita on edelleen. Puutteellisen kilpailun toimialojen osalta pohditaan, miten kilpailun kehittämisessä voitaisiin jatkossa onnistua paremmin. Katsauksen kolmantena tavoitteena on selvittää, missä määrin kilpailulainsäädännön sisältöä ja soveltamista kehittämällä voitaisiin entistä tehokkaammin vahvistaa kilpailua ongelmallisiksi osoittautuneilla toimialoilla. Kilpailulainsäädännön ja/tai sen soveltamiskäytännön kehittämisellä voidaan vahvistaa kilpailua. Muulla yhteiskuntapolitiikalla on myös ratkaiseva asema kilpailun vahvistamisen kannalta. Tämän vuoksi laaja-alainen yhteiskuntapoliittinen koordinaatio olisi ratkaisevan tärkeää. Katsaus muistuttaa lukijoita myös siitä, ettei Suomen oloissa kaikilla sektoreilla välttämättä koskaan saavuteta ideaalista kilpailua, koska taloudelliset ja tekniset edellytykset tuotannolle ovat epäsuotuisat ja koska vapaan markkinatalouden ylläpitäminen asettaa rajansa erilaisten institutionaalisten taustanormien käyttöönotolle; kohtuullinen kokonaistulos ja jatkuva edistys ovat kuitenkin mahdollisia. Katsaus pyrkii myötävaikuttamaan Suomen talouden merkittävien muutosvaiheiden ymmärtämiseen ja tuomaan aineksia keskusteluun siitä, miten kansalaisten hyvinvointi jatkossakin turvataan. 1.2 Katsauksen rakenne Luvussa 2 käsitellään kilpailun luonnetta ja tehtävää markkinataloudessa sekä kilpailupolitiikan tavoitteita ja kohteita. Luvun tarkoituksena on selvittää, miksi kilpailu on tärkeä yhteiskunnallinen ilmiö ja miksi sitä on syytä edistää ja valvoa. Luvussa 3 käsitellään kilpailun kehitystä ja taloudellisia vaikutuksia erilaisten indikaattoreiden valossa. Luvussa 4 tarkastellaan lähemmin neljää eri toimialaa ja arvioidaan niiden kilpailun kehitystä katsauksen kattamalla ajanjaksolla. Toimialoja ei ole valittu niiden taloudellisen merkittävyyden perusteella vaan tarkoituksena on havainnollistaa katsauksessa käsiteltävää kilpailun muutosta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä sekä kilpailun ylläpitämisen ja kehittämisen haasteita tulevaisuudessa. 3 OECD Economic Surveys 1990/1991 Finland

9 8 Luvussa 5 tehdään johtopäätös edellisten lukujen analyysistä ja yksilöidään kilpailun jäljellä olevia puutteita ja niiden poistamiseen liittyviä haasteita. Kilpailulainsäädännön kehittäminen on tässä tärkeää mutta pelkästään kilpailulainsäädännön avulla ei pystytä poistamaan kaikkia kilpailun puutteita Suomen taloudessa. Kilpailunedistämisen kannalta tulevaisuudessa erittäin olennaista on kaiken kilpailuun vaikuttavan yhteiskuntapolitiikan kattava kilpailunedistämisstrategia. Kilpailun puutteiden poistamisessa voidaan näin saavuttaa jatkossakin merkittäviä edistysaskelia. Tähän tulokseen päättyy kirjoittajien yhteinen johtopäätösluku 6.

10 9 2. Kilpailu Ja Markkinatalous: Raportin Teoreettiset Perusteet Taloudellisen kilpailun tehtävät markkinataloudessa Kilpailun määrittely Tässä raportissa arvioidaan taloudellisen kilpailun ja siihen vaikuttavan yhteiskuntapolitiikan ja muiden taloudellis-teknisten olosuhdetekijöiden kehitystä 1980-luvun lopulta eteenpäin, jolloin nykyaikainen kansallinen kilpailupolitiikka osana laajempaa talousjärjestelmän kehittämistyötä sai varsinaisesti alkunsa. Tässä alajaksossa käsitellään sitä, mitä kilpailulla tosiasiallisesti tarkoitetaan. Kilpailulla tarkoitetaan yleisesti ottaen yksilöiden (ml. ryhmien tai kansojen) yhtäaikaista pyrkimystä saavuttaa jotain, jota kaikki eivät voi saavuttaa. Kaikille kilpailutilanteille tyypillistä on siis tavoitellun objektin suhteellinen niukkuus. Kilpailullinen käyttäytyminen koskee käytännössä kaikenlaista inhimillistä toimintaa ja vuorovaikutusta 5, mutta tämän raportin arvioinnin kohteena on nimenomaan taloudellinen kilpailu. Taloudellisessa kilpailussa tavoitellaan taloudellisia etuuksia kuten voittoa tai käyttö- tai kulutushyötyä. Taloudellisessa kilpailussa pyritään tarjoamaan kauppa- ja sopimuskumppaneille parempia vaihtoehtoja tilanteessa, jossa kaikki kilpailevien vaihtoehtojen tarjoajat eivät voi saada aikaan haluamiaan transaktioita kauppaja sopimuskumppaninsa kanssa. Taloudellista kilpailua määrittää talousjärjestelmä, eli kuka yhteiskunnassa hallitsee niukkoja taloudellisia resursseja, ja miten tuotanto ja vaihdanta organisoidaan. Markkinataloudessa päätöksenteko on hajautettu, ja tuotanto- ja vaihdantapäätöksiä tekevät yksittäiset yrittäjät. Markkinakilpailussa kauppakumppaneiden vuorovaikutusta määrittää markkinarajapinta. Vaihtoehtoja tarjotaan ja kysytään hintainformaation perusteella. Markkinavaihdannassa yrittäjät tekevät taloudellisia ratkaisuja tarpeidensa perusteella ja hintainformaation pohjalta. Hintainformaatiolla on näin markkinataloudessa resurssien kohdentumista ohjaava vaikutus. Kilpailuprosessin avulla markkinatalous on periaatteessa itsesäätöinen järjestelmä, jossa yksilöiden mieltymykset ohjaavat taloutta. Toimivassa markkinataloudessa kilpailevat sekä ostajat että myyjät; kummatkin pyrkivät tarjoamaan toiselle osapuolelle parempia ehtoja kuin kilpailijansa. Markkinakilpailuun osallistuvien toimijoiden koko vaihtelee yksilöistä suuryrityksiin tai yritysryppäisiin. Yli ajan tarkasteltuna kilpailua voidaan luonnehtia markkinoilla tapahtuvaksi prosessiksi, eli toimenpiteiden, reaktioiden ja vastareaktioiden katkeamattomaksi ketjuksi. Kilpailun keskeiset ulottuvuudet, joiden muutoksista tässäkin raportissa on kyse, voidaan esittää seuraavasti: a) b) c) d) kilpailevien yrittäjien toimintavapaus kilpailijoiden lukumäärä yrittäjien välisten suhteiden sisältämät yhteistyö- vs. kilpailuelementit kilpailun kohteen arvo. Kilpailun käsitteen monimuotoisuus ja sen moninaiset vaikutuskanavat tekevät kuitenkin kilpailukysymysten analysoinnin haasteellisiksi. Yleiset periaatteet tai nyrkkisäännöt voivat monissa tilanteissa osoittautua riittämättömiksi, minkä vuoksi johtopäätösten ja ymmärtämisen tueksi on pyrittävä löytämään oikeat teoreettiset lähestymistavat sekä hyödynnettävä tehtyjä empiirisiä tutkimuksia. 6 Seuraavassa käsitellään lähemmin taloudellisen kilpailun tehtävää markkinataloudessa. 4 Tämän jakson sisältö ja rakenne vastaa paljolti teoksessa Koponen, T., Okko, P. & Virtanen, M. (2003) esitettyä. 5 [ ] me emme voi valita elämää ilman kilpailua. Voimme ainoastaan valita ne tavat, joilla kilpailu toteutuu. Yhteiskunnat eroavat toisistaan ainoastaan viimeksi mainitun suhteen, eivätkä kilpailun läsnäolon tai poissaolon suhteen. Vanberg, V. J Vickers, J. 1995, 18.

11 Kilpailun tehtävät markkinataloudessa Kilpailuolosuhteiden kansan-, yritys- ja yksityistaloudellisten vaikutusten ymmärtämiseksi tarkastellaan seuraavaa kolmea kilpailun tehtävää markkinataloudessa: 1) Resurssien saaminen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön yksilöiden markkinoilla ilmaisemien preferenssien ja tunnettujen tuotantomahdollisuuksien perusteella (staattinen tehokkuus). 2) Uusien ja aikaisemmin tuntemattomien, hyvinvointia kohottavien tuotantomahdollisuuksien (uudet tuotteet tai tuotantoprosessit) havaitseminen ja käyttöönotto (dynaamisen tehokkuus). 3) Poliittisen demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edellytysten luominen omalta osaltaan. Ensiksi mainitun tehtävän luonteen ymmärtämistä havainnollistaa täydellisen kilpailun ja monopolin analyysi ja vertailu. Täydellisessä kilpailussa kilpailu on hyödyketuottajiin kohdistuva paine, joka pakottaa tuottajan tarjoamaan minimikustannuksin ja minimivoitolla tiettyä hyödykettä kauppakumppaneilleen. Paine on maksimaalinen juuri täydellisessä kilpailussa, joka tuottaa pitkällä aikavälillä Pareto-tehokkaan markkinatasapainon. 7 Täydellisessä kilpailussa yrityksellä ei ole markkinavoimaa, eli mahdollisuutta omalla toiminnallaan vaikuttaa hyödykkeen markkinahintaan ja saavuttaa positiivista hinta-kustannus-marginaalia, eikä taloudellista voittoa ainakaan pitkällä aikavälillä. Tähän tulokseen on olennaisena syynä täsmälleen samaa hyödykettä tarjoavien kilpailijoiden suuri lukumäärä sekä yrittäjien täydellinen markkinainformaatio. Monopolia taas voidaan luonnehtia toimialaksi, jonka tuottamalle hyödykkeelle ei ole mitään läheisiä korvaavia hyödykkeitä ja missä hyödykkeen ainoaa tarjoajaa suojaavat kilpailun kokonaan estävät alallepääsyn esteet. 8 Hyödykkeen tarjoaja ei näin ole tietoinen kenestäkään yksilöstä tai yksilöryhmästä, joka aktuaalisesti tai potentiaalisesti kilpailisi hänen kanssaan. 9 Vain kuluttajien preferenssit rajoittavat hänen markkinavoimaansa. Tekstikirjamallin monopolisti hallitsee omaksi edukseen markkinoitaan absoluuttisesti ja periaatteessa rajattomasti. Kuten täydellistä kilpailua, täydellistä monopoliakaan ei reaalimaailmassa esiinny; käytännössä markkinoilla yksinkin toimivan myyjän hyödykkeillä saattaa olla ao. markkinoiden ulkopuolella ainakin epätäydellisiä korvikkeita ja ajan myötä etenkin markkina-asemaansa aggressiivisesti hyödyntävä monopolisti saattaa kohdata vahvistuvaa kilpailua, kun kannusteet kilpailevien hyödykkeiden kehittämiseen ja käyttöön vahvistuvat. Taloushistoria todistaa selkeästi, ettei ikuisia monopoleja ole olemassakaan. 10 Yllä jo todettiin, että täydellisessä kilpailussa vaihtoehtojen tarjoajalla ei ole markkinavoimaa. Käytännössä kuitenkin kaikissa reaalimaailman tapauksissa hyödykettä tarjoavilla on enemmän tai vähemmän liikkumavaraa suhteessa myymiensä hyödykkeiden hintaan. Perustuen ns. kolluusiohypoteesiin, jonka mukaan toimialan keskittyneisyys korreloi positiivisesti markkinavoiman kanssa, voidaan hahmotella ja luonnehtia markkinamuotoja, joita todellisilla markkinoilla esiintyy. Reaalimaailmassa kilpailu on käytännössä aina luokittelun tarkoittamassa mielessä epätäydellistä. Markkinamuotoihin palataan seuraavassa jaksossa. Monopolimalli tarjoaa hyvän tavan tarkastella markkinavoiman aiheuttamia hyvinvoinnin tappioita. Kirjallisuudessa laajasti käytettyä mallia ei käsitellä yksityiskohtaisesti tässä katsauksessa, mutta sen päätulokset voidaan toistaa lyhyesti. Monopolin tuotannon taso on liian alhainen ja hintataso liian korkea, mikä merkitsee täydelliseen kilpailutilanteeseen verrattuna taloudellista tappiota kuluttajalle ja vastaavaa taloudellista 7 Markkinat eivät voi allokoida tuotantoresursseja uudelleen kaupan, tuotannon tai kulutuksen kautta siten, että kenenkään hyvinvointia voitaisiin parantaa kuitenkaan samanaikaisesti huonontamatta kenenkään toisen hyvinvointia. Parkin, M., Powell, M. & Matthews, K Ibid, 286. Monopsonia ei erikseen käsitellä tässä yhteydessä. 9 Machlup, F. 1952, Ks. esim. Brozen, Y. 1982, luku 9.

12 11 hyötyä tuottajille. Tämän ohella syntyy myös sellainen kuluttajien ylijäämän menetys, jota tuottajat eivät saa itselleen, eli markkinavoiman aiheuttama varsinainen tehokkuustappio (deadweight loss). Markkinavoiman aiheuttama tehokkuustappio Harbergerin kolmioksikin kutsuttu markkinavoiman allokatiivista tehokkuustappiota mittaava alue kuvastaa koko yhteiskunnalle koituvaa tappiota. 11 Allokatiivisen tehokkuustappion mittaaminen on johtanut teoreettisiin ja metodisiin kiistoihin. Alkuperäinen Harbergerin tutkimus päätyi tehdasteollisuudesta saadun otoksen perusteella siihen, että USA:ssa epätäydellisestä kilpailusta aiheutuva varsinainen tehokkuustappio vv oli vain 0,1 % BKT:sta. 12 Harbergerin empiiristä mittausmenetelmää on ankarasti arvosteltu sekä allokatiivista tehokkuustappiota aliampuvaksi että yliampuvaksi. 13 Suomen osalta Willner ja Ståhl (1992) ovat arvioineet epätäydellisen kilpailun aiheuttamia potentiaalisia hyvinvointitappioita paikoin hyvinkin merkittäviksi. 14 Wahlroos päätyi omassa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan epätäydellisestä kilpailusta aiheutuneet hyvinvointitappiot olivat vuonna 1977 noin 0,2 1 % teollisuuden jalostusarvosta, eli 0,06 0,30 prosenttia BKT:sta. 15 Suoraviivaisten normatiivisten johtopäätösten teko monopolimallista edellyttää kilpailullisen toimialan ja monopolistin kustannusrakenteen olettamista samaksi. Jos näin olisi, monopolin (ja muun epätäydellisen kilpailun) tuomitseminen olisikin yksiselitteistä. Mallin epätoivottavat tulokset olisivat vain kilpailun puutteen syytä. Tämän ajattelun mukaan kilpailullinen toimiala yht äkkisesti muuttuisi monopolistiseksi mitään muuta muuttamatta. Todellisuudessa markkinoiden keskittymisprosessi on kuitenkin aikaa vievä, ja sen aikana alalla olevien yritysten kustannusrakenne muuttuu tehokkuusvaikutusten realisoitumisen ansiosta. Tällöin paluu kilpailullisempaan tilanteeseen esimerkiksi yritysten hajottamisen kautta voisi johtaa alan hintatason kohoamiseen. 16 Tästä seuraa, että markkinoiden keskittyminen sinänsä ja sen mahdolliset kilpailua rajoittavat seuraamukset on erotettava toisistaan. Allokatiivista tehokkuustappiota koskevat kiistat ovat tuoneet esiin myös uusia argumentteja epätäydellisen kilpailun hyvinvointitappioista. Niin sanotun X-tehokkuusargumentin mukaan epätäydellisessä kilpailussa yrityksiin kohdistuu puutteellinen toiminnan tehostamispaine, mikä johtaa toiminnan tarpeettomaan löysyyteen (slack). X-tehokkuus voidaan määritellä seuraavasti:...tuotantoyksikkö ei kykene täydellisesti hyödyntämään sen hallussa olevia resursseja ja sitä kautta saavuttamaan omaa tehokkuusrintamaansa eli tuotoksen maksimaalista määrää käytettävissä olevilla resursseilla ja vallitsevissa olosuhteissa. 17 X-tehottomuus johtaa tilanteeseen, missä kustannukset ovat tarpeettoman korkeat, mikä selittäisi allokatiivisesta tehokkuustappiosta saadut vaatimattomat mittaustulokset. Epätäydellisen kilpailun puutteellinen toiminnan tehostamispaine ei siis välttämättä kanavoidukaan ylivoitoiksi, vaan se käytetään hyväksi tarpeettoman löysänä toimintana. X-tehokkuuden paranemisen ansiosta siirtyminen lähemmäksi täydellisen kilpailun olosuhteita voisi siis lisätä hyvinvointia olennaisesti 11 Harberger, A. C Ibid, p Ferguson, P.R. & Ferguson, G. J. 1994, sisältää erinomaisen katsauksen allokatiivista tehokkuustappiota koskevasta keskustelusta. 14 Willner, J. & Ståhl, L. 1992, Wahlroos, B Ks. Waterson, M. 1993, 34 36, joka käsittelee monopolin vaikutuksia resurssien kohdentumiseen mittakaava- tai laajuusetujen vallitessa. 17 Leibenstein, H. & Maital, M. S. 1994, 252.

13 12 merkittävämmin, kuin allokatiivisen tehokkuustappion mittausten perusteella voitaisiin olettaa. 18 X-tehokkuudesta tehdyt empiiriset arviot tyypillisimmin tukevat teoreettista argumentaatiota, ja epätäydellisen kilpailun aiheuttama hyvinvointitappio on näin suurempi. 19 On vielä yksi tapa, jolla markkinavoima voi alentaa hyvinvointia: jos resursseja kulutetaan pelkästään monopolivoiman saavuttamiseksi kuluttajia mitenkään hyödyttämättä, myös näiden resurssien kustannukset lisäävät epätäydellisestä kilpailusta aiheutuvaa hyvinvointitappiota. 20 Tällaista hyvinvointitappiota luo esimerkiksi resurssien käyttäminen poliittisten päätöksentekijöiden vaikuttamiseen, jotta nämä säätäisivät ao. yritykselle tai sen toimialalle kilpailulta suojaavaa lainsäädäntöä. Tällainen lainsäädäntö on itse omiaan lisäämään ao. yritysten markkinavoimaa, mutta toisaalta kilpailusuojan aikaansaaminen onnistuu todennäköisimmin, mikäli poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttavalla yrityksellä on jo merkittävää markkinavoimaa. Vallitsevassa eurooppalaisessa kilpailulainsäädännössä lähdetään kuitenkin siitä, että kuluttajien markkinavoimasta kärsimä tappio on lähtökohtaisesti epäsuotava myös silloin, kun se kanavoituu tuottajien lisätuloksi. Nimenomaan kuluttajien etu on markkinavoiman arvioinnin kulmakivi. Kilpailun toinen markkinataloudellinen tehtävä liittyy näkemykseen kilpailusta prosessina, jossa yrittäjät jatkuvasti etsivät voittojen kannustamina uusia ja kannattavia tuotantomahdollisuuksia. Yrittäjyydessä voidaan nähdä kaksi erilaista perustyyppiä, joista kummatkin ovat talouden toiminnalle välttämättömiä: innovatiivinen yrittäjyys ja koordinoiva/tasapainottava yrittäjyys. 21 Innovatiivinen yrittäjyys on uusien, aiemmin tuntemattomien tuotantomahdollisuuksien hyödyntämistä, kun taas jälkimmäinen yrittäjätyyppi pyrkii löytämään uusia voitonmahdollisuuksia hyödyntämällä jo tunnettuja mutta vielä puutteellisesti hyödynnettyjä tuotantomahdollisuuksia. Kilpailua leimaa tällöin jatkuva innovaatioiden ja niiden imitoinnin vuorottelu. Yllä esitetty markkinavoima on vain luonnollinen ja tilapäinen osa markkinataloudellista kilpailuprosessia. 22 Kilpailun paineeseen perustuva markkinavoiman hillitseminen sekä kilpailun aikaansaama uusien hyödykkeiden tai tuotantoprosessien käyttöönotto ovat yleisen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä kilpailun tehtäviä. Keskeinen kysymys, johon jatkossa palataan, on kuitenkin se, miten kilpailu samanaikaisesti toteuttaa näitä, vai onko niiden täyttämisen välillä jo lähtökohtaisesti ristiriitainen suhde. Kilpailun mahdollisuus voi estää monopolististen valtakeskittymien muodostumisen. Kilpailu hajauttaa taloudellista päätösvaltaa, koska se merkitsee aina taloudellisesti merkityksellisten vaihtoehtoisten transaktioiden mahdollisuutta sekä riippumattomuutta kenestäkään yksittäisestä toisesta yrittäjästä. 23 Julkinen tai yksityinen monopoli taas merkitsee vaihtoehdottomuutta kuluttajille/kauppakumppaneille ja kykyä rajoittaa kilpailevien yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja taloudellista liikkumavaraa. Taloudellisen vallan keskitty- 18 Frantz, R. S. 1992, Vasta-argumenteista ks. Frantz, R. S. 1990, luku Posner, R. A Ks. myös Arnold 1996, s Innovatiivisesta yrittäjyydestä, ks. Kirzner (1992), Schumpeter (1942) ja koordinoivasta yrittäjyydestä, ks. Kirzner (1973). Yrittäjän rooleista ks. myös Baumol (1993). 22 Kokonaisuudessaan kilpailun dynaamista luonnetta voidaan kuvata seuraavalla lainauksella: Se perustavaa laatua oleva impulssi, joka käynnistää kapitalismin moottorin ja myös pitää sen käynnissä, syntyy uusista kuluttajista, hyödykkeistä, uusista tuotanto- ja kuljetustavoista, uusista markkinoista, uusista toimialan rakenteista, joita kapitalistinen yritys luo. [ ] Kapitalistisessa todellisuudessa [ kilpailu on] kilpailua uusista hyödykkeistä, teknologioista, toimituslähteistä ja organisaatiomuodoista kilpailua, joka määrittelee tärkeän kustannus- tai laatuedun ja joka ei vaikuta ainoastaan yritysten tuottojen ja tuotantomäärien marginaaleihin, vaan yritysten koko perustaan ja niiden eloonjääntiin. (Schumpeter 1942, 82 84). 23 Saksalaiset ORDO-liberaalit ovat korostaneet, että tällaista on kilpailujärjestykselle ideaali kilpailu, jota tulee systemaattisesti ylläpitää. Ks. esim. von Beckerath (1957, 84 85).

14 13 minen voi ORDO-liberaalien 24 mukaan aiheuttaa uhan poliittisen päätöksenteon painostuksesta ja edelleen vakavien sosiaalisten ongelmien muodostumisesta. Etenkin uhkaamalla vakavilla taloudellisilla tai sosiaalisilla seuraamuksilla voidaan poliittista päätöksentekoa painostaa esimerkiksi suojaamaan yrittäjiä epämieluisalta kilpailulta sekä antamaan muitakin erityisetuja tai -oikeuksia. 25 Kilpailu on siis ylipäätään yksi demokraattisen päätöksenteon tärkeistä suojaelementeistä. Taloudellisen toiminnan harjoittaminen edellyttää kolmen hyvin perustavanlaatuisen kysymyksen ratkaisemista. Näitä ovat: mitkä ovat toiminnan kannusteet, miten yrittäjät voivat vaikuttaa toisten toimintaan ja mistä yrittäjät saavat taloudellisen toiminnan edellyttämän tiedon ja oppivat käsittelemään sitä. Kilpailu ratkaisee kannustinongelman pakottamalla yrittäjät voittoja tavoitellessaan palvelemaan kuluttajia välittömästi ja täysimääräisesti. Kuten Böhm totesi jo vuonna 1933: Kilpailu on vapaan, voitontavoitteluun perustuvan talouden moraalinen selkäranka. 26 Hayekin (1945) mukaan kilpailu on toisaalta mekanismi, joka ikään kuin tiivistää yhteiskunnassa hajallaan olevaa tietoa ja tätä kautta mahdollistaa yrittäjien suunnitelmien koordinoinnin. 27 Samalla se on myös eräänlainen uuden tiedon koelaboratorio, jossa nähdään mikä uusi tieto ja mitkä uudet ajatukset ovat arvokkaita ja voivat tuottaa lisähyötyä kuluttajille Markkinamuototypologia ja taloudellinen tehokkuus Kuten yllä jo todettiin, täydellisen kilpailun ja monopolin väliin jää joukko alla olevassa taulukossa 1 tavalliseen tapaan määriteltyjä markkinamuotoja, joissa hyödykkeiden tarjoajien markkinavoima on täydellisen kilpailun olemattoman ja monopolin maksimaalisen välialueella ja joissa markkinoiden keskittyessä markkinavoima kolluusiohypoteesin mukaan kasvaa. Oligopolille on tunnusomaista markkinoilla toimivien yritysten tietoisuus siitä, että yhden yrityksen toimenpiteillä on tuntuva vaikutus toisten yritysten markkina-asemaan. Oligopolistisilla markkinoilla vallitsee pelitilanne, joka voi johtaa hyvin vaihteleviin tuloksiin tosiasiallisesta monopolista hintasotaan. Todennäköisimpänä seurauksena on kuitenkin hyvin vakaa hintataso, koska hintaa nostettaessa kilpailijat eivät todennäköisesti seuraa hinnankorotusta, kun taas hintaa laskettaessa kilpailijat hyvin todennäköisesti vastaavat laskemalla omaa hintaansa. 29 Mitä keskittyneemmäksi oligopolimarkkinat käyvät, sitä todennäköisempää on markkinoilla olevien yritysten kilpailun vastainen käyttäytymisen koordinaatio hiljaisesti tai eksplisiittisesti. Juuri tästä syystä Shepherdin (1990) luokittelussa on tehty ero löysän ja tiukan oligopolin välillä. Markkinoiden keskittyminen onkin ilmeisen tärkeä kilpailun vaikutusten määrittäjä. Reaalimaailmassa ei kuitenkaan vallitse mitään aukotonta ja vakaata positiivista korrelaatiota markkinavoiman ja markkinoiden keskittymisen välillä. Tosiasiana voidaan kuitenkin pitää sitä, että markkinoiden keskittymisen edetessä hyvin pitkälle monopoliteorian ennustearvo markkinakäyttäytymisen osalta kasvaa ja markkinoiden keskittymisen pitäminen kilpailun arvioinnin ensimmäisenä approksimaationa on perusteltua. Monopolistinen kilpailu on tyypillistä merkkitavarakilpailua. Kunkin merkin tarjoajaa suojaa jossakin määrin asiakkaiden merkkiuskollisuus, mutta tällä on rajansa, koska kilpailijoiden tarjoamat merkkitavarat ovat itse asiassa erittäin hyviä substituutteja. Tämän vuoksi markkinoilla kilpailevien yritysten kilpailuedut jäävät 24 Ks. Möschel, W. (1989) sekä Eucken, W.(1949,1952). Kotimaisessa kilpailuoikeudellisessa kirjallisuudessa ORDO-liberalismia ja sen vaikutusta kilpailupolitiikkaan ja -oikeuteen on arvioinut Kuoppamäki (2003, II osan jakso 12., ss ). 25 Ks. esim. Ostwalt-Eucken (1994). 26 Ks. Vanberg (2002). 27 Hayek (1945). 28 Hayek (1978). 29 Tämä on ns. polveikkaan hinta-menekkifunktion tapaus. Ks. Reinikainen (1980).

15 14 melko vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi, mutta mittakaavaetujen käyttö tällaisilla toimialoilla voi jäädä puutteelliseksi, mikä lisää ko. tuotannon yhteiskunnallisia resurssikustannuksia Taulukko 2.1 Markkinamuodot. Lähde: Shepherd 1990, 14. MARKKINAMUOTO Monopoli PERUSOMINAISUUDET Yhdellä yrityksellä 100 %:n markkinaosuus Määräävä markkina-asema* Tiukka oligopoli Löysä oligopoli Monopolistinen kilpailu Täydellinen kilpailu Yhdellä yrityksellä %:n markkinaosuus, eikä markkinoilla toimi toista samansuuruista kilpailijaa Toimialan neljällä johtavalla yrityksellä on yhteenlaskettuna %:n markkinaosuus. Kollusiivinen käyttäytyminen hintakilpailun välttämisessä on verrattain helppoa. Toimialan neljällä johtavalla yrityksellä on yhteenlaskettuna korkeintaan 40 %:n markkinaosuus. Kollusiivinen käyttäytyminen hintakilpailun välttämiseksi on käytännössä mahdotonta. Markkinoilla toimii useita tosiasiallisia kilpailijoita, joiden kunkin markkinaosuus on korkeintaan 10 %. Markkinoilla toimii yli 50 kilpailijaa, joilla kullakin mitätön markkinaosuus * Määräävä markkina-asema on tässä taulukossa esillä nimenomaan taloustieteen markkinamuotokäsitteenä, mutta kilpailulainsäädännössä tarkasteltu määräävä markkina-asema ei välttämättä ole yhtä yksioikoisesti määritelty. Tähän palataan jaksossa 2.2. Reaalimaailmassa hyödykkeitä tarjoavien yrittäjien liikkumavara suhteessa kauppakumppaneihinsa eli markkinavoima tarkoittaa sitä, että ao. yrittäjillä on aina enemmän tai vähemmän merkittäviä ja/tai kestäviä kilpailuetuja toisiinsa verrattuna. Hyödykkeen tarjoajan kilpailuetu tarkoittaa kauppakumppanin kannalta sitä, ettei tämä tietyssä päätöstilanteessa pidä ao. tarjoajan ja hänen kanssaan kilpailevien tarjoajien vaihtoehtoja yhdenvertaisina vaan pitää parempana kilpailuetua omaavan tarjoajan vaihtoehtoa. Yleistäen voidaan katsoa, että yrityksellä on kilpailuetua tietyn hyödykkeen markkinoilla, mikäli se muutoin kuin vain yksittäisen sattuman johdosta kykenee ylläpitämään yleistä minimivoittotasoa korkeampaa kannattavuutta toiminnassaan. Yritykset, joilla ei ole kilpailuetua markkinoilla (ja varsinkin ne yritykset, jotka eivät kykene saavuttamaan keskimääräistä minimivoittotasoa), joutuvat supistamaan toimintaansa ja pitkällä aikavälillä poistumaan markkinoilta. Yritysten kilpailuedut luonnostaan keskittävät markkinoita; toisin sanoen markkinoiden keskittymisen perussyinä ovat niillä ilmenneet (manifestoituneet) kilpailuedut. 32 Täydellinen kilpailu on siis erityistapaus, jossa tietyn täsmällisesti määritellyn ja homogeenisen hyödykkeen markkinoilla kilpailevilla myyjillä tai tuottajilla ei ole minkäänlaista kilpailuetua kauppakumppanien näkökulmasta katsottuna, ja näin ollen näille on samantekevää kenen kanssa he transaktion toteuttavat. 33 Monopoli taas on toinen erityistapaus, jossa tietyn, muista hyödykkeistä erossa pidettävän hyödykkeen markkinoilla toimii ainoastaan yksi hyödykkeen tarjoaja, jonka kilpailuetu suhteessa muihin potentiaalisiin hyödykkeen tarjoajiin on siinä määrin täydellinen, ettei monopolistilla ole lainkaan aktuaalista eikä edes potentiaalista kilpailua. Epätäydellisen kilpailun markkinamuodot liittyvät tyypillisesti tilanteisiin, jossa markkinoilla olevien yritysten kilpailuedut estävät atomistisen markkinarakenteen, jossa kaikki toimijat siis ovat markkinoiden kokoon nähden hyvin pieniä. Toisaalta tämä etu ei välttämättä ole ehdottoman pysyvä suhteessa alalla jo toimiviin ja 30 Ibid. 31 Eri kirjoittajien esittämissä markkinamuotomäärittelyissä saattaa yksityiskohdissa olla eroja, joilla ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä olennaista merkitystä. 32 Kilpailuetujen merkitystä ja lähteitä ovat tarkastelleet Björkroth, T., Koponen, A., Pohjola, M. & Virtanen, M. (2006, 17 27). 33 Täydellisen kilpailun oletukset; ks. esim. Parkin et al. (1997).

16 15 potentiaalisiin kilpailijoihin. Markkinoiden keskittyminen liittyy siis perimmiltään yrittäjien kykyyn palvella tehokkaammin kauppakumppaneita, mutta toteuduttuaan markkinoiden keskittymisellä voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus varsinaiseen kilpailuprosessiin, koska kilpailijat joutuvat ottamaan huomioon toimiensa olennaiset vaikutukset kilpailijoihin ja näiden mahdolliset vastatoimet. Luonnollisesti myös hyödykkeitä ostavat tai hankkivat tahot toimivat markkinoilla kilpailullisesti. Hyödykkeen hinta on uhraus, jonka hyödykkeen ostaja joutuu tekemään saadakseen hyödykkeen, ja samalla hän joutuu luopumaan jostain muusta kulutusmahdollisuudesta. Hyödykkeiden hankinnassa ja ostotoiminnassa kilpailu sulkee pois ne yrittäjät, jotka eivät ole valmiita tekemään hyödykkeen hankkimiseksi tarvittavaa uhrausta. Hyödykkeiden hankintamarkkinoidenkin keskittyminen tarkoittaa sitä, että tietyillä ostajilla tai hankkijoilla on tekemiensä uhrausten ja preferenssiensä vuoksi huomattava kilpailuetu suhteessa vaihtoehtoisiin hyödykkeen ostajiin. Markkinakilpailua analysoitaessa myös ostajapuolen keskittyminen on merkittävä kilpailua ja kilpailuolosuhteita määrittävä tekijä. Markkinatoiminnan suorituskyvyn arvioinnissa on välttämätöntä ottaa huomioon markkinoiden keskittymiseen liittyvät tehokkuusedut. Käytännössä yritysten markkinavoimaa ei voidakaan tarkastella vain allokatiivisen tehokkuuden näkökulmasta. Vaikka taloudellisesti relevantin tiedon voidaankin useasti katsoa olevan kaikkien halukkaiden saatavilla, tiedon hankinta ja käyttö edellyttävät lähestulkoon aina aktiivisia, kustannuksia aiheuttavia ponnistuksia. Yrittäjät pyrkivätkin optimoimaan taloudellisen tiedon käyttöä. 34 Tällöin ne, jotka ovat valppaasti käyttäneet hyväkseen informaatiota ja tätä kautta kehittäneet toimintansa, voivat saavuttaa kilpailuedun suhteessa niihin, jotka tätä eivät ole tehneet. Yritykset eivät tällöin ole samanlaisia, ja ne yritykset, jotka ovat asianmukaisesti käyttäneet hyväkseen tuotantomahdollisuudet ja tiedon, saavuttavat paremman kannattavuuden kuin yritykset, jotka eivät ole tähän kyenneet. Tämä on tuotannollisen tehokkuuden tyyppitapaus. Tuotannollisen tehokkuuden aiheuttama markkinavoima merkitsee allokatiivista tehottomuutta, mutta toisaalta sitä voidaan pitää palkkiona tuotantomahdollisuuksien ja tietämyksen valppaasta ja taitavasta hyväksikäytöstä. Kilpailun tulisi taata pelkän allokatiivisen tehokkuuden sijasta allokatiivisen ja tuotannollisen tehokkuuden paras mahdollinen yhteistulos. Kilpailupoliittisessa kirjallisuudessa tuotannollinen tehokkuus ymmärretään laajasti: Tuotannollinen tehokkuus on mitä tahansa yrityksen toimintaa, joka tuottaa varallisuutta [ ] Tuotannollinen tehokkuus koostuu mistä tahansa tuotteista tai palveluista, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan. [ ] Näin ollen yritysten suhteellinen tehokkuus mitataan sen perusteella, miten yritys menestyy markkinoilla suhteellisesti. [ ] Huomion tulee keskittyä edellä mainittuun tuotannollisen tehokkuuden määritelmään, eikä siihen suureen joukkoon tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Skaalaedut, erikoistuminen, kyky hankkia pääomaa, johtamistaidot ja monet muut tekijät vaikuttavat yrityksen kykyyn tyydyttää kuluttajia, mutta ne ovat ennemminkin tehokkuuden syitä kuin osoituksia tehokkuudesta. 35 Tuotannollinen tehokkuus tarkoittaa siis ylivertaista liiketoiminnallista suorituskykyä, joka voi johtua hyvin moninaisista syistä ei kuitenkaan kolluusion tai kilpailijoiden keinotekoisen poissulkemisen johdosta. Tuotannollinen tehokkuus tarjoaa yhden selityksen markkinoiden keskittymiselle: Markkinat ovat keskittyneet, koska tuotannollisesti tehokkaat yritykset ovat syrjäyttäneet tai vieneet toimintaedellytykset tehottomammilta yrityksiltä. Tuotannollinen tehokkuus tarkoittaa sitä, että yritysten toiminta vastaa paremmin yhtäältä niitä tarpeita, joita kauppakumppaneilla hyödykkeen käyttöön liittyen on ja toisaalta niitä teknisiä ja institutionaalisia edellytyksiä, joiden täyttämistä menestyksellinen tuotantotoiminta hyödykkeen osalta vaatii. Yritysten tehokas markkinatoiminta ohjaa markkinoiden rakennetta eikä toisinpäin. Tämä selitys tunne- 34 Tämä on Chicagon koulukunnan keskeinen lähtökohta, ks. Reder, M. W. (1982). 35 Bork, R. H. (1978),

17 16 taan niin sanottuna tehokkuushypoteesina. 36 Samalla on ilmeistä, että tuotannollisen tehokkuuden erilaisten syiden ja niiden vaikutusten toteennäyttämisen helppous voi vaihdella olennaisesti. 37 Todellisuudessa yritysten kilpailuedut kuitenkin usein perustuvat sellaiseen hyödykkeeseen ja/tai tuotantotapaan liittyvään tietämykseen, jota ei ole ollut eikä ole markkinoilla saatavissa. Yrityksen toiminta luo uutta tietoa, joka aiheuttaa tällöin kilpailuedun, jota kilpailijat eivät kykene määrittämään tai jota ne eivät voi ainakaan laillisesti imitoida. Innovaatiot voivat luoda markkinavoimaa riippuen siitä, kuinka suuren edistysaskelen innovaatio on luonut kauppakumppanien kannalta. Markkinavoima on tässä yhteydessä yrittäjän palkkio uuden tiedon luomisesta ja hedelmällisestä hyväksikäytöstä. Markkinavoimaa voidaankin pitää kilpailuprosessin luonnollisena tulemana, ja tämä näkökulma huomioon ottaen tehokkaasti toimiva kilpailu voi tuottaa allokatiivisen, tuotannollisen ja dynaamisen tehokkuuden parhaan mahdollisen yhteistuloksen. Tämän mukaisesti toimivalle kilpailulle on tunnusomaista, että kuluttajiin kohdistuva markkinavoima perustuu nimenomaan yritysten valppauteen ja innovatiivisuuteen. Erilaisten markkinamuotojen tai hintakustannus-marginaalin sijasta nimenomaan toimiva kilpailu on myös tässä kilpailua käsittelevässä katsausraportissa suoritetun kilpailun arvioinnin mittatikku. 38 Kilpailun toimivuuden arviointi on käytännössä aina luonteeltaan kokonaisvaltaista ja tässä jaksossa esitetyt näkökulmat ovat relevantteja arvioinnin kannalta Yritykset kilpailijoina markkinoilla Markkinakilpailu on kilpailuetujen saavuttamiseen tähtäävä prosessi. Yllä todetun mukaisesti kilpailuedun lähteenä on mikä tahansa tekijä, joka saa aikaan sen, että yrittäjän aikaansaama hyödyke on kauppakumppanien näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin kilpailijan vastaava hyödyke. Kilpailuedun lähteet voidaan jakaa toisaalta itse toimialasta johtuviin tekijöihin tai toisaalta tietyn yrityksen erityisiin resursseihin, kompetensseihin tai kyvykkyyksiin (kapabiliteetteihin) liittyviin tekijöihin. 40 Kolmas mahdollinen kilpailuetujen lähde on lainsäädäntö, sääntely ja institutionaaliset normit. Kilpailuedun lähteet ovat siis toimiala- tai yritysspesifejä, tai institutionaalisia. Niiden yritysten osalta, jotka eivät ole voineet hyödyntää kilpailuedun lähteitä, kilpailuedut luovat alalle pääsyn, alalla liikkumisen ja/tai alalta poistumisen esteitä. Tämä ilmiö ja erityisesti alalla liikkumisen esteet omalta osaltaan myös luo strategisia ryhmiä toimialalle. 41 Toimialaspesifejä kilpailuetuja ovat tyypillisesti mittakaavaedut. Esimerkiksi pääomavaltainen, prosessitekniikkaan perustuva perusteollisuus on Suomessa lähes poikkeuksetta keskittynyt toimialoittain yhden tai muutaman tuottajan haltuun, joilla kuljetus- ja muiden logististen kustannusten vuoksi on kilpailunrajoituslaissa tarkoitettu määräävä markkina-asema. 42 Toimialaspesifit edut rajaavat tietyissä tapauksissa pienem- 36 Teoreettinen väittely kolluusio- ja tehokkuushypoteesin välillä liittyy ns. rakenne-käyttäytyminen-suorituskyky (structureconduct-performance, SCP) -kehikkoon, jota tässä yhteydessä ei yksityiskohtaisemmin käsitellä. Ks. esim. Scherer, M. & Ross, D. 37 Ks. Leary, T. B. (2002). 38 Kuoppamäki (2003, ss , ) käsittelee toimivan kilpailun hahmottamista taloustieteellisessä kirjallisuudessa ja kilpailupoliittisen koulukunnan perustana, ja tuo esille sen, että kilpailun toimivuuden kriteerit ovat väistämättä hyvin väljiä. 39 Jo viittaaminen kilpailun toimivuuteen sen täydellisyyden sijasta osoittaa, että modernin kilpailupolitiikan ja -oikeuden talousteoreettinen perusta on aina käytännössä luonteeltaan eklektinen, eli keskenään ristiriitaisia teoreettisia lähestymistapoja yhteensovittava. Eklektisestä teoriasta ks. Virtanen, M. 1998, 307 ss.; Kuoppamäki, P. 2003, 228, 232, 242, 1201, 1312, 1315; Björkroth, T. & Koponen, A. 2004, Ks. esim. Hansen, G. & Wernerfelt, B. (1989), Rumelt. R. P. (1991). Nämä artikkelit käsittelevät toimialaspesifien ja yritysspesifien tekijöiden suhteellista vahvuutta yrityksen menestyksen määrittymisessä. 41 Ks. esim. Toivanen (1995). 42 Samat vakiintuneet toimialaspesifit kilpailuedun lähteet eivät markkinoiden suuremman koon ja laajojen merialueiden puutteen vuoksi johda vastaavilla aloilla EY:n mannermaisilla ydinmarkkinoilla määräävään markkina-asemaan, vaan esimerkiksi saksalainen öljytuotteiden tai lannotteiden kysyjä voi saksalaisten tuottajien ohella ryhtyä liiketoimiin ranskalaisten tuottajien kanssa, joilta vastaavat tuotteet saksalainen asiakas saattaa hankkia jopa alhaisemmilla kuljetus- ja logistisilla kustannuksilla kuin tämän saksalaisilta kilpailijoilta. Kuljetus- ja logististen kustannusten vuoksi Suomessa määräävässä markkina-asemassa oleva tuottaja voi kansainvälisessä vertailussa olla jopa optimaalista kokoa pienempi.

18 17 mät kilpailijat markkinoilta pois kokonaan, mutta joissakin tapauksissa pienellä mittakaavalla saavutettava joustavuus ja räätälöinti voi johtaa kaksinapaiseen markkinarakenteeseen, jossa volyymituotantoa harjoittavat suuren mittakaavan yritykset, kun taas pienet yritykset keskittyvät pienempien, erikoistuneiden markkinasegmenttien täyttämiseen. 43 Jotta yrityksen resursseilla tai niiden käytöllä olisi erityistä eikä vain väliaikaista merkitystä yrityksen kilpailuasemalle, näiden on oltava harvinaisia, jäljittelemättömiä ja kauppakumppanien näkökulmasta aidosti muita parempien vaihtoehtojen tarjontaan johtavia. Tämän vuoksi yritysspesifiin kilpailuetuun on pädettävä jonkin seuraavista mahdollisuuksista 44 : 1) yrityksen kyky saavuttaa resurssi on riippuvainen ainutkertaisista historiallisista olosuhteista 2) yrityksen omaaman resurssin ja sen kilpailuedun kausaalisuhde on epäselvä 3) yrityksen tuottama voimavara on sosiaalisesti kompleksi. Historiallisten erityisolosuhteiden merkitystä kilpailulle heijastelee Suomessa esimerkiksi meijerisektori. Erityisesti historiallisten lähtökohtien vuoksi kilpailussa on käytännössä merkittävästi polkuriippuvuuksia. 45 Etenkin uudelle taloudelle tyypillisessä tuotannossa kilpailuetu perustuu luottamukselliseen tietojen vaihtoon ja taitojen yhdistämiseen, jolloin luottamuksellisuus ja vastavuoroisuus korvaavat kovat sopimusten ylläpitomenetelmät. Näin aikaansaadut innovatiiviset hyödykkeet tai hyödykejärjestelmät perustuvat eräässä mielessä monimutkaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen aikaansaamaan sosiaaliseen pääomaan, jota kilpailijat eivät voi välittömästi kopioida. 46 Uudelle taloudelle tyypillinen tuotantotapa heijastaa erityisen selvästi, mitä sosiaalinen kompleksisuus yritysspesifin kilpailuedun saavuttamisessa ja ylläpidossa merkitsee. Institutionaalisten tekijöiden merkitys yritysten kilpailuedun kannalta on ilmeinen esimerkiksi toimilupajärjestelmien osalta. Eri toimialoilla tai sektoreilla kilpailua ja kilpailukäyttäytymistä selittää olennaisesti se, minkälaisia kilpailuetuja alalla toimivilla yrityksillä on. Markkinavoima on olennainen ilmiö reaalimaailman kilpailussa, mutta se ei ole pysyvä ja ajaton. Kun innovatiivinen sovellus tulee markkinoille, kilpaileville yrittäjille syntyy luontainen kannuste kopioida tai imitoida tätä innovaatiota tai tehdä tämän innovaation luovan kilpailuedun mitätöiviä vastainnovaatioita. Vastaavasti kauppakumppaneilla on heihin kohdistuvan markkinavoiman ilmennyttyä kannustin aktiivisesti etsiä uusia vaihtoehtoisia transaktioita tai kauppakumppaneita. Tästä johtuen markkinataloudessa kilpailuedut omaavat rajallisen elinkaaren, ja näihin perustuva markkinavoima on näin ollen luonteeltaan ajassa muuttuva ja väliaikainen. Taloudellisesti rationaalinen päätöksenteko käytännössä sisältää näiden ajassa muuttuvien, odotuksiin perustuvien tekijöiden huomioon ottamisen. Yllä olevan perusteella on ilmeistä, että tarkasteltaessa kilpailun vaikutuksia parin viime vuosikymmenen aikana on huomioon otettava myös markkinoillamme toimivien yritysten resurssien ja kyvykkyyksien kehittyminen. Samoillakin markkinoilla toimivien yritysten erilainen tuotannollinen etevämmyys on otettava huomioon arvioinnissa, koska kilpailun yksi merkittävä vaikutus on kannustaa yrityksiä kehittämään sellaisia resursseja, tietoja ja kyvykkyyksiä, joilla ne voivat saavuttaa kilpailuetuja markkinoilta. Myös kilpailupolitiikan käytännön soveltamisessa on otettava huomioon yhtäältä se, että yritykset ansaitsevat kohtuullisen palkkion kehittymisestään ja toisaalta se, ettei yritysten mahdollisuuksille kehittää resurssejaan ja kyvykkyyksiään pidä asettaa keinotekoisia esteitä. 43 Monet suhteellisen kapeat markkinasegmentit voivat kuitenkin tarjota kansainvälisen kaupan avulla mahdollisuuden myös suurtuotannolle, kuten terästeollisuudessa. Esimerkkejä luonteeltaan kaksinapaisista markkinarakenteista on rakennussektorilla. Esimerkiksi öljynjalostuksessa on voimakkaita mittakaavaetuja, joiden vaikutusta tosin lieventää uusien ja korkeampien laatujen tuottaminen (eli hyödykkeen erilaistuminen). 44 Ks. Virtanen (1998) ja tässä mainittu kirjallisuus. 45 Polkuriippuvuuden merkityksestä, ks. esim. Lockett et. al. (2001). 46 Luottamuksen merkitystä sopimussuhteen valinnassa ovat tutkineet esimerk. Ring & Van de Ven (1992, 1994).

19 Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteet ja kohteet Yllä hahmoteltiin toimivaan kilpailuun liittyviä keskeisiä kysymyksiä sekä tämän peruselementtejä. Toimivan kilpailun voidaankin sanoa muodostavan nykyaikaisen kilpailupolitiikan taloustieteellisesti perustellun viitenormin. Tämän kanssa sopusoinnussa on myös lainsäädännössä asetettu velvoite turvata toimiva kilpailu, joka yllä esitetyn valossa perustuu kestäville teoreettisille johtopäätöksille. Toimivan kilpailun asettaminen kilpailupolitiikan normatiiviseksi perustaksi merkitsee kilpailuprosessin jatkuvuuden ja esteettömyyden turvaamisen korostamista kilpailupolitiikan ja -lainsäädännön keskeisenä tavoitteena. Lähtökohtien monimutkaisuudesta huolimatta voidaan kuitenkin yleisellä tasolla määritellä, mitkä ovat yllä kuvatun kilpailuprosessin luonteen kannalta ne menettelytavat, joihin kilpailuviranomaisen tulisi voida puuttua: 1) Yrittäjien välisen kilpailun lopettaminen sopimuksella (ainakin de facto) ilman, että tähän liittyy toiminnan tehostamispyrkimys. 2) Kilpailijoiden toteuttamien vaihtoehtojen tarjonnan keinotekoinen 47 poissulkeminen markkinoilta. 3) Kilpailuedun kohtuuttomaksi katsottava hyväksikäyttö kauppakumppaneita kohtaan. 48 Kilpailupolitiikka voidaan mieltää sekä suppeassa että laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä kilpailupolitiikkaa voidaan toteuttaa vaikuttamalla välittömästi markkinoiden kilpailutilanteeseen, esimerkiksi poistamalla kilpailunrajoitus tai estämällä sen syntyminen. Laajemmassa merkityksessä kilpailupolitiikkaa voidaan toteuttaa vaikuttamalla muuhun lainsäädäntöön tai käytäntöihin niin, että ne ottavat kilpailunäkökohdat huomioon. Hankintalainsäädäntöön vaikuttaminen tai kilpailuneutraliteettikysymyksen esillä pitäminen ovat esimerkkejä tästä kilpailupolitiikan laajemmasta merkityksestä. Hankintalainsäädännön nähdään muun muassa avaavan uusia kilpailumahdollisuuksia. Jaksossa esitellään kilpailuvalvonnan käytännön toteutusta ja sen saavutuksia. Kilpailupolitiikalla ja sen toteuttamisella kilpailuvalvonnan kautta on kauaskantoisempia vaikutuksia kuin hetkellisesti tapahtuva kilpailunrajoitusten torjuminen. Kilpailu pyrkii ainakin pitemmällä aikavälillä muodostumaan markkinoilla hyödykkeen tuottamisen taloudellisia ja teknologisia edellytyksiä sekä institutionaalisia puiteolosuhteita vastaavaksi. Sama koskee myös kilpailun rajoittamista: hyödykkeen tuottamisen taloudelliset ja teknologiset edellytykset ja institutionaaliset puiteolosuhteet säätelevät kilpailun rajoitusten edellytyksiä ja kannusteita. Meneillään oleva taloudellisten ja teknologisten perusolosuhteiden muutos monimutkaistaa kilpailunrajoituksia, mikä vaikeuttaa laissa säädettyjen kieltojen soveltamista. Lisäksi se lisää innovaatioiden merkitystä kilpailussa, usein tilanteissa, joissa myös perinteisen kilpailun rajoittamisen tunnusmerkistöt ovat läsnä. Kilpailulainsäädännön soveltamiselle nämä asettavat jatkossa merkittäviä haasteita, joita käsitellään jaksossa Kilpailupolitiikan käytännön toteutus Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen 49 ja toimivan 50 taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Virasto puuttuu kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailunrajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Vi- 47 Keinotekoista poissulkeminen on silloin, kun siihen ei liity asianomaisen toimijan oman vaihtoehdon tarjoaman tehokkuuden parantamista, jonka vaikutus olisi merkittävämpi kuin kilpailijoihin kohdistuvan poissulkemisvaikutuksen. 48 Ks. Krattenmaker, T. G. & Salop, S. S. 1986, 211. Menettelytavoista modifioituna, ks. Virtanen, M. 1993, 45. Ks. myös Virtanen, M. (1998). 49 Terveen kilpailun on katsottu ilmaisevan sitä, että kilpailun tulee olla lain ja hyvän tavan mukaista. Ks. Hagman, R. 1990, Toimivan kilpailun on katsottu toteutuvan silloin, kun hinnat muodostuvat markkinoilla itsenäisen hinnoittelun ja sitä ohjaavan markkinamekanismin perusteella, eikä keinotekoisia alalle pääsyn esteitä esiinny. Ibid, 21.

20 19 raston toiminta tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa. Asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät toimivista markkinoista valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, innovaatioina sekä hyödykkeiden parempana laatuna ja edullisempina hintoina. Yritykset hyötyvät tasapuolisten toimintaedellytysten tuomasta oikeussuojasta ja toimintavapaudesta. Yrityksen tulos perustuu tällöin aitoon etevämmyyteen ja yritykset voivat olla varmoja siitä, että nimenomaan etevämmyydellä voidaan menestyä. Kilpailuvirasto selvittää sekä oma-aloitteisesti että toimenpidepyyntöjen perusteella kansantalouden suorituskyvyn kannalta olennaisia sekä taloudelliselle kilpailulle vahingollisia kilpailunrajoituksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin näiden kilpailunrajoitusten tai niiden vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Horisontaaliset kilpailunrajoitukset Kilpailuvirasto on puuttunut sellaisiin elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätöksiin sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy. 51 Kilpailuvirasto on puuttunut kilpailunrajoituslain vastaiseen hinta- ja tarjousyhteistyöhön 52, kartellien avoimiin ylläpitomekanismeihin ja tehnyt selväksi sen, etteivät yritykset voi myöskään harjoittaa yhteistyötä toimialajärjestöjen aloitteesta tai niiden piirissä. 53 Kilpailuvirasto on myös soveltanut vuoden 2004 lakiuudistuksen yhteydessä käyttöönotettua niin sanottua leniency-menettelyä, jossa kartellin paljastaneelle yritykselle ei esitetä seuraamusmaksua. 54 Vuoden 1958 kartellilailla Suomeen oli perustettu kilpailunrajoitusten rekisteröintijärjestelmä, joka säilyi aina 1980-luvulle saakka. Järjestelmään oli rekisteröity kartellityyppisiä rajoituksia, joita Kilpailuvirasto lähti purkamaan perustamisensa jälkeen. Tukeutuen talousteoreettiseen näkemykseen kartellien vahingollisuudesta virasto aloitti vuonna 1988 niin sanotun kartelliprojektin. Projektia voidaan pitää esimerkkinä Suomessa tapahtuneesta ilmapiirin muutoksesta ja selkeänä taitekohtana aikaisempaan perinteeseen. 55 Virasto sai toiminnalleen myöhemmin tukea vuoden 1992 kilpailunrajoituslaista. Voidaan todeta, että Kilpailuvirasto teki määrätietoisella kartelleihin puuttumisellaan lopun Suomen kartellihistoriasta, jossa kartelliyhteistyö kosketti Suomen talouden kannalta olennaisia sektoreita, kuten paperi- ja metsäteollisuuden sektoreita. Voidaan arvioida, että irtaantuminen passiivisen ja sopuilevan kilpailun perinteestä, jota kilpailunrajoitusrekisteri aikanaan ilmensi, toteutuu, kun markkinatoimijat sopeutuvat tästä johtuvaan toimintaympäristön muutokseen. Vähitellen markkinoille tulee maverick-tyyppisiä 56 yrityksiä, jotka estävät tai häiritsevät toiminnan yhteensovittamista taikka tarjoavat uudenlaisia vaihtoehtoja, liikeideoita ja toimintamalleja. Tämän seurauksena taloudellinen tehokkuus paranee ja kuluttajat hyötyvät. 51 Ks. kilpailunrajoituslaki Ks. esim. Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämisestä eräille asfalttialalla toimiville yrityksille kilpailunrajoituslain 5 :ssä ja 6 :ssä kielletystä hinta- ja tarjousyhteistyöstä, markkinoiden jakamisesta sekä tietojenvaihdosta, dnro 1198/61/01. Ks. markkinaoikeuden ratkaisu asiassa, Nro 441/2007, dnro 94/04/KR, Ks. esim. Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992) 6 :n ja kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992, muut. 318/2004) 4 :n vastaisten kilpailunrajoitusten toteamiseksi ja kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi Suomen Hiusyrittäjät ry:lle, dnro 502/61/06, ; Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle kilpailunrajoituslain 6 :n 1 kohdan mukaisen kilpailunrajoituksen toteamiseksi ja kilpailunrikkomusmaksun määräämiseksi Suomen kodinkonehuoltojen Liitto ry:lle ja 19 sen hallitukseen vuosina kuuluneelle huoltoliikkeelle, dnro 250/61/02, Ks. Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja kilpailunrajoituslain 4 :n (ennen :n) vastaisen kilpailunrajoituksen toteamiseksi ja kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi ns. Osaset-tapauksessa, dnro 338/61/04, Ks. Purasjoki, M. & Jokinen, J. 2001, Maverick-yritys on horisontaalisten sulautumien arvioinnista annetuissa komission suuntaviivoissa kuvattu niin sanotuksi villiksi yritykseksi, joka estää tai häiritsee yhteensovittamista esimerkiksi olemalla seuraamatta kilpailijoidensa hinnankorotuksia tai jolla on sellaisia ominaisuuksia, jotka kannustavat sitä suosimaan erilaisia strategisia valintoja kuin sen yhteensovittamiseen osallistuvat kilpailijat suosisivat. Ks. Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuksen nojalla (2004/C 31/03), EYVL C 31/5,

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Valikoima, laatu ja mainonta

Valikoima, laatu ja mainonta Valikoima, laatu ja mainonta Sami Niemelä 5.2.2003 Sisältö Tuoteavaruus Käsite ja erottelutapoja Valikoiman muodostaminen Laatu ja laajuus Laatu Tyypit ja ongelmia Mainonta Käytetyt symbolit määrä s laatu

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98 Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten (Kantongerecht te Nijmegenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Pakollinen kuuluminen ammatilliseen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

SUUN TERVEYDENHUOLLON KILPAILUOLOSUHTEET. Case Helsinki ja Espoo

SUUN TERVEYDENHUOLLON KILPAILUOLOSUHTEET. Case Helsinki ja Espoo TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu SUUN TERVEYDENHUOLLON KILPAILUOLOSUHTEET Case Helsinki ja Espoo Julkinen talousjohtaminen Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2016 Ohjaajat: Jarmo Vakkuri & Harri Laihonen

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa Kuntaliitto Yleistä KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan menettely

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot